Vapaus, January 29, 1952

              *
Sivu 2 Tiistaina, tanunikuun 29 p .^ Tuesday, Jan. 29,1952
l U B E E T S ) laäepeaäetAlaiKat
Oxgaa of Fbmlab c^nadiann. £ s -
iatiUsbed Nov. 6« 1017. Autborized
^1(11 fffcffffj filBgy • tnpn • tbd Post
o m c e Di^iiailaaent. Ottava. Pub-
•Xbursdayi» and Satunlays I9 Vapaus
Piibltehtng Company LttL, at 100-102
E l a i S t . W« Sodbniy, O n t . Caiia<la.
.::. ...,.u '
lUepbones: Bnsiness Office 4-428«.
Edltoxlal Office 4-4265. Manager
E. SulcU.:E(UtarW.£UQnd.MBUing
addresa 8ox ;69ASiidbai7; Ontario.
Adrertisinff^rates upon appUeatko.
IVanalatiön. | r ee of d i a r g e . / ' . •"
Tn.i^UBBINHAT:
Canadassa; 1 vk. 7JOO 6 k k . 3.75
3 ltk, 2-35
Thdysranolssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4J30
Suomessa: v l vk. 8,50 S kk. 4.75
Korean neuvottelut vaarassa
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Korean välirauhaneuvottelut
aiotaan ajaa karille.
Kun Neuvostoliiton ulkoministeri Vishinski pari viikkoa sitten
Y pitämänsä puheen yhteydessä eh-
"dotti/että' Korean kysymys otettaisiin Turvallisuusneuvoston käsi-
% v^tdtaväksi koska amerikkalaiset kenraalit ovat mahdottomilla vaati-i
^^^m x^irauhaneuvottelut umpikujaan; niin silloin väi-te
että Vishinski heitti kalikan myllynrattaisiin juuri
= - ; sdiaisena aikana^^^^^^^^^ välirauhaneuvottelut olivat edistymässä. Mut-
^^^^^ : te uutistiedossa kerrottiin tammikuun 24 pnä mm.
; K seuraavaa: "Vara-amiraali R;^ . sanoi keskiviikkona^ että
mi';;-%orem välirauhaneuvottelut ovat ajautuma^ täydelliseen kuoltee-seen
. . E d e l l e e n mainitussa uutistiedossa kerrottiin: "Kiinalainen
. X kenraalimajuri 'Hsieh Fang syytti, että neuvottelut ovat saamas-
; sa vaar^ se liittolaisten lentokoneiden neljästä
iipravo selkkauksesta yhdentoista päivän aikana." Ja
myönsi että liittolaisten lentokoneet pu-n
^ > dottivat vahingossa 1,000 paunan pommin Kaesongin puolueettomuus-e
alueelle tammikuun 17 pnä. Liittolaiset sanoivat todistusainehiston
viittaavan -siihen, että Viidennen^ilmavoiman lentokoneet tulittivat
.kommunistien aseleponeuvottelijain autokaravaania Pyongvang-Kac-
, " song maantiellä . . . "
't^;äyttää siis siltä, että Vishinski oli oikeassa ja auttamattomasti
V:-väärässä ne, jotka kieltäytyivät ottatnaata. umpikujaan ajettuja Ko-
. -rean välirauhaneuvotteluja YK:n Turvallisuusneuvoston käsiteltä­väksi.
Sivumennen sanoen voidaan todeta, että an\erikkalaiset ovat kerta
toisensa jälkeen joutuneet tunnustamaan, että heidän lentokoneensa
ovat ponuiiittaneet ja tulittaneet puolueettomuusaluetta korealaisten
puolella. Joka kerta, kun tällainen tunnustus on tehty, on myös ve­dottu
siihen, että puolueettomuusalueen pommitus tai tulittaminen
-Wtapahtui "vahingossa". Kumma seikka on vain^ miksi näitä ''va-
^'.'hingossa" tapahtuneita pommituksia ja tulituksia ei tule korealaisille
: 0; itai Jdinalaibille vapaaehtoisille — joita ei ole edes syytettykään sii-
%'^^tä, että he olisivat pommittaneet amerikkalaisia välirauhaneuvotteli-
'-'joita ja heidän trokikaravaanejaan. Tässä yhteydessä meille voidaan
MusÖL pommita rintaman takaisia 1 siviilikeskuksia, tai että he ovat niin l
paljon parempia lentäjiä) ettcii heille tällaisia ','^;^^koj^V -tapa^^
tule Jcoskaan sellaista ivahinkoa,j että pomm/ttajsiyat;. tai tulittaisivat
«lalia väiirauhaneavottelijöitaan tai oommaaaa .ppuuoolluucc€ciittttoornTiiiuuuussaallMpeettttpa^4nn,,??
3. i!t • I .rt ).
Syyt «välikohtauksiin", .sekä "väljraiiljä^uvottduj^^^^
"Ji' miseen ja mutkittuniiseen" ovatkin jo }ielpQS,ti;,näht4x»s^' ^hdy^al-.
tam kenttäkenra^i;Van.Fleetr-- jota! Vishinski
''' Uksi'' — on nyt sanonut, että "jostakin on saatava Korea"-sotakapitar i
listien.voitonkartuttamiseksi.Niew York Times julkaisi tamhiikuun 20
* Y pnä seuraavanlaisen pöyristyttävän tiedon:' "Kenraali Vaii Fleet sa-.
^ nol, että Korean sota on siunaus. Korea olisi saatava joko täältä tqi'
jostakin muualta maailmasta . . . 'Afeidan tehtaamme tuottavat nyt
yhä enemmän aseita."
Meidän "vapaa lehdistömme" on huolehtinut siitä, että amerik-kalaisten
kenraalien "selitykset" on saatu suuren yleisön tietoon sa-
^notalla kun vastapuolen kanta on kokonaan "unhoitettu" kertomatta.
Kuitenkin, tässäkin asiassa on kaksi puolta, kuten makkarassakin on
kaksi päätä. Totuus onkin se, ettei nykyaikana enää voida pitkää
, aikaa ihmiskuntaa pitää keinotekoisessa uutispimennyksessä ja ''niin-
' * muodoin voidaan pitää itsestään selvänä asiana, että jos Korean väli­rauhaneuvottelut
ajetaan karille sen vuoksi, että "Koreaa tarvitaan
jossakin", kuten kenraali Van Fleet sanoo, niin kertomuksen toinen­kin
puoli tulee lopulta tiedoksi. Ja mikä On tämä "kertomuksen toi-
«^nen puoli"? ;
Tehdessään yhteenvedon Korean välirauhaneuvottelun^ kulusta
viimeksikuluneen kuuden kuukauden ajalta, eräs Korean edustaja
:,,lausui: '•••'/•'v^
" "Neuvottelujen alkamisesta lähtien meidän joHdonmukaisena oh-;
jelmanamn.e on ollut pyrkimys Korean kysymyksen rauhanomaiseen
ratkaisuun. Me ehdotimme kaikkien ulkomaisten sotajoukkojen pois
vientiä ja sotilaallista demarkaatiorajaa 38. leveyspiirille. "Me olem­me
aina suositelleet Korean kysymyksen perusteellista ratkaisua as­kel
askeleelta menetelmän perusteella jotta Korean sota voidaan päät-täälopullisesti.
'
''Toisella puolen te olette yrittäneet jatkaa Korean sotaa, pitää
Korea kroonillisessa sotatilassa välirauhan solmiamisen jälkeen, jotta
voisitte ylläpitää kansainvälistä jännitystä ja toteuttaa sotaohjel-maanne
. . . Juuri sen vuoksi kun te haluatle ylläpitää kroonillisen
sotatilan Koreassa, te olette vaatineet oikeutta sotajoukkojen vaihta­misesta,
mikä tarkoittaisi sitä, että Korieaan voisi tulla rajattomasti
sotilaita, aseita ja ammuksia . ^ .
"Te vaaditte kuitenkin vielä Korean lentokenttienkin rajoitta­mista,
ja käyttäen tätä tekosyynä, haluatte sekaantua meidän sisäi-
^^iin asioihimme. Te ette vannastikaan voi olla ymmärtämättä, että;
Kne oleftime päättäväisiä ja horjumattomia kanhäissamme, ettei Kok
rean sisäisiin asioihin voida sekaantua.
"Rakennanuneko me mitä tahansa välineitä tai olemmeko raken­tamatta
niitä, se on kokonaisuudessaan Korean sisäinen asia. Teillä
,..^.ei ole mitään valtuuksia sekaantua näihin asioihin, puhumattakaan
nyt siitä, että saisitte käyttää niitä välikappaleena peuvottdlupöydän
ääressä . . Neuvottelujen edistyminen riippuu nyt siitä, .että te luo­vutte
kohtuuttomasta vaatimuksestanne Korean sisäisiin asioihin
sekaantumiseksi."
Mikäli on puhe sotavankien vaihtamisesta, mistä myös on kerrot­tu
vain kertomuksen amerikkalainen puoli, niin korealaiset ehdotta­vat
kaikkien sotavankien palauttamista ilman mitään diskriminatiota.
j Toiselta puolen korealaiset syyttävät, että amerikkalaiietAhaluavat
.-.'•.pitää korealaisia ja kiinalaisia sotavankeja ja siviili-ihmisiä pantti-
^^j^ankeina. Sen lisäksi on kieltäydytty antamasta heille mitään tie­toja
44,205 vangista.
Huolimatta siitä "tarvitseeko" kenraali Van Fleet Korean sotaa
V'jossakin maailman kolkassaf' ihmiskunnan yleinen mielipide vaatii
kuitenkin kaikkien "pikkusotien" mutta erikoisesti Korean sodan lo-
: pettämistä ja maailman raulian vJJuinnuttäinista.
M I K A A N E l KELPAA*
PAITSI VEBINE.VgOTA
. . .Meille on tarjottu rauhaa Ko­reassa,
mutta Waihin2ton on työntä»
nyt sen pois.
<MeUle on tarjottu rauhanomaista
ratkaisua demokraattisen Ja yhdiste­tyn
saksan suhteen. Mutta Washing­ton
on torjunut sen. Sen sijaan k i i -
rehdi^an Hitlerin upseerien Ja ken­raalien
uudelleen aseistamista, ^ l u t -
tomille Saksan nuorille pahoitetaan
pakko-ottoa.
iMeille on tarjottu Idän Ja Lännen
kiistakysymysten ratkaisua; Meille on
tarjottu 'Kaukoidän konferenssia Ja­panin
Ja Kiinan kansantasavallan
kanssa missä rauhanomainen Korea
yhdessä Intian, iNcuvostoliiton Ja Y h -
dysvaitain kanssa laatisivat rauhan
ohjelman. Sen sijaan Washington
pakoittaa uusia armeijoita Japanille.
Me vaadimme pysyvvää miehitystä.
Me käsitämme nyt Japania lentokent­tänä
Korean pommituksessa.
lopuicsi meille on tarjottu käytän­nöllistä
ohjelmaa 'atomiaseiden pan­naan
Julistamiseksi Ja yhtä käytän­nöllistä
ohjelmaa aseistuksen vähen­tämiseksi
ainakin yhdellä kolmannek­sella.
Mutta tämä suunnitelma pe-loittaa
Washingtonia. Se on tehnyt
kaikkensa taivaan Ja maan siirtämi­seksi,
Jotta täm4 esitys saataisiin pois
työjärjestyksestä Ja haudatuksi.., —
N. Y . Daily Worker.
" T E I * P A T CONROYN
P A L K K I O S TA
...Miksi hän (Tri Pat Conroy) otti
vastaan sen homman . (hallituksen
työväenattachean toimen 'Washingtö­nin
lähetystössä)?... Huolimatta sii­tä
mikä on kannustimena, Sudbury
Daily Starin tri Conroyllc antamat
suosionosoitulcset uuden nimityksensä
Johdosta ovat riittäviä todistamaan
Sudburyn M - M työläisille, että Con-roylta
ei ole odotettavissa mitään
hyvää työläisille.
Tarvitaan vain sitä, että mr. Mos-hcr.
Joka on vielä CCL:n presidentti­nä
Ja Joka on yhdessä Conroyn kans­sa
hajoittanut Canadan työväenliik­keen
rl vejji, saavuttaisi elinkautisen
haaveensa J9. tulisi nimitetyksi,Cana-
,dan senaattiin. Jotta han myds-s^isi.
^ötäte^eyil^ .turvatun• makuusijan.
—; hocah Mine-Mijl News. - ;
Kirj. J, Kataja kohdistettava ponnistelumme; siihen,
että voisimme estää sodan syttymisen
Aikamme suurliike—: laajojen kan- ylipäänsä,
sanjoukkojen lijke rauhan puolesta _ Meidän on vaadittava Pbhjois-laajenee
joka päivä maailman kalkll-; ^naiden vapaditamista Atlantro liiton
la puolilla. Yhä voimakkaammin ka-] häpeällisestä 'ikeest^, 'sanoi Iversen.
Jahtaa rauhaa vaatinen ^tavallisten
ihmisten ääni myöskin Pohjois-Eu-roopan
maiden kansojen k^kuudessa.
Ruotsissa, Tanskassa, vNorJassa, Suo­messa
Ja Islannissa on toista miljoo­naa
. henkeä allekirjoittanut . vaati­muksen
raulianliiton solmimisesta, vii­den
suurvallan ^välillä. Viime aikoi­na-
on näissä maissa rauhanpuolustus-liikc
laajentunut ja lujittimut huo­mattavasti,
Pohjols-Eiuroopan mai­den
kansat vastaavat sodanlietsojien
Juonitteluihin Skandinavian maissa
vicia suuremmalla taistelun tehosta­misella
rauhan puolesta, v
Kansanjoukkojen tahto puolustaa
rauhaa on saanut kirkkaan heijastuk­sensa
Pohjoismaiden rauhanpuolus-tuskongressin
koollekutsumisessa: V i i ­me
vuoden joulukuussa Ruotsm,
Tanskan, Norjan, Suomen ja-Islannin
erilaiset yhteiskunnalliset - järjestöt
lähettivät edustajansa Tukholmaan
pohtimaan j^dcssa kysymystä, milla
keinoin -voidaan torjua uuden sodan
vaara. Tämä kongressi päätti tehos­taa
rauhanpuolustusliikettä maini­tuissa
maissa.
— Meidän onvväädlttava.-että^^feffoo-pan
kansoille'annetaan mahdollisuus
lieventää omiiipäinsä • tilanteen jan-nittyn'e'lsyy
ttä pääsiä yhtfeisymmärr
rykieen Idän Jä Lajinen vählla, mitä
ei voida ainakaan saada aikaan vä­kivallan
ja uhkausten avulla. ' •"
— Rauhan'puojustam^n asia, sa­noi
puheessaan ruotsalamen^rjalli-j
a Sekel Nurdenstrand, on nykyään
asetettava etualalle. Kahden maail­mansodan
petukset vaativat yhteis­rintaman
muodostamista sotaa ja so­taan
valmistautumista vastaan.
Tanskalainen pastori Uffe Hansen
sanoi puheessaan, etta kaikkien jär­jestöjen,
jotka puolustavat rauhaa, on
liittyttävä. yhteen ja oltava yhteis­toiminnassa,
Sotaan valmistautumi­nen
yha kiihtyy, korosti han, ja sen
vuoksi on työU rauhan puolustukseksi
myöskin kuhdytettäva.
[Ruotsalainen elokuvaregissori Herr
man Greid kertoi osallistumisestaan
rauhanpuoltajien Pariisin ja • Varso­van
kongresseihin havainnoitsijana.
—s Mutta nyt meillä ei ple enaa oi­keutta
olla vain havainnoitsijoina, sa^
seistuksen supistamista, atoomiaseen
kieltämistä Ja Korean sodan pikaista
lopettamista.
*:*Me, viiden pohjoismaan kansalai­set",
sanotaan kongressin pulistuk-sessa
Pohjoismaiden kansoille, "kehol­tamme
suurvaltoja —r Yhdysv^toja,
Neuvostoliittoa,. Kiinan -kansantasa'
maltaa, Iso-Sritanniaa ja Ranskaa
-ratkaisemaan neuvottelujen avulla
. erimielisyytensä Ja solmimaan rau­hansopimuksen."
•' Jokaiselle; on selvää, että kysymys
rauhasta ja kansojen rauhanomaises­ta
yhteistoiminnasta on' elintärkeä
kysymys kaikille kansoille, siinä lu­vussa
myöskin Pohjoismaiden kan­soille.
Juuri sen vuoksi Pohjois-(Eu-roopan
kansat ovat ottaneet niin suu­rella
innostuksella vastaan tämän
kongressin päätökset. Pohjoismaiden
kaikissa katipxmgeissa ja kylissä on
ollut suuria kokouksia, joissa tuhan-.
nct tavalliset - ihmiset ovat ilmaisseet
tyydytyksensä kongressin työhön, ja
yhtyvät sen paatöltsiin. Joissa vaadi­taan
rauhan sailjrtt^mistä.
Pohjoismaiden rauhanpuolustus-kongressin
'edustajat ovat antaneet
kongi^essin päätökset maittensa halli­tuksille.
* Tanskan, Islannin, «orjan.
Suomen Jä (Ruotsin rauhanpuolustus-koaiiteat
ovat julkaisseet näiden mai-dett:
kansoille uudenvuoden julistuk-
Kauppa Kiinan kanssa
lopettaisi työttömyyden
Hamiltonissa ^
IlamUton. — 'National Steel Car
i a toiset tehtaat voisivat käydä
täydellä TOimalIs,.ios haUitos te­kisi
kaDppasoplmoksen Kiinan
kanssa, sillä Kiinassa oo juuri r a ­kenteilla
8,CO0 xnailia nntta ranta-tielä",
sanoi Bruce 3Ilckelburgb,
Canadan Kanhankongressn. julki-suustyön
Johtaja, puhuessaan tää,l-lä
yleisessä kokouksessa.
' Hän osoitti. puheessaan kuinka
aseistautnmisohjelma vaikuttaa
huonosti iehstiUi-, sähkö-, teräs-jrjn.
teolljsaultslin, kehoitiaen p-maila
toimimaan kontrolloidun, oi­keudenmukaisen
Ja tasapuolisen
aseistarilsumissopimnksen aikaan-:
saamiselisLMonet kokouksen o-sanottajat
lupautuivat 'va;^aaetatol-sesti
järjestämään keskustelntllai-sunksia
kysymyksen selvittämisek-sL
Kongressissa puhui yli 40-edustajaa, noi hän, Nyt meidän on yhdytta-' sen,"joissa kehoittavafckailtkia rau-työE
- C l
- J
i^Windsor.;"joäfCanadön hallitus
lähettäisi' kauiH>äVaUuUskuntiä kaik-dciln-
anaihin, niinsevDisiniyydä-suu-ren
määrän meldänrvaTmistamiamme
autoja*?* sanoi Canadan Rauhankon-gressin
edustaja Bruce Mickleburgh
puh uessaan joukkokokouksessa tääl­lä.
Mickleburgh selosti Maailman
Rauhanneuvoston Wienin kokouksen
päättksiä. .sekä Canadassa Järjestet­tyä
kampanjaa rauhan Ja kauppa­suhteiden
solmimisen puolesta. ;
Hän kertoi kuinka tsim. Tshekko­slovakiassa
on tehdas jossa valmiste­taan
yksinomaan ulkomaalaisten au­tojen
osia. "Siellä on paljon Pora
ja Chevrolet-autoja, mutia . Truman
ei pidä niiden maiden hallituksien
ohjelmasta. Jonka pitäisi- kuitenkin
olla kokonaan niiden «naiden ihmis­ten
asian, eikä kuuluvan meille, mc
emme voi lähettää autojen osia sin­ne.
' ' M b voisicnme osien jlsäksl lä­hettää
ulos paljon autoja, jos aset­taisimme
raidan ja Canadan ensim­mäiselle
tila^le/r^ ^
Hän myöskin osoitti kuinka aseis­tautuminen
vähentää tavalliseen
käyttöön valmistettavien autojen
myyntiä. Se tapahtuu ,raaka-ainei­den
rajoittamisen ja .alituksen toi­meenpaneman
yleisön ostovoiman vä-hentj-
misen seurauksena. "Me emme
kertakaikkiaan voi suorittaa aseis-tautumiskilpailua
ja täystyöllisyyden
säilyttämistä samalla '-kertaa, toisen
tai toisen täytyy väistyä", sanoi hän.
•Puhuen kasvaneesta sodanvaarasta e-dustajat
korostivat, kuinka välttämä­töntä
on kaikkien edistysmielisten
järjestöjen ja rauhantahtoisten ih­misten
yhteistoiminta. Heisinkin yli­opiston
professori Pelix Iversen, joka
teki selostuksen rauhanpuolustusliik-keen
kasvusta Pohjoismaissa, todisti
vakuuttavasti etta kansainvälinen t i ­lanne
on kärjistynyt Pohjois-Atlantin
agressiivisen liiton harjoittaman po­litiikan
tuloksena.
— Meidän on otettava huomioon,
korostaa Iversen, ettei sota uhkaa
vain Pohjoismaita, vaan se uhkaa ko­va
yhteiseen taisteluun sodan- vaa­raa
vastaan. Juuri- siksi .minä' olen
pannut nimeni Maailman rauhanneu­voston
Julistukseen ja puhim taalla
kongressissa,
.Etelä-Koreassa ollut ruotsalainen
sotakenttasairaalan entinen työnteki­jä
Sven Hadbum sanoi kongressissa,
että "nähtyäni Koreassa kaikki sodan
kauhut on mhiusta tullut aktiivinen
rauhanpuolustaja".
Pohjoismaiden rauhanpuolustus-kongressin
perustunnuksena oli kan­sojen
rauhanomainen yhteistoiminta.
Kongressi kannatti rauhanliiton sol-hahta/
Kföisia: ihmisiä tehostamaan
-taistelua '^rauhan puolesta, kansojen
ystäv^den-ja yhteistohninnan puo­lesta,
viidenrsuurvallan rauhanliiton
solmimisen puolesta.
'Koko •maailman kansat, siinä lu­vussa
myöskin Pohjois-lEuroopan kan­sat,
alkavat yhä paremmin ymmärtää,
etta vain taistelu rauhan puolesta voi
pelastaa ne' ;uuden sodan kauhuilta.
Juuri siksi mahtava rauhanpuolustus»
iiikef^kasvaa»-ja laajenee Joka päivä.
Ei bW mitään epäilystä, etteivätkö
Pohjoismaiden kartsat yhdessä koko
maailman kansojen kanssa saisi säily-
Wienin väestö
osoitti mieltään
Wien, Itävalta. — Kaikki työt sei­sahtuivat
kirjaimellisesti joksikin ai­kaa
jyienissa. kun väestö yhtyi jätti­läismäiseen
mielenosoitukseen sen
johdosta, että oikeus paatti palauttaa
täkaism suunnattoman perheomai-suuden
entiselle prinsi Ernst Ruedin-ger:
Starhembergille,. 52-vuotiaalle
Hitler ty:j'ppisen Heimwehrin perus-taljalle
ja johtajalle, joka sitten antoi
tukeaan ennen Hitlerm aikaiselle
itävaltalaiselle diktaattorille, kansleri
Dollfussille.
V A I K E A P U L UA
Eräs amerikkalainen
Koreal^ kertoo
että i^oierikkalaiset sotilaat
vat huonosti: — He eivät tiedä,
vuoksi he sotivat,
— Miksi ette selosta sitä hellje?
syi sanomalehtimies.
— I&me voi, silloin he eivät
Iisi ollenkaan, vastasi komentaja^
« i «
AUTTAVA KASI
Eräs persialainen ja eng
keskustelevat englantilais-:
ta öljykysym^ksestä. ' Englani
sanoo: . — Britannia^ on "joka!
sessa antanut-maallenne suuri
apua. Ettekö ole-nähneet sita
•vaa kättä; jonka me olemme
neet teille kaikkina näinä vuosäs
— Ei, emme ole voineet nähdä
— Miksi ette?
. — Siksi, että se kScI on aina j
cneidan taskussamme.
UI
Englannin lähetystön
virkailijat vakoilivat
Tshekkoslovakiassa
1 )hj
i tai
kö maailmaa, jonka vuoksi meidän-on mimista. viidfn^aiuryallanjVahlla,: a- ' tetyksrrauhaa. j
Tulipalo aiheutti
$200,000 vahingon •
Montrealissa
- Montreal. — Taalla tuhosi tulipalo
Shulmanm varastohuoneen ja sen ai­heuttamat
vahingot arvioidaan $200.-
000,.
Paikalle kutsuttiin useita palokun­talaisia
ja vaikka noin 100 palokunta­laista
taisteli tulipaloa vastaan* niin
tulen valtaa ei voitu estää.
Pian sen jälkeen kun tulipalo alkoi
kaksi gasoliinitjmnyria räjähti ja se
lisäsi tulen valtaa.
Praha. — Tshekkoslovakian,
tus on, vaatinut kahden Prahassa
van Iso-Sritannian . suuri
jäsenen, toisen sihteerin Rober^
Gardnerin ja eraan lähetystön
puohsen jäsenen, Daphne TralsH
— pidättämistä toimintaan.
Pyyntö on esitetty IsonJBri
Prahan-suurlahettllaälle jä:
nootissa, missä, esitetään vasi
molempien virkamiesten' toiminnj
Molempien kerrotaan saaneen luai
haavoja yrittäessään; paeta r.
otettuaan salaisia valtiopapereita.
Gardner ja neiti Maines, olivat B
tin mukaan tehneet automatkan Jli
eelfe, joka sotilaallisista syistä on
komaalaisilta kielletty. Autoa T ?J
jostettiin ja Gardner yllätettiin hä
palatessaan autoon sen jälkeeni
han oli noutanut eraan kaarön sai
sesta kätköpaikasta- ja pannut til *
toisen. Gardnerin yrittäessä ps
ammuttiin ihäntä kohti laukaui
jolloin seka han etta hänen naispa; lWf'
nen seuraajansa haavoittuivat.
liiton oh saatava iLeningrad -turvalli­Myöhemmin
kavi- ilmi, ilmoitti E
sen välimatkan, päähän, ra jasta j a sen 1'*ra»''«dio,'»ett*'Gardnerin'5iou^^^
MatiiielrhehA Ihmetfgtee niufstelmKsaa^ ^politiikkojen,
«lyhytnaTföistä piiftitystä"! talvisotaan lähdettäessä ^^^^ i
„ ._ — kitystä, ja siksi, mRiaan. tulisr
Työttömyyttä myöskin
suomalaisten siirto­laisten
keskuudessa
Toronto. — Täällä äskettäin toimi­tetussa
viimeaikoina maahan saapu­neiden
suomalaisten sihrtolaisten re-kisteröUinissä
ihnottautui 'kaikkiaan
60 henklijjä työttömiksi. Osa heistä
dn aivan iiskettäin Canadaan saapu­neita.
Useat ryöttömistä ovat olleet
jo viikkokaupalla,' jopa kuukausiakin
työttömhiä. Monet pitkän aikaa työt­töminä
olleista sanoivat olevansa sel­laisessa
taloudellisessa' asemassa, että
ovat vaarassa joutua hätään elleivät
saa piakkoin työtä ja ansiota. Varsin­kin
perhfeellisille on tilanne vakava
sillä työnsaantimahdollisuudet ovat
entistä vähäisemmät tulevaan kevää­seen
mennessä,"
AAsunnon suhteen ovat monet työt­tömät
myöskin varsin huonoissa olo­suhteissa.
YLI £3.000 SUOMALAISTA
ON NYKYÄÄN RUOTSISSA
(SS) — Suomalaisten kokonaismää­rä
Ruotsissa lisääntyi viime vuonna
40,000 yli 62,000:cen., NUstä 4.485 ul­komaalaisesta.
Jotka viime vuonna
saivat Ruotsin kansalaisuuden, oli
iÄOÖ^suömälälsta.
•Porissa; ilmestyvä SKpL:n.|fihiU,_Sai
takunnan TTyo k e r t o o : ^ , . , , '
; . A i k a paljastaa uusia seijtköjaasi­oissa,
jotka ns. yleinen mielipide Jo pii
ehtinyt '.'pureksia valmliksVv-Niinpä
VV. 1939 aloitettu talvisota ,qn astu­massa
uuteen, valaistukseen jnarsalk^
ka Mannerheimin muistelmien toisen
osan ttillessa julkisuuteen. On ku­vaavaa,
ettei sosialidemokraattinen ja
muu porvarilhnen sanomalehdistö ole
lainkaan rientänyt tekemään eiuiakko
mainontaa Mannerheimin muistel­mien
tästä osasta;; vaikka marisalkka
muuten on ollut noiden piirien puoli­jumalana
ja vaikka Mannerheim e-duskunnan
puhem. Fagerholmin sa­nojen
mukaan oli ,'sekä suuri valtio­mies
että suuri sotapäälUkkö'. Mut­ta
nykyinen vaikeneminen johtuu sii­tä,
että marsalkan muistelmista käy
yllättäen ilmi, kutka olivat talvisodan
todelliset syylliset ja aloittavat: 'ne
olivat sosialidemokraattisen puolueen;
maalaisliiton Ja "edistyksen" miehet
eli ne johtajat, jotka ovat olleet koti-j
a ulkomaalaisen pääoman käskyläisiä
ja nöyriä liittolaisia. Tällöin tulevat
kysymykseen ennenkaikkea nimet
Tanner, Kallio, Erkko, Niukkanen Ja
Cajander. :
•Neuvostoliitto oli jo v. 1938 tehnyt
Suomelle määrättyjä esityksiä, jotka
tähtäsivät turvallisuussopimuksen
solmimiseen Saksan hyökkäysvaaraa
vastaan. Neuvostoliitto oli esittänyt
eräiden Suomenlahden saarten luo­vuttamista,
joko vuokraamista tai
vaihtamista. Asiasta neuvoteltiin pit­kän
aikaa. NeuvostolUtto oU lähettä­nyt
sitä varten Suomeen suurlähetti­läs
Steinln, jonka apuna toimi lähe-tystösihteeri
Jartshev. Suomea edus­tivat
heti alkuvaiheissa Tanner, Erk­ko
ja Cajander, mutta Kallio. Niukka­nen,
Ryti ynnä eräät muut olivat
myös ratkaisuissa mukana.
Mannerheim kirjoittaa:
^•Minun mielipiteeni oU. että
meidän ehdottomasti pitäisi taval­la
tai toisella osoittaa venäläisUIe
myöntyväisyyttä, jos siten saatai­siin
snhteemme mahtavaan naapu­riimme
parannetuiksi. Keskustelin
Steinln ehdotuksesta ulkoministeri
Erkon kanssa, mutta en onnistunut
taivuttamaan häntä. Kävin myös
tasavaUan presidentin (Kallion)
ja pääministeri Cajanderin luona
henkilökohtaisesti esittämässä nä­kökohtiani.
Ilnomautln, että saa­rista
ei oUut maallemme mitään
hyötyä Ja että kun ne oU neutrali­soitu,
meidän ei ollut mahdollista
puolustaanlitä. Suomen arvonan­to
el käsittääkseni myöslu^ln Jou­tuisi
kärsimään, jos suostaisinune
vaihtoon. Venäläisille sitä vastoin
' näillä saarilla. Jotka snlklvat pää­syn
heidän Laukaanlahden raitti'
tukikohtaansa, oli todellista mer­kitystä.'
jä' melaan. Hulfsrko-r
,.?tlaa hyotjra^^pupta hvvoisi^ vaj.
teista^ mitä ,TOeilla. 'on hällussami-
. Mielipiteeni eivät saaviittaneet
mitaan j^niniartämysiä. HuomaU-t^
ttiln mm._, eitä halinus, Joka usr
, kaltaisl ehdotiaa/jotain* tuollaista,
kukistuisi heti ja että ainoakaan
politiikko ei olisi ralmis silla tajpaa
uhmaamaan yleistä mielipidettä.
Tähän vastasin, että jos todella­kaan
ei olisi ketään muuta, joka
panisi alttiiksi kansansuosionsa
valtakunnalle niin elintärkeän ä.
sian takia, minä itse olisin halli­tuksen
käytettävissä ollen varma
siitä, että rehellinen tarkoitukseni
ymmärrettäisiin.. Menin vielä p i ­temmälle.
Huomautin, että Suo-men
olisi edullista tarjoutua siir­tämään
Pietarin lähinnä oieyaa
rajalinjaa kunnollista korvausta
vastaan muutamaa penikulmaa
't^a^st'^''antam:^kk s^läUetil^s
Stefftln matkustaa'•'lyhjin käsib.
Nili» kultehkin kävj'.^'6. hnhilktiu-asiaansa"
tolmlletuksii-' ""'"^ ^''
- EdUökUntar jätettHA tfetämSltö-mälkär'Steinln
käynnin tärkätuk-
^' Ecsta. Ei vöi kyllin valittaa' tätä
"lyhytnäköistä pimltystä".
' Näin^giis Mannerheim. Epäilemättä
tu on^totta. Emme tahdo asettaa sitä
kysymyksenalalseksi. Vaikka Man-nerhe'lm'
on tehnyt Suomen Icansaa ja
työyäenluqkkaa vastaan raskaita! r i ­koksia
afkaisejnmin, erityisesti vuonna
1918|niiii| valheesta hänet lienee saa-ty'kiinni
Iharyem
•Siis'marsalkka Mannerheim tajusi
tilanteen, ja, ymmärsi Neuvostoliiton
kannan. ^,Hän esitti luovutettavaksi
Suomenlahden saaret ja menipä hän
siihenkin, että ehdotti rajalinjaa siir­rettäväksi
^lännemmäksi Kannaksella.
Voidaan 'ajatella, että Mannerheim
käsltti,-^mi;tä^merkitsi uuden suiirso-dari
alL ininen Neuvostoliltoile ja mi -
lännemmäksi. — —• — Varoitin va- tä' he^ merldtsi Suomelle. Neuvosto-j
Oli satava kadpunkiin johtavan me­ritien
varrella olevat saaret turvatmk-si.
Näiden'asyaÄÄenÄpl'tMit^inii§
ratkaisi marsalkan[^<^|n^^](^^par|.
Mutta tuhmuus Istui lujasti hal-
Ufit^Äl«li&|Jä ^«äueid^c^ lääkhati
joissa., A*la^i.jiet3r,.e^f5s edu?-
tietämättömänä maan tärkeimmis­tä
kysymyksistä, kuten sitten myö-henrtihikin,!:
jolloinapaiua.Jiqhtalol-ta
ratkä%t)ltf.'rfrvöftä%lä^önr%ikä.
^ kovin .jin^iritt^lcv^..'"?^^^., Ja
' muldenT porvarlF^pivei4en<rjJohto.
herroille, kun ^taaniiimaksen^ keu­lakuva,
vaUxoinen/k^aäU;''Suo­men
työläisten innrhaä^ja',lKL:n
presidenttiehdokas, porvarston
puolijumala Mannerheim sanoo
valittavansa tuollaista keinotekois­ta
pimitystä! Kyllä sen pimityksen
varmasti täytyi oUa pimeä, kun
Mannerheimiakin jo alkoi peloit-
• taa-'
Ja samat pimittäjät ja talvisodan
todelliset syylliset ja sytyttäjät (jo­ku
jo kyllä on kuollut) istuvat edel­leenkin
määräämässä Suomeh kansan
ja maan asioista! Ja täydellä höy­ryllä
he valmistelevat uutta sotaa.
Suomen; kansan- olisi jo vihdolhkiri
pystyttävä panemaan heille suitset
suuhun:-'-'' •
• KääKl •'SläälSI*'äälälSIä "äyäkirjöjä
•etta han oli niiden tilalle pannutki
«kfefitl - ' «t^eÖcösiyVakian te
nya-yrrr. 'gootissa vaaditaan iGard:
rik poiktilMayiiimaasta 24 tunnin i
luessa.
takia; vaaditaan; .häntäv-fjättämif*
(toimensa'iteelri:tDipttmiseBijälit£en.
Aikooko. Ruotsi^ j
öullislella .' ? ^ j v, .
Sanomalehtien- kertoman muka 1|
on Ruotsin Valtiopäivien faman n -f,
den -Istuntokauden- -•avauslstunno! |ll
tehty hallituksen taholta mm. selli
nen esitys 'suurista lisäyksistä sot '
laitoksen menoihin.
Ruotsin mielistely yhdysvaltalais
H
Fan
l v .
yt
H
um;
p€
a ti
;en
i Hei
1,:'
l i
le imperialisteille on hyvin tunne: -
joten ei ole ollenkaan ihme, että ä
hallituksen suunnitelmaan s:
esim, laivaston, rakentaminen vast
maan "Venäjän Itämeren laivast(
Tuollainen suunnitelma kuulostaa
malta kuin sen entisen sa:
pullisteleaiinen päästäkseen
kokoiseksi. Se saattaa Johtaa
miseen, vaikka valtameren takain
isäntä onkin takana..
• Samassa ja 'vielä suureinmas||
määrässä suunnitellaan armeijan |
lentbvoimien lisäämistä ja .palrelt
ajan pidentämistä:
s
7!
s<
ia
jc
S
si
S
Vi
N
ni
L<
sa
Si
kt
parempi^ sopu vai
otsikossa esitetty kysymys on selr
lainen, ettei siihen voida vahata sa­noilla
"molempi parempi", kuten krei­vi
Vitte sanoi, kun Suomessa oli rat­kaistavana
tuleeko eduskunnasta kak­si-
vai yksilcamarinen.
Asia nimittäin on sellainen, ettei
sovinnossa eläminen ja tappeleminen
käy kontoon samalla ajalla, huolimat­ta
siitä vaikka joskus kehoitetaankin
tappelemaan-sovinnossa; ^^ •
Penskojen kesken ' ja ehkäpä vielä
jossakin -lupsakassa - familissakin
saattovat pienet nykäisyt liittyä kes­kinäistä
rakkautta pahasU hähltse.'
mSttä "jokapäiväiseen leipään?, tant­ta
yhteiskuhnalllsisea kysymyksissä
j ä kansojen välisissä suhteissa ei mo­lempien
sovelluttaminen menesty sa­manaikaisesti.
-
Tavallisen kansanihmisen mielestä
vastaus edellämainittuun kysymyk­seen
on selvä kuin päivä, mutta niin
ei näytä asia olevan niihin ihmisiin
nähden, jotka nykypäivinä määräile­vät
kansojen kohtalolta.
Mahdollisesti asia on selvä heillekin,
sillä tuskimpa valtiomiestenkään kes­kuudessa
sentään on niin typeriä,
vaikka tosin tiedetään heissä hyvinkin
typeriä olevan, etteivät ymmärtäisi
esim. sovinnossa tappamisen mahdot­tomuutta.
iEhkäpä kenkä puristaakin siitä, et-tel
oUa yhtämieltä pitääkö pyrkiä so-vhitoon
vaikö valmistua nykäisemään
henkeen ja vereen.
Tavallinen kansa ei ole tappelunha­luista,
eikä- die koiskaan ollut. Se el
näe tappelusta koituvan mitään hyö­tyä,
mutta varmasti, ja vahvasti va­hinkoa,
kuten nyt jo Canadassakin ön
saatu kokea, korkeitten verojen ja
kasvan työttömyyden muodossa.
Jos asiat, ratkaistaisiin kuten kan­san
enemmistö haluaa Ja katsoo oi­keaksi,
niin ei tälläkään hetkellä luo­vutettaisi
biljoonia biljoonien perään
ihmisten tappamisessa käytettäväksi
aijottujen; vehkeiden valmistamiseen
ja nuorten miesten harjoittamiseen
noita tappovehkeitä mahdollisinunan
"tuhoisasti käyttämään. - ^ —
Tämä "länsimainen demokratia", on
kuitenkin sellaista, että sen alaisuu­dessa
k a n ^ a ei ole paljonkaan sa­nomista
asioihinsa. Oikeus ja va­paus
on. vain todella "suurten pappo­jen"
määräyksiä, tanssia sen mukai­sesti
kuin soitetaan.
J a nämä isot "papat" ovat niitä
joille sodat ja sotavarustelut ovat
merkinneet ja merkitsevät edelleen­kin
suunnattomia rikkauksia. Sel­laisten
liikutnäärä el ole suuri, mutta
dollarin voimalla saaxnitettu vaikutus-ja
määräysvalta on peloittava.
Todellisuudessa vihaa ja sotaan va­rustautumista
puuhaavain ryhmä on
hy\'in pieni 'ja' määräysvalta keskitet­ty
yhden maan, -'isäntämaan", teol-^
llsuus- ja raharuhtinaiden käsiin.
Suurempi on sitten se joukko. Jossa
vilisee hallituksia, sanomalehtiä, ra­dio-
yjh. julkisuustyöhtekijöitä ja
j kaikenlaista joukkoa aina' isienlin ky-
. läagitaattoreihin saakka, jotka joko
, tyhmyydessään, dollareiden voimalla
pakoitettuna tai ostettuina, tanssivat
sotarummun tahdissa.
Mutta olisiko sitten todella mahdol­lisuus
"lännen demokratioilla' luopua
sotaan valmistautumisesta ja ryhtyä
rauhan työllä parantamaan kansan
elintasoa?
Sellainen mahdollisuus on ja onkin
aivan käden ulottuvilla. Tarvitaan
vain vähän hyvää tahtoa jotta se oli­si
käytettävissä.
Kailricl me tiedämme, että maail­man
kansojen rauhanliike, joka on
kerännyt riveihinsä noin puolet koko
ihmiskunnasta ja jota sydämessään
kannattaa vieläkin^suurempi joukko,
on tehnyt käytännöllisen esityksen,
kuinka kaikkien maiden sotavarus­tuksia
ryhdyttäisiin lisäämisen ase­mesta
vähentämään, kuinka palat­taisiin
normaalisiin kauppasuhteisiin
ja jätettäisiin jokaiselle kansalle täy­dellinen
vapaus järjestää omä huus­hollinsa
niinkuin parhaaksi_katsovat.
Tiedämme myös, että täällä "va­paassa
lännessä" kaiken- pahuuden
aluksi ja juureksi lehnatut "ryssät"
— Neuvostoliitto — ja myöskha toi­seksi
"suurimmat pahat" kansande­mokraattiset
maat, ovat ilmaisseet
olevansa valmiit neuvottelemaan täl­laisesta
toimenpiteestä ja myöskin so­pimuksen
mukaisesti toteuttamaan
sen, tarkan 'kansainvälisen kontrollin
alaisuudessa.
Mutta lännen isännät vaativat yhä
lisää biljoonia ja komentavat peuka­lonsa
alla potkittelevia Euroopan vai-'
tlomiehiä parantamaan vauhtia sota­varustusten
valmistamisessa.
.Mutta eikö ,Eot?itarpeiden tuotan-,
ndri lakkauttaminen merkitsisi lisää
le]
työttömyyttä? Niinhän kapitalistii y
valtiomiehet selittävät ja niint|.
suuret ihmisjoukotkin uskovat.'
Niin ei kuitenkaan ole asianlaiti
Jos esim. tämä meidän Ca
me ryhtyisi tasavertaisiin ka
teisiin Neuvostoliiton, Kiinan ja M
sandemokraattlsten maiden Icans ^
saataisiin täällä panna kaikki
rullaamaan, siliä niin suuri olisi
nalaisten tuotteiden kysyntä. §
Koneita, autoja ja kaikenlaii |
moottoriajoneuvoja, rautatiekalusä |
laivoja yjn. ostettaisiin näihin wi ä
hin melkeinpä rajattomasti seu» m
van kj-mmenen -v uoden aikana, p
Yksinpä 3.(K)0 maUia käsittäi
rautatiesuunnitelmansa totcuttas
seen tarvitsisi Kiina suunnattoinaJ
tarpeita, samoin kaiken muun raW
tamiseen.
SaraaUa näistä maista Voitaisiin «
taa edullisemmilla ehdoilla CanadJ | |
tarvitsemia tuotteita kuin nyt o^',
taan Yhdysvalloista, joka "isän^i ••
oikeutta;' käyttäen myy CanaiyJ .
paljon enemmän tuotteitaan kuin 'r
taa täältä; . -
Sotaveroja ei silloin tarvittaisi
työntulokset voitaisiin käyttää
san elintason kohottamiseen.
Ja mikä kaikkein tärkeintä. Ica'^*'' i
kuoleman uhka häviäisi ja ihmid-t. j
ta voisi hengittää vapaasti. {>
Onkin siis suuri syy kalkkien a*
taa Canadan-Neuvostoliiton ystä
Järjestämän ystävyySkauden oi
mistä, koska sen kautta on tarl
saattaa entistä suuremmat
tuntemaan Neuvostoliiton ja
demokraattisten maiden tod(
pyrkimykset..
Niinpä siis tehkäämme pari
kansojen ystävyyden, rauhan ja
päitten luxuppasuhteidcn alkaafip
inisen puolesta. — kulkuri.
kansaa