1952-02-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, helmikuun 7 p. — Thursday, Feb. 7,1952 OUBXEÖiTS) ~ IiuIqDetulent Labot Osssn of Fbulsb CanadJazu. ES> CahUSbea Kov. 6, 1017. Autborized e» second dass maU t^' Uu» Post OfSco Pepaitoient, ottava. Put>- Us&ea tbrfce «eekly: Tiieadays, nmxDdayB and Satutdays by vapaus Fubllshliiff Compaoy Ltd., at 100>102 E&B St. W , Sodtnuy. Ont. Canada. Telepbones: Business Office 4-4364. Editofial Office 4-4263. Manager E. sukd. Bditor W. Eklund; MaiUng addre&s. Box €9; eudbury, Ontario. Adrertising rafcs upon appUcatlon. Translatiott frec of charge. TXLAU8BINNAT: Canadaxsa: i vk. 7.00 6 kk. 3,75 3 kk. 2 ^ Yhdysvalloissa: l vk. 8X)0 6 kk. 4 ^ Suomessa: l vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 Mikä on hyökkäys Jos aseistettu ros\'0 tunkeutuu taloon, särkee huonekaluja, ampuu talon eoiännän ja vie hänen käsilaukustaan kymmenen dollaria, niin yhdelläkään kuolevaisella ei ole lainkaan epäilystä siitä, etteikö kysy-myksessä ole ryöstömurha. Mistään maailman kolkasta ei liioin löydy enää sellaista maata missä ei tällaisia tapauksia käsitellä lain sää-t itämällä tavalla ja vaikka tuomion laatu saattaa eri maissa vaihdella, niin yleistä on kuitenkin se, että väkivaltaisuudet ja murhat tuomitaan hyvm ankarasti. - T a v a l l i s e n kuolevaisen kannalta katsoen näyttää yhtä yksinkertaiselta jutulta se, että samanlaista lakia, mikä määrittelee murhamiehille ankarat tuomiot kaikissa maissa, voitaisiin toteuttaa kansojen ja , ^valtioiden välisissä suhteissa siten, että jos mikä maa tahansa hyökkää minkä tahansa muun maan kimppuun tapahtukoon sesitten strate-gisiista, taloudellisista, poliittisista tai mistä tahansa syistä — tulee t *• 1! »• * I t. » . i 1,- t i I i ' \ i » *• 1 t l i » i i i S i ! ; • > ( l 5- t t i ••i.l ti t 4 ) • i i- i i \ 1 i i ( . f ' > f M • * J 1- % I J ( I •M i « 1 J i I f } •J i . ••• < * * Jeimatuksi hyökkääjäksi ja joutuu hyökkäysestään vastaamaan maailman yleisen mielipiteen edessä. 'Mutta me tavalliset pikkuihmiset olemme tässäkin väärässä! Näyttää siltä, että suurta rauhanrakkauttaan vannovien joidenkin hal-f^ htusten mielestä asia voi olla niinkin, että valtojen välisissä suhteissa wt^oi muodostua tilanne, mikä voidaan verrata siihen; jos rosvo ryöstää '-'talon ja ampuu kuoliaaksi emännän, sekä vie rahat, ettei tämä olenkaan mikään rikos jos rosvo julistaa pyhästi/ että hänellä ei ole mi- '.«.Jjään rikollisia aikeita! Kuten muistettanee, A'euvostoliiito esitti yK:n Yleisneuvoston kokoukselle vähän toista vuotta sitten mielipiteensä ja ehdotuksensa siitä minkälaiset teot voidaan lakivoimaisesti määritellä byökkäyk-seksj.- iNäiÄtä määritelmistä voidaan tietysti väitellä puoleen ja toi- , seen -—mutta tosiasia on, ettei esim. Yhdysvaltain ja sen liittolaisten toimesta ole tehty mitään ''parempia'' vastaehdotuksia siitä, minkälainen teko sen mielestä muodostaa hyökkäyksen Josta kansainväliset elimet ja yleinen mielipide voivat tuomionsa antaa. Kuten sanottu, meille on tähän mennessä esitetty vain Neuvostoliiton ehdotus tai esitykset siitä, miten jä millä j^crusleella jokin maa ^ (mukaanlukien se itse) syyllistyy hyökkäykseen jotakin loista maata vastaan. iNeuvostoliiton esityksen mukaan mikä tahansa hallitus (mukaanlukien sen oma hallitus) syyllistyy hyökkäykseen: Jos se julistaa sodan toista maata vastaan; " jös sen aseelliset voimat tunkeutuvat toisen maao alueelle, vieläpä sotaa, julistamattakaan; jos se pommittaa toisen maan aluetta maa-, laivasto- tai ilmavoi-mOlaan, tai tieten hyökkää toisen maan laivastoa tai ilmavoimia vastaan; jos se laskee maihin tai tuottaa toisen maan rajojen sisäpuolelle maa-, ilma- tai merivoimia asianomaisen hallituksen lupaa saamatta tai asiaa koskevaa sopimusta rikkoen; » Jos se järjestää laivastoblokaatin loisen maan rannikkoa tai satamia vastaan . . . JKuten sanottu näistä esityksistä voidaan keskustella puolelta ja toiselta. Mutta meidän mielestämme nämä ovat erinomaisia ehdotuksia sikäli, että ne ovat täsmällisiä ja asiallisia, jättämättä mitään taka- ' portteja siitä, että "hätätilassa" voidaan käyttää joko taloudellisia, poliittisia tai strategisia seikkoja tekosyynä hyökkäyksen "oikeuttamiksi". ^Merkillepantavaa myös on, että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten laholta ei tehty mitään ''parempia" esityksiä siitä, miten voidaan jokin teko määritellä hyökkäykseksi, räinvastoin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten edustajat omaksuivat kielteisen kannan koko esitykseen nähden selittämällä, että hyökkäyksen määrittely on muka lainopUli-sesti mahdotonta (vaikka se on mahdollista esim. yksityisen'puukko- Junkkarm suhteen), ettei hyökkäyksen määrittely olisi viisastakaan ja esitettiinpä sellaisiakin väitteitä, että hyökkäyksen määrittely voisi pila poliittisesti vaarallinen teko? Yhtcnä"perusteluna" tälle järkeilylle esitettiin se, että jos hyökkäyksen määrittely pannaan kansain-yälisifn lakikirjoihin, niin hyökkääjämaa turvautuu johonkin toisenlaiseen hyökkäykseen? Tämä siitäkin huolimatta vaikka lakikirjojen mukaan esim. murha on murha huolimatta siitä tehdäänkö murha ampumalla, puukottamalla tai kuristamalla! YK:n Lainopillinen komitea ka suuressa viisaudessaan, ettei ainakaan tässä istunnossa voida tehdä mitään hyökkäyksen määrittelyn suhteen, koska on mahdollista, että joku valtakunta voi -•maa- ilma- ja merivoimillaan pommittaa toisen maan alueita, olematta silti hyökkääjä, jos se vain muistaa julistaa, ettei sillä ole mitään hyökkäystarkoituksia! Tämä sellaisenaan on hataranlaincn perustelu; ^^Miksi Saara nauroi'' Saaraa, .Vabrahaniin vaimoa hymyilytti aikoinaan kun hänelle vanhoilla päivillään ennustettiin |>oikaa. mutta silloin kysyttiin, että "miksi Saara nauroi"; sillä onko jumalalle mikään mahdotonta? Ja kuten Vanhassa Testamentissa kerrotaan, ennustus toteutui iäkkään vaimon naurusta: välittämättä. Niin näyttää olevan asia myös dollarijumalan suhteen. Bonnista, Länsi-Saksan hallituksen päämajasta ticdoitettiin viime tiistaina, että "Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltain huomioitsijat ja viranomaiset ovat täällä (Bonnissa) hämmästyneitä kansleri (Adenauerin) lausunnon" johdosta ja että "heidän yllättynebyy-tensä Saarin ja N.\TO:n(Atlantin paktin) ehtojen suhteen on verrattavissa heidän hämmästykseensä kanslerin . . . ' (New York Timesin kirjeenvaihtaja'Drevv- Middleton). Tämä "yllättyneisyys" ja "hämmästys" johtui siitä, kun Länsi- Saksan kansleri Konrad .\denauer_julisti maanantai-iltana, että Saksan hintana kenraali •Eisenhowerin yhdistettyyn Euroopan armeijaan liittymiselle on se, että Saksa saa Ranskalta Saarin alueen rikkaudet kontrolliinsa, ja että Saksa hyräksytään \ATO:n (.\tlantin paktin) täysivaltaiseksi jäseneksi. (Mutta suotta he hämmästyivät, sillä mikään ei ole enää mahdotonta.' , Kiinpä sitten nähtiin, tai kuultiin ensiksi radiosta, että kansleri Adenauer on peruuttanut 'ehtonsa" siten, ettei hän asiallisesti peruuttanut mitään. Mutta kansleri Adenauerin täytyi kuitenkin antaa "peruutuslausuntonsa", koska hänen ehtonsa olisivat nostaneet |>o-liittisen myrskyn varsinkin Ranskassa. Siksi voidaan Bonnissa ihmetelleille Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltain viranhaltijoille sanoa, kuten sanottiin aikoinaan Aabrahamin Saaralle, että ''miksi te hämmästyitte", sillä millään ei ole enää mitääii väliä. Y L E I S Ö N i i i * «JatUrM kilf'.U9\»if mMipittxti. Kiifen ^ilM r*|aifu^ JM « a U o U u t s . 300 ««Mta. TUtU VIEDtKIN SIITÄ SUOSIA-lAISTEK UIKEYBITYKSESTA "Vähän vljloja, valjon ääntä", «anoi piru kun si^caa keritsi. Niin täytyy sanoa siitä timminsiläisten liikeyrityksestä jota Vapaa Sanassa mainostettiin. Vapauden toimitus varoitti jostakin liikeyritylcsestä j a samoin teki Sudburyn eeudun suomalainen nimellään vanutetussa kirjoituksessa. MyOskin torontolalnen varoitti samasta asiasta kirjoituksessaan, jonka otsikossa «anottiin "Menkää mukaan kun teitä kehoittaa sellainen mies kuin Klviperän Pekka, niin tulette kokemuksista rikkaatn-miksl". Jotkut hiljattain Suometeta tulleet täällä TImminslssä tekivät .suunnitelmia ja toimittivat käytännössä osuujcslen merkintöjä. Pekka taa.s antoi suunnitelmia, maailmalle. Nämä suunnittelujen tekijät puhuivat Canadan metsien haaskaulcsista, vaikka tuskin tietävät siitä mitään. He myOskin käyttivät sanontaa "meidän uusi kotimaa", vaikka kirjoitus hehkui muista Ihmisistä paremmuus ja suursuomalaisuus. Lehdistössä vaihdetaan eddieen-kin mielipiteitä Soomen poliittisesta ja sotilaallisesta asemasta pitäen lähinnä silmällä sen suhteita toisaalta Neuvostoliittoon, toisaalta Ruotsiin Ja Norjaan. II-seat esittävät täUdin yUn^Ifcalsia, monesti tunnepitoisia käsityfcsiääo vaivantomatta lainkaan selvittämään, mltfca ovat käytännössä eri vaihtoehdot Ja niiden seuraukset. Mikään keskustelu ei kuitenkaan voi nmodostna asialliseksi Ja täsmälliseksi, ellei ensin määritellä siinä esiintyviä käsitteitä. On varmasti oikein, kun Canadaan tulleet > T i t t ä v ä t sovelluttaa käytäntöön tapoja mitkä tietävät hyviksi. Kaiken sen ehtona on kuitenkin ensin maan tapojen ja olojen tuntemus, sillä kaikki eivät sovellu olosuhteiden erilaisuuden takia. — V. Koski, Mitä muut ianovat Ken on kysymys sotilaallisista toi-mcniiiteistä, on pakko edellyttää sota ainakin mahdolliseksi, näin siinä- K i n tapaulcsessa, että kolmannen maailmansodan syttymistä monistakin syistä pidettätsim epätodennäköiseni. ••- • Mikään maa el suuntaa sotilaalb- •iia toimenpiteita Suomea vastaan .sen itsensä takia. Suomi voi joutua vihollisuuksien kohteeksi valn.mlkä- 11 jokin suurvalta, haluaa sen kautta I suunnata i-kun jotain toista suurvaltaa vastaan. Kokemus on jo eh-: tinyt osoittaa, etta talloin on kyseessä muiden Neuvostoliittoa vastaan suuntaama hyoaiäys. joka lähinnä tähtäytyy Leningradia. Muurmanin rataa tai Pohjois-Venäjän satamia vastaan. 'Mikäli Leningradin kimppuun yritettäisim paästa mereltä käsin, ei tähän tarvittaisi Suomen aluetta. Tätä tarkoitusta palveleva maihinnousu Suomen rannikoilla ei nim. kannattaisi, koska suhen tarvittaisiin •buuria sotavoimia ja va-staa-vastl myös min runsaasti- tonnistoa, etteivät tulokset vastaisi uhrauksia.— mikäli tuollainen hyökkäys olisi ollenkaan järjestettävissä. Laivaston avulla suoritettu suorakaan hyökkäys Leningradia kohti tulee tuskih enaa kysymykseen; sen .jälkeen kun Neuvostoliitolla on linnoitetut tukikohtansa sekä Suomenlahden etelä- etta pohjoisrannikolla. ^ Suomen alueen hyväksikäyttäminen tulee piivajärjestykseen vain maitse seuraavia v a i h t o e h t o j a : 1) Jos' Norja Ja .Tanska Jäävät Atlantin- ! liittoon, on Suomen niitä l a h e n t y - essään v a s t a a v a s t i l o i t o n n D t t a t 'a Neuvostoliitosta j a siis t o i m i t t a va a v T U i a n i o s o p i m n ] £ . < i e n t a r k o i t u l i s en vastaisesti. 2) Jos Norja ja Tansica Jättävät Atlantin-liiton j a p a l a a vat t ä y t e e n : p n o l n e e t t o m u u t e e n , voi Suomi l ä h e n t y ä n i i t ä , vaifdca edelleenkin t a r k o i n p y s y y avun-a n t o s o p l m o l c s e n p o h j a l l a. Kun por>'anlli5€lla tai sosdem. ta-hjolla on puhuttu pohjoismaisuuden edelleen kehittämisestä nykyi=is.«äkin olosuhteissa on se yleeasa tapantunut .'Villa edellytyksellä, etta Norja ja Tanska edelleenkin pysyisivät A-Iii-tossa: SKDLrn taholla on taa-s kaikkien Jncandinaavisten suhteitten lähentämisen edellytyksena jatkuvasti pidetty sita. että asianomainen maa el kuulu A-hittoon. . Nyt Icä^iteltävlin kannanottoihin vaikuttaa olennaisesti myös- se, minkä valtion otaksutaan ryhtyvän hyökkäykseen. SKDLrn taholta on pidetty selviönä, ettei Neuvostoliitto kosicaan aiota hyökkäyssotaa. HELPPO SELITYS Me oletamme, että suurin etu. mitä 'vapaa lehdistö" alka-ajottaln antaa pahaa-aavistamattomllle lukijoilleen, on uutiset, joista emme tietäisi mitään, ellemme "saisi niitä lukea l e h d i s t ä . , , Wardin perheen Jäsenet ovat aina hyvin mielissään lukiessaan sanomalehdistä kuinka hyvinvoipia me todella olemme; ainoa todellinen proi»- leemimme nousee siioin kun luotonantajamme lukee saman jutun. Sellaisessa tilanteessa on vaikea selittää, että 'Palkka me olemmekin todella! tai Umateitse tehtävässä hyöfckaj-k-vauraita, niin emme siltikään voi sessa Neuvostoliittoa vastaan. Kum-maksaa sitä aikaisemmin kastettavak-. plkin naista hyokkäysmuodoista on «nahdollinen vain siinä tapauksessa, että hyökkääjä ori ensin ylittänyt Norjan tai Ruotsin, tai; molempien Sosialistisena valtiona Neuvostoliitto on Jo periaatteessa sotaa vastaan. Lisäksi sota on Ncavos-toliiton käytännoliistenkin etujen vastaista. Sisäisen rakennustyönsä avulla Neuvostoliitto jatkuvasti voimistuu, vieläpä paljon nopeammassa tahdissa kein kapitalistiset valtiot, aiyös Kiina Ja muut Neuvostoliiton liittolaiset edistyvät jättiläisaskelin. Toisaalta tapahtuu kapitalistisissakin maissa Jatkuvasti siirtymistä koiiti sosialismia. Aika tekee siis työtä Neuvostoliiton hyväksi. Milisi se näin ollen keskeyttäisi tämän itselleen edullisen kehityksen, aloittamalla sodan, joka ylcsinpa voittajallekin muodostuisi varsin tuhoisaksL Toisaalta SKDL-.n taholla ollaan vakuuttuneita siltä, että USArssa on kapitalistisia ja: muita taantumuksellisia pureja, jotka pelolla näkevät, miten Neuvostoliitto kehittyy yha houkuttelevammaksi esikuvaksi kaikkien kansojen syville ril'eille, ja jotka tämän takia haluaisivat rj-htya sotaan Neuvostohiton kukistamiseksi, ennen kuin se tulee viela'j£m mahtavammaksi. Porvariston jasosdemien keskuudessa on sensijaan laajalti — ei • kylläkään .yleisesti — vallalla se l •SITÄ: iTÄTÄ. jotka koskevat muitakm valtioita. Muu»lla käsitellään toki uliopohtiik-kaa'iin taysm avo:aiesti. olkoonkin etta vastuuntuntoisisäa piireissä tällöin koetetaan noudattaa naiden asioiden arkaluontoisuuden vaatimaa varovaisuutta, aiutta eipa sekään ole liarvinaista,- että aivan-suoranaisesti ja vielä haksi reipasotteisesti puututaan.muita maita koskeviin asioihin aina-'' sisäpolitiikkaa myoten.- Suomen asioita o» jatkuitast: käsitelty Skandinavian lehdistössä ja monesti on meille annettu nimenomaisia neuvojakin, joskus aivan tyrKyttele-mälläkin, vieläpä sellaisistakin selkoista, kuin haUitustemme kokoonpanosta. Jos nyt Kekkosen askemen puhe luetaan tarkoin, mm voidaan todeta, ettei sima sanallisesti ottaen ole pienintäkään neuvoa.muiUs mailr le, .vaan ainoastaan hänen mielipiteensa suta. mika on edullista Suomelle, mika ei. Mitä vihdoin tulee ulkopoliittisten VAKACTTAVA VAIKLTl-s Kaksi vanhaa ystävystä erään ravintolan niffkkauksessa ^ muisteh\'at menneitä. HeiHä oii jon yhteisiä mjiistoja ja silloin tä2^ f rSckoi ravmtolan hiljaisuuden i^j^ nauru. — Etkö voi saada heitä oleBij. vähän hiljempaa, sanoi hovimesta; tarjoihjalle. —, Kyllä, ^järjestj-y. Aionaie~i sinne juuri laskun kanssa; i i käsitys, että USA on vähemmän | puheitten sisältöön, niin hy vaan jar-hyökkäyshalumen kum Neuvostoliit- jestykseen Icuuluu, ettei edes paami-to. . Asianomaiset eivät tosin sanot- nistenpida sellaisia ottamatta ensin tavastl, silla se on heillä puhtaasti tunnepitoinep ja vanhoista ennakkoluuloista johtuva. ^ Ulkopoliittisten asioiden julkista käsittelyä koskevat miehpiteet ovat nimikään osoittautuneet meillä monilla tahoilla usvaisiksi. On arveltu, ettei Suomen sopisi lainkaan puuttua sellaisiin uLkopoluttisiin asioihin. selkoa ulioministerinsa kannasta ja samom presidentin käsityksistä, etenkin kun • viimemaimttu hallitus-muo-tomme mukaan ensisijaisesti maaraa maamme suhteista ulkovaltoihin. Tässä on koetettu selvittää eraita peruskäsitteitä. Johtopaatosten teko mistä kuuluu toiseen yhteyteen. — E. Hn. (Vapaa Sana, Helsinki.) Maidon tukiraha on välttämätön, sanoo Tliunder Bayn osuusmeijeri Erikoisestikin vähätuloisten perheiden maidon tarpeen tyydyttämistä silmällä pitäen 'Liikkeen johtaja N. C. Hansen selitti kokoukselle, että 14 kuukautta si langennutta laskua." . . . Olemme nyt kuitenkin hyvin Iloisia saatuamme tietää, etta olemmeI tehneet harhakuvan vallassa työtä maa- tai ilma-alueen. Jos Neuvos-vlimekslkuluneet vuodet.olemme, tolilton.khnppuun yritettäisiin ^päästä juiuri saaneet sanomalehdistä lukea, että me olemme kaikin kapitalisteja Canadassa. Sanomalehtien antama sehtys on kovin yksinkertainen. Paaoma on pääoma Ja pääomaa voi olla henkivakuutus, sodanaikainen sää.stoku-ponki tai vanha dollarin seteli. Nlmpa sanomalehdet kertovat meille, että useimmilla canadalaisilla cn vakuutus — Joten, hokkus pokkus. me olemme kalkin kapitalfsteja. — Rabbie Ward. UE News. HUOLENSA ON HEILLÄKIN . . . Ylelssodan tapauksessa länsivaltojen armeijan on aseistettava qle-tettavastl Yhdysvaltain toimesta. No, missä tahansa Ranskan armeijassa olisi yksi s:*tilas kahdestakymmenestä jäsenkorttia kantava kommunisti Ja neljältä tai viidestä sotilaasta yksi Joka on kommunistien Icannattaja. Jos Italia aseistetaan täydelllsefsti, niin siellä olisi Jokaisesta kolmesta so tilaasta yksi kommimistl tai kommunistien kannattaja. Me aseistamme jo Euroopan kommunisteja . . . — Dorothy'Thompson. YLEISEKSI H YöDyKSI "Minä tarjoan ihanteellisen palkan (atomipommeilla kokeilemista varten): Washington. D. C , edellyttäen että kalkkien virasrojen ovet voidaan lukita Ja virkamiehet ovat slsiUä. Tämän paikan käyttäminen el aiheuttaisi sellaisenaan mitään vahinkoa Yhdysvalloille — Ja nykyisten väärinkäytösten aikana siltä olisi todellisuudessa yleistä hj-ötyä." — Bert Levy, Oakland. Callf., Tlme.-lehdessä helmlk; 4 pnä. Japanilaiset käyvät vielä sotaa joillakin saarilla »lanila. Koiravaljakkojen ja laivaston partlovenhelden tukemana f i - lippihtiläinen armeljaosasto on komennettu Lubäng saarelle toimimaan toisen maailmansodan aikaisten japanilaisten Joukkojen Jätteitä vastaan, ne kun yhä edelleen tekevät sisslhyökkäykslä rauhallista väestöä vastaan murhaten Ja ryöstäen. Lubang kuuluu pleneln saarien ryhmään ManUa-lahden suun iounais-4^opoHtllkan puolella. Tiedustelut osotfavat, että noin parisenkynunentä raskaasti a-selstcttua Japanilaista sotilasta piileksii aarniometsän peittämissä saaren sisäosissa Ja niiden vakuutetaan kuuluvan suurempaan Japanllalsjouk-koon. Joka on miltei luokseptääsemät-tömän Mlndoro saaren sisäosissa Lu- 2on saaren eteläisen osan edustalla. Nämä joukot ovat Joko suorastaan rosvoja, taikka sellaisia, eitä uskovat, ettei sota Japanin kanssa olisi vielä päättynyt eivätkä usko niitä vakuutuksia, jolta niille japaninkielellä Ilmasta käsin on pudotettu. tätä tietä, joutuisi Suomi epäilemättä vedetyksi sotatoimien pyrteesecn siinäkin tapauksessa, etta se e^i olisi tehnyt Neuvostohiton kanssa mitään avunantosopimusta. Voidaan päinvastoin pitää todennäköisenä, että avunantosopimus liiiää. Suomen mahdollisuuksia pysyä sotatoimien ulkopuolella.-Suomen sotilaalliset voimat ovat nykyisin siksi heikot, että maamme lähinnä muistuttaa sotilaallista tyhjiötä Ja sellaiset tunnetusti houkuttelevat enemmän hyökkääjiä kuin vahvasti puolustetut alueet. Avunantosopimus on lisännyt Suomen mahdollisuuksia saada a-lueensa puolustus tehostetuksi. Maamme on näin muodostunut vaikeammin saatavaksi Ja siis vähemmän houkuttelevaksi saaliiksi läntisille hyökkääjille. Toisaalta on Norjan liittyminen Atlantin sopimukseen lisännyt vaaraa, että Neuvostoliittoa vastaan yritetään tehdä hyökkäj-ksiä luoteesta käsin. Onhan Norja tuossa sopimuksessa antanut liittolaisilleen määrätyt valtuudet alueensa käyttöön. Norjan muorostuminen USA:n sillanpääasemaksi on myös heikentänyt Ruotsin malidollisuutta täysin vapaasti ratkaista oma.,, asennoitumisensa. Ruotsin sosdemit tekivätkin: aikol^ naan voitavansa saadakseen Norjan luopumaan aikeestaan liittyä A-sopl-mukseen. Kun Norja kuitenkin otti tämän kohtalokkaan askeleen, pahoiteltiin asiaa yleisesti Ruotsissa, sillä ymmärrettiin sen lisäävän sodanvaa-raa Skandinavian kohdalla. Kyseisellä päätöksellään Norja veti mukaansa A-sopimukseen myös Tanskan. Joka ilmeisesti el olisi omasta muuspjTkimykslstään. Sotatoimialueena Tanska kuitenkin liittyy lähem-rnin manner-Eurooppaan kuin Skandinaviaan. «Joten sen asennoituminen el merkitse Suomelle yhtä paljon kuin Norjan tja Ruotsin. Näh» vaikeutuneesta asemastaan huolimatta Ruotsi on tähän asti virallisessa politiikassaan johdonmukaisesti kieltäytynyt kaikesta, mikä voitaisiin tulkita puolueettomuudesta luopumiseksi. MelUä el ole kaikilla tahoilla käsitetty Norjan (ja myös Tanskan) lilt-seurauksia Suomelle. Neuvostoliiton kanssa tekemästään a\'unanto:soplmuksesta huolimatta Suomi tleteiticin voi edelleenkin olla luottamuksellisissa suhteissa kaikkiin todella puolueettomiin valtioihin. Sensijaan ei tämä ole mahdollista sellaisten valtioiden kohdalla Jotka ovat liittoutuneet Neuvostoliiton päävastustajan kanssa. Niihin Suomi voi ylläpitää vain ns. korrekteja suhteita. Port Arthur, Ont, Thunder Bay Co-ojjerative Dairyn puolivuosikokous pidettiin taalla tammik. 25 pna. Kokoukselle esitetty elok. loppuun päättyneen kuuden kuukauden tilikerto-mus osoitti osuuskunnan myj-ntien olleen 362,488 dollaria eh yli 10,000 dollaria suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. 'Mainitun tilikauden aikana saivat tuottajat osuuskunnalta 240,772 dollaria eli 8,000. dollaria enemmän kuin ennen. Kulungit olivat lisääntyneet noin 4,000 dollarilla, johtuen kaihin-ajan lisän maksamisesta." Osuuskunnan puhdas voitto oli tilikaudelta 3,543 dollaria. ! kestäneiden neuvottelujen jälkeen on allekirjoitettu uusi sopimus unlon kanssa. Ajureille myonnettun siinä $20 korotus ja muille työläisille $15 korotus kuukausipalkkoihin, kuuden paivan Viikko y.m. parannuksia. ''Meillä oji nyt allekirjoitettu sopimus taksi vuodeksi ja tyytyväinen henkilökunta. Se on varsin tärkeätä koska mikaan yritys ci k}'kene toimimaan menestyksellisesti ellei sen. henkilö kunta ole tyytyväinen", sanoi mr. Hansen selostuksessaan. Meijeriin on hankittu uusi maidon pullottamiskone ja uusi höyrykattila. Pullojen pesu-laitteet uusitaan myöskin nykyaikaisiksi. •:. Esittäessään johtokunnan toimintakertomuksen sanoi osuuskunnan sihteeri E. J . Laakso: "Tillkertomus o-soittaa hlkkeen kulujen kohoamisen jatkuneen emmekä me, sen paremmin kuin muutkaan Jarvienpaan meijerit, onnistuneet saamaan maitolautakun-nalta apua ennenkuin äskettäin, josta saattaa johtua, etta koko vuoden toimintamme saattaa osoittaa tappiota. Kaikesta huolimatta ovat äskeiset muutokset korjanneet asemaamme jossakin määrin vuoden a-lusta lahtien. Me valtamme edelleenkin, etta ainoana keinona maito-, tuotannon pelastamiseen on huomattavan tukirahan myöntäminen maidon tuottajille ja jakajille, etta maidon hinta voitaisiin saada kuluttajia, tj-ydyttavalle tasolle, varsinkin. mi-kah vähätuloiset perheet ovat kysymyksessä, silla ne eivät käytä maitoa S i i n a maarin kuin pitäisi hyvän terveyden kannalta katseen käyttää." SELVÄ JUTTU . Eras ruotsalainen ja epis tanskaljj. nen Istuivat ravintolassa •Kööpenijj.p' minassa ja kertoivat elamyksiään tcj, silleen. Sitä mukaa kuin vichns ym. hävisi, tnlivat kertomukset nsfe, lenkuntoisemmdiisi ja mieleakiiaiii. semmiksi, kunnes ruotsalamen ietj seuraavaa: — Kerran, kun olin matkalla Köfr penbaminasta Malmöön, hj-ppäsimig lautalta veteen. Han liavisi — mtö. ta kun lautta tuh perille nousi blj taas. pinnalle. Tama tuntuu trig aivan uskomattomalta, mutta se ia kyllä totta. . . . . — E i smun tarvitse slta vakuuttsu, sillä miAä olin nimittäin se mies. Tekstiiliteollisuus työttömyyden kourissa MonireaL — Kireässä pulakaudet sa_ kamppailevalla: Canadan teksliili. teollisuudella ei ole mitaan hetiioii. taista helpoitusta nähtävissä, «b, tävät tekstiiliteollisuuden edustajji sanomalehdille viikon .vaihte(!ssa at tamässaan yhteisessä lausunnossa. Canadian 'Woollen and Kiut Good Manufacturers Associationin* pits. dentti George H . Carr sanoi, että hl. nen edustamansa villakutomoliikkee! ovat puolen vuoden aikana valientj. neet 2,600 työlaista. Silk and Rayon Instituten edustaji W. V. Holton sanoi, etta hänen edus. tamansa liikkeet ovat vahentäntä puolen vuoden aikana 1,500 tyoläisti Primary Textile Instituten liikkeen, hoitaja W. M . Berry sanoin etta teb-tiihteollisuudesta on vähennetty 7500 työläistä ja teollisuuslaitokset käyrät vain osa-ajalla. Toronton Ja .\-mpäristdn asukkaita vierailemasi Ca nadan-Neuvostoliiton Ystävien yhdistyksen järjestämässä näyttelyssä Christie-kadun baälillä i^ime -viikon IcpuUa. Korkosota Suomessa säästöpankkeja ja osuuskassoja vastaan: Helsinki. — Vaikeuttaakseen pit nemplen rahalaitosten, ennenkalttei säästöpankkien ja osuuskassojen toimintaa, ovat Suomen liikepanb: Känsallis-Osake-Pahkiri' aloftteesU päättäneet korottaa talletuskorka puolella prosentilla eli samaan (si prosenttia) mita säästöpankit ovai maksaneet. • . Suomen säästöpankkien liiton to;, mitusjohtaja Lauri Levämäki ilmoita tammik. 30 pnä, että säästöpankit tekevät vastasiirron ja korottavat taBe. tuskoron kuuteen prosenttiin. Shei-kitilien korko tiQlaan korottamaaa todennäköisesti kolrneen prosenttiin •Liikepankit maksavat shekkitilien talletuksista ainoastaan yhden prosenta koron. Postisäästöpankki maksaa vain saman koron kuin hikepankitkh. 1 — Viime jouluk. 27 pnä sai kustaLaJ neljästä työttömäksi rekisteröidystij kolme työttömyysvakuutusrahaa. Tilikauden aikana pn osuuskunnalle | saatu useita uusia jäseniä Ja maidon | lähettäjiä. Mr. Laakso kiitti maidcsj lähettäjiä meijerille lähettämänsä j maidon laadun Johdosta ja sano.. "Meidän tuotteidemme: laatu on edelleenkin paras Järvienpäässä" CsuusKunnan presidentti S. Siro J toi.Tii kokouksen puheenjohtajana jij A. Widgreri pöytäkirjurina. Osina-kunnan sihteeri E. J . Laakso toiit' tulkkina Ja M . Stratford valittiin la- [ portteriksi. — M;. S. , ' Jos siis meillä Joku vielä nykyisin suosittelee Fohjoisnuiden keskeistä lähentymistä, täytyy hänen ottaa huomioon, että se merkitsee Karltöusvuosi nyt ja 100 v. päästä vuosi ja i viieläpä "karkauskuukausi-kin" ovat alussa, niin allekirjoittanut pyytää "suuren yleisön" puolesta toi-, yottaa kaikille tyttölapsille hyvää metsästys- eli "hunttausorinea" niissä viihtyisissä viidakoissa, missä poika-miehet, ecilipjsesti vanhat sellaiset, ovat räuhöttettuja kissanpälviään viettäneet. Sanoohan suomalainen viisas sananlaskukin, että "aidointa iloa on vahingonilo"! — Ajanlaskun "oorteiissa" pitäminen, vaatii luonnollisesti yhden päivän l i säämistä Joka neljänteen viioteeh. Niin muodoin on välttämätöntä, että •'vietetään" karkausvuosiakin, jolloin on helmlkiiussa 29 päivää. Mutta mikäli on puhe polkamies-poloisten metsästyksen "historiasta" niin se' onvalleklrjolttaneelle '•heh» reaa", kutert'; ovat monet muutkin asiat. "Nuoresta Iästä" kaiketi joh-pa. että hennot Ja puolustuskyvyttö- j luen — m i | | kn muutaJcaan järkisyytä , ^ * i , . , . v , ) . , > , » r „iir. on vaikea löytää — el ole tullut käytännöllistäkään kokemusta sillä, mikä .selitetään sanomalla "vie smä, minä vikisen". Kalklci se mitä yllä on karkausvuodesta sanottu, perustuu siis siihen. Riistansuojelua harrastavat ihmiset ovat katkerien kokemusten perusteella tulleet havaitsetnaan. että ainoa keino vllhriistan, lintujen, kalojen Ja imettäväisten säilyttämiseksi on se, jotta määrätään vissejä rauhoitus-kausia. Joina aikoina ei ole lupa niitä pyytää. Täten menetellen on .saatu monta eläinlajia pelastetuksi sukupuuttoon häviämiseltä. Normaalioloissa villieläinten rauhoitusaika on voimassa niin kauan kuin niiden poikaset, pennut, vasikat ja muut ovat vielä kokonaan avuttomia itsensä puolustamista varten. Pahemmissa tapauksissa, kuten esimerkiksi Canadan puhvelien suhteen, on jouduttu ihmisten järjettöm\-yden takia ottamaan voimaan pysyvä rau-holtuskausi Jne. , Mutta meidän ihmislasten keskuudessa on "käytännössä" sellainen ta-m.* it poikamiehet. varsinkin ne niin sanotut vanhatpojat. ovat täydellisesti rauhoitettuja kolme vuotta, kunnes sitten tulee karitausvuoiil. jolloin "hunttaus" on täydessä käynni5sa; Kun nyt sattuu niin. että karkaus-mita on "isoilta pojilta kuultu". Sivumennen sanoen ei kuitenkaan voida olla huomaamatta, että kar-kousvuoden traditiojen. alkuunpanijoilla on ollut h3-vät käsitykset sen "heilcomman" sukupuolen kestävyydestä.. Tyttärillä ja varsinkin ikäneidoilla pn "rauhoitusaika" niitä "susiksi" sanottuja . kaksipulttuisia "huhttareita'' vastaan vain joka neljäs vuosi. Pojilla, ja varsinkin vanhoilla sellaisilla, täytyy "voimalikuu-destaan" huolimatta olla kolme vuotta rautioitusaikaa ja vain yksi ^-uosi sitä mielitiettyjen odotusaikaa. Eliaa silti, meitä voi olla niinkin *'rohkei£a" miehiä. Jotka eivät paljoa vastaan sanoisi, vaikka olisivat aina metsästettävinä? Kuten sanottu, riistansuojelua harrastavat ilimiset ovat keksineet sen hyvän keinon. Jotta villiriistan sukupuuttoon häviäminen voidaan ehkä.^ tä siten, että se rauhoitetaan eri pitkiksi ajoiksi — että "kfärkausvuosia" jä -päiviä järjestetään niiden kohdalta vain määräajoiksi. Tätä Jaloa aatetta sietäisi ko-' keillä vähän laajemmallakin alalla. Olisi Julistettava täydelUnen rauhoitusaika koko ihmiskuntaan nähden siten, etteivät sodanlietsojat saisi ainakaan sataan \-uo(ecn uutU verilöylyä Järjestää. Joi sotatarvetehtallijat ja muut suuri-ikkaat sekä heidän polltlikkonsa saataisiin pakoitcUik.si siihen, etteivät he voi sataan vuoteen minkäänlaista ryöstösotaa järjestää, niin rauhanpuolustajat voisinime sllkMJ vapaasta tahdostamme suostua si- j hen, että kaikki silloin vielä soU-tarvetehtaita omistavat porvarit voi'j vat ottaa sekä suuria että pieniä tus-j sareita kainaloonsa Ja l ^ t e ä oikee | karkausvuoden hengessä metsästämään meitä rauhanpuolustajia, JoiU silloin on "enemmän kUin tähtiä taivaalla". Kelpaisi silloin sotaporr»-1 rin meitä metsästääl Nihipä luulisunmekln. että täs» eiidotus pitäisi ottaa vakavan kö; kastelun alaiseksi. .Tehtäköön l«äJ rauifansopimus viiden suurvallan «- Iillä, jotka ykshiään voivat suursodan aloittaa. Tehtäköön sitten sopimuksia atomi- ja muiden joukkota-hoaseiden pannaan julistamisdci asevoimien vähentämiseksi kalkjssi maissa ja sitten niiden kokonaan ic muuttamiseksi ja laajakanta.-* kaupankäynnin järjestämiseksi kaik-j kien maiden kesken. Jo5 cne saisimme näin nauttia ili*|j nasta rauhanajasta sata vuotta, luultavaa- olisi, vaikkei allekirjoI«*- neclla olekaan tässä yhteydessä.w tuuksia puhua mukien kuin ^onu3 syntisen sielunsa puolesta, että raS'j hanpuolustajat suostuvat sitten vapaaehtoisesti yhdeksi vuodeksi sot«-j porvarien metsästettäviksi. Tällaista suurta "karkausvuoU* odottaen j a sen hyväksi toimien. kalkUIe tyttölmmeisUle hyvää ' ^ l sästysonnea" tolvott.ncn. — Käa"a-| koura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 7, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-02-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520207 |
Description
Title | 1952-02-07-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, helmikuun 7 p. — Thursday, Feb. 7,1952 OUBXEÖiTS) ~ IiuIqDetulent Labot Osssn of Fbulsb CanadJazu. ES> CahUSbea Kov. 6, 1017. Autborized e» second dass maU t^' Uu» Post OfSco Pepaitoient, ottava. Put>- Us&ea tbrfce «eekly: Tiieadays, nmxDdayB and Satutdays by vapaus Fubllshliiff Compaoy Ltd., at 100>102 E&B St. W , Sodtnuy. Ont. Canada. Telepbones: Business Office 4-4364. Editofial Office 4-4263. Manager E. sukd. Bditor W. Eklund; MaiUng addre&s. Box €9; eudbury, Ontario. Adrertising rafcs upon appUcatlon. Translatiott frec of charge. TXLAU8BINNAT: Canadaxsa: i vk. 7.00 6 kk. 3,75 3 kk. 2 ^ Yhdysvalloissa: l vk. 8X)0 6 kk. 4 ^ Suomessa: l vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 Mikä on hyökkäys Jos aseistettu ros\'0 tunkeutuu taloon, särkee huonekaluja, ampuu talon eoiännän ja vie hänen käsilaukustaan kymmenen dollaria, niin yhdelläkään kuolevaisella ei ole lainkaan epäilystä siitä, etteikö kysy-myksessä ole ryöstömurha. Mistään maailman kolkasta ei liioin löydy enää sellaista maata missä ei tällaisia tapauksia käsitellä lain sää-t itämällä tavalla ja vaikka tuomion laatu saattaa eri maissa vaihdella, niin yleistä on kuitenkin se, että väkivaltaisuudet ja murhat tuomitaan hyvm ankarasti. - T a v a l l i s e n kuolevaisen kannalta katsoen näyttää yhtä yksinkertaiselta jutulta se, että samanlaista lakia, mikä määrittelee murhamiehille ankarat tuomiot kaikissa maissa, voitaisiin toteuttaa kansojen ja , ^valtioiden välisissä suhteissa siten, että jos mikä maa tahansa hyökkää minkä tahansa muun maan kimppuun tapahtukoon sesitten strate-gisiista, taloudellisista, poliittisista tai mistä tahansa syistä — tulee t *• 1! »• * I t. » . i 1,- t i I i ' \ i » *• 1 t l i » i i i S i ! ; • > ( l 5- t t i ••i.l ti t 4 ) • i i- i i \ 1 i i ( . f ' > f M • * J 1- % I J ( I •M i « 1 J i I f } •J i . ••• < * * Jeimatuksi hyökkääjäksi ja joutuu hyökkäysestään vastaamaan maailman yleisen mielipiteen edessä. 'Mutta me tavalliset pikkuihmiset olemme tässäkin väärässä! Näyttää siltä, että suurta rauhanrakkauttaan vannovien joidenkin hal-f^ htusten mielestä asia voi olla niinkin, että valtojen välisissä suhteissa wt^oi muodostua tilanne, mikä voidaan verrata siihen; jos rosvo ryöstää '-'talon ja ampuu kuoliaaksi emännän, sekä vie rahat, ettei tämä olenkaan mikään rikos jos rosvo julistaa pyhästi/ että hänellä ei ole mi- '.«.Jjään rikollisia aikeita! Kuten muistettanee, A'euvostoliiito esitti yK:n Yleisneuvoston kokoukselle vähän toista vuotta sitten mielipiteensä ja ehdotuksensa siitä minkälaiset teot voidaan lakivoimaisesti määritellä byökkäyk-seksj.- iNäiÄtä määritelmistä voidaan tietysti väitellä puoleen ja toi- , seen -—mutta tosiasia on, ettei esim. Yhdysvaltain ja sen liittolaisten toimesta ole tehty mitään ''parempia'' vastaehdotuksia siitä, minkälainen teko sen mielestä muodostaa hyökkäyksen Josta kansainväliset elimet ja yleinen mielipide voivat tuomionsa antaa. Kuten sanottu, meille on tähän mennessä esitetty vain Neuvostoliiton ehdotus tai esitykset siitä, miten jä millä j^crusleella jokin maa ^ (mukaanlukien se itse) syyllistyy hyökkäykseen jotakin loista maata vastaan. iNeuvostoliiton esityksen mukaan mikä tahansa hallitus (mukaanlukien sen oma hallitus) syyllistyy hyökkäykseen: Jos se julistaa sodan toista maata vastaan; " jös sen aseelliset voimat tunkeutuvat toisen maao alueelle, vieläpä sotaa, julistamattakaan; jos se pommittaa toisen maan aluetta maa-, laivasto- tai ilmavoi-mOlaan, tai tieten hyökkää toisen maan laivastoa tai ilmavoimia vastaan; jos se laskee maihin tai tuottaa toisen maan rajojen sisäpuolelle maa-, ilma- tai merivoimia asianomaisen hallituksen lupaa saamatta tai asiaa koskevaa sopimusta rikkoen; » Jos se järjestää laivastoblokaatin loisen maan rannikkoa tai satamia vastaan . . . JKuten sanottu näistä esityksistä voidaan keskustella puolelta ja toiselta. Mutta meidän mielestämme nämä ovat erinomaisia ehdotuksia sikäli, että ne ovat täsmällisiä ja asiallisia, jättämättä mitään taka- ' portteja siitä, että "hätätilassa" voidaan käyttää joko taloudellisia, poliittisia tai strategisia seikkoja tekosyynä hyökkäyksen "oikeuttamiksi". ^Merkillepantavaa myös on, että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten laholta ei tehty mitään ''parempia" esityksiä siitä, miten voidaan jokin teko määritellä hyökkäykseksi, räinvastoin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten edustajat omaksuivat kielteisen kannan koko esitykseen nähden selittämällä, että hyökkäyksen määrittely on muka lainopUli-sesti mahdotonta (vaikka se on mahdollista esim. yksityisen'puukko- Junkkarm suhteen), ettei hyökkäyksen määrittely olisi viisastakaan ja esitettiinpä sellaisiakin väitteitä, että hyökkäyksen määrittely voisi pila poliittisesti vaarallinen teko? Yhtcnä"perusteluna" tälle järkeilylle esitettiin se, että jos hyökkäyksen määrittely pannaan kansain-yälisifn lakikirjoihin, niin hyökkääjämaa turvautuu johonkin toisenlaiseen hyökkäykseen? Tämä siitäkin huolimatta vaikka lakikirjojen mukaan esim. murha on murha huolimatta siitä tehdäänkö murha ampumalla, puukottamalla tai kuristamalla! YK:n Lainopillinen komitea ka suuressa viisaudessaan, ettei ainakaan tässä istunnossa voida tehdä mitään hyökkäyksen määrittelyn suhteen, koska on mahdollista, että joku valtakunta voi -•maa- ilma- ja merivoimillaan pommittaa toisen maan alueita, olematta silti hyökkääjä, jos se vain muistaa julistaa, ettei sillä ole mitään hyökkäystarkoituksia! Tämä sellaisenaan on hataranlaincn perustelu; ^^Miksi Saara nauroi'' Saaraa, .Vabrahaniin vaimoa hymyilytti aikoinaan kun hänelle vanhoilla päivillään ennustettiin |>oikaa. mutta silloin kysyttiin, että "miksi Saara nauroi"; sillä onko jumalalle mikään mahdotonta? Ja kuten Vanhassa Testamentissa kerrotaan, ennustus toteutui iäkkään vaimon naurusta: välittämättä. Niin näyttää olevan asia myös dollarijumalan suhteen. Bonnista, Länsi-Saksan hallituksen päämajasta ticdoitettiin viime tiistaina, että "Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltain huomioitsijat ja viranomaiset ovat täällä (Bonnissa) hämmästyneitä kansleri (Adenauerin) lausunnon" johdosta ja että "heidän yllättynebyy-tensä Saarin ja N.\TO:n(Atlantin paktin) ehtojen suhteen on verrattavissa heidän hämmästykseensä kanslerin . . . ' (New York Timesin kirjeenvaihtaja'Drevv- Middleton). Tämä "yllättyneisyys" ja "hämmästys" johtui siitä, kun Länsi- Saksan kansleri Konrad .\denauer_julisti maanantai-iltana, että Saksan hintana kenraali •Eisenhowerin yhdistettyyn Euroopan armeijaan liittymiselle on se, että Saksa saa Ranskalta Saarin alueen rikkaudet kontrolliinsa, ja että Saksa hyräksytään \ATO:n (.\tlantin paktin) täysivaltaiseksi jäseneksi. (Mutta suotta he hämmästyivät, sillä mikään ei ole enää mahdotonta.' , Kiinpä sitten nähtiin, tai kuultiin ensiksi radiosta, että kansleri Adenauer on peruuttanut 'ehtonsa" siten, ettei hän asiallisesti peruuttanut mitään. Mutta kansleri Adenauerin täytyi kuitenkin antaa "peruutuslausuntonsa", koska hänen ehtonsa olisivat nostaneet |>o-liittisen myrskyn varsinkin Ranskassa. Siksi voidaan Bonnissa ihmetelleille Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltain viranhaltijoille sanoa, kuten sanottiin aikoinaan Aabrahamin Saaralle, että ''miksi te hämmästyitte", sillä millään ei ole enää mitääii väliä. Y L E I S Ö N i i i * «JatUrM kilf'.U9\»if mMipittxti. Kiifen ^ilM r*|aifu^ JM « a U o U u t s . 300 ««Mta. TUtU VIEDtKIN SIITÄ SUOSIA-lAISTEK UIKEYBITYKSESTA "Vähän vljloja, valjon ääntä", «anoi piru kun si^caa keritsi. Niin täytyy sanoa siitä timminsiläisten liikeyrityksestä jota Vapaa Sanassa mainostettiin. Vapauden toimitus varoitti jostakin liikeyritylcsestä j a samoin teki Sudburyn eeudun suomalainen nimellään vanutetussa kirjoituksessa. MyOskin torontolalnen varoitti samasta asiasta kirjoituksessaan, jonka otsikossa «anottiin "Menkää mukaan kun teitä kehoittaa sellainen mies kuin Klviperän Pekka, niin tulette kokemuksista rikkaatn-miksl". Jotkut hiljattain Suometeta tulleet täällä TImminslssä tekivät .suunnitelmia ja toimittivat käytännössä osuujcslen merkintöjä. Pekka taa.s antoi suunnitelmia, maailmalle. Nämä suunnittelujen tekijät puhuivat Canadan metsien haaskaulcsista, vaikka tuskin tietävät siitä mitään. He myOskin käyttivät sanontaa "meidän uusi kotimaa", vaikka kirjoitus hehkui muista Ihmisistä paremmuus ja suursuomalaisuus. Lehdistössä vaihdetaan eddieen-kin mielipiteitä Soomen poliittisesta ja sotilaallisesta asemasta pitäen lähinnä silmällä sen suhteita toisaalta Neuvostoliittoon, toisaalta Ruotsiin Ja Norjaan. II-seat esittävät täUdin yUn^Ifcalsia, monesti tunnepitoisia käsityfcsiääo vaivantomatta lainkaan selvittämään, mltfca ovat käytännössä eri vaihtoehdot Ja niiden seuraukset. Mikään keskustelu ei kuitenkaan voi nmodostna asialliseksi Ja täsmälliseksi, ellei ensin määritellä siinä esiintyviä käsitteitä. On varmasti oikein, kun Canadaan tulleet > T i t t ä v ä t sovelluttaa käytäntöön tapoja mitkä tietävät hyviksi. Kaiken sen ehtona on kuitenkin ensin maan tapojen ja olojen tuntemus, sillä kaikki eivät sovellu olosuhteiden erilaisuuden takia. — V. Koski, Mitä muut ianovat Ken on kysymys sotilaallisista toi-mcniiiteistä, on pakko edellyttää sota ainakin mahdolliseksi, näin siinä- K i n tapaulcsessa, että kolmannen maailmansodan syttymistä monistakin syistä pidettätsim epätodennäköiseni. ••- • Mikään maa el suuntaa sotilaalb- •iia toimenpiteita Suomea vastaan .sen itsensä takia. Suomi voi joutua vihollisuuksien kohteeksi valn.mlkä- 11 jokin suurvalta, haluaa sen kautta I suunnata i-kun jotain toista suurvaltaa vastaan. Kokemus on jo eh-: tinyt osoittaa, etta talloin on kyseessä muiden Neuvostoliittoa vastaan suuntaama hyoaiäys. joka lähinnä tähtäytyy Leningradia. Muurmanin rataa tai Pohjois-Venäjän satamia vastaan. 'Mikäli Leningradin kimppuun yritettäisim paästa mereltä käsin, ei tähän tarvittaisi Suomen aluetta. Tätä tarkoitusta palveleva maihinnousu Suomen rannikoilla ei nim. kannattaisi, koska suhen tarvittaisiin •buuria sotavoimia ja va-staa-vastl myös min runsaasti- tonnistoa, etteivät tulokset vastaisi uhrauksia.— mikäli tuollainen hyökkäys olisi ollenkaan järjestettävissä. Laivaston avulla suoritettu suorakaan hyökkäys Leningradia kohti tulee tuskih enaa kysymykseen; sen .jälkeen kun Neuvostoliitolla on linnoitetut tukikohtansa sekä Suomenlahden etelä- etta pohjoisrannikolla. ^ Suomen alueen hyväksikäyttäminen tulee piivajärjestykseen vain maitse seuraavia v a i h t o e h t o j a : 1) Jos' Norja Ja .Tanska Jäävät Atlantin- ! liittoon, on Suomen niitä l a h e n t y - essään v a s t a a v a s t i l o i t o n n D t t a t 'a Neuvostoliitosta j a siis t o i m i t t a va a v T U i a n i o s o p i m n ] £ . < i e n t a r k o i t u l i s en vastaisesti. 2) Jos Norja ja Tansica Jättävät Atlantin-liiton j a p a l a a vat t ä y t e e n : p n o l n e e t t o m u u t e e n , voi Suomi l ä h e n t y ä n i i t ä , vaifdca edelleenkin t a r k o i n p y s y y avun-a n t o s o p l m o l c s e n p o h j a l l a. Kun por>'anlli5€lla tai sosdem. ta-hjolla on puhuttu pohjoismaisuuden edelleen kehittämisestä nykyi=is.«äkin olosuhteissa on se yleeasa tapantunut .'Villa edellytyksellä, etta Norja ja Tanska edelleenkin pysyisivät A-Iii-tossa: SKDLrn taholla on taa-s kaikkien Jncandinaavisten suhteitten lähentämisen edellytyksena jatkuvasti pidetty sita. että asianomainen maa el kuulu A-hittoon. . Nyt Icä^iteltävlin kannanottoihin vaikuttaa olennaisesti myös- se, minkä valtion otaksutaan ryhtyvän hyökkäykseen. SKDLrn taholta on pidetty selviönä, ettei Neuvostoliitto kosicaan aiota hyökkäyssotaa. HELPPO SELITYS Me oletamme, että suurin etu. mitä 'vapaa lehdistö" alka-ajottaln antaa pahaa-aavistamattomllle lukijoilleen, on uutiset, joista emme tietäisi mitään, ellemme "saisi niitä lukea l e h d i s t ä . , , Wardin perheen Jäsenet ovat aina hyvin mielissään lukiessaan sanomalehdistä kuinka hyvinvoipia me todella olemme; ainoa todellinen proi»- leemimme nousee siioin kun luotonantajamme lukee saman jutun. Sellaisessa tilanteessa on vaikea selittää, että 'Palkka me olemmekin todella! tai Umateitse tehtävässä hyöfckaj-k-vauraita, niin emme siltikään voi sessa Neuvostoliittoa vastaan. Kum-maksaa sitä aikaisemmin kastettavak-. plkin naista hyokkäysmuodoista on «nahdollinen vain siinä tapauksessa, että hyökkääjä ori ensin ylittänyt Norjan tai Ruotsin, tai; molempien Sosialistisena valtiona Neuvostoliitto on Jo periaatteessa sotaa vastaan. Lisäksi sota on Ncavos-toliiton käytännoliistenkin etujen vastaista. Sisäisen rakennustyönsä avulla Neuvostoliitto jatkuvasti voimistuu, vieläpä paljon nopeammassa tahdissa kein kapitalistiset valtiot, aiyös Kiina Ja muut Neuvostoliiton liittolaiset edistyvät jättiläisaskelin. Toisaalta tapahtuu kapitalistisissakin maissa Jatkuvasti siirtymistä koiiti sosialismia. Aika tekee siis työtä Neuvostoliiton hyväksi. Milisi se näin ollen keskeyttäisi tämän itselleen edullisen kehityksen, aloittamalla sodan, joka ylcsinpa voittajallekin muodostuisi varsin tuhoisaksL Toisaalta SKDL-.n taholla ollaan vakuuttuneita siltä, että USArssa on kapitalistisia ja: muita taantumuksellisia pureja, jotka pelolla näkevät, miten Neuvostoliitto kehittyy yha houkuttelevammaksi esikuvaksi kaikkien kansojen syville ril'eille, ja jotka tämän takia haluaisivat rj-htya sotaan Neuvostohiton kukistamiseksi, ennen kuin se tulee viela'j£m mahtavammaksi. Porvariston jasosdemien keskuudessa on sensijaan laajalti — ei • kylläkään .yleisesti — vallalla se l •SITÄ: iTÄTÄ. jotka koskevat muitakm valtioita. Muu»lla käsitellään toki uliopohtiik-kaa'iin taysm avo:aiesti. olkoonkin etta vastuuntuntoisisäa piireissä tällöin koetetaan noudattaa naiden asioiden arkaluontoisuuden vaatimaa varovaisuutta, aiutta eipa sekään ole liarvinaista,- että aivan-suoranaisesti ja vielä haksi reipasotteisesti puututaan.muita maita koskeviin asioihin aina-'' sisäpolitiikkaa myoten.- Suomen asioita o» jatkuitast: käsitelty Skandinavian lehdistössä ja monesti on meille annettu nimenomaisia neuvojakin, joskus aivan tyrKyttele-mälläkin, vieläpä sellaisistakin selkoista, kuin haUitustemme kokoonpanosta. Jos nyt Kekkosen askemen puhe luetaan tarkoin, mm voidaan todeta, ettei sima sanallisesti ottaen ole pienintäkään neuvoa.muiUs mailr le, .vaan ainoastaan hänen mielipiteensa suta. mika on edullista Suomelle, mika ei. Mitä vihdoin tulee ulkopoliittisten VAKACTTAVA VAIKLTl-s Kaksi vanhaa ystävystä erään ravintolan niffkkauksessa ^ muisteh\'at menneitä. HeiHä oii jon yhteisiä mjiistoja ja silloin tä2^ f rSckoi ravmtolan hiljaisuuden i^j^ nauru. — Etkö voi saada heitä oleBij. vähän hiljempaa, sanoi hovimesta; tarjoihjalle. —, Kyllä, ^järjestj-y. Aionaie~i sinne juuri laskun kanssa; i i käsitys, että USA on vähemmän | puheitten sisältöön, niin hy vaan jar-hyökkäyshalumen kum Neuvostoliit- jestykseen Icuuluu, ettei edes paami-to. . Asianomaiset eivät tosin sanot- nistenpida sellaisia ottamatta ensin tavastl, silla se on heillä puhtaasti tunnepitoinep ja vanhoista ennakkoluuloista johtuva. ^ Ulkopoliittisten asioiden julkista käsittelyä koskevat miehpiteet ovat nimikään osoittautuneet meillä monilla tahoilla usvaisiksi. On arveltu, ettei Suomen sopisi lainkaan puuttua sellaisiin uLkopoluttisiin asioihin. selkoa ulioministerinsa kannasta ja samom presidentin käsityksistä, etenkin kun • viimemaimttu hallitus-muo-tomme mukaan ensisijaisesti maaraa maamme suhteista ulkovaltoihin. Tässä on koetettu selvittää eraita peruskäsitteitä. Johtopaatosten teko mistä kuuluu toiseen yhteyteen. — E. Hn. (Vapaa Sana, Helsinki.) Maidon tukiraha on välttämätön, sanoo Tliunder Bayn osuusmeijeri Erikoisestikin vähätuloisten perheiden maidon tarpeen tyydyttämistä silmällä pitäen 'Liikkeen johtaja N. C. Hansen selitti kokoukselle, että 14 kuukautta si langennutta laskua." . . . Olemme nyt kuitenkin hyvin Iloisia saatuamme tietää, etta olemmeI tehneet harhakuvan vallassa työtä maa- tai ilma-alueen. Jos Neuvos-vlimekslkuluneet vuodet.olemme, tolilton.khnppuun yritettäisiin ^päästä juiuri saaneet sanomalehdistä lukea, että me olemme kaikin kapitalisteja Canadassa. Sanomalehtien antama sehtys on kovin yksinkertainen. Paaoma on pääoma Ja pääomaa voi olla henkivakuutus, sodanaikainen sää.stoku-ponki tai vanha dollarin seteli. Nlmpa sanomalehdet kertovat meille, että useimmilla canadalaisilla cn vakuutus — Joten, hokkus pokkus. me olemme kalkin kapitalfsteja. — Rabbie Ward. UE News. HUOLENSA ON HEILLÄKIN . . . Ylelssodan tapauksessa länsivaltojen armeijan on aseistettava qle-tettavastl Yhdysvaltain toimesta. No, missä tahansa Ranskan armeijassa olisi yksi s:*tilas kahdestakymmenestä jäsenkorttia kantava kommunisti Ja neljältä tai viidestä sotilaasta yksi Joka on kommunistien Icannattaja. Jos Italia aseistetaan täydelllsefsti, niin siellä olisi Jokaisesta kolmesta so tilaasta yksi kommimistl tai kommunistien kannattaja. Me aseistamme jo Euroopan kommunisteja . . . — Dorothy'Thompson. YLEISEKSI H YöDyKSI "Minä tarjoan ihanteellisen palkan (atomipommeilla kokeilemista varten): Washington. D. C , edellyttäen että kalkkien virasrojen ovet voidaan lukita Ja virkamiehet ovat slsiUä. Tämän paikan käyttäminen el aiheuttaisi sellaisenaan mitään vahinkoa Yhdysvalloille — Ja nykyisten väärinkäytösten aikana siltä olisi todellisuudessa yleistä hj-ötyä." — Bert Levy, Oakland. Callf., Tlme.-lehdessä helmlk; 4 pnä. Japanilaiset käyvät vielä sotaa joillakin saarilla »lanila. Koiravaljakkojen ja laivaston partlovenhelden tukemana f i - lippihtiläinen armeljaosasto on komennettu Lubäng saarelle toimimaan toisen maailmansodan aikaisten japanilaisten Joukkojen Jätteitä vastaan, ne kun yhä edelleen tekevät sisslhyökkäykslä rauhallista väestöä vastaan murhaten Ja ryöstäen. Lubang kuuluu pleneln saarien ryhmään ManUa-lahden suun iounais-4^opoHtllkan puolella. Tiedustelut osotfavat, että noin parisenkynunentä raskaasti a-selstcttua Japanilaista sotilasta piileksii aarniometsän peittämissä saaren sisäosissa Ja niiden vakuutetaan kuuluvan suurempaan Japanllalsjouk-koon. Joka on miltei luokseptääsemät-tömän Mlndoro saaren sisäosissa Lu- 2on saaren eteläisen osan edustalla. Nämä joukot ovat Joko suorastaan rosvoja, taikka sellaisia, eitä uskovat, ettei sota Japanin kanssa olisi vielä päättynyt eivätkä usko niitä vakuutuksia, jolta niille japaninkielellä Ilmasta käsin on pudotettu. tätä tietä, joutuisi Suomi epäilemättä vedetyksi sotatoimien pyrteesecn siinäkin tapauksessa, etta se e^i olisi tehnyt Neuvostohiton kanssa mitään avunantosopimusta. Voidaan päinvastoin pitää todennäköisenä, että avunantosopimus liiiää. Suomen mahdollisuuksia pysyä sotatoimien ulkopuolella.-Suomen sotilaalliset voimat ovat nykyisin siksi heikot, että maamme lähinnä muistuttaa sotilaallista tyhjiötä Ja sellaiset tunnetusti houkuttelevat enemmän hyökkääjiä kuin vahvasti puolustetut alueet. Avunantosopimus on lisännyt Suomen mahdollisuuksia saada a-lueensa puolustus tehostetuksi. Maamme on näin muodostunut vaikeammin saatavaksi Ja siis vähemmän houkuttelevaksi saaliiksi läntisille hyökkääjille. Toisaalta on Norjan liittyminen Atlantin sopimukseen lisännyt vaaraa, että Neuvostoliittoa vastaan yritetään tehdä hyökkäj-ksiä luoteesta käsin. Onhan Norja tuossa sopimuksessa antanut liittolaisilleen määrätyt valtuudet alueensa käyttöön. Norjan muorostuminen USA:n sillanpääasemaksi on myös heikentänyt Ruotsin malidollisuutta täysin vapaasti ratkaista oma.,, asennoitumisensa. Ruotsin sosdemit tekivätkin: aikol^ naan voitavansa saadakseen Norjan luopumaan aikeestaan liittyä A-sopl-mukseen. Kun Norja kuitenkin otti tämän kohtalokkaan askeleen, pahoiteltiin asiaa yleisesti Ruotsissa, sillä ymmärrettiin sen lisäävän sodanvaa-raa Skandinavian kohdalla. Kyseisellä päätöksellään Norja veti mukaansa A-sopimukseen myös Tanskan. Joka ilmeisesti el olisi omasta muuspjTkimykslstään. Sotatoimialueena Tanska kuitenkin liittyy lähem-rnin manner-Eurooppaan kuin Skandinaviaan. «Joten sen asennoituminen el merkitse Suomelle yhtä paljon kuin Norjan tja Ruotsin. Näh» vaikeutuneesta asemastaan huolimatta Ruotsi on tähän asti virallisessa politiikassaan johdonmukaisesti kieltäytynyt kaikesta, mikä voitaisiin tulkita puolueettomuudesta luopumiseksi. MelUä el ole kaikilla tahoilla käsitetty Norjan (ja myös Tanskan) lilt-seurauksia Suomelle. Neuvostoliiton kanssa tekemästään a\'unanto:soplmuksesta huolimatta Suomi tleteiticin voi edelleenkin olla luottamuksellisissa suhteissa kaikkiin todella puolueettomiin valtioihin. Sensijaan ei tämä ole mahdollista sellaisten valtioiden kohdalla Jotka ovat liittoutuneet Neuvostoliiton päävastustajan kanssa. Niihin Suomi voi ylläpitää vain ns. korrekteja suhteita. Port Arthur, Ont, Thunder Bay Co-ojjerative Dairyn puolivuosikokous pidettiin taalla tammik. 25 pna. Kokoukselle esitetty elok. loppuun päättyneen kuuden kuukauden tilikerto-mus osoitti osuuskunnan myj-ntien olleen 362,488 dollaria eh yli 10,000 dollaria suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. 'Mainitun tilikauden aikana saivat tuottajat osuuskunnalta 240,772 dollaria eli 8,000. dollaria enemmän kuin ennen. Kulungit olivat lisääntyneet noin 4,000 dollarilla, johtuen kaihin-ajan lisän maksamisesta." Osuuskunnan puhdas voitto oli tilikaudelta 3,543 dollaria. ! kestäneiden neuvottelujen jälkeen on allekirjoitettu uusi sopimus unlon kanssa. Ajureille myonnettun siinä $20 korotus ja muille työläisille $15 korotus kuukausipalkkoihin, kuuden paivan Viikko y.m. parannuksia. ''Meillä oji nyt allekirjoitettu sopimus taksi vuodeksi ja tyytyväinen henkilökunta. Se on varsin tärkeätä koska mikaan yritys ci k}'kene toimimaan menestyksellisesti ellei sen. henkilö kunta ole tyytyväinen", sanoi mr. Hansen selostuksessaan. Meijeriin on hankittu uusi maidon pullottamiskone ja uusi höyrykattila. Pullojen pesu-laitteet uusitaan myöskin nykyaikaisiksi. •:. Esittäessään johtokunnan toimintakertomuksen sanoi osuuskunnan sihteeri E. J . Laakso: "Tillkertomus o-soittaa hlkkeen kulujen kohoamisen jatkuneen emmekä me, sen paremmin kuin muutkaan Jarvienpaan meijerit, onnistuneet saamaan maitolautakun-nalta apua ennenkuin äskettäin, josta saattaa johtua, etta koko vuoden toimintamme saattaa osoittaa tappiota. Kaikesta huolimatta ovat äskeiset muutokset korjanneet asemaamme jossakin määrin vuoden a-lusta lahtien. Me valtamme edelleenkin, etta ainoana keinona maito-, tuotannon pelastamiseen on huomattavan tukirahan myöntäminen maidon tuottajille ja jakajille, etta maidon hinta voitaisiin saada kuluttajia, tj-ydyttavalle tasolle, varsinkin. mi-kah vähätuloiset perheet ovat kysymyksessä, silla ne eivät käytä maitoa S i i n a maarin kuin pitäisi hyvän terveyden kannalta katseen käyttää." SELVÄ JUTTU . Eras ruotsalainen ja epis tanskaljj. nen Istuivat ravintolassa •Kööpenijj.p' minassa ja kertoivat elamyksiään tcj, silleen. Sitä mukaa kuin vichns ym. hävisi, tnlivat kertomukset nsfe, lenkuntoisemmdiisi ja mieleakiiaiii. semmiksi, kunnes ruotsalamen ietj seuraavaa: — Kerran, kun olin matkalla Köfr penbaminasta Malmöön, hj-ppäsimig lautalta veteen. Han liavisi — mtö. ta kun lautta tuh perille nousi blj taas. pinnalle. Tama tuntuu trig aivan uskomattomalta, mutta se ia kyllä totta. . . . . — E i smun tarvitse slta vakuuttsu, sillä miAä olin nimittäin se mies. Tekstiiliteollisuus työttömyyden kourissa MonireaL — Kireässä pulakaudet sa_ kamppailevalla: Canadan teksliili. teollisuudella ei ole mitaan hetiioii. taista helpoitusta nähtävissä, «b, tävät tekstiiliteollisuuden edustajji sanomalehdille viikon .vaihte(!ssa at tamässaan yhteisessä lausunnossa. Canadian 'Woollen and Kiut Good Manufacturers Associationin* pits. dentti George H . Carr sanoi, että hl. nen edustamansa villakutomoliikkee! ovat puolen vuoden aikana valientj. neet 2,600 työlaista. Silk and Rayon Instituten edustaji W. V. Holton sanoi, etta hänen edus. tamansa liikkeet ovat vahentäntä puolen vuoden aikana 1,500 tyoläisti Primary Textile Instituten liikkeen, hoitaja W. M . Berry sanoin etta teb-tiihteollisuudesta on vähennetty 7500 työläistä ja teollisuuslaitokset käyrät vain osa-ajalla. Toronton Ja .\-mpäristdn asukkaita vierailemasi Ca nadan-Neuvostoliiton Ystävien yhdistyksen järjestämässä näyttelyssä Christie-kadun baälillä i^ime -viikon IcpuUa. Korkosota Suomessa säästöpankkeja ja osuuskassoja vastaan: Helsinki. — Vaikeuttaakseen pit nemplen rahalaitosten, ennenkalttei säästöpankkien ja osuuskassojen toimintaa, ovat Suomen liikepanb: Känsallis-Osake-Pahkiri' aloftteesU päättäneet korottaa talletuskorka puolella prosentilla eli samaan (si prosenttia) mita säästöpankit ovai maksaneet. • . Suomen säästöpankkien liiton to;, mitusjohtaja Lauri Levämäki ilmoita tammik. 30 pnä, että säästöpankit tekevät vastasiirron ja korottavat taBe. tuskoron kuuteen prosenttiin. Shei-kitilien korko tiQlaan korottamaaa todennäköisesti kolrneen prosenttiin •Liikepankit maksavat shekkitilien talletuksista ainoastaan yhden prosenta koron. Postisäästöpankki maksaa vain saman koron kuin hikepankitkh. 1 — Viime jouluk. 27 pnä sai kustaLaJ neljästä työttömäksi rekisteröidystij kolme työttömyysvakuutusrahaa. Tilikauden aikana pn osuuskunnalle | saatu useita uusia jäseniä Ja maidon | lähettäjiä. Mr. Laakso kiitti maidcsj lähettäjiä meijerille lähettämänsä j maidon laadun Johdosta ja sano.. "Meidän tuotteidemme: laatu on edelleenkin paras Järvienpäässä" CsuusKunnan presidentti S. Siro J toi.Tii kokouksen puheenjohtajana jij A. Widgreri pöytäkirjurina. Osina-kunnan sihteeri E. J . Laakso toiit' tulkkina Ja M . Stratford valittiin la- [ portteriksi. — M;. S. , ' Jos siis meillä Joku vielä nykyisin suosittelee Fohjoisnuiden keskeistä lähentymistä, täytyy hänen ottaa huomioon, että se merkitsee Karltöusvuosi nyt ja 100 v. päästä vuosi ja i viieläpä "karkauskuukausi-kin" ovat alussa, niin allekirjoittanut pyytää "suuren yleisön" puolesta toi-, yottaa kaikille tyttölapsille hyvää metsästys- eli "hunttausorinea" niissä viihtyisissä viidakoissa, missä poika-miehet, ecilipjsesti vanhat sellaiset, ovat räuhöttettuja kissanpälviään viettäneet. Sanoohan suomalainen viisas sananlaskukin, että "aidointa iloa on vahingonilo"! — Ajanlaskun "oorteiissa" pitäminen, vaatii luonnollisesti yhden päivän l i säämistä Joka neljänteen viioteeh. Niin muodoin on välttämätöntä, että •'vietetään" karkausvuosiakin, jolloin on helmlkiiussa 29 päivää. Mutta mikäli on puhe polkamies-poloisten metsästyksen "historiasta" niin se' onvalleklrjolttaneelle '•heh» reaa", kutert'; ovat monet muutkin asiat. "Nuoresta Iästä" kaiketi joh-pa. että hennot Ja puolustuskyvyttö- j luen — m i | | kn muutaJcaan järkisyytä , ^ * i , . , . v , ) . , > , » r „iir. on vaikea löytää — el ole tullut käytännöllistäkään kokemusta sillä, mikä .selitetään sanomalla "vie smä, minä vikisen". Kalklci se mitä yllä on karkausvuodesta sanottu, perustuu siis siihen. Riistansuojelua harrastavat ihmiset ovat katkerien kokemusten perusteella tulleet havaitsetnaan. että ainoa keino vllhriistan, lintujen, kalojen Ja imettäväisten säilyttämiseksi on se, jotta määrätään vissejä rauhoitus-kausia. Joina aikoina ei ole lupa niitä pyytää. Täten menetellen on .saatu monta eläinlajia pelastetuksi sukupuuttoon häviämiseltä. Normaalioloissa villieläinten rauhoitusaika on voimassa niin kauan kuin niiden poikaset, pennut, vasikat ja muut ovat vielä kokonaan avuttomia itsensä puolustamista varten. Pahemmissa tapauksissa, kuten esimerkiksi Canadan puhvelien suhteen, on jouduttu ihmisten järjettöm\-yden takia ottamaan voimaan pysyvä rau-holtuskausi Jne. , Mutta meidän ihmislasten keskuudessa on "käytännössä" sellainen ta-m.* it poikamiehet. varsinkin ne niin sanotut vanhatpojat. ovat täydellisesti rauhoitettuja kolme vuotta, kunnes sitten tulee karitausvuoiil. jolloin "hunttaus" on täydessä käynni5sa; Kun nyt sattuu niin. että karkaus-mita on "isoilta pojilta kuultu". Sivumennen sanoen ei kuitenkaan voida olla huomaamatta, että kar-kousvuoden traditiojen. alkuunpanijoilla on ollut h3-vät käsitykset sen "heilcomman" sukupuolen kestävyydestä.. Tyttärillä ja varsinkin ikäneidoilla pn "rauhoitusaika" niitä "susiksi" sanottuja . kaksipulttuisia "huhttareita'' vastaan vain joka neljäs vuosi. Pojilla, ja varsinkin vanhoilla sellaisilla, täytyy "voimalikuu-destaan" huolimatta olla kolme vuotta rautioitusaikaa ja vain yksi ^-uosi sitä mielitiettyjen odotusaikaa. Eliaa silti, meitä voi olla niinkin *'rohkei£a" miehiä. Jotka eivät paljoa vastaan sanoisi, vaikka olisivat aina metsästettävinä? Kuten sanottu, riistansuojelua harrastavat ilimiset ovat keksineet sen hyvän keinon. Jotta villiriistan sukupuuttoon häviäminen voidaan ehkä.^ tä siten, että se rauhoitetaan eri pitkiksi ajoiksi — että "kfärkausvuosia" jä -päiviä järjestetään niiden kohdalta vain määräajoiksi. Tätä Jaloa aatetta sietäisi ko-' keillä vähän laajemmallakin alalla. Olisi Julistettava täydelUnen rauhoitusaika koko ihmiskuntaan nähden siten, etteivät sodanlietsojat saisi ainakaan sataan \-uo(ecn uutU verilöylyä Järjestää. Joi sotatarvetehtallijat ja muut suuri-ikkaat sekä heidän polltlikkonsa saataisiin pakoitcUik.si siihen, etteivät he voi sataan vuoteen minkäänlaista ryöstösotaa järjestää, niin rauhanpuolustajat voisinime sllkMJ vapaasta tahdostamme suostua si- j hen, että kaikki silloin vielä soU-tarvetehtaita omistavat porvarit voi'j vat ottaa sekä suuria että pieniä tus-j sareita kainaloonsa Ja l ^ t e ä oikee | karkausvuoden hengessä metsästämään meitä rauhanpuolustajia, JoiU silloin on "enemmän kUin tähtiä taivaalla". Kelpaisi silloin sotaporr»-1 rin meitä metsästääl Nihipä luulisunmekln. että täs» eiidotus pitäisi ottaa vakavan kö; kastelun alaiseksi. .Tehtäköön l«äJ rauifansopimus viiden suurvallan «- Iillä, jotka ykshiään voivat suursodan aloittaa. Tehtäköön sitten sopimuksia atomi- ja muiden joukkota-hoaseiden pannaan julistamisdci asevoimien vähentämiseksi kalkjssi maissa ja sitten niiden kokonaan ic muuttamiseksi ja laajakanta.-* kaupankäynnin järjestämiseksi kaik-j kien maiden kesken. Jo5 cne saisimme näin nauttia ili*|j nasta rauhanajasta sata vuotta, luultavaa- olisi, vaikkei allekirjoI«*- neclla olekaan tässä yhteydessä.w tuuksia puhua mukien kuin ^onu3 syntisen sielunsa puolesta, että raS'j hanpuolustajat suostuvat sitten vapaaehtoisesti yhdeksi vuodeksi sot«-j porvarien metsästettäviksi. Tällaista suurta "karkausvuoU* odottaen j a sen hyväksi toimien. kalkUIe tyttölmmeisUle hyvää ' ^ l sästysonnea" tolvott.ncn. — Käa"a-| koura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-07-02