Vapaus, October 5, 1968

              KUINKA USA RilStM TYÖUISTCN KÄSISSÄ QUEBECISSA
Kapitalististen maiden valuutto­j
e n epävakaisuiis on kulifvanav^^
na saavuttanut «päilemättä maail-,
manemiäf^ksen, 'kirjoittaa itäsaksa­lainen
Die Wirtsoliafb-lehti äsken i l ­mestyneessä
numerossaan. Ensim­mäisen
kerran kapitalismin; histori-
: assa ikolme sen tärkeintä valuuttaa,
nimiitöin dollari, punta, j a Ranskan
frangi ovat lyhyin väliajoin tai mil­tei
samanaikaisesti vakavasti uhat­tuna.
Painopiste on tällä hfetkeHä
Ranskan frangissa. Englantilaiset
osiantuntijat puolestaan eivät suin­kaan
^ pidä poissuljettiinä .punnan
toista devalvointia. Dollarin kohtalo
taas 'kytkeytyy paitsi puntaan ja
' frangiin, myös kullan hintaan. Tä­män
viimeksi, mainitun ympärillä
kamppailu dollarin kurssista vrimei-sessä
vaiheessa käydään. '
Maailmanpankki on äsilcen ilmet-syneessä
julkaisussaan (Finance
: and Developntent n:o 2) esittänyt
katsauksen maailmassa vuoden 1948
—67 välisenä aikana toimeenpantui­h
i n kansallisten valuuttojen deval­voin/
teihin ja saanut seuraavan lu­kusarjan:
Oseaanissa ja Pohjois-
Amerikassa 4 maata on devalvoinut
keskimäärin 5.2 pros., Eui-oopassa
20 maata — devalvointiprosentti kes
kimäärin 23 pros, keski-idän osalta
tilasto osoittaa 12 maata — 46.1
pros., Afrikka 36 maata — 47.6
prbs., Aasia (ilman Japania) 14
maata 46.1 pros ija Ia|inalainen
Amerikka 23 maata 62.2 pros.
. Maailmanpankin 109 jäsenmaasta
y l i 2/3 on devalvoinut kolme tai
useanunan kerran valuuttansa. Kai­kista
maista noin 2/3 on devalvoinut
valuuttansa keskimäärin yli 40%-
Merkille pantavaa on, että Euroo­pan
kapitalistisissa maissa deval­vointien
lukumäärä on suurempi
kuin esimerkiksi latinalaisen Ame­rikan
maissa. Tässä yhteydessä on
; mainittava, että USA:n dollaria ei
ole. devalvoitu kertaakaan sitten
vuoden 1934 tanmiikuun. Tämä joh­tuu
mainittuna aikana USA:n mää­räämästä
kullan ja dollarin pakko-kurssista
joka on ollut yli 34 vuotta
yhtä mittaa yksi kultaunssi (31.1
grammaa) yhtä kuin 35 dollaria.
Muiden •••^ koko kapitalistisessa
maailmassa — on ollut ja on edel­leenkin
määrättävä . valuuttansa
vaihtosuhde dollariin em. kulta/dol-lari-
pakkokurssin perusteella ja tä­män
perusteella edelleen valuuttan­sa
vaihtosuhde muihin valuuttoihin.
Kun jokin kapitalistinen maa on
joutunut pysyviin maksutasevai-keuiksiin,
on . sen ollut. pakko, sel­viytyäkseen:
ulkomaisista. maksuis­taan,
devalvoida valuuttansa. De­valvointi
on se tie, jonka avulla
voimakkaimmat pääomaryhmät ovat
lisänneet enimmäisvoitlojaan. Mutta
se. on ollut samalla myös tie, jonka
avulla USA on riistänyt koko muuta
kapitalistista maailmaa.
Yhtä kiistaton kuin on kullan yli
34 viiotta vanhan hlijnan aliai-vostus
on sitä m^Os dollarin yliarvostus.
k u n doUarlUa saa U5A:ssa (sen ko­timaisenkin
arvon heikkenemisen
huomioiden), tavaraa vain dollarin
verran, n i i n sen ostovoima Euroo­passa
on 1.5 dollaria (Oslon yliopis­ton
dosentti J. Voghtin eräs las­kelma),
latinalaisen Amerikan
maissa e h k ä 2—3 dollaria, kfrUcassa
3 dollaria ja Aasiassa ehkä vieläkin
enemmän.
USArlla on ollut tapana myöntää
melkoisen suuri;r luottoja varsinkin
kehitysmaille ns. kotimaanvaluutta-tilejä
• vastaan; toisin .sanoen USA
on myöntänyt dollariluoton amerik­kalaisten
tavaroiden ostamiseksi jol­l
e k i n (kehitysmaalle. Tämä velka
on ensin kirjattu saajamaan valuu­tassa
ao. keskuspankkiin; USA.n
olisi pitänyt käyttää näitä tilejä sit­ten
aikanaan saajamaan tuotteiden
ostoon. Se ei ole kuitenkaan mene­tellyt
näin, vaan paliottanut saaja­maan
muuttamaan kotimaan valuu­toissa
pidetyn tilin pitkäaikaiseksi
koroUise'ksi dollariluotoksi, joka on
maksettava takaisin dollareissa.
Suomenkin suhteen USA on. me­netellyt
näin. Se sai USA:lta dol-lariluottoja
sodan päättymisen jäl­keen
amerikkalaisten Eurooppaan
j ä ä n e i d e n sotavarastoylijäämien os­tamiseksi.
Näillä luotoilla ostetut ta­varat
käsittivät erämaantelttoja, lu-mikenkiä,
moskiittoverkkoja, sprii-larappuja,
homehtunutta tupakkaa^
ylijäämähinaajia ym. 'kamaa. Luo­toista
pidettiin ikirjaa Suomen Pan­k
i s s a ' ns- kotimaanmarkkatileillä.
USA ei kuitenkaan ostanut näillä
markoUla Suomesta mitään, kuten
oli alunperin tarkoitus. Ministeri
Rainer von Frandtin ollessa Suomen
Pankin pääjohtajana mainitut mark-katilit
muutettiin pitkäaikaiseksi ko­rolliseksi
doUarivelaksi, jota Suomi
maksaa vielä tällä hetkelläkin.
: Quebecin työläisten kasvava ;tai
telumieli j a solidaarisuus tulee pai--
haiben ilmi Dominion Tar and Che-mjcal-
ylitiön (Domtar) Omistamien
East Agnus ja Win'd90'r paperiteh­taiden
1,200 työläisen lakkotilan­teesta
seiHä maakunnan omistaman
välkijuomäkontrollilautakunnan A<i-
LB) 3,000 työläisen lakosta.
Paperimassan ja paperin valmis­tajien
amimattiyhdistyksen (CNTU)
j ä s e n e t ottivat haltuunsa East Ag-nusen
paperitehtaan ja määräsivät
yhtiön 'pääivartian ja »kaksi hänen
apulaistaan poistumaan tehtaan
alueelta. Näiden työläisten ammat­tiveljet
järjestivät päivää aikaisem­min
mielenosoituksen noin 15 mai­l
i n päässä sijaitsevalla Windsor-pa-peritehtaalla.
Pinkerton""" Agencyn
vartijoita näyttäytyi siellä "tuura-tafcseen"
muita yhtiön palkkaamia
vahtjmiehiä. Lakkolaisten mieleno­soitus
sai Pikertonin suostutelluksi
vetämään miehensä ipois Windso'i'-
paperitehtaalta.
Näiden paperitehdaskauppaloiden
yhteinen asuikasluku on 13,000. L a ­koista
on syntynyt näiden yhdys­kuntien
asukkaiden yhteinen taiste-,
lu Domtaria vastaan. Domtar on
osa : englantilais-amerikkalaisesta
monopoliyhtymästä,:. Argus-yhty­mästä.
Windsor.<paperitehtaan lak­kolaiset
selittävät, e t t ä 'Domtar ei
määräile täällä enään yhtään mil­t
ä ä n . " . Kun maaikuntapoliisit. sa^'-
puivat tänne, niin paikalliset kun.
nalUsvirkailijal ehdottivat, että he
palaisivat Montrealiin ja he tekivä;
niin. Eräs yhtiön johtajista on va­littanut,
että East Agnusissa "lak­kolaiset
ovat oltanett haltuunsa ko­ko
kauppalan." Hän.sanoi myöskin,
että sen jälkeen kun lakko alkoi
heinäkuun 18 päivänä, yhtiön joh­tohenkilöt
ovat varoneet papefiteh-taille
menoa, •'jottei meitä voit;ii.-;i
syyttää työläisten provo.^oimisest.i."
Hänen tekoliurskaiitensa on uivan
ilmeistä, siliä Damtar provosoi työ-västäläihtien.
Maakunnan työminis.
teri, Bellemere, joka joutui syysr
kuussa 35,000 rakennustyöläistä kä­sittäneen
ykisipäiväiaen lakon koh-teeiksi,
on "uhannut, J että maakunta-hallitu3
• harkitsee väkijuomien
myynnin yksityisten käsiin siirtä­mistä,
erikoisesti sekatavarakaup­pojen.
Hallitus on huolehtinut väki­juomien
myynnistä tähän asti noin
$100:miljoonan vuosivoitolla. .
Domtarin tavoin Q L B . käyttää
vuorotteluformulaa, mahojen neu­vottelumenetelmiä
ja neuvotteluista
kieltäytymistä, j n i n k ä huipentuma­na
on työläisten peloittelu 'laitoki.
sen sulkemisella" lyhaten, Tämä hal­lituksen
ikovan linjan ohjelma on
havaittavissa myöskin käynnissä o-levissa
70,000 opettajan ja yli 100,-
000 sairaalatyöläisen 'palkka- ja työ­ehtosopimusneuvotteluissa.
• Quebecin työläiset saavat laajaa
tukea ammattiyhdistysliikkeeltä ja
yleisöltä. Tähän mennessä on noin
20,000 henkilöä allekirjoittanut ,a-nOTnuksen,
että lakon sopimusneu­vottelu
iihin nimitettäisiin puoluee­ton
välittäjä. Montrealin arkkipiis­pa
Paul Gregoire on lahjoittanut
lakkorahastoon $600; Äskettäin
Montreali-iäa pidetyssä Quebecin
työväenliittoon kuuluvien unioiden
2,000 jäsentä päätti kannattajineen
liittyä CNTU:n unioihin lupaamalla,
solidaarista ja rahallista tukea lak­kolaisille.
Kokouksensa kerättiin
$7,000 lakkokassaan. Lahjoituksia
saatiin, mm. opettajien järjestöltä,
saiiaalatyöläisten ammattijärjestöl­lä
ja monilta muilta huomattavilta
yhdistyksiltä.
: Puhuessaan lakkolaisten kokouk­sessa
Quebecin yleisen oppilasjär-j
e i t ön edustaja sai osakseen voimak-i;
aitii suosionosoituksia 'kun hän .sa^
noi, että Quebecin oppilaat,"käy-väl
samaa taistelua kuin tekin/sa­maa
sy.steemiä vastaan maakunnan
yliopistoissa."
.Quebecin työläiset julLslavat
CIAiin va<koiIijoita
vangittu Kuubassa
Havanna. — Kuuban valtion tur­vallisuuspalvelu
on vanginnut 18-
miehisen CIA;n vakoilijaiyhmän.
Vakoiluverkon järjestäjänä, toimi
CIA:n asiamies Manuel Garcia Ra-mines,
joka on saapunut Kuubaan
laittomasti, ilmoitti Granma-lehti
viime lauantaina. .
Vakoilijat kokosivat taloudellisia
tietoja mm. kauppa-alusten sijainti­paikoista
sekä myös Kuuban asevoi­mista.
Asiamiehiltä löydettiin aseita
sekä vakoiluvälineitä. Heidät on
luovutettu Havannan vallankumous-tuomioistuimen
huostaan, kirjoittaa
lehti.
kaibdeksan kuukautta k e s t ä n e i s t ä tu-
1'Cdciet'tomista paHokaneuvotteluiata
talatelleasaan V paremman paJkan
puolesta. .Heidän keskinkertainen
kotiln!saaWa palikkansa on $68 vii­kossa.
OK«:kinkertainen palkka i l ­man
pidätyikaiä ön $80.30 viikossa.)
Ekonomit ovat arvioineet, e t t ä QLB
saa voittoa 93 senttiä jokaista kus-tannufidiollaria
kohden. Vuosina
1964-65 Quebecin väkijuomahinnat
oliva:t_7.4 j a 12.6 prosenttia korke.
ammat kuin Ontariossa, mautta QT>
B : n työläisten palkat olivat 20 pro­senttia
alhaisemmat verrattuna on-tarlolaisten
ammattiveljien palkkoi­hin.
Quebecin työläisten .taloudellisia
taisteluja käydään maakunnan yhä
pahenevassa työttömyystilanteessa.
Quebecissa Oli nyt Canadan korkein
työttömyyaprosentti. Jokaisesta vii­destä
canadalai-esta työttömästä on
kaksi Quebecinsa j a siellä on kaksi
kertaa\ se määrä työttömiä mitä on
esimerkiksi Ontariossa. Maakunnan
pääministeri' sanoi viime lokakuussa
lainlaatijäkunhassa pitämässään pu-hee?
5a, että "epävarmuus ei johdu
vaatimuksista, kaikilla on oikeus
vaatia. Kukaan ei voi väittää, että
$125 viHkossa ansaitseva työläinen
ansaitsee liikaa kun otetaan huomi­oon
hänen sitoutumuksensa j a elin.
kustannukset." Mutta Quebecin hal­litusmiehet
eivät puhu tällä tavalla
QLB;n työläisille, jotka ovat lakos­sa
hallitusta vastaan.
Samassa Montrealissa pidety.ssä
kokouksessa, josta mainittiin ylem-pänä,
lakkolaiset ja heidän kannat­tajansa
tuomitsivat molemmat van­han
linjan puolueet, Union Natio­nalen
ja oppositiossa olevan Quebe­cin
liberaalipuolueen, jonka edusta­j
a yritti esittää puolutensa lausun­non
lakkolaisille, mutta antoi perik­si
saatuaan osakseen valtavia vasta-lausehuutoja.
Kokous keskeytyi use­aan
kertaan pitkien "Le Quebec au
travailleurs"-huutojen (Quebec työ-l
ä i s i l l ey johdo.sta. mikä oli QLB:n
työläisten tunnuslauseena vuoden
1955 lakon aikana, jolloin oli vallas­sa
Lesagen liberaalipuolue.
"Television voimakkain isäntäpairi", sanoo CBC-TV:n
toimeenpaneva tuottaja tarkoittaessaan .
(vasemmalla) ja PaitrickWa!tso(n'ia, jotka auttavat pitä- *
miäänkatsoijat tietoisina sidtä mitä tapalhftuuCan^^
ja muiuallakin maailmassa. Tämän GBC-TVax suinimm--
tai-iltaisen "The Way It ts"-sarjan 68-69 esitysikausi al­koi
syyslkuim 29 päivä. Tulevasaa sarjassa nähdään 35
erilaista tunnin 'kestä'vää lähetystä sekä ainakin 10 myös
tunnin pituista asi'a!kirjoihin perustuvaa suurempaa
näytelmää.
USA YRITTÄÄ HOLHOTA
RAHAJÄRJESTELMÄÄ
läisiään viime helmikuussi vaali.^^-i olevansa päältiivaisiä "jatkaessaan
saan Vuoden-jatkoa tyÖehtosopirimU- -! taisteluaan .Union Nationale-halli-seen.
Joka -meni umpeen tämän vuo-; tuksen riis:iivaä ,.-;palkkaphjel.m{,a
den toukokuun 1 päivänä. Amma^j : V ; ^ s i a a n . • ',
tiyhdistys kieltäytyi 'hyväi<symäsi;i | : - ovat kärsineet
tätä- vaatimusta ja vaatr puolostaanj '""^ ~^ • •. •. : :.. : ~~7~~~~~7
jäsenilleen 35 senttiä t u n i i p a l k a n ! ; » - j - ^ : .. . i . ' k i i«
rotusta saadakseen Kast .\4nu=^- ia | P T C | A P A A N H C I J I J I I J M I S IA
VVind^or-paperitehtaidon työläi^te-i &• • ^ fl'^ V l b ^ 1 » V H ta*» I Ink
palkat samalle tasolle maakunn.ai
USA:n kongressin eräs komitea
cn äsken hyväksynyt koko joukon
suosituksia maailman umpikujaan
ajautuneen rahajärjestelmän uudis­tamiseksi
ja pelastamiseksi. Nämä
suositukset on annettu eväiksi US-A
: n finanssiministeri Henry Fowle-rille
viime maanantaina VVashingto-nissa
alkanutta kansainvälisen va­luuttarahaston
kokousta varten. Suo­situkset
ovat todella mullistavia. Jos
ne tulisivat hyväksytyksi ja toteute­tuksi,
USA saisi j ä l l e e n lujan otteen
maailman rahatalouteen muiden
maiden kustannuksella.
Ensimmäisen suosituksen mukaan
perustettaisiin uusi .kansainvälinen
rahamekanismi,! jonka , yhteydessä
kaikki maat USA:La luonnollises­ti
lukuunottamatta — tallettaisivat
kuitartservinsä valuuttarahastoon ja
saisivat tästä vastineeksi SDR-pa-
Tilatkaa Vapaus
Syvällä surulla ilmoitan, että rakas-aviopuolisoni
f ofjan M %m
nukkui ikilepoon vaikean ja pitkäaikaisen sairauden
murtamana Memorial-sairaalassa Sudbury'ssa, Ont./
syyskuun 1 pnä 1968.
Lähinnä kaipaamaan jäimme näinä, vainionsa ja
kolme poikapuolia perheineen: Taisto Elimen. Veikko
Elimen ja Hugo Elimen sekä laaja toveri- ja tuttavapiiri
täällä Keski-Omtariossa ynnä muualla.
Edesmennyt elämäntoverini oli syntynyt Raahessa,
O. L. Suomessa, joulukuun 10 pnä 1894. Siellä siiriynyl
Canadaan 1924. Yhlyi Vapaus-kustannusyhliön palve­lukseen
1927^ lyöskennellen käsi- Ja konelalojana useita
vuosikymmeniä, kunnes korkean iän ja sairauden saa-vutlaessa
tuli jätlää työt ja tehtävät nuorempien käsiin.
Näin siis saapui A r v i l l e n i elämän i l t a j a i k u i n e n lepo.
Vilpittömällä r a k k a u d e l l a j a sanoinkuvaamattomalla
kaipauksella muistelen sinua iäti, ^
AINO.
KIITOS
Sydämellinen kiitos teMle kadklUe, joilta sain myöt&tuntoa ja
tukea tänä elämäni raskaimpana aiikam. Erikoinen kiitoa tove­reille,
Sukselle j a Koivulalle, lämmJnhenösHstä ja kauniMsta muisto­puheistanne
. rakkaiimpanl hautajalsö-lailsuudessa. Saimoin klltÄn
CSJ:n" Sudfeuryn oaaatcm. naiskuoroa Ja/ Johtajaansa Lafflaa hyvin^
valituista ja syvästtvaifcuttavlatalauluteta. Kaunein kiitos myös
monl^Je ystävillemme, Arvin entAglHe tytttovereöle y.m. ihändstä
. kukkaJähetykBistä Ja Cancer SoctötyUle tehdyistä lahjoituksista
Arvhi muistoille. KUtOB myös euoonalalben Järjestön paikalliseUe
osaatoUe, Kirjaltajien UnlöBe, Vapaus-kuataamusmkkeen Johtokun­nalle
sekä OaaaweU Prlnting Go. aanmatttitovereUle, Toronto, Önt.
ihanista kukkalaitteisto, joilla muistitte edesmennyttä Järjestö-toverla,
ammfltfcitoverla, ystävää Ja rchtiiä työmiestä; Jolta näiri
vuoroFaan kone flefaaJitui, 'kaati" Jäi syrjään Ja "hafca" herpaantui
käfiletään.
YstävälUsyydestänne sekä ovustanne teitä kailkkia kiittäen,
ArNO LAHTI
c/o Hugo Elimen
15 Avis Cres., ToaxWto 16, (Mario
muiden . pape:itohdastyöläis'.en
kaneja. Domtar vastasi pitkälliston
kiertelyjen jälkeen ainoastaan 18
sentin palkankorotuksella, joka on
kehittynyt yhtiön nykyiseen neuvot­teluista
kieltäytymis-taktiikkaaii
uhkaamalla sulkea py.>yväisesti mo­lemmat
paperitehtaat.
Hiljattain 1.200 työläiselle Dom­tarin
toimesta lähetetyssä kirjeessä
koetetaan rikkoa työläisten soli-aa-
I penvaluuttaa. Kullan hinta vapailla
South Porcupine. — Viime viikon Ihitsauspaja. jossa opetetaan hitsaa- .markkmoilla. 'vakautettaisiin" ny-
1 suurimmaksi tapahtu:nak-i muodos­tui
paikkakunnallamme juuri oven-
.sa avannut ja kaikin puolin uudis­tetun
jatkokoulun virallinen avajaisr
tilaisuus. Tämä koulu, joka on. Poh-joi.
s-Ontarion suurimpia, on saanut
nimer.sä Canadan nykyisen kenraali
kuvernöörin mukaan, Roland Miche-nerSi'condary
School.
Tämä monipuolinen koululaitos
risuus. Yhtiö väittää siinä, että 35 '«'^ennettiin kuluneen kahden vuo-sentin
tuntipalkankorotus tulisi nos­tamaan
tuotantokustannukset niin
korkealle, jottei yhtiölle jäisi mui;-
ta mahdollisuutta kuin lopettaa mo.
lempien tehtaiden toiminta. (Muis­tettavaa
on, että Ma;sey-Fergusön.
joka. on.yksi Argus-yhtymän haar-j-liikkeistä,
käytti samaa uhkausta
lakkolaisia vastaan, aikaisemmin tä..
nä vuonna Toronton tehtaalla.)
Domtar on viime aikoina sijoittanut
$15,000,000- näiden paperitehtaiden
nykyaikai.>tuttamiseen ja eroittanLit
työstä 250 työläistä sekä lisännyt
paperimassan tuotantoa 100 tonnilla
vuorokautta kohti.
Ammattiyhdistyksen : virkailija
Gay Ferland on tuominnut yhtiöii
haijoittaman lakkolaisten peloittc-lun.
Hän on kehoittanut Quebecin
maa- ja metsäministeri Claude Gos-selinia
pakoittamaan Domtarin pe-ruutamaan
"uhkauksensa paperi-tchtaien
sulkemisesta." Gosselin p-dustaa
Quebecin lainlaatijakunnass:i
vaalipiiriä, johon lukeutuvat myö.:-
kin East Agnus ja VVindsor-paperi-
Ichtaat.
. Union Nationalcrpuoluessta koo.s-tuvahallitus
k ä y t t ä ä kaikesta huoli­matta
samoja monopolimenetelmiä
provosoiden ja peloitellen maakun.
nan omistaman väkijuomakontrolli-lautakunnan
.3,000 'työläistä, jotka
ovat olleet lakossa kesäkuun 29 päi.
den aikana South Porcupinenenti-
.-^en jatkokouluiakennuksen yhtey­teen
ja. siihen mahtuu nyt toistatu­hatta
oppilasta. Koulun aloittaessa
toimintansa uusissa tiloissa sen pal­veluksessa
oli heti 55 akateemisen
-ivistyksen sacnutta opettajaa, jotka
tulevat opettamaan kalkkia monilu-
KUisia aineita mitä tämänpäiväii
KOulu- ja opetusohjelma vaatii.
Uu'.ta koulua esiteltiin yleisölle
ja tähän "openhaussi-iltaan" sano­taan
osallistuneen parituhatta utCr
liasta katselijaa. -Tätä koulua katsel­taessa
palautui varmaankin monen
mieleen oma nuoruus- — Meidän
suomalaisten "vanhojen taimareit-ten'
csalle lankesi vain kaksi oppi­kirjaa,
Lutherin vähälaitekismus ja
)-aamatunhistoria. Näistä kirjoista
piti olla "kuusalla" jos meinasi saa­da
sen "akanottoluvan' ja jos sattui
jotain pientä pahuutta tekemään,
n i in vanhemmat komentivat: "Otap-
Pa kirja käteesi ja lakki, pois pääs­täsi'.
Jotta pienillä oppiarvoilla sitä
on menty eteenpäin tämän maail­man
matkoilla.
Kyllä nykyajan nuorisolla on sei-:
laiset oppimahdollisuudet, että. ka­teeksi
käy. Katseltaessa esimerkiksi
t ä t ä nykyistä South Porcupinen kou­lua
siellä on kaikki mahdollisuudet
eri työaloille. Siellä on sähkötyö-verstas,
puu.sepänverstas, on sähkö-maan
juottamaan ja polttamaan
metallia, siellä on $140,000 arvoisel­la
koneistolla varusettu konepaja-kyiselle
virallisella tasolla 35 dolla­ria
unssilta tai sen alle. Keskus­pankkien
olisi pidettävä, kiinni v i i -
osasto, jossa opetetaan sorvinkäyt- mle maaliskuun sopimuksesta, jonka
Dmitri Gudkov:
KUUBAN RIKKAUDET
Jo ammoisista ajoista Kuuba on
merkinnyt miljoonilR. ihmisille lan.
nattomia sokeriruokoplantaaahcja
ja sokeritehtaiden kymmeniä savu­piippuja.
Sen sijaan harvat teitäviit
että Kuuban kansantaloudc-sa on
täiikcä sijansa myös vuorjtcolli.suu-della.
Mataambran kuparikaivos, muu­tamia
kymmeniä vähätuottoisia öl-jylä!
hteitä Jatibonieossa ja Guanbos-sa
sekä. nikkelikombinaai-ti Nioa-rosisa,
siinä kaikki, mitä «aarivaltion
vuoriteollisuudella oli aikaisommin
käytettävissään. Vallamkumous pu­halsi
siihen uutta elämää. Saarella
perustettiin uu.si. nikkelikombinaat-ti
Moaan. Neuvostoliittolaisten goo.
logien avulla. löydettiin uusia, run.
saita öljyosiintymiä ja turvevaroja,
Useita tuotannonaloja- 'modernisoi
tiin ja samalla työn tuottavuus kas­voi
voimaikkaasti tuotantolaitoksessa
Ja tulos. ICymmcnen vallankumo-uiksen
jäikeisen vuoden aikana Kuu­ban
vuoriteollisuus.on-yli kaksinkor-
.lai-itanuti: tuotantokapasiteettinsa;,
j a vuoriteollisuuden tuotteet ovat
Iällä hetkellä toi.sella tilalla Kuu­ban
viennissä. KnubjUaiset ovat oi-keutu.
5t.i ylooilä vuoriteoUisuudos-laan,
joka viimeisten viiden viio-
•den aikana on kehittynyt yl i ji
prasenLin tuotanlolisäyk.sen keski-inääräistä
vuosivauhtia. Mutta hei­dän
eriiyinoii •ylpeydenaiheenpa
ovat Moa ja Nicaro. Siellä tuotetaan
nikkelikoiLsenUraattia paikallLsten
lateriittimalmiesilntymieu pohjalla,
joiden muodo.staniiit varat ovat 1,6
miljardia tonnia. Kuuban vuori- ja
metalliteollisuuden .ministeri Guz.
man Pasquale mainitsi hiljan, että
niinä viitenä vuotona, jotka seurasi­vat
vuonna 1959 toimeenpantua kan-sanvallankunriousia,
Kuuban nikkeli,
tuotanto lisääntyi 35 prosenttia.'
Vuonna 1985 sp oli8.4 prosenttia
keko maailman nikkelituotannosta.
Kuluvana vuonna Kuuban nikkeli­tuotanto
on kiivennyt manllmanti-lastojssu
peräti kolmannelle sijallo.
töä ja viilausta sekä asennusta, siel­lä
on suurikokoinen autokorjaamo,
jossa opetetaan automekanikkoja,
siellä on talouskoulu kotitaloutta
varten ja siellä annetaan opetusta
kestokiharoiden ym. oppia naisten
kauneushoiloalalla-
Kaikki nämä opetusalat on lisätty
siihen ohjelmaan mikä oli.vanhassa
koulussa aikaisemmin. Tästä samas­ta
koulusta ovat lähteneet monet
kymmenet kansalaistemmekin lapset
jatkamaan akateemisia opintojaan ja
monet heisiä ovat hyvillä toimialoil­la
ei ainoastaan täällä Canadassa
vaan muissakin maailman maissa;:
Tässä koulussa on myöskin kaksi
eri voimistelusalia joissa on mah­dollisuus
kehittää ruumiillista kun­toaan
ammattiopettajien johdolla.
Lisäksi siinä on eri luokkahuone
musiikin opetusta varten j a siellä on
$25,000 arvoiset musiikki-instru­mentit
Näin se on nykyaika pakkautunut
tänne takamaillekin, jossa on. vielä
elossa yksi paikkakunan ensimmäi­sistä
opettajista, miss Bertha Shaw,
jonka nimelle on omistettu yksi ky­lässämme
sijaitseva uusi kansakoulu
Eikä Sylvester Kennedy osannut
varmaankaan aavistaa m i t ä tulee ta­pahtumaan
kun hän omilla varoil-l.-.
an rakennutti jonkinlaisen "tei-va-paperisäntäri",
jossa pidettiin ky­lämme
kansakoulua 55 vuotta sitten.
Samalla paikalla on nykyinen Gol­den
Ave. kansakoulu ja mr. Kenne­dylle
on sen F'ihaan pystytetty muis-,
tomerkki. Hän taisteli koulua käy­mättömänä
kansalaisena koulujen
rakentamisen puolesta ja saavutti
voiton, josta nykynuoriso voi haut-tia.
— H.
Farmarit uhkaavat
olla Ottawas8a
kauan aikaa
Bellevillc. —- Ontarion farmarien
union presidentti AValteiTMillei^va-roitti
keskiviikkona, että farmarit
voivat py.sytellä Ottawassa siihen
asti kunnes hallitus muuttaa ohjel­maansa
maissin hintojen ja maa­hantuonnin
suhteen.
"Parlamenttimäollä on paljon l i ­laa
telttojen pystytystä varten. Me
voimme pysytellä Ottawas.sa ..siihen
a.sti kun. lunta alkaa
Miller.
Noin 100 Lounais-Ontarion far­maria
oli braktoreineen matikalla Ot-lavvaan
j a h e pysähtyivät täällä kes­kiviikkona.
Farmareiden 'protesti-kulkueen
toivotaan pääsevän Otta-waan
perjantai-aiimuksi.
Farmarit protestoivat USA:lalsen
maissin suurimittaista maahantuon­tia
j a sen alihaLsla^hintoja vaalatn.
He vaativat hctikohtaista uilkolaise.i
maissin maahantuontikieltoa Ja kor.
koampaa; hintaa omalle mnissilleon.
tulla," sanoi
mukaan ne kieltäytyvät edelleen os­tamasta
kultaa vapailta markkinoilr
ta tai uutta louhittua kultaa tuotta­vista
maista. Jos kultaa reserveis-
.sään pitävät pankit pelkäisivät, et^
tä niide.n kultareservien ai-vo ro­mahtaisi
kullan hinnan laskiessa
myös vapailla markkinoilla, olisivat
Kullan talletukset valuuttarahastoon |
lakeina siitä, e t t ä ainakin nykyinen
virallinen kurssi 35 dollaria unssilta
oliis niille turvattu.
Tällä toimenpiteellä USA torjuisi
uhkan k u l t a r e s e r v i e n s ä s u p i s t u m i s -
ta sekä kullan hinnan nostamista
vastaan.
Toisessa suosituksessa mainitaan,
e t t ä muiden maiden hallussa olevat
dollarit ja puntatilit (balances) tal­letettaisiin
niin ikään valuuttara­hastoon
SDR-paperivaluutlaa vas­taan.
Tämä merkitsee sitä, että nykyi­nen
kultadollaripariteetti (gold ex­change
standard) kumoutuisi siten,
ottei USA:n tarvitsisi lunastaa kul-,
(alla ulkomaiden hallussa olevia dol­lareita.
Kolmannes.sa suosituksessa komi­tea
mainitsee, että eri maiden va­luuttojen
vaihtosuhteen toisiin va­luuttoihin
sallittaisiin vaihdella ny
kyisen 1 prosentin asemesta 3—5
prosentin välillä. Käytäntöön tulisi­vat
siten liukuvat valuuttakurssit.
Tämä ei koskisi dollaria:
Neljännessä suosituksessa kon­gressin
komitea lausuu, että paras
Bertrand Quebecin
pMminMkii
Quebec. — Union Nationale puo­lueen
lainlaatijakunta ryhmän koko-uksessa
valittiin ikeskiviikkona oi­keusministeri
Jean-Jacques Bert­rand
puoluejohtajaksi ja uudeksi
pääministeriksi edellisenä torstaina
kuolleen Daniel Johnsonin tilalle.
Mr Bertrand on Quebecin 21. pää­ministeri.
Hänen valintansa tehtiin
kokouksessa nijkä kesti vain 45 mi­nuuttia.
Kokouksen jälkeen mr
Bertrand tiodoitli,. että hän vierai­lee
Pariisissa, kuten mr Johnsonin
piti, vioraileman, mutta varmaa päi­vänmäärää
hän ei ole antanut.
Mr Bertnard sanoi,: että hän tu­lee
seuraamaan edeltäjänsä (mr
Johnsonin) ja sen hallituksen ohjol-niaa,
ja että Quebecin-Ranskan suh.:
teitä on edelleen kehitettävä.
:Hän sanoi maakuntahallituksen
hyväksyneen kaksi- hallinnollista
määräystä. Yksi niistä määritteloö,
että edesmenneen pääministerin
virallinen surukausi kestää loka­kuun;
10.'päivään, ja että toinen
Quebecin koilllsosavsisa olevan Mani-couaganin
pato, jonka valmistumis­juhlien
aikana edellinen pääminia-
Jatkuu siv, 5 ; r.
tapa korjata kansallisia maksutasei­ta
olisi se että jokin maa joudut­tuaan
maksutasevaikeuksiin, saisi
panna automaattisesti toimeen va­inultansa
devalvoinnin.
. Tämä ei myöskään koskisi USA:ta
eikä dollaria.
Kongressin komitean suositukset
vastaavat suurin piirtein niitä käsi­tyksiä,
joita finanssiministeri Fow-ler
on j o ehtinyt esittää julkisuu-,
dessa ennen valuuttarahaston ko­kousta.
Suositusten läpimenoon va­luuttarahaston,
kokouksessa ei kui­tenkaan
uskota, sillä ne merkitsivät
oikotietä rahajärjestelmän Itaaok-seen.
USA:n finanssiministeri aikoo
ilmeisesti esiintyä valuuttarahaston
kokouksessa "voiman pohjalta''.
USA:lta puuttuu kuitenkin tällä
kertaa kertaa tämä "voima". Vielä
kymmenen vuotta sitten USA:n
hallussa oli 2/3 kapitalistisen maa­ilman
rahakullasta. Nyt ovat osat
vaihtuneet. Muun maailman hallussa
on 2/3 kultareserveistä, kun sen si­jaan
USA:n hallussa on- v e i » vajaa
yk.si kolmas ösa.'
Shfrtey Wilson'in
M U I S T O L L E
Kuoli lokakuun 7 pnä 1S67.
Olit kotimme armas tähti
mi siihen vaka 3oi.
Sinun kanssasi niin paljon lähti.
Jota nniikään ei korvata voi.
Rakkaudella aina mui:itaen, :
Isä ja äiti
AURA ja LESTER WILSO>^
Nuku, Shirley,.viime untasi
rauhaisaa;
el surumme lepcasä häiritä saa.
Me ikävöiden sinua kalpaamme
ja rakkaudella muietamme.
Olit meille iilskomme parhain.
SYLVIA, SUSEN,
ROBBIE ja ROT.
SYDÄMELLISET
ONNITTELUMME
SINULLE
Pansy (sanainen
syntymäpäiväsi j oijdosta toi-vdtitavat
seuraavat omaiset
ja tufbtavat:
iKaithy, Stanley ja
Pauli Isänäinen
Lempi Ja Vili Sihhnan
Saimi ja Väinö J ä ^
Aino ja Henry Piikanien
Marita Ja Frank Enges
Laura ja John Lampi
Emittö ja John Tuomi!
Jalmari Salonen
Selma Jaakkola
KIITOS
vilpittömät kiitokseni telVe ys­tävät
siltä tosiyllätytaesta Jonkii
olitte järjestäneet minun synityimiil-pälvänl
johdosta:
Suuret kiitokset tilaisuuden at-kuunpanirjoille
ja ahkerille emärf-nille
pöydän antimista ja- arvol<-
kaasta Inhjalsta',.Joka mulstuttaia
ystävyydestänne. .
: Kiitos myöskin n ii! Ue. Jotka' otbj-vat
osaa lahJaaini, va .im eivät olleet
saapuneet.
Kiittäen,
PANSY ISÄiNÄINM
Kli"kland Lake ' 6ntäi-to