Vapaus, September 19, 1928

              m M.
5 i'\
Ml
m
E
•1 , • • ,-\r\ m
•ii
mm I «
Keskiviikkona, syysk. 19 p;nä—We(L, Sept J9 No. 203 — 1928
T O I M I T T A J A T i
A . VAAKA- B. A. TENHUNEN. H. SULA. H. PEHKO.VEN.
mn^gtmi «t tfc. Pcwt Offie. Deputoeot. Omw*. «» MCOBJ eU.» atut.
VAPALS (UbertT)
The oalr otgtn of Fiaoi.ii «"«/rter. in C*=*d*. Publithed d«Ily «t So<ir,>tfT. Oauno.
ILMOTVSHINNAT VAPAUDESSA:
IUIm.ilaotak.et tlM kem, $2.00 kxk« U^. - I
yll»«u»a»m>ilmonA«t SOc. k e m , 11J» » k m * . . - B ^ ' » " ' ' " t " " ^ i J i ^ ^ ^ J ^ J - Kl^Um.a1^^
4 r t o « « l i « . U m 12X0 k e n . . k»k« kerU.. - Ki.to^!oo.ak«t » ^ ^ k ' " » - . J u ^ " t o S S ^
lOe. k m . . k^l». k « t « . - T i l i p i I . W - j i « j. ^^r^T^^^^il' JTi,^ ^ l ^ e i^
M ttuoluet. . ^ ^
m A U S H I N N A T :
I . k . M J O . 6 kk. «2.50, S kk. »1.75 i . 1 kk. tlM. - 1^d,...Jtoihu. J . 5uo«ee<. . * U OOMU»
1 »k. 16.00 6 kk. $JJO. 3 kk. »2.00 J . 1 kk. »1.00. ^ .
Maanviljelijäin osasto
Farmarit ja laokkain välinen yhteistoiminta
iJlTÄPXXHXN KAUPUNKIA RA.
I KENNETTU SAIRAALA
. on nyt valmistunut pikapuolin avat-
; tavaksi yleisön käytettäväksi. Kui-jtenkin
on sen avausta estämässä si-
Ub.e«. .iorn. i t e c u k m p . u i olU k«n,.or;.« k.IIo 4 ip. iln.e«rm^pi.-.» «Jell.^a. .rk.p»...n..
T . S , d « k « « o r i : Uber,, Buildin,. 15 l.om« S.. Puhelin 1038. Po.»i.>^H>; B „ 69. Sudbug. Oo.
I t k . b c t »diertirtn* oedioni .mo=f it» F;Dni.h PecpU tn C M d . - _
, ^ n.I.:.,i. ..>..r... « . « . - . u ^ . , . . , n . * , . „n kin«-«»e. k i r j o t u k . . «udellee» InkkeenhoiUj»
Rauhaan valmistautuminen sanoissa
ja teoissa
•ehtinyt osoltautua sopivak.si Italian
imperialistien välineeksi. Albania
on muuttumas.sa Italian linnotuk-seksi,
johon se vuorisloasemansa
takia on sopiva.
Italialaisten toimenpiteet tällä
suunnalla suuntautuvat Albanian
valtausta pitemmälle. Sitä osottaa
sekin, että kuningasta ei aiota julis­taa
vain Albanian, mutta samalla
kaikkien albanialaisten kuninkaaksi.
Kun albanialaisia asuu myös Jugo­slavian
eteläosassa, aikoo Italia A l ­banian
valtauksen jälkeen tunkeutya
tavalla tai loisella pitemmälle Ju­goslavian
alueelle.
Englantilais-ranskalainen liitto ei
myös ole edullinen Amerikalle syys'
tä, että se vahvistaa vanhan kilpai­lijan.
Englannin, asemaa. Yhdys­vallat
onkin jo ehtinyt tämän lii­ton
muodostamiseen vastata eräil­lä
toimenpiteillä, joiden tarkotus
on heikontaa kuningaskunnan koko­naisuutta.
Sellainen toirnenpide on kansain­välistä
luonnetta olevan sopimuksen
laatiminen Egyptin kanssa sivuut­tamalla
siinä Englannin hallitus.
Yhdysvallat muka katsoo Egyptin
itsenäiseksi, eikä kuningaskunnan
osaksi, eikä siis tunnusta Englan­nin
valtaa siellä.
Varsin kuvaavana piirteenä Yh-'
dysvaltain ja Englannin välisistä
todellisista suhteista on ensiksimai-nitun
. maan ulkoministerin Kellog-gin
retki Europassa. Mainittu uiko-ininisteri
on kieltäytynyt poikkea?
masta Lontooseen, mutta sen sijaan
päättänyt poiketa Irlannissa, joka
on jo kauan käynyt taistelua vapau­tuakseen
itsenäiseksi. Matkasuun­nitelma
tältä osaltaan on tietenkin
mielenosotus Englantia vastaan, sa­man
maan hallitusta vastaan, jonka
kanssa juuri kirjotettiin rauhanso­pimus.
Englantilais-ranskalainen sopimus
on tietenkin laadittu sopimuskump­panien
poliittisten pyrkimysten ta­kia,
eikä vain tilanteen eäilyttä-misen
tähden. Ja nämä pyrkimyk­set
eivät suinkaan nekään ole rau­haan
tähtääviä. Englanti ei enem­pää
kuin Ranskakaan jätä Balkania
vain Italian haltuun, eivätkä estä­mättä
siedä Yhdysvaltain vaikutuk­sen
lisääntymistä Amerikan mante­reen
ulkopuolella.
Viime aikoina on oHut nähtävissä
varsinkin ranskalaisen imperialismin
pyrkimys laventuniiseen ja lujittu­miseen.
Se ei myöskään ilman me­nestystä.
Ranskalaisten politiikka
on esim. voittanut hallituksen vaih­doksen
kautta Kreikassa. Ranska
pyrkii Runianian y.ni. kautta nos­tattamaan
suurempaa vastarintaa
Italia vastaan.
Puhumattakaan Neuvostovaltaa
vastiian suunnatuista varusteluista
ja sen mukaisista toimenpiteistä,
jotka kapitalislivalloille kuuluvat
itsestään, on niillä kiinteä taistelu
keskenäänkin. Tämä taistelu käv
vielä aseellisen rauhan puitteissa,
mutta vain toistaiseksi.
j o niistä suhteista, joita edellä
on kosketeltu, selviää miten ''ikui­sen
rauhan" vastakkaiset ovat to­delliset
suJueet. Tilanne osottaa
liiemniaii kerran, että imperialistien
puhe rauhaan {)yrkinivkseslään, on
vain sumua yksinkertaisten iliniis-icn
sihniHe. Niiden rauhaan val-ii.
c^taiiLiHnineii teoi>^a OM aivan vas-
;akk:;;n.^ii niiden n i u l i a a n vahtiis-uiuturnissanoille.
j . Samaan aikaan kun porvarillinen ftaailma pitää suurta melua "ikui­sta
rauhasta", joka nyt on oikein
kultaisen kynän piirroilla varmis­tettu,
käv-vät eri valtojen välit yhä
avonaisemmin kiristyneiksi. Tapah­tuu
valtausten lujittumista ja uusien
valmistelua, tehdään taisteluliittoja.
Samaan aikaan kun on valmistau­duttu
kuuluisaa sopimuspaperia alle-kirjottamaan,
on samaisten valtojen
taholla tehty toisiakin sopimuksia.
.\ivan äsken on tehty vanhain kilpai-lijain
ja samalla vanhain riisto-kumppanusten,
Englannin ja Rans­kan
välillä sopimus. Tämä sopimus
on virallisesti ilmotettu merisopi-mukseksi,
jossa mainitut vallat si­toutuvat
noudattamaan samaa poli­tiikkaa
merivoimien järjestyksessä.
Selvää kuitenkin on, ettei kysymyk­sessä
ole vain merivarustukset, mut­ta
myöskin voimat. Kysymys on
Englai;inin ja Ranskan välisestä so­tilaspoliittisesta
liitosta. Tämän lii­ton
muodostamisella on suuri val­tojen
välinen merkitys.
Ennen kaikkea koskee englanti-lais-
ranskalaisen liiton muodostami­nen
Saksaan. Kuten tunnetaan ovat
Saksan vallassaolijat viime aikoina
politiikassaan nojautunut länteen
päin. Monet saksalaiset politiikot
ovat pitäneet mahdollisena Saksan
liittoa Englannin ja Ranskan kans­sa
vaatien kieltäytymään ystävälli­sistä
suhteista Neuvostoliittoon.
Englannin ja Ranskan välisen so­pimuksen
solmiamisen kautta on
Saksa jäänyt pyrkimyksineen syr­jään
eikä sillä ole suuria toiveita
vapautua sitä tietä erikoisesti Rans­kan
harjottamasta poUttisesta ja
taloudellisesta puristuksesta. Tilan­netta
ei ollenkaan muuta se, että
länsimaistumista vaatineet Saksan
politiikot koettavat muodostuneen
liiton pitää itselleen vähemmän
merkitsevänä tai puhuvat sillä sä­ryllä
ikäänkuin ei mitään olisi ta­pahtunut.
—
Englannin ja Ranskan liittoutu­minen
koskee myös Italiaan. En-siksimainittujen
valtojen merivoi­mat
ovat rnonin verroin voimak­kaammat
kuin Italian, joka katsoo
sekin oikeudekseen Välimeren her­ruuden,
mutta jolle voimasuhteet
nyt eivät tätä herruutta salli.
Italian ja Ranskan välit ovat ol­leet'
kireät jo ennen nykyistä
enfjlanlilais-ranskalaista sopimusta.
Kummankin maan kapitalistien pyr-kiiriykset
törmäävät vastakkain sekä
Europassa että Amerikassa. Etenkin
nyt "ikuisen rauhan" solmiamisen
aikaan Italia osottaa vihamielistä
toimintaa Ranskaa vastaan. Suora-naisimmin
on tämä toiminta kohdis­tettu
Ranskan liittolai.seen Jugosla­viaan.
Paitsi, että Italia on anka­raa
painostusta käyttäen vaatinut
italialaisille kapitalisteille erikois­oikeuksia
Jugoslavian pohjoisosassa,
on se etelässä ollut vieläkin suora-naisemmassa
toiminnassa. Eikä lä­heskään
tulokselta.
Italialaisten toiminta on erikoi-simniin
tapahtunut Albanian, Jugo­slavian
eteläpuolella sijaitse\an pie­nen
valtion kautta. Italia on mai­nitussa
maassa hankkinut tai olta-nut
täyden isäntävallan min. raken­taen
sinne sotaiarkotuk.?issa lento-asemiaan.
Kuvavnvana Albanian
"itsenäisyydestä" on nivös se. eitä
siellä näinä päivinä valitaan italia­laisten
toimesta kuningas, ia kancii-f^
aatiksi asetettu henkilö, joka on
Tyoiäifien! Oletko uudistanut tilauksesi?
Riisittäin paperia ja galunoittain
painomustetta sekä paljon kallista
aikaa on viimeaikoina tuhlattu to­disteluun
erään lääkkeen ihmeelli­sestä,
parantavasta voimasta. Se on
kalkki kaikessa ryöstetyille maanvil-jelijöille.
Sen parantava voima on
yhtä salaperäinen kuin likaisen ve­den,
jota patenttilääke-puoskarit
myyvät lääkkeenä. Mutta patentti-lääkkeitä
myyvät puoskarit ovat silti
vaarattomampia. Lääke, jota he
myyvät, harvoin saa mitään hyvää
aikaan, mutta ei useinkaan myös v a -
hinkoita ketään. Mutta tämä po­liittisten
puoskareiden reseptin mu­kainen
lääke on ehdotonta myrkkyä.
Se ei ole enempää eikä vähempää
kuin niiden vehkeilyä, jotka elävät
ryöstämällä ja orjuuttamalla cana-dalaisia
maanviljelijöitä ja palkka­työläisiä.
Se ei ole edistysmielisyyt­tä,
vaan mustinta taantumukselli-suutta.
Tämä lääke on
luokkien välinen yhteistoiminta
Senjälkeen kun viljanmyyntiren-gas
perustettiin ja osuustoiminnan
hyödylHsyys tuli selvästi todettua
aavikkomaakunnissa, on osuustoimin­ta-
nimitystä käytetty Verhoamaan
monenlaisia petkutusyrityksiä. Mo­nenlaisia
kyseenalaisia yrityksiä
maanviljelijäin sitomiseksi yhä tiu-kenimin
kapitalistien armoille, ovat
suurisuiset puhujat ylistelleet liuk-
Jcain sanoin sekä lopuksi varusta­neet
ne kauppamerkillä "osuustoi­minta".
Näin tae huomaamme teh­neen
esim. Sa3katchewanin päämi­nisteri
Gardinerin, viljanmyyntiren-kaan
kansainvälisessä konferenssis­sa
Reginassa, kun hän puhui halli­tuksen
omistamista puhelinlinjoista
ja yksityisten omistamista meijereis­tä
ja nimitti niitä osuustoiminnalli­siksi
laitoksiksi. Aivan yhtäläisellä
syyllä me voisimme sanoa: Kone-kauppias,
joka myy, maanviljelijälle
yhdistetyn leikkuu- ja puimakoneen
kolme kertaa korkeammalla hinnalla
kuin mitä se hänelle itselleen mak­saa,
auttaa maanviljelijöitä.
J . T. Hull, Manitoban viljanmyyn-tirenkaan
julkisuusosaston johtaja,
lausui yllämainitussa viljanmyynti-renkaan
kansainvälisessä konferens­sissa
muun muassa seuraavaa:
"Osuustoiminnallinen liike on muu­an
tapa määrätyn yhteiskunnallisen
filosofian toteuttamiseksi uudessa
yhteiskuntajärjestelmässä. Jos me
tahdomme uutta yhteiskunnallista
järjestelmää, niin me' emme ole tyy­tyväisiä
entiseen."
Näin ollen on selviö, että osuus­toiminnan
täytyy olla luokkaliikettä,
työläisten käytännöllistä luokkalii.
kettä, tuotanto- ja jakovälipeiden
määrääiflisvallan valloittamiseksi
työläisten käsiin. Kapitalistiluokka,
joka hyötyy nykyisestä järjestelmäs­tä,
jää luonnollisesti syrjään tästä
toiminnasta. Puhuminen yhteistoi­minnasta
kapitaliBtiluokan kanssa oh
asian vääristelyä. Yhteistoimintaa
kapitalistien kanssa voitaisiin parem­min
nimittää vehkeilyksi, joka tar­koittaa
samaa kuin "salainen sopi­mus
maanviljelijäin ja palkkatyöläis­ten
asian pettämiseksi." Yhteistoi­minta'
kapitalistien kanssa näet tar­koittaa
olevan kapitalistisen järjes-telmän
säilyttämistä. Ainoastaan
narrit voivat odottaa kapftalistien
yhteistoimintaa sen järjestelmän ku­moamiseksi,
joka heille on osottau-tunut
erikoisen edulliseksi.
Kokoomushallitus
Kokoomushallituksen puoltajat ei­vät
useinkaan ilmoita kyllin selvästi
kenen kanssa haluavat maanviljeli­jöitä
yhteistoimintaan, mutta kyllik-si
on sanottu, päästäksemme oikeaan
johtopäätökseen.
Yhteistoiminta-aiatus juontuu vuo­delta
1926. Parlamentin voimasuh­teet
olivat sellaiset, etteivät libe­raalit
enempää kuin konservatiivin-kaan
voineet pitää valtaa käsissään
ilman edistysmielisten kannatusta,
jonka vuoksi työläisten edustaja J.
S, Woodsworth, ehdotti, että puo­lueet
lakkaisivat riitelemästä keske­nään
ja edustus ryhmitettäisiin ta­loudellisilla
perusteilla. Luonnolli­sesti
liberaalit samoin kuin konser­vatiivitkin,
edustaen kapitalisteja,
kieltääntyivät kuuntelemasta sellai­sia
huomautuksia. Minkä vuoksi?
Eihän heidän oikeuksiaan hallita ja
ryöstää koskaan oltu häiritty, niin
miksi olisivat he suostuneet -jaka­maan
valtaansa maanviljelijäin ja
palkkatyöläisten kanssa, koska suo­ranaista
jTitystä vallan ottamiseen
ei oltu tehty? Kapitalistien edusta­j
a t eivät koskaan anna johtaa it­seänsä
harhaan tyhjillä fraaseilla
kansallisesta hyvinvoinnista. He toi­mivat,
paljon suoremman ohjelman
mukaisesti. Mikä on hyvä kapitalis­teille,
se on hyvä kansalle. He ha­luavat
lyödä kansallisen isänmaalli­suuden
dollareiksi.
Kenen kanssa yhteistoimintaan
"Western Producer' lehden erään
kirj-eenvaihtajan mukaan, ministeri­ehdokkaita
olisivat: Mckenzie King;
R. B. Bennett, joka on osakas Rbc-kefellerin
tukemassa imperial öljy-yhtiössä.
International paperiyhtiös­sä,
joka on maailman suurin paperi­tuotannon
alalla ja -Eddy tulitikku-yhtiössä,
sekä muissa liikelaitoksis­sa;
lakimies Bro-v\-nlee, Albertan
isustuksen hankintaan tarvittava ra-
Ihaerä, satatuhatta dollaria, jonka
'• sairaala oli saanut lahjoituksena
„ ^ eräältä William Henry Hill-nimiseltä
pääministeri; Cv H. Cahan, Mont- porholta, joka testamentissaan on
realista, yksi julkeimpia kapitalis-, j^^^j-^j^^j^j^ tehnyt useampaan tar-tien
etujen ajajia Canadan paria- kotukseen, ituttä hänen asioitaan
raentissa, sekä monia muita vahem- ^^^^.^^^ halukas lupauksista huo­man
huomattuja viinirypäleitä. Ta-jjj^^^^^^^j^^j^^^j^ ^^j^^ ^gg^goo, jo­han
ministeristöön tulisi maanv-ilje-1 ^^^^ jutusta sukeutuu oikeusjuttu ja
lijäin ja palkkatyöläisten saada J . S.l^j.^^ viivjttää tämän vallan tärkeän
Woodsworth ja John Evans. Tahi' j^j^^j^^^^ avautumista. Kaupungissa
toisin sanoen kapitalistien edustus i^j^ ^^^^ ahdinko jokaisessa sairaa-tulisi
olla 20.tä, l:tä vastaan ja ta-i huolimatta vaikka niitä on
mä voitaisiin sitten mmittaa yhteis-; ^^^j^^^ ^^-.^ ^^^^^^ ^^^^^ työläiset
toiminnaksi, mutta kenen hj-^-äksi? ^jj^^ missäkin asuntonsa
Maanviljelijäin ja palkkatyöläisten- nurkassa. Lisäksi on työläisillä vai­kö,
vaiko kapitalistien hj%'äksi? Tu- ^^^^ ^.^^^^.^ sairaaloihin niiden kor-lisi
hian pitkäksi selostaa mita kaik- j^^j^^^ maksujen vuoksi, jotka ovat
kea nämä yhteistoiminnan asianaja- kaupungin sairaaloissa. Tuleeko
jat ovat sanoneet, mutta_ me voimme tä^^n uuden, kokolailla
uetella muutamia heidän maarrtte- sairaalan avaamisen jälkeen ti-lemiaan
taloudelhsia ryhmiä, joiden yj^^^än edulfisemmaksi työ-tuhs,
harrastaa yhteistoimintaa kes.; i^jsiiie, on syjtä ainakin epäillä,
kenaan. Naihm kuuluu liikemiehiä,!
raharuhtinaita, tehtailijoita, maan-
\-iljeHjöitä ja palkkatyöläisiä.
Tämä ehkä kuulostaa hyvältä niil.
le, jotka käyttävät päätänsä ainoas­taan
hattunaulana. Mutta,me voim­me
sanoa, että tästä ryhmityksestä
syntyisi sellainen kokoomus, jota to.
delliset työläiset eivät voi nielasta.
Joku voi luokitella koirat villakoi­riksi,
lintukoiriksi, susikoiriksi, j,n,e,,
mutta koirat ovat silti luokitukses­ta
huolimatta koiria. Samoin voi­daan
kapitalistit luokittaa pankkii-reihin,
tehtailijoihin, tukkukauppiai.
hin y.m., mutta siitä huolimatta ne
jäävät kapitalisteiksi. Tämä luokit­telu
on oletuksellinen eikä perusteel­linen.
Nykyinen yhteiskunta voi­daan
vain luokittaa kahteen luok­kaan.
Niihin, jotka tekevät työtä,
eivätkä omista mitään, ja niihin,
jotka eivät tee mitään ja omistavat
Itaiken. Tämä luokittelu on perus,
teellinen.
Nämä taloudelliset luokat ovat
niin kaukana toisistaan, kuin poh­joisnapa
etelänavasta. Toinen on r i ­kas
senvuoksi, että toinen on köyhä
— köyhä senvuoksi, että toinen ot­taa
kaikki minkä päälle hän voi kä­tensä
laskea. Kun toisen voima kas.
vaa, niin toisen voima vähenee,
minkä toinen ottaa sen toinen me-*
nettää. Tämän perusteella on luok­kataistelu
olemassa. Joskus se ei
ole selkeästi nähtävissä, mutta toi­sinaan
puhkeaa avoimeksi taisteluk­si.
Hallituksella voi olla vain kaksi
suuntaa, joko pyrkiä -säilyttämään
kapitalistisen järjestelmän, tai hä.
vittämään isen.
kesäkiertueella esitetyistä näytel­mistä,
joten esitys on varmasti su.
juväa. Saapukaa seuraamaan näy­telmän
esitystä, nähden sen ehjänä
kokonaisuutena. J-Tmmunsin
uutisia
Toronton uutisia
OSASTON LAULUKUOROSSA E N .
NEN OLLEET J A SIIHEN
A I K O V A T
kutsutaan kuoron ensimaiseen koko­ukseen,
joka pidetään osaston huo.
neustoUa syyskuun 20 päjvä, tors-tai-
illalla, alkaep kello kahdeksan.
Ottakaapa laulukuoron toimintaa
kannattavat miehet ja naiset tämä
huomioonne ja saapukaa tähän en­simaiseen
kokoukseen. Kokouksessa
on läsnä juuri toimeensa saapunut
uusi laulun ja soiton johtaja, tov.
C. Sundholm, jonka ensimäisenä tär­keimpänä
, toivomuksena on saada
laulukuoroon osanottajiksi jokainen
laulua harrastava henkilö paikka­kunnalta,
saadakseen siten kuoron
jäsenien luvun monilukuiseksi, jos-ta
hairjoittelun kautta voidaan ke­hittää
voimaa ja intoa uhkuva jouk­ko.
Saapukaa siis uudet ja entiset
tähän toiminnan alkajaiskokouk-seen.
OSASTON ORKESTERIN NYKYI.
SET JÄSENET J A SIKSI A I K O V AT
kutsutaan orkesterin kokoukseen, jo­ka
on ensimäinen uuden johtajan
itse paikalla ollessa. Kokous pide­tään
osaston huoneustölla syyskuun
21 päivä, perjantai-illalla, alkaen
kello kahdeksan. Kokouksessa tulee
esille uudelleen järjestely orkesterin
toiminnassa. Tähän kokoukseen toi­voo
johtaja saavansa niiden osaston
jäsenien lapset, joilla on itsellään
jonkinlaisia soittovälineitä ja jotka
haluavat harjoitella soittotaitoaan.
Myöskin pyydetään kokoukseen- saa­pumaan
paikkakunnalla olevia tor­vensoittajia.
Osastolla on joitakin
torvia ja lisää hankitaan, jos kyke­nevät
soittajat eivät itse omista tor­vea.
Johtajalla on tarkoituksena saa­da
osaston soitannolliset voimat toi­mintaan
ja siten saada soitto moni­puoliseksi
paikkakunnan väestöä tyy­dyttäväksi.
Ottakaa siis jokainen
tämä kokous huomioon jolla on in­nostusta
yhtyä yhteistoimintaan, saa­pukaa
sanottuna aikana tähän tilai­suuteen,
jossa uudelleen järjestely
tapahtuu.
TYÖN VAAROJA
Kaksi sekatyöläistä hautaantuivat
täällä lauantai-aamuna, syysk. 15 p.
York-kadulla kaivamaansa lika\iemä-riin,
Ylös reunoille nostettu maa
aikoi vajota ojaan ja niin haudaten
nii<ahot alleen. Mutta kuitenkin oli
onni onnettomuudossa se, että mie­het
saivat säilytetyksi kasvonsa hau-t.^^
antiimasta Ja niin eivät tukehtu­neet.
Kuitenkin saivat sisällisiä vam-noja
niin pahoin, että heidät kulje­tettiin
sairaalaan hoidettavaksi.
70 VUOTTA VANHA NAINEN
JÄÄNYT KATUVAUNUN
A L L E
Täällä syyskuun 14 päivän illalla
Roncesvalles ja Hovard Park-katu-jen
kulmassa, yli kadun meniiessään
jäi 70-vuotias Mrs. Mary Smith
Carlton katuvaunun eteen, jossa hä­nen
oikea jalkansa sekä oikea kä­tensä
taittuivat, joiden vammojen
johdosta kuoli sairaalaan vietäessä.
AUTOLIIKENNE VALLOITTAA
A L A A
Torontossa olevan suuren osasto-kaupan,
Robert Simpson Corn liike
on ilmoittanut huutokaupan, jossa
tullaan myymään kaikki liikkeen he-'
voset sekä valjaat, ja sen jälkeen
tullaan liikkeen kaikki tavaran kul.
jetus toimittamaan kuorma-autoillji.
Liikkeellä on noin 200 hevosta, jot­ka
, ovat useampia vuosia suoritta­neet
tavaran kuljetusta ympäri kau­punkia
niille, jotka ostoksensa ovat
sanotusta liikkeestä tehneat ja jät.
täneet liikkeen kuljetettavaksi pe­rille.
Autot siis alkavat lisäämään
katkua kaupungin ennestään pilan-tuneeseen
ilmaan, jota lähL&ij pala­vasta
kätisusta, joskin samalla pois­tavat
hevoset ja "rengit" visseine
tuoksuineen.
S E U R A A V A L L A KERRALLA
JOHNISSA
ST.
Lauantaiaamuna täällä päättynyt
Trades and Labor Congress päätti
seuraavan kokouksen pitopaikaksi St.
John, N. B., siis merien rannoilla.
Siellä ehkä meri-ilma vaikuttaakin
noihin taantumuksellisiin virkailijoi­hin
virkistävässä muodossa, silla ai­nakin
täällä pidetyssä kokouksessa
näyttäjrtyivät he perin, ahdasmielisil­tä
jokaiseen sellaiseen kysymykseen,
joka hiukankin koski todellisen pro­letariaatin
etuja sekä suoria luokka,
kysymyksiä. Sellaiset ehdotukset si­vuutettiin
ilman muuta, ja vielä
haukuttiin ehdotuksen tekijät pata­luhaksi
sekä maalattiin kommunis­mista
" p i r u " kokouksen huoneuston
seinälle. Selvä ja surullinen näyte
vanhoillisen, porvarien asial'a kul­kevan,
taloudellisen järjestön vuo­tuisesta
kokouksesta.
" N A I S P A H O L A I N E N "
Toronton osaston näyttämö esittää
lauantai-illalla, syyskuun 22 päivä,
jännittävän perhedraama "Naispaho­laisen",
viisiosaisen näytelmän. Näy­telmä
on juoneltaan mielenkiintoi­nen
ja pitää katsomon jännityksessä
alusta alkaen, tapahtuen Itävallan
ja Preussin rajoilla, sälakuljetuspuu-hissa.
Muuten lyhyet näytelmien vä­lillä
olevat muutokset jouduttavat
näytelmän pikaista esitystä niin, et­tä
vielä loputtua jää tanssillekin ai-kaa.
Näytelmä on yksi johtajan
PÄIVÄN UUTISIA
Metsämiehen mieli on iloinen kun
saapuu kaupunkiin, vaikka se ei kes­tä
kuin hetken, sillä tämänkin ke­sän
työt ovat olleet siksi heikkoja
ettei niillä pitkälle päästä ja syys-katkasu
on niin hajanaista, että ei
tiedä koska se pääsee alkuun. Sillä
kapitalisti haluaa kiristää työläisen
suolivyön viimeiseen silmukkaan ja
i toivoo sen nöj-rtyvän. Vaan tur-ihaan
kai se sellaista luulee, jos me
"haisevat" metsäjätkät pysymme va­kavasti
sen aatteen takana, joka
meidät vie voittoon. Vaikka on
! kyllä ikävä kuulla joskus meidän
unioon kuuluvienkin haukuntaa kai­killa
eri tavoilla. Niinkuin esim, e-räskin
herru tuli Amerika-reissulta
ja kertoi sitten viime keskiviikon
juhlatilaisuudessa kuinka hän erästä
"hajunäätää" kyyditsi. Tämä "haju.
näätä" oli ollut kämppäjätkä. — O-lisi
herra jättänyt sen siihen; eikä
vaivannut nenäänsä sen likaisuuden
tähden. Moni tuli hyvin siitä pu­heesta
omituiselle mielelle, tietäen,
että kun on pessyt itsensä monta
kertaa ja sittenkin vain haisee.
On täällä muitakin epäkohtia, joi­ta
olisi meidän korjattava, sillä mi­tä
tulee tähän järjestön asiaan, niin
siitä ei kyllä paljonkaan ole puhet­ta
muulloin kun silloin, kun on mies
täydessä lastissa maan iloliemestä.
On tämäkin mukava kohta! Vaikka
ineillä olisi paljon aikaa pitää puhe­tilaisuuksia,
vaan niitä ei saa pide­tyksi
koskaan, istumme vain "taka­piruna"
peliluolissa kun toiset pe­laa
lopputinojaan, joita eivät ole
saaneet kurkusta alas.
Olisi kai meidän jo aikanaan pi­dettävä
huoli näistä lakkovaroista,
ettei tarvitseisi sitten lähteä kerjää,
mään paikasta ja toisesta. Perus­taisimme
aikanaan oman lakkokas-san,
että voitaisiin taistella loppuun,
eikä jäätäisi aina taipaleeUe.
Metsäjätkä.
*
OSUUSTOIMINTAJUHLA
TULOSSA
Ensi marraskuulla tulee Timmin-sin
osuuskauppa kaksivuotiaaksi. —-
Merkkipäivän johdosta on päätet­ty
järjestää valtava osuuskauppa-juhla
marraskuun 4 päiväksi Tim-minsin
suomalaiselle haalille. Agi-tatsionikomitea
on jo ryhtynjrt juh.
lan alkuvalmistuksiin, tiedustelemaan
puhujia, joita toivotaan saatavan ai­nakin
kaksi, sekä myöskin toimen­piteisiin
näytelmäkappaleen hom-maamiseksi
mainittuun tilaisuuteen.
Seuraava agitatsioni. ja juhla­toimikunnan
kokous tullaan pitä-mäSn
syyskuun 28 p. kello 7 illal­la
Timminsin suomalaisella haalillä.
Mainittuun kokoukseen odotamme
osuuskaupan palveluskunnan myös­kin
saapuvan, sillä ennenkaikicea toi­vomme
heidän antavan aulista a-puaan
juhlatoimien suorittamiseen.
Myöskin vuosikokouksessa valitut ja
vielä paikkakunnalla olevat agitat-sionikomitean
jäsenet velvoitetaan
saapumaan kokoukseen. — V. V.
Eri paikkakunnilta
Rosegrove, Ont.
TOIMINNASTA
Kesäinen velttous se lienee vaikutta­nut
tälläkin paikkakunnalla, että ei
ole tullut sanomalehteen kuulumisia
kerrotuksi. Siitä huolimatta on järjes­tötoiminnasta
koetettu huolehtia sj.
käli kun se näissä oloissa on mahdol­lista.
Varsinaiset kokoukset oii pidet­ty
säännöllisesti Ja juhliakin on pi.
detty parikin eri kertaa tänä kesänä.
Mutta kummallakin kertaa on luonto
meitä vastustanut, että on ollut satei­nen
sää.
Elok^ 25 p:nä pidettiin ohjelmaiita-ma
Sacco-Vanzettin muistoksi, joten
ohjelma oli asiaa vastaava, ollen puhe,
runoja, lauluja ja kertomuksia. Sää
oli tällä kertaa hyvä, joten oli saa- ,
punut yleisöä tavallisesti.
Tämän^kuun 2 p:nä pidettiin Työn-päiväjutilaa.
alkaen klo 1 päivällä. Ko­kopäiväisestä
sateesta huolimatta ou
tilaisuuteen saapunut joitakin asiaan
iimostuneimpia tovereita. Mutta jou­kon
pienuuden takia muodostui juh­lat
paremmin yksipuoliseksi, joten y-leisö
huvitti itseään ainoastaan nuo-lenheitolla
Ja ampumisella sekä sei­pään
pituuden arvaamisella, jotka oli
juhlia varten järjestetty.
OU myös t.k. 9 p:nä osaston kokous,
jossa keskustelimme monista tärkeistä
asioista. Samalla haluan tässä sanoa
niille tovereille, jotka loistatte pois
kokouksista, että se on teiltä sangen
väärin tehty. Sillä onhan nyt kesän
kiireimmät työt jo^mermeet ohi, että
luulisi jokaisen joutavan. Meillä ei o-le
aikaa ottaa lepoa eikä lomaa, sillä
meidän täytyy kehittää itseämme Ja
seurata aikaamme, pysyäksemme ke­hityksen
mukana,
TYÖOLOISTA
puhuttaessa voi mainita, että ne
ovat olleet täällä tänä kesänä ihan
sietämättömän huonot. Metsätyöt, jot­ka
tällä paikkakimnalla ovat pääa­siallisena
elinkeinona, ovat supistuneet
h ^ n pieneen. Ainoastaan kuusi seit­semän
viiden kuuden miehen kämppää
alkukesästä rupesi runnaamaan. Mutta
metsätyöläisten lakon tullessa sai
niistäkin suuri osa lähteä metsästä
pois. Jota vastoin taas ne, Jotka vielä
lakon Jälkeen jatkoivat työtään eivät
enää ehtineet huonojen .metsien täh­den
paljon mitään saamaan.
S3^skatkaisusta ei ole mitään tieto­j
a .— Tehtäväkseen saanut.
"Oikea periaate, mutta huonoa politiikkaa"
Edellisessä kirjotuksessani Britisli
Columbian äskeisten maakuntavaalieE
johdosta en ollenkaan kosketellut Työ­väenpuolueen
osuutta vaalitaisteluun,
se kun ei ollut suurenarvoinen tekijä
koko jutussa, ei senkään arvoinen
kuin mitä se on ennen ollut. Työ­väenliike
tällä rannikolla on aivan
lamassa, vallankumouksellisetkin ai­nekset
taantumassa ja hajallaan.
Kaiken päällisiksi onnistui vanhoillis-mielisten
reformistien viime hetkellä
ennen vaalia hajottaa Työväenpuolue
(L. P.) eroamalla siitä Itsenäiseksi
Työväenpuolueeksi (I. L. R). Tämä
juttu on ennestään lukijoillenne tun­nettu,
joten siitä ei sen enempää. Ai­noa,
mikä siinä ansaitsee huomiota,
on
hajaantumisen tekosyy, "itämaalaisten"
äänioikeas-kysyinys.
Käsitän sen tekosj^ksi sehtähden,
että asianomaiset "itämaalaiset" tiet­tävästi
eivät olleet pjTkineetkään
äänestyslistalle, vaan ehdotuksen hei­dän
päästämisestään vaalilistalle oli
tehnj-t L. Pin eäustajakokoukseUe!
joku I. L. P:n edustajista — hyvin;
arvaten, että kommimistit. joiden tar-kotuksena
on järjestää kaikki työläiset
yhteisrintamaan, välittämättä rotu-:
y.m. ercavaisnv.ksista. tulevat ehdotus­ta
kannattamaan, rciin tapahtuikin, ja ;
ehdotus hrväksyttiin otettavaksi L.P:n
ohjelmaan. Hyvissä ajoin ennen vaalia'
vanhoilliset vaativat ylimääräistä e- i
dustajakokousta, saadakseen tuon pää­töksen
puretuksi. Ylimääräinen ko­kous
pidettiin, mutta vanhoilliset jäi­vät
taas tappiolle. Seurauksena oU,
että joitakin taantumuksellisia uni-oita
erosi L. P:sta. Silloin I. L. P:n
johtomiehet, joilla ermestään ei ollut
sanottavasti joukkoa johdettavanaan,
ryhtyivät värväämään itselleen jäse­nistöä
näistä eronneista, asettivat mie­leisensä
vastaehdokkaat niitä kumous-miehiä
vastaan, jotka ennemmin oli
yhteisesti asetettu L. P:n ehdokkaik­si
eräissä vaalipiireissä. Puolueensa
eroamisen he ilmottivat vasta niin
myöhään, että L. P:lla ei enää ollut
tilaisuutta nimittää vastaehdokasta
niihin vaalipiireiliin, missä I. L P:n
miehiä oli pantu ehdokkaiksi. "Worke-rissa"
ollutta kehotusta niin tekemään
oli mahdoton noudattaa, vaikka cJlisi
haluttukin.
I. L. P:n pomojen menettely näyt­tää
niin kierolta, että siltä taholta
tehtyä "itämaalaisten" äänioikeus-vaatimusta
/tuskin voidaan selittää
muuksi kuin kavalasti harkituksi pro-vokatsiconiksi.
jolla saatiin heikolla
alulla cleva yhreisrintama pirstotuksi.
Vihamielisyys "itämaalaisia" vastaan
on vaniMillisen työväen keskuudessa'
tällä rannikolla niin syväUe juur-i
tunut. että sitä voidaan käyttää kon^-'
munistivastaiseen kiihotukseen vhtä!
suurella menestyksellä kuin venäläL^-l
Dunblane, Sask.
Viimeisessä Dunblanen osaston ko­kouksessa
annettiin minulle käsky
tiedottaa Vapaudessa Dunblanen
seudun asioista ja etupäässä iltamis­ta,
minkä naiset toimeenpanee loka­kuun
5 päivän illaksi, että kaikki
tietää tulla haalille. Ne on muun
muassa markkinailtamat, ja jokai­nen
kai haluaa tulla osalliseksi niis­tä
käsitöistä mitä tytöt ja emän­nät
on sinne varanneet. Ja niitä
on ja niitä saa, ken korkeammalle
huutaa.
Myöskin tulee olemaan suuri her­kullinen
"muonabäsketti", josta kiJ.
pailevat tytöt ja ukot akkoja ja poi*
kia vastaan. Ja määrättyyn aikaan
silloin. Kenen rahakassa yoittaa,
heille suurin nautinto koittaa.
Myöskin myydään arpalippuja .25
senttiä kappale ja voitto tulee olf-maan
hyvin suloinen.
Ja varat jotka näistä iltamista
kerääntyy, päätettiin käyttää siten,
että otetaan 25 dollaria ostoksiin
seuraavia oihpeluksien myyjäisiä
varten ja loppu kirjalainaston laa­jentamiseksi.
Tässä asiassa muuten syntyi hie-man
kamppailua kun toiset oli sitä
mieltä, että jätetään kirjalainasto
sikseen ja aletaan kartuttamaan
naisosastolle kassaa tarkoituksella,
että saisimme lähitulevaisuudessa
valistusta nuorisolle, lähettämällä
joitakin kursseille taikka hankkimal­la
tänne kesäkoulun opettajan jne.
Niin tärkeää kuin olisikin nuorison
ja lasten kasvättamisasia, niin siitä
huolimatta siirrettiin se kysymys
kuitenkin toistaiseksi.
Muista paikkakuntamme kuulumi­sista
en tiedä mitään mainita, sillä
en ole mitään kuullutkaan, sillä olen
ollut pakoitettu olemaan kotona
melkein syyspuolen kesää äitini sai-vihaa
Suomessa. Sen nämä reformis­tiset
politikoitsijat hyvin tiesivät.
Mistä "itämaalaisista" oli kysjTnys?
B. C:n vaalilaki kieltää "kenenkään
kiinalaisen, japanilaisen, hindun tai
intiaanin" äänestämästä missään maa­kuntavaalissa
ja tekemästä anomusta
nimensä saamiseksi äänestyslistalle.
"Kiinalaisella" ja "japanilaisella" se­litetään
tarkotettavan kaikkia kiina­laiseen
ja japanilaiseen rotuun kuu­luvia
henkilöitä, olkoon heidät kan-salaistutettu
taikka ei, sekä kaikkia
Kiinan ja Japanin alueella muista
kuin brittiläisistä vanhemmista syn­tyneitä
— siis esim. venäläisiä, suo­malaisia
tai yhdysvaltalaisiakin, jotka
ovat sattuneet syntymään tuolla ki­rotulla
maaperällä. Viimemainittujen
suhteen en kuitenkaan tiedä enkä
luule tuota kieltoa noudatetun.
"HinduUa" tarkotetaan jokaista In­tiassa
syntynyttä, jonka vanhemmat
eivät ole anglo-saksilaisia, olkoonpa
henkilö brittiläinen alamainen taikka
ei. Tämä erilainen määritelmä on tie­tenkin
laadittu siitä syystä, että mel­kein
[ kaikki hindut ovat brittiläisiä
alamaisia, koska verrattomasti suu­rin
osa Intiaa on Britannian alus­maata
ilm.an itsehallinnollisia oikeuk­sia.
Tässäkään ei sanota, miten on
meneteltävä sellaisten Intiassa syn­tyneitten-
henkilöiden suhteen, joiden,
vanhemmat ovat olleet esim. "Canadan
tai Yhdysvaltain kansalaisia, mutra
kuuluneet johonkin muuhun ^'alkoiseen
rotuun kuin anglo-saksUaiseen.
T^uden
Vilkaisi
vän kaih
a=:i ja ^
i ; inkaan
tunnelma
vjin lue
p kellas
heinän k
r.ustaen
Puinti]
V i puole
viimeistä
iifella ki
jen työn
että
kuin olla
nyt o
, L i n e n .
Toveri
Por
Metsäp
Albernin
säpalöa
;r.i:ilin le
S3 on toi
puriaan <
niä tuntu
n-.ennyks<
lingon s
r.ä\-ttäess
Metsää
un levyi
kaadettu!
ku miljot
vittänyt
välineitä
alueella,
viikkoa :
on ollut
pösien il
saada sa
jotka kii
vuorenrir
mitä ede
1 ta jotka
I vat palot
Webs
Aakkos
kin vuor
teen. kur
T.k. 8 pr
esittivät
ja sitä :
Kappale
aatteellin
helposti
Mutta
22 pnä I
täytetään
Sillä Var
tämään
kappaleei
kein m
kuulleet,
tulla lau
seni kapi
Minä luu
nikaah h
Suomal
kous oli t
pitäisi SS
hovioikeu
vaksi ne
taas öttf
kys3mys
jattain 1
komlteallt
se jäi toL
Pyhäko
jatkamaa:
kasvatust;
kommunii
sekaan.
I i
'Mi
i
•4
i
m
i i
m
Voimist
jaloilleen,
än ohi Ji
ven pitkä
min harJ
Nyt tuli
kouksesta
Kirjoitan
has, sani
juuri vai
parhaan
"M saada ail
i^että tule
hämmästj
lehtien p
puhutaan
l taan vaai
Pahin i
sanallakat
myös Cai
sia, japar
huomatta^
akien mu
adan 1
ulkinnan
äkinj mu
:ä ei lieni
eltu. Näl
taraksi.
Smän varas
SM
"Intiaan
,-an sekä ;
Uaisla i
n Intiaan
ohdonnru]
ieltää ai
[det maar
öiden esi
väkival
an voi
auksessa,
ostettu" 1
Tämä 01
selvältä.,
tulkitim.
taan. Nas
3n puolivei
senissä on
niiden
*aikka he
settään ke
Edullinen
2ttä he I
joka seikks
tekee e
laissa ei,