Vapaus, October 16, 1951

              pi^^||:||||SSiyu-l --:Tuesday-pctdberl6,;ld51
«atkUshed Ntm 6,:19i7. Autborized
« s Mcond d a a n a i i Iqr ibe Post
Office DeiKtitinente Ottawa; Ptxb»
Tbmalays and Saturdays b7 Vapaus
gibllgtiing Cgnpany Lt<L, at 100-102
Q Q C . , Canada.
Telephpnes: BvuänttaOUke 4-42e«.
Editorial Office 4-4269, iSaxmer
E. Sulffi; Editor W. EiduDd. Mailing
address Box 69< Sudlnsy. Ontario.
Advertising rat«s upon appUcatloa
Ttanslation free Of charge.
Canadassa: l vk. 7X» 6 Idc 3.75
VhdyOTalloIasa: i vlt 8i>0 6 kic 4.30
Suomessa: > l vlc. 850 6 kk. 4.75
|£5 Paremmat suna voittakoot
Ennustaumiijen on t^ me
röbkeiiemme^^^
i t ^ ^ ^ t a n o ^ kiipäiluhaasteen Vapauden levitysryntäy
ja-raiklca alueen edustajakpfcbuksessa vallitsi-
Ifjn^iiä^ niin täniäkäänole mikään:ennakolta
säädetty päätös. .
Tosiasia onkin, että näiden alueiden välisestä kilpailusta uusien
j t i l a t i k S ^ n i i i a n k i n i ^ ^ muodostua lujanlaihen yoimieri tnitte-
15^^s5fC::'¥:^^•••^•'^'^ mahdollisuudet sillä alueella M I K Ä SA'A SUU-ÄEMMAT
JOUKOT L I I K K E E I X E T Ä ^ S Ä K I L M
' ""^ ' V Ellei muistimme petä, keski- ja länsi-Ontarion alueet ovat äsialli-
^rnjf ' puhuen oiyt jonkinlaisessa "sahapelissä", sillä viime kerralla pääsi
keAl-Ontarion alue selvästi etutilalle, mutta sitä edeltäneessä r)mtäyk-sessä
sai länsi-Ontarion alue kiistattoman selkävoiton.
''•^Jir§\\' . Kaiken täiÄän perusteella voidaan siis odottaa tiukkaa kilpailua
^^^ÄlPiSS-naidra
' ^ " " I p a i ^ ^ täM kilpailussa on se/
^^^i|;if?;'^n?:^^''sääde#
Mn. pica fUlämo, 39 Pearl Street.
SmCbury. täyttää sa vuotta huonien-
• n a , ; t J k . i T p i k . . - v - -
JLennard Sejppälä. Kirkiand Lake.
täytti 50 vuotta elokuun i27 pnä. (Hen­kilö;
Joka oli luvannut ilmoittaa täs­tä
toimitukseen oli unblitanut sen
t«hdä>.:v;-.;;r::;;,^:VY- •;V---V
Urilo ToiidKO, Sudbury. Ont,. täytti
50 vuotta eilien. Ipkiakuun 15 pnä.
Yhdymme sukulaisten sJatuttaylen
onnitteluttiin!
Mita
; S :':|'^ kilpailussa '^ittakoot!;
p:w&w^m!^ii'--i'^':^'--^^^ kilfMiiluhenki, mikä e d « ^
p ^ ^ f t | l l l i a : i ? ; ' a u t ^ Vapauden^ levitysryntäyksen • yal mistelua,; leyiäisi-muillekin^ alu^^
^^^H^|li;S||;::vit^pin:l^^
Kcfiptttaes^ Järjestömme osastoja toinjimäanniitif, c^tä mar-:
6 pnä alkava viedään jrhteisin voi-
«niii wittoon^ < ^
. . Tärkein asia kuitenkin on, että Vapaus on ainoa suömenkie-
5 lineii sanomalehti Canadassa, joka levittää rauhansanomaa maanmies-temine
keskuudessa tääira. Tämä sanonta pitää paikkansa aivan kirjai-
Täuhän •'ystäviä ja^^halijannne' tehdä, kai - ^^.
feiiJfegBl^l^MSj:;:;-';;^?^^ asian ::hyv^ksi)ivnirn'> Oli; meidän^^
velwUisuuterorte tiplidä^^^ k^
sctai; sillä \^äUso^^^
p u o l e s t a . . . " ^
Käykäämme siis intomielellä käsiksi Vapauden tulevaan levitys-ryntäykseen
avulla ja kautta nie voimme edistää ihmiskunnan
kalleinta äsiäa^ rauhan aslaia, mitä Järjestömme ipk aivan oilcelri on
korostanut.
m
Vakka kantensa 1^
Sanotaan^ etta^'yakka^k^
in<ikais?afMa"r •
•Näin se asia tuntuukin olevan.
Niinpä Torontossa ilmestyvä Suomenkieiineh mutta työväelle v i -
^:: haihieltÄen newspaperi tiesi viime lauantaina kertoa, e^tä S A K :n pata-
J Olavi Lindblom puhuu sunnuntaina (viime) « u -
^ ^ S p ® ' h a a l i l l a . Tässä pitää paikkansa selostus; että ''sanokaa mi-:
' • ' ^ ' ^ ' ^ l ^ ^ ä Ä - ^ " - ^ • • ' " h U ^ ^ ^ olet sinä mie-
. ; Kuten tiedetään, S A K : n oikeistojohtajat, kuten heidän paavinsa
\-^M:4^i.- sotarikollisena tiilen päitä lukenut Väinö Tanner on opettanut, ovat
j -.-.^.^r^-r- kerta toisensa jälkeen protestoineet sen johdosta, kun Suomen kom-
; ••• munistit ja muut skdl: Iäiset ovat heitä arvostelleet Suomelle turmioUi-
' ' i Neuvostoliitolle vihamielisistä teoista. Suomen Sosialidemokraat-
,.>yy-;.. ngcn puolueeu oikeistojohtajat ovat vannomalla vannoneet, että he
i l ^ ^ ^ tfM M::-C ovat-oikeita^^
?^^iS;^'^v;'?Suomen:j
IIJlllBf Mi:-C Tanner näki; sen • vaivan,
:-i:)TJpy «a hän vritfMä aliL<5ta Ioni
Neuvostoliiton välillä. Niinpä esimerkiksi sotarikollinen
että julkaisi oikein "muistelmateoksen", mis­sä
hän yrittää alusta loppuun asti todistella, että "pieni ja avuton" so­tarikollinen
hän muka oli verrattuna johonkin Niukkaseen jne.
Mutta tultuaan tälle puolen Atlantin, dollarivaltiaan uusia eväitä
j a ohjeita noutamaan, herra Lindblom näyttää vanhaa "urheuttaan"
-— eUcäpä tämänpuoleisille toimeksiantajilleen osoittaakseen, että näin
me pojat röyhistelemme menemällä samalle puhujalavalle jonkin
inkeriläisenä kotimaattomana esiintyvän Neuvostoliiton parjaajan
kanssa. Toronton Vapaa Sana lausui herra Lindblomin puhetilaisuu­desta
mm.' seuraavaa: ;
"Lisäksi tarjotaan muutakin vaihtelevaa ohjelmaa. M.m. inkeri­läisen
heimokansamme jasen, Mr. Matti Hyypiä, joka oli Upseerina
rautaverbon takana, onnistuen myöhemmin pakenemaan, tulee kerto­maan
henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, 'kuka hyökkäsi talviso­dassa'."
Minkälaisen meriselityksen herra Lindblom tästä puhujatoveris-taan
Suomessa antaa, sitä on mielenkiintoista seurata. Ehkäpä hän
selittää siten kiihkomielisesti edistäneensä ystävyyttä ja hyviä suhtei­ta
Suuren itäisen naapurimaan kanssa?
Eipä silti, etteikö herra Lindblom pysty pulmallisiakin asioita
"selittämään" — ainakin tavallaan. Hän on toistaiseksi voinut "seli­tellä"
osalle työväestöstä ne katalat "'linnarauhat" ja muut toimenpi­teet
joiden avulla on Suomen kansan leipäkannikkaa ohennettu Suo­men
suurrikkaiden voittojen hyväksi. Hän on kyennyt sosialidemok­raattisille
työläisille toistaiseksi selittämään, että työläisten täytyy
välttämättömästi uhrautua suurpääoman hyväksi. Onpa hän kyen-ny
jotenkuten selittämään senkin — vaikka kohta pahan maun jät-täen
sosialidemokraattistenkin työläisten suuhun — miksi erään Lind-hlom-
Tiimisen "johtajan" sanotaan osallistuneen sodan aikana.teloitas•
joukkueen työhön. Suomen kansalle pelkkää turmiota tuottanutta so­taa
vastustaneitten ammattiyhdistysmiesten teloittajana.
Suomen rauhanpuolustajat olivat toisen maailmansodan aikana
jpanadan ja koko demokraattisen maailman liittolaisia ja ystäviä. Suo-
^ e n rauhanpuolustajain teloittajat ja vainoojat olivat uskollisia Hit­lerin
miehiä, joilla on perin kehno puolustus se, että sotilaiden täytyy
muka tehdä mitä esimiehet käskevät, kuten on eräs herra Lindblom
tekopyhästi selittänyt.- • —'..
'1 Kun Olavi Lindblom nyt puhuu Huron Streetin haalilla yhdessä
(Etisenä inkeriläisenä upseerina esiintyvän Neuvostoliiton parjaajan
fknssa^ niin asia on kutien sanotaan, että vakka löytää kantensa.
; ^ ^ ? $ ' l p l J - - i . ' Siperia tuottaa
l l l l l l i ; - : .viiiiirypäleitä
mm
im
Ifoskovs. — Viisi vuotta takaperin
e|penan tieteellisen viljatutkimuslai-toksen
puutariiaan istutettiin vilniry-p^
llelta. Nykyään siellä kasvatetaan
15 eri laatua näitä etelän kasveja.
f^Ukkl laadut antoivat tänä vuonna
ftfvioi sadon.
Käveli suoraan
junan alle
ParkhilL — Viime lauantaina sai
surmansa* mrs. Elizabeth Coats k un
Juna ajoi hänen ylitseen.
Palkalla olleet henkilöt sanoivat, e t.
tä hän Icäveli suoraan liikkeellä olevan
Junan eteen. Hän o l i hfeikko kuulol-nen.
EI ENNUSTA H Y V A X '; ;
Suömeii Työkansan Sanomat kir­joitti
lokakuun 6 pnä Suomen halli­tuksen
neuvotteluista kansainvälisen
Jälleenrakennuspanlcin Ja valuuttara­haston
kanssa seuraavaa:
..mainitut laitokset tukevat Län-si-
Euroopan sotilaallista varustamista
eräänä tärkeimpänä tehtävänään," Se
sanoo hailitukseh lainahanlckeen Jou­tuneen
sitäkin oudompaan valoon,
kun sen taholta on kieltäydytty anta­masta
eduskunnalle selvitystä hankr
keen yksityiskohdista.
Edelleen lehti sanoo pääpiinisteri
Kekkosen menetelleen harkitseraatto-masti
Ja asiattomasti kun ihan yhtyi
"Helsingin Sanomain provokaattori-seen
hyöklcäykseen kansandemokraat-tista
eduskuntaryhmää vastaan. Se
että hallitus vaUtsee ulkopolUttiseksi
tiennäyttäjäkseen Elias Erkon huono,
maineisen sanomalehden Ja rupeaa
myötäilemään tämän aloittamaa pro-vokatiota,
ei lupaa (hyvää hallituksen
tulevaisuudelle."
K E K K O S E N ULKOPOLIITTISTA
SELITYSTÄ •'
tulldtsee englantilainen liberaalilehti
Manchester GUardian seuraavin hiuk­senhienoin
vivahde-erittelyin:.
"Päämmiserin määritelmä maan-
: sa kansainvälisestä asemasta oli
ehkä tarkoituksellisen epämääräi­nen,
mutta täsmällisemmän keksi­minen
on vaikeata. Suomi ei voi
: olla puolueeton sanan varslnalses-sa
merkityksessä, koska sillä on
puolustussopimus •Neuvostoliiton
' kanssa.. Mutta • sen tehtävä Neu­vostoliiton
puolustusverkostossa bn
yksinomaan passiivinen, Ja se on
y vain eräänlainen itäblokin ulkojä-sen.
Toisaalta Suomi aatteellisesti
; kuuluu länteen, mutta sen on väl­tettävä
Ulan läiheistä suhdetta Iän.
sibloklin. Jottei se antaisi Neuvos­toliitolle
aihetta ryhtyä turvalli-suustoUnenpitelsiin."
"Pääministeri Kekkonen voi ulko­poliittisen
tasapainotaiteilunsa Joh­dosta
hyvinkin ansaita arvonimen
Pohjolan Nehru", lausuu lehti lopuksi.
Tähän huomioon voidaan lisätä, että
molemmat herrat ovat kaljupäisiä. l i ­sää
Vapaa Sana. :
Jos Etelä-Koreassa toimitettaisiin
tänään vapaat % aalit. tuloksdia. olisi
Syngmati Rbeen häviölle Joutuminen
Ja mahdollisesti, kommunistien voitto,
osoitetaan Pariisissa Julaistussa ar-tikltelisarjassa.
. v-:/-:--:/:";:^;.;'^
johtavassa ranskalaisessa kapitalis-tilehdessä
L e Mondessa, lehden Kau­koidän
kirjeenvaihtaja -Robert G u l -
lain, antaa kuvan siitä sanoin kuvaa­mattomasta
hävityksestä, Jonlca sota
on aiheuttanut Korean Icansalle.
Se on luetteloa julmuuksista, mä-dännäi^
destä, satojentuhansien
miesten, naisten ja lasten murhaami­sesta
Ja miljoonista kodittomista.
Se vahvistaa täydellisesti Naisten
Demokraattisen Maailmanliiton edus­tajiston
raportin koreasta, raportin.
Jolla on ollut hyvin suuri vaikutus
kautta Euroopan Ja Aasian. [.
Kaikista tärkeintä on kuitenkin n i i l ­le
miljoonille amerikkalaisille — jot­ka
on' harhaanjohdettu uskomaan,
että me muka taistelemme deniokra.
tian puolesta Koreassa - r - Guillainin
suorasukainen lausunto, että Etelä-
Korean hallitus oli Ja on edelleen *'po-
Uisis aitio." • ;
Erityisen tuskallista oti amerikka­laiselle
lukea tätä raporttia sen vuok­si,
että siinä kerrotaan tämän mart-tyyrikansan.
voimakkaimpana tunnel­mana
olevan vilian armeijoita • koh­taan,
jotka ; ovat tulleet tuhansien
mailien päästä hukuttamaan heidän
maansa vereen.
Tuon "kurjan vanhan miehen",
Syngman-Rheen, hallitus on kokeiltu,
sanoo : L e Monden kirjeenvaihtajaa.
"Eikö olisi parempi tunnustaa tämä
todellisuus? Sen peruisluonne voidaan
määritellä sanoilla: Se on poliisival­tio,"
'''•^'•'••^r
Muistuttaen japanilaisen poliisin
harjoittamista . raakuuksista ' ennen
vuotta 1945, vakuuttaa ranskalainen
sanomalehtimies, että Syngman Rheen
poliisi ennen kesäkuuta 1950 oli voi­makkaampi
kuin miiloinkaan ennen.
"Se hallitsi maata. ] Vankilat olivat
täynnä, Y l i 60 pros. vangeista oli p i ­dätetty
ilman. vangitsemismääräystä
. . . 80 pros. tunnustuicsista oli saatu
kolmannen luokan kiristysmenetel-millä".
Koko Syngman Rheen hallitus jat­ketaan
raportissa, oli kytketty polii­silaitokseen
ja viranomaiset täyttävät
taskunsa sanoin kuvaamattoman mä­dännäisyyden
kustannuksella.
Valitukset olivat niin hirvittäviä,
että lopuksi hän jotituToikeuteeA Ja
ammuttavaksi. Mutta kertomus oh
paljastava Ja loppu vieläkin Julmempi.
Samanaikaisesti kun amerikkalaisia
poikia reväistiin kodeistaan tappele­maan
tuhansien mailien päähän, tä­mä
Teserviarroeija' yksinkertaisesti
heitettiin likaviemäriin.
"Leirien portit avattiin Ja heidät lä-hetettiin
uudelleen maantielle. Suu­rimmalta
osalta nämä sotilaat olivat
pelkkiä luurankoja. Heidät potkals-t
i i n maantielle ilman minkäänlaisia
Shef(ieldm feM
työläiset kutsuvat
rauhaa puoltamaah
Lontoo. — Työhuoneluqttamusmie.
het. jotka edustivat Jokaista tärkeäm-pää
tehdasta Sheffieldissä, ovat Jul­kaisseet
vetoomuksen, Jossa kehoite-taan
allekirjoittamaan vetoomus vii­den
suurvallan rauhansopimuksen
puolesta ja saattamaan konservatiivit
häviölle tulevissa vaaleissa.
Y l i 100 työpaikkaedustajaa jotka
edustivat noin 20,000 työläUtä. päätti­vät
yksimielisesti kehoittaa työtove­reitaan
kaikkialla Britanniassa työs­kentelemään
konservatiivien tappiolle
saattamiseksi. Päätöslauselmassa sa­notaan:
"Toryjen hallitus tulee enti­sestään
nsäämään sodanvaaraa Ja sa-maila
painamaan työläisten elintason
nykyistäkin tasoa alemmaksi.
Britannian työläiset
nousevat vaatimaan
palkkojen korotusta
Lontoo. — Englaimin suiurimmassa
palkkaliikkeessä toisen maailmanso­dan
Jälkeen britUläiset kaivosmiehet,
konetyöläiset' Ja linja-auto-työläiset
esittivät viime keskiviikkona omat
palkka vaatimulcsensa.
Suurin palkkavaatimuksensa esittä­neistä
ryhmistä on kansallistettujen
kaivosten 600,000 työläisen ryhmä.
Kaivostyöläiset vaativat kansalliselta
hiUilautakunnalta maanpääUystyöläi-sille
1 punnan ($2.80) korotusta vU-kossa.
maan alla työskenteleville 23
Shillingin \93J20) j a urakkatyöläisille
3 shillingin ($.40) korotusta.
lAmalgamated Engineering Union
Johtajat neuvottelivat työnantajain
kanssa ja vaativat $2.80 korotusta ko-netyöläislUe.
Unio uhkasi lakolla Jos
ei palkkoja koroteta samassa suhtees­sa
kuin Eotatuotannon voitot nousevat.
Lontoon linja-autojen ajurit Ja
konduktöörit pitivät Joukkokokouksen,
missä keskusteltiin Lontoon Transport
Executiven palkkatarjoituksesta. Voi­makkaan
linja-auto Ja transportti-union
työläiset hylkäsivät ehdotuk­sen.
Lontoon linJa-autot>-öläIset vaa­tivat
71—$1^0 viikkopalkkakörotusta,
— Y l i 35 vuotta kestäneen toimin­tansa
aikana on Ontarion työväen
tapaturmaih korvauslautakunta mak­sanut
korvauksina Ja sairaskuluina y li
252 miljoonaa dollaria.
Yksi esimerkki antaa siitä kuvan.
Sodan alkuvaiheen jälkeen Syngman
Rheen armeija oli miltei tuhoutunee­na.
Siinä oli Jälellä ainoastaan ^ k s i
kunnollista divisionaa. Sitä seurasi
nopea pakko-otto. Terveitä miehiä
miltei ryöstettiin armeijaan, erikoi­sesti
maan keskiosissa. J a se mitä t a ­pahtui
näille pakkovärviiyksellä ote­tuille
on yhtä hirvittävää kuin sivii­liväestön
teurastaminen.
Sen jälkeen kun tuhansia oli kuollut
matkalla etelään otetuille harjoitus-kentiUe
lähelle Pusania, 400.000 lopul-lisest;
sinne saapui. Heidät sijoitet­t
i in 54 erilliseen kämppään.
"He olivat siellä viisi kuukautta te­kemättä
mitään ja kuollen nälkään
ja kylmyyteen. Mitään ei järjestet-ty
heille: ei mitään suunnitelmaa, e i ­kä
opettajia,.. ei mitään aseita tule­valle
armeijalle. Heillä ei ollut vaa-tettjsta
eikä suojaa ja saivat tavatto­man
kurjaa ravintoa. Näitä onnetto­mia
kuoli leireillä kuteii kärpäsiä.
Useiden kuukausien perästä tämä 're-serviarmeija*
oli muuttunut nälkäisek­si
ja kulkutautien — punataudin ja
keuhkotaudin — runtelemaksi lau­m
a k s i . . . :V;..
Lopuksi tuli skandaali,' sanoo Robert
Cuillain, nostaen esiripj^ua ja osot-taen,
miksi Syngman Rheen hallitus
on niin vihattu maan eteläosassa.
(Näyttää että tämän aiotun armei-
Jan päämiehenä oli muudan K i m
Youn-Keun niminen prikaattlkenraa-
11, presidentti Rheen suosikki. Hän
ja useat toiset Rheen uskotut olivat
täyttäneet taskunsa sillä 20 miij Oonal­la
vonslllä, joka oli luovutettu tämän
'reserviarmeijan' huoltoon,
"Sotilaille tarkoitettu riisi myytiin
mustamarketissa... Ja eteläkorealais­ten
sotilaiden harjoitukseen tarkoite­tut
rahastot menivät K i m i n yksityi­seen
rahastoon."
varoja, ilman ruokatarvikkeita...; sel­laiset.
Jotka eivät parantuneet Fusa-nin
liikakansoitetuissa sairaaloissa
taikka eivät lähteneet vaeltamaan lä-pi
maan eteläosaa, suuntasivat mat­kansa
takaisin pohjoisien: He Jäivät
ryhmiin, nälkäisiin Ja rajuihin jouk­koihin,
laulaen Kansainvälistä:.."
Kuvaillessa tällä tavalla Syngman
Rheen hallitusta, ranskalainen sano-malehtimies
kiinnittää huomiota t u ­levaisuuteen
Ja kysyy, että mitä t a ­pahtuisi
Jos^Eteiä-Koreassa pidettäi.
siin vaalit. •. ... ;<
" K u n esittää tämän kysymyksen
Korean eksperteille — hän kirjoittaa
tämän kohdan Tokiosta — laa vas­tauksia,
joissa ilmenee eri asteista
pessimismiä' Jokainen heistä on k u i ­tenkin
samaa mieltä, että Etelä-Korea
tulisi äänestämään «Engman Rheetä
vastaan; Monet uskovat, että tulok­set
epäsuorasti suosisivat kommunis­teja.
Jotkut (yksinpä ovat sitä mieltä,
että vaalit antaisivat kommunisteille
enemmistön.
Ranskalaisen sanomalehtimiehen
käsityksenä on, että kansa tulisi ää­nestämään
': Syngman Rheetä vastaan
sen vuoksi, että;"poliisimielivalta. }i-ranomaisten
mädännäisyys, kurjuus.
Ja inilatio rehoittavat." ,
'i';»"'-
J a edelleen Le Monden klrjeen-
^yatbtaja sanoo, että "maan kahtia j a ­kaminen
aselevon tuloksena tulisi ole­maan
erityisen vasteximielistä, Ulkö-
" maalaisvastainen mieliala ja erikoi­sesti
amerikkalaisvastainen mieliala
ei tulisi lainkaan vähenemään."
Korean kansa haluaa ennenkaikkea,
että heidät jätetään rauhaan itse to­teuttamaan
kansakuntansa yhtenäi­syyden.
Sodan onnettomuudesta huo­limatta,
kirjoittaa Guillain, eteläko­realaisten
keskuudessa tapaa yleistä
pahoittelua, joka usein ilmaistaan
seuraavalla tavalla: " A h . jospa meillä
biisi ollut yhdistynyt maa aikanaan.
Kommunismi olisi ollut paljon parem­paa
meille kuto tämä sota j a Ulkomai­sen
miehityksen jatkuminen. Meille
olisi ollut parempi ettei meitä olisi
'puolustettu' ...*•
Täydentäen tämän nykyhetken k u ­van
Koreasta. Joka on n i in täysin vas­takkaista
kaikelle sille, mitä Ameri­kan
kansalle on uskoteltu. L e Monden
kirjeenvaihtaja panee, merkille Jatku­vasti
kasvavan sissiliikkeen kautta
Etelä-Korean. ts. nykyisten yhdysval-talaisten
linjojen taustalla.
"Tämä sissiliike ei ole tauonnut so.-
dan mukana: sitä on kaikkialla j a sen
toimintaa tehostetaan, se on parem-
New Y o r k .—T ä ä l l ä pidettiin loka-kuun
7 pnä 3 rai^iankomltean Järjes.
tämää kokousta. Joihin osalUstul-yll
9.O0O ihmistä.
Yhtenä pääpuhujana esiintyi Arne.
rican Association Workers-järjestön
entinen piiheenjobtaja iSafy Van
kleeck. Puheita pitivät myös näyt­telijä
Carnousky. lääkäri Morrison ym.
min järjestynyt Ja paremmin aseis­tettu
kuin ennen. Tämän sissiliik­keen
jchdossa ei ole ainoastaan poh­joiskorealaiset
ainekset. Jotka aifcai-
. semmin saartoivat Pusania. Ja sitten
vetäytyivät vuoristoon, vaan lukuisat
eteläisetkin,.." ' ' i y : •
Mitä sitten pitkän päälle? Kirjeen­vaihtaja
Guillain näk^. että aselevon
tapauksessa Etelä-Korea jää amerik­kalaiseksi
protektoraattorikisi, mutta
hän ei siihen paljoakaan luota, x
Korean kansan tahtona. kolconai-suudessaan
on kansakunnan yhdistä-minen
ja ulkomaisten sotajoiikkojen
poistaminen, sanoo Guillain. = i V
Korealaiset ovat yhtä kansaa..häh
lisää, ja heidän maansa ovat Ipogilli-sesti
osa Aasian mannerta, Joten he
tulisivat normaaUsesti yhteyteen kom­munismin
kanssa mantereellaan;
: Täten L e Monden kirjeenvaihtaja
(jolla ci luonnollisestikaan ole mitään
sympatiaa kommunismia kohtaan)
johtopäätelmänään ennustaa, että
ainerikkalaiselle mieliitykselle tapah­tuu
samalla tavalla kuin Japanilaisten
30-vuotiselle miehitykselle. Yritys
pidättää . Etelä-Korea normaalisesta
stihteestaan kommunismiin tulee ole­maan
kallista, vaikeata, kiittämätön­tä
tehtävää, jota vastassa bn jatku­vasti
lisääntyvä korealainen nationa­lismi,
':v;'-
; "Katsokaa k a r t t a a . . . " ovat artikke-
Un loppusanat.
iilipSilH"
HYVIN KÄVI
J m i ^ edessä käveU W ^
Jc*anänti tulevan t a v a S ^
ml^ta ^O-vuotispäiviitT^^
antoi vihellysmerkin.j,uusirÄ
ti. mutta mies ei väistänyt i !^
^ - M i t e n teidän kävi? huusi hl>j
- M i n u n kävi hyvin, mutta
tekös te eteenpäin?
V
ENGLANTILAINEN LIBÄ.Ä!tv^|
i M s lontoolainen ostt Iflja-a
sensa Ja kun myyjällä ei oUut i
paperia, mies kääri sen maa
junan matkalippuun, a)tlint
M n kauhukseen havaitsi, ctö
pala oli kadonnut. ^
— idiootti, sanoi i ^ n ._
^ Olisihan sinun pitänyt
että tähän lippuun oUpon^ttu
Mongolian Kansantasavalta vietti viime
heinäkuun 10 pnä SO-vubtispäiväänsä
K i r j . W I L L I AM SAXTORPH
Keski-Aasiaji ylänköalue kauinu
maailman valliten tunnettuihin Ja
vähiten retkeiltyihln alueisiin.
, Niinpä onldn yleisesti ajatella, et-tä
ne palkalleen Jäykistyneet Ja
vanhentuneet elämäntavat, Jotlca
: näihin asti ovat olleet ainoat vaN
Utsevat Tiibetissä, SInklangissa j a
Mongoliassa, periytyvine aatelisar.
~' voineen, rilikaiiie lupstareineei^
nääntyneine Ja osittain maaorja-asemassa
olevine .aropaimenlneen,
kuvaamattomine likaisuuksineen,
y.. tailtaaskoineen . j a . lukutaidotto.
maiiksineen etdustavat maaUoiaa,
joka aina tulee olemaaii paikoll.
laan, maailmaa, jossa ailia on py-
:.• sähtynyt.
MAAILMANHISTORIAN
NÄYTTÄMÖ
Kuitenkin ovat nämä maat esittää
neet huomattavaa osaa entisaikojen
historiassa. Mongolian pohjois-osista.
Baikal-järven eteläpuolelta, olivat
lähtöisin ne heimot, jotka Tähingis-kaanin
Johtamina kuudennellatöista
vuosisadalla valloittivat puolet silloin
tunnetusta maailmasta Ja pystyttivät
valtakunnan, joka ulottui Koreasta
Adrianmereen Ja Siperiasta Persian­lahdelle,,
Mongolilaisessa autiomaa,
kaupungissa. Karakorumissa. kokoon­tuivat
pikkuruhtinalden, kiminkaiden.
keisarien j a Rooman paavin edustajat
ja lähettilääs, MongoUvaltion Jään-nöksistä
muodostui' K i i n a n mongoli­lainen
dynastia. Intian suurmongulin
valtakunta. Kultainen Horda. Joka
vallitsi Venäjää, j a Timur Lenkin v a i .
takimta Keski-Aasian länsiosissa. E n .
nen laivaliikenteen aikakautta k u l k i,
ivat maailmankaupan tiet keskiaasia-laisen
ylänkömaan kautta, Euroopas-ta.
Venäjältä j a iPersiasta Kiinaan ja
Siperiasta Intiaan. Länsi-itäreittiä
kulki suuri venetsialainen matkailija
Marco Polo, joka esnsimmäisenä läur
si-eiuroopallaisena töi valaisevia tieto-
Ja suuresta K i i n a n valtakunnasta. . •
Myös nykyajan historiassa on riäillä
ylängöillä paikkansa. Ne olivat venä­läisen,
englantilaisen Ja myöhemmin
myös japanilaisen imperialismin h a -
(vittelun kohteina niiden keskeisessä
taistelussa Aasian jakamisesta. Im-perialistiset
vallat yrittivät käyttää ja
osittain käyttivätkin niitä hyväkseen
nuorta neuvostovaltaa vastaan käy­dyissä
interentiosodissa. Samalla t a -
valla y r i t t i japanilainen imperialismi
käyttään niitä hyväkseen pitkäaikai-jsessa,
rosvohyökkäyksessään Kiinaa
vastaan ja yrityksissään heikenlää
Neuvostoliiton asemia idässä. K u n
K i i n a n kansantasavalta perustettiin
yritti USA:n johtama .imperialismi
käyttää niitä uutta Kiinaa vastaan
erottaakseen sen Neuvostoliitosta.
Nyt on Sinkiang erottamaton osa
uudesta Kiinasta Ja sama on asian­l
a i ta Tiibetin kohdalla. Vähemmän
tunnettu lienee Mongolian : kansan-tasavalta,
joka viime, heinäkuun 10
pnä vietti 30-(vuotispäiväänsä. Tasa­vallan
pääkaupungissa lUlan Batoris-sa.
ent, Urga. joka on nykyaikainen
100,000 asukkaan kaupunki, juhli
Mongolian kansa viisivuorokautta tä­tä
tasavallan kolmenkymmenvuotista
olemassaoloa. Juhlallisuuksien aika­na
totesi s u u r ^ huralin (eduskun­nan)
puhemiehistön puheenjohtaja
Biunatsende. että lokakuun vallanku­mouksen
voitto Venäjällä oli ratkaise­va
edellytys yallankiunouksen voitolle
Mongoliassa,
INTERVENTIOIDEN J A V A L L A N -
KUMOUKSEN RISTIAALLOKOSSA
Aina vuodesta 1691 asti oli Mongo-lia
ollut kiinalaisten' omistuksessa Ja
sitä mukaa kuin imperiaUsten valtojen
jako ja ryöstö edistyivät joutui M o n .
golia mukaan samaan kehityskulkuun
siten, että siitä tuli Japanin j a tsa-ristisen
Venäjän leikkipaUo. SalaisU-la
sopimuksilla tunnustettiin Mongolia
Venäjän etupiiriin kuuluvaksi. Vuo-den^
lffll kiinalaisen vallankumouksen
jälkeen perustettiin Bogdo-Gegenin
Johdolla "itsenäinen' mbngolivaltio.
joka todellisuudessa oli Venäjän suo-jelusalue
Kiinan saadessa.' kimnian
sen muodollisesta "ylihenruudesta". :
Tsarismin kukistuttua ensimmäisen
maailmansodan aikana, ilmoittautui
Japani Mongolian "suojeliJalESi" Ja
vaUoitti tällä tekosyyllä itseUeen koko
Itä-^Siperiari j a suuria osia - K e s k i -
Aasiasta K i i n a n j a Venäjän kustan­nuksella.
Tähän 'päämäärään pääs­täkseen
käyttivät japanilaiset useita
marionetteja. Vuosina 1918 ja 1919 he
tukivat .vastavallankumouksellista
kenraali Semjonovia. joka siiloin seik­kaili
Mongoliassa ja itä-Siperiassa,
K u n häntä neuvostoarmeijan Siperi­assa
saavuttamien voittojen j a ame­rikkalaisten
kanssa ilmaantimeiden
erimielisyyksien takia ei enää voitu
käyttää, lähettivät japanilaiiset kiina­laisen
kenraaU Tshim maahan "suo­jelemaan
Mongoliaa bolshevismin
vaaralta". Myöhemmin japanilaiset
tukivat toista vastavallankumouksel­lista
kenraalia. Ungern-Sternbergiä.
joka vuonna 1920 mairssi Mongoliaan,
ja seuraavana vuonna valloitti Urgan,
Sillä vaiin kun tämä kaikki tapah-tui
ei Mongolian kansa ollut toimeton.
Syntyi kansannousuja — eräät niistä
melkoisen huomattaviakin — jotka
näiden vuoisien kuluessa tähtäytyivät
milloiif kiinalaisia, millola , ^
mUlom japanilaisia Ja kotimaista i
dalismia vastaan. Juiui
feodalismi teki maiidolliseksi
golian "itsehallinnon" julistainhZ
1911. Venäjän vallankumouksen s
t p h Jälkeen ja sen terrorin takia, j.^
ka japanilaiset marionettihaDitjii
maassa saivat aikaan, k^p^vit i
tollisen vallankumouksen ei
Vuonna 1919 perustettiin
mouksellisia' joukkoja, joiden jöhk
tulivat Sukhe-Bator ja 1
Vuoden 1921 maaliskuun 1 poäj
Mongolian vallankumoukEeUlnen j
lue ensimmäisen kongressinsa KJE
tan kaupungissa, Siperian Ja MOL
lian rajalla, VälittömäsU tämän i _
keen perustettiin väliaikainen kansan
hallitus ja vallankumousanneijg
Maan pohjoisosat valloitettiin ja &
jälkeen kun - osa neuvostoannäjL
huhtikuun 11 pnä oli tuUut kansaj
armeijan avuksi, valtasi vapauti
meija heinäkuun 6 pnä Urgan ja i
man kuun 11 pnä oli koko maai
vallassa.
•Ensimmäinen tukeva perusta
sanvallalle uudessa mongollavaltl
oli luotu.
UUDEN JÄRJESTELMÄN
MURROSVUODET
Vuodet 1921—24 muodostavat
simmäisen jakson uuden valtion]
toriassa. Feodaaliomjstajilla ja
mollia oli jatkuvasti suuri valta jae
nen kaikkea oli heidän vaikut
tuntuvaa. Varovaisuuden ja ko
missien oli oltava uuden vai
uksellisen ; puolueen politi
Bogdo-Gegen pysyi jatkuvasti:
sehä valtion päämiehenä. lämä aj:
Jakso päättyi Bogdo-Gegenln
man jälkeen Mongolian
vallan tultua julistetuksi heinäkuuni
pnä 1924, Kansanpuolueen.
kongressi saman vuoden
Ja - sdureri kansanhUralin ko
minen marraskuussa liittyvät 1
taitteeseen. Kongressin ja
työn tuloksena laadittiin yl(
telma kansanpuolueen ja uuden i
tiovallan politiikalle ja hyvä
perustuslaki. Tämän suu
mukaisesti tuli hävittää feodalismi j
liioda pertisteet valtiovallalle,
sitten voisi kehittyä
suuntaan kapitalismin aikakauden^
vuuttaen. Perustuslaki laadittiin t
män mukaisesti: valtiovalta
tiin työtätekeville araateflle (p
nille) kuuluvaksi ja feodaalisilta«
tiin poliittiset oikeudet. Luotiin t
ihalUnnoUinen jako (13 ajmaKa,]
Jakaantuvat 319 somooniin, ja
edelleen bageihin). uusi
(9 ministeriä) ja uudet valt
elimet, jotka muodostuivat
sista neuvostoista, huraleista,
,. : Jatkuu 5..
Pitävät oikeukiistaahkynsiiihppain
Vuokralaiset ja kahden
vuoden vuokrasopimus
Toronto, y Ontarion vuokrasään-nöstelyn
Johtaja Louis P, Cecile on
äskettäin säätänyt, että talonomista.
jat eivät voi häätää vuokralaisiaan
vaikka he kieltäytyisivät allekirjoit­tamasta
kahden vuoden yuokrasopi-musta.
Mr. Cecile sanoi kahden vuoden so­pimusta
koskevan määritelmän tar­koituksena
olevan saattaa talonomis-taja
Ja vuokralahien tasavertaiseen
asemaan, että vuokralainen olisi t u r .
vattu kahdeksi vuodeksi ja omistaja
saisi tyydyttävän vuokran. Hän sa­noi
kuitenkin monien talonomistajien,
käyttävän tätä kahden vuoden sopi­muskohtaa
häätämiskeinona. Sen
Johdosta mr. Cecile on säätänyt, että
vuokralainen ei ole pakoitettu h y ­väksymään
isännän vaatimaa vuokra
sopimusta Ja että se ei ole riittävä syy
häätämiseen, jos talonimistaja arve­lee
olevansa oikeutettu korkeampaan
vuokraan, on hänellä tilaisuus alistaa
vuokran korottamista koskeva pyyntö
vuokrasäännöstelytoimistoUe j a esit­tää
perustelut minkä vuoksi hän vaa­t
i i vuokran korottamista.
Tapahtumat osoittavat, että suotta
ei Toronton Vapaa Sana Jokin aika
sitten nimitellyt Ontarion kuusen
kaatajia ja muita mctsätyökeskuksissa
asuvia ihmisiä halventavilla nimityk-sillä
ja antanut ymmärtää, että he
ovat sitä vihon viimeistä Joukkoa.
Tavattomalla tarkkuudella mainittu
aviisi — mikä on aina riemukkaasti
hitikaissut "kukko kiekunsa" Jokaiselle
Joka on puhua jj^issyt sodan puolesta
— olikin' siihen asti vaiennut metsä-työläisten
asioista.
Neljään viiteen riviin se esim. Va-
Joitti puhumisen koko Ontariota kä­sittäneestä
tuhansien metsämiesten
moniviikkoisesta lakosta. Sanallakaan
se ei mainiimut metsätyöläisten union
rakentamisesta ja muista metsätyö-
Iäisten eläniän parantamiseksi tapah­tuneista
touhuista.
Sitä. että se olisi näitä kamppailuja
avustanut ei tietenkään kukaan kos.
kaah odottanutkaan, sillä senhän j o -
demökratlaa" on se, että metsätyöläi-set
pitävät hyvin tarkasti suunsa k i i n ­n
i sdlohi kun heidän asioistaan pää­tetään
j a tottelevat mr. Cooperin
määräyksiä. . , •
Samalla se tietenkin syyti tulta Ja
tulikiveä ni|den päälle, Jotka uskalsi­vat
vaatia oikeutta sanoa Julki oman­k
i n mielipiteensä, leimaten heidät
"demokratialle vaarallisiksi konunu-nlsteiksi".
rentuiksi ja tyhmyreiksi.
.Kuten sanottu, suotta ei mainittu
sota-aviisi puhkimut pyhää vihaa ja
suuttumusta metsätyöläisiä kohtaan.
Viime aikaiset eri kämpiltä saapu­neet
uutiset tietävät kertoa, että Coo­perin
rengit ovat melkein kaikilla
kämpillä vetäneet vesiperän nuotan.
kainen käsitti tyhjään kuuseen hauk.
kumiseksi.
Mutta annas olla kun mr. Cooper
rajantakaisten pomojensa määräysten
mukaisesti teki kaappauksensa..,^ S i l .
löin tapahtui herätys Pekon Ja hänen
aviisinsa tunkkaantuneessä pesässä.
. N i i n k u i n ilmestyksen nähneellä
muuttui sen toimitus ennen hylki-mänsä
Ja halveksinoansa iinion kan­nattajaksi
Ja ylistäjäksi. Tultarälskl-vin,
sanoin se " t o d i s t i " kuinka "oikeaa
Vain hyvin harva' metsämies on sot­keutunut
sen silmukoihln. mutta val­tava
enemmistö pitää kynsin hampain
k i i i m i oikeudesta itse keskustella ja
päättää palkka- y j n . asioistaan.
yMinkälaista vastatuulta Cooperin
rengeillä on ollut kämpillä. Pekan so­ta-
aviisin "suurenmoisesta" avusta
huolimatta, käy selville seuraavasta
erään kämppämiehen kirjeestä:'
" . . . ; Eräs Cooperin .renld pyysi
mlitua ryhtymään stewardiksl v a n .
haan nnloon. Sanoin hänelle, ettei
tiiällä ole . sellabta kuin . 'vanha
unlo'. : , •' •
••Teidän oUsI pitänyt nähdä hä­nen
naamansa knn hän kysyi: ' E n
tiedä mitä tekisin. Jokaisella käm-pällä
minua ajetaan pois j a jossa­k
i n saatettiin puolen mailin pää­hän
kämpältä. "
"Sitten hän kysyi miten työläis­ten
enemmistä suhtautuu vanhaan
unioon, johon vastasin, että hem­metin
vihamielisesti j a että hänen
on parasta lähteä tiehensä, koska
el kuitenkaan voi saada yhtään
'kalaa' tarttmnaan syöttiinsä.
" M e piemme kalkki Ontarion
Metsätyöläisten Union takana ja
taistelemme sen puolesta."
Emme ihmettele vaikka sota-aviisi,
julistaakin metsätyöläiset roskajou-koksi,
sillä onko tuo nyt laitaa, että
sellaiset kaplstulcset kuin metsätyö-
Iäiset haluavat itse olla osallisina, kun
heidän elinehdoistaan päätetään. Palr
Jon viisaampaahan olisi antaa 500 dol­l
a r in viikkopalkkaa nauttivan Coope­r
i n sopia se asia työnantajain kanssa
ryyppyöydässä.
Vielä ihmeellisempää on se dksi.
k lm työantajain ja suurten Johtajain
kontrolloimain unioiden •pareoomuu-desta'
on n i in läheisiä esimerkkejä.
Tarvitseehan katsoa vain pohjois-
Ontarion kaivosalueille niin asia kir­kastuu.
C. H . Millard osti sieUä CCL:Itä
50,000 dollarilla kaivosmiehet teräsu-niolleen,
karkoitti Jäsenten kontrolloi­man
Mine-Mlll-unlon Ja suuri
kukoistus alkoi rahoittaa.
Sillä eikö se ole erinomainen hyvin-voiimin
merkki, kun Mitlardin sopi­musten
alaisuudessa työskentelevät
kaivosmiehet elävät Ja toimeentule­vat
kahdella kolmanneksella siitä pal­kasta
mitä saavat Mine-MUl.unlon
Eophnuksen alaisuudessa työskentele­vät
kaivostyöläiset.
Ja kaiken lisäisi saavat 1
4—a tuntiin enemmän viikossa,]
jää paljon vähemmin aikaa ja n
syntisiin harrastuksiin, kuten syön
j a juontiin, sekä hyvillä vaatteilla»
reiluun.
Kaiken tuon hyvän näyttävät i
Sätyöläiset hylkäävän ;
•ruskinpa olisi siitäkään apM^
Pekka vielä ainakin kerran '
sotahuudossaan korkean
Cooperin' yksinä valtaan
"demokratian" puolesta. Mutta i
sihan sitä vielä kuitenkin koetoi.*
käpä joku tarttuisi • siimukkaanj
raamattukin sanoo, että
iloisempi j-hdestä pelastetusta kni3»|
kadotetusta",
Kuitenkm nyt näyttää asia
sillä tavalla, että syhufOiset i
miehet kulkevat omaa P^^''^^^
anna tuumaakaan periksi vaan
vat oikeutta saada vaUtaunion^
kuuluvat. vaUta siihen omat vöttJH
Jansa Ja hoitaa sitä oman njlelf?»,'
omien etujensa mukaisesti
Kaiken edellämainitun H s ä ^
vaativat, että yhtiöiden ItuleeBPJ
palkka-ja työasioistaan
uniensa kanssa, koska he eivät 1^
s y C o o p e r i n Ja yhtiöidMT^
kauppoja, jotka on tehiyfce^ä»*»
känahkansa kustannukBeUa. , ^
E i sittenkään vaikka »e
« - f s « o n n nomolen maäiäy«P
Isäntämaan pomojen
kaisesti. ^«-M JO
omasta puolestamme em^ ^
kaan- enää sanoa muuta, ^
tautia lisätköön", joka
että toivomme kaikkien m ^ J ^
ten yksimielisesti « ^ ^ ^ " ^ ^
ohsa puolesta, kunnes se tuk»
eesti tunnustetuksi heidän <
Becn. — KulkurL