Vapaus, August 29, 1959

              Sivu 2 / Lauantaina, elok. 29 p. — Saturday, Aug. 29, 1959
VAPAUS
(UBERTT)' — Independent Labor
Otgan of Finnish Canadians. £s-taUished
Nov. 6, 1917. Authorized
:as. second classvmail by::.t
OIÖCCT; Department, vOttawä.. Pub-
,llslied thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays. and: Saturdays by Vapaus
Publtshtag Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada:
,Telephones:;Bus, Office OS. 4-4264;.
Editörial Office OS: 4-4265;iManager;
E Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury,.Ontario. Advertisingv.rates upon' applicatlon.
Translatroh free of charge.
. TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 900 6 kk. 4.80
Suomessa:, 1 vk- 9.50 6 kk. 5.25
fl'flTnnnnnroTiom'm o a o svv
SYNTYMÄ- I
PÄIVIÄ
Huomioivat bakteerisodan vaaran
Torontossa asuva tunnettu brittiläinen tiedemies^ sir Ro­bert
Watson-Watt, joka vei huomattua osaa tutkan kehittä*
ihisessä, sanoi Bugwashissa 25 maan johtajien tiedemiesten
^kokouksessa muutama päivä sitten että tiede voi nyl_:kehit*
_^,tää biologisen aseen, jolla voitaisiin tappaa "kaikki ihmiset
, präneetaltamme''. Hän kuvasi tämän myrkkyaineen niin tap­pavaksi,
että ihmiskunta voidaan hävittää sen avulla siten
i^ttä vaivainen puoli paunaa (8 unssia) tätä ainetta sijoitet­taisiin
sopiviin paikkoihin? Kaiken lisäksi tätä myrkkyä voi­daan
valmistaa suhteellisen halvalla hinnalla ja kuljettaa
suurempaa huomiota herättämättä. ^
Tämä kaikessa lyhykäisyydessään antaa kaamean kuvan
siitä, mitä hs. "maanpuolustuksen" nimissä nyt käynnissä-olevan
kilpavarustelun aikana valmistellaan ihmiskunnan
pään menoksi. Kahdeksan unssia myrkkyä riittää jo kaik»
kien-ihmisten tappamiseksi matoisen maailmamme kama­ralta!
Johtavat vastuuntuntoiset tiedemiehet, jotka ovat anta­neet
tuntuvan panoksen taistelussa ydinaseiden kokeiden lo-petamisen
ja ydinaseiden pannaan julistamisen hyväksi,
näyttävät jälleen tietä taistelussa bakteerisodan vaaraa vas­taani
CanadalaissyTityinen upporikas amerikkainen teollisuus­mies
Cyrus Eaton, joka kannattaa aktiivisesti rauhallisen
rinnakkaiselon periaatteen hyväksymistä, on kutsunut 25:n
maan johtavat tiedemiehet noin viikon kestävään konferens-r
siih kesäasunnolleen Pugwashiin, Nova Scotiaan. Siellä on
hänen aloitteestaan pidetty aikaisemmin neljä kansainvälis­tä
tiedemieskokousta, joissa on keskusteltu pääasiassa siitä,
miten voitaisiin torjua ydinasesodan vaara ja huolehtia siitä,
että ydinaseet saataisiin hävitetyksi kautta maailman. Tässä
viidennessä tiedemieskokouksessa ' keskustellaan keinoista
^ muita joukkotuhoaseita, nimenomaan bakteeri- ja myrkky­aseita
koskevista asioista.
kansainvälisesti tunnettu brittiläinen tiedemies ja filor
fiofi, lordi Bertrand Russell, joka on osallistunut aktiivisesti
taisteluun ydinaseiden kieltänniseksi, esitti nyt olettamuksen, '
että biologinen sodankäynti voi aiheuttaa ihmiskunnalle vie­lä
suuremman vaaran kuin ydinaseet ja hän selitti: "Ydin-
/aseiden kehittämisen avulla on ihmisen tuhoamishinta las­kettu
muutamaan penniin, mutta biologisen sodankäynnin
avulla voi ihmisen tappaminen tulla vieläkin halvemmaksi."
Amerikkalainen finanssimies Cyrus Eaton puolestaan
pyysi, että nämä johtavat tiedemiehet, joiden mukana on
sekä Yhdysvaltain että Neuvostoliiton tiedemiehiä, antaisi­vat
ihmiskunnalle tosiperäiset tiedot tästä vaarasta "huoli­matta
lainkaan siitä kuinka kauhistuttavia" nämä tosiasiat
ovat.
Merkillepantavaa kuitenkin on, että samalla kun Neu­vostoliiton
johtavat valtiomiehet antoivat avoimen kanna­tuksensa
Pugwashin kokouksen pyrkimyksille bakteerisodan
ehkäisemiseksi, Yhdysvaltain virallinen taho on tähän men
l
H. Rönty,' Toronto, Ont., täyttää
maanantaina, elokuun 31 pnä 65
vuotta.
Matti Kivinen, Port Arthur; lOnt;.
täyttää kJBskiviikkona, 'syyskuun 2
pnä 86 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
UAW vuorostaan
"poliittisen noita-jalidin"
alaisena
Vvashington. — Nyt käynnissä
oleva United Auto \Vorkersin tut­kimus
ei ole muuta kuin "poliittista
noitajahtia", joka on lavastettu
kahden repiiblikaanisenaattorin uu-delleenvalitsemiskampanjan
alulle­panemiseksi.
Syytöksen esittivät Jack Convvay.
äutounion presidentti Reutherin
apulainen, ja Joseph L. Raub Jd., i
äutounion pääasianajaja Washingto-1
nissa. He syyttivät koko ilveilyn
o l e v a n republikaanisenaattorien
Karl E. Mundtin (South Dakota) ja
Carl T. Turtisin (Nebraska) hom­maa.
Convvay sanoi näiden kahden se­naattorin
"runnaavan" senaatin nk.
'räkettikomitean" lavastamaa äuto­union
"kuulustelua" ja pitävän ko­mitean
toisia jäseniä täysin tietä­mättöminä
sekä heidän omista että
komitean hommista. , Molemmat i
senaattorit ovat tunnettuja taantu­muksellisia.
Manolis Glezoksen juttu ja
' Tämän vuoden hnomi;Dtaherättävin oikeusjuttu on< käsitelty
Kreikassa^ vjössa ;viime > tammikuussa^^^^^^^^p edisiyksellisen
EDA-pUolueen johdon jäsen; toiihitlaja Manolis Glezos,; ja 12 muuta
kreikkalaisia isänmaanystävää. Kuusi: kuukautta kestäneiden kuu­lustelujen
jälkeen; joiden aikana kaikki pidätetyt elivät täysin eris­tettynä
muusta maailmasta; alkoi heinäkuun 9. päivänä oikeusjutun
käsittely. Kuten tunnettua, oikeus tuomitsi syytetyt eripituisiin van­keusrangaistuksiin
ja lisäksi inenettämään kansalaisoikeutensa ja
joutumaan maanpakoon^ Paitsi sitä moraalista tuomiota, jonka koko
edistyksellinen ^aailma on antanut Kreikan hallitseville piireille
tämän isänmaanystävien tu'omion johdosta, on oikeusjutun käsitte­lyssä
käytetty koko joukko muodollisia, Kreikan lain vastaisia ja
siis tuomittavia menettelytapoja. -Tunnettu kreikkalainen lakimies
ja poliitikko Vilias IIju on selvittänyt näitä oikeusjutun aikana ta­pahtuneita
lainvaistaisuuksia moskovalaiselle Liteiraturttäja Gaze­talle
antamassaräiii haastattelussa, jonka seuraavassa julkaisemme.
Oikeusyiranoniaisten toimenpi­teet
sekä enen jutun alkamista
että sen jälkeen ovat loukanneet
monessa suhteessa Kreikan pe-rustuslkaia
ja myö.s rikosoikeu­dessa
tavanomaisia menetelmiä,
lakimies Hius toteaa.
Afrikkalaiset vaativat
vahingonkorvausta
oikeusministeriltä
Pretoria. — Oikeusministeri Swar-tille
on annettu kaikkiaan kaksikym-
— "Laki 375", jonka mukaan jut­tu
käsiteltiin, on perustuslain va-tainen.
Kreikan oikeudenkäyttö
sallii vetoamisen ja vaatimuksen oi­keusjutun
uudelleen esilleottanii-sesta,
jos syyte on ollut aiheeton.
"Laki 37.5" ei salli sellaista vetoo
musta. Sen mukaan juittu voidaan
ottaa esille vain iiiuodolM.stcn seikko­jen
perusteella, esimerkiksi sen
vuoksi, että oikeudtn istunncssa ei
ole noudatettu lainsäätämiä menet-
: telytapoja tai on tuikittu lakia vir I
heellLsesti tuomarien epäpätcv.vy-j
den vuoksi.
Loukaten tavalli.sta oikeuden­käyttöä
"laki 37.5" edellyttää salai­sia
kuulusteluja. Ennen syytekir
jelmän julkaisemista syytetyt eivät
tiedä, mistä heitä syytetään. Siitä
ei tiedä myöskään puolustu.sasian-ajaja.
Sen vuoksi puoiustukseUc
mentiiyhdcksän haastetta tulla vas- jää vähän aikaa ji;.tun asiakirjoihin
taamaan oikeuteen afrikkalaisten | t^tusmn^ista varten. Glezok en ju-vaatiessa
S55.0Ö0 vahingonkorvausta
siitä kun poliisit hajoittivat heidän
kokouksensa viime helmikuun 26 p.
(ussa puohi.stus sai tutustua asia­kirjoihin
heinäkuun 4. pnä, mitta
juttu' alkoi jo heinäkuun ii. pnä ja
jatkui keskeytymättä kaksitoista
se millä nimellä tahansa), mikä funlia päivässä.
yhdistää saman reformiohjel-;
man perusteella kaikki työläi-j
set kaupungeissa ja maaseu- j
dulla. j
N vt sen sijaan kerrotaan '
j ; • , /^i j T ' Moskova. — i K U - J P > — Elokuun
CLC:n presidentti Claude ^o-^ ^^^^^^^^^^^^^^^ ^^^^^^^^^ ,^^.^,„„
dpinin selittäneen etukäteen ^ ^,^^,^^^5,^ .suomalaistua. Kirjakauppo-
Winnipegissä-, että "uusi puo-| jen ikkunoihin ilmest.vi suomenkle-lue
perustetaan CCF:n ympä- ' ii.sta kirjallisuutta MarxLsta ja Le-rille".
tarkoittaen tämä kaike-saalcka. Lähestyi Karjalan autonomi-
' sen nouvoslotasavallan dekadi. kym-kun
syyteltyjen voidaan Osoittaa
tehneen lain kieltämiä tekoja tai
edes yrittäneen tehdä sellainen.
Mutta "laki 375" edellyttää ran-gai.
stusta pelkästään "vakoilun
aikomuksesta". Eikä siinä kyl­lin.
Tämä laki on yleensä epä­pätevä.
Ateenan, Salonikin ja
muiden kreikkalaisten lakimies-järjestöjen
kokoukset ovat toden­neet,
että tämä laki ei ole voimas­sa.
Se hyväksyttiin poikkeuslaki­na
.30-luvulla vallinneen Metaksa-sin
diktatuurin aikana, joten toi­sen
maailmansodan jällkeen hy­väksytty
perustuslaki on kumon­nut
sen. Kaikki muut puolueet
paitsi hallituspuolue ovat vaati­neet
tämän lain lakkauttamista,
ja kun nämä puolueet edustavat
60 prosenttia äänestäjistä, on
Glezoksclle annettu tuomio lai­ton.
Edelleen Vilias l'iu huomautti
että viranomai'-et eivät rikkoneet
ainoastaan peru.';tuslain 4. kohtaa,
vaan myös vähemmistöhallituksen
poikkeuslakia pitäessään syytettyjä
ankara.ssa eristykses ä useiden kuu­kausien
ajan ja suorittaessaan kuu­lu:
t"luja ilman, että oikeusvirano­maiset
olivat läsnä, kuten laki edel­lyttää.
Oikeudelle ei jätetty min­käänlaisia
konkreettisia todistuksia
vakoi'usyytteen todistamiseksi. Sen
vuoksi valtaosa .syytekirjelmästä;
tia neljästä) oli omistettu "histori-aUe''.
Niissä käsiteltiin tendenssi-^
mäisest,! Kreikan kommunisticen
puoluieeh politiikkaa sen perustami-s':^
sta alkaen, enimmäkseen ajalta^
jolloin useimmat syytetyistä eivät
vielä olleet syntyneetkään. Mutta
kun puolustus yritti vflstata näihin
monituntisiin syytöksiin uhkasi oi­keuden
puheenjohtaja soveltaa "la^
kia 509", joka edellyttää kuoleman­rangaistusta
"kommunistisesta pro-pakandasta".
Oikeuden puheenjoh-^
taja käytti koko ajan syytetyistä ni­mitystä
"vakoilija", "kavaltaja",
"rikollinen", vaikka "laki 2329"
• ^ a t i i ehdottomasti, että ennen tiu)-
mion julistamista syytettyjä on
kohdeltava syyttöminä^ *
— Mihin toimenpiteisiin puolus­tus
ryhtyy kumotakseen Manolis
Glezokselle ja muille tuomituille
isänmaanystäville annetun väärän
tuomion?
— Korkeimpaan sotaoikeuteen on
tehty esitys Trikalinosille annetun
tuomion tarkistamiseksi sillä perus­teella,
että polii-iupseeri Panaspi
ropulos esiintyi syyttäjän todistaja
na, vaikka hän oli aikaisemmin o^-
lut kuulustelijana. Kreikan rikosoi­keuden
menettelytapaa koskeva
lainpykälä N:o 212 pitää koko oi­keusjuttua
mitättömänä. jOs samas­sa
jutussa kuulustelijana esiintynyt
henkilö esiintyy todistajana. Jos
tämä vetoomus otetaan huomioon,
käsitellään juttu uudelleen kaik­kien,
niiden kohdalta, jotka ovat
saaneet tuomion!
Samaan aikaan toiset tuomitut
ovat jättäneet valituksen areopa;
giin (korkeimpaan veto-oikeuteen)
perustellen valitustaan sillä, että
sotaoikeus, joka^ edellyttää körke-j
(n-^ljä tuntia seit emästä) ja ylei-
Kikos on olemassa vasta silloin j sen syyttäjän puheesta (kolme tun
MOSKOVA SUOMALAISTUI
Ihan ikikarjalaniakin,. oh avajaisissa
.^rhij)pa Perttusen pojanpojan vaimo
Tatjana Perttunen, yksi kalevalai.sen
rutionlaulannan vlela eläviä kansnn-onr.
aisia jatkajin, jonka runoja on si­kermä
Jaakke Rugojevin tolmitta-ma.
ssa antologiassa "Laulu uudesta
ti sitä, että ammattiyhdistys- kulttuurikat.se.lmu.s. Sammosta-.-
väki yritetään, saada takaoven \ aikana Neuvo.stoliilon pääknu- l Tatjana Perttunen on jo 81-vuotlas
kautta tehottomaksi osoittau- j pupki tutustuu eri kansallLsuuksien I ja valokuvaajilla oli kiire Ikuistaa
nessä ollut vaiti kuin hauta. Tämä vaitiolo antaa pontta mr. Uuneen CCF:n vaali- ja rahoi-, tasavaltojen taiteeseen ja kirjaiiisuu-, hänen ja^Anja Vammevuon keskus-
Eatonin lausunnolle, että "jotkut minun hyvät ystäväni ame­rikkalaisten
valtiomiesten keskuudessa pelkäävät puhua suh­teen,
talla kertaa Karjalaan.
Keskipäivällä avattiin kirjallisuus- | """^ tulevat .suomalaiset runonlau-näyttely
Lcnin-kiijastoS!;a. iltapäi- laJ'>l''"-et toisensa. Kukas on sitten
väliä karjalaisen talteen ja kan.san-. Tatjana Perttunen? Vastaan hänen
tuskarjaksi.
Tähän viittaa myös se tapa,
teiden parantamisesta Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kes-l "Taiten Winnipe.gin seminaari
ken." Ja hän kertoi heidän sanoneen: "Me pelkäämme jou- j^n järjestetty, iinnakkotietojen taimeen näyttely taideakatemian huo- \ omina .sanoillaan:
tuvamme häviölle seuraavissa vaaleissa, jos suosittelemme
parempaa yhteisyjnmärrystä."
Ja miksi? Luonnollisesti siksi, että kylmän sodan jatku­misen
ilmapiirissä rikastuvat sotatarviketehtailijat ja muut le.sin johdolla on Winnipegiin
voittoilijat maalaisivat heistäkin paholaisen kuvan seinälle.
Viitaten erikoisesti näihin "pelkääviin" yhdysvaltalaisiin
valtiomiehiin, mr. Eaton sanoi puole-Staan: "On valitettavaa
kun täytyy puhua näistä seikoista, mutta minun täytyy se
sanoa, ihmiskunnan etujen takia."
telua, kohtasivaihan siina eri suun-
Yhtä kuvaava on toisaalta se suorasukainen, seiväpuhei-nen
sähke, minkä Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrush-tshev
lähetti Pugvi^ashin tiedemieskonferenssille. Hänen säh­keessään
ei kierrelty eikä kaarreltu, vaan sanottiin suoraan^
että Neuvostoliitto.haluaa kaikkien joukkotuhoaseiden, myös
bakteeri- ja myrkkyaseiden kieltämistä. Hrushtshev ei ilmei­sesti
"pelkää" vaalihäviötä! Hän kirjoitti:
"Auktoriteetteina tiedemiehinä T« voitte anta arvokkaan
panoksen taistelussa "sotaa vastaan, missä käytettäisiin ydin-,
kemikaali- ja biologisia joukkotuhoaseita.
. "Neuvostoliitto suosittelee horjumatta kaikenlaisten
joukkotuhoaseiden kieltämistä. Me. katsomme, että niiden
käyttövlbukkaa inhimillisyysperiaatteita, kansainvälisten la­kien
standartteja ja ihmiskunnan omaatuntoa." >
* * *
On ilahduttavaa nähdä, että Cyrus Eaton voi canadalai-sella
maaperällä järjestää "Ajattelijain kotiinsa" tällaisia
: kansainvälisiä; tiedejnieskokouksiap
ta ulkopuolista häiriötä sen paremmin hallituselimien kuin_
tavallisen kansankaan keskuudessa.
""Mutta nykytilanteessa tällainen suvaitsevaisuus, niin
tervetullutta kuin se onkin, ei kuitenkaan riitä. Canadan vel­vollisuus
kansakuntana on ilmaista oma harkittu mielipi­teensä
niin ydinaseiden kuin bakteeriaseidenkin kieltämisen
puolesta. Tavallisesti sanavalmiina pääministeri Diefenbake-m
velvollisuus on tervehtiä tätä tiedemieskokousta ja sa­malla
ilmaista, että kaikki täysjärkiset canadalaiset ..vaativat
kaikkien joukkotuhoaseiden hävittämistä — ja että Canadan
hallitus tulee tällä noudattamaan kansan tahtoa.
mukaan CCF:n edustajana ala- neistossa, ja illalla ta.savallan venä-huoneen
jäsenyydessä aikai-jjanklelinen musikaali.sdraamallinen
semmin olleen Stanley Know-i teatteri esitti sinisalon baletin
"Sampo" suuren teatterin toi-sella
l i : i l r-ir-in • v - i T i-< 1 I näyttämöllä ja suomenkielinen draa-kutsuttu
CCF:n ja CLC:n kan-1 J^^^^^^^^ •.Nummi.suutanf
salliset johtajat ja aluevirkai- | ke!=kusteatterissa - kuinka
lijat, GGF;n parlamenttijäse-j hyvin .sopikaan Kiven huumori tähän
net, ilmeisesti CGF:n suo.sios-i naurua hell.scvään taloon — ja ta-
Uuden puolueen suunnittelu
, Tänään (perjantaina) alkaa Winnipegissä kolmipäiväi­nen
seminaari, missä keskustellaan uuden poliittisen puo­lueen
perustamisesta, puolueen nimestä, ohjelmasta, tarkoi-tuspei;
istä ja järjestömuodoista — vaikkei mitään sitovia
päätöksiä näistä kysymyksistä ehkä tehdäkään.
-. " .Ennakolta annettujen tietojen perusteella näyttää kui­tenkin-
siltä, "että tämän uuden puolueen perustamistdirhin- ,
nan johdossa olevat henkilöt' ovat menneet melko kauaksi
^^uosi sitten' huhtikuussa CLC:n Winnipegin konventionissa
;hyyäksytystä;s; päätöslauselmasta;: jjonka;selvästt-^ ^ ^ ^^^^^
,l!.X?'H??f?^4-^V--?'^^^^^^ (esiintyköön.^ „sen Hikkeen luomissanija. f ""Muttr.'"o\ipa"'näJttelyssä mukai
sa olevien farmarien järjestö­jen
edustajat, sekä joukkoa
"valittuja" yksilöitä. Tällaisen
kutsun ja valinnan perusteella
on ilman muuta sevlää, että
kokoukseen osallistujat on sii­vilöity
niin, että vissi tarkoitet­tu
osa työväenliikkeestä tulee
syjäytetyksi.
Ja kuitenkin tätä uutta po­liittista
^ : liikettä yhdyttiin
suunnittelemaan ja järjestä­mään
huhtikuussa 1958 WinniT
pegissa pidetyn GLC:n konven­tion.
päätöksen : perusteel la,
missä tehtävä määriteltiin seu­raavasti:
. "On tullut aika Canadan po-,
liittisten voimien perusteelli­selle
-uudelleen linjoittumisel-
1 e.: Ta r vi ta an 1 a a ja 11 a poh j ai 1 a
olevaa kansam poliittista'liiket­tä,
mihin kuuluu CCFy ammat-'
tiyhdistysliike, farmijärjestöt,
vapaiden V ammattien-harjoitta-^:
jat ja muut liberaaliset ihmi­set,
joita kiinnostaa perustavaa
laatua 'olevat: sosiaaliset muu­tokset
ja uudistukset (reconst^
ruction) parlamentaarisen hal­litusjärjestelmämme
puitteis­sa.
Sellaisen laajalla pohjalla
lepäävän, - poliittisen -liikkeen
tulisi huolehtia siitä, että am­mattiyhdistysliike
(labour) ja
muut kansan järjestöt "voivat.
yhdessä CCF:n kanssa osallis­tua
välittömästi .sen.perustarhi-seen,
sen järjestörakenteen, fi­losofian
ja ohjelman määritte­lemiseen
sekä finanssi- ja eh-
^okaskysymysten vTatkaisuun". =,
Nähtäväksi jää, missä mää­rin
Winnipegin seminaari kun­nioittaa
tämän uuden poliitti-savallan
sinfoniaorkesteri karjalais­ten
.Säveltäjien musiikkia Kremlin
teatteris.sa.
'Meilla on taalla näytteillä 550 kir­jaa
ja 220 kirjallisuuteen liittyvää
graafilista lehteä", selitti karjalaLs-suomalaiscn
neuvostotasavallan val­tion
ku.stannusliikkeen johtaja 0.s.si-pov,
"kaikki 2—3 viime vuoden ajal­ta
lukuunottamatta sellaisia sarja-teoksia
kuin Leninin kootut, jotka
tietenkin ovat ilmestyneet jo pitem­män
aikaa".
Siellä oli harvakseen ja ilmava.sti
asetellut näyttelypöydät, marxi.smin
kla.s.sikoita, poliittista kirjalli-suutta,
Kalevalaa ja Karjalan kulttuuria,
karjalaista kaunokirJallisuutt<T seka
suomen- että venäjänkielellä. Karja­lan
kirjailijathan ovat siinä onnelli-
-sessa asemassa, että vähänkään merr
kittiiväv teos käännetään heti m.vös
venäjäksi.
Luonnontieteellisen: kirjhllisuuden
joukcssa kiinnittirerikoLsesli huomior
ta-T>arl stutkimusta; Karjalan ka.svi-ja
'eläinkunnasta. Me työskentelem­me
•. laajalla pohjallaT-kuten näkyy,
selitti johtaja Cssipov, pienikokoi­nen,
.vilkkaasti puhuva' karjalainen,
jolle kustannustoiminta :tun tui ole-,
van kaikki kaikessa.
VMekiän uusia aluevaltauksiamme
on tarmokas ^ työ kulttuuripohjan
laajentamiseksi ja v; .syventämiseksi:
Senvuoksl huomaatte täällä näyttc^
ly.ssä niin paljon •taidejulkai.suja, kirr
joja kuvataiteista, teatterista, tanssir
kollektiivcLsta ja musiikista sekit kan^
.sankulttuurista." Se olikin totta,
mutta .samalla ^huomasimme myös
poliittisen .kirjallLsuuden: vh
julsta filo.sofista kirjallisuutta, jota:
sarjaa johtaja Csslpovin:. vakuutukf
sen;mukaan;jatkctaan niin. että pa-.'
ras: ' osa - tämänlaatuisin : venäläistä.•
kirjallisuutta ilmestyy myös suomek-
.si.
i •Mielenkiintoinen;! uutuus -v
toiminnassa . oH - .suuret, aina 2,000
kappaleeseen,: nousevat painokset' tair
fellljalnUnoknlverrukslstn,. joilla on
ollut ,vaUava,>menekkl.
mukana
"Tama kana ka.svoi Karjalassa,
pienoise.ssa pirttisessa,
matalai.sessa maja.ssa,
pitaja.s.sa. Vuokkiniemen,
Latvajarvcsta kotoi.sin,
pieni akka Perttulasta".
Ja varmaan kaikki yhdymme hä
nentoivotuk.seen.sa:
."Auttakoon aunnkopälvä,
vahingoi.sta varjelkohon.
niinkuin lintu poiklan.sa
tuota suurta neuvostomaata,
tovereita kallehia
sotapellon sorrannasta.
miehen miekkojen nenistä,
. ettei heitä lyijy; löLsi,
tinapalli paukkoaisl."
Puolimatkan krouvi
ä'KuuJcauden iyfaiteiskilo^ «n $3,161.77; nyt
saapui $337.00; Vähimmäistavoitteena $6,000
; Torstaisessa postissa saapui site paljon' lahjoituksia^ ''haasteita ja
rahaa lahjoitusten katteeksiy että odotettu il'puo]imatkan.krouvi^^'saavu-:
tetiiin ja ;sivuutettiinkin ^ensimmäisen. ryntä^^
saapui viitisentoista haastetta ja niiden katteeksi kaunis : rahaisummay'
$377.00, mikä nosti tähänastisen yhteistuloksen $3,161.77. Kiitos lahjoit­tajille,
ja uusien haasteiden antajillie! Kuiikauiden aikana tu^^^
kuudestatufaannesta hankituksi ja se.: ahtaa; toiveita siihen» että vähim->'
mäismäärä, $6,000, saavutetaan ja siyuutetiaiaii reilusti> ettei }leliteMme^^
joudu talousvaikeuksiin.
Eilisessä, eli torstaisessa postissa tuileid^ lahjoitusten; £0]^^
summa on suhteellisesti suuri sen vuoksi kun yksityislahjoitusten;:lisäksi
saapui $200.0(riahjöitus GSJmKirkland Laken flsast
CSJ:n Torohtöid össtsitoltaja CSJ:ii Lon^Laken osastoirbin;^äpäartitu|^^^
ta $40.00 lahjoitus. Hyvin tehty! Long Laken osaston tulos\osöitta.l;
myös, että lehtemine hyväksi järjestettävät illatsut ja muut tilaisuudet;
saavat hyvän yleisökannatuksen.
Jatkakaanime siis hyvää työtä ja ennen muuta, antakaamme haastei­den
vyöryä!
Lahjoituksia ja uusia haasteita saapui nyt seuraavasti:
CSJ:n KIRKLAND LAKEN OSASTO, Kirkland Lake^ Ont., lahjoit-^
taa $200.00 oman lehtensä Vapauden hyväksi ja toivoo, että kaikki Jär­jestömme,
osastot ja SCAULzn seurat tekevät parhaansa Vapauden ilmes­tymisen
turvaamiseksi.
CSJ:n TORONTON OSASTO, Toronto, pnt., lahjoittaa $50.00 Va­pauden
hyväksi.
CSJ:n LONG LAKEN OSASTO, Long Lake, Ont., lahjoittaa vielä
$40.00 lisää bingoillan tuloja ja haastaa kaikkia Järjestön osastoja jär­jestämään
bingo- tai muita tilaisuuksia lehtemme Vapauden hyväksi,
että sen ilmestyminen kolmipäiväisenä olisi turvattu. ICaikki osastot, ot­takaa
tämä huomioon ja toimikaa nopeasti asian hyväksi! ,
HELMI tlTTERSON, Foxbor,o, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden hy­väksi
ja haastaa mrs. Hulda Johnsonin, Garsonista, Oht.
IDA JA FRANK HAKALA, Sioux Lookout,Ont.,vastaavat $10.00 W.
Murron ja Toby Hakalan haasteisiin ja haastavat seuraavait toverit vas­taamaan
vointinsa mukaan: Frank Leppänen, Sioux Lookout, Ont., Vilho
Toikka, Port Arthur, Ont. ja Emil Hellsten, Vermillion Bay, Ont. v
LEMPI JA VILI SIHLMAN, Kirkland Lake, Ont., lahjoittavat $5.00
Vapauden ilmestymisen turvaamiseksi ja haastavat seuraavat tekemääh
samoin: Mary ja Eino Alanko, Hilma ja Eino Vuorimäki, Aino ja Heikki
Pitkänen sekä Elle ja Lauri Koski, kaildci Kirkland Lakelta, Ont.
SELMA JA VÄINÖ JAAKKOLA, Kirkland Lake, Ont., lahjoittavat
ampaa tuomiota kuin siviilioikeus,; $5.00 Vapauden hyväksi ja haiastavat seuraavat: John Wuollet ja F. Jam-ei
ole oikea elin käsittelemään sä, molemmat Kirkland Lakelta, Ont., tekemään samoin.
MARTTI LAAKSO, AVindsor, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden hy­väksi
ja haastaa seuraavat henkilöt tekemään samoin: Matti Hietala,
sesti mainitsematta konkreettisia | windsor, Ont., EmU Tuhkunen ja Oskari Lehto, Riverside, Ont., Otto
todistuksia. Tällainen on jutun oi | salonen ja Aaro Kinnunen, Toronto, Ont.
HENRY RAPAKKO, Dunblane, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden hy­väksi
ja haastaa seuraavat: mrs. A- Koski ja Albert (ei saa sukunimestä
selvää), molemmat Dunblanestä, Sask.
NESTOR TUOMI, Fruitland, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden hy­väksi.
HANNA TARVAINEN, R. R. 1 (Pikku-Penagelta), Whitetish, Ont.,
vastaa $2,00 Jalmar Holmstedfin haasteeseen.
KALLE KUUKKANEN, W,orthington, Ont., vastaa $2 00 Kalle Kaup­pisen
haasteeseen ja toivoo, että kaikki toisetkin Kallet huomioivat
Kauppisen Kassun haasteen.
MAIJU JA EVERT MÄENPÄÄ, Worthington, Ont., lahjoittavat
$3.00 Vapauden hyväksi ja haastavat puolestaan seuraavat: Alex Haan­pää
ja Karl Kalenius, molenunat R. R. 1, Worthington, Ont. Antakaa po­jat
haasteiden vyöryä!
T. NIEMI, Ville Lasalle, Que., vastaa $500 L Mäkelän haasteeseen.
TYYNE JA BERNARD HILL, Meadow Portage, Man., lahjoittavat
54.00 Vapauden hyväksi ja haastavat seuraavat henkilöt tekemään par-haan.
sa: Aino Mackie ja John Saari, Rorketon, Man. ja Frans Kivi, Keho-ra,
Ont.
Tässä katsauksessa —— $ 337.00
Ennen julkaistuja 2,824.77
tällaista poMittista juttua, ja myös
sillä, että päätös on perusteltu ylei-kcudellinen
puoli.
Minusta näyttää kuitenkin että
hallitus ei salli ottaa asiaa uudel­leen
käsiteltäväksi. Jutun tähän­astinen
käsittely on jo aiheutta­nut
hallitukselle korvaamatonta
vahinkoa, joten se tuskin uskal­taa
sallia asian uudelleen csillc-ottamista.
Pikemminkin hallitus
valitsee toisen tien ja julistaa
"armahduksen" välttääkseen oi­keusjutun
uuden käsittelyn.
— Millaiset ovat mielestänne ju­tun
poliittiset seurauk.-et?
— Glezoksen juttu on oPut tär­keä
vaihe Kreikan kan.san taistelus-
Mi vapautensa puolesta. Sillä on
oleva vakavia seurauksia. Kreikan
kansa taistolce kurjuutta vastaan,
leivän ja riippumattomuutensa puo­lesta.
Kansanjoukkojen tietoisuu­den
kohottamisesta puhuu jo .sellai­nenkin
seikka, että demokraattisen
sanomalehden /Vfghin, painosmäärä
lisääntyi oikeusjutun aikana kak
sinkertaiseksi.
Vainote.-saan Glezosta. hallitus
pyrkii halvauttamaan yhtenäisen
demokraattisen vasemniistopuou
een EDA:n. Mutta Kreikan kansa
teki hallituksen aikomukset tyhjik­si.
Eristetyksi ei tullut EDA vaan
hallitus. Vieläpä vanhoillisemmat­kin,
hallitukselle lahei.set j a EDA:s-ta
kaukana olevat poliittiset toimi­henkilöt,
kuten esimerkiksi Zalda-ris
ja Papandreu esiintyivät "lain
N:o 375" soveltamista vastaan ja
tunnustivat ettei. Glezoksen .jutussa
Yhteensä .___ $3,16L77
ollut hiukkaakaan vakoilulta tun­tuvaa.
U:eat kymmenet puolustuk­sen
todistajat, entiset ministerit,
kansanedustajat, puolueiden johta­jat,
tiedemiehet, kaupunkien johta­jat,
ja ammattiyhdistysliikkeen joh­tajat,
joista monet ovat kommunis­min
va.staustaj ia ja äärimmäisiä oi­keistolaisia,
korostivat, ettei vakoi­lusta
voinut olla puhettakaan. Tun­netut
asianajajat, jotka kuuluvat oi
keistoon. esiintyivät Glezoksen puo­lustusasianajajina.
Kaikki kreikka­laiset,
heidän joukossaan "hallituk­sen
ystävät", ovat tunnustaneet yk­simielisesti
oikeusjutun luhistu­neen.
Vaikka Kreikan kansan ja
maailman y'einen mielipide ei saa­nutkaan
voittoa tuomioistuimesta,
on totuus tullut julki j a sitä voi­daan
pitää suurena menestyksenä^
— Miten Kreikan yleinen mieli­pide
arvioi sen avun. jota kansain­välinen
vastalauseliike antoi taisto,
lussa demokratian puolesta? ^ .
Kreikan kansa on ollut liikut-r
tunut nähdessään, miten voimak­kaasti
maailman yleinen mielipide
on acettunut puolustamaan kreikka-
Jatkuu 3:nella sivulla
Velipuolien välinen veljessota
Uutist iedoissa kerrotaan, että reu­matautia
-potevan Laosin vanhan
kuninkaan tilalle tullut Ranskassa
koulutettu kruununprinssi Savang
Valhana on 'myös Laosin kunin-kaalli.
sen armeijan ylipäällikkönä Ja
luultavasti .sikäläisten buddhalaisr
,ton uuisi jumala. .
;; Sivunicnnon sanoen^ Laosin;väki-luku
on vain noin^2,000,000 — ja
sen talouden peru.slana on riisin­viljely.
Mutta maan talouden jäl-jellejääncisyydestä
huolimatta Yh­dysvallat
on vaatinut "avustuksen-'
.sa" hinnaksi sitä, että Laosissa pi­detään
aseissa 215.000 miestä ja aja­nut
myös: tahtonsa läpi,. vaikka; tä;'
ifiä armeija on ainakin kaksi ker­taa
niinlsuiiri; minkä maan finanssi^
aseina voi kestää! — —
Mutta annettuaan paholaiselle
pikkusormensa; ;Jjaosin.:kuningasT
kunta: menetti pian koko .kätensä:-
Laos on tosin saanut Yhdysvalloista
noin $25,000,000 vuotuista avustus­ta;
pääasiassa sotilaallisia tarkoituk­sia
varten.*- Laosiin on sysätty Yh­dysvalloista
kaikenlaista, .sotatava-'
raa; aina tankkeihin a s t i . ' Ja tämän;
"avustuksen" •: mukana; on: sinnö lä­hetetty.
71 : sotilasneuvonantajaa .ja
100-sotilaskouluttajaa, minkä vuok­si
on vaikea kieltää esimerkiksi
Ncuvostoliiton ja Kiinan syytöksiä,
että Laosin kuninkaallinen armeija
on asiallisesti Yhdysvaltain kontrol­lissa
ja komennettavana.
Tämän ulkomailta huomattavassa
määrässä kontrolloidun kuninkaalli-
.seii armeijan käytettävissä on sisäl­lissodassa
tunnustetusti suuri. nu­merollinen
ylivoima niin miesmää­rässä
kuin aseistuksessakin.
Mutta siitä: huoTTihatta ujUistie-doissakerjiotaan.
että -sisällissodan
alkaneet kuninkaalliset^ asevoimat
•ovat äärettömänÄvaikeassa /asemas­sa
sittenkin; vaikka maassa vallit­see
;sadekausillemonsoon), jolloin
sotatoimet ovat pakosta hyvin ra­joitettu.
Syyksi on selitetty se. että
;kuninkaalliset asevoimat ovat halut­tomia
sotimaan — jotavastoin on
ilmeistä, Pathet Laon eli Vapaan
Laosinisuhteellisen pienillä ja hei­kosti
aseistetuilla voimilla on suur'
ta - menestystä nimenomaan siksi,
kun he ovat taisteluvalmiita ja en­nenkaikkea;
siksi kun ne nauttivat
suurten kansanjoukkojen luotta­musta
ja kannatusta.
Eräitten porvarillisten arvioiden
mukaan Laosin kuninkaallisella ar­meijalla
on 10:1 ;:vastaan ylivoima
Pathet Laon joukkoihin, mutta sii­tä
huolimatta uutistiedoissa kerro:
taan nyt, että amerikkalaisten up­seerien
harjoittamien;: ja .johtamien
kuningasmielisten joukoissav vallit­see
> paniikkimielialaa muistuttava
tilanne.-
Eikä suinkaan suotta, sillä myön-nettiinhfin
Yhdysvaltain kongressin
istunnossa äskettäin, että Yhdysval­tain
antama "apu" on Laosissa ai- miseen, ehkä siinä toivossa,: ettei
heuttanut inflaation, laajakantoista
mädännäisyyttä korkeissa virkapai­koissa
ja. tyytymättömyyttä suurten
joukkojen keskuudessa.
Pathet Laon eli Vapaan Laosin
liikettä johtaa myös prinssi; ("kom­munisti"
prinssi, näin meille kerro­taan)
joka on taistellut vuosikausia
ranskalaisia miehitysjoukkoja ..vas­taan
'"ja: nauttii ilmeisesti suurta
kansansuosiota, koska. hän: sai, vii-meksipidetyissä
.- vaaleissa hyvän
kansankannatuksen ja istuu nyt- po­liittisena,
vankina kaltetien- takana.
Tämä^.patrioottisen kansanliikkeen;
johtaja, prinssi Souphannouvong
• tuli ilmeisesti poliittisesti niin pe­lätyksi;
ettäihän ja hänen Lao Hak-sat
puolueensa Julistettiin lainsuo­jattomaksi.
-
Vaikka iuutistiedoissa;kdrrotaan.
eitä aseellisen päällekarkauksen uh­riksi
~ joutuneiden patrioottisten
Pathet Laonsjoukkojen: haltuun: on
vallitsevasta sadekaudesta: huolimato
ta joutunut suuria osia kahdeksasta
maakui\nasta (Laosissa on-12 maa­kuntaa),
niin ilmeistä kuitenkin on,
että varsinaisia taisteluja siellä on
tähämmennessä käyty melko vähän.'
Uutistiedoissa puhutaan esimerkik­si
Pathet Laosin 130 miestä käsit­tävän
komppanian suurista voitoisr
ta j a myös siitä,. että. kuninkaallis­ten
asevoimien-joku mies oli haa­voittunut
jne. Kaikki tämä viittaa
mieluimmin 'aseellisiin : kahakoihin
kuin varsinaiseen sotaan.
Mutta tämä ei tarkoita sitä. et­teikö
Laosin tilanne ole vakava.
Päinvastoin:- näyttää ilmeiseltä; että
vissit imperialistiset piirit pakoitti-vat
pakoittamalla Laosin kuninkaal-
"suojasaa" pääse vaikuttamaan
"kylmään sotaan" ja samalla; myös
siinä mielessä; että saataisiin sotke- ; {
luksi entistä pahemmaksi.:.-varsinkin
Aasian maiden väliset suhteet. •::::.••:••[
Tässä tilanteessa Canadan tulisi:
täyttää velvollisuutensa kansainvär s
lisen valvontakomissionin jäsenenä. ,
Kuten tiedetään, Geneven, konfe-.,;
renssi muodosti 1954 erikoisen ^Val­vontaelimen,
jonka tehtävänä »on
huolehtia Geneven rauhansopimus-
;ten täytäntöönpanosta Laosissa..Tä-,:
hän valvontakomissioniin tuli P/iio-lan,
riiTian ja Canadan edustajat. ^
Tämä valvontnkomissioni "kes­keytti"
toimintansa noin vuosi sit­ten
ja Otta\va on tähän—mennecsä
torjunut Puolan jarlntian.esitykset
valvontakomissionin uudelleen kool-,
lekutsumiseksi muka sillä perus­teella,
että Laosin hallitus vastustaa
sitä, ja että valvontakomissioni on
jo muka työnsä täyttänyt. Selvää
tietenkin on. että veljessodan aloita
tanut Laosin kuninkaallinen halli­tus
ei halua edesottamisiaan / tutkia.
Toisaalta on kuitenkin totta että
valvontakomissionin työ ei ole päät-,
tynyt ennen kuin se itse lopettaa
työnsä yksimieliseni päätöksen*pe:;^
rusteella — ja tällaista päätöstä
ei ole tietääksemme missään tehty.
. K a i k k i e n näiden tosiasiain perus-.,>
teellä -. Diefenbakcrin hallitus ottaa s
kannettavakseen ylivoimaisen kuor­man
silloin jos'se kieltäytyy täyt­tämästä
kansainvälisten sopimusten
velvoituksia ja siten osaltaan myötä?:
vaikuttaa siihen, että sota kehittyy
Jlmiliekkcihin Laosissa. Parenipi
olisi katsoa kuin katua.^ • •
Usenvarmeijaii'veljessodan''aloitta- —»Känsäkoura;;,