1966-06-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistai, kesäk. ,7 p. — Tuesday, Jtme 7, 1966 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN OF FINNISH CANADIANS ( L IBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917 CoiTORt W. EKLUND MAMAGER: E. SUKSI TELEPHONE: O F F M AND EDITORIAL 674-4264 PuMlshed thrlce weeMy: Tueadays, Thurjsdays and Satutdays by Vapana Publishing Co. Linilted, 100-102 Elm St, West. Sudbury, Ontario, Canada. Mailing Address: Box 69 Advettlsii^ rtites (ipon api>licatioh, translatlön tree of charge. «uthorlzed as second class mall by the Post Office Department,, Ottawa. , , . and for paym^nt of pofltage in cash. CANADIAN LANGUAGE-PRESS : TILAUSMNNAT: • Öanadassa: 1 vk, $9.60, 6 kk; $4.75 USArssa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.28 , 8 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75 Ylikersantti Donald Diincanin Vietnam-lkokemuifcsia: aan ei . - . - Amerikkalaisessa Rampart^aikakauslehdessS Julkaistiin liiljattain entisen ylikersantti Donald Duncanin muistelmat. Muistelmien alkulauseessa leliden toimitus kertoo Duncaikin palvelleen 10 vuotta USA:n ar-iheijässa, joista 6 vuotta erikoisjoukko^astoissa. 18 kuukauden ajan hän otti osAa amerikkalaisten erlkoisjoukko-osartojen sotatolmttn Etelä- Vietnamissa. Hän on saanut useita ansiomerkkc^jä. Viime vuoden maaliskuussa hän kieltäytyi vastaaiiottamasta kapteenin aryoa. Syyskuun 5. päivättä 1965 hänet kotiutettiin Vietnamista. Näin kertoo Donald Duncan: . ; • - / • NLn-Fiatin jättilaiskaupasta Neuvostoliiton ja italialaisen Fiat-autoyhtymän kesken hoin kuUkaiiSi sitten allekirjoitettu sopimus jättiläismäisestä autotehdaskaupasta sai silloin suunnatonta'huomiota ei yksin autoteoUisuusmaissa vaan ympäri maailmaa. Tosiasiassa keskustelu päivälehtien ja aikakiausjulkaisujen palstoilla jatkuu vieläkin tästä asiasta. $e on asiantuntijain selityksien mukaisesti suurin kauppa mitä Neuvostoliitto on koskaan solminut yhdellä kertaa ei- Bosialistisen maan yrityksen kanssa ja suurin kauppa koko öutöttkh historiassa. Kuten muistetaan, aivan viimeiseen asti eläteltiili eräissä läntisissä autoteoUisuusmaissa toivoa, että kauppa menisi myttyyn tai ainakin jokin muu kuin Fiat-yhtymä gäisi sen tilauksen. Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että •ankaraa kilpailua autotehdaskaupasta on ollut, mutta Fiftt-yhtymä on toimitusehtojen ja Italian hallituksen rahoitusehtojen avulla voittanut tämän kaupan. Lisäksi ön kerrottu, että ranskalainen valtion omistama Rehätilt-autotehdas, joka ilmeisesti oli yksi Fiatin kilpailijoista, jatkaa edelleen neuvotteluja Neuvostoliiton edustajien kanssa toisen autotehtaan toimittamiseksi Neuvostoliittoon, tisäksi kerrotaan, että vissit muutkin autoteollisuusmaat Japania myöten ovat edelleen kiinnostuneita Neuvostoliiton au-totehdasmarkkinoista. Eräslehti otsikoi silloin NeuvostoHiton jättiläismäistä au-totehdaskauppaa koskevan uutisensa: "Fiat räjäyttää raula-esiripun." Tämän johdosta oh todettava, että "rautaesiripun"- räjäyttäjinä ovat olleet ne, jotka ovat olleet sitä aikaisemmin •pystyttämässä. Neuvostoliiton ja Fiatin kauppa ei ollut suin-kaah mikään yksinäinen ja irrallinen "keikka", vaan se on Ainoastaan eräs suuri ja ehkä juuri alan vuoksi mielenkiintoisin siinä tapahtumasarjassa, joka perustuu Neuvostoliiton rauhanomaisen rinnakkaiselon sekä. taloudellisen yhteistyön ja kilpailun politiikalle eri maiden kanssa, riippumatta näi-döi yhteiskunnallisista ja taloudellisista järjestelmistä. Tällä hetkellä ovat päiväjärjestyksessä mm. suuret autotehdaskau-pat länsimaiden kanssa. Jatkoa monilla muilla aloilla on odotettavissa. Kun puhutaan jonkin "esiripun" räjäyttämisestä, niin Neuvostoliitto on puolestaan tällä taloudellisen yhteistyön ja kaupallisen kilpailun politiikalla räjäyttänyt sitä vuosikausia ympäröineen poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen saarto-i* tekaan. Se oli suuri voitto maailman rauhan asialle sekä Neuvostoliiton ja muiden kansojen hyvinvoinnin edistämiselle. Tämä politiikka näyttää myös sen suunnan, missä on ihmfekunnan tulevaisuus. Maailmassa on vielä paljon sokeutta^ mistä hätkähdyttävimpänä osoituksena on Yhdysvaltain hfarvittävä Vietnamin sota ja Länsi-Saksan sairaalloinen pyrkimys ydinasenappien sormeiluun. Tällä politiikalla, joka loppuun asti vietynä merkitsisi atomisotaa, ei ole kuitenkaan tulevaisuutta. Sota on korvattavissa rauhanomaisella yhteistyöllä. Tässä mielessä maailman kansat tervehtivät myös tyydytyksellä Neuvostoliiton ja Fiatin yhtymän yhteistyötä, joka on ilmaus rauhan suuntauksesta ja jonka seuraukset säilyvät pitkälle. •Samalla kertaa Neuvostoliiton ja Fiat-yhtymän jättiläis-kauppa osoittaa meidän maallemme Canadalle, miten suuria mahdollisuuksia on alati kasvavilla sosialistisen maailman-osan ja erikoisesti Neuvostoliiton markkinoilla. Vissit Otta-wasta saadut merkit osoittavat, että liittohallituksella on li-eääTityvää kiintymystä Neuvostoliiton ja Canadan välisten suhteiden parantamiseen, mutta aika ei odota, ja Canadan kompastuskivenä näyttää edelleen olevan pelko siitä, mitä sanoo Washingtan jos canadalaisyhtiöt saisivat hankituksi suuria kauppasopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Suomen Sadankomitea Ruskista Yhdysvaltain ulkoministerin Dean Ruskin viikko sitten tiistaina alkaneen Suomen vierailun johdosta antoi Helsingin Sadankomitea seuraavan julkilausuman: Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk, kun toivotamme teidät tervetulleeksi Suomeen, toivomme, että matkanne muodostuu antoisaksi ja kykenee vakuuttamaan teidät siitä, että rauha pienten ja suurten kansojen välillä on mahdollinen, vieläpä toivottava. Teidän erikoisalanne on ulkopolitiikka, siksi pyydämme teitä kuuntelemaan tarkasti mitä suomalain set ajattelevat Yhdysvaltain politiikasta Kaakkois-Aasiassa. Suomi on perinteellisesti amerikkalaisystävällinen maa, mutta teidän on lähes mahdotonta tavata Suomessa henkilöä, joka kannattaisi maanne sotaa Vietnamissa. Me olemme syvästi huolissamme Siitä, että Yhdysvallat jatkuvasti laajentaa sotaa Vietnamissa, ja uskomme, että teidän vastustajanne kaikkialla maailmassa ovat oikeassa kutsuessaan sotaanne imperialistiseksi. Te tiedätte paremmin kuin me, että Yhdysvaltain sodalle Vietnamissa ei ole olemassa hyväksyttävää perustelua; Yhdysvallat menettää vain arvovaltansa selittäessään, että amerikkalaiset ovat Vietnamissa sellaisen hallituksen kutsumana, jonka kanssa olette puolustusliitossa. Te olette itse asettaneet Etelä-Vietnamin hallitukset ettekä ole Vietnamissa kenenkään ;kutsuinana vaan omasta pyynnöstänne. Te ette ole Vietnamissa torjumassa hyökkäystä ulkoapäin, koska kaikki vastustajanne ovat vietnamilaisia. Kyynisyydessään ja moraalittomuudessaan lopullinen on teidän.joskus esittämänne perustelu, että kommunismin leviäminen on estettävä kaikissa maapallon osissa, Hysteeri-syydessänne te olette valmiit näkemään kommunismia sielläkin, miösä nälkä nostattaa ihmiset rappeutuneita ja vastoin tosari etua toimivia diktatuurihallituksia vastaan. Yhdysvallat ei voi edistää politiikallaan maailmanrauhan säilymistä ja lujittumista. Jos se katsoo oikeudekseen tappaa ihmisiä voidakseen estää näiden joutumisen amerikkalaisille vasten- Kun minut 10 vuotta sitten kutsuttiin armeijaan, olin vannoutunut antikommunisti. Kuten yleensäkin enemmistö amerikkalaisista en pystynyt käsittämään, kuinka joku voi pitää kommunismia demokratiaa parempana. Vastenmielisyyteni tätä^ideologlaa kohtaan Johtui katolisesta uskostani jä komihunlsmia käsittelevistä lehtikirjoituksista. Olin kuullut kauhukertomuksia elämästä kommunismin vallan alla. Kohta saatuani armeijassa alkeiskoulutuk-sen sain komennuksen Länsi-Sak-.; .saan. Palvellessani Saksan . Liiitotasa-vallassa jor.duin tekemisiin efikois-joukko- osastojen kanssa ja päätin liittyä vapaaehtoisena niihin. Vuonna 1959 anomukseni hyväksyttiin ja Sain valmennuksen Fort Braggissa. Pian pe:-ehdyin hyvin näihin Jouk-ko- öSastoihin ja niiden miehistöön; Huomattava osa miehistä oli saapunut US A:han Lorgen lain nojalla, he olivat niitä, jotka olivat paenneet "rautaesiripun" takaa. Heidän kommunisminvihansa lähenteli fanaattisuutta. Monet, jotka olivat samoin kuin minäkin liittyneet erikoisjoukko- osastoihin toimiakseen täydellä teholla, lähtivät niistä koska "tapahtumat'eivät kehittyneet riittävän ripeää vauhtia. Myöhemmin heitä saattoi äkkiä tavata Afrikassa tai latinalaisessa Amerikassa palvelemassa toisia isäntiä tai keskustiedustelupalvelun asiamiehinä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli sellaisten osastojen valmentaminen Yhdysvalloille, jotka toimisivat sissijoukkoina ulkomailla. Erityisesti korostettiin sitä, ottä n«mä joukot eivät saa ottaa vankeja, mieliimme teroitettiin jatkuvasti: 'Teidän ei pidä itse murhata heitä . sen tehkööt paikalliset apurinne." KOKO TÄMÄ SOTILAALLINEN VALMENNUS tapahtui eriUäin sa. lamyhkäise.sti. Alinomaa vihjailtiin, että juuri samaan aikaan erikoisjoukko- osastojen miehet ovat latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa salaisissa tehtävissä. Koko valmennukselle an^oi leimansa voimakas kommunismin viha. Luettaviksi suositelliin aina sellaisia kirjoja^ joissa kerrottiin "aivopesusta" sekä Irauheasta elämästä kommunistimaissa. Muiden erikoisjoukko osastoihin vapaaehtoisina liittyneicjen tavoin ei minuakaan ollut vaikea saada taivutetuksi. Me olimme valmiit sii- Maailman tumilta mMMMU INTIALAISET PELASTIVAT AURINGON Lähes puoli miljoonaa uskovaista hindua kylpi perjantaina, 20 pnä. Krukshetran pyhässä vedessä Intian Punjabissa, kun Kuu hetkeksi peitti Auringon. Rannoilla soitettiin kelloja ja puhallettiin näkinkenkiin, kun laulavat pyhiinvaeltajat astuivat veteen pelastaakseen auringon, Joka tarun mukaan joutuu Rahu-hirviön mahaan auringonpimennyksen ajaksi. Metsästäjät ja aseistetut poliisit . vartioivat kylpijöiden rauhaa, koska äskettäin oli havaittu krokotiili tässä pyhässä lammikossa, johon varta vasten on laskettu vettä Himalajan rinteiden padoista. Muualla kuin Intiassa harjoitettiin kyl-pyseremonioita auringonpimennyksen aikana. hen. Huonekumppnnini Arthur Pie-sers haaveili päivHstä, jolloin hän "johdattaa ensimmäisen ryhmän Latviaan'. "Entä mitä Vietnamista arvelet, A r t h ? " - - Helvettiin Vietnam. En halua olla-missään tekemisissä värillisten kanssa. Eikä siellä olisi sinisiljnäisiä pimuja." Koulutuksen päättyttyä sain komennuksen erikoisjoukko-osastojen aliupseeriston pestausosastoon Kaliforniaan. Minulle ilkuttiin tästä 'parittaian' hommasta (engl, pro^ curer = pestanja, parittaja, toim. huom). Sen jälkeen kun silmissäni olivat prostituoituneet kaikki käsitteet, tämä rinnastus parittajaan oli täysin paikallaan. Kenraali Yarbo-roughin (kaikkien amerikkalaisten erikoisjoukko-osastojen komentajan, toim huom.) ohjeet olivat • hyvin ykstnkrrtaiset: "Tarvitsen hyviä luotettavia miehiä, jotka valmennetaan.. Jos haluatte pestata jonkun, niin tehkää se. Mutta muistakaa, että jonakin päivänä hänestä saattaa lulla ryhmänne jäsen." Viimeiset, välit ömä.sli pestauksesta vastuussa olleelta kapteenilta saamamme ohjeet sisälsivät eräänlaisia lupauksia. Seisoin aivan hölmönä uskomatta korviani hänen sanoessaan: "Älkää lähettäkö minulle negruja, mutta koettakaa olla pal-jastamatia, että me erikoisjoukko-osastoisja olemme ennakkoluuloisia . . ." ENSIMMÄISET VAIKUTELMANI VIETNAMISTA sain katsoessani ulos suihkukoneen ikkunr-slalen-täessämme Saigonin ja sen lähitienoon yllä. Alas katsoessani tulin ajatelleeksi. "Samanlaisia maatiloja saattaisi olla missä hyvänsä ja tällainen kaupunki voisi olla niissä vain." Matka Saigonin keskustaan häi; vyUi vinhat harhakuvitelmat. Saigoniin '.saapuessani eivät vaikutelmani olleet omiani. Pakahduttavassa helteessä tuntui asepukuni kuumalta kuin turkki. Satojen taivaansinisten ja valkoisten Renault-taksien ja sotilasautojen pakokaasujen, ulosteiden, loan ja lätäköiden inhottava löyhkä) oli tukahduttava ajaessamme joen rantaa seuraavaa Kongo Lien katua. Ja kaiken yllä tuntui kirpeä, kitkerä haju, Jonka myöhemmip totesin nhuokham-so-sen hajuksi. Ihmisten paljous oli häkellyttävä, kaikkialla näkyj paljasjalkaisia lapsia, likaisina kuten kaikkialla muuallakin seisoskelemassa jalkakäytävillä yllään vain paita, joka ei ulotu edts pöhöttyneen vatsan napaan asti.. Ensimmäisen komennukseni Sai' gonissa sain III ja IV armeijakunnan erikoisjoukko-o.sastoien taktisten operasitioiden asiantuntijaksi. Siellä jatkui.omakin koulutukseni. Upseerit ja aliiioseerit inhosivat victnamiJai.^^ia, sättivät alituiseen saigonilajsia virkailijoita, Saigonin hallitusta, armejaa ja etelävietnamilaisten erikoisjoukko-osastojen päällystöä ja yleensä vietnamilaisia. Hallitus on mätä, viilcamiehet ovat lahjottavia sotilaat pelkureita ja kaikki vietnamilaiset yleensä moukkia ja varkaita (etelävietnamilaisten erikoLsjoukko-osastojen sotilas-henkilöitä nimitetään niin, ikään varkaiksi). OLIN JÄRKYTTYNYT. Työskehr telin yhdessä amerikkalaisten kanssa, jotka olivat kaiketi uskollisimpia asialleen koko Vietnamissa^ Heidän sanottiin olevan Vietnamissa auttamassa "vietnamilaisia ystä-, viamme" näiden taistellessa demokraattisen elämäntavan puolesta. Oliko tuontapainen suhtautuminen vietnamilaisiin siis soveliasta? Pohdin, että jos "liittolaisemnie'^ ansaitsevat kaikki nämä haukkuma-nimöt, niin miksi sitten tuemme heitä ja tuhlaamme 1,5 miljoonaa dollaria päivässä heidän maassjBan?: Vastaus oli aina yksi ja ianJa:'"He taistelevat kommunisteja vastaan", ja sen piti selittää k^iiken. ' Eristetyn asemamme vuoksi:olI-vat ensimmäiset havaintoni Vietnamista ennakkoluuloisia. Olin tottunut — ehkäpä . älyllisestä laiskuudesta johtuen — arvostelemaan Vietnamia, mutta en itse näkemäni ja kuulemani perusteella, vaan sen nojalla mitä muut ennakkoluuloiset amerikk.5laiset puhuivat minulle. Kun näkee jotakin ristiriitaista, niin aina löytyy joku maanmies, joka osaa selittää sen omalla tavallaan, ja tietenkin näin käy, kun tyypillisten amerikkalaisten ennakkoluulojen rasittama tyypillinen amerikkalainen kohtaa määrätyntyyppisiä vietnamilaiRia. Virkavelvollisuuksia täyttäessään amerikkalainen sotilas on yleensä tekemisissä vietnamilaisten kan.ssa. Monet korkea-arvoiset upseerit (tai suurin osa heistä) ovat saaneet virkansa perheensä aseman vuoksi, palkkioina: poliittisesta toiminasta tai rahan avulla. AMERHCK ALAISTEN KOSKETUKSET vietnamilaiseen siviiliväestöön rajoittuvat taksinkuljettajiin, sekatyöläisiin, sihteereihin, urakoitsijoihin ja baarityttöihin. kaikilla näillä on yhteinen piirre: heidän toimeentulonsa riippuu amerikkalaisista. Kolmella viimeksi mainitulla vietnamilaisten •'yhmällä on vielä eräsyhteinen piirre: sen lisäksi, että he puhuvat jotakuinkin hyvää englantia, he puhuvat amerikk.-)laisille vain sita, mitä nämä haluavat kuulla ja puhuvat sitä niin kauan kuin saavat heiltä rahaa. Ne vietnamilaiset siviilihenkilöt sen paremmin kuin sotilaatkaan, joiden kanssa amerikkalaiset ovat tavallisesti tekemisissä, eivät edusta Vietnamin kansaa. Monet meikäläiset sotilasviranomaiset, virkailijat, upseerit ja sotamiehet tuovat Vietnamiin miika-naan rotuennakkoluuloja. Toisena räikeänä esimerkkinä amerikkalaisesta demokratiasta käytännössä ovat valkoihoisille ja värillisille tarkoitetut baarit. Vaikka Saigonissa, Nhatrangissai Danangissa ja eräissä muissa suuremmissa kaupungeissa on-joitakin poikkeuksia, niin neekerit eivät pääse valkoisille tarkoitettuihin baareihin. Satuin näkemään useita vHlikchtauksia, kun vasta saapunut neekeri erehtyi tulemaan väärään baariin. Elleivät loukkaavat huudot ja vihellykset saaneet häntä poistumaan baarista, niin hänet yksinkertaisesti heitettiin ulos sieltä. Joissakin tapauksissa tällaiset kohtaukset olivat vähällä aiheuttaa mellakan. ON SELVÄÄ, että vietnamilaisetkaan eivät pidä meistä. Me teemme useita samanlaisia virheitä, joihin ranskalaiset olivat syyllistyneet ja monesti meneltelimme jopa törke-ämminkin. Ylimielisyys, halveksunta, karkeus ennakkoluulot, ja vain meille ominainen sivistymättömyytemme eivät tuo meille ystäviä. Mitä muut sanovat hautoo äärio^eiito uuden fhalUtuksen päänmenoksi ki SANOMAT todeten; että oikeisto ei tyydy vain kirjoittelemaan hallitusta Vastaan vaan laatii suunnitelmia yleisen talouselämän häiritsemiseksi ja työntekijäin aseman vaikeuttamiseksi: "Äskettäin on pidetty »salainen* työnantajapiirien sisärenkaan ko^ kous, jossa edelläkuvatunlaisia suunnitelmia on piirusteltu. Tähtäimessä on mm. työttömyyden lisääminen.tuotannon supistamisen tai rationalisoimisen varjolla, johon liittyy myös yleinen työolosuhteiden kiristäminen. Työttömyyden lisäämistä suunnitellaan laajamittaisena vastalauseena hallituksen mahdollisesti toimeenpanemille yhtiö- Ja omaisuusverojen korotuksille. Propagandassa on tarkoitus tehostaa nyt jo varsin, yleistä vaikertelua siitä, että elinkeinoelämä ei muka kestä verojen korotuksia missään muodossa. Samaan aikaan tuetaan .kuitenkin voimakkaasti korkeapalkkaisten virkamiesten ylettömiä palkankorotusvaatimuksia, jotta Valtiontalous saataisiin nykyistäkin hankalampaan asemaan." OIKEUSMINISTERI on tällä ke)(^aa UUDEN SUOMEN hampaissa.. Farisealaiseksi heittäytyen selittelee US, ettei oikeusministeri saisi olla poliitikko, vaan "ammattim i n i s t e r i * ' : ' i • : • ••• "Op tosin selvää, että oikeusministerijcin valtioneuvoston jäsenenä osallistuu politiikkaan ja hänen ratkaisunsa ovat siinä mielessä poliittisia. Mutta oikeusministerin ei pitäisi olla pelkästään eikä ennen kaikkea poliitikko. Tämän ovat puoluecmmekin yleensä ymmärtäneet. Siten oikeusministerin salkku ei olekaan koskaan ollut poliitikkojen erityisesti tavoittelema. Ja oikeusministeriksi on usein nimetty puolittain ammattiministeri. Näitlä Ijnjoilta ei ptäs luopua: Maallamme e ole varaa kokeilla toisia vaihtoehtoja ja suunnanmuutoksen seurauksia." 1; ministeri. Näiltä linjoilta ei pitäisi luopua. Maallamme ei ole varaa kokoomuksen käsissä, olisi USn kirjoittaja sä.-istänyt vaivojaan tämänlai-seltti artikkelilta. Mutta kun paikalla on sosialisti . . . (Jatkuu) Matkalla Kuuhun. Saman filmin kaksi kuvaa näyttää Kuun Gape Kennedyn yllä, Floridassa ja Surveyor I alkumatkalla Kuuta kohti. mielisen ideologian valtaan. Kuolema orjuuttaa ihmisen paljon peruuttamattomammin kuin mikään ideologia, .se riistää ihmiseltä kaikki mahdollisuudet valita. Yhdysvallat on voimakas ja varakas valtio. Sillä" olisi mahdollisuus^valita-ulkopolitiikassaan keinot, "jotka johtavat maailman hyvinvoinnin lisääntymiseen, mutta parhaillaan se käyttää voimaansa tuhotakseen elämää. Pysyvä rauha voidaan maailmassa^saavut-taa väin voittamalla nälkä, lukutaidottomuus ja köyhyys kehitysmaissa. Tässä toiminnassa Yhdysvallat voisi Olla voittaja, mutta tällä hetkellä Yhdysvaltain jokainen hyökkäys Vietna-rhin kansaa vastaan kohdistuu myös jokaisen muuri aliköhittyneen kansan elinehtoihin ja lisää katkeruutta maailmassa .Uikomrnisteri Dean Rusk, te tiedätte, miten aseisiin turvautuminen nykymaailmassa asettaa vaaraan koko maailman. Siksi tunnemme, että Yhdysvaltain hyökkäys jcohdistuu myös meihin, vaikka tulettekin tännö rauhan ja hyväntahdon lähettiläänä. Teidän velvollisuutenne on- osoittaa, että olette todellinen rauhan ja hyväntahdon lähettiläs. Voitte osoittaa sen Vietnamissa. PÄIVÄN PAKINA JUMALASTA ENSIMMÄINm Valkoisen talon kirjeenvaihtajista vanhimman, Merriman Smithin kerrotaan aiheuttaneen UP:n vuotuisessa aamiaislilaisuu-dessa naurun röhötystä eräällä huomautuksellaan. Asiasta saatujen uutislietojen mukaan hilpeyttä aiheuttanut. Smithin lausunto oli seuraava: , "Kun.hi:nelle ilmoiteltiin viimeaikaisista kirjoitetuista arvailuista, että 'onko Jumala kuollut' pre- _^sidentti (Lyndon B. Johnson — K) oli .sanonut: 'Kirottua, minä en ole koskaan ollut paremmassa voinnissa kuin nyt." S^iihpn aikaan julkaistiin New York Sur.day Nevvsissa kuvakin, missä presidentti Johnson katsele kasvonpiirteitään kuvastimesta. Kuvan alla oli tekstinä: "Mies ja hänen Jumalansa: Lyndon Johnson vastatusten itsensä kanssa." Tällaiset jutut ja huomiot; saattavat aihruttaa naurunröhötyksiä aamiais- ja illallis.iuhlissa. Mutta tuskinpa kukaan hymyili silloin kun presidentti Lyndon Johnson esitti televisiopuheessaan lausunnon, että budhalaisten fanatismi ja itsemurhauhraukset vaikeuttavat edistystä — että bud-halai^ munkkien ja nunnien kuolemantapaukset ovat Olleet tarpeettomia! Kertoen mainitusta telovisiopu-heesta New York Times julkaisi maaliskuun 31 pnä uutistiedon, missä sanotaan mm .seuraavaa: "Presidentti Johnson ^nnoi eilen, että budhalaisten protesti-itsemurhat Etelä-Vietnam.«E3a ovat traagisia ja tarpeettomia, että ne peittävät saavutettua edistystä perustuslaillista hallitusta kohti ja varjostavat itsenäisyyden puolesta annettuja tuhansia ihmishenkien uhreja . . ." — Muun ohella tuossa lausunnossa on himpun verran jumalallista ylevyyttä ja farisealaista paremmuutta muihin kuolevaisiin verraten. :• Presidentti Johnsonin mielestä ihmishenkien menetykset ovat traagisia ja peräti tarpeettomiakin silloin kun on kysymys bud-halaiflt. m taistelusta kenraali Kyn diktatuinnkomentoa ja Yhdysvaltain imperialismin miehitystä vastaan. ; Mutta yhdysvaltalaiset sotilaspiirit suorastaan hekumoivat ker-toessiaan määrättyjen väliaikojen jälkeen kuinka monta vietnamilaista on minkin viikon aikana ammuttu. kuoliaaksi, haavoitettu tai saatu vangiksi, kidutettavaksi . ja tapettaivaksl Saigonin hurttien toimesta. ': ; \ Presidentti Johnson iel ole esittänyt puolta valittelun sanaa siitä eläimellisestä ihmisrääkkäyk-sestä ja -teurastuksesta, mitä. Saigonin hurtat uutistietojen ja uutiskuvien mukaan ovat vuosikaupalla harjoittaneet. Presidentti Johnson suhtautuu isällisen "puolueettomasti" Kyn sotilasjunttaan, minkä kerrotaan yksinomaan Danangin kaupungin "valloltukjsen" yhteydessä tappaneen tuhat etelävietnamilaista, jotka ovat asiallisesti puhuen hänen kannattajiaan tai ainakin alamaisiaan eivätkä missään tapauksessa edes Vietkong-parlisaane-ja. Kaikki tämä on ijmeisc£ti"tarpeellista" ihmistappoa, koska'siitä ei esitetä minkäänlaista valitusta Wasliingtonista, mutta "tarpeettomia' ovat ihmismenetykset Vain silloin kun tappaminen ei tapahdu Yhdysvaltain hyökkäävän imperialismin hyväksi. Entäs Yhdysvalloissa suoritetut rauhanpuolustajain murhat? Yhdysvaltain Sosialistisen Työväenpuolueen (Socialist Workers Party) 2'7-vuotias jäsen Leo Bernard ämniuttiih mainiJun järjestön Eugene V. Debsin haalilla Detroitissa toukokuun 16 pnä siksi kun hän On osallistunut aktii- . yisesti Vietnamin likaista sotaa vastustavaan toimintaan. Samassa yhteydessä, jolloin nuori Bernard ammuttiin kuoliaaksi, haavoitettiin kahta muuta rauhanpuolustajaa. Tämä tapahtui sen jälkeen kun sotakiihkoili-jat räjäyttivät pommin W. E. B., Du Bois klubilla San Franciscossa,* toisen pommin Vietnam-päiväko-mitean päämajassa Berkeleyssa ja kolmannen pommin kommunisti-^ sen puolueen päämajassa New^ Yorkissa. Bernardin ampumisesta syytetty 40-vuotias fanaatikko Edward' Waniolek oli lehtietojen mukaan huutanut ko. kolmelle henkilölle; "Asettukaa, riviin seinää vastem- Te olette kaikki komuja." Socialist WorkP,rs Party syyttää; että murha ja sen yhteydessä suo- ' ritettu kahden muun henkilön haavoittaminen tapahtui "poliittir sista syistä" ja että se on tulos "Vietnamin likaisen sodan aiheuttamasta noitajahtimielettömyydes-tä". Mutta presidentti Johnson ei ole tietääksemme tätäkään murhaa tuominnut. Olikohan se "tarpeellinen'ihmishengen menetys. Kymmenet amerikkalaiset oppineet ja kansalaisvapauksien puo-lustajat, niin yksilöt kuin.järjestötkin, ovat esittäneet protestinsa rauhanpuolustajain pahoinpitelystä, pommittamisesta ja tappamisesta. " ' Mutta presidentti Johnson ihmettelee vain budhalaisteti' "tar»- peoltoinia" kuolemantapauksia. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 7, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-06-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660607 |
Description
Title | 1966-06-07-02 |
OCR text | Sivu 2 Tiistai, kesäk. ,7 p. — Tuesday, Jtme 7, 1966 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN OF FINNISH CANADIANS ( L IBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917 CoiTORt W. EKLUND MAMAGER: E. SUKSI TELEPHONE: O F F M AND EDITORIAL 674-4264 PuMlshed thrlce weeMy: Tueadays, Thurjsdays and Satutdays by Vapana Publishing Co. Linilted, 100-102 Elm St, West. Sudbury, Ontario, Canada. Mailing Address: Box 69 Advettlsii^ rtites (ipon api>licatioh, translatlön tree of charge. «uthorlzed as second class mall by the Post Office Department,, Ottawa. , , . and for paym^nt of pofltage in cash. CANADIAN LANGUAGE-PRESS : TILAUSMNNAT: • Öanadassa: 1 vk, $9.60, 6 kk; $4.75 USArssa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.28 , 8 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75 Ylikersantti Donald Diincanin Vietnam-lkokemuifcsia: aan ei . - . - Amerikkalaisessa Rampart^aikakauslehdessS Julkaistiin liiljattain entisen ylikersantti Donald Duncanin muistelmat. Muistelmien alkulauseessa leliden toimitus kertoo Duncaikin palvelleen 10 vuotta USA:n ar-iheijässa, joista 6 vuotta erikoisjoukko^astoissa. 18 kuukauden ajan hän otti osAa amerikkalaisten erlkoisjoukko-osartojen sotatolmttn Etelä- Vietnamissa. Hän on saanut useita ansiomerkkc^jä. Viime vuoden maaliskuussa hän kieltäytyi vastaaiiottamasta kapteenin aryoa. Syyskuun 5. päivättä 1965 hänet kotiutettiin Vietnamista. Näin kertoo Donald Duncan: . ; • - / • NLn-Fiatin jättilaiskaupasta Neuvostoliiton ja italialaisen Fiat-autoyhtymän kesken hoin kuUkaiiSi sitten allekirjoitettu sopimus jättiläismäisestä autotehdaskaupasta sai silloin suunnatonta'huomiota ei yksin autoteoUisuusmaissa vaan ympäri maailmaa. Tosiasiassa keskustelu päivälehtien ja aikakiausjulkaisujen palstoilla jatkuu vieläkin tästä asiasta. $e on asiantuntijain selityksien mukaisesti suurin kauppa mitä Neuvostoliitto on koskaan solminut yhdellä kertaa ei- Bosialistisen maan yrityksen kanssa ja suurin kauppa koko öutöttkh historiassa. Kuten muistetaan, aivan viimeiseen asti eläteltiili eräissä läntisissä autoteoUisuusmaissa toivoa, että kauppa menisi myttyyn tai ainakin jokin muu kuin Fiat-yhtymä gäisi sen tilauksen. Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että •ankaraa kilpailua autotehdaskaupasta on ollut, mutta Fiftt-yhtymä on toimitusehtojen ja Italian hallituksen rahoitusehtojen avulla voittanut tämän kaupan. Lisäksi ön kerrottu, että ranskalainen valtion omistama Rehätilt-autotehdas, joka ilmeisesti oli yksi Fiatin kilpailijoista, jatkaa edelleen neuvotteluja Neuvostoliiton edustajien kanssa toisen autotehtaan toimittamiseksi Neuvostoliittoon, tisäksi kerrotaan, että vissit muutkin autoteollisuusmaat Japania myöten ovat edelleen kiinnostuneita Neuvostoliiton au-totehdasmarkkinoista. Eräslehti otsikoi silloin NeuvostoHiton jättiläismäistä au-totehdaskauppaa koskevan uutisensa: "Fiat räjäyttää raula-esiripun." Tämän johdosta oh todettava, että "rautaesiripun"- räjäyttäjinä ovat olleet ne, jotka ovat olleet sitä aikaisemmin •pystyttämässä. Neuvostoliiton ja Fiatin kauppa ei ollut suin-kaah mikään yksinäinen ja irrallinen "keikka", vaan se on Ainoastaan eräs suuri ja ehkä juuri alan vuoksi mielenkiintoisin siinä tapahtumasarjassa, joka perustuu Neuvostoliiton rauhanomaisen rinnakkaiselon sekä. taloudellisen yhteistyön ja kilpailun politiikalle eri maiden kanssa, riippumatta näi-döi yhteiskunnallisista ja taloudellisista järjestelmistä. Tällä hetkellä ovat päiväjärjestyksessä mm. suuret autotehdaskau-pat länsimaiden kanssa. Jatkoa monilla muilla aloilla on odotettavissa. Kun puhutaan jonkin "esiripun" räjäyttämisestä, niin Neuvostoliitto on puolestaan tällä taloudellisen yhteistyön ja kaupallisen kilpailun politiikalla räjäyttänyt sitä vuosikausia ympäröineen poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen saarto-i* tekaan. Se oli suuri voitto maailman rauhan asialle sekä Neuvostoliiton ja muiden kansojen hyvinvoinnin edistämiselle. Tämä politiikka näyttää myös sen suunnan, missä on ihmfekunnan tulevaisuus. Maailmassa on vielä paljon sokeutta^ mistä hätkähdyttävimpänä osoituksena on Yhdysvaltain hfarvittävä Vietnamin sota ja Länsi-Saksan sairaalloinen pyrkimys ydinasenappien sormeiluun. Tällä politiikalla, joka loppuun asti vietynä merkitsisi atomisotaa, ei ole kuitenkaan tulevaisuutta. Sota on korvattavissa rauhanomaisella yhteistyöllä. Tässä mielessä maailman kansat tervehtivät myös tyydytyksellä Neuvostoliiton ja Fiatin yhtymän yhteistyötä, joka on ilmaus rauhan suuntauksesta ja jonka seuraukset säilyvät pitkälle. •Samalla kertaa Neuvostoliiton ja Fiat-yhtymän jättiläis-kauppa osoittaa meidän maallemme Canadalle, miten suuria mahdollisuuksia on alati kasvavilla sosialistisen maailman-osan ja erikoisesti Neuvostoliiton markkinoilla. Vissit Otta-wasta saadut merkit osoittavat, että liittohallituksella on li-eääTityvää kiintymystä Neuvostoliiton ja Canadan välisten suhteiden parantamiseen, mutta aika ei odota, ja Canadan kompastuskivenä näyttää edelleen olevan pelko siitä, mitä sanoo Washingtan jos canadalaisyhtiöt saisivat hankituksi suuria kauppasopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Suomen Sadankomitea Ruskista Yhdysvaltain ulkoministerin Dean Ruskin viikko sitten tiistaina alkaneen Suomen vierailun johdosta antoi Helsingin Sadankomitea seuraavan julkilausuman: Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk, kun toivotamme teidät tervetulleeksi Suomeen, toivomme, että matkanne muodostuu antoisaksi ja kykenee vakuuttamaan teidät siitä, että rauha pienten ja suurten kansojen välillä on mahdollinen, vieläpä toivottava. Teidän erikoisalanne on ulkopolitiikka, siksi pyydämme teitä kuuntelemaan tarkasti mitä suomalain set ajattelevat Yhdysvaltain politiikasta Kaakkois-Aasiassa. Suomi on perinteellisesti amerikkalaisystävällinen maa, mutta teidän on lähes mahdotonta tavata Suomessa henkilöä, joka kannattaisi maanne sotaa Vietnamissa. Me olemme syvästi huolissamme Siitä, että Yhdysvallat jatkuvasti laajentaa sotaa Vietnamissa, ja uskomme, että teidän vastustajanne kaikkialla maailmassa ovat oikeassa kutsuessaan sotaanne imperialistiseksi. Te tiedätte paremmin kuin me, että Yhdysvaltain sodalle Vietnamissa ei ole olemassa hyväksyttävää perustelua; Yhdysvallat menettää vain arvovaltansa selittäessään, että amerikkalaiset ovat Vietnamissa sellaisen hallituksen kutsumana, jonka kanssa olette puolustusliitossa. Te olette itse asettaneet Etelä-Vietnamin hallitukset ettekä ole Vietnamissa kenenkään ;kutsuinana vaan omasta pyynnöstänne. Te ette ole Vietnamissa torjumassa hyökkäystä ulkoapäin, koska kaikki vastustajanne ovat vietnamilaisia. Kyynisyydessään ja moraalittomuudessaan lopullinen on teidän.joskus esittämänne perustelu, että kommunismin leviäminen on estettävä kaikissa maapallon osissa, Hysteeri-syydessänne te olette valmiit näkemään kommunismia sielläkin, miösä nälkä nostattaa ihmiset rappeutuneita ja vastoin tosari etua toimivia diktatuurihallituksia vastaan. Yhdysvallat ei voi edistää politiikallaan maailmanrauhan säilymistä ja lujittumista. Jos se katsoo oikeudekseen tappaa ihmisiä voidakseen estää näiden joutumisen amerikkalaisille vasten- Kun minut 10 vuotta sitten kutsuttiin armeijaan, olin vannoutunut antikommunisti. Kuten yleensäkin enemmistö amerikkalaisista en pystynyt käsittämään, kuinka joku voi pitää kommunismia demokratiaa parempana. Vastenmielisyyteni tätä^ideologlaa kohtaan Johtui katolisesta uskostani jä komihunlsmia käsittelevistä lehtikirjoituksista. Olin kuullut kauhukertomuksia elämästä kommunismin vallan alla. Kohta saatuani armeijassa alkeiskoulutuk-sen sain komennuksen Länsi-Sak-.; .saan. Palvellessani Saksan . Liiitotasa-vallassa jor.duin tekemisiin efikois-joukko- osastojen kanssa ja päätin liittyä vapaaehtoisena niihin. Vuonna 1959 anomukseni hyväksyttiin ja Sain valmennuksen Fort Braggissa. Pian pe:-ehdyin hyvin näihin Jouk-ko- öSastoihin ja niiden miehistöön; Huomattava osa miehistä oli saapunut US A:han Lorgen lain nojalla, he olivat niitä, jotka olivat paenneet "rautaesiripun" takaa. Heidän kommunisminvihansa lähenteli fanaattisuutta. Monet, jotka olivat samoin kuin minäkin liittyneet erikoisjoukko- osastoihin toimiakseen täydellä teholla, lähtivät niistä koska "tapahtumat'eivät kehittyneet riittävän ripeää vauhtia. Myöhemmin heitä saattoi äkkiä tavata Afrikassa tai latinalaisessa Amerikassa palvelemassa toisia isäntiä tai keskustiedustelupalvelun asiamiehinä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli sellaisten osastojen valmentaminen Yhdysvalloille, jotka toimisivat sissijoukkoina ulkomailla. Erityisesti korostettiin sitä, ottä n«mä joukot eivät saa ottaa vankeja, mieliimme teroitettiin jatkuvasti: 'Teidän ei pidä itse murhata heitä . sen tehkööt paikalliset apurinne." KOKO TÄMÄ SOTILAALLINEN VALMENNUS tapahtui eriUäin sa. lamyhkäise.sti. Alinomaa vihjailtiin, että juuri samaan aikaan erikoisjoukko- osastojen miehet ovat latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa salaisissa tehtävissä. Koko valmennukselle an^oi leimansa voimakas kommunismin viha. Luettaviksi suositelliin aina sellaisia kirjoja^ joissa kerrottiin "aivopesusta" sekä Irauheasta elämästä kommunistimaissa. Muiden erikoisjoukko osastoihin vapaaehtoisina liittyneicjen tavoin ei minuakaan ollut vaikea saada taivutetuksi. Me olimme valmiit sii- Maailman tumilta mMMMU INTIALAISET PELASTIVAT AURINGON Lähes puoli miljoonaa uskovaista hindua kylpi perjantaina, 20 pnä. Krukshetran pyhässä vedessä Intian Punjabissa, kun Kuu hetkeksi peitti Auringon. Rannoilla soitettiin kelloja ja puhallettiin näkinkenkiin, kun laulavat pyhiinvaeltajat astuivat veteen pelastaakseen auringon, Joka tarun mukaan joutuu Rahu-hirviön mahaan auringonpimennyksen ajaksi. Metsästäjät ja aseistetut poliisit . vartioivat kylpijöiden rauhaa, koska äskettäin oli havaittu krokotiili tässä pyhässä lammikossa, johon varta vasten on laskettu vettä Himalajan rinteiden padoista. Muualla kuin Intiassa harjoitettiin kyl-pyseremonioita auringonpimennyksen aikana. hen. Huonekumppnnini Arthur Pie-sers haaveili päivHstä, jolloin hän "johdattaa ensimmäisen ryhmän Latviaan'. "Entä mitä Vietnamista arvelet, A r t h ? " - - Helvettiin Vietnam. En halua olla-missään tekemisissä värillisten kanssa. Eikä siellä olisi sinisiljnäisiä pimuja." Koulutuksen päättyttyä sain komennuksen erikoisjoukko-osastojen aliupseeriston pestausosastoon Kaliforniaan. Minulle ilkuttiin tästä 'parittaian' hommasta (engl, pro^ curer = pestanja, parittaja, toim. huom). Sen jälkeen kun silmissäni olivat prostituoituneet kaikki käsitteet, tämä rinnastus parittajaan oli täysin paikallaan. Kenraali Yarbo-roughin (kaikkien amerikkalaisten erikoisjoukko-osastojen komentajan, toim huom.) ohjeet olivat • hyvin ykstnkrrtaiset: "Tarvitsen hyviä luotettavia miehiä, jotka valmennetaan.. Jos haluatte pestata jonkun, niin tehkää se. Mutta muistakaa, että jonakin päivänä hänestä saattaa lulla ryhmänne jäsen." Viimeiset, välit ömä.sli pestauksesta vastuussa olleelta kapteenilta saamamme ohjeet sisälsivät eräänlaisia lupauksia. Seisoin aivan hölmönä uskomatta korviani hänen sanoessaan: "Älkää lähettäkö minulle negruja, mutta koettakaa olla pal-jastamatia, että me erikoisjoukko-osastoisja olemme ennakkoluuloisia . . ." ENSIMMÄISET VAIKUTELMANI VIETNAMISTA sain katsoessani ulos suihkukoneen ikkunr-slalen-täessämme Saigonin ja sen lähitienoon yllä. Alas katsoessani tulin ajatelleeksi. "Samanlaisia maatiloja saattaisi olla missä hyvänsä ja tällainen kaupunki voisi olla niissä vain." Matka Saigonin keskustaan häi; vyUi vinhat harhakuvitelmat. Saigoniin '.saapuessani eivät vaikutelmani olleet omiani. Pakahduttavassa helteessä tuntui asepukuni kuumalta kuin turkki. Satojen taivaansinisten ja valkoisten Renault-taksien ja sotilasautojen pakokaasujen, ulosteiden, loan ja lätäköiden inhottava löyhkä) oli tukahduttava ajaessamme joen rantaa seuraavaa Kongo Lien katua. Ja kaiken yllä tuntui kirpeä, kitkerä haju, Jonka myöhemmip totesin nhuokham-so-sen hajuksi. Ihmisten paljous oli häkellyttävä, kaikkialla näkyj paljasjalkaisia lapsia, likaisina kuten kaikkialla muuallakin seisoskelemassa jalkakäytävillä yllään vain paita, joka ei ulotu edts pöhöttyneen vatsan napaan asti.. Ensimmäisen komennukseni Sai' gonissa sain III ja IV armeijakunnan erikoisjoukko-o.sastoien taktisten operasitioiden asiantuntijaksi. Siellä jatkui.omakin koulutukseni. Upseerit ja aliiioseerit inhosivat victnamiJai.^^ia, sättivät alituiseen saigonilajsia virkailijoita, Saigonin hallitusta, armejaa ja etelävietnamilaisten erikoisjoukko-osastojen päällystöä ja yleensä vietnamilaisia. Hallitus on mätä, viilcamiehet ovat lahjottavia sotilaat pelkureita ja kaikki vietnamilaiset yleensä moukkia ja varkaita (etelävietnamilaisten erikoLsjoukko-osastojen sotilas-henkilöitä nimitetään niin, ikään varkaiksi). OLIN JÄRKYTTYNYT. Työskehr telin yhdessä amerikkalaisten kanssa, jotka olivat kaiketi uskollisimpia asialleen koko Vietnamissa^ Heidän sanottiin olevan Vietnamissa auttamassa "vietnamilaisia ystä-, viamme" näiden taistellessa demokraattisen elämäntavan puolesta. Oliko tuontapainen suhtautuminen vietnamilaisiin siis soveliasta? Pohdin, että jos "liittolaisemnie'^ ansaitsevat kaikki nämä haukkuma-nimöt, niin miksi sitten tuemme heitä ja tuhlaamme 1,5 miljoonaa dollaria päivässä heidän maassjBan?: Vastaus oli aina yksi ja ianJa:'"He taistelevat kommunisteja vastaan", ja sen piti selittää k^iiken. ' Eristetyn asemamme vuoksi:olI-vat ensimmäiset havaintoni Vietnamista ennakkoluuloisia. Olin tottunut — ehkäpä . älyllisestä laiskuudesta johtuen — arvostelemaan Vietnamia, mutta en itse näkemäni ja kuulemani perusteella, vaan sen nojalla mitä muut ennakkoluuloiset amerikk.5laiset puhuivat minulle. Kun näkee jotakin ristiriitaista, niin aina löytyy joku maanmies, joka osaa selittää sen omalla tavallaan, ja tietenkin näin käy, kun tyypillisten amerikkalaisten ennakkoluulojen rasittama tyypillinen amerikkalainen kohtaa määrätyntyyppisiä vietnamilaiRia. Virkavelvollisuuksia täyttäessään amerikkalainen sotilas on yleensä tekemisissä vietnamilaisten kan.ssa. Monet korkea-arvoiset upseerit (tai suurin osa heistä) ovat saaneet virkansa perheensä aseman vuoksi, palkkioina: poliittisesta toiminasta tai rahan avulla. AMERHCK ALAISTEN KOSKETUKSET vietnamilaiseen siviiliväestöön rajoittuvat taksinkuljettajiin, sekatyöläisiin, sihteereihin, urakoitsijoihin ja baarityttöihin. kaikilla näillä on yhteinen piirre: heidän toimeentulonsa riippuu amerikkalaisista. Kolmella viimeksi mainitulla vietnamilaisten •'yhmällä on vielä eräsyhteinen piirre: sen lisäksi, että he puhuvat jotakuinkin hyvää englantia, he puhuvat amerikk.-)laisille vain sita, mitä nämä haluavat kuulla ja puhuvat sitä niin kauan kuin saavat heiltä rahaa. Ne vietnamilaiset siviilihenkilöt sen paremmin kuin sotilaatkaan, joiden kanssa amerikkalaiset ovat tavallisesti tekemisissä, eivät edusta Vietnamin kansaa. Monet meikäläiset sotilasviranomaiset, virkailijat, upseerit ja sotamiehet tuovat Vietnamiin miika-naan rotuennakkoluuloja. Toisena räikeänä esimerkkinä amerikkalaisesta demokratiasta käytännössä ovat valkoihoisille ja värillisille tarkoitetut baarit. Vaikka Saigonissa, Nhatrangissai Danangissa ja eräissä muissa suuremmissa kaupungeissa on-joitakin poikkeuksia, niin neekerit eivät pääse valkoisille tarkoitettuihin baareihin. Satuin näkemään useita vHlikchtauksia, kun vasta saapunut neekeri erehtyi tulemaan väärään baariin. Elleivät loukkaavat huudot ja vihellykset saaneet häntä poistumaan baarista, niin hänet yksinkertaisesti heitettiin ulos sieltä. Joissakin tapauksissa tällaiset kohtaukset olivat vähällä aiheuttaa mellakan. ON SELVÄÄ, että vietnamilaisetkaan eivät pidä meistä. Me teemme useita samanlaisia virheitä, joihin ranskalaiset olivat syyllistyneet ja monesti meneltelimme jopa törke-ämminkin. Ylimielisyys, halveksunta, karkeus ennakkoluulot, ja vain meille ominainen sivistymättömyytemme eivät tuo meille ystäviä. Mitä muut sanovat hautoo äärio^eiito uuden fhalUtuksen päänmenoksi ki SANOMAT todeten; että oikeisto ei tyydy vain kirjoittelemaan hallitusta Vastaan vaan laatii suunnitelmia yleisen talouselämän häiritsemiseksi ja työntekijäin aseman vaikeuttamiseksi: "Äskettäin on pidetty »salainen* työnantajapiirien sisärenkaan ko^ kous, jossa edelläkuvatunlaisia suunnitelmia on piirusteltu. Tähtäimessä on mm. työttömyyden lisääminen.tuotannon supistamisen tai rationalisoimisen varjolla, johon liittyy myös yleinen työolosuhteiden kiristäminen. Työttömyyden lisäämistä suunnitellaan laajamittaisena vastalauseena hallituksen mahdollisesti toimeenpanemille yhtiö- Ja omaisuusverojen korotuksille. Propagandassa on tarkoitus tehostaa nyt jo varsin, yleistä vaikertelua siitä, että elinkeinoelämä ei muka kestä verojen korotuksia missään muodossa. Samaan aikaan tuetaan .kuitenkin voimakkaasti korkeapalkkaisten virkamiesten ylettömiä palkankorotusvaatimuksia, jotta Valtiontalous saataisiin nykyistäkin hankalampaan asemaan." OIKEUSMINISTERI on tällä ke)(^aa UUDEN SUOMEN hampaissa.. Farisealaiseksi heittäytyen selittelee US, ettei oikeusministeri saisi olla poliitikko, vaan "ammattim i n i s t e r i * ' : ' i • : • ••• "Op tosin selvää, että oikeusministerijcin valtioneuvoston jäsenenä osallistuu politiikkaan ja hänen ratkaisunsa ovat siinä mielessä poliittisia. Mutta oikeusministerin ei pitäisi olla pelkästään eikä ennen kaikkea poliitikko. Tämän ovat puoluecmmekin yleensä ymmärtäneet. Siten oikeusministerin salkku ei olekaan koskaan ollut poliitikkojen erityisesti tavoittelema. Ja oikeusministeriksi on usein nimetty puolittain ammattiministeri. Näitlä Ijnjoilta ei ptäs luopua: Maallamme e ole varaa kokeilla toisia vaihtoehtoja ja suunnanmuutoksen seurauksia." 1; ministeri. Näiltä linjoilta ei pitäisi luopua. Maallamme ei ole varaa kokoomuksen käsissä, olisi USn kirjoittaja sä.-istänyt vaivojaan tämänlai-seltti artikkelilta. Mutta kun paikalla on sosialisti . . . (Jatkuu) Matkalla Kuuhun. Saman filmin kaksi kuvaa näyttää Kuun Gape Kennedyn yllä, Floridassa ja Surveyor I alkumatkalla Kuuta kohti. mielisen ideologian valtaan. Kuolema orjuuttaa ihmisen paljon peruuttamattomammin kuin mikään ideologia, .se riistää ihmiseltä kaikki mahdollisuudet valita. Yhdysvallat on voimakas ja varakas valtio. Sillä" olisi mahdollisuus^valita-ulkopolitiikassaan keinot, "jotka johtavat maailman hyvinvoinnin lisääntymiseen, mutta parhaillaan se käyttää voimaansa tuhotakseen elämää. Pysyvä rauha voidaan maailmassa^saavut-taa väin voittamalla nälkä, lukutaidottomuus ja köyhyys kehitysmaissa. Tässä toiminnassa Yhdysvallat voisi Olla voittaja, mutta tällä hetkellä Yhdysvaltain jokainen hyökkäys Vietna-rhin kansaa vastaan kohdistuu myös jokaisen muuri aliköhittyneen kansan elinehtoihin ja lisää katkeruutta maailmassa .Uikomrnisteri Dean Rusk, te tiedätte, miten aseisiin turvautuminen nykymaailmassa asettaa vaaraan koko maailman. Siksi tunnemme, että Yhdysvaltain hyökkäys jcohdistuu myös meihin, vaikka tulettekin tännö rauhan ja hyväntahdon lähettiläänä. Teidän velvollisuutenne on- osoittaa, että olette todellinen rauhan ja hyväntahdon lähettiläs. Voitte osoittaa sen Vietnamissa. PÄIVÄN PAKINA JUMALASTA ENSIMMÄINm Valkoisen talon kirjeenvaihtajista vanhimman, Merriman Smithin kerrotaan aiheuttaneen UP:n vuotuisessa aamiaislilaisuu-dessa naurun röhötystä eräällä huomautuksellaan. Asiasta saatujen uutislietojen mukaan hilpeyttä aiheuttanut. Smithin lausunto oli seuraava: , "Kun.hi:nelle ilmoiteltiin viimeaikaisista kirjoitetuista arvailuista, että 'onko Jumala kuollut' pre- _^sidentti (Lyndon B. Johnson — K) oli .sanonut: 'Kirottua, minä en ole koskaan ollut paremmassa voinnissa kuin nyt." S^iihpn aikaan julkaistiin New York Sur.day Nevvsissa kuvakin, missä presidentti Johnson katsele kasvonpiirteitään kuvastimesta. Kuvan alla oli tekstinä: "Mies ja hänen Jumalansa: Lyndon Johnson vastatusten itsensä kanssa." Tällaiset jutut ja huomiot; saattavat aihruttaa naurunröhötyksiä aamiais- ja illallis.iuhlissa. Mutta tuskinpa kukaan hymyili silloin kun presidentti Lyndon Johnson esitti televisiopuheessaan lausunnon, että budhalaisten fanatismi ja itsemurhauhraukset vaikeuttavat edistystä — että bud-halai^ munkkien ja nunnien kuolemantapaukset ovat Olleet tarpeettomia! Kertoen mainitusta telovisiopu-heesta New York Times julkaisi maaliskuun 31 pnä uutistiedon, missä sanotaan mm .seuraavaa: "Presidentti Johnson ^nnoi eilen, että budhalaisten protesti-itsemurhat Etelä-Vietnam.«E3a ovat traagisia ja tarpeettomia, että ne peittävät saavutettua edistystä perustuslaillista hallitusta kohti ja varjostavat itsenäisyyden puolesta annettuja tuhansia ihmishenkien uhreja . . ." — Muun ohella tuossa lausunnossa on himpun verran jumalallista ylevyyttä ja farisealaista paremmuutta muihin kuolevaisiin verraten. :• Presidentti Johnsonin mielestä ihmishenkien menetykset ovat traagisia ja peräti tarpeettomiakin silloin kun on kysymys bud-halaiflt. m taistelusta kenraali Kyn diktatuinnkomentoa ja Yhdysvaltain imperialismin miehitystä vastaan. ; Mutta yhdysvaltalaiset sotilaspiirit suorastaan hekumoivat ker-toessiaan määrättyjen väliaikojen jälkeen kuinka monta vietnamilaista on minkin viikon aikana ammuttu. kuoliaaksi, haavoitettu tai saatu vangiksi, kidutettavaksi . ja tapettaivaksl Saigonin hurttien toimesta. ': ; \ Presidentti Johnson iel ole esittänyt puolta valittelun sanaa siitä eläimellisestä ihmisrääkkäyk-sestä ja -teurastuksesta, mitä. Saigonin hurtat uutistietojen ja uutiskuvien mukaan ovat vuosikaupalla harjoittaneet. Presidentti Johnson suhtautuu isällisen "puolueettomasti" Kyn sotilasjunttaan, minkä kerrotaan yksinomaan Danangin kaupungin "valloltukjsen" yhteydessä tappaneen tuhat etelävietnamilaista, jotka ovat asiallisesti puhuen hänen kannattajiaan tai ainakin alamaisiaan eivätkä missään tapauksessa edes Vietkong-parlisaane-ja. Kaikki tämä on ijmeisc£ti"tarpeellista" ihmistappoa, koska'siitä ei esitetä minkäänlaista valitusta Wasliingtonista, mutta "tarpeettomia' ovat ihmismenetykset Vain silloin kun tappaminen ei tapahdu Yhdysvaltain hyökkäävän imperialismin hyväksi. Entäs Yhdysvalloissa suoritetut rauhanpuolustajain murhat? Yhdysvaltain Sosialistisen Työväenpuolueen (Socialist Workers Party) 2'7-vuotias jäsen Leo Bernard ämniuttiih mainiJun järjestön Eugene V. Debsin haalilla Detroitissa toukokuun 16 pnä siksi kun hän On osallistunut aktii- . yisesti Vietnamin likaista sotaa vastustavaan toimintaan. Samassa yhteydessä, jolloin nuori Bernard ammuttiin kuoliaaksi, haavoitettiin kahta muuta rauhanpuolustajaa. Tämä tapahtui sen jälkeen kun sotakiihkoili-jat räjäyttivät pommin W. E. B., Du Bois klubilla San Franciscossa,* toisen pommin Vietnam-päiväko-mitean päämajassa Berkeleyssa ja kolmannen pommin kommunisti-^ sen puolueen päämajassa New^ Yorkissa. Bernardin ampumisesta syytetty 40-vuotias fanaatikko Edward' Waniolek oli lehtietojen mukaan huutanut ko. kolmelle henkilölle; "Asettukaa, riviin seinää vastem- Te olette kaikki komuja." Socialist WorkP,rs Party syyttää; että murha ja sen yhteydessä suo- ' ritettu kahden muun henkilön haavoittaminen tapahtui "poliittir sista syistä" ja että se on tulos "Vietnamin likaisen sodan aiheuttamasta noitajahtimielettömyydes-tä". Mutta presidentti Johnson ei ole tietääksemme tätäkään murhaa tuominnut. Olikohan se "tarpeellinen'ihmishengen menetys. Kymmenet amerikkalaiset oppineet ja kansalaisvapauksien puo-lustajat, niin yksilöt kuin.järjestötkin, ovat esittäneet protestinsa rauhanpuolustajain pahoinpitelystä, pommittamisesta ja tappamisesta. " ' Mutta presidentti Johnson ihmettelee vain budhalaisteti' "tar»- peoltoinia" kuolemantapauksia. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-06-07-02