Vapaus, January 29, 1952

              ''Rtidcea hulluus" .maailman vaarana
Atlanta on ttinnettn koko Ame­rikassa
kahdesta aSasta: "kansal­lisesta"
viirokejuomasta Coca Co>
lasta, ja Kn-Klax-KIanlsta. ;
Coca Colan, joka maultaan muis­tuttaa
limonaadia, johon on sdkol-tettu
tärpättiä, vuotninen käyttö
Atlantassa on sata pnUoa henkeä
PAINOtölTÄ
Liikelaitoksillei järjestöille Ja
yksityisille .
Kirjapainossamme tehdään ensi­luokan
pamotoita nopeasti ja koh­tuullisella
hinnalla.
Tarvitessanne
K I R J E L O M A K K E I TA
K I R J E K U O R IA
L A S K U L O M A K K E I TA
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA
OVILIPPUJA
MAINOSILMOITUKSIA
JUHLAOHJELMIA
K U T S U K O R T T E JA
HÄÄKUTSUJA Y . M .
lähettäkää Ulauksenne:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbury, Ont
TunneHujen
kirjailijoiden
teoksia
JOHN GALSWORTHY: '.
Herraskartano
283 sivua — Hinta sid. $2.00
Hienostunut romaani Itseensä-s
u 1 k e tl fc u neesta englantiljaisesta
maalalsylimystöstä vanhassi her->
raskartanossa. i
ALICE l i Y T T K E N S : ' ' i '
Uuäet"iaiiciet syttyvät'
I. ösa\27X"sIvtiä.7 I I osa 248 sivua
.' •'Molemmat osat sid. $5.50 '
Tämä kaksicsainen menestys ro­maani
kertoo Tollman-suvun jän-mttavistä
. vaiheista ISSO-luvun
loisteliaassa TukholmassaA ja sen
henkilöt ovat tuttuja jo aikaisem­mista
suosituista teoksista "Onnen
temppeli" j a "Kaipuun simnen
kukkÄ".
Tilatkaa osoitteella: .
Vapaus Publishing
Company Limited
Box 69 Öudbury, Oat.
Kaksi laivavnoroa
HALIFAXISTA
SUORAAN
GÖTEBORGIIN
Canadan suomalaisilla. Jotka a i ­kovat
• matkustaa • Suomeen tänä
talvena tai keväällä, .tarjoutuu
kaksi (tilaisuutta tehdä matka suo­raan
Halifaxista Göteborgiin.
Tämä tilaisuus tarjoutuu RUOT-:
S IN A M E R I K A N L I N J A N suosi­tussa
"Stockholm"-laivassa, joka
on 'hyvin tunnettu tilavien, muka­vien
hyttiensä, erinomaisen ruoan
ja ystävällisen henkilökuntansa
ansiosta, ,
n. f.
"Stockholmin" lähtövuorot
HALIFAXISTA:'
HELMIKUUN 22 P.
MAALISKUUN 22 P.
Moottorilalva "Stockhohn" raken­nettiin
vasta v. 1948. Se on uuden­aikainen,
erikoisen puhdas laiva,-
jossa mukavuus j a nopeus ovat
yhdistettyinä j a joka on suoma­laisten
matkustajien suosiossa.
Erilaiset viihdytykset — konsertit,
elokuvat, tanssi, urheilu j a uima-allas
— tekevät valtamerimatkan
viihtyisäksi.
Tilatkaa hyttipaikkanne nyt!
Matka Uutohnistomme palvelee C a .
nadan suomalaisia rannasta ran­taan.
VAPAUS
TRAVEL AGENCY
P.O. Box 69 Sodbnry, Ont.
kohti. Snnnnilleen yhtä monta
neekeriä siellä vaoiättatn joatim
lynkattavaksL Atlantassa, Coca
Colan valtakonnassa, voi helposU
saada monia tietoja tästä jnomas-ta,
joka nykyään on ymiiäii maail-maa
"amcrikltalafsen elämänta­van"
symboolina. Kaikkialla mi­hin
amerikkalainen, imperialismi
on tonkeotnnnt, ilmaantuvat sipu­lia
maistuttavat, tjTpilliset juoma­lasit
"Coca Cola"-merIullä vanu­tettuina.
/
COCA COLA RESEPTI —
SALAISUUS
Coca Cola juoma valmistetaan Cola-nlmisen
pahkihäpensaan pähkinöistä.
Tuota pensasta kasvaa runsaasti
Et3la-Amcrikan (vuoristoissa. Coca
Colan keksijänä oU eräs Atlantan
apteekkari Pemberton, joka v. 1886
ke-Tiiallisen tutkimuksen perusteella
valmisti Colasta saatavan, mehun re­septin
. Tämä mehu. joka veteen se-koitettima
antaa • juomalle ruskean
varm, on saanut numtyksen "ruskea
hulluus" ("Coca Cola"),'
Salaperäissn Cola-esanssin seuraa­va
omistaja Kandler, joka osti resep­tin
1.750 dollarin pilkkahinnasta ja
joka usean tvuoden a:kana hankki
Coca Colalla suuren omaisuuden, myi
liikkeensä V. 1919 25 miljoonasta dol­larista.
Viekas Kandler uskoi teh-nseasa
hyvän . "bisneksen". Mutta
kun hrkkeen "uusi omistaja, puuvillan
tukkukauppias Elmest Woodruff kuoli
toisen maailmansodan edellä, Coca
Cola-firman arvo yksistään Georgian
valtiossa laskettun virallisesti 200
miljoonaksi dollariksi.
Talla kertaa Coca Gola-yhtymällä
on, miljarditulot ja on se kuudennella
sijalla Amerikan trustien luettelossa.
S.lla on.230 myntikeskusta USA:ssa,
ja 1300 ympäri maailman. Sen tuo­tanto
on 34miljoonaa pulloa päivässä,
(V. 1920 oli 9 miljoonaa pulloa päi­vässä).
Tuon £alaperäjsen esanssin reseptin
tuntee Atlantassa vain yksi ihminen,
ja reseptiä säilytetään Coca Cola-yh-tyman
panssaroidussa kassakaapissa.
Vanhan apteekkari pembertonln sa­laisuus
osoittautui siis varsin tuotta-valcsi.
. Coca Colan valmistus ei maksa
ihneisesti mitään, Xuin,otetaan huo-
" J a mikä lon se huumausaine joka saattaa ihmiset innostimiaan aseistautumiskilpailuun!*
micon, etta nelja litraa tuota ^sala­peräistä,
esanssia riittää 20 tuhannen
sprnhtran valmistamiseen Colasta,
joka taas veteen sekoitettuna sokerin
kanssa, antaa (miljoonia pulloja rus­keata-
nestettäL-;; tni;'. . .
NÄkKOÖTT](to^,^tOMA i --^ >• -
* Coca Co*lan maihost^m^ ; fcäytef-täan
. mielikuvitUjksellisia summia,
'siksi ei ole mitään'ihmetejtavää siinä;
etta Amerikassa "jopa laj)sillekin juo­tetaan
Coca- Colaa.' Köyhälle Coca
Cola on ' narkDottinen virkistysaine
unta vastaan. 'Työskennellessään, ko­neensa
ääressä ori hänellä Coca Cola
pullo aina vieressään. Ihmiset, jotka
eivät - pyrty kustantamaan itselleen
viskyä tai edes olutta — juovat Coca
Colaa. Rintamalla annettiin sotilaille
Coca Colaa, etteivät he torldcuisi.
Coca Cola aiheuttaa mohill^ sairautta,
heikentää sydäntä ja on epäterveellis­tä
vatsalle. Kemiallinen analyysi
osoittaa, että Coca Cola sisältää ko-feinia
enemimän kuin kaikkein voi­makkain
kahvi, sekä sen lisäksi huo­mattavan
määrä ripkiä, kanelia, mus.
kottia, lavtiidelia j a fosforihappoa,
joiden lisäksi sooda, j a alkoholi ovat
tärkeitä lisiä sen kokoomuksessa. K o ­fein!
tulee siihen kolapähkinöistä,
punaisista iJähkinöistä, joita Sudanin
1 eekerien on tapana pureksia j a jotka
sisältävät n. 2 prosenttia kofeinia ja
jonkureverran teobromlnia.
A i k a ajoittain on Amerikassa yri­tetty
taistella tätä "ruskeata vyöryä"
vastaan. On yritetty asettaa veroja
Coca Colan käyttäjille, mutta yhtymä
on voittanut kaikki esteet. K u n Coca
Cola-yhtymä käyttää 200 miljoonaa
dollaria yksistään mainostukseen, niin
kuka f>'oisi asettua sen tielle.
. Coca Colan kulissien takainen vai­kutu
» U S A : n poliittiseen elämään on
miltei rajaton j a on siinä suhteessa
verrattavissa suurimpien monopoliyh-tymien
vaikutukseen. Coca Cola v a ­litsee
senaattcreita ja tuomareita, lä­hettää
diplomaatteja ja tukee kenraa­leita.
käj-nteja Francon 'luo Madridiin ja
paavin luo Vatikaaniin. Parley ei kay
Vatikaanissa •vain pyhiinvaelluksella
vaan suna ohessa suorittaa myös l i i k e ­asioita.
Kerrotaan; etta hän olisi l u - .
vannut paaville miljoona dollaria, jos
Vatikaanin jokaiseen radiolähetyk­seen
olisi lutetty sanat:- "Juokaa Coca
Colaa!" Ainakm;tiedetaan, että eraan
hänen käyntinsä jälkeen Vatikaanissa
myönnettiin paavin kardinaaleille mo­nopolioikeus
Coca Colan njyyntiin ko­ko
Italiassa.
Coca Cola on vallittaput jo Etelän
Amerikan j a sodanjälkeisinä vuosina
shta on tullut U S A j n t a r k e a vienti­artikkeli
myöskin Emxjepan • markki­noille.
Ensimmäinen-l^yroopan maa,
joka halusi saada ^ Coca Colaa, oli
Belgia. . Sinne se j o u t u i melkein koh­ta
sodan päätyttyä. Sitten tämä
juoma ivaltasi Sveitsm j a Italian. —
Kaksi vuotta sitten k a v i J u n Farley
Pariisissa. Hän t u j i , p a r i i s i in Espan­j
an kautta* siihen ailcaän'apienkka-laisten
tavanomaista matkareittiä.
Madridissa hän oli sopinut Francon
kanssa, etta Coca "Cola* Corporation
saisi oikeuden eraan baTc'elonalaisen
tehtaan välityksehä'^^^iäiittaa, Coca
Colaa y l i keko maan'."'•
M i t a tapahtm senaitttori Farleyn
Pariisin-vierailun yhteydessä* on yha:
hamä.ran peitoäsa.' Ilmoitetaan, etta
senaattori uhkasi ke^eyttaa -Mar*v
shalliavun, ;elIeiVSt • -amea-ikkalaiset
saisi mjrj-da Coca- Colaa RanAkaan./i;
. . ./'i' , -
P^](CprVSKEINOJA- >
j-Amerikaai )<• sena'atitea' >;köhotettun:
lääniä'; ^ttä •AmqrikanibKsi kaj-tettava
ipakoti^iemojai tfeUovät ^ranskalaiset
haluaisij Coca:Colaa>i.MMutta.Ranskan
hilltuk3et;--^.';olkootpa' minkä (Vaxislä
tahansa — eivafe.saata olla "kiinnostu^
iieita millomkaani:, sellaisen '• juoman
tuonnista, joka vaarantaa .maan; itar-keimpiä
elinkeinoja.';Ranska tuottaa
n.. 40 .miljoonaa i 'hehtolitraa viiniä
,vuode£sa;.ja Algeria Iisaksi n* 15 m i l ­joonaa
hehtohtraa. iRanskan vilmn-viljelijöiUa
on'JO ivaikeuksia: viminsa
sijoittamisessa. Naapurimaiden tilas­tot
csottavat, etta ccca ,po]a on paha
kilpailija kotimaisille jupniille. Belgia­laiset
j a italialaiset oy^t; nauttineet
viis ivuotta amertkijaialsta ^ a n s a l l i s -
juomaa. Ensimmäisena vuonna, jol­loin
Coca Colaa • myytiin -Belgiassa,
sitä kulutettiin 6 pulloa heiikeä .koh­den,
toisena 12 pulloa, kolmantena 40
pulloa jne. Belgialaiset" ovat . aina
juoneet suuria määriä olutta.' : Mutta
sitten kun Belgia alkoi tuoda Coca
Colaa, on oluenkäj-ttö supistunut y l i
15 p«5senttia. Parhaillaan on Brys­selissä
käynnissä! pa'nimoideh aloit­teesta
kamppailu, jonka tarkoituksena
on saada lopetetuksi Coca Colan tuon­ti
maahan. ' ' ' '
VÄKISIN RANSKAAP/ "
Ranskan hallituksen on siten täyty­nyt
olla suuresti vaivautunut amerik­kalaisten
ehdotiiksestä. ilutta se
vastasi senaattori Farleylle. on k u i ­tenkin
yhä yhtä suuri salaisuus kuin
Coca Colan valmistusohje. Ranskan
kansalliskokous otti asian esille istun­nossaan
viime vuonna. Äänestyksessä
hylättiin ehdotus Coca Colan myymi­sestä
Ranskassa. J ^ t t a tämä oli i l ­meisesti
l i i an myöhäistä. Hallitu.? oli
jo tehnyt sitoumiiksensa.
Jo viime vuonna alkoi näet Coca Co
laa ilmaantua Pariisiin. Sitä- ei ollut
Noin 240 vuotta sitten kuollut Lomonosov o'Ii
taiteellisesti lahjakas ja nerokas tiedemies
Marraskuussa vietettiin Neuvos­toliitossa
venäläisen talonpojan
pojan, suuren tiedemiehen, taitei­lijan,
kansansa lienkiscn kohotta­jan
j a yleisneron Mihail Vasilje-vltsh
Lomcnosovin muistoa. Jul­kaisemme
tässä kuvauksen hänen
elämästään j a toiminnastaan kan­sansa
j a tieteen hyväksi.
Leveä ja runsasvetinen Viennanjoki
kuuluu Venäjän suuriin virtoihin. K o ­valla
tuulella kohoaa joesta suuret
harmaat - laineet, jotka ;ske(;'at jcen
rantaa vastaan kuin meren aallot.
Korkema valleina vyorj-en seuraavat
aallot toisiaan ja sumuisella saalia
katoaa vastakiamen ranta kauas na^
kyvista. Mutta kun tulee tyyni saa,
heijastelevat tyynenä lepäävän ivedcn
pinnassa pohjolan valoisan yon vii­meisten
turktien kalpeankeltaiset,
oranssiset ja violetinvansst välkkeet,
ja koko joki on kuin värikkään silkki­liinan
peittämä. • • •^•
NEROKAS TIEDEMIES 1 ,,,
Täällä:Venajan -kaukaisessa.:p^c>l>jo-lässa;
ivihannUla kukkulaisilla saafiila
COCA COLA-JIJOPPQUS. J A ;
R A N S K A N TALONPOJAT ..,
,Se, joka; kerran pn alkanut ju6ya
Coca Cpl^a,, ,el,<n^eti, mielel^än siltä
^uov,u. -Kuten kahvi j a tupakka' Coca
Colakin synnyttää tarpeen Jpka Vaatl'l
tyydyttämistä. Siksi pelataan Rans-kf.
ssa,. että. .Coca Colan kulu,tuS|on
pian ,kaksinkertaistuya ^vajsi;tikän,' kun
amerikkalaiset eivät, säa&ta niainos-kuluja.;
Silloin oltaisiin 40l>ullon vuo­tuisessa
kulu tuksessfi henkeä kohti eli
samassa.fculftltalja ja.Belgia. Jo pa­r
i n vuoden kuluttua, lasketaan yhty­män
nettovoiton kasvavan yli miljar­diksi
markaksi. Mikäli Coca Cola-
Intematicnal Company saa oikeuden
viedä voittovarojaan USA:han. me-n-£
ttää Ranska monta arvokasta dol­laria.;
: • , '
Mutta se on v a in asian yksi puoli;
Se qn kylläkin kylliksi vakava seikka
tänä dcllaripulan aikana. Mutta eni­ten
kärsivät Ranskan maäniviljelijät.
Suuri osa Ranskan talonpojista _ on
riippuvaisia viinin viljelyksestä ja
Cccä Cola-virta tulee merkitsemään
heille kurjuutta, samoin kuin se lisää
sitä kaikkialla niihin se; tunkeutuu.
jcita Vienanjcki on muodostanut sa-d.
anYi;dciikymnienen kilcnictnn paäs.;
sa Vienanmerestä, vietti lapsuutensa
ja nucruutc-nsa tavallinen talonpol-kaisnucrukamen,
jCsta tuli - Venäjän
kansan ylpeys ja kunnia, nsrokas tie-df-
mies ja runoihja Mihail Vasilje-vitsh
Lomcnojov. Han .syntyi pohjoiSr
venäbises:a t a l o n p3:knLsperhees.<ia
marraskuussa Aticnna 1711.'
Yhdessä Isansa kanssa, joka samoin
kuin monet muut laman seudun asuk­kaat
harjoitti maanv;ljelyksan ohella
myo3 menkalastuita, Lcnionoscv jo
lapsuusvuosinaan .sucntti pitkiä mat­koja
Vicnanmerslla ja Jäämerellä
etai-sille pyyntipaikoille, joissa pyj-det-tim
turskaa ja ammuttiin meren rus­taa,
mursuja ja hylkeit-a. Nämä pur-jehdusmstkat
karkaisivat polkasta
fyysill:.';e,sti ja kehittivät hänessä sit­keyttä,,
rchkcutta ja tiedonhalua.
Tatrikaillessaan; kuinka laivan takana
•iikSnä "leimahti '.<--.noi-tiiviä' kipinöitä
täi' miten' talvisella' yötaivaalla vaU
•kehÄ 'ja'väwili'fevoTitalteii' valju v ii
'hlert*ivk valopatsas, 'nuorukainen ryh-
'f^V mift s^el^.Ti&aTi näicien "jlmiöiden
.syltill 'ja •hellrttäniäton tieadnja'noval­tasi
entistä Voimakkaammin: hänen
rfiielenÄ'' " '
•"'Pohjolan karu"iUont'ö ja uupuma­ton
iimimiili"A-3h ty*^ cflv^t^ Lömönb-
""^ ^'"n er^im^njäiset ka^l^kem selViin-
.'•va^?.uteimat lapsuu.s-'ja jiuoVuu.';-
sov
ma
vuosilta
el
V.-iPJlAlNEN TIEDbNJANÖ; j
Venäjän ' kaiika.lien *'T^cfijola
-niinäkään etäisinli^afkolfia ollut villiä
j&^VfflistilmAtonljf «leiitua. ''Katila, loi-tölfa
sitlot.sen fccdaliscn järjestyksen
ke^iiuspaikoista, sikäläisen talonpol.
kaiston ktskuudes-sa-, jo?.sa ei tunnettu
kaikkia maaorjuuden kauhuja, kasvoi
ja kehittyi omintakeinen kansan­omainen
kulttuuri, erilaiset käsityö­taidot
kukoLstivat . j a kehittyi puu-,
lu'ikaiverrus- ja koristeleikkaustalde.
Naisten kudonta ja ompslutaito oli­vat
kuuluisia:. Polvesta polveen ihmi­set
huolellisesti kuljettivat mukanaan
Venäjän kansan arvokkainta eepillis­tä
perintöä: pitkinä talvi-iltoina ku-tce-
ssaan verkkoja"salnikin", hylkcen-rasvalampun
sinertävän liekin valos­sa,
crannikkcssudun' vanhukset laule­livat
muinaisia runoja venäläisten
Länsimaat Itärsivät
saarrosta enimmän
New Vorh; - r - Republikaanisen leh>
tisyndUcaatln katsauksien kirjoittaja
AVolter Lippm&n myönsi iiskettäin, eU
tä se kun Yhdysvallat pakoittaa Eu»
roopan länsinuiita yMpitämftän
kauppasaartoa {Neuvostoliittoa vas­taan,
tuottaa paljon enemmän vahin­koa
näille kuin NeuvostolUtoUe.
sartkanei^ uroKilslä. Pohjoisten ta­lonpoikien
keskuudessa oli lukutaito
yleinen j a siellä «vallitsi kuniUoitus
tietoa kohtaaiv Melkein. Jokaisessa
perhecssii Lomcnosovin synnyinseu­dulla
oli käsinkirjoitettuja tai painet-tlKJa
kirjoja, joita vaalittiin ja sälly-r
tettli n huolella. Tarmokkaat Ja yrit­teliäät
ranriikon asukkaat pyrkivät
määrätietoisesti cmaksumaan meren­kulkua
kcikevan tiedon, he olivat pe<^
rillä kalkista purjehdukseen llittjnriista
seikoista ja olivat jo kauan sitten
tottuneet kll>'ttämääriv hj-väfcseen
kompassia jn kaukoputkea.
, Vaikka Venäjän pohjoisissa osissa
ei .siihen alxaan ollutkaan kouluja,
oppi nl.vkas ja tiedonhaluinen poika
Mihail Lomonosov pian lukemaan
erään oman kylänsä miehen luona; Ja
vieläpä ymmärsi hankkia erältä maa.
seudulla siihen aikaan harvinaisia
kirjojakin, kuten MeletiJ Smotrltskin
muinalskirkkosjaaivln kielen kieliopin
ja Magnitskin Pietari Suuren kehoi­tuksesta
laatiman "Aritmetiikan", Jo­ka
matematiikan alkeiden lisäksi s i ­sälsi
paljon tietoja merenkulkuastro-nomiasta,
purjehduksesta ' j a muita
käytännöllisen tiedon aloilta.
Kirjat olivat nuoren kalastajan ai­noana
ilona. Poika el ollut täyttänyt
vielä kymmentä vuotta, kun hän me­netti
äitinsä. Isä meni uudelleen nai­misiin,
mutta j a l pian Jälleen leskeksi.
K o t i in Ilmestyi toinen äitipuoli. Joka
ei pitänyt pojasta, soimasi Ja sorti
häntä. Lomonosovin omien muistel­mien
mukaan hän Joutui "kärsimään
naikaa j a v i l u a ' Ja plllcskelcmään
pitkät ajat poissa kotoa mustuneit-ten
nahkakantlsten kirjojensa kanssa.
Vihdoin hän päätti lahteä kokonaan
kotoaan' pois roivatakseen itselleen
tien tiedon kirkkaille IfihtelUc.
TALONPOJASTA
A K A T E E M I K O K S I
Harmaana Joulukuisena pakkaspäl.
vana vuonna 1730 lähti Lomonosov
jalkaisin kulkemaan kalakuormaston
lalj^ss.^ ;|jpnka .s.uu;itp;ia pH( Moskova,
:tj4iaiitj)6' jkllqpii^tf^iJI P4^11 hänen
kotiseudultaap. ^Metsäinen, luminen,
lopu on t Lpj \^^öJlte «hpiiuia);; .tanakol-dfenr
» fculö-ake»»* jieifaStdh **äät, Tien-
I Hisilaina, taimnikuuii 29 p. — Tuesday, Jart. 29, t952 • ^ : Siv^u.
, t^3,ta,, Jonka^ hän oU siatktUinyt -vallata
keinolla^,millä/, tahama..:
.Saavuttuaan Moskovaan, Lomono-
:sov , oimlstui paa.-iemäan' Slaavilals-krelkkalais-
latinalalseen akatemiaan,
jota varten hänen täytyi salata talon­poikainen
syntj-pcransa j a sanoa ole­vansa
,:aatelispoi!ka; ,Ko»ka hän e l
osaimut latinankieltä. Jolla opetus ta­pahtui,
niin hänet pantiin • kalkkein
alimmalle luokalle. Mutta el kulunut
puolta vuotta, kun hänet Jo siirrettiin
<toisellc, j a sitten; pian kolmannelle
luodolle. Lahjakas nuorukainen o-maksul
nopeasti tietoja huolimatta
puutteesta Ja sanomattomasta köy­hyydestä,
jota hänen täytyi kokea.
Vuonna 1735 Lomonosov parhaiden
oppilaiden 'joukassä lähetettiin Pie­tariin,
vuonna 1725 Pietari Suuren
tofanesta peru.stettuuh Tieteiden Aka-temlaan
j a sieltä pian SaJt^aan. ml.ssä
tyi kohotti, suuran venäläisen oppi­neen
tiseim^ien" hänenJänsl-curoop»
palatsien* aikalaistensa yläpuolelle.
Jotka . eivät tunnustaneet luonnon
l^istt^ijnutittu^galsuutjtaj^ vaan tarkas­telivat
sitä jönaktn'alati paikallaan-p}'
5}'nränä Ja liikkumattomana. Lomo­nosov
kirjoitti: VT&ylyy ehdottomasti
muistaa, että: näkqmfanmc esineelliset
kappaleet luonnossa samoin k u i n koko
moathnakaan' eivät, olei syntymises­tään
saakka olleet samanlaisessa t i ­lassa,
kuten Jotkut otaksuvat, vaan
suuria muutoksia;; on niissä tapah­tunut",
TIET£EN SAAVUTUKSET '
KANSANSA nYVXKSI
Ajatuksen hanvinainen selkeys Ja
syvyys j a tleteellisteh harrastusten
laajuus jihtyivät Lotnonosovlssa Isän­maalliseen
: pyrkimykseen suuhnata
tieteen saavutukset palvelemaan kan-;
san tarpeita. Hän paneutui moniin
käj-tännöllisiln" keksintöihin:' kon­struoi
erilaisia purjehdukselle hyödyl­lisiä
välineitä, .kaksi uudfn nykyai­kaisemman
tcleskpopplmuodon ja
esitti lähetettävilksl atmosfäärin
ylempiin kerroksiin itsetoimivia me­teorologisia
kojeita erikoisen hänen
»itsensä keksimän "lentokoneen" avul­la,
jota perustellusti pidetään nyky-,
aikaisen helikopterin edeltäjänä. K c -
mlailisessB laboratoriossoan Lomono­sov
laati reseptejä väreistä, posliini-seoksista
Ja ruutikokoomuksLsta sekU
tutki mahneja, joita hänelle i lähetet­tiin
maan eri puolilta analyysia var­ten.
TAITEELLINEN LAHJAKKUUS :
Päätettään selvittää 'värlUisen Insln
valmistamisen, salaisuuden, Jota Ita­lialaiset
mestarit huolellisesti säilyt­tivät,
Lomonosov suoritti laboratorios­saan
yli neljä tuhatta keolla. Hän e l
vain ratkaissut salaisuutta, vaan ke­hitti
ILsäksl menetelmiä* ssllaLsten
seosten' aikaansaamiseksi, jotka vä-rlensft
Ja erilaisten vlvahteittcnsa
ansiosta olivat tuntuvasti edellä kaik­kia
entisiä.': Mutta mcAallkkltaide c i
ollut siihen aikaan levinnyt Venäjälle,
Sen -vuoksi- Lomonosov itse alkoi som­mitella
mosallkklkuvlolta. joLssa oli
suurenmoista korLstcellisuutta, Ilmais­ten
suurta taiteellista lahjakkuutta.
Erittäin kuuluisaksi tuli hänen työn­sä
"Poltavah/taistelu", jossa Lomono.
sov kuvasi'jälklpolvUle' Vcnäiiän ka'rt-san'
hlstorIal/&en w i t o n scn^ 'aluelllö
tunkeutuheWta ruotsalalsciia sötdjoii-kosta
-poltaVnssa vuonna 1109;' Alkui-p^
räKsiltä "mitoiltaan tämä-kuva oli
lähei^ kahilelbAan metriä l ^ ä ' J a meji
kein yhtä kört:ca Ja sen feaino o l l ' y ii
kaksi tuhatta-kiloa, '
' i .> . j . , - M ) I' ; j -
.VENiaÄIBEN. RUNOUDEN , . >r
UUDISTAJA' t 1. ; •';
Suuri' oppinut ja luonnontutkija
Lomonosov oU samalla myö» vcnäläl-^
seni-runouden uudistaja.; .liän >ot>tl
käytäntöön uuden (j-hUtjaksolseri)
rjmorakentcen. ja hänen luomuksis­saan
-venäliilncn runo ensi kerran soi
maslkaalista ilmaisua ja maalaukscl-^
ILsta suuruutta; Runoissaan Lomono­sov
ylisti tiedettä .ja luovaa työtä.
Eräässä oodissaan, Joka on kirjoitettu
vuonna 1760, hän vertauskuvallisesti
puhui kaikille tieteille Ja kcholttl niitä
helpottamaan hänen Isänmaansa rau­hallista
edistystä. Hän kutsui meka­niikkaa
yhdistämään meret kahavlllo,
kuivattamaan suot Ja saattamaan
päätökseen Pletaci Suuren aloittaman
kaupunkien rakentamisen.; Hän vc-tcaa
kemiaan, että se tunkisi katsei-n?
ch "maan sydämeen" Ja paljastaisi
Toineii bahdeii nrnilin /r.
sisära^Idlpailtiissa' . ' \
Boston, Mass. — Toronto Trac]K'iind'
Pield^lUbin Jäsen OeorgoLynch, Jo^
ka opiskelee iMichigatUn yUopi^tossaiv:
sijoittui täällä lauantaina pl^etysäl'1
slsäratakilpoilussa toiseksi kahden |
mailin matkalla 9.03 ajassa. iUIpa£>j;^
lun voitti^cw York A. C :n iBaxxu» '
AShcnXeltcr 1.8 sek. nopcaauna8sä'a4:
Jassa." ,^ 'iy^.:;':':; \ 0^t[
Ziynehin' ilmoitetaan' Juo^n.lUt-kcttUin
maUln 4.12 J a M n ^ ' käititei^''
tään olevan Canadan eduBtaja^ok^:^
kannn (Helsinsin olympiakisoihin.'^'^
Oon Gchrmann iMilivaukeesta volt­ti
mailin 4.93'Ja Fred W1U oU .toinen.^
— Sodan aikana vuonna 1043 olf
Yhdysvalloissa yli kohne > mllJoonaaT
valtion viranhaltijaa. .
Romaanikirjallistttttta
Tunnettujen kirjailijain
teoksia
J O K I T U L V I I I
KiiU. Loul^.BromflcUI |
274 «ivua — Hinta,sid. «3JS0 |
Romaanin tapahtymat keskittyvät i
Pohjols-Amerlkan sisällfesotlen aikai- |
sccn New Orleanslin; Etelänraltlolden ;|
ylpeyteen, jcka Juuri oli Joutunut Poh-. f
Joisvaltloid'cn armeijan haltuun. ~ , |
Tämi^ romaani on kuin Etelän kuu» S
massa, tuoksuvassa yössä eletty jän- ä
nltysnäylehnä. Sen päähenkilöltä i
ovat mm. ienkklmajuri Tom Bcdloe -rr ||
suuri sydätcnmurskaaja Ja vaatusta-- 5
maton mies ~ kaksi nuorukaJstA — f
haaveileva runoilija Ja Jald orLrto- f
kraatti — sekä kolme täysin erilaista f
halstn, JolUe jokaiselle ;rakkaus; käy; |
kohtalokkaaksi. - S
i >. ^
Maksim Gorki . i V
M A A I L M A L L A : f
381 sivua — Hinta /AO. $.3.00 , |
Maksim Öorkl on venäläisen kirJolU- )t
suudcn tunnetuimpia ja huomatulm«^>l
pla hahmoja. Hän omaksui kansalta |
tavattoman kielen rlkkatiden'Ja värlk-;|
kyydcn. tutustui kansan' näköaloibin 11
ja kokosi mul5tiin.sa «suunnattoman
joukpn miti^. moninaisimpia: ,i^m>pejli;
Nuoruutensa. rtraellusVuoslen '^lUäyt-fict
Gdrki' tfn tällfettanöt' teoksiinsa
"Lapsuuteni".! "Nuoruuteni .::YUopls- }i
tot" ja "HfaaiJmayp^OoJ-te} >ttulU(vttt J
klassillisiin s>me\&rnm^a\ l^lnteok- i
sitn EurooptanklrJallibUudeisa^ Näissä f
hän el ka^?ahdä «ynkkieft*^rtläfflänku-: |
vien cslttämistäj mutta reaitnt);uvat«9-i|
sann • lapsuuttaanja^. nupt^uuttaanl
tcofecssa «^aallifJana" l)än-Jewlttöa
kdSikkn ylle kdutidud^n (hiutinun luo-puen
ta;vaut»3stai4raiito)Ma«tivhwtura- r |@
lism'staRm.JlTässä' niinkaiH'kaikissa
muis»ak^n,M^k9lssaanr,aprkd on to
•
I
jl 1
tcuttanut vaaUmustaan. jcttä, kirjal­lisuuden
on'^samoIh'kuln'milidcnkIn
I
S T E P H E N L E A G O G Ki
. kaikkialla, mutta oli k u i t ^ . k i n saata-
New Yorkissa Coca Cola ei ole sa-)'^'^*- Marselllq*sa;niinlkään ilmestyi
'kaduille keltaisia ' Coca CoJa-autoja
toimittaen riidanalaista -virkistysjuo-maa
enimmille kaupungin 'jaeljästä-tuhannesta
baarista.^ ^^^^^^
Nyt on Coca Cola-Intcmational
C&mpanylla toimistonsa erääissä talos­sa
Rue Cambonin varrella Pariisissa.
Coca Cola-trust» on jakanut jRan-skan
n. 15 myyntipiiriin. Luodakseen te­hokkaan
jakelujärjestön amerikkalai­set
ovat olleet. «Valmiit panemaan l i -
kooi^ suuria simmiia. Yksinomaan
Pariisin-osaston kustannukset ovat n .
1,5 miljardia frangia (n. 880 miljoonaa
markkaa) Ja muiden piirien laitokset
ovat tulleet lehtiiietojen mUkiaan
maksamaan kukin n . 500 miljoonaa
frangia Clähes 300 miljoonaa mark­kaa).
— ••••
Mutta sijoitukset näyttävät kannat-taTan.
Tunnottomien mainosten a\'ul-l
a yhtymä laski Jo ensimmäisenä
vuonna pystyvänsä myymään Rans­kan
markkinoilla 800 miljoonaa pulloa
Coca Colaa, j a sen toiveet ovat täyt-,
tyneet yli odotusten. Se mericitsee,
että Ranska m e n ^ t M n. 7.milsituo-tantooh
— saamatta mitään:karvauk-
»cksi. Päinvastoin ,vil»lnidlje!ijöldcn
valkeudet omassa tuotannossaan Icas-nottavasti
menestynyt. Nevi^orkilal-set
juovat vain kuusi puloa henkeä
kohti vuodessa. Mutta Etelävaltiois­sa
on sen "kansansuosio" sitä suurem,
pi. Niinpä New Orleansissa kulute­taan
120 pulloa henkeä kohti .vuodes­sa.
Keskimäärin kulutetaan USA:ssa
vuosittain 80 pulloa henkeä kohden.
Tämä merkitsee, että. Coca Cola-yhtymä
myy Amerikassa noin 13 m i l ­jardia
pulloa vuodessa. Y l i 1,000 teh-
(:'asta valmistaa tätä kysyttyä virvoi­tusjuomaa
yhtymän toimittamasta
esanssista.
Coca Cola on arkoitettu "köyhien
ihmisten" juomaksi. Coca Cola-teh-tailijat
juovat itse viskiä. Coca Colan
hinta on sentähden sopeutettava jouk­kojen
kukkaron mukaan. Coca Cola
on ns. kymmenensentln juoma. Mutta
sittei&in on yhtiön voitto ,Icaikkina
kohnena Triimelsenä ^nionna kohonnut
y l i 50 miljoonan dollarin.
-COCA-VYdEY" TYÖ.VTYY
EUROOPAN MAIHIN
Tällä hetkellä Coca Cola-ybtymän
johtajana on J im Flarley. demokraat,
tisen puolueen kansaUJskomitean en­tinen
puheenjohtaja. Joka viime vuo­sina
on suorittanut useita kunnia-
Kansikuva: JACK HYMAKDEF^;
HINTA
Jauri ilmestynyt Vapauden'kustannuksella
Maukkaalla, iloisella huumorilla; iiöystetty," mostar^lllsen
hieno kuvaus "Marip6san'\ pienen mut^ silti 'Vsuiiren''ka^
palan elämästä.
Kirja on esikoinen alallaan. Se on ensimmäinen canada-laisen
kirjailijan Canadassa suomennettu ja kustannettu
kaunokirjallinen teos.
. • Hankkikaa itsellenne iämä Canadan kuuluisim­man
humoristin mesiarillinen kuvaus sivistyksen
rajamaille rakennetun kauppalan ihmisten elä­män
vaiheista.
Saatavana Vapauden asiamiehiltä tai suoraan päälilkkeestik
Va pa us Publishing Company Limited
BOX69 S0DBURY, ONT.
häh opiskeli fysikaallT-natcmattt sla siinä piilevät hyödylliset mineraalit,
tieteitä j a vuorityöLä. IJ-^T.OVXRV', t ja haastaameteoroloylan psplttamaan
^•-saanut hyvän tietopohjan luotettavat säänmerkit, jotta kyntäjä
osaisi "katsoa ajan, koska häh uskoo
elemencn maan haltuun", f Tunnetussa
filosofisessa runoelmus-saan " K i r j e l a ­sin
hyödystä" Lcn»pno,scv. kantaa ylis­tystä
tieteelle % : ÖfknillissUi* ajatuk­selle,
joka luotuaan teleskoopit Ja
mikroskoopit auttaa meitä käsHtä-mään
maailmankatklsieuden rakenteen
n i ih hyvin TaJattoma-ssa kosmillisessa
avaruudessa, iculn myös mittaamatto­man
pienessä esineiden maa'.lmaa.sa,
Samassa runoeimassa Lomonoov K o ­pernikuksen
opJii historialleen koh­talon
antaman esikuvan pohjalla ke­hittelee
selkeästi' hahmoltellun kuvan
eälstykselllsen, : tieteellisen maall-katiömukscn
ja kaikkien Ja kaiken­tyyppisten
taantumuksellisten väJl.
sestä taistelusta.
KANSANSA HENKINEN
KOHOTTAJA
Maaorjuudeasa elävän Venäjän m i ­tä
i^aikclmmlssä olcsuhtei-ssa Lomo­nosov
taisteli maansa tuotantovoimien
nopeamman kehityksen Ja kanaansa
henkisen kohottamisen, sen onnen
puolesta. Vuonna 1755 hänen pon-nistustcnsa
ansiosta peruitcttlin Mos­kovaan
Venäjän <;-nsimmälncn yliopis­to.
Aina kuolemahisä asti, Jo!ca t a ­pahtui
huhtikuun llj päivänä vuonna
1765, LomonoBcr/. lakkaamatta uurasti
«ynnylmnaansa hyväksi.
l i i i h a i l Vaslljevitsh Lomonosov loi
kestävät demckraättleet perinteet ve­näläiselle
tieteelle. "'^ Hänen suuri elä­mäntyönsä
on antanut lukuisille ye-näläLsille
IhmiDllle 'innostusta palvella
epältsckkäästi Jo^iihravtuvoÄtl tiedet­tä
j a omaa kannaansa.
joka oll
Venäjällä, kehitti rohkeasti j a riippu­mattomana
marburglais&sta cpetta-jastaan
Christian ' Wclf:s;a, oman
edLstyksellisen l u o n ncntletcellisen
maailmankatsomuksensa.
Palattuaan kotimaallansa talonpo-janpolka
M i h a i l Lomonosov sai kutsun
Tieteiden Akatemian apulaisen vir­kaan;
j a vuonna 1745 hänestä tuli
akateemiltkö.
YLEISNERO
Tämän suuren venäläisen oppineen
tieteellirien toimlnrta erosi tavanomai­sesta
harvinaisen monipuolisuutensa
ansiosta. Tähtitiede, fysiikka, kemia,
geologia, maantiede, kansantiede, his­toria
j a filologia, siinä lueltelo—- eikä
läheskään täydellinen — nil5tä ticteis,
tä, 'joitä Lomonosovin nero rikastutti
Ja kehitti. J a jokatscssa niissä hänen
onnistui sanoa jotain uutta, tehdä
tärkeitä keksintöjä j a kohottaa esille
suuria probleemoja. iv«ilkas4a , Lo-mono-
sov, kehittää oppia atomeista ja
molelcyylelstä. Hän luo oman lämpö-teörian.%
1 tarkastellen lämpöH Itsensä
aineen osasten sisäisen liikkeen lajina
samaan aikaan, kun sUurln osa länsi­eurooppalaisia
oppineita piti kJinnI
"lämmönsynnyn" teorioista — kappa­leisiin
ulkoa päin virtaavasta salape-räijfestä
painottcma-ita lämpöäsynnyt-tävästä
"aineesta", Perustettuaan y,
1748 Venäjällä ensimmäisen tieteelli­sen
kemiallisen laboratorion hän ke­h
i t t i kemian tee««ttlsla periaatteita,
V. 1756, seitsemäntoista vuotta alkai-
«»nmln kuin Lavolse, hän tiäytti ko­keellisesti
toteen väitteen, että k a i ­kissa
kemlallislEsa muutoksisaa niihin
osallistuvien aineiden määrä pysyy
muuttumatt/iimana.
I/3monosov tutki häntä ympäröivää
maailmaa alkaen sllmännäkemättö-mistä
atomeista. Joista hänen käsi­tyksensä
mukaan muodostuivat kalkki
luonnossa olevat kajjpaleet, Ja päätye
äärettömässä maailmankaikkeudessa
vaeltaviin talvaankappaleiliin. Hän
näki luonnon ikuisessa liikkeessä Ja
pysähtymättöm^ssä keliltykscasä. Tä­mä
s}'<vällinen filosofinen luonnookäai
tai teiden palveltava yhteiskuntaa >vle-dä/
k-sccn sltäii parempaa tulcvjilAUUtta
icohtl. _ . il u
G E O R G I A N P O I KA
Kirj. Erekln© CaldveH
190 >lvua — lUnlasia. 9t2S
"Georgian poika" on älykästä leikit- ^
tciyä Ihmisten heikkouksilla^. Ja «uin- |
rcttavuuksiUa. Kirjailija tarkkailee f
kuvattartrlaan pienen pojan William- / .
pojan näkökulmasta. Teoksen pää- pt-,
henkilönä on "meidän äijä", teäpappa tj^
Stroup, pienten inhimillisten h e i k - ip
kouksien Ja lap-^ekkaan avuttomuuden 1.^ |>
relmukas henkilöitymä. Kirja tyylU- "
llÄestlkin on mitä viehättävintä luet­tavaa.
I I
0*%3i€A, Meksikko. — Matkustajia
täynnä oleva llnja-auto syöksyi viime
perjantaina' sU^Ua- tulvivaan Jokeen
Ja 12 henkilöä hukkui.«'t C ; -
Onnettomuus tapahtui Zimantlassa.
10 henkilöä loukkaantui onnettomuu­dessa.
—, Jo vanhaari :iilka0nV,käyttIvät e-gTPtllälset
sandaaleja, voldakiscen
kävellä kuumasi sannassa.
Alice Lyttkens:
U U D E T T Ä H D ET
S Y T T Y V Ä T ,
I oKa 277 sivua — II ORa 248 ilrifa i
Moienunat osat gld. f^JSp
Tämä ;kak.siCRaInen menestys »omaani: ^
kertoo Tollman-suvun jännittävistä lw »
vaiheista 1830-Iuvun loisteliaassa Tuk- :f!
liolmassa j a »en henkilöt ovat ^tuttuja
jo aikalstounista eucsituista taoksista
"Onnen temppeli" ja "Kaipuun sini':
ncn ktikka".
S Y N K K Ä Y K S I N P U H E LU
KirJ.ÖlavI Paavolainen
Kaksi osxi, yhteensä 978 *£rtta
Hinta sid. $5.00 •
Teoksen alkufahfaarlna on lul<u"Eu­rooppalainen
cdyesscja" — sarja dra-maattisia
vaikutelmia syksyllä JM8
tapahtuneelta paluumatkalta Netnros.
toliitcsta Etelä-Euroopan kautta ko­timaahan,
ajalta, Jolloin Täistamättö- t
män sodan odotus ja sen puhkeomi-:
nensynkkänäpahiajaiscna ahdistivat
mieliä jokaisessa maassa. Varsinainen
sotapäivälcirja: käsittää tapaptunxat
toisen sodan alkamisesta kesällä 1941
vuoden/1944 loppuun saakka, «Bun"
saasti kuvitettu. *
. Suomen, kanaan, rakastetuin kirja ;
Aleksis Kiven ! '
S E I T S E M Ä N V E U E S TÄ
Akseli Gallen-Kallelan kuvittamana
600 Kivua nahkaselkslunsifn
sidottuna— iUnta |7JiO^
(Tämän kirjan hinta noiifl
Suomiessa 215 maJlckaa>i
Harvalla maalla on klrjallisi^|iitensa
kulmakivenä teosta,. Joka avautuisi
yhtä'Välittömästi nuorille Ja vanliollle
sekä luonteeltaan ja harrastuksiltaan
hiin erilaisille lukijoille kuin 8eitse<
män veljestä — ja vain ani bofvoisa»
tapaukisi6:»a rvoldaan kirjallinen«niiertc- i
klteos tarjota lukiJoUle talteeUleestl • -
niin täysipainoisessa asussa kuin Oal-len-
KaUelan som^tama ' Selfsemäii
veljestä. Sukupolville toisensa jälkeen
tämä teos mericitsee perustavaa ^ kir­jallista
Ja taiteellista elämystät Seit­semän
veljeksen stvuja selaillaaft itaaa-;
tunchia jo lapeena ja sen siiältflfin
syvennytään sitä tarkemmin, ttltä
pitemmälle ikä kuluu. t
Vapaus Publishing
Company IJmiM
Box 69 Sndlnir]|^ Ont.