Vapaus, October 5, 1968

              s @ n fi g
Rohiuaid Ktim vain
22 sentin päas^
, Mesico. ~ JoMkko virallisia
olymplaennätyksiä ylitettiin kan­sainvälisissä
yleisurheilukilpaiini»-
sa, jotka jatkuivat. viime lauan­taina
Mexicossa.
Ruotsin Kjell Isaksson osoitti,
että hän saattaa olla paha uhkaaja
kenelle - tahansa seiväshypyn mi­taleista,
sillä lauantaisessa kilpai*
lussa hän teki uuden Ruotsin en­nätyksen
yUttämäUä 525. Neuvos­toliiton
Gennadi Blisnetsov sijoit­tui
toiseksi tuloksella 510, joka
sivuaa virallista olympiaennätystä
vuodelta 1964. Silloisen ennätyk­sen
teki amerikkalainen Fred
Hansen.
Moukarissa NeuvostoliitoftRo-muald
K l im sai parhaan heittonsa
kfttttamaan 73.54. Tulos puuttuu äi-,
noastaan 22 senttiä unicarilalsen
Gyula Zsivotskyn nimissä olevasta
uudesta maailmanennätyksestä. K l i -
minninussä oleva 'lajin olympiaen-nätys
Tokiosta on 69.74. Toiseksi
kilpailussa tuli A . Sjuplakov tulok­sella
69.84.
Naisten 200 metrillä australialai­nen
Jennifer Lamy sivusi olympia­ennätystä
juoksemalla ajan 23.0.
Myös Neuvostoliiton Vera Popkova
sai saman ajan. Miesten vastaavalla
«iatfcalla Australian Peter Noi-man
juoksi ajakseen 20.3.
Tshekkoslovakian Ludvig Daneik
heitti kiekkoa 60.44 ja kolmiloikan
voitti Neuvostoliiton Viktor Saneiev'
tuloksella 16.58.
-puolella peninkulraalla ajat- jäi­vät
odotetusti melkoisen heikoiksi.'^
MatkJan voitti meksikolainen Pedro
Miranda ajalla 14.352.
Moukari: 1) Romualu K l im NL
73.54, 2) A. Suplakov N L 69.84; 3)'
G. Kondrasov N L 67-10.
iKiekko: 1) Ludvig DanekT-slova
kia 6044, 2) R. Tait U^eelanti 56.40
3) Clive Longe Englanti 46.50.
200 ms 1 erä: 1) Peter Norntan
Aust. 20.3, 2) Lewis Gieg Aust. 20,9
3) Pablo Montes -Kuuba 21.0.
200 m, 2 erä: 1) Ferriando Ac©-
vedo Peru 20.7, 2) Valentin Masla-kov
N L 20.8, 3) Miguel Gonzales
Meksiko.
20O m, 3. erä: 1) Giacomo Puosi
Italia 20.7, 2) Howard Davis Engl.
20.8,3) Rein Aun N L 21.8.
200 m, 4. erä: 1) Martin Lewis
Engl. 21.i; 2) Furio Funi ItaUa 21.6
3) Bruno Bianchi Italia 21,7.
1,500 m : 1) Oleg Raiko N L 345.8
Rdjo Vähälä ylti
SE-&oodk!eiiiimi 213
HelslnU. — Reijo Vähälön-tulok-s
e k k ^ t Turun vierailut kruunautui-v^
t uudella SiE4moikseilla 213 Turun
m&ra1<mto yhteydes^ järjestetyissä
yleisuTbeUuMlpailuissa sumnintaina
Muilta osiit ei kilpailujen tulostaso
ollut erityisen hyvä.
' Maratonilla Kankaanpään Anssi
Joutsenlaihti karisti Tenho Salakan
40 Idlometrin jokeen kannoiltaan
ja saapui parin sadan metrin erolla
maaliin ajalla 2.26.3.8. Salakka ei
saanut kieltopalkintoa kaappiinsa
kovasta yrityksestä huolimatta. Vii­me
vuoden voita ja Ensio Tanninen
jäi kolmanneksi.
SOON KUULUMiSiA
S U O M A L A I N EN
A U T O K O R J A A M O
EKO-GARAGB
382 Dawes Bd., Torimto 16, OnU
(Ennen oli Cedl-SpadiJna
nurkkauksaasa)
Puheita 751-1227
E R K K I KONTUNEN
Domäki Bros.
Monument Co.
Huolella valmistaa kaikkia
kivltyöalaan kuuluvia tölt*.
Fiihelin 923-3798
506 Bnmswick ATC. Toronto, Ont
Kente' olytmipiajou^
aistiii ajfials Mexicoan
Nairobi. — Kenian olympiajouk-lue
nnatikusti viime lauantaina Nai­robista
kohti iMexicoa tietoisena sii­tä,
että kisakaupungin ohut ilmasto
on heidän puolellaan, kun mitali­taistelut
alkavat.
Joukkuei , on hai-joitellut 2,440
metritt korkeudessa^ joten se las­k
e u d u 200 metriä alemmaksi Mexi­cossa.
Mjuiden imaiden urheilijat
ovat sen sijaan ennätysmäisen kor­kealla..
Joukkueen • johtava nimi on tie­tysti
Kipchoge Kemo, joka tähtää
kolmeen kultamitaliin: 1,500, 5,000
j a 10,000 metrillä. Pidemmillä mat­koilla
hänen hyvänä tukenaan on
Naftali 1'emu, joka keskiviikkona
j i i o k s i ; 5,000 imetrUlä ajan 14.11.0.
Tulos on ennätys n i in korkealla saa­vutetuista
ajoista^
Vahvoja nimiä joukkueessa ovat
myös Tokion 800 metrin pronssi-mies
Wilson Kiprugut ja e-itejuok-sija-
lBenjamin Kogo.
Maahockeyjoukkue, nyrkkeilijät
j » ampujat ovat Keman muut mi-talitoivot.
Asiantuntijat odottavat
KeniaUe viittä kultamitalia.
Gkiy kääitityi
KO:n puolan
' Waehlngton. — Cassius Clay on
pyytänyt- U S A : n korkeinta oikeutta
peruuttamaan tuomion, joka hänelle
on' annettu tangaist)xkseksi kieltäy-tyra{£(
estä sotapalveluksesta.
Clay. syytti USA:n kutsuntajärjes-tebnää
liljanvalkoiseksi ja rotu­ennakkoluulojen
alaiseksi. Viime
vuoden, kesäkuussa Clay tuomittiin
viiden vuoden vankilarangaistuk­seen.
Hän on yhä vapaalla jalalla
ja odottaa vastausta vetoomuk­seensa.
"Kukkasovitelmamm
erikoisalammt^'
Puhelin HU. 6 - » l l
Olemme muuttaneet:
1695 &ayTlew Avenue
(Lähellä EgUntonla.) ;
T O R O N T O , O NT.
VIKING FOODS
& IMPORTS
Suomalaisten lihajalosteiden
r, valmistaja Torontom
133 Laird Dr., Toronto 17, Ontario
PnheUn 425-0450
Myymme kaikkia laatuja tuoretta
lihaa, lihajalosteita. aäUykkeitJl,
Juustoja, leipää y.m. ruokatavaraa
suoraan tehtaalta. Aukioloajat:
maanantai — tonrtal 8—«; perjan-tadsin
e—« Ja teuantaisin 8—5.
Wm 6AKERY
ani Delicatessen
Puh. 463-3331 Köt 633-8028
281 Danforth Ave., Toronto, Out,
Valmlfitamme eruomaTalst» ruo­ka-
Jä kahvUelpää, liha- ja kaall-piirakoita
. kytnmentH, eri laatua
täytekaakkuja.
(Myymme myös fiuomalalsia mak-kairotda,
juustoja, sillejä Ja ma­keisia.
AKE SAARINEN, omltUJ»
' wwiwiiw>>witM'WW>yiiiwi
2) Mihail Selobovski NL 3.47.0, 3)
Josef Odlozil T-slovakia 3.47.8.
5,000 m: 1) Pedro Miranda Mek­siko
1435.2, 2) Tom Laris Ecuador
14.38.4, 3) D. McKehzie U-Seelanti
14.42.6, 44) Lajos Mecser, Unkari
14.43.8.
110 m:n aidat: 1) Eddy Ottoz
Italia 13.9, 2) Viktor Balihin NL
14.0, 8) Oleg Stepanenko N L 14.3.
4x100 m:n viesti: 1) Neuvosto­liitto
39.2, 2) Australia 392, 3)
Kuuba 3Ö.5, 4) Italia 39.6.
Korkeus: 1) Valentin Gavrilov N L
212, 2) Valeri Skvortsov N L 209, 3)
Nikolai Avilov N L 209.
Seiväs: 1) Kjell Isaksson Ruotsi
525, 2) Gennadi Blisnetsov N L 510,
3) Michael B u l l , Engl. 500.
3-löikka: 1) Viktor Sanejev NL
16.58.
NAISET:
200 m, 1, erä: 1) Jennifer Lamy
Aust, 23.0, 2) Vera Popokova NL
23.0, 3) Raelene Boyle Aust. 23.6.
200 m, 2. erä: 1) Ulgencia Romay
Kuuba 23.8, 2) Ludmila Golomasova
N L 23.8, 3) Aurelia Penton Kuuba
23.9.
200 m, 3. erä: -) L i l i a Takashenko
N L 23.8, 2) Sandra Bown Aust. 24.6
2) Antonia Munkacsi Unkari 24.8.
800 m: 1) Anna Siroina N L 209.6,
2) Lucia Quiret Meksiko 2.25.4.
4x100 mm viesti: 1) Neuvosto­liitto
.44.5, 2) Kuuba 45.2, 3) Aus­t
r a l ia 45.3. Kuuban joukkueen juok­su,
hylättiin kuitenkin virheellisen
vaihdon vuoksi.
80 m m aidat: 1) Maureen Caird
Aust. 10.8 2) Vera Korsakova NL
10.8, 3) Tatjana Talisheva N L 10.9.
Kuula: 1) Irina Solonsova NL
16.96. 2) V. Tichomirova N L 14.72|
Kiekko: 1) A. Pöpova N L 56.80,
2) N. Dashzeveglin Mongolia 54.12,
3) R. Jean, Aust. 51.34.
Keihäs: 1) V Evert N L 49.52, 2)
I. Simosi N L 47.32.
Sault Ste. Marie, v- Maakuraian ja
liittovaltion virkatlijat kulkevat ne­nät
'pystyssä /sillä aikaa kun i n t i ­aanien
oikeuksia väärin käytetään
j a poljetaan aina vain alemmaksi..
Näin sanoi Mr Paul St.JacqueB, l i i ti
tovaltion intiaanien koulujen johta­ja
(Principal) Laikeshore Klwanis
Clubin tpäivällisillä SauUt ste. Ma­rien
Emipire-Hotellissa.
: Muutamien viikkojen ja erikoises­ti
viimeisien päivien aikana on
kuultu riitelyäiCtrtiä kuka on vas­tuussa?
Ennen intiaaneille kerran
kuussa .tuotiin sairaanhoitaja lento­koneella
huolehtimaan sairaista,
mutta viime vuoden aikana ilman
mitään sanomatta tei^eyshuolto vä-hennettiiUi
j a kun he vaativat sii-;
heirselityistä niin vastausta-ei mis­tään
saatu. Mitä kumminkin tapah­tui
fcun liittovaltio nimitti eri paik-kaikunnille
henkilöitä, jotka jakavat
läälkkeitä intiaaneille, mutta useas­t
i kävi niin että nämä lääkkeiden
jakajat eivät voineet luikea eikä kir­joittaa
englantia. Tulos oli kuten
arvaatte surkuteltava, ja nämä hen­kilöt
olivat vastuussa yoimakkaiden
lääkkeiden jaikelusta sairaille ihmir
sille,. eikä he ollenkaan tunteneet
että minkälaisia pillereitä he anta­vat,
jotka useasti näyttivät ;vain ta­vallisilta
maikeisilta.
Puhuja selosti että nämä valitut
lääkkeiden jatkajat tuotiin lentoko­neella
Sioux Looikauftiin lyhyelle
kahden päivän kur:seille, missä sai-
.raanhoitajat opettivat sitomaan haa­voittuneen
sormen taikka lastotta-maan
murtuneen säären ja käsivar-en.
Sitten nämä oppilaat vietiin
taikaisin omille paikkakunnilleen ja
valtion virka il »joitten puolesta sa­nottiin,
että kurssilaiset tulevat sel­viytymään
vaikka minkälaisesta -hä­tätilanteesta
mitä -vain sattuu eteen
tulemaan. 'Mutta he eivät voineet
harjoittaa lääkintää ilman lääkkei­tä".
Intiaanien lääkintävirkailijat
eivät ollenkaan, ottaneet huomioon
voimakasta protestia tästä kurjasta
tilanteesta, vaan sitävastoin täyttir
vät koulujen klinikat lääkkeillä.
Voitte aCTata tämän tilanteen kun
otatte huomioon että meillä oli
lääkintähenkilö joka oli saanut ai­noastaan
yhden -vuoden kou 1 u.sivis-tyksen,
ja kahden päivän ensi-apu
opetuksen. ; . J a toimi liittovaltion
palkkaamana henlkilönä voimakkai­den
. läälflkeiden jakajana? Puhuja
kysyi, että onko tämä oikein? Mi­tä
voitaisiin tehdä tilanteen korjaa­miseksi?
Me olemme kaikkemme
koettaneet että tällainen väärin me­nettely
lopetetaan mutta valtio ei
kuuntele. Puhuja edelleen kysyi et­tä
ihitä me voisimme tehdä?
, «un intiaaneja on kuollut täUdir
sen, tietämättömän lääkinnän jäl­keen
niin ei ole tubkittu kuolenjan
syitä eikä myöskään kirjoitettu
minkäänlaista kuolemansyyn todis-tusta,'
yksinkertaisesti' vain viety
maan pbveen, ja vainajain mukana
on häivinnyt kaikki todisteet; K u ­kaan
ei voi sanoa mitä heille ta-paihtui,
kuoliko hän luonnollisista
syistä vai sopimattomien lääikkeiden
käytöstä? Yksi vaarallinen ja oikein
voimakas lääke mitä annettiin inti­aaneille
öli Ohloromycetin Anti-biotic
fjonka liiallisesta käytöstä
kuoJee. Tämän lääkkeen käyttö on
kotoonaan kielletty Yhdysvalloissa ja
CariadassQ. Lääkärit käyttävät sitä
vasta sitten kun kaikki muut keinot
cvafc loppuun käytetty. Mr Paul St.
Jacques edelleen sanoi, että intiaa­neille
on annettu syntyväisyyden
ehkäisypillereitä kuin maikeisia, joi­ta
ainoastaan lääkärit antavat sen
jälkeen kun ovat henikilön tarkas­taneet
ja tulleet siihen johtopäätök­seen,
että niiden käyttö on tai-peel-lista.
Puhuj a vielä kysyi, että onko
se luonnollista kun alkuasukas-nai­sille
jaetaan tällaisia pillereinä mis­tä
naiset eivät tiedä yhtään mi-ään?
Sen minkä minä lakia tunnen
n i i n ei kukaan muu (henkilö saa
lääkemääräyiksiä valmistaa evkä an­taa,
ainoastaan ne jotka ovat halli­tuksen
lupakirjalla toimivia apteek­kareja
tai farmaseutteja.
Ottawasisa oleva liittovaltion lää­kintä-
j a teinfeyshuollon johtaja tri.
H. A. Procto sanoi puhelinkeskus­telussa
soolaisille, saatuaan ensin
tietoonsa mr Paul St. Jacquisin pu-heep,
että intiaanit ovat viisaampia
kuin valkoiset siinä suhteessa kun
pitää ruveta lääkitsemään paikalli­sia
sairauksia. Tri Proctor puolusti
kovasti valtion lääkintämenetelmää
intiaanein j a eskimoihin nähden, sa­nomalla,
että .siellä on yksi sairaan­hoitaja
viittäsataa henkilöä kohden,
ja yksi lääkäri 1,500 henkilöä koh­den.
Mutta mr Paul St.Jacques vastasi
heti että hän varmasti voi oikeudes­sa
todistaa. Jonne hän toivoo pääse­vänsä,
että kaikiti on totta mitä hän
on sanonut sillä hän on kirjoitta­nut
muistiin päivämäärät, potilaiden
nimet ja vuoteiden numerot. Tri
Proctor sanoi että lääkkeisiin, mit­kä
on lähetetty alkuasuikikaille, on
joka^pakkaukseen liitetty käyttöoh­jeet.
Mutta St.Jacque5 vastasi että
se':^on vain ajan haaskausta kun
lääkkeiJen jakajat ovat lukutaidot­tomia.
H. A.
Mfoi) kuutuinya
. Toronto, Juhani Tervapään
kuuluisan näytelmän mukaan, Suo­mi
filmin valmistama elokuva Juu­rakon
Hulda esitetään Don-haalilla
torstaina, lokakuun 17 pnä kello 7.30
illalla. Siinähän on lystiä kerrak­seen
näin syksy hommain alkuun,
öttä ei- muuta kuin tuulta, purjeisiin
ja jokainen tekemään mainostusta,
itse tulemaan ja toisia tuomaan sil­loin
Don-haalille, läheltä ja kaukaa.
TILASTOTIEDOT EIVÄT SELITÄ
ELINKUSTANNUSMENOA OIKEIN
Sinomiesta lettitolk>(me
' HelsinU. — Yhtä yllättävänä kuin
maailmankuulun elokuvaohjaajan
Alfred Hitchcockin päätöstä käyttää
suomalaista maisemaa thrillerissään
voidaan pitää tietoa suomalaisen
DC-3 lentokoneen vuokraamista oh­jaajan
käyttöön.
Httchcook filmaa Kööpenhaminas­sa
uusinta filmiään Topazia Fin­nairista
kerrottiin, että viime vii­kolla
lähti DC-3:n mukana Tanskaan
kapteeni Tapio Paukku ja lentope-rtjmies
Aaro Erkinheimo sekä lento-
Virano:naiset vakuuttavat meille,
että elinkustannukset ovat nousseet
noin 50 prosenttia vuoden 1949 jäl­keen
j a mahdollisesti 125 prosenttia
enen viimeisten maailmansotaa e-deltäneen
ajan jälikeen. Tämän pi­täisi
olla sopusoinnussa tilastotie­doissa
keskinkertaisen henkilön
kohdalla, mutta taitaisi olla todel-löikin
vaikeaa löytää henkilöä, jonkn
henkilökohtaiset kokemukset vah­vistaisi
tämän oikeaksi.
Henkilöt, jotka ovat tarpeeksi^
vanhoja^ voivat laittaa kuluttajien
hintaindeksin koe-ukselle yksinker-taisin
.menetelmin. Voitteko elää
tänä päivänä yhtä hyvin $225 tu­loilla
k u i n elitte $100 vuonna 1949?
Luulen, että vastaus on järkähtä­mätön
— En. Samanlaisessa työssä
oleva yhtäläisen perheen omaava i^
saman ikäinen mies tulisi huomaa­maan,
että tänä päivänä $300 tuloil­la
eläminen olisi paljon vaikeam­paa
kuin $200 vuonna 1949 tai 100
dollarilla vuonna 1939.
Tähän on olemassa useampia syi­tä.
Ensimmäinen on se, että kulutta­jan
hintaindeksissä ei huomioida l i ­sääntyviä
tarpeita, vaan ainoastaan
tarpeiden joiden oletetaan, pysyvän
muuttumattomina. Mutta todelli­suudessa
se.mitä me nimitämme ke-hitykseiksi
saa, aikaan jatkuvasti
uusia tarpeita. Esimenkiksi työläi­nen,
joka löysi kohtuuhintaisen ko­din
kaupungista, aikana jolloin oli
käytettävissä halvat yleiset kulku­laitokset,
ei tarvinnut autoa. Nyky­päivän
tyypillisessä tapauksessa ei
ale mitään muita mahdollisuuksia
kuin asua laitakaupungilla ja kulkea
omalla autollaan työssä. Kolmekym­mentä
vuotta sitten työläisen ei
tarvinnut koulutaa lapsiaan kuin
kahdeksan, vuotta, mutta nyt hän
voi olla onnellinen jos selviää tästä
kolmellatoista vuodella.
Lyhyesti sanottuna osa. elinkus­tannusten
noususta johtuu lisäänty­vistä
tarpeista, (jotka nostavat elin­kustannuksia
siinäkin: tapauksessa,
että hinnat pysyisivät muuttumat­tomina.
Mutta jos annamme oikeudenmu­kaiset
myönnytykset 'lisääntyville
tarpeille ja sitten sovitamme kulut­tajien
hintaindeksin tämän perus­teella,
niin tulemme siltikin havait­semaan,
että hintaindeksi aliarvioi
elinkustannuiksissa tapaihtuneita to­dellisia
muutdksia.
Canadan hallituksen tilastotoimis­ton
(D.B.S.). jotkut menettelytavat
Heloja kerätessä ovat todellisuudes­sa
epävarmoja, civädkä anna Qikeita moksoa<) Emil Bjarnason,
vastauksia huolimatta siitä, kuinLi
tarkasti :tiedot on koottu; Tämä pi­tää
eriKoisesti pikkansa asuntokus­tannuksissa.
Aäunloindeksi koostuu sinänsä u-seista
e r i teikijöistä, kuten vuokris­ta,
uusien kotien hinnoista, lainojen
koroista, veroista^ käyttötarpeista
jne. Kun vertailemme näitä tekijöi­tä
niin havaitsemme seuraavanlaisia
järjenvastaisia kohtia.
Asu ntoindeksin mukaan talon tä­nä
päivänä ostaminen on puolla
kalliimpi kuin vuonna 1949, mutta
meille sanotaan, että l i i n o j en kor­komenot
ovat vain 45 prosenttia
koikeammat;
Nyt on työläisen budjettiin liite­tyt
korko-menot lisääntyneet kahdel­la
eri tavalla. Ensiksikin, jos talo
maksaa puolta enemmän, niin hä­nen
lainansa täytyy olla puolta.suu­remman.
Tämä jo sinänsä tarkoit­taa
100 prosentin nousua korkome.:
noissa.
Tämän lisäksi ovat lainojen korot
nousseet. NHA.n lainojen korot o-
Jivat vuonna 1949 v i i s i prosenttia
ja nyt ne ovat yhdeksän prosenttia.
Näin ollen nyt maiksetaan $20,000
lainasta $1,800 koikoa vuodessa
verrattuna vuoden 1949 $10,000
lainaan, josta maksettiin korkoa
vain $500 vuodessa. Tämä jo yksis­tään
osoittaa 230 prosentin lisäystä
koikomenoissa, verrattuna hallituk­sen
tietotoimiston 45 prosenttiin.
(Niille, jotka ovat mahdollisesti
uteliaita tällaisen jättiläismäisen
epätarkkuuden teknillisistä puolista,
me tarjoamme seuraavaa teoriaa:
Jos tietotoimisto on pysytellyt hel­lästi
vaalimansa periaatteen kannal­la
ja valinnut, sanotaan vaikka 100
kotia ja on kerännyt tietojaan näis­tä
samoista taloista vuosi vuodon
jälkeen, niin vuonna 1968 se ha­vaitsi,
että nseinipien kiinnityslai­nat
ovat edelleenkin 5 prosentin ko­rolla
kuten ne olivat vuonna 1949.
Mutta samanaikaisesti suurin, osa
lainasta, on jo maksettu-mikä seik­ka
on puolestaan pienentänyt kor-kosumman
yhteen murto-osaan sen
alkuperäisestä koosta/ Tämä huo­mattavasti
pienentynyt korkosumma
on oletetusti keskinkertaistettu
paljon koikeampien korkomenojen
kansia, joita maksetaan uudestaan
myytyjen kotien lainoista. Tämä oii
todennäköinen selitys siitä, miten
hallituksen tietotoimisto pääsee epä­todennäköisiin
tuloksiinsa, mikä'on
tietenkin täysin hyväksymätön me­netelmä
arvioitaessa miten paljon
Ihmisten täytyy todellisuudessa
Sunnuntaina marraskuun 3 pnä
on Don-haalilla laatikkopäivälliset
klo 12.30 ip._Nehän ne ovat meitä
ilossa ja elossa pitäneet, terveyttä
j a pitkää ikää ituonuit ja tämä on
päämäärämme ja se on itsestään
selvä kuin Manulle illallineni että
silloin jos koskaan~on taas paikat
ja vatsat täysi.
Eripuraisuudestaan kuuluisa suo­malainen
kansa oli kokoontunut ai­ka
hyvin mieskuoro Jussia kuule­maan
Massey haaliin 27. 9. 1968 j a
aivan oikein, se oli hyvää kuultavaa
j a miehet oli rehtiä ja reiluja, toi­set
"jättiläismäisiä" kooltaan.
Ohjelman alku-osan laulut olivat
hillittyä, soinnukasta, kuin äidin
tuuti-laulut tyynnyttääkseen katke­roituneen,
lopussa muuttuen kim^
paantuneeksi.esim. "ne saa hypätä
pyörälle jotka ovat meitä parem­pia",
joka sai: raikuvat aploodit.
Anteeksi, jos tämä nyt ei satu
aivan naulan kantaan mutta kun e i
ole tässä suuria oppimääriä arvo.s-telijaksi,
mutta jotakin pitää sanoa
ainakin kiitos käynnistä ja leivetu-
Joa jälleen Jussit. Tässä olisi meille
täällä oppimista ettäei tuota hyvää
aikaa kulutettaisi niinkuin kulute­taan
vaan otettaisi Jussista oppia
harjoittelemalla useammin ja suu­remmin
joukoin niin voisimme men­nä
Jusseille laulamaan tai he tulisi­vat
tänne ja laitettaisi yhteiset jät-tiläis-
laulujuhlat. Mutta siinä- voi
clla "mutta", ei saisi olla eripurai­suutta.
Lauantaina syyskuun 28 pnä oli­vat
oppilaat 20 mailin marssilla, pa­laten
osa loppumatkan sukkasillaan,
City-haalilla esittämässä vaatimuk­siaan.
Täällä kuoli Isak Sillanpää. Hän
työskenteli metsälcämpMlä ja sota-aikana
Burlingtonissa Hydrolla. -
Aikaisemmin kuoli Eino Snikkari.
Hän oli aikoinaan työskennellyt
Pohjois-Ontariossa. Häneltä jäi vai­mo
ja visi poikaa.-Kepeät mullat
haudallenne. — J . N.
Sosialismin inhimillliiset
arvot
(Jatkoa 2 sivulta)
Nykyisessä sosialistisessa maail­massa
esiintyneistä vastoinkäymi-si-
slä huolimatta uskon, että se tie,
jota pitkin ihmiskunta pyrkii eteen­päin
irti köyhyydestä ja tui-vaUo-r.
uudesta kohti tasa-arvoisuuden.
kaikille tulevan aineellisen vauran-en
ja henkiseen rikkauteen tähtää­vää
maailmaa, tulee yhä.enemmän
clemaan sosialistista tietä. Uskon
ti;'hän sen vuoksi, että nämä tavoit­teet
kuuluvat perustekijöinä sosia­lismin
varsinaiseen aatesisältöön,
jonka ydin on siinä, että kukaan -^i
käytä toista hyväkseen, ihminen ci
alista ihmistä. Kun siitä pidetään
kiinni, so.sialismi voittaa.
Latianitai, lofcalk,, 5 p\ — Saturday, Oct, 5, 1968 Sivu' 3,
PORT ARTHURIN KUULUMISIA ;f
Port Arthur. - - ' N e e b i n g l n :kun-nallisneuvostoon
kuuluvan . neljän
kunnan edustajain keskusteluko-kouksessa
viime torstaina tuli yksi­mieliseksi
päätökseksi, että hyväk­syttäessä,
kaksoiskaupunkien ja - ym­päristön
kuntien liittäminen yhdek­si
Lakehead-'kaupun'giksi tulee vali­ta
yhteinen pormestari sen sijaan
kun Hardy raportissa esitetään pu­heenjohtajan
nimitystä.
Tässä' päätöksessä ilmenee peri­aatteellinen
: eroavaisuus suunnitel­masta.
Maakunnan pääministeri mr.
Robartsveiraillessaan täällä edusti
alueellista hallintoa, joka valittai­siin
Queens Parkin määräyksestä ja
siltä pohjalta tulisi samaa tietä va^
littua puheenjohtajakin. Kaupun­kien
ja kuntien lasukkaat tällä alu­eella
haluavat itse ^ valita ponnesta- f
rit j a Lakehead kaupungin valtuus-miehet
alueitaan tai kunnallisalueitai
edustamaan.
Aikamme Naiset-kerhon puolesta
tiedotetaan viime viikolla pidetjoi'
kokouksen perusteella, että osaston
haalilla järjestetään vanhojen tava­roiden
myynti lauantaina, lokakuun
12 pnä, kello 10 aamulla. Samoin
haalilla valmistetaan lihapuUapäi-vällinen
sunnuntaina lokakuun 13 p.
Tarjoilu alkaa kello 11.30 aamulla.
Kaupunkilaisia ja ympäristön suo-m.
alaisia kehoitetaan jo. etukäteen
huomioimaan nämä. jotta voivat
suunnata tulonsa näihin-yhteisiin t i ­laisuuksiin.
— A T H .
V a i U e n Biafralle antama apu
kasvaltaa kafkeruuita AMkassa
— Uralilla Nlzhnetgislkin muo-vitehtaa-
ssa on otettu käyttöön vaah­tomuovia
valmistava uusi valtava
tchdasosastö; jossa kaikki työvaiheet
on täysin automatisoitu, Tehdasosas-lon
kokonaispintaala on kaksi heh­taaria.
Sen valmistama vaahtomuo­vi
menee erilaisten tuotteiden raa­ka-
aineeksi aina. puhelinkoneista
päivällisastioihin ja leikkikaluihin
saakka.
Lagos. — "Me emme halua teidän
munakastikkeitanne ja vehnäjauho-
:;anne", sanoi eräs nigerialainen up­seeri
sveitsiläiselle avunlähetystyö-läiselle
hiljattain. "Nämä •ihmiset:
tarvitsevat kalaa ja garria. ja me
oystymme. antamaan niitä heille:
Miksi ette etsi joitain nälkää kärsi­viä
valkoihoisia ja ruoki heitä."
Tämän kaltaisia lausuntoja kuul-.
laan aina useammin Nigeriassa nyt
kun Biafran yritykset erota Nige­rian
' liittovaltiosta näyttävät olevan
romahtamaisillaan 15 kuukautta kes­täneiden
taistelujen jälkeen.
Näistä lausunnoista kuvastuu sy­vällinen
katkeruus, ei ainoastaan
Nigeriassa vaan muuallakin Afrikas-
-sa, valkoihoisia eurooppalaisia ja
amerikaklaisia kohtaan, jotka rien­sivät
antamaan apuaan Biagralle,
vaikka suurin osa avusta lähetetään
kin humaanisin perustein.
Nairobin, Addis Ababan, Khartou^
min ja Lagosin poliittiset johtajat
näyttäviä omaksuneen samanlaisen
kannan — että ulkopuoliset ovat
jälleen sekaantuneet Afrikan asioi­hin.:.
Nyt on todisteita siitä, että vuo­laasti
virrannut länsimaiden sym­patia
ei auttanut Biafraa yhtään
sen pyydettyä tukea itsenäisyydel­leen.
Algeriassa viime kuussa pide­tyssä
Afrikan yhtenäisyysjärjestön
huippukokouksessa annettiin. Nige­rian
hallitukselle raikuva luotta­muslause
ja Biafra jäi melkein i l - ,
man ystäviä tai toivoa minkäänlai­sesta
tarkoitustaan . vastaavasta
avusta. . .
Biaflan johtajalle majuri Odu-megvvo
Ojukvvulle annetaan tavalli­sesti
suurta tunnustusta länsimaissa
hänen toinen toistaan seuraavien
Hiplomaattisten-voittojensa johdosta
ja mestarillisesta propagandasta, jo­ka
on herättänyt syvää myötämieli­syyttä
biafralaisia kohtaan länsimai-sis.
sa piireissä.
Mutta suurin osa Afrika.sta ei
katso asioita tässä valossa, kuten
avunlähetystyöläiset, joita' on men­nyt
Biaf raan ja Nigerian muihin
osiin virtaamalla, ovat saaneet höo-mata
hämmästyen ja tyrmistyen.
Nälkä ja muut ihmisien vaivat ei­vät
herätä läheskään samanlaisia,
tunteitaläällä kuin jossain muualla
ja vai-sinkin rikkaimmissa ja onnel-lisimmissa
oloissa. Ympäri Afrikkaa
on hmisiä, jotka elävät nälkäkuole­man
partaalla syntymästään kuole­maansa
asti. Afrikkalaista kohtaa
kuolema useammiten nopeammin
kuin ihmisiä, jotka elävät muualla.
Useissa eri Afrikan osissa ihmiset
ovat onnellisia jos puolet heidän
lapsistaan säilyvät hengissä taudeil­ta
ja nälkäkuolemalta. Useissa pai­koissa
annetaan pienempien lasten
kuolla nälkään ensimmäiseksi kun
ruokavarat ovat vähissä.
Afrikkalaiset rakastavat lapsiaan
yhtä paljon kuiri muutkin ihmiset,
mutta kuolema siellä on jokapäiväi­nen.
asia; jos perheen jonkun jäse­nen
täytyy kärsiä nälkää, n i i n se on;
nuorin, koska hänen ruokaansa ja
vaatteisiinsa on tehty kaikkein pie^
nin sijoitus. Tämä on totta esimer­kiksi
Kongossa ja Sudanin eteläosis­sa,
jossa ihmisten tuhoaminen on
laajempaa ja kauemman kestänyttä
kuin Biafrassa tai Afrikan muissa
osissa.
Maanantaina kuitenkin tiedoitefc-;
lii n Lagosista, että Nigerian IbO:
heimon ; alueilla, jossa - on sanottu
olevan miljoonia biafralaisia nälän­hädässä,
on rehoittavia viljavainioi­ta.
Entisestä Biafran pääkaupungis­ta
Enugusta etelään. sijaitsevalla
:;lueella tavattiin myös satoja ilmei­sesti
hyvin ravittuja siviilihenkilöitä
palaamassa, takaisin savimajakyliin-sä,
joista liittovaltion asevoimat
ovat valloittaneet toisia vasta viikko ,
sitten biafralaisilta "viimeiseen hen­genvetoon
taisteluissa."
Näitä huomioita teki panssariau­toilla
kuljetettu kansainvälinen tut-kijaryhmä,
joka ulotti matkansa sy­välle
Ibo-heimon alueelle.
Kaikkialla viidakkoteiden ja kul­kuväylien
varsilla o l i nauravia nai­sia
ja lapsia, jotka puhelivat Nige­rian
hallituksen sotilaiden kanssa
kun kansainvälinen tutkijaryhmä
jatkoi matkaansa kohti biafralais­ten
etulinjoja.
Noin 12 mailin päässä biafralais­ten
etulinjoista, siis tykistötulitidc-csn
päässä olevassa Ishiago-nimises-sä
kylässä annettiin piilosta palan­neiden
kylänvanhinten toimesta
paikallisien joukkojen komentajalle-
!?hjaksi vuohia, appelsiinejä ja
jäms.sijuuria.
Liitlohcillituksen paikallisten jouk
kojen komentaja majuri AbduUahi
Shelleng palautti,lahjat.
Avustustyöläisten kerrotaan ole­van
taistelualueen eri puolilla ja
joutuvan siellä nigerialaisten kanssa•
yhä enemmän väittelyyn kuljetus-kysymyksistä.
Kaikki merkit viittaa­vat
myös siihen, että eversti Ojuk-wu'n
kampanja on saanut Biafralle
huomattavaa sympatiaa länsimaista
mutta menettänyt kannatuksen af-rikkalaisp^
alitiikkojen keskuudessa.
HENGELUSET
KOKOUKSEMME
j.atkuvasti Siion Rukoushuoneella,
122 Powell St., Vancouver, B.C.,
keskiviikkoisin ja lauantaisin klo
7.30, sunnuntaisin klo 7 Ulalla.
T E R V E T U L O A I
' Jouluksi Suomeen
OSAlllSTUKAA ILONTAYTEISEEN JOULUHUVIMATKAAN|- .
KUH6SH0LM...J0ULUKUUN 5 p:nä, 1968
New Yorkista Göteborgiin, josla erinomaiset yhteydet eri puolille Suomeo,
; Maikan johtoja Kristian Haakonsen.
Mafkotavorat voidaan lähettää suoraan New Yorkista Helsinkiin tai TuAuun.
, JOULUKSI SUOMEEN 15 PROS. ALENNUKSELLA
Joi ostatte meno-poluulipun samanaikaisesti »aatto 15%:n alennuksen
»äöstökaudcn one.wav-hinnasto. Euroopassa olo saa
kestää 35 paiväö. Säästö turlstiluokdsso on $76.-ia I Iuokasso<n4.
MUUT LAIVAVUOROT
New Yorkista:
GRIPSHOLM — lokak. 19; 19(58—• kesäk 4, 19€9
KUNGSHOLM — toukok. 29, 1969 (Suonii huvimatka)
— elokuun 14, 19C9
Göteborgista:
GRIPSHOLM — marrask. 12 1968 — kesäk. 28 1969
KUNGSHOLM r-tanimik . 7, 1969 — kesäk. 18, 1969
— dokuun 29, 1969
SArETY INFORMATION
The GRIPSHOtM and KUNGSHOLM, botK registored in Sweden, meet Inlernaltonal Safety
Slandards for now ships devclopcd in 1960, and fncot tho 1766 firo lafely requirementh
Kääntykää motkatoimistonne puoleen tot »uoroori ,
Svvedish Americmi Line
MONTREAL 1, QUE., CANADA ...465 St. John Street
WlNNirEG 2/Man., CANADA Dahl S.S. Agoy., Ltd., 325 Logan Ave.