Vapaus, November 24, 1955

              Sivu *^ 2ip.^l^urs^ay,^Toy.24; 19551|
OUDBieST#) --^ {Atx^
CbTiAD oi f%m>Jab Canacu^
tabHsfted NOK «. » w . AutbortBed
es eecond c l a » xrmU feiy tite Pos(
OlfJce Departmrot, Ott»wa. Pia)<'
lUBbed tairlce weekly: Tuesdajni,
:l!Uittsday8 »z»d SatenSftyB l)ir Vapaus
Ek? St. w.i SfoSniiT/itotv <^u>ada:
Telej*p»w: BttB. OttU» CB.4^4Stt;
Sditorlal Of f toe OS, 4 ^ 5 ; MaiMSer
£.SuIis}, Sdltor Wv£fcluji(}. Mal»,ng
a^Sdre»; So x^, i9(HUnir7r Ontarto-
Ai|rertls£D0 » t e a tQMO applicatunk
TiranBlatton i i « e <Df cbai^e.
Canadaasa; ' ltk, 1X0 «kk. 8.7S
YhOrennamt l«k. S i » 6 kk. «SO
Suoneaaa: 1 fk. 6 kk; 4.75
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
3aj
J i
Jfe:iH:;;/ •••1: •,
iitii
ml
•FJuoinenha, marraskuun 25 pnä nimitetään virallisesti Sudburyn
' älueeii pormestarien, kuntien esimiesten, kaupungin hallinnon ja kun-
I haJlisval taustojen ehdokkaat> joista sitten joulukuun alussa vaiitaan
• liäupuhginjä kuntien ''isät" tiilet
.' ^ ; Kuinka-tärkeät nämä vaalit tämän s^^ vuon-na
ovat, se näkyy yksinomaan siitä jos inuistetaan; että näiden kun-
^tiieh verot ovat/kohonneet jatkuvasti kohoamasta päästyä^ ja siitä
:l: KuolimaUä kuntammeiovat asiallisesti puhuen vararikon paTtaälla.
vT^öiselta puolen on ehdotettavissa äärettömän suuria menoja, jotka> .
(jos asioita hoidetaan: nykyiseen imalliin,aihe^^
- ] nousun ennestään liian korkeille kunnaljisyerOille. Muistetaanpa vain,
' et^ ja tiedossa; on, että parin vuoden
^ kiduttua meiliä on suoranainen kriisi, ielld uusia kouluja rakenneta.
rYieiS^i myönnetään/että iröimerkiksj McKimin jä Xeelpn
^.kuntien yhteisesti suunnittelemasta noin puolerJtqista'miljoonan dolta-
; riri hintaisesta korkea tiilee liian pieni heti valmistuessaan I
• Nyt se vielä tyydyttäisi häiden kuntien tarpeet,- muttei sitten enää; ;
./•\}.jahkä:se'valmistuu,. - y
; • . Kaikkein suurin menoero Sudburyn seudun kunnille tulee kui-
Vv terikih uuden>likaviemärilaitOks^ tarvittaväiJn vesijohtojen rakenr:
tamisesta. _Köko seudun asukkaat olivat suorasi^
? 'kuultuaan muutama päivä sitten, että uusi irkayiemärilaitos, mikä on
. terveyssyistä määrätty rakiennettävaksi^uoteen 1958 meh
' flinäksaniaan Sudbur^^^^ ja Neelpn-Oärsonih kunniile yh-
; ieensä yli inelja miljoonaa dbllaria. YlelMsti myps tiedetään, että
; im)'a. uudistustyö on välttämättömästi tehtävä, jos mielitään ^taata se,
:^ etteivät kulkutaudit ru^^^ suuressa nikkeiikeskuk-sessa.:;-''-,
•'vV.v V '•:. v>v V r : ^
Yksistään nämä seikat, o
vaalit ovat äärettömän tärkeät: - . • . • •
. N ä i t ä rivejä kirjoittaessa ei ole vi<?lu varmaa ti^ siitä; kuinka,: '
paljon työväenmie^^^^ päissä vaaleissa. Julkisena •
salaisuutena^^k^^^ ori, että?kaikista vaikeuksista ja vastuksista
huolimatla useita työväerinrieiiläryhty vaa-; ,
. ;Jeissa;^ niin käuf)urigissa kuiri ilcKiinissa ja Xcelon-Garsonissakiri.•
; yi on;myös aika: '^suuren yleisön'' kiihhittUä huomiota lähesty-
: viin va 'Kiertäriiätön tosiasia TIimittäin ÖHJ että kiintiernme
^ -t^ pjiiiemmaksi ellei ;kiirin;iiiiishalIintoiiiiri
saada uutta - verta/ •nimenoriiaan työväenliikkeen niifrhiä tai naisia,'
^Qfika. tietävät miksi kuritamme potevat rähaUisesti ••yerenvä^
' v ; : i korostaa sitä tosiasiaa,
e^ttä ainoasta anrii-ttavaUä äänellä on arvoa ja
; 'iheFkitystä. ''Vanhani kaartin" ehdokkaille anneltu ääni menee aut-
V-'tamattomästi haaskuun; ehdokas tulisi' vali- •
• •tuksi. Tosiasia nimittäin ori tämä: Jöikutihniiset sanovat, että "mitä
.^yödyttää: osallistua kurinalliävaaleihin sillä työyäenehdokkaita ei
: kuitenkaan saada valituksi'/. > Mutta mikä on totuus? Vaikka työ.- ;
; i;v^i£jllä ori ollut suh siitäkin huolimatta
•ön työyäenehddkkaiden esittäTnästä ohjelma^^^ kaik-
• kien kuntien yleinen puheen aihe, Työväki ei ole vielä voittanut edus-
• lustä kutinallishallinnoissä,0^
-inukset ovat saaneet jo niin suuren kannatuksen, että taantumusvöi-
>iaierikiri ed^^^ valitsijoita huiputtaak-s^
en vielä kerran. Tästä jo näkyy kuinka suuri arvo on työväen vaa­litaistelulla
pUut ja kuinka arvokkaita ovat olleet työväenehdokkaille
inetut äiinet. ' .••"'^
Ja mitä määrätietoisemmin työväenliike osallistuu kunnalliseen
foimin^an; lukeutuen tähän myöä kunnallis^
lee se päivä, jolloin työväenehdokkaat tulevat poikkeuksetta valituik­si,
jotta voidaan tpsiteolla ryhtyä tekemään niitä korjauksia, jotka
^huojentavat kptienomiistäjain ja'p :
.taakan tuntuva huojentaminen ön. nimittäin mahdollinen, jos huoleh­ditaan
yleisen mielipiteen painostuksen avulla siitä, että upporikas
'Äkeliteollisuus maksaa kunnall^^^^
Somistajatkin ja kuten kaikki teollisuuslaitokset maksavat muualla
jQntariossa, ja kuten 1 ncokin maksaa Yhdysvalloissa, Englannissa' ja
Port Colbornessa. ':••:•/.••..-'''••
Nykyinen huono tilanne on melkoisen helposti korjattavissa,
ariutta sen hintana on kuitenkin valitsijain yhtenäisyys ja työväen-ehdokkaiden
valinta kunnallishallintoihin.
Sulmzr Baloneo, Kirkland Lakelta,
täyttää lauantaina, inarraslcuun 26
' pnä 75 .vuotta.
Mrs; Kartu EogtM, KJridand L a - i
kelta, täyttää perjantaina, marras- !
I i:uun 25 pnä SO vuotta. •?-.:.t
I Yhdymme sukulaisten J a tuttavain •
onnentoivotuksiin. . i
kuoli ^lon eoHuesm
:;\i8tan!wJ,'-^
j s u r m a n » ja useita l6\&kaiii^
' e r ä s asuntotalo i u i i l s t iu ankaran ra*
i i ä i a i a a iourUsa marrasjtuun 17 p n ä .
SITÄ
JA
. ja N-atomitutki
I!
Moskov». — Täällä vieraileville
englantilaisille atomialan tutkijoiUe
Järjestettiin marraskuun 17 p n ä N -
lilton; tiedeäkadesnlan puolesta t i l a i ­suus
tutustua tieteellisen tutkimus­työn
laboratoribihin;
Englantilaiset ja neuvostoliittolai­set
; tiedemiehet . (Vaihtoivat laajalti
mielipiteitään ja kokemuksia atomi­voiman
tutkimiisalalla; Eniten eng­lantilaisia
kiinnostivat neuvostoliitto­laisten
ne saavutukset, initkä teke­vät
atomienergian paljon halvem­maksi
kuin Englannissa. Edelleen
englantilaisia :kiinnostivat : atomi-voima-
alan ammattimieökunnan kou­lutustoimenpiteet.
Englantilaiset olivat sitÄ mieltä,
e t t ä käjTiti Neuvostomt^ oli heille
antoisa j a varmaan siitä tulee alka­maan
kiinteä yhteistyö Englannin
sekä Neuvostoliiton atamialarii tutki-mustyön
ke^en.
.Englantilaiset toivat lahjatai neu­vostoliittolaisille
doikumentaarisen
elokuvan, jossa esitetään ensixnmäir
sen a torni voima-aseman ra^entamiST
vaiheita Englannissa. \ • •
Kirj. Axel Jansson
Ideologinen, väittely O D polijen-nnt
Buoltein sosialidemoratian pii­rissä.'
i ^ e n on monia i^ritä. Ettr
sisijajiä oievllh fcuulavat kasvavat
erimielli^diBt.piiolneen sisällä.
Bosklidemokraatiisten työläibsten
teskimdessa on atkanat e^lhtyä
laajaa tyytymättömyyttä ja radi­kaalisia
muutosva^ V^o-luejohdon
politiikkaan,7 ensikä­dessä,
päivänpolitiikkaan nähden,
äiiiiä heijastua siiori ja ratkaise­va
vastakohta Kuötsih työyäen-pnoltieessa
yhtäältä niiden joh­tajien,
jjotka ovat hyväksyneet'.,
kapitalistisen Ruotsini ja; toisaal.^
ta niiden työläisten \'ällilä, joiden
torteiUe nykyinen yarnstelH^^^
rOr, hinta- ja palkkapolitiikka
merlcltsee. yhä painavampaa taak-
•'kaaJ,/, ••:•':=•';.•'•'•'•.
SEÄTÖ uhkailee /
atomipommeilla
I •' MoKlcoya. >;-. .Hcrlölulaissa' on päät-tynyt
SEATO-järastöön kuiauvien
maiden sotilasviranomaisten konfe-ren.
iEi. Siihen osällistiiivat min.Ame-.
rikan - Yhdy--väliat, Englanti, Ranska,
.A-ustralia. Uusi-Seelanti, '.Pilippiinit,
Pormosa ym.: Sptilasheuvotteluissa pii
sovittu useista Aasiaa kosikevista so^
tilaaiiisista suunnitelmista; sekä sen
ohella päätettiin tulevan sodan aikana
.tarpeellisen hetken tullen käyttää
atcmipcm^ia. Neuyottelujen osan^
ottajat olivat sitä mieltä, että.neu­votteluissa
ö n tehty smili askel eteen-
; päin ja 'että suunnitelmat oh tälkoi-tus
hjnräksyä lopuJllsesil N
kuuluvien maides ikonfereiisBissa, m i ­kä
pidetään tanunlkuussa: > ; >
%ji kysymys öhtiirkeä ja se koskee kaikkia tämän seudun asukkai-
^ ^ia, hiin vuokralaisia kuin kptienomistajia ja pikkuliikemiehiäkin.
Yleisesti pnödotettavissay että taantumusvbim tahpltä jär-j&
tetäänriiyös entistä de-magokisempi vaalikariipanja. Kunnallishal-
Ihlnpissa olleet miehet,; jotka eivät ole panneet tikkua ristiin nykyi­sen
finanssikriisin huojentaniisek^ vaalipuheissaan lupaamaan
.v^^^ yhdis-iijfömistä,
jos heidät valitaan uudelleen virkoihinsa. S kaupuri-
•:i -U^ssa. on odotettavissa, että nykyinen kunnallishallintp pyytää virka-jkäutcnsa
pidentämistä kaksivuotiseksi, että voisi entistä huoletto-
^•mariimin istua kädet ristissä ja ihmetellä mitään tekemättä maailman
^••^tpljauksiä.'', ,';'':''•;.. :.
• '-Pikkuihniisten velvollisuus itseään/ kanssaihmisiään ja kurifidm-
. me kohtaan vaatii myös kunnallisasioihin perehtymistä j\i kiintymistä.
0'
m
: Liukas lumikeli ja autoilijat
•^.•;;;' Syystalven; en>iiumäi:^et: luniii- ja jäatikkökelit antavat luValli-'
sesti paljon lisäiöitä aiitokarjaanunlle ja pahimmissa tapauksissa sai-;
^Taaloille ja vieiäpahavitaanluimittajiliekin. jiikainen autoilija tietää,
että talviajossa oh oltava paljon varp\aisen)pi kuin kesallii — nuitta
«"nsimmäisten iumieri tultua ;oi tätä tietoa aina: ••nuiisteta"' käyttää
hyväksi. Varovaisuus ja valppaii» on edullinen hyve;autoilijalle aina
ja varsinkin talvella.
Tässä yhteydessä sietää palauttaa mieleemme myös se tosiasia,
'että ehkä yhdeksänkymmentä prose^nttia kaikista auto-onnettonuiuk-sista
tapahtuu liikenhesäännösten rikkomisen johdosta — joko on-
, nettomuuden uhriksi joutunut autoilija rikkoo liikennesääriniiksiii, ja •
joutuu sen vuoksi vaikeuksiin, tai sitten edesvastuuttoniasti liikenne-
,säädöksiä rikkova henkilö pakoitlaa toiset äutoiiijatitai jalankulkijat)
^tilanteeseen, missä ei Upaturmaa voida välttää.;
Liikerinesäädökset eivät ole äutoilijain ja jalankulkijain ••kiiisä-hä",
vaan saatujen kok(?musten .sanelemana yleisenä ohjeena, joiden ;
avulla voidaan taätäniaanteiden jä katujen turvallisuus kaikille.
' - Mitkään säännöt eivät luonnollisestikaan voi olla ihanteellisia.
Myönnettäköön vielä sekin, että esimerkiksi autoilijalla ja autoilijalla
ori eroa. JMutta yleisesti puhuen liikennesäädökset edustavat yhteen-
; suratettuä kokemusta siitä, miten maantiemme saadaan mahdollisim
mari turvalliseksi. .Siksi liikennesäännöksiä rikkovat auttoilijat eivät
Sbsdemit hyväk^yat
liudefn hallituksen
Moskova; — Brasiliasta isaapuneet
uutiset Gsertovat. et;tä maah fioslaall-demt;
kraattlnen puolue on nyt lopul­lisesti
päättänyt hyväksyä uuden hai-
Uti&sen.: Ammattiliiton 18 jäitJestöä
Ilmaisivat olevansa ;tyytyväisl& iriäas-sa.
tapahtimeeseen muutokseen j a v a ­kuuttivat
lojaalisuuttaan maan uu­delle
iialUtukseUe.
Torstaina tapahtui ennennäkemät­tömän
sumi kansalaiskokous, johon
työväen ohella osalltetulvat ylioppi­laat,
kirjailijat, ym; sivistyi«istön
edustajat. (KansaMsikokouksessa p ä ä ­tettiin,
että m a a n entiset puolueet
katsova aiheelliseksi iryiunittää r i v i n ­sä;
uuteen järjestiykseen.
Neuvostovieraat
laavat iseppeleen
Gandhin faatudalle
New Delhi. — Marsalkka Bulganto
ja puoluesihteeri Khrtishchev laski-,
vat tk. 19 p n ä jättiläismäisen sep­peleen
Gandhip muistomerMlle Raj-ghatlssa
New ' Delhin lähistöllä.
K a i k - i l viralliset 'vierailut Intiassa
alkavat tällä juhlamenolla.
Määräysten hiukalsföti molenvmat
neuvostojohtajat riisuivat kengät Ja­loistaan,
ennenkuin he astuivat be­tonista
valetulle avoimelle kentälle,
Jcssa Gandhin ruiunis aikoinaan pol­tettiin.
Harmaisa nylonsuklssaan he
sitten astelivat noin 50 metrin mat­kan
muistomerkille.
Lij'hyeri juhlarilehon . jälkeen . B u l -
ganin ja Khrushchav palasivat a vo-
CadiUacilnsa jatkaakseen New D e l - ,
hin näkymien katseleriiista.
Tshekkoslovakialainen
konenäyttely Brnossa
; TslHfkkoblovakialaisessa kOnenäyt-tely.
3sä Brnossa on;.jo i ä y r i y t yli 700,-
000. henkeä./ •.;
Näyttelys.sä ch käynyt 50 maan —
Piiclan, EgJ-ptin, tjnkaiin,' ijugosla-viAri,
Ne-uvost.c'liiton;' Belgian. Sak­san,
• liittotasavallan Itävallan ym.
edustajia. Kauppoja on tehty 'mo-;
ncn.T.iljoonan.ki-uunun arvosta;
AMMATTIYHDISTYKSISSÄ ;
PIDETÄÄN KIINNI TYÖLÄISTEN
PJERLNTEELLiSISTÄ QIKEUKSSTA
Myös anuriattiyhdistyksissä,;:.alkaa
sosialidemoicräattisteh kaaderien kes­kuudessa
esiintyä laajaa lyytymättör
myyttä'hallitukssn ja; valtiopäiväryh-iriän
politiikkaan nähden, sillä nämä
kaaderit ovat saaneet Erlanderih; hal-lituksefn.
politiikan yhä vaikeammaksi
käyvän puplustamistehtävän opposi­tiota
vastaan, joka ilmenee amixiatti-yhdistysväen
keskuudessa; Jopa sosia­lidemokratian
ylempienkin; kaaderei-den
keäkuudessa on vastakkaisia- käsi­tyksiä;
eikä vähiten siitä, kuinka hal^
lltuspolitiikkaäpitäisV harjoittaa, vas­takkaisia
käsityksiä,; jotka' ovat luon­nollinen
seuraus sosialidemokratian
mitään määrättyä periäatteelista linr
jaa seuraä.'nattomasta;pol:tiikasta.
, Tällaisia "korkean tason'' .erimieli­syyksiä
tiili ilmi mm. kuluvan vuoden
lähetekeskusteliisia Erlander—Sköl-din
ja toi.saalta.Lp:n- (Ruotsin am-,
matiilihen; kejkusjäijestö) puheenjoii-
.tajan Axel Strandin väUilä, joka niin
ratkaisevassa kysymyksessä kuin hal­litukssn
firianssisuunnitelma, ilmoitti
pitävänsä sen sisältöä •'epärealistise­na''
ja huomautti, että Erlanderin
hallitus käytti työnantajien todiite-
Itija palkankorotusten /vaarallisuudes­ta
i koko Ruotsin työväenluokan e..in-;
tasolle niin ratkaisevassa kysymyk­sessä
kuin. pa'lkkai;plitiikassa ;hallitU3
.varoitti. työläisiä taisceleinasta../S5fi;>
keaithpien paikkojen puolesta j a . uh­kasi
; inf.atiopeikoiia;- samalla kun
L O : n puheenjohtaja. Strand, tafcti.lir
sen näkökannan tai muun /periaat­teellisen;
syyn pohjalta — motiivi ei
tässä -yhteydessä ole ratkaiseva ; —
osoitti, mihin johtaisi, jos työläiset
lopettaisivat t3i5;telun korkeampien
palkkojsn puolesta./Hän sanoi,, eittä
'koikeakounjuriktuurin vallitessa ta-,
palituu tulon lisäyksiä, jotka joutui­sivat
; yksinomaan yrittäjien käsiin,
mikäli työläiset luopuisiyat vaatimas­ta
osuuttaan, Strand osoitti vie/ä,
e t t ä inflaation pellco ei ole aiheel­lista,
koska lisääntyvät voitot mer­kitsisivät
samalla vilkkää.mpaa pää­oman
sijoitustoimintaa.
;LO:n johdossa ilmenevää käymLs-tilaä
j ä uusia/ näkemyksiä heijastaa
myös keskusjärjestön toisen puheen­johtajan
Norrmanin äskeinen ero ja
se, että Norrman antoi kannattavan
lau-imnon • W ve;foöm.uksesta.
Varsovan: nuorisotestivaalista, j a amr
mattiyhdistyksistä sillan rakentajina
idän j ä l ä n n e n välillä.
U U D E T NÄKEMYKSET VOIMistU-VAT
POLIITTISESSA ELÄMÄSSÄ
Eriävät käsitykset eivät koske; vain
sitä, onko palkkaliikejvaarallista vai
hyödyllistä, vaan ne ilmenevät kai­killa
poliittisen elämän aloilla. Ulko­politiikassa
ovat uudet näkemykset
selvästi / havaittavissa. Esimerkkinä;
tästä oli mm. se. e t t ä maan ulkomi-niste^
ri puhui puolueettomuuslinjan
puolesta Karestadissa. Ruotsin sosia­lidemokratiassa
voimistuu suuntaus,
joka vastustaa yhä ponnekkaaminin
Atlantin liittoa ja Saksan militaris­min
.uudelleenelvyttämistä erään toi­sen
ryhmän pyrkiessä välttämään
köiikreettlsta asennoitumista jä kol-ihanneh
ryhmän tehdessä propagan-;
daa mm. Ruotsin Atlantin lilttoori
liittymisen puolesta.
Ruotsin sosialidemokraattisessa
piiolueessa on voimakas mielipide-suuntaus,
joka vastustaa nykyistä ya-rustelupolitiikkaa.
Sitä mukaa kun
kansainvälisessä poiitiikassa otetaan
uusia askeleita ; jännityksen lieventä­miseksi
voimistuu tämä asenne mieie-töritä
varustautumiskiihkoa vastaan.
Tämä ilmeni mm. ki-istillisten s:siali-deniokräattien
kongressissa tänä ke­sänä.
Puolustusministeri saa .käyttää
paljon ajastaan sosiaUdemokräattien
järjestökokouksissa ^ selvittääkseen,
rmiiikävuöksi kenraalit ovat sääiieet
: tahtonsa lävitse. ;•/•'/,',•'•'';:•'...•.
Kysymys; yhteistyöstä k o m m i^
j tien kanasa^aiheuttaa m mie^^kittä-viä
erlajJelisj-yksiä, erikoisesti kun
! on kysymjvs yhteistyöstä n i ^ äärettör
j mäii ratkäiseyassa jQr^
rauhan säilyttämisessä. S ^ o i n oh
Jalta, k i i n ön kysymys amriiatilllsesta
yhteistyöstä. Suuri joukko s^^^
mokratian ammättiyhdistyskaade-reita
yaatU päivittäin velJeDistä y h -
/tsistyötä koimmmistlsteh ammattlyb-distystovereittensa
karissa, samanai-
•/kaisesti- k i i in pieni, vaikkakih ••yaiku-tusvältäinen
ryhmä Vielä huutaa ä ä ­nekkäästi,
ettei sellaista yhteistyötä
,saa sallia;';;;
Ruotsissa on sosialidemokraattisia
j j p h t ä j i ä i joita on kaikkina yubsiiia
j johtanut rsosialistinen-perusnäkem^^
j Georg Brantihg on yksi heistä,/mut-
;, ta sos^iidemokrätiän i)iirissä on
useita johtajia, j ' a valitettavasti kaik­kein
rajoiteliuimhiln niitä, jotka ovat.
ottaneet sosialismia toteuttamisen
tehtäväkseen.
k ä s i t y s t e n tervehtjmiiEtä / ilmenee
:myös kysymyksessä, joka koskee kan-sainyälistä
yhteistyötä ammatiliisten
maailmanjärjestöjen välillä, samoin-^
kuin nubrisöh j a naisten; maailman-liikkeitä;
viimeksi. t ä n ä vuonna osal­listui
useita sOsiaiidemokraattisia
nuoria -maailinan nuorison festivaa­liin
Varsovassa siitä huolimatta, että
Ruotsin sosialidemokraattisen nuori­soliiton/
johto oli julistanut boikotin
osailisturiiista vastaan. '
ideologinen j a 'poliittinen kriisi, jo-.
ka koettelee kansainvälistä sosialide­mokratiaa,:
kasvaa jatkuvasti/ myös
Buotsiii; sosialidemokratian piirissä,
ideologinen ikriisi ö n kaikkein silmiin­pistävin.;
Poliittisen kriisin: merkit
ovat ilmenneet iselvästi jo viime vuon­na.
K r i i s i vaikuttaa myös spsialidemo-kratian
järjestölliseen 'kehitykseen
Biiotsissa.'\^;';;;-/^;';-; :'";-'''';:N.;;•.•':••/•;••:''''
p t O L U E T ^ ARVOSTELLAAiN
HtSTORIAZXISEN TEHTÄVÄNSÄ
.LAIMINLYÖMISESTÄ /•••/•••
Ruotsissa esiintyvien vaseministo-laisuuden
ilmausten joukosta valit­semme
t ä h ä n erään artikkelin sosiali­demokraattisesta
Dala-Demokrate-hista.-
Artlkkelih kirjoittaja ; ö n tun­nettu
: sosialidemokraattinen virka­mies
Frank rWdh, joka otsikolla "
sösialistirffen politUkka" kohdistaa te­rävän
arvostelun puolueen käytännöf-listä
•politiikkaa yästaan ja /väätii po­litiikkaa
,. j o h k ä tähtäimenä on sosia­listinen
yhteiskunta järjestelmä. H ä n
kirjoittaa, e t t ä ;''"' ;/'';•;• / . '
^ • • * '• •- • ; ' ''sille, joka <bn sosialisti j ä siiiä
syystä on nähnyt sosialidiemokra-tlassa
InonnoUisen kotipaikkansa, /
on 'katkeraa, mutta tarpeeilisla ;
todeta; että puoiöe on historialli­sen
tehtävänsä kavaltamisen tiel-'
/••.-lä/.^.^." /••'":"-/,• >,':'./^./'
; Puolueensa sisäisestä tilasta sanoo
artikkelin laatija: :V. •;••;..: ,/';•• ..
"Vällnpitämättömyydel^ PUOT
• iueeh politiikkaa kohtaan on la- /.
mäannuttava vaikutus puplue-työhöh.
Ideologinen tyhjyys oh
vienyt, kiinnöstuhseh työväenyh­distyksissä
nollaan/ taistelntahto,. /
/ -'jerä^/Väitiiaiserä
itaiiiJneo anfää kiinnittää itsau&i-^'.'
: on , ppl&sa. ijpsiaiidemp
järjestöt. Jotka; taistelisivat
/Iisalla perustalla olevan olkeii*
ftfw}finff}^^^'^FffnTan .ybteislniniuui '
puolesta, ovat itäydeUteesti mnut^
/tuneet /.luonteeltaan ja /täyttävät: ,
loj^yiseii yhteiskuninan ylläpltä- /
puolustavien' / järjestöjen ;;
/:: .tebtäyiä.''':^' '['•••,[ :V^^-://^.-//; ••'/\/. v
Edellä/'"esitetyt sj-yt ovat saaneet
Ruotsin:''amnmttiyhdistysjohd ta-loiismiehen
; N ^ keligrehin eMöttar-hiaän
AftbntTSiuhgehissä j i^
k l r j ö i t u i ^ J a s s a a n uutta toiminti^
jelfflaä puolueelle.
^ T ä r k e i n t ä Kellgrenin ehdotuksessa
ei liene se, m i t ä h ä n sanoo, yhdestä
itäi toösssta phjehnan luonnOksen koh­dasta,
vaan pikemminkin se, e t t ä tie­tyt
Ruotsin sosialidemökfaattipiirit
yrittävät tällä saada aikaan kiinnos­tusta
ja keskustelua, joka koskisi uut­ta
toimintaohjelmaa. SodänJäUceistä
ohjelmaa koskeva historlankirjpitus
on keligrenillä virheellinen, kiliä k u ­kaan:
;totuutta kunnioittava ei voi
väittää', että täniä ohjelma oUsi to­teutettu.
Siitä päinvastom luovuttiin
porvarillisten, piirien yhteisen hyök­käyksen,
edessä. Tietyille maan sosia­lidemokraattisille
johtajille tämä. ei
merkirmyt lainkaan suurta uhrausta.
Ruotsin tj'öväenluokan laajoissa
p i k a i s s ä : - k ä s i t e t t i i n sodanjälkeinen
ohjelma; .toimintaohjelmaksi. Veisi
l i i an paljpn tilaa tässä yhteydessä
osoittaa, kuinka kohta kohdalta luo-'
vuttiih tästä ohjelmasta j a jätettiin
kommunistit yksin taistelemaan. K i in
sodanjälkeinen ohjelma siiri-ettiin
AUIEEIXINEN
Tuomari: — OnSto
jota^Un sanottavaa?
—r Ö n , • h e r a tuoms
täliln. e t t ä «e aika. h
jaai on käyttänyt puo
nJ. väJiemettäfeiin rs
K A I K E N VA
—Mitä teette likaan
vedelle? <
Me keitämme se
— Hyvä.
— Sitten me vielä j
— Mainiota.
— Ja sitten me
vitoksi juomme vain .
-./'••.-./•':; •'•;•-.:*•
ANSAITSI K U
, Va-uno: — Seuraava:
tulet n i i n myöhällä ko
ulkona koko yön:
/ / iMies: —/ Paljon kiitc
ettet' äinä pitäisi siitä
hyllylle riostatti se laa.
myyttä soslalidemoki
lueen jäsenten kesku
mättömyyden ..syyt .c
saaneet uutta virike 1
poUtiikasta. Tästä joht
ryhdytty keskiistelems
mlntabhjelman ; laat.
avulla on tarkoitus sy
leen taisteluiloä j a inn
järjestöissä, pyyhkiä
muus Ja pelastuasiltä
rata petettyjen toiveid
;.••;/'••' Jatkuu
Bulgarian ja Ju
kulttuurikanssal
. Bulgarian ja Jugosla
'iänssakäyminen laajer
.ta.
Kuluvana konserttik
riassa käy useita huon
laviälaiiria musiikikimij
vierailee "parhaillaan 1
perän johtaja ja / yi
Oskar Dahon, joka tu
ccpparaa Sofian oöp
j a sinfoaikönssrtteja
mcniassa;
Bulgariaan cdotetaa
.laulu .ja ;tanssiyhtyet1
mättäviä laulajia ja r.
Jugcslaviaan. lähtse vi
railulle Bulgarian kr
tanssiyhtye pianisti ju
fian. filharmonian yi:
professori S. Popov
Uzunov .ja useita muiti
taiteilijoita.
Bulgarain el:k'jvätea
taan iiäyttämääh useita
sia filmejä, x
Kuvassa nähdään yksi niistä harvoista eläimistä, jotka pelastuivat Port Bols- ^
terissä, Ont., tapahtuneesta rautatieonnettomuudestä. Useita satoja eläimiä
paloi kuoliaaksi salpaantuneina CNR:n rautatievaunuihin, jotka . kaatuivat
kun veturi törmäsi kuorma-auton vetämään mainosyaunuun ja karjavaunut
s y t t y i v ä t palamaan. Sadankin jalan korkeuteen nousseet liekit estivät karjan
peiastusyritykset. Poliisi ampui kuusitoista eläintä. Joitain lehmiä pääsi va­pautumaan.
Kolme junamiestä loukkaantui tässä tapahturmassa.
Intiassa alettu
rakentaa niaailn
korkeinta patoa
New DeMii. — Pääm
muodpliisesti/äloitti vii
ptUlä maailman korke
rakennustyöt Sutlej-jo
;nailiä. pohjaiseen: täält
man mukaan padon ra:
täisi päättyä neljän vu'
Padon ikorkeus tulee ok
;.kaa ja sen. kustanhui
$327,000,000. ;
— Iso vatsa on herr
Sääksmäki. '
ö\v /"hyviä ajureita-V kuten he toisinaan väittävät oleva
.edesvastuuttomia ja suorastaan itsekkäitä yksilöitä, jotka antavat
huutia toisten ''oikeuksille'' ja toisten turvallisuudelle.
Liikennesäännösten noudattaminen auttaa' aina sekä omaa että
toisten turvallisuutta maanteillä. Liukkaan talvikelin ja kylmyydestä
usein johtuvan huonon näkyväisyyden vuoksi tulee sekä oman että
toisten turvallisuuden vuoksi noudattaa entistä huolellisemmin liiken-nesäädöksiä.
•/.•'•• ••••
Täten menetellen, ja mahdollisimman suurta varovaisuutta nou­dattaen,
autamme itse itseämme ja samalla yleistä- liikenneturvaa
maanteillämme. *
Allekirjoittanut pn saanut Vancou­verista
kirjeen / missä sanotaan:
/. "Teveri Känsäkoura: r
"Uskorinollismielisessä ' perheessä
kasvaneena, rippikoulun 'käyneenä ja
Herran pyhää ehtoollista nauttinee­na
Vapauden/lukijana toivoisin, että
sinä, toveri Käiisäkoura ja te muut­k
i n toimittajat .voisitte joskus vilkais­ta
j ä röntgensäteiden avulla buivata
pastori Emanuel Snellmanin hengen
tuotteita, tarkoitan näitä maallisia
sellaisia. "-'.:..y'/
"Muikahasem-aa n ä h t ä v ä k s e s i pas­tori
Shellmanhi toimittama "Ajan
Sanan" nimisen monistettm buUetii-riin
johtava artikkeli, päivätty kesä­kuussa
1955; •
"MahdoflisesU et ole s i t ä tekelettä
aÄalseminiri huomannut, tai jos olet,
niin. et ole halunnut sitä lantakasaa
tonkia. .' . ; " . ;
" V a i k k a minulla on sellainen kä­sitys,
e t t ä tcsiuskovaister» pitäisi ra­ikastaa
lähimäisiään — eikä vain ys­täviään
sillä eivätkö sudetkin rakas­ta
omiaan? — n im pastori Snellman
e s i t t ä ä vielä herran ivuoima 1955 ke­säkuussa
sellaisen ajatuksen, e t t ä kos­ka
hän pastori Snellman Jumalan
armosta, ei syystä tai toisesta V a ­paudesta
tylekää, niin Vapaus olisi
ensi tilassa lakkautettava. ^
"Pastori Snellman'siis sanoo alto-farisealaiseen
tyyliin, että Kiitos
Kaikkivaltiaalle siltä, ettei hän, pas­tori
Snellman j a hänen bulletllninsa
•Ajan Sana* ole j - h t ä paha kuin Va­paus
— siis lakkautettakcon työkan­san
Vapaus aivan ensi tilassa l
'•Tässä sellaisenaan ei kaiketi ole
sinulle Känsäkoura mitään outoa, s i l ­lä
tiedän sinun ainakin aikaisemmin
seuranneen n ä i t ä pastori; Snellmanin
kirkcliis-pbliittis-malUsiä kotkotuk­sia."
•.'•;.;;,^;;
" M u t t a voisit sentään hyväntehto'
sesti varoittaa ystäviäsi Toronton Va­paa
Sanan toimittajia, että pian jou-tU!
U heidänkin lehtensä tääUä . Van­couverissa
lakkautettavaksi vaadit­tavien,
lehtien luetteloon, jos mainit­tu
- l e h t i , ei hyväksy • ehdotonta puo­lueettomuutta
liberaalipuoluee:
h y v ä k s i . . . " :
Kirjeessä cn muutakin, osaltaai
hyvinkin mehevää, mutta rajoite
tun tilan vuoksi on siitä lelkattavi
vähän i>öls ^ekä/ivälistä, että/lopusts
että voimme hieman tarkastella pas
tori Snellmanin poliittisia munas
kuita. . • /:
Hän ki'syy ensinnäkin: "Onko edul
lista, että Canadassa ilmestyvä vie
raskiellnen sanomalehti ryhtyy aja
maan määrätyn puolueen asiaa" j
sanoo, että "monen mielestä tällai
sen lehden tulisi välttää sitä", sUl /
'^vieraskieltaen lehti parhaiten pai
velee siirtolaisryhmäh etuja, kun s
pyrkii esittämään asiat mahdollisim
man maltUUssstl ja mahdollisimmar
puolueettomasti ja Canadan halli­tukselle
myötämielisessä hengessä...
Siirtolaiselle on varmasti edulllsemp;
omaksua tällainen suhtautumlner
maan politiikkaan kuhi ryhtyä aja­maan
pienen opposition asia aenem-niiistöä
— S.O. hallituspuoluetta vas­taan.
. : : : • ' •
Siis "vieraskielisten lehtien" ja
siirtolaisten täytyy olla "paolu-eettomia"
oikein ••haUituspuoIu-eelle
myötämielisessä hengessä", /
sillä -vaalitaistelu on "ai^auskil-pailua"
siten, ettei pidä pahaa,
eikä. ääjnestää minkään vähem­mistöryhmän
hyväksi, vaan osat­tava
äänestää hallitus- eli enem-
•' mistöpucluetta! •:•
Hienoa puolueettömuspolltlikkaa!
Ja perin vaikeata toteutettavaksi yk-
3l3tää.n senkin vuoksi, Ccuh esim. l l l t -
tcvaltion liberaalihallltus edustaa
t^aih/ "äänestäjäin vähemmistöä —
.•aikka se vallitseyah vaälijäi-Jestel-nän
perusteella pystj-ikhx vielä kaap-
)aämaah/suuran enemmistön alahuo-leen
paikoista! •:
Toronton Vapaa Sanan synti on
.:uulemma se, e t t ä lehti kirjoitti maa-
:untavaaÄeh yhteydessä "erikoisesti
.•' iberaalipuoluetta vastaan" ja "CC-
?:n edustaman valtibsosiäUsnun"
>uolesta. '.;'
Näin ei olisi llmejsestikään saanut
ehdä, sillä kuten pastori Snellman
anoo, vieraskielisten lehtien pitäisi
>Ila ehdottomasti puolueettomia h a l -
itus- eli enemmlstöpirolueen hyväksi!
•liinpä pastori Snellman antaakin ol-
;ein esimerkiri siitä, miten t ä t ä puo-ueettomuutta
toteutetaan käytän-löllisestl
kirjallisella, saralla:. "Suo-nalaisten
siirtolaisten joukossa oh.
paljon eri aloilla toimivia, Itisenäidä
immattimlehiä ym., jotka. : johtuvat
opettamaan toimintansa, jos esim.
; C F saisi tilaisuuden järjestää kaik-i
asiat oman mielensä mukaan. Sen
ähden tuntuu luonnollisella, että
uomalaineri siirtolainen mieluummin
iänestäisl esimerkiksi liberaallpuo-ueh
ehdokkaita."
Tähiän jaliesn pastori Snellman
yö Vapaa Sanaa spääilmättä kuin vie­rasta,
sikaa siksi, e t t ä "kommunlstl-
/astaisteh" kirjoitustensa perusteella
Vapaa Sanan el pitäisi .antaa kan­natustaan
; poliittisesti '•epäilyksen­alaisille"
"ccF:n ehdokkaUle, JotJca
ovat alahuoneen istunnossa äänes­täneet
Sa'icsan militarismin henikiln-herättämlstä;
vastaan/ vaatineet pu­naisen
Kiinan tunii
Chiang: / Kai-shekin 1
Pcrmosasta. CCF on
"kylmästi ja arvostele
valtoihin — ja se on laisuutta, jota pastori S
koskaan anteeksi anta
min b C F : Ile kuin sitä
lehdillekään!
Muuten tuntuu, että
man on toissilmäinen
nsnkin. Suositellessaa'
muuden nimissä libs
.täkäläisten maanmiest;
seksi kodiksi, h ä n peru:
läkin, että liberaaUen o
'•;vasemmisto-mielistä s
ten mr. Elmore Philpot
Mutta CCF:n. paria,
jäsenet hän panee ki
punaiseen kadotukseer
Saksan uudelleen a:
myksen yhteydessä, va:
tosiasia on. e t t ä CCF:
Moses ja kolme; muuta
lueansa. muskettisctu ria
san militariamin hen:'i
ssn puolesta, vaikka pJ
menttiryhmän enemrnis
vastustamaan. — T ä t ä i
muuten poliittisesti v:
Shellmah huomannut, j
meisesti siitä, että hi
tauilee vain olkeanpuDli
läan. mutta on sciea ja
malta puoleltaan — sill
dän sovi epäilläkään si
dollisuutta että arven :
tahallaan harhaahjoht;
heelllsla tietoja asioista!
Meidän ^ t i s t e n on k
tietää, missä; mennään,
koitamme Vapaudelle;
mantucmio annettu, To;
Sahalle uhtanaan anta£
varuillaan j a maanmieh:
s ä vaaditaan piiolueett
veäUe tielle hallitus-puolueien
hyyäksi, m"iä
tenkln kansan väheniro