Vapaus, November 24, 1955

              =ari:^On3K>;syytetyliä Veli
fiancttavaa?
n. iiersa fiomari. Minä ov­etta
se a l i a . miniä a^ia^^i'
t käyttänyt puolustuspa>;ees^
lennettäisiin rangaistusajasj
KAIKENv VAHALTA
,tä teette likaantuneelle j.iai^^
fe keitäaune sen.
rvä.
tten me vielä suviiöimae KP
ainlota. "
ra sitten me varovaisuudsn
jTiomme vain. olutta.
^'SAITSI KHTOKSEX
o: - Seuraavalla kerralk iän
iin myöhällä kotiin, saat p j ^
koko yön.
- Paljon kiitoksia. PeJkäsm
•nä pitäisi siitä.
nostatti se laajaa tyytymättö-sosialidemokraattisen
puo.
jäsenten keskuudessa:' Tyyf
lyyden syyt ovat sittemmi
uutta virikettä halixtuisen
asta. Tästä johtuu, etta ny: on
y keskustelemaan uuden toi-rijelman
laatimisesta. Sen
on tarkoitus synnyttää uiide]-
steluUoa ja innostusta puoltie^
ässä, pyyhkiä pois haluttö-
1 pelastua siltä, mikä voi seu
tettyjen toiveiden jälje.ssä
Jatkuu
irian ja Jugoslavian
lurikanssakäyminen
rian ja Jugoslavian kuUtuiiri-äymiiisn
laajenee lakkaamat-
'ana konserttikautena. Buiga-äy
.useita huomattavia jugös-
Jia musiik«imiehiä. Sofiassa
i "parhaillaan Belgradin cop-johtaja
ja yhkapemmestar:
3anon, joka tulee ohjaamaan
a Sofian oopperateatterissa
jnikonsertteja Sofian filhar-a;
• •
riaan cdotetaan Jugoslavian
a tanssiyhtyettä sekä huo-a
la^ulajia ja musnkkuniehiä.
riaan. lähtee vuorostaan vie-
Bulgarian kansanlaulu :ja
tye pianisti Jurij Bukov, So-.
harmonian ylisapellimestarl
ri. S. Popov tenori Dimitr
.ja useita muita balganlaisiA
•ita.
i-ain el:iuvatcattoreissa ruv=-
rttamaan u.seita jujoslavialai-cjä.
isa alettu
taa maailman
inta patoa
JeHii'. — Päämiriisteri Nehni
isesti aloitti viime viikon lo-
.aailman koi'.ceunman padon
styöt Sutlej-joessa noin 150
K)hj3iseen taalta.: Suunnite!-
Li&an padon rakennustyöt pi-
Ltbyä neljän.vucdenkuluttua.
.orkeus tulee olemaan 750 jal:
sen kustannusarvio '.<ohoaa
000.
vatsa on herran merkii. —
iki. „••' -. •
Kiinan tunnustamista ja
Kal-shekin . karkclttamista
ista. CCF on siihtqjitusiit
ti j a arvostelevasti" .«yÄdj;?-
1 — ja se on: epä-amerikia-i,
jota pastori Snellman ei.voi
anteeksi antaa sen parem-
F:Ue ikuin sitä kannattaville
aan!
n tuntuu.- että- pastori SneU-toissilmäinen
ja toiskonai-
Suo3itelle5saan puolueetto-nimissä
liberaalipuoluetta
«n maanmlestamme polutti
iiksi. hän perustelee sita si)-
.tä liberaalien nveista lojlTJ'
listo-mielistä suuntaa" uu-
Elmore Philpoct;.
. C C F : n . parlamentti:yhaian
hän panee :<aikki samaan
n kadotuCcseen es:merlciäsi
uudelleen asei-sta-insk) sisä­yhteydessä,
vaikka tunneitJ
on. että GCF:n kansallinen
i; •kolme muuta hänen puo-.
muskettisctuna aHnesti Sa-t-itariamin
henkiinherattanii-esta,
vaikka puolueen parla-hmän
enemmistö asettJi siti
naan. -Tata ei kuiten^an
/poliittisesti valpas .pa^»"
»huomannut, johtuen, se l i ­siltä.
^ että hän näkee .ja
ain oikeanpuDlisilla ai^naul-tta
on s : i ea ja kuuro ^^^s^a^'^
loleltaan - silla eihan nie:-
epäiUäkään sellaista mah-ta
etta arven pastor. antaa
V harhaanjohtavia ja ^a-'
tietoja asioista!
i syntisten on kuitenkin hyvä
dssä mennään. -MeiHe. tar-e
Vapaudelle; on jo kuo~'
lio annettu. Toronton Vapa»
tihtanaan antaa. eUei se c«e
a -ja maanmiehiamme yleec-taan
puolueettomuuden ler
»Ile hallitus- ja enemmistö^
hyvä.ksl. mikä edustaa ioi-ansan
vähemmistöä! Anien.
J- Känsälcottfa-
^PUOLUEETTOMUUS"
mm
«Mdnki. - Pon-arillinen «rtJcau» JhSa on ^-alttanjt väittäoästä
^^Z^tm. «tta urheilu o ö j » sen
Sw olla "puolueetonta". Niin
buclimatta. v a i k i a porvaristo
rasettanut yrhealun johtoon Jtoko
iUco poluttisesU 1-ahvoJa voimia,
Sisia mieba i u i n Kekkonen. E a n -
Sgaskeaa, Walden. Karikoski . ..
L itoian muuta selvää etteivät nä-
S^jniehet ole oUeet tarpeen urheUu-mielesi,
raan nimenomaan porva-
«Bttn poliittisen johdon varmlstami-
«wi urheiluelämän pUrissä. Tätä,
Setavat myös urheUuJiistorian l u -
vuifiat tapahtumat.
Eooen vuotta 1918 oli Suomessa
.pain yksi urheiluliitto, jonka Blsällä
oollittiset erimielisyydet eivät eslin-
^eet erikoisen kärkevinä. Eräänä
tuon ajan poliittisena kysymyksenä
jnaimttakoon kuitenkin' Suomen h a ­luttomuus
edustaa ulkomaisilla ikisa-ientillä
tsaarm Venäjää. Tämä
asenne oli epäUemättä edistjlksem-jien,
koska se kohdistui taantumuk­sellista
tsaarin komentoa vastaan ja
oli eräs ilmiö Suomen käymässä i t ­senäisyystaistelussa.
. Vuonna 1918
fiayty iluokkasota järkytti kuitenkin
perinpohjaisesti myös urheiluelämää,
•fyöläisurheilijat taistelivat pmna-kaartin
riveissä, ja eräs komppania
sai nimensäkin urheiluseuran mu­kaan:
Jyryn komppania. Vallanku­mouksen
kärsimän tappion jälkeen
i^ttyi porvaristo kostotoimenpiteisiin
jotkakohdistuivatmyös työMisurhei-lijoihin.
Kaikki punakaartin riveis­sä
taistelleet työlaisurheilijat j a työ-läisurheiluseurat
erotettiin : yhteises­tä
urheiluliitosta. Porvaristo loi
omia tarkoitusperiäafi ajavan .todella
"puolueettoman" urheiluliiton, johon
"punikeilla" ei ollut tulemista. ,
Toisena historiallisena esimerkkinä
voidaan mamitail920-luvun loppupuo­lella
perustetun vasemmistolaisen
työläisurheiluyänjestön. Työläisurhei-hm
'^tenäisyyskomitean (TYK)
kohtalo. Ponvai-illinen valtiokoneis­to
lakkautti sen väkivalloin lapualaLs-vuonna
1930. Muodollisena "syynä"
oU väite, että T Y K o l i toiminut "hy-
•vien tapojen vastaisesti", mutta •to­dellisuudessa
lakkauttamisen aiheena
oU se, että T Y K johdatti työläisur-heilijat
oman luokkansa aatteelliseen
ja käytännölliseen toimintaan. Sii­na
se "paha makasi". Se o l i porva­rillisen
urheilupoli tilkan "mukaan
"huono tapa".
Jatkoa seurasi. K u n T Y K :sta oli
•poliittisten syiden vuoksi tehty vai­naja,
kävivät porvarillisten seurojen
'johtomiehet hittoon kutUtmeitten u r -
JietUijato kirojipuiin. Sahatukku )fcä-
.dessä nämä ""amatööriurheiiun esi­taistelijat"
j-rittivät ostaa tyoJaisur-hsilijoita.
J a ellei raha vaikuttanut,
kastettiin kiristystä: eliet liity porva-fi1i:
seen urheiluseuraan, joudut "mus­talle
/listalle" eikä saa työtä. Kaiken
huipuksi poliittisista syistä i-ankilaan
joutuneidsn "rikollisuutta" todistel­tiin
useissa tapauksissa myös vasem­mistolaiseen
urheiluseuraan kuulumi-sella.
•'. -z^.
TäUaista on porvariUsen urheilupo-litiikan
"puolueettomuus" ja sen suu­resti
mainostama ."reUu peli". Nämä
väittämät (jätetään kuitenkin tavalli­sesti
vain väittämiksi. Niitä ei y r i ­tetäkään
todistella. Ensinnäkin tyh­jästä
on paha nyh,iästä ja toiseksi
todistelujen esittäminen herättäisi
vahx mielenkiintoa urheilupollittislin
kysymyksiin ija keskustelua niistä. S i ­tä
ei porvaristo halua. Siksi se mie­luummin
vaikenee.
ff fr Mykkä Topi
vierailee
Torontossa
st. Catharines. _ Torontolaisille ja
ympäristön. suomalaisille vielä huo­mautetaan,
.että "Mykkä Topi", läh­tee
St. Catharinesta seuralaisineen
vierailtiretkelle Toronton Don-haalii-le
sunnuntaina tk. 27 pnä. Esitys
,alkaa.kello 4 ip. Näytelmä on täyn­nä
kaikenladsia kommelluksia. Suu­rin
osa torontolaisista on nähnyt tä­män
näytelmän esityksen, mutta siitä
on ;niin pitä aika, että he ovat
•varmaankin jo sen unohtaneet. Nyt
on siis tilaisuus verestää vanhoja
muistoja, sillä Topin seurassa kuluu
aika hyvin. •
Topia esitettiin jo täällä 'ja yleisö
tuntui olevan tyytyväinennäkemään-sä
ainakin mitä allekirjoittanut päät­ti
kuulemistaan k t i i ^ i s a . Siis ensi
sunnuntaina tavataan.
Paikallisen V . - ja. u.-seura Starin
'kuukausikokous on joulukuun 4 pnä
kello 2 lp. Kokous jouduttiin sUrtä-:
mään viikolla Toronton vierailun j o h -
•dosta. — M H •
Itävalta ja Saksa
Wien. — Itävalta ja Länsi-Saksa
ovat solminneet täydelliset diploimaat-tiset
suhteet. Sopimuksen mukaan
itähänastiset iväldalkaiset läihetystöt
korvataan suurlälietystöillä.
P A L J O N HYVÄÄ ONNEA
MRS. MARY BACKILLE
hänen 70-vuotissyntymäpäivänsä johdosta
toivottavat seuraavat henkilöt:
Axel Back
Lydia, Joe, David jä Vicky Foy,
.Windsor, Ontario
Dennes ja Toivo Hakola
Lempi j a Walter Myllymaa
Mima j a Viljo Puhakka
Ellen, Helmi Ja lapset
Arvi (Mikkolan perhe j a Äiti
Riika ja Wm. Puro
Taimi ja E d . Rajala j a Äiti
Vieino Kangas
Hannah Nielsen, Barbara^
Victor j a täti ; ,
Hilda. Lundy. Martha
ja Signe
Hilma j a Matti Sirola
Toivo j a Fanny Väänänen
Mrs. CHongo I
H.. E . j a J . Niemi
Anita Tervo
OTTO TOWNSHIP, ONTAEIO
Elsa Ja K a l l e Kyllönen,
Reino Ja Ralph
Elsi Ja Onerva Niemi
H i l j a j a Voitto Haavisto
Reino Saari
Helvi j a John Saari
KIITOS
Sydämellinen kiitos teille, naapurit Ja ystävät. Jotka järjestitte tosi-yllatyksen
meille täytettyäni 70 vuotta.
.. Kutos teille, kerääjät. Illan emännät sekä kaikki muut, Jotka tavalla
tai toisella autoitte yllätyksen onnistumista. •
Kaunis kiitos mr. ja mrs. FoyUle tuoreista punaruusuista, samoin
myöskin paikkakunnan ystäville niistä kauniista kukkalaitteista. Jotka
koristivat monenlaisilla herkuilla katettua kahvipöytää.
Vilpitön kiitokseni myös siitä huomattavasta rahalahjasta. Jonka k i i ­tosta
ansaitsevat ystävät olivat keränneet minun hyväkseni,
Viela kerran kiitos rahan iahjoittajllle ynnä muille, niillekin,, jotka
otUyat osaa lahjaan vaan eivät voineet olla mukana.
Tama tilaisuus säilyköön kauniina muistona elämäni iltaan asti.
M A R Y B A CK
North Cobalt. Ontario, marraskuun 20 p. 1955
Toivotamme pitkää ikää ja parhainta menestystä
50 Vaotta täyttäneelle
MATTI KALLIOJÄLLE
Leila ja Martta KalUoja
Tyyne Ahvenus
HUma ja Yrjö Huovinen
Aino J a Kalle Kauhala
Hilja J a Erkki Salo
Mandy j a Tauno
Artturi Huronen
Justiina ja Arvi Savo
Viljo Pekkinen
Hilma ja Väinö Vlckman
Am j a Paavo Järvi
Mr. ja mrs. M a t t i la
Mary Edsvik
Arne Tolonen
Siiri Ja Jussi Hänninen
: Hanna j a Eino Rantasalo
Siippa ja Arne Saarinen
Mary Ja Eino Hostlkkä
Mr. Ja mrs. K Linderos '
Sam Luhtanen
Mary Peterson :
Beda Siren
Elli Ja L a u r i Johnson'
Eva j a K . Kämäräinen
Mr. Ja mrs. P u n k a r l .
Vera J a VäUiö Salo
H i l j a Ja Onni Ojanperä
Lempi Ja Otto Tyyskä
Jussi Wuolle
Juho Nissinen-
Kinos
..Sydämelliset kiitokset, ystävät J a toverit, kun tulitte minua y l ­lättämään
50-vuotlssyntymäpälväni Johdosta, lahjoittaen sievän r a ­halahjan
Ja laittaen kauniin kahvipöydän. .j.
Parhain kiitokseni teille mrs. Saarinen toimlessanne i l l a n eman-
«na. Kiitos Arville j a VUJoUe soitosta j a lauluista.
117 Hamilton S(t.
MATTI K A I X I O JA
Toronto, Ontario
Don Ilarilla
iouluk, i pnä
Toronto; mm Suiutn »Jelsöxne-
«estyfesen täällä saanut, fann.v
Ojanperän kirjoittama nä>1«lm»
"Päivänkakkara" esitetään ioise»
kerran Doo-lxaalllla sunnuntaina.
Joulukuun 4, pnä keUo « ip. Se,
jolfca eivät oUeet tUaisuudiessa nä­kemään
ensiesitysla. voivat nyt
saapua Oon-baaliUe, missä tämä
suosittu Bäjielmä esitetään toi-sintana.
K.
Suomesta kysytään
Mrs. Anna Strand, ent. Sukanen, os.
.^en, viunemeii asuinpaikka Vancou­ver...
B. C.
Mr. Emo Sundqvist. Toronto, Ont;
Yllämainittuja henkilöitä tai niitä
jotka heistä jotain tietävät, pyyde­tään
ottamaan yhteys Suomi-Seu­raan,
osoitteella Mikonkatu 6 B, Hel^
smki, Finland.
Helsinki 18. 11. 1955.
Suomi-Seura r.y.
Ovsepjan työnsi
kuulaa 17.12
Tbilisi. —•• Neuvostoliiton yleisur­heilumestaruuskilpailujen
-jatkuessa
Tbilisissa Vartan Ovsepjan voitti
kuulantyönnön tuloksella 17.12. 400
metrin aitajuoksun maailmanennä­tysmies
Juri Litujev oh crikoismat-sallaan
paras ajalla 51,5.
Uusi Suomen ennätys
25,000 metriUä
San Sebastian. — Espanjassa har­joittelemassa
ollut suomalamen yleis­urheilujoukkue
kilpaih tk. 19 pnä
San Sebastiassa, 25,000 metrm
juoksussa saavutti Eino Oksanen uu­den
Suomen ennätyksen 1.19.30,6. V i ­rallinen
ennätys on Mikko Hietasella
1.20.12, saavutettu .1948. Nyt juoksi
Paavo Kotilakin Hietasen ennätystä
paremmin, .sillä hq.nen aikansa oh
1.19.34,6. .
Uusi naisten ennätys
pituushypyssä 6.31
Moskova. — Galina Vmcgradova
saavutti Neuvostohiton yleisurheilu­mestaruuskilpailuissa
Tbihsissä tk. 18
pna uuden maailmanennätyksen
naisten pituushypyssä. Hänen hyp­pynsä
kantoi 631 sm, mika on 3 pm
parempi hänen omaansa ja uussee-lannittaren
Yvette Williamsin van­haa
ennätystä.
Samoissa kilpailuissa saavutti A n a -
toh Jegorov uuden maailmanennä­tyksen
50 kmn kävelyssä ajalla 4.07.-
23,6. Viralhnen ennätys, 4.26.18,2,iOn
ollut unkanilaisen A. Roikan hallussa
vuoden 1953 elokuusta lahtien. mutta
sen on alittanut ivenalamen M . L a v -
rov, jcka viime elokuussa saavutti
Varsovassa ajan 4.16.51,2. Viimek-sunainittua
alkaa ei ole kmtenkaan
viela hyväksytty ennätykseksi.
Kusentsov/teki
EE:n 10-ottelussa
Moskova. — Vasili Kusnetsov saa­vutti
kes:civiikkona, marrask. 2 pnä
kymmenottelun uuden Euroopan en­nätyksen,
voittaessaan Neuvostoliiton
mestaruuden 7,645 pisteell.. Hänen
entinen ennätyksensä oh 7,292 pistet­tä
jä sen han saavutti viime vuoden
heinäkuussa. .
Kirveellä päähän
oven suussa
Helsinki. — Torstaina, marraskuun
10 pnä sattui Peräseinäjoella yllät­tävä
tappoyritys. Ojajärven; kylässä
011 Reino Rajala lähettänyt potkansa
hakemaan samassa 'kylässä'asuvaa
Samell Luomaa luokseen ilmoittaen
kysymyksessa olevan tärkeän . asian.
Kun Lucma sitten pahaa aavista­matta
saapui, oli Rajala häntä odot­tamassa
kirves kädessään ja iski heti
oyclla tulijaa paahan jolloin Luomalta
mm. murtui ohimoluu. Luoma on
sairaalahoidossa c i i a hänen henkiin-jäämiicstaan
ole paljonkaan toiveita.
— Poliisi tutkii asiaa. — M i k a oh tä­män
• jU'lman teon. vaikuttmnena, ei
vielä torstai-iltaan mennessä ; oltu
saatu selville. \
100 vanha emäntä
Pukkilan Savijoen
kylässä voi hyvin
Harvinaisen iän, 100 vjiotla, saa­vutti
Pukkilan Savijoen kylafssa
marra<>k. 17 pna vanhaemäntä Maria
Laurila. Näihin sataan ajasfaikaan,
jotka vain harvat näkevät, mahtuu
monenlaLsia kokemuksia j a muistoja,
sillä onhan maamme historiassakin
avautunut kokonaan uusia sivuja t a -
riä ajanjaksona.»
— Kävellyt olen kyllä aivan näihin
päiviin saakka huoneeni ja pirtin vä­liä,
mutta yskän takia olen tilapäi­sesti
ollut parisen viikkoa petissä,
mutta pian taas tästä nousen ja kä­velen
pirtinpuolelle, vakuuttaa van­hus,
joka vielä vaikuttaa verraten
virkeältä.
Hän kertoilee muistojaan päiviltä,
jotka meille v/at historiaa J a lausuu,
että k>-llä maailma monessa suhteessa
on kehittynyt edukseen hänen aika­naan
eivätkä ihmiset ole menettä­neet
toistensa ymmärtämisen Ja aut­tamisen
tahtoakaan. Hän muistaa
Sarvien keritsemiskausi. Asiakkaan. ulkonäkö
viittaa siihen että sen sarvet pitäisi keritä— ja met­sästyskauden
aikana niin voikin "pukeille" käydä.
Parturi Alphone Seeinaro, Iron Mountainista, käyt­ti
ylläkuvattua menetelmää — peuran päätä, ja sen
kaulaan käärittyä liinaa mainoksineen -^kertoak­seen
asiakkailleen, että hän on viikon metsästysmat­kalla.
PAUL PHILLIPS OLI
ESIMERKKINÄ MUILLE
Toronto, — Labor Progressive puo­lueen
kansalhnen keskuskomitea i l ­moittaa
surur.a Paul Phillipsin kuo­lemasta.
Han oli puolueen eräs ky­vykkäin
johtaja ja toveri, josta pidet­tiin
paljon hänen epäitsekkäästä an­tautumisesta
sosialismin asialle Ja
Canadan kansan vapauttamiselle k a ­pitalismin
sorrosta.
Toveri Paul Phillips kuoli maanan­taina,
marraskuun 14 pnä kello 4 ip.
Toronto General sairaalassa kolme
viikkoa kestäneen sairauden jälkeen.
Kuoleman syyksi on. todettu maksa-vika.
Kansallinen keskuskomitea on
lausunut kiitoksensa niille lääkäreille,
jonka hoidettavana han oh. ja sai­raalan
henkilökunnalle, jotka toimi­vat
Canadan kunniakkaiden lääke­tieteen
.traditioiden mukaan, vaka­vassa
taistelussa hänen henkensä pe­lastamiseksi..
'• . •
Paul Phillips oli syntynyt Ukral-nas.
sä lokakuun 8 pna, 1908. Nuorena
poikana han ja hänen vanhemmat
karsivat tsaarm harjoittamasta sor­rosta
ja pogromien raakamaisista
hyökkäyksistä. Vallankumousvuosina
ja sisällissodan aikana hänen • per­heensä,
kuten monet muut, joutui ha-,
jalle. Kaikesta huolimatta. Jo nuo­ruusvuosiensa
aikana hän tuli käsit­tämään
vapaustaistelun välttämättö­myyden
ja osallistui aktiivisesti val­lankumoukselliseen
liikkeeseen kou­lupoikana.
Murroiiassaan hän tuli Canadaan
ja- työskenteli Montrealissa leninkien
prässääjänä auttaen aktiivisesti u n l -
on rakentamista ja oppien alusta,
etta taman maan työtätekevän väes- ,
tön edessä on samat perusongelmat
kuin kalkkien kapitalistimaiden työ­tätekevien
edessä.
Pian hänen saapumisensa jälkeen
han luttyi kommunistiseen nuoriso­liittoon
20-luvun alussa ja myös liit­tyi
Canadan kommuntstisen puolueen
jäsenyyteen. Han oli kommunistisen
puolueen Montrealin piirikomitean
jäsen ja nopeasti nousi johtavaan
asemaan. Kun vakava talouskrlLsi
alkoi vuonna 1929 j a Canada.n kom­munistit
asettuivat kansan, johtoon
taistelemaan kriisin kansalle aiheut­tamaa
turmiollista: vaikutusta vas­taan,
nuori Phillips kutsuttiin Toron­toon
kommunistisen nuorisoliiton jär­jestäjäksi,
missä ominaLsuudessa han
osalhstui VV. 1923-30 käytyihin valta­v
i in taisteluihin puheoikeuden puo­lesta,
j a antautui työväenluokan nuo-risoliiKkeen
rakentamiseen. Samalla
kertaa han toimi aktiivisesti vaate-tustyoltfitcn
union rakentamise.s.sa. ja
monet muistavat hänen johtoaseman­sa
H o l m a n - j a Sable-lakolisa,
1930 luvulla ja sotavuosina, kun
kommunistinen puolue j a kommunis-^
tinen nuorisoliitto tuomittiin laittfj-maksi,
han jatkoi työtänsä Toronton
piirikomitean järjestäjänä keskittäen
työnsä erikoisesti kaupungin neljän­nen
vaalipiirin j a Spadinan vaalipii­rin
alueelle, missä tämän työväen­luokan
linnakkeen väestön kcskuur
des.;ä han oh laajasti tunnettu ja
pidetty. • • • : •
Sodan jälkeen Paul Phillip» johti
v:elä hyvin ajan, jollohi. esim. öl­jylamppu
tai ensimmäinen polku­pyörä
tulivat hänen kotipltäjä.änsä.
Maria Laurila on syntynyt I^Iant-sälassä
marraskuun 17 päivänä 1855,
mutta siirtyi jo lapsena Orimattilan
Malluajoelle ja vuosisadan vaihtees­sa
t^j-kenimin sanoen 1898 nykyisille
asuinsijoilleen. Siellä hän nyt viet­tää
elämänsä, ehtoota yhdessä poi­kansa,
jKiIkansa tyttären ja tämän
lasten panssa — neljä polvea siis
saman katon alla.
puolueen työtä kansallisten lehmien
keskuudeksa, jotka tulevat kipeästi
kaipaamaan hänen tietojaan heidän
ongelmistaan. Hän oli monipuolinen,
kielimies ja hänellä oli laajat tiedot
niiden kansojen kulttuurista, jotka
muodostavat maamme kokoonpanon
ja näiden tietojensa avulla hän ky­keni
antamaan etevää poliittista joh­toa
koska han käsitti jo kommunis­tisen
kansainvälisyyden. Han o l i esi­merkki
siitä itsekurista, joka on pe­rusta
sille Välttämättömälle puolue­kurille,
joka on luonteenomaista Ca­nadan
kommunistien puolueelle; Hä­nen
auttavia jokapäiväisiä neuvoja
tullaan laajasti kaipaamaan samoin
hänen viisauttaan, mikä Ilmeni kun
hän auttoi kansallisia ryhmiä taiste­lussa
chauvlnlsmla vastaan ja demo­kraattisen
canadalalsuuden Ilmaisun
kehittämiseksi kunnioittaen aina hei­dän
omien kulttuurimuotojensa ke­hittymistä
osana demokraattisesta
canadalalsesta kulttuurista. Phillip­sin
käytännöllinen ja: teoreettinen
työ kansallisuusryhmien keskuudessa
oli voima ja merkkituli, joka tulee
jättämään vaikutuksensa tällä cana-dalalsten
edistysmiellstcA traditioi­den
laajalla alalla
Toveri Phillips, valittiin puolueen
kansalliseen keskuskomiteaan ja toi­meenpanevaan
komiteaan v. 194C.
Hän toimi Labor-Progresslve puo­lueen
rahastonhoitajana ja siinä omi­naisuudessa
tiesi ehkä enemmän kuin
kukaan muu vasemmistoliikkeen
osoittamasta uhrautuvaisuudesta ja
innosta varojen hankkimisessa Cana­dan
kansalta Canadan Itsenäisyyden,
demokratian ja .sosialismin asian
edistämiseksi. Ne .sadat puolueen jä­senet,
jotka olivat näissä asioissa te­kemisessä
Phillipsin kanssa, voivat
todistaa hänen osoittaneen huolta ja
apua vaikeiden taloudellisten ongel­mien
ratkaisemisessa, jotka ovat
crolttamaton osa .sosialistisesta hik-keestä
kapitallsjnln vallitessa.
Paul Phillips oli erittäin puhdas-luontoinen
ja korkea-aattclncn kom­munisti-.
Hän oli känslvälllnen, ym­märtäväinen
j a vaatimaton mies, jo­ka
periaatteiden kunnioittamisen l i ­säksi
antoi inhimillisen arvonannon
käytännöllisille vaikeuksille, .Hänen
menonsa on suuri vahinko Labor-
Progressive puolueelle ja Canadan
väestölle ja puolueen jäseniä kutsu­taan
tiivistämään rivit ja tekemään
kuten Phillips olisi itse tahtonut mei­dän
tekevän — taisteleman tarmok­kaammin
puolueen ohjelman puoles­ta,
kehittämään kansan keskuudessa
rakkauttai maahamme ja kaksinker-talstuttamaan
yrllyksemmc tuoda
lähemmä» se päivä, jolloin rakastettu
maamme tulee olemaan Ikuisesti va­paa
kapltallKmin sorrosta, huolista ja
sodista. :-
Vuonna lOid toveri Phillip» kärsi
vakavan surun hänen vaimonsa Joa­n
i n kuoleman johdo.sta. Hän o l i A . E.
Smithin tytär sekä Peterin j a Ericin
äiti. Suremaan jäi hänen nykyinen
vaimonsa Rivka, kaksi poikaa, pieni
tytär ja hänen siskonsa Montrealissa.
Kiinalaiset /vapauttaneet
amerikkalaisia
Tokio. Pekingin radlotledossa v i i ­me
viikon lopu:ia sanottiin, että K U -
nas.<sa on vapautettu vankilasta kolme
amerikkalaista ja määrätty luirkoi-tettayaScsl
maasta.
Tiedonannossa JianrjttUn, että v a ­pautetut
ovat mrs. Honler V. Brad-shaw,
lähetyspapin vaimo, sekä roo»
malaiskatoliset lähetyspapit Justin
Oarvey ja Marcellus Whit€.
IlJ^siuki. ^ Ncuvostciiiton kulttuu'
rlministerioi) kutsusta matkuBtaa
CuoauUalsen Oopperan lalteiUja
Veikko T!>Tv~alnen lähiaikoina Ncu-
'\TstolUttoon esiintyitiksccn slciia selcä
konse."tcissa että «»pperassa.
Ensfanmiiinen konsertti on tanuln
kuun 25 päiväjjä Suomen—Neuvcsto-
Ulton ystiiii-j-jxlenkuukauden mei-keis-sä
Ja 27 päivänä tätä kuuta taiteilija
Tyrväinen laulaa Lenskln osan Tshal-kovTsiin
oppecrassa "Eugen Onegln",
Esiintyminen tapahtuu Mosko\'an
Suuressa Oopperassa. .
Matka tulee kcsUunään kaikkiaan
noin kaksi viikkoa ja sen kestäessä
tiUtelllJa ^ Tyrväinen eslintj-y myös
muissa Neuvostoliiton kaupungeissa,
yksityiskohtainen matka- jä konsertr
tichjelma laaditaan 'taiteilijan sftä^
vuttua Moskovaan, v •
Vierailuohjelman NcuvostolHtossa
päätyttyä herra Tyrväinen matkustaa
sieltä suoraan kotimaahan hänen ke­väällä
saamansa valtion suuri taltel-lijästlpendi
ön suonut liäncllc. mah­dollisuuden.
^oitAvainosäkai
iurjatti|aSle
U'9«binctoii. — Amerikkalainen k i r -
jajllja Harvey 0'Connor iuomlttiln
perjantaina m a m i s i . 12 pnä elidon-alaLscen
vankeuteen J»; 600 dollarin
sakkoihin i)tongrcssin uhmaamisesta^
Hän oli klelLlytynyt vastaamasta k y -
sjTnykslln, .'joita liänclle esitti senaat­tori
McCarthy toimiessaan senaatin
tutkimusvaliokunnan puheenjohtaja­na.
McCarthy halusi tietiiä, oliko
0'Connor kommunisti.
Joulumatkaiaisten
pikkujoulu H:ssä
/'Buetsin Amerikan Linjan ja Selma
Lceman matkatoimiston järjestämän,
jouluhuvimafckan osanottajille tullaan
jäljestämään Helsingissä heidän s l n -
ns saaMittuaan tervetuliaisjuhla.
Kung3lTolmln Amerikan suomalaisia
iinatkailijol ta vastaanottamassa Hel­singissä
tulee olemaan suuri joukko
entisiä Amerikan suomalaisia sekä
Suomi-Seuran jäseniä. Eräät Suomi
Seuran virkailijat ovat jo Götebor­gissa
laivaa vastassa, « e tulevat seu­raamaan
ryhmää Suomeen auttaen
i7hmän johtajaa Mr. Fred Haapa­niemeä,
Leemannln • matkatoimistos­ta.
Tämä on, jo yksinään, suuremmol-nen
.vieraanvaraisuuden osoitus ja.
tunnustus siltä yhteisestä siteestä Ja
ystttvyydesUt joka ivallltscc Yhdysval­tain
ja Suomen välillä.
Erikoinen tervotullasjuhla on jär­jestetty
Suomi Seuran taholta jou­lukuun
12 päiväksi kello 4.30, Ilta­päivällä
Kestikartanoon. Mr. Pred
Haapaniemen, jonka muuten seuraa
keko matkan suomalaisia Kungshol'^
min lähdöstä saalkika joulukuun 2
ipälvä New Yorkista,' lausunnon mu­kaan,
tilaisuus on suunniteltu siten,
että ne matkustajat -Jotka haluavat
jatkaa matkaansa eri puolille Suo­mea
voivat 'hyvin ehtiä Iltajunalle.
Hucmlolden ne monet juhlan alus
tunnelman täyttämät tilaisuudet jot­ka
Mr. Haapaniemi tulee järjestä­mään
matkustajille Kungsholmin
koko matkan ajan. ja no monet
suussa sulavat Joululle ominaiset
herkut. Jotka laivan malnot keittiö­mestarit
tulevat tarjoamaan, on mel­ko
varmaa, että tästä matkasta tulee
muodostumaan Suomeen matkaaville
unohtumaton matka vanhaan koti­maahan.
J a sitten, kaiken loppupis­teeksi
Helsingissä .tapahtuva "plkku-
Jcuiltt" — 'voikoajatella hauskempaa
Joulumatkaa.
Heinsäsirkkaparvi
lensi Kairon yli
Kairo, - Maanantaina, marraskuun
7 pnä lensi Kairon y l i punaisten hel-naölrkkojen
pilvi. Kairon lllkooslssa
liikenne seisahtui kun ihmiset py.säh-tyivät
katsomaan punaiseksi muuttu­nutta
taivasta.. Leikkikentiltä eva­kuoitiin
lapset Niilin rannoille. Maa­talousministeriö
on lähettänyt joukko­ja
torjumaan heinäsirkkoja Niilin
suistossa etteivät ne pääse vahingoit­tamaan
sa'toa. Ministeriön edustaja
piti heinäsirkkojen parvea suurimpa­na
V. 1930 Jälkeen ja hänen mieles­tään
ne ovat erittäin suureksi vaa­raksi.
Reino W. Puron
M U I S T O L L E
Kuoli marraskuun 24 p. 1950
Tämä aika on ollut niin suruisa,
kun luotamme läksit sä poi»,
et «anoin sitä el kuvata voi,
olet «ä kulkenut kuoleman verho­jen
taa,
Jonne ci katseemme kanna,
Sinua kaivaten muistelevat,
AHl Ja Isä
William Pun>
Antti Saaren
M U I S T O L L E
Kuoli marraskuun 24 p. 1954
Ensi lumi hatttas peitti,
suru sydämemme täytti.
Kaipauksella muistaen,
Muisteista kauniin seppeleen
Papalle laitoimme.
Lapset Ja laittenlapset
Torstaina, marra^. 24 p. — Thursday, Uoy, 24,1955 liilfll
KIITOS
SL,
Haluan JcilttM IcaikUa nlittt^'
henkilöltä. JoUca kävivät mm-,
katsomassa Kirkiand Lakej««al-raalassa
fiairauteni aikana. Viii')''',
tos icaikista tuomisistanne.
Teitä kaikkia yhteisesti kUtt3i«n,- "
JALMÄ UNDROS
Box 22, Tarzvell, Ont. '
Marraskuun 19 p. 1955
'm
TOVERIT JA TUTTAVAT
jotka järjestitte -minulle synftymäpäivätilaisuuden
Don-haalilla marraskuun 18 päivän iltana sekä ra*?'
halahjasta jonka sain tapauksen johdosta tilaisuu-;
dossa vastaanottaa. Kiitos tilaisuuden suunnitteli­joille
j a toimitsijoille sekä kaikille jotka auttoivat
sen onnistumista. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
kun jouduitte niin ikauan pitämään alettanne "salai­suutena"
ja sitten sopivan tilaisuuden tullen toteu­titte
sen aito suomalaisella sitkeydellä.
On rohkaisevaa tietää, että ihmisellä on ystäviä;
jotka tilaisuuden tullen ovat valmiit ilahduttamaan
häntä.
Teitä kaikkia -muistellen
G. SUNDQVIST
TORONTO, ONTARIO
'•hm
VAPAUDEN JOULUNUMEROON
joka ilmestyy joulukuun 15 pnä.
Vapauden Joulunumero tänä vuonna ilmestyy taaacn
Juhlallisessa asussaan joulukuun 15 pnä.
Siinä julkaistaan tuhansien maanmiestemme joulu-ja u u ­den
vuoden.sokä satojen liikelaitosten onnltclut
Yksityisten tervehdysten alhaisin hinta on 25c, osoitteen
kanssa 50c. Myd.skln Julkaistaan 75c ja $1.00 tervehdyksiä.
Jos paikkakunnallanne tai työmaallanne ci ole lehtemme
asiamiestä, niin kuka hyvänsä lehtemme tilaaja t a i ystävä
voi käyttää tätä listan keräämällä siihen naapurien Ja työ­toverien
Joulutervehdykset,
Kalkki tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa vii-:
meistään joulukuun ö päivään mennessä.
liKRÄÄjÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nimi s /
" /•