Vapaus, October 29, 1970

              Sivu 2 Torstai, Idkak. 29 p, — Thumsday, Oat. 29, 1970
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
< LI BERTY) BstaibUshed Nov. 6.1917
BdStor: W. BKLUND . Miaoaaer;, E. SUHSI
PirtjMshfid tvMoe ym(iy:JMSam»faba Tbtosda^ b^.VOTaua Pi^UlGliM
00. lAiäieA, IQO-Vii Mui 8t. We8t, Sädbittry. Qntaiio.- CtakOB^
Adveitlaliig nutee upoo appUcfttdon, tarapdathxD free of ohASVO.
Secoad Oloss Sfoll xegil^^
A
,CANADIM:LÄN,G PKtss;
TILAUSHINNAN::
Oamadaflsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USAtn:
_ . 3 kk. $3.00 Suömeön:
1 vk. $11.00^ 6. kk. tS.^rH
1 vk. $11£D, 6 kk. $025
MUSTAT PAHTTERIT JA KiyÄÄRIT
Pelöittäva edimel-kki Montrealista
Sunnuntaäna pidettyjä Montreahlnkaibnalli^^ tulök:
sia on ylistetä demokratian suurvoitoksi (pormestafri Jean
Drapeau) ja toisaaltia. Montireälin kansanvallan jäädytyksen
viimeiseksi vaiiheeiksi. kuten Rene Levesque 'asi'an esitti,
^^^^^^^ M enemmän täJhän vaaliaEJiaan pareihdytään sitä enene­män
se antaa huolestumisen aihetta niille, joita epäilyttää
War Measures lailnf käyttö 'oppositioni vaimefnttamiseltsi ja
yleensä niille, jottia bailaavat kamsanvailtalisten menetelmien
säiilyttämistä ja laajentamista eikä suinkaan niiden kaventa-f
mistä ja poistamista.
Huolimatta siitä, olisiiko vaalitulos ollut kokonaan itai osit­tain
toisenlaine-n "miormaalisissa" olosulhteissa, tosiasia (kuiten­kin
on, että Mojjtrealin. vataliitpidettrim poikkeustilassa, missä
"va^nha ikaarti" käytti tahokkaalla tavalla hyvälcseen War
Measures lakia ja sen avuilla nostatettua ihysteriaa ja pelkoa.
Oppositio Oili mielestämme eihdottomasti oikeassa vaatiessaan,
että kunnallisvaalit oJiisi pitänyt Montrealissa siirtää tuon-«
nenfimiaikisi niin, että ne olisi voitu pitää rauhallisissa olosuh­teissa
ja hysteriaa välttäen. .
Syytä on myös-huiomäoidai että vaikkiä~^rlnestäTi" Jean
Drapeau valtasi kannattajineen Montrealin kaupunginhallin­non
kaikki paikat, niin tämän 54^uotiaan kunmallispolilitiikon
voitto ei ollut aavan niin yliitsevuotava, /miltä se pinnallisesti
näyttää, sillä vain 57 prosenttia Montrealin 700,000:sta ääni-oikeutetustai.
kävi vetämässä ristin — ja mr. Drapeaulla el
ollut yhtään sellaista "niimdlistä" vastustajaa,' jolla olisi ollut
pi(?nin'täkään kilpailumahdollisuutta istuvan pormestarin rin­nalla.
Toisaalta ^ ja tämä on mielestämme,ehkä tärkeintä —
oppositioa vasotaan nostettiin näiden vaalien edellä todella hys^)
terinen peloitteJukampanja.
Mahdollista en — mutta ei välttämättä todenimukaista —
että FRAP:n (Front d'Action Politiquen) kolme ehdolriasta
vangittiin vain War Measures Laiin kirjaimen, täyttämiseksi
eikä opposition peloittamiseksi. Näin voidaan sanoa sen joh-
Mustat pantterlt-jilrjestö syhtyi QffUlq|tdJssa( vuonna l%6sor-retuimman
neekerivUestön keökuädöö^V fc^liVfessil ajiiösa siitil Uchit-tyi
varteen otettava poUittineftvoiliätilklJU. Juuri tämä onkiti' ptili-t:^
ks^nftväine, «ttft taantun^iis 1^^^^
ja^jest«n'(^^j^äiM t\ilibäf^1se£h.
Mifkfi ^#iä^^^ HiÄI^Otälttfen synnyttivilt Mustien pantterien
jKrjesttfh? BlistK^^^ ja neekerivainot. Toiseksi
neekerit'yö%'Uestön voimakas pettymys söfi johdosta, cttii valkoinen
äMtaättiS^lididtysjdhtd jä liberaalit civiit kykene tajuamaan nceheri-
Väestbii' oikeiit^ttna vaatimusta j^Ktälaisistä oikouksi.sla ja m^uhdölli-suuksista,
civiltkil sitii, ettU nämii vaatimukset liittyviit erottamalto-tnasti
AmerlkdA |edistyksfelHsten poliittisten voimien yleiseen laiste-luun.
Tiiiri!iA pettymyksen seurauksena oli poliittinen ioht<»pä:itös:
mikiUi neekerit haltiavat saavuttaa vapauden, heidän on luotettava
vain omiin voimiinsa.
Kun USA:n pääsyyttiljU NurnberRin sotarikollisoikeudenkiiyn-nissä.
tuomitsi natsien rotuvainot ja kun Yhdysvallat allekirjoitti
Yk;n peruskirjan ja sitoutui siten tekemään lopun rotusiortopolitii-kasta,
niiljoonai amerikkalaiset n'eekerit uskoivat,'että natsien rikos­ten
luoröitseminen merkitsee myös Yhdysvalloissa ilmenevän rotu­erottelun
tuomitsemista. Mutta he eivät nähneet, miten lähet.scsli
raHismi liittyy kapitalismiin.
Sodan jälkeen rotusorto voimis
tui. Samalla porvaristo teki
kaikkensa ehkäistäkseen valko­ihoisten
ja mu-itien työläisten
luonnollisen yhtcnäisyyspyrlci-myksen.
'
Mustien pantterien syntyseu­dulla
Oaklandissa tilanne oli vai­keampi
kuin muuallai kosita sota
Kysymyksiä ja
vastauksia
?ii-7»S"?tS;r;»SiiY^'\»?aYiii''*\i;^^^
Kysymys: Saavatko vanhuuden-elllkedlä
olevat alemiuksen lento­lippuihin,
ja jos saavat, onko siinä
mitään rajoituksia? — Lukija.
Vastaus: Asiasta annettujen tieto­jen
mukaan vanhuudeneläkettä naut­tivat
saavat Trans Canadan, Air Ca­nadan
ja CP:n koneissa kotimaisten
lentojen liput puolella hinnalla edel­lyttäen,
että a) koneessa on taval­listen
matkustajien lisäksi tilaa
(puolen lipun maksajat eivät voi
tehdä paikkatilausta etukäteen) ja
b) etlä henkilöllä on $3.00 maksava
todistus eläkkeellä olostaan.
ja lamatila johdatti kaupunkiin
runsaasti etelän valkoisia, jotiui
uskoivat taruiin vaikoisten parein
muudesta. Neekerien syrjintä oli
heidän mielestään täysin hyväk­syttävää
työpalkoista kamppail­taessa.
Ammattiliitot eivät tC3h-noet
juuri mitään selostaakscon
jäsenilleen rotuongelman vai-,
kenttä. :
Toisaalta Oaklandiin sanpui vii­me
sodan aikana paljon ncekc-reitä
moni.sta etelän valUoista.
Monet heistä pääsivät työhön lai-vatelakoille,
mutta kun sota lop­pui
heidät erotettiin, kylmiisti.
Uusiin lentokonetehtaisiin oiet­tiin
neckereitä vasta viime vai­heessa.
Hc vaativat työtä tai työt-kunniaksi
sanottakoon, e t t ä he ta-'
jusivat nopeasti tilarit;een. Puo­lueen
täydellisestä nimestä jätet­tiin
sana "itsepuolustus" pois.
Puolue laajensi ohjelmaansa, se
tajusi olevan historiallisesti vält­tämätöntä,
että rotukiihkoilijat
poistetaan niistä avainasemista,
jotka heillä on taloudeIlise.ssa ja
poliittisessa elämässä. Puolue ke­hittyi
myös teoreettisissa näke­myksissään.
Joka tapauksessa rotukiihkoi­lijat
eivät pidä tätä puoluetta
vaarallisena vain sen taistelumie-^
Ien ja leppymättömyyden takia,
vaan näkevät vaaran myös siinä,
e t t ä pyrkimys aloittaa vapautus­liikkeen
voimien organisointi, po­liittisen
puolueen syntyminen; luo
edellytyksiä neekerijoukkojen oi­kealle
ja menestykselliselle johta^L
misclle; Juuri siksi~l7SA:n oikeus-ja
poliisilaitos"övat ottaneet teh-.;
tavakseen Mustien pantterien joh
tohenkilöiden tuhoamisen.
New Havenissa on alkanut oi-kcu.
sjuttu Mustien pantterien pai­kallisosaston
johtajaa McLucasia
vastaan. Häntä vastaan on esi­tetty
provokatorinen syyte mur­hasta
ja häntä uhkaa kuoleman­tuomio.
Samanlainen syyte uhkaa
monia muitakin puolueen Johto­henkilöitä,
mikä on herättänyt ta­vatonta
suuttumusta koko maassa
Mu.stat pantterit sanovat ole­va
n.sa puolue, jonka ohjenuorana
on mar.xilaisuus. Puolueen kaikki
ioht.olienkilöt on velvoitettu opis­kelemaan
marxi.smi-lcninismiä.
Teorian tunnustaminen .sanoi-ssa
SUOMEN UUTISIA
iinffl)
Helsinki (Sfidmi-Scura) — .
äAK:n jmm\im yiitm eoo.ofoo
Suomen Ammattiliittojen Keskus­järjestön
(SAK) jäsenmäärä oh ku­luvan
vuoden toisen neljeinneksen lo­pussa
(30. 6.) jo 613,872. Luku pe­rustuu
SAK:n.'jäsenliitoiltaan saa­miin
jäsenmäärätiotoihin, joista ai­noastaan
parin liiton jäsenmäärät
eivät ole lopullisesti tarkistettuja.
Ennakkotietojen mtöcaan SAK;n jä­senmäärä
nousee vuoden loppuun
mennessä runsaasti yh 620,000. (SS)
•
Postinumerot käyttöön Suomessa.
Postinumeröjärjestcflmä tulee käyt­töön
ensi vuoden alusta Suomessa.
Osoitetoimipaikan eteen pitää siitä
lähtien kirjoittaa kuusinumeroinen
tunnusluku.
Numferosarjojen käyttöönoton taiv
koitukisena on nopeuttaa postin IiR
jittelua. Postin koneellinen käsittely
on jo tulossa Suomeenkin lähivuosien
kuluessa, ensimmäiseksi Tampereel­le.
Kone pystyy lajittelemaan postin
ainoastaan numeroiden perusteella.
(HS)
tömyysavustusta, muUa eivät saa-; j . ^ soveltaminen käytännön
sanelema BNA-laki' on ranska-laiscanadalaisia
syrjivä perus-tuslalki.
Tämän tilanteen kor-dosta
kun nämä kolme eMokasta vapautettiin kuitenkin en- jäämiseksi on Canadassa kcs-_
Viusteltu kauan perustuslain
"kotiuttamisesta' ja uusimises­ta
tai kokonaan uudelleen kir;»
j ojittamisesta.
Totta on sekin, mihin Parii-nen
vaalipäivää.
Mutta tällaisia "sattumia" tuli aivan liian paljon opposii
tioa jdhtaneen FRAPin osaksi. Kokonaan anteeksiantamatto­mana
seikkana voidaan pitää liittohallituksen aluökehitysmi-nisteri
Jean Marchandin lausuntoa, että Front d'Action Poli-tique
(FRAP) on terroristisen FLQ:n (Front de Liberation du . sin ijulkaisuissa vidtataan, että
Quebec) ."fronttijärjestö". Jouduttuaan opposition taholta ko- Canadan perustuslain uusimi-van
painostuksen alaiselisialalhuoneen istunnossa mr. Mar-.- seksi ei ole vielä otettu kuni
.chand myönsi, että hänen ei olisi pitänyt sellaista lausuntoa nollista ensi askelta,
lainkaan antaa >- ja vetosi englanninkielen heikkoon lunteJ Mutta kaikesta huolimatta
miseen (?) väittäen, että tarkoitus oli '-fronittijäirjestön" a£e- me lukeudumme niihin cana-mesta
käyttää jotakin muuta sanaa! Vaihinko oli kuLUerikin ai- dalaisiin jdtka kaitsovait, että
heutettu. Montrealin valitsijoille sanottiin, oikein liittohalli-- Quebecin eroaminen (itsenäis-tuksen
yhden johtavan ministerin suulla, että FRAP-oppositio tyminen) Ganadasta olisi va-i
on todellisuudessa vain terroristien "fronttijärjestö" — eikä hingoksL sekä Quebecille että
mitkään puolittaiset ja heikosti eritetyt "peruutukset" voi- ongiantilais^Uc Ganadallc. Juu-neet
enää asiaa muuksi muuttaa: Kun'tätä seurasi vielä por- ri sen vuoksi on mielestämme
mestari Drapeaun samanlainen ja oikeastaan vieläknn voimak­kaampi
lausunto, niin vailkutelmaksi jäi, että tafrkoitus oli pe­lotella,
montrealilaiset pois FRAP:n kannatuksesta.
Huomioonottamatta ei voida liioin jättää sitä tosiasiaa,
että jo ennen War Measures lain täytäntöönpanoa, tarkem­min
sanoen vSime .marraskuussa, Montrealin kunnallishallinto
kielsi erinäisiin tekosyihin viitaten oppositioltaan maihdolli-suuden
asiansa: tunnettukäi tekemiseksi, kieltämällä 'kokousten
pidon, kulloueiden järjestämiset ja imfuut julkiset tilaisuudet,
mikäli ne kaupunginhaillinnan mielestä vaarantavat yleistä le­vollisuutta,
rauhaa rja järjestystä. Tällaista kokousten 'kJeltoa
öi voida mitenkään oikeuttaa. Päinvastoin siitä on vedetty
j oh topäätösj että pormestari Drapeau kanna ttaj ineen ei halua
keskustella sellaisista pulmakysymyksistä kuin asuntopulasta,
työttömyystiilanteesta, sosiaalialvustuksesta ja muista kunnallis­hallintoa
läihellä olevista'asioista.
Biole siis ihme, vailkka ammattiyhdistysjohtajat, FRAPin
puhemiehet, Parti Quebecoisin johtaja Rene Levesque ja mo­net
muut ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa sunnuntaina
Montrealissa pidetyistä -kunnallisvaaleiBta. Melko varmaa
myös on, että Maailmannäyttelyn järjestämisellä ja muilla
sellaisilla vedoiHa mainetta itselleen saanut pormestari Dra­peau
ei sittenkään kestä montakaam. tällaista voilltoa. Saatu-,'
aan-"suuren voittonsa" näin kyseenalaisissa olosuhteisisa, por-niestari
Drapeau keihittää 'todennäköisesti monarkista yksinr
valtiuttaan edelleen — ja voi sitä tietä kulkien ktdhdata pikem­min
oman poliittisen Waterloanisa.
Mutt.a huolimatta siitä, miten Montrealin fcunnallisiasiat
tulevat kehittymään, viime sunnuntaina siellä War Measures
Laiq_varjossa pidettyjä kunnallisvaaleja voidaan pitää vakar
vana varoituksena koko Ganadalle, Mitä pikemmin War Mea-typeryytjtä
lähentelevää lyhyt-näköisyyttä
se kun englantilai­sen
Ganaldan valtapiirit 'ktiel-täytyvät
BNA:n asianmukai­sesta
uusimisesta ja usein pak-*
kokeinoja käyttäen (viimeksi
War Measures Actin voimaan-julistamimen
ennenkaikkea
Quebecin tilanteen johdosta)
ran^alaiscanadalaisia, varsin­kin
nuorempiia quebeci laisia,
ajetaan ajamalla terrorismin
tielle. Kun valituksia ei huo­mioida;
kun tarvittavia ja laa­jalti
vaadittavia korjauksia ei
saada demokraattiistcn menie-teVmicn
puitteissa, niin se aijaa
varsi nkin n uorempaa väestöä
epätoivoisiin teikoihin, väkival­lan
ja terrorin 'Mytön tielle.
Pahin puoli tässä on kuiiten-kin
se, että jos vallitsevia epä­kohtia
ei korjata, niin separa­tistinen
liike voi kehittyä Que-«
becissa niin voiimakkaaksi, että
Quebec eroaa Ganadasta huo­limatta
siitä minkälaista vahin-^
koa se aiheuttaisiL.
Ainoa ikeino'meidän mieles-tänume
on se^ että tunnustetaan
vJhdoJn viimeimkin Ganadan
neet kumpaakaan.
. Oaklandissa alkoivat rotuvai­not.
Mutt.a siellä toiminut vaiku­tusvaltainen
ncekfrijäfje.slö omak
-sui antautuniisasenleon. .Järje.st.()
ei pystynyt eikä i K i l u m i u t k n an
käydä aktiivista luokkataistoUia
neekerien oikeuksien puolest;i, ei­kä
.sen puolesta, että ammattilii­tot
suhtautuisivat solidaaj'i.se.sli
neekcrcitä koillaan.-
Näi.ssä oloLssa Mustat, pantterit
aloittivat toimintnnsa. Sen nuoiet
johtajat uskoivat naiivisti torju-poliiltiscssa
ja ideologisessa taisr
telu.ssa ovat tietenkin kaksi eri
asiaa. Niinpä puolueessa on jä­seniä,
jotka sanovat, että "vapau­tuksen
luo vain kivääri". Monet
heislii ovat vilpittömiä tä.s.sä us­kossaan,
.multa he eivät, tajua
voimien todellista tilaa.
Tietenkin väitteellä, että "va­pautuksen
voi tuoda vain kivää-on
mj'ÖH jiirkisyyn.sä. Mutta;
marxismi-leninismi asettaa sellai-ky::
iymyk.scn ratkaisun riippu­vaksi
konkreetti.sesta tilanteesta,
vansa polii-siterrcjiin piifittäväilä voimasuhteista, eikä tunnekuo-vastaiskulla.
:Mulla.sellaincn:ii.se- luista.. Ki voida ilman muuta tur-puolu.
stusohjelma ei tuottanut tu- v;iutua aseiden käyttöön missä ti-
'losta sorretulle l;ansalle. • , .l;nitee.ss;i tahansa, vain sen perus-
Mustien pantterien . johtajien i . /(.'.''tkuu .-3 sivuliii)
Finlandia Vodkaa Yhdysvalloiiiin
Alko on lähtenyt uudella %-litran
pullolla valloittamaan Yhdysvaltain
vctkamarkkinoita. Mainonnassa on
lähdetty korkeasta laadusta, poikkea
vasta pullon ulkomuodosta sekä tut­kimusten
mukaan amerikkalaiäia
kiinnostavasta ja helposti muistet­tavasta
nimestä "Finlandia Vodka".
Vientipullo on taiteilija AVirkkalan
suunnittelema.
Suomalaisen votkan markkinat
ovat ulkomaille suiitttaiitune^t .pää-a.
siassa Ruotsiin, jonne vietiin viime
vuonna yli 5 miljoonaa pulloa. Li^
saksi vientiä on ollut muihinkin Eu­roopan
maihin ja mm. Kanadaan,
Australiaan sekä Hong-Kongiin.KSS)
•
Lääketieteen yhteistyösopimus
Suomen ja NL:n välillä '
Suomen ja Neuvostoliiton välillä
allekirjoitettiin äskettäin kaikki lää­ketieteen
alat käsittävä yhteistyöso­pimus.
Sopimukseen sisältyy motem-minpuclista
asiantuntijoiden ja tiede­miesten
vaihtoa ja lääketieteen eri
ongelmaryhmiä käsitteleviä tutki-mu.?
projekleja. Vuoden 1971 vaihto-ryhmien
yhteenlaskettu-olo kummas­sakin
maassa on 180 päivää, mikä
Suomen osalla merkitsee noin kah­denkymmenen
asiantuntijan lähet­tämistä.
(SS)
Kansan Uutiset
"rintamanaisista f f
sures laki peruutetaan mitään uusia poikkeuslakeja laatimat-j 'kalksikdnisaisuus; laaditaan ajan
Xa, sen parempi se Montrealin tapahtumien pohjalla on.
Vääriä "neuvbja**
Pariisissa, Ranskassa ilmestyvän neljän vaikutusvaltaisen
julkaisun tämänviikkoisissa numeroissa esitetään Ganadan
asioita käsittelevien kirtjoilusten loppuvetona katsantokanta,
että Quebecin pitäisi itsenäistyä Ganadasta.
Quebecin iltsenäistymisteöriolita esittelee mm. L'Express-julkaisgn
kirjoittaja Jacques Boetsch; L'Aotualite Yves Ber-nler;
Le 'Neuvel Observatourin Jean Daniel ja Le Figaron
Glaude Janoud. Esimerkkinä mainittaktoon L'Actu'aHten ar7 mitä ei kuitenkaan saa "vaih^
tikkelfin lausunto '^kysymykson sydämestä": "Konfederaatio vemman puolen" sainelupolitii-
(liitjtovaitio), missä on 10 maalkuntaa ja keskusliallitlus Öttä- kan jierusteellä. ,
wassa, auttaa yhdeiksaä mäaknihlaa ja vahingoittaa yhtä — Toisaalta Patriisin lehtien neu-
(ijjuebecia." ; vot ovat mihinkään kelpaamat-yjeisesti
tunftiettu toöiasla onj että "voittafjan'^ aikoijn :
ja tilanteen vaaöiimustcn mu­kainen
uusi perustuslaki, jonka
puitteissa ransktalalnen ja eng­lantilainen
Ganada ovat tasa-arvoisessa
asemassa ja sillä
pohjalla veljellisessä s-ovussa
niin Quebecin kuin Ganadan
muidenkin osien yhteiseksi hy-.
väk.si.
Quebecin "itsenäistymisen"
asemesta tarvitaan Ganadan
liittovaltion lujittamista — -
KYLLÄ-IIKRR.ITKIN
IIADASSA KKLNON KFKSII
Viime päivinii on puhuttu, luettu,
kuultu ja katseltu TV;stäkin pnljon
nk. Quebecin kriisistä. Tä.s.s.t ci ole
aikomus kuitenkaan -siihen kajota:
"Mittaille.ssjuii" tässii er;i:in;i hui-antai-
iltrina Sudburyn . kaluja tuli
vastaani erius tuttavt'i ja ky.-^.yi, olen­ko
kuullut mitiiovat suunnitelleet tä­män
"kivenkolon" suurrahamiehel
Sudbury Ka.st vaalipiiriä Ontarion
lainlaatijakunnassa edustavan IClie
Martelin "päänmenoksi?"
Mistä sitä olisi ollut tietoa, joten
pyysin kaveria selostamaan ja niiin
hän sitten puhui:
"Olen kuullut mclko luotoltavi.sla
lähtcLstä; että Sudburyn alueen raha-miespiirin
aikomuksena on elsi:i kii-siinsä
jokin tyiiläincn, jo.sta leluläiin
joko liberaali tai konservatiivi ja
jonka avulla sitten yritctäiin savus­taa
NDP:n Martel ulos lainlaatija-kunnasta
seuraavissa maakuntavaa­leissa."
"Se Marlcl on kuulemma puhiiiuit
liikaa tyiililLslen ja vähäosaisten puo­lata
siellä kuningattaren puistossa
Torontossa, ci ole esittänyt mitään
niistä 'suurista vaikeuksista',, joita
esimerkiksi on Incolla., ja Falcpn-biTd^
ellä lantr alueelta."
'-lJutka.sti ovat herrat raha miehet
luvanneet, myös pistää rahaa likoa-inaan
Martcllin ulos saamiseksi
lainlaatijakunnasta, multa epäilevät,
ettei hiin sieltä niin vaan lähde, jos
ei ole työmies liberaalina tai kon­servatiivina
hänen vastaehdokkaa­naan".
.
Noin .se i)iihui tuttava ja ajattelin,
ett:i voihan .sen kaverin sanoissa olla
p:r;iäkin.. joten mainitaan tästä nyt
vhhiu) tii.s^^^äkin sillä sitä ei tiedä ku­kaan,
koska .lolin Kobarts katsoo
parhaaksi määrätä seuraavien maa­kuntavaalien
pitoajan: .
Vksinkertai.se.sti asia on.niin, että
kaverin puheista piiäsin siihen tulok-
-seen, ettei herrat rahamiehot keino­ja
kaihda kun tulee työläisten edus­tajan
syrj;iyllämi.sestä kysymys.
— M. .1. M.. Sudbury.
Nobdin rauha^^
palkinto yehhan
kehittäjälle
O s l o . — Norjan suurkäräjien No­bel-
komitea myönsi viime viikolla
vuoden 1970 Nobelin rauhanpalkin­non
amerikkalaiselle tiedemiehelle
Norman Ernest Boiirlaugille.
Norjalaista syntyperää .ölw^
Bcurlaug bn vuodesta loi&S lähtien
toiminut professorina Meksikon pää­kaupungissa
olevassa maissin ja veh
riän jalostuslaitoksessa.
Borlaugqn viidestoista amerikka­lainen,
jolle tämä kunniapalkinto on
myönneliy; Vuonna 1964, palkinto
myönnbltiin amerikkalaiselle kansä-
.!ai3oikeuslaislelijalle Martin Li^
KingiUe/ '^y S:
Perustel lessaan palkinnon myöntä-inistä
tri 1'curlaugille Nobel-komitea
sanoi hänen kehittäneen, uusia vehnä^,
lajikkeita, jotka ovat suuresti lisän-
Ilelsinki. — Täällä ilmestyvä Suo-[npet vehnäsatoa Meksikossa ja myö-men
Kansandemokraattisen Liiton hemmin myös muissa maissa, eten-pää-
äänenkannattaja- "Kansan Uuti-1 kin Intia-vsa ja Pakistanissa,
set" kirjoitti lokakuun 23 pnä toimi- j "Tri Horlaug on ollut keskeisessä
tussivullaan Suomessa äskettäin he-1 Jisema.s.sa viime •:. vuosina. tapahtu-ränneestä
rintamanaisia koskevasta j neessa ncpeassa kehityksessä maata-kysymyksestä
seuraavasti: loudessa. ns. 'vihreässä vallankur
"Niin kutsuttujen rintamanaisten mouksessa'.'
järjestäytymisen on todettu olevanj . —^—————
pyrkimystä lakkautetun Lotta-Svärd
-järjestön henkiinherättämiseen. Suo­men
naisten demokraattinen liitto
onkin aivan oikein kääntynyt halli­tuksen
puoleen, ja ilmais.sul huolcs-
! lumisensa tällaisesta toiminnasta,
joka merkitsee raul^pnsopimuksen
rikkomista. On syytä vakavasti puut­tua
tähän puuhaan.
On myös täysin vääristeltyä ryh­tyä
vertaamaan näitä huoltoportaan
tasalla suhteellisesti varsin hyvissä
oloLssa ja turvassa toimineita lottia
rintamasotilaisiin. He olivat varmas­ti
paremmassa asemassa kuin esi­merkiksi
työpalvelua suorittaneet
naiset. On väärin vaatia heille niitä
eläke-etuja, joita rintamamiehet saa­vat.
Jos taas on halua toimia rinta-,
mamiesten eläkekysymyksen mer^
keissä, tarjoavat veteraanijärjestö­jen
naisjaostot siihen mahdollisuu­den.
Valtion vähäisten ja riittämät­tömien
eläkevarojcn jakamisessa en­tisille
lotille ei ole mitään järkeä.
Heidän palkitsemisensa kuuluu niille
joiden haltuun joutuivat lakkautetun
Lotta Svärd rjärjcstön varat ja
omaisuus."
Vapaus on saanut
28 uuita tilausta
Suuon!l«lon syöpä i
USAssa todetaan vuosittain 15,000
uutta suuonfelosyi^ätapausta, joista
5,000-ei onnistuta parantamaan. Kuo
linluvut saataisiin kuitenkin pienem­miksi,
jos ihmiset menisivät - lääkä­rintutkimukseen
heti kun havaitse­vat
jotakin /epätavallista suuonte­lossaan.
Ajoissa hoidettuna, tämän
syöpämuodon parantumismahdolli­suudet
ovat melko hyvät.
Tsihän kal.saukseen saatiin 18
uutta tilausta, joi.sta 12 koko vuo­den,
5 puolen vuoden ja 1 kolmen
kuukauden tilaus ja kun huomioi­daan
aikaisemmin hankitut, on
Vapaus siuinut 2S uutta tilausta.
Täs.^ä katsauk.sessa mainitut 12
uutta koko vuoden tilaajaa tule­vat
.naamaan lahjana komean
"Jouhr-julkai.sun. joka ilmestyy
en.^i kuussa.
Tusia tilauksia lähettivät seu­raavat:
.luho Ni.ssinen. Toronto 1.
Meikki Alikoski, SaUlt Ste. Ma­rie
.{ ja Jenny Laakso, Sault Ste.
.Marie l.
A. T. Hill, Thunder Bay 2 ja
Sara Tuomi. Thunder Bay 1.
Lauri Niininen, Sudbury 1, An­ton
Linna, Sudbury 1 ja Tilaaja,
Sudbury 1.
Mary Nevala. NMpi.jjon 1.
i\Lirl(i Rasinperä, Hearst I.
Kmnia Tuomi. Kirkland Lake L
Tilaaja. Cochrane 1.
Tilaaja. AVanup 1.
Kiitämme kaikkia uusien tilaus­ten
hankkijoita ja lausumme uu­det
tilaajat tervetulleeksi lehtem­me
lukijakuntaan.
Tiitii kirjoittaessa on vielä kol­me
piii.\iiii aikaa uusicn tilausten
hankinnalle. Toivomme hyviiä
loppu rynnistystä uusien tilausten
hankinnassa.
PÄIVÄN PAKINA
KENRAALIN PRENIKAT
Sanotaan, e t t ä kLs.sa kiitok­sella
elääpi.
Mutta yhlenii keinona "mo­raalin"
ylläpitänii.sok.si amorik-kalai.
s.sotilaiden ke.skuudessa
Vietnamissa on nifiinitlu joukko­mittainen
mitalien jakaminen. .
Ne n.ääiitäviit komeilla, sotilai­den
rintapieli.s.sä, on Kelilolly.
Ne antavat miehille omanarvon
tuntoa jne. Sitäpaitsi, mitalien
jako tulee paljon halvemmaksi
kuin,:soliIaiden muusta hyvin­voinnista
huolehtiminen. Se on
ilmei.scsti edullinta afiiäri.ä niin
antajain (valtion) kuiii-rtaajain-kin
(sotilaiden) kannalla kat­soen.
Ja mikäpäs on todella kal.solla
kun "urhean" komppanian kai­killa
miehillä on ainakin toinen
rintapuoli tiiynnä erilalHia preni­koita!.
Yleisesti tiedetään, että ken­raaleilla,
jotka vain aniharvoin
joutuvat ruudin kilryii rintamil­la
hai.slelcmaan, on kuitenkin
Mutta tässä päiviinä muuta­mana
—- tarkasti sanoen loka­kuun
22 pnä — tuli kuitenkin
Saigonista APrnuutistieto mis­sä
kerrottiin, erään amerikkalair
sen kenraalin saaneen maansa
korkeimman kunniamerkin te­kaistujen
perustelujen avulla.
Kaikki kunniamerkin peruste­lua
koskevat-tiedot tulivat mi-
. nun piiastani oli 22-vuotias sota­mies
.lames Ohuad sanonut val­mistettuaan
perusteluL_ jonka
mukaan prikaatinkenraali E u ­gene
P. Forrester .sai Hopea-lähden
(Silver Star).
Ai-meijan viranomaiset olivat
myöntäneet., että mainitun kun­niamerkin
antamisperustelu oli
"uneksittu", että kenraali For­rester
ei tietänyt asiasta mitään
ja että se kunniamerkki perus­teluineen
annettiin hänelle sel­laisista
toimenpiteistä, joita hän
on usein.suorittanut.-.
Itse kenraali Forrester ei ole
sanonut asiasta mitään, mutta
hänen kerrotaan olevan huolis-
Tapaus oli tullut julki kun
sotamies Olstad ja viisi muuta
sotilasta lähetti kirjeen edusta-jakamarin
sotapalvelukomiteal-le
j a myös New York Timesille,
Mitali varattiin kenraali For-resterille
torstaina (lokak; 15)
jolloin hän jäi pois Ist A i r Ca-valry
divisioonan komentajan
toimesta.
Sotamies Olstad sanoo, että
hän sai asevelvollisuutta palve­levassa
olevien kumppaniensa
kanssa lokakuun 4 pnä tehtävän
valmistaa urheudesta Silver
Star ja Distinguishcd Flying
Cross mitaliperusfelut seuraa­van
pjiivän aamuun menne.ssii.
Meillä ei ollut mitään tietoja, ei
päivämääriä, ei tietoa tapahtu­mista,
ei kerras.saan mitään.
Minä kirjoitin SilverStar perus­telut
omasta mielikuvilukscsla-
•ni.
Ist Air Cavalry divisionan
eräs puhemies sanoi, e t t ä mihin­kään
kurinpidollisiin toimenpi­teisiin
ei asian johdosta ryhdy­tä,
sotamies Olstad ja hänen
kaksi kumppaniaan mukaanlu­kien.
Kysyttäessä, että otetaanko
monin verroin enemmän preni- kenraali Forr_es terilta kunnia-koita
kuin on rivimichillä. saan mitajijuttin saamasta mal-. merkki poi.s,_edclläviilnltu puhe-
Emmc luonnollisostikann epäi- nostuksesta, eikä ilmeiseatikä^^ mies oli sanpnut, että "aaia on
le etteivätkö he olo niitä urheu- , itseasiasta. Tämä urheuden kun- tutkittavann. Tutkimusten päii-dellnan,
sankaruudellaan, neii- ninmcrkki tuli kuulemma ken- . t y t t y ä eaitetään ehdotus". •
vokkuudellaan ja tnidolliian !in- ninlille hänen .sankariteoistaan Toivpttavnati kenraali saa pi-
Huinneot, Ovatpa tietönkin! . Kanibodzlian .sotarctkellä. • tiiä tähtensä koska ko.solila.s-.
takaan ei rangaista tapahtuman
paljastumisesta. Oikeuskäsityk-sien
perusteella on tietenkin pai­kallaan,
että kenraali saa pitää
tähtensä ja "uneksuva" sotilas
vapautensa! Tiistaina tuli kui­tenkin
Saigonista tieto, e t t ä "ar­meija
ehdottaa" ko. kunniamer­kin
jiois ottamista arvon ken-
; raalilla.
Toisena erikoisuutena voidaan
lopuksi huomioida presidentti
Richard Nixonin henkivartijana
aikaisemmin ollut tuloveroviran-omaisen
juttu. 38-vuotias Ron-:
ald Lee Miller todettiin viime
lauantaina syyllistyneeksi ihmis
r y ö s t ö ö n eli kidnappaukseen.
llutistietojen mukaan Miller
toilettiin syyllistyneen v. 1967
aseelliseen ryöstöön ja 11-vuo-'
tiaan Kenneth Youngin kidnap­paukseen,
mistä oli pojan rik­kaalta
isältä peritty $250.000
lunnaat.
Tuloveroviraston tiedustelu
(urkkija) virkailijana toimivan
Millerin edessä voi olla kuole-
»nantuomio. Rangaistusta ei ole
vielä miiäntelty. Uutistiedoissa
ktrrolaan kuitenkin, että pojan
lunnaiksi maksettu summa oli
sijoitettu crää.seen sveitsiläiseen
pankkiin — eikä siitä summasta
ole tähän mennessä saatu mi-tiiiin
takaisin.
. Kujnniallisia virkailijoita ja
ihmeellisiä pimkkilaitöksia.__
— Känsäkoura.