Vapaus, October 5, 1968

              Sivu 2 Laluaint^V lo&ak 5 p. ^ Sartiirday, 1968
V A P A U S INDEPENDENT L^ABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
L I B E R T Y ) E^tablished Nov. 6, 1917
E D I T O R . W . EK1.U>4D MANAQER: K. S U K S I
TELEPHONE: OFPICB ANO EoiTORiAi. 6 7 4 - ^ 2 64
PuDUsned «Uirlcevveelciy: Tuesdays, Tbur£ctaya and Sacurdays oy Vapaiut
Publläiing Ck>: UsUted, lOO-rl^O^ S>t: West, Sudbury. Ontario, Cuiada.
]Qilaiun^ ä^dr^: Box 69
'Adv«rtising rates upon appUcatlon, translatlon free of-charg«
<\uth03'l2;ed as secopd clas« mall\by: the Post Office Department: Ottawa,
and for payment of poatage inoash.
CANADIANHiÄNGUAGEsPRESSi
.•,•1«.; . : . •
«Ick 3.0(1
nSA:ii
K - Il •50 ri kck H.26
CIAn JA PENTAGONIN
i i i i i i ^ ^ i i i i i i * ^^
M o j o v a . — Heinäkuussa 1 9 ^ i n -
JijuJÄutepn Fentagonin jaiC
siosiälistisiä maita ' ja erityisesti
Tsheiklkoslovaikiaa- vastaan laatimji
' o p e r a t i i v i n e n s u u n n i t e l m a " . Suun­n
i t e l m a a n liittyneissä -asialkirjqi^sa:
k u v a i l t i i n lylksjltyisköhtaisssti U S A : n
a s e v o i m i e n ja. tieduBtelupalvelun
•'alku toimenpiteitä" Varsovan-liito ti
m a i t a vastaan/^ Suunnitelmat edel­l
y t t i v ä t ennen jkaiidkea Itä-Satean
MeSdcpn olympml^isoista
. Viipotti 'kid eli taifeernaran sanoen Jm loka­k
i n ^ 12 päJvänä, aMiavat Mexicon olympialaiset. Näiitiä rivejä..
kiEJioitettaesäa jaltfcuii poliisien ja opiskelijain välinen verinen
kaihaloointi, mikä sellaisenaaqi saaittaa uhanalaisekisi koko
olympialaisten järjestämisen.
Toista viikkoa sitten vafcuiutötftiin M^xicostta, että tilalnne
op. saatu sieilä koQiitrolIiiaij ja e olympiialaisraiuihai on taaittu.
YijdlD? tiistaina saapiiineissa uutistiedoissa kerroltltijn^^^
Mn, että opSskelijat miehittvät iiudlelletefn ylicipiston asunito-csgistipin
sen jälkeen (fcun sotilaat lähtivält sieltä pois, ja ulh-kaay^
hallitustaan vastaan "kolmikym-iXi&
3^o\^ien. poliittisen demagogian ja korruptican" lopettar
miseJkcsi'.
Selvää on ötltä opiskelijain tyytymättömyyttä olevaiseien
nälhdein ei ole saatu "parannetuiksi" aseistettuj en melaMca-poliisien
kioyilla otteiUa. TÖannetta vaikeuttaa osaltaan se,
että opiskelijain mieleinosoitulkseftkolhdiätuvait^^^^^m^ olympia­laisia
va^rtaan siMperusteellav ettei ha^^^^ ole syytä
tuMata miljooniaan olympialaisten järjestämiseen silloin kun
oman maan talous on retuperällä ja myös opiskelijoiden opis­kelu-
ja elämisen maihdoMisuiud^ :hedkat: Ilmeisesti
nämä mielenosoitukset tulevat jalikumaaai ja voivat kii'htyä-fcin
— vielä olympialaisten aikanakin.
Asianomaisten taholta m fcuitenMntiedoitettu, että olym­pialaiset
avataan perinteeUasin menoin 12 p. lokalkuuta ja ne
päättyvät 27 päivä lökaikuuita. Ne joudutaan ilmeisesti pitä­mään
tiukan pöliisivairtioinnin aladsuiudessa ja jäävät histo­riaan
"kaikkien aikojen kiistellympinä ikisoina", kuten SK-DLi:
n äänenkanniattaja Kansan Uutiset totesi: seliltitäen asiaa
edleUeen: \
Ensimmäisenä protestina oli se vaätalaiusemyrslky,^.]
jo kisojen myöntäminen Mexicolle taaäkkialla maailmassa nos­tatti.
Urheiluväen oli vaikeata tottua aj-alfcukseen, että olym-piamitaiiit
pitäisi ratkaista niin ohuessa ilmastossa, että se
saattaa aseiltaa kilpailijan terveyden vaaran alaiseksi.
; Tofee^ Mexicon olympiakisojen valmisteluihin on
liittynyt taistelu BCelä-Afrikari osanottoa vastaan. Etelä-Afri­kan
mukaaaitulo olisi merkinjnyt siellä hairjoiteittavan ratu-
^otrron hyväksymistä. Kansainvälisen Olympcaikomitean oli
permitetitava Etela-AMkain osanotto-oikeus. Siinä sivussa sul-
-..jettiin vähin äänin kisoista myös Rhodesia, jonika paperit eivät
ole sen puhtaammat kuin Etelä-Afrikankaan.
Mexicon oipskeliijoiden mieleniosoitukset olympiakisoja
vastaan ovat nekin uusi piirre (kisojen 70-vuotisessa histori­assa.
Aiemmin fcaikkialla ma^sulmassa juuri opiskelijapiirit
ovat oUeet tukemassa' olympiakisoja ja niiden heaiikeä. Mexi­cossa
ovat sisäisdt ristiriidat niin kärkevät, etteivät opislkeli-jat
usko halliti&seinsa uhraavan miljoonia olympiakisoihin
niiden henkeä palvoakseen, vaan järj estääkseen kansalle sir­kushuvit,
joiden humussa unohdettaisiin arkipäiivän murheet.
Olympiakisojen ja niiden tulevaisuuden kannalta eivät näky­mät
Mexicossa ole IdhduUiset, toteaa mainittu lehiti lopuiksi.
Muitta siitä huolimatta maailman urheiluväen nuorison j a
l^aMden urheilim Icannattajien katseet kohdistuvat nyt aika-.
viin Mexicon kisoihin toivoen, että näistä nuorison hyvän-tahdon,
rauhan ja riemim juhlista tulisi sittenkin tarikoiltus-taan
vastaavat. Tässä mielessä toivotaan myös Canadan ur­heilijoille,
neitosille ja nurukaisillle, hyvää oomea ja menes­tystä,
näissä kisiDissa- Meitä kaikkia elähdyttää toivo, että osa
heistä voi sijoittua mitaleihinikin asti ja ennenkaikkea se,
öttä tulevat takaisin entistä kokemusriiWkaampina ja kehit-.
tyneitnpinä edustusurheLlijoina.
Alinpalkkatason pitäisi olla $2
Muutama päivä sitten Torontosta saadun, tiedon mukaan
Ontarion maakunitahalliltus suunnittelee alinpalkkatason pien­tä
lakivoimaista korotusta.
Nykyisten lakien mukaan'rakennuäteoUisuudessa on $1.25
aJinpaJkka ja visseillä m-uilla aloilla $1.00 tuntipalkka. Jos
siis henkilö on 40 tuntki. viikiassa työssä, hän saia näiden tak­sojen
mukaan yaivai^ $50 viikkopalkan. Kun vaa-timalJtoanimmanlkin
asunmon vuokra on nyt kaupunkipaikoissa
saidan dollarin kummallakin puolella, niin tämä sellaisenaan
osoittaa, kuinka vaikeassa talousasemassa nämä alipalkatu)!;
työläistet ovat tässä rikkaudestaan ja vauraasta elämästä y l ­peilevässä
malkiufnaiiassa.
. Tiilastötiediolt osoittavat myös, eittä näitä alipalkattuja työ-läiraä,
joiden asema on työttömyysvakuutuksen varassa dä-viin
verrattavissa, on Ontariossa paljon enemmän kuin ylei-sösiti
ehkä uskotaankaan. Vuiosi sitten lokakuun 1 päivänä oli
yli 100,000 sellaislta työläistä, joiden palkka oli vain $1.25 tim-niJita
— j a yli 170,000 dellaisiaj joiden ^tuntipalkka oli alle $1;50.
yäjuttäiskautppai-apulaisista oU peräti 40 prosenttia — nel­jä
kymmenestä — vajaan $1.50 tummilta ansaitsevia'; pesula-ja
puhdiätamotyöläisistä 60 prosenttia sekä 75 prosenttia ho­telli-,
ravintola- ja oluttupatyöläisistä!
Selvää on ettdtälUaisilla palkoilla voi ikulkiaan nykyoloissa
elää säädylliseslti. Yhtä selvää on- sekin, että alinpalkkatak-söja
ojisi korotettava enemmän kuin $1:25 ja $1.50 tasoon tun-mltai
mikä ei mitenJ^ vastaa nykyisiä hintoja ja tarpeita.
Rikkaan Ontari'o(n .maakunnan alinpalkfcataksan pitäisi olla
väihintään $2.00 tunnilta noin mdielhille kuin naisillekin ja
kaikilla teoUi^uusaHoilla.
Tshekkoslovaklfin
telifiä arvostellaan
edeMeen
Moskova. — Tshekkoslovakian
lehdet ovat Moskovassa jatkuvan
arvostelun kohteina, j a sunnun­taina
niitä esimerkiksi syytettiin
siitä, etteivät ne korosta tarpeek­si
Neuvostoliiton kantaa Mynche-nin
sopimukseen 30 vuotta sitten.
Lisäksi Pravda tuomitsi sunnun­taina
Tshekkoslovakian lehtimies­liiton
viime torstania julkaiseman
hyväksynnän lehtimiesten toimin­nasta
elokuun 21. päivän jälkeen.
Pravdain Prahan-^kirjeenvaihtaja
sanoo Tshekkoslovakian lehtien; m.
m. kommunistisen puolueen äänen­kannattajan
Rude Pravon palvele­van
"vaikenemistenssillään" Länsi-
Saksaa, joka ei tunnustanut Mynohe-n
i n sopimusta mitättömäksi. .'
Lisäksi lehtien sanotaan toinvivan
vastoin Ifansalliskokoukseh ulko­asiainvaliokunnan
pei-jantaina Myn-chenin
sopimuksesta antamaa lau­suntoa.
Tshekkoslovakian lehtimiesliitop
Pravda katsoo vastustavan tilanteen
normalisointia kun se " k e h u u lehti­miesten
toimintaa ensimmäisinä päi
vinä liittolaisjoukkojen Tshekkoslo­vakiaan
tulon jälkeen eikä ole löytä-ryt
ainoatakaan tuomitsevaa sanaa
niitä kohtaan, jotka kävivät likaista
valhekampanjaa Neuvostoliittoa ja
muita sosialistimaita vastaan sekä han t u l v i ennen kaikkea vakoilijoi-j
a "llstoeikkosJovaikiaii; ',>ai^^
ta". ' - miilu
Näin kertoo Literaturnaja Gazeta,
jDika julkaisee viime .numerossaan
luivun ikirijasta "Tshökfcoslovalkian
tapahtumista";! joka ilmestyi Mosko,
vassa. neuvostoliittolaisen lehtimies-ryhmän
laatimana.
- CIA:nvIähettien tehtävänä o l i tä­män
suU'nnitelman mukaan solmia:
suhteita näissä maissa oleviin kapir
tailistisiin aineksiin, ikerätä tietoja
valtiioivallanikaappaulksen mahdolli-r
suulksista, siitä, missä .määrin oppo­sitiovoimat
olivat tunkeutuneet val-s
tion, tui^vallisuuselimiin' j a tiedusto-lupalveluun.
USA:n hallitus r y h t y i (konkreetti­s
i in toimenipiteisiin, jotika osoittivat
sen hyväksyvän Tsilieklkoslovakiaiv
tapahtumat. Kirjassa muistutetaan
mieliin, että USA:n senaatti hyväk­syi
laih, jolla järjestelyjä USA:n
toisen maailmansodan aikana kaap­paamaan
Tshekkos-lovakian 'kullan
suhteen. Heinäkuun Ikesikivaiheilla
USA ilmoitti olevansa valmis mal;-
samaan Ts.hekkoslcvalkialle 5 vaW
Joonaa dollaria sosiaalivaikuntusvcl-kana.
Vähän myöhemmin U S A i ^ h -
tyi maksaanaan eläkettä Tshekkos­lovakiaan
palanneille tshekkoslova­kialaisille
maanpakolaisille.
Möncheniläisen Suddeutsche Zei-tungin
Wienin.kii'ijeenvaihtaja Han-
£red v o n Kontjij j o k a on Länsi-Sak­san
tiedu'5telup<'iiveiun jäsen, oUi
yhteyttä maanalaisiin vastavallan­kumouksellisiin
voimiin. Kirjeen­vaihtajien
jälkeen tulivat ns. talou­delliset
ja finanssiasiantuntijat,
pankkiirit ja Länsi-Saksan liitto,
panikin puheenjohtajan Blessingin
kaltaiset imperiiilismin avoimet lä­hettiläät.
Bonn liittää nykyisin suunnitel­miinsa
säännöMisf.:'tj Tshekkoälova-,
kian sasialistisen järjest.el.^^än pois.
tamisen, todetaan ikirjassa ja muis­tutetaan
Straussm CDU:n johtajien
kanssa käymistä neuvotteluista.
Tshekikoclcvi.kian länsirajat olivat
käytännöllisesti katsoen avoimet ja
tavallisten turi.stien mukana maar
porvarillista ideologiaa vastaan
iniset arvot
yllyttivät väestöä epäjärjestykseen
ja terroriin".
Lehti tuomitsee . jälleen myös
kansallisen yhtenäisyyden tunnuk­sen
ja sanoo, että "liberaalista so­sialismia"
haluavat Tshekkoslova­kiassa
ne voimat, jotka 30 vuotaa
sitten pettivät Tshekkoslovakian
kansan.
SYNTYMÄ-. '
PÄIVIÄ n
Lauri (Lasse) Kolari, St. Catha-rines,
Ont., täyttää tiistaina, loka­kuun
8 pnä 60 vuotta,
Ivar Finberg, Mokomon, Ont.
täyttää sunnuntaina lokakuun 6 pnä
73 vuotta.
Bertha Kummu, Sudbury; Ont.
läyttää lauantaina, lokakuun 5 pnä
70 vuotta.
Lempi Rajala, New Liskeard, Ont.
täyttää perjantaina, lokakuun 4 pnä
83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavain
onnentoivotuksiin.
>a Länsi-Saksasta jotka harjoittivat
aktiivista neuvcstovastaista muok­kausta
väestön kefikuuclessa.
LehtitiedoisUi On käynyt ilmi, et­tä
Länsi-Saiksan .sotateolli.syus ra.
hoittj Tshei!>k03loviiikian vastavallan.
kumousta. Kujan tekijät' kertovat
"Yhteiskunnallista.' apua: sudetlisak-salaisilta"
-nimisen crikoisrahaston
muodostanuscfjta. .Kuten. General
Anzeiger kirjoitti 23. elokuuta, Bon­nin
hallitus päätti muodostaa ns.
ki'ii-ie;ikunnan.
, 21. elokuuta .sai Länsi-Saksan tie-
Uustelupalvelun johtaja Wessel hal-iitukäeita
ohjeen tfrjioiitja-palvelun
toimintaa ja yrittää solmia. uu.iel-leen
suhteet luoteltuihin henkilöi-
.un TshfikkoslovaÄiassa.
Tihokkosloviikian •„.. tapahtumien
kDhityksen imperialistiset; ideologit
liittivät suunnitelmansa Naton toi-
.linnan aktivoimisesta. Kirjassa lai­nataan
libanonilaista lehteä A d.
Dunjaa, joka juHcaisi 11. syyskuuna
BrysseJin-kirJeenvaihtajansa artil:-
kelin 'Nato on laatinut suunnjtel-
.nan T<yliekkoslovakian. eroamiseksi
Varsovanliiiosta". Lehti kirjoitti, et­tä
''Zefir"-iuunnitelma o l i laadittu
täisä tarkoituksessa. . B r y s s c l i l ä i . s.
ian lähteiden .mukaan Naton pää-
:i3iikunnan alaisuudessa toimii «ri-koisjäi?
jestö, jolla on käytettävis­sään
henkilökuntaa j a tekniset apu­välineet
jatkuvaan :t-yöhön Tshek­koslovakian
oni;elman parissa. Jär-
Vanhuuden merkki
Nainen huomaa itsensä vanhaksi
t-vatessaan kaljupäisen mJehen jo- Je?tön esikunta on Länsi-Saksassa
ka oli koulussa häntä kaksi vUötta Regensburgin alueella,
alemmalla luokalla.
Hippie Miian. Italia. — Milanin kaupun-
KuvausHippiestä: Hänellä on pit- ginvaltuusto, jolle on toistamiseen
kä tukka kuin Tarzanilla, kävelee valitettu "kuoleman liian korkeista
!:uin Jane ja haisee kuin Cheetah. hinnoi.sta". ko.^ka hautaantoimiita-jat
velottavat "micUkuviluksellisia"
hintoja,;aloitti lljstaiiVa vapaat hau­tauspalvelut.:
Maanjäristy!ksissä
tällä YUlosiäadalla
ku^Uujt 700,000 henkeä
N o i n 700,000 ihmistä on kuol­lut
maanjäristyksissä tämän vuo-,
sisadan aikana, kerrotaan vakuur
tusyhtiöiden tiedotuskeskuksesta.
700,000 surmansa saaneen määrä
syntyi Iranissa sattuneessa järis­tyksessä,
jossa noin 20,000 ihmistä
menetti henkensä.
Tämän vuosisadan pahimmat
maanjäristykset olivat 1920rluvulla,
Tuhoisin järistys oli v. 1920 K i i ­nassa.
Tällöin 180,000 ihmistä sai
surmansa. V. 1932 kuoli Tokion
järi.styk8essä 143,000 ihmistä ja
Kiinassa samana vuonna sattunut
järistys vaati 70,000 Uimisen
hengen. •• •
Vakuutusyhtiöiden tiedotuskes­kuksesta
kerrottiin, että maan­järistykset
ovat tuhoislmpia luon­nonmullistuksia.
Viime vuonna
sai erilaisissa luonno.imullistuk-sissa
surmansa 7,000 ihmistä-
RiÄtiriit^isi;?^
Ennen vanhaan on täällä "Amferiikoissa" omaksuttu kä-siltyskaintö,
että " se milkiä oh hyvää kukolle, siopiLkanaUekin."
Mutta ratja^ eteläpiiolelta aflljniiyi^cossa tpilleissa uutistiedoissa
: kerrotltiin, että' samalla kun siellä on rangaisltti virkatoimieav saa kloskea, ovat USA:n mieles-m'ertetyksellä39:
ää. pappia syntyväisyyskontrolim^^ puolustami- t^ ainakin "maallisen autuu-seöta,
entinen puolustusjiiinisltcsri, RlobeiitMaciSiainnara esitti dcai" ditoina kdhityslmäissa.
Maailman pankin kautta kehi­tysmaille
ukaasin, eittä amerik­kalaista
apua tulee vain siinä
tapauksessa, jos avustetut miaat
ryhtyvät syntyväisyyden ra-jioifusohjfelman
toiteuitfcamiseen.
Toisin sanloien, "pillerit", mihin
Yhdysvaltain katolilaiset eivät
' Edessämime on l a a j a p o l i i t t i n e n j a
ideologinen fltesikustelu j a selvittely,
jonika täytyy tapahtua »kokonaan u u -
cjdlla tasioUa. verrattuna aikaisem­paan,
missä on j ä ä d y t t y liiaksi van-hioija,
.näikemjyiksiä puolin ja t o i s in
toisteievaan propagandailuonteiseen
asemasotaan. Nytoyaiikainen yhteiSr:
iltunta on paJjon m u u t t u n u t ; siitä,
kun vallitsevat ideologiset .perusase;
leimat luotiin. Tietysti monet ydin­kohdat
ovat samat ikuin ennen, Ja
näin on nimenomaan siinä, raken-'
.lUuiko yihteiiiikunta yksityisen pää­oman
'taloudelliseen j a poliittiseqj
sdkä henkiseen päätäntävaltaan v a i
laajennetaanlko demoJ^ratiaa niin,
että tämä päätäntävaflta tulee yhä
enomimän koko kansalle, lausui Suo-:
men S K D L : n puheenjohtaja m i n i s,
.;eri. E l e Alenius Kajaanissa h i l j a t -
tain pitämässään puheessa.
Kysymys on 'siis jatkuvasti •kapi­talismista
j a sosialismista.' Ne ovat
meidän aikamme yhteisikuntajärjes-telmän
päävaihtoeihdot koko maail­massa
ja myös meillä. Niitä ei kui­tenkaan
pidä nähdä muuttumatto­mina
ja kertakaikkisesti valittavina.
Ku;mipiikin ovat ihmisten luomia, ja
nykyisen m.uotoisiiksi ne ovat muo­vautuneet
historiallisen kehityksen
tuloksena.
On ilmeistä, että kapitalistinenkin
Suci.mi, joka tähän mennessä on saa­vuttanut
huo^mattavan korkean ta­son,
voi edelleen ikehittyä. Toden-näköisesti
tämä kehitys on vain l i i -
an epätasaista ja epävakaata; minkä
erityisesti maamme pohjoisten ja
itäisten alueiden asukikaat ovat jou­tuneet
'kcikemaan j a minkä ovat ko­keneet
yleensä pienituloiset kansa­laisemme.
Maailmassa on meitä huo-ma'ttavasti
kojkeammalla vaurausta-
•oUa Olovia kapitalistisia maita.
]*.liksei siis kapitalistinen Suomikin
voisi pää.s-tä yhä konkeammaMe ta­solle.
Mutta me tiedämme kaikki, miton
suuren rikkauden rinnalla on huu­tavaa
köyhyyttä jopa ikapitalismin
huippumaassa. Yhdysvalloissa. Me
tio..äm.iie tätä maata raastavien s i ­säisten
ristiriitojen syyvyyden, sen
rotulevottomuudet ja köyhien mars­kit,
ihmiselämän mahdollisuuksien
ja Oii.?euksien suuren epätasaisuu­den
maailman rikkaimmassa yhteis­kunnassa,
tosiasian, joka aiheutta-.;
näpeää ja tuskaa tuon maan valistu­neissa
ihmisissä.
Kapitalismin olemukseen kuuluu
varallisuuden, oikeuksien ja mah-
- ollisuuksien epätasaisuus. Tieten­kin
myös 'kapitalistisissa yhteiskun­nissa
tapajiluu tasoittavia nniuiok-
:.ia, mutta ne eivät johdu itse jär-jcstelraästä,
vaan siitä taistelusta,
jota edistykselliset -ihmiset ja liik-
Keet j a meillä nimenomaan työväen­liike
ovat käyneet järjestelmän epä­kohtia
vastaan.
SOSIALISMIN IDEOLOGINEN
M A L L I
Toista perusvaihtoehtoa, sosialis­mia
ei myöskään voida pitää muul-.
tumallcmana. Erityisen täikeää on
muistaa, että osassa maailmaa.sosi-ali.
smi on ideologinen päämäärä, ja
siellä, missä on siirrytty sosialistiT
sesn jänjestelmään, se on tapahtu­nut
asianomaisissa maissa vallinnei-i.
en objeiktiivisten edellytysten puit-teissa.
Kuten tiedämme, sosialismiin
ijirtyneet maat ovat olleet Tshek­koslovakiaa
lukuunottamatta entisiä
maatalousmaita.. .Vasta sosialismia
rakentaessaan ne ovat tavoitelleet
sitä leollistamisastetta j a talouden
kehitystasoa, joka on vallinnut ka­pitalistisissa
teollisuusmaissa.
Edellä sanotun m.ukaan täytyy ol­la
selvää, että monessa suhteessa .se
ideologinen päämäärä, joka o n ke-liiltyneiden
länsimaiden sosialistisil­la
liiiklkeillä, ei voi samaistua ny­kyisten
sosialististen maiden käy­tännön
ikansisa. Täimän ideologisen
tavoitteen täytyy ; m e r k i t ä ennen,
ikaifckea eteenpäin meno? siiitä ka­pitalistisesta
tasoja, 'jolka '^siano-maisiäsa
mama on^'saan^iitettu,
Näin oHeri e s t o t k i k a i - o tn
me Suiimen osalla sosialismimme
pääl-Tiäärä ei ole ylhtä k u i n pokin tä­hänastinen
s^siailistinen; maa ja - sen
taso. Sosialistiset m^aat antaVät tie­teinkin
monessa amhteesisa esikuvaa;
k u t e n yleisen Bosiaalipoiitiikän . ja
k o u l u t u k s e n aloilla, missä ne' to-d
e'ila edustaivat k o r k e a t a tasoa . M u t ­ta
yleisesti katsoen sosialistinen
Suomi on rakennettava meidän o-malta
pohjaltamme j a siten, että ei
menstetä mitään niistä saavutuksis­ta
' ja aiTOista, joihin olemme jo y l ­täneet,
Mei4än ideologinen sosia­l
i s t i n e n päälmäärämime: on siten
muuta kuin mikään tämän päivän
r e a a l i n e n todellisuus, eikä sen s i l ­t
i t a i v i t s e olla utopiaa.
, Sosialismin rakentaminen ; Suo.
messa tulee tapahtua omin voimin.
On ilmeistä, että se. taraaihtuu' as­t
e i t t a i n . Silloin on 'myös luonnol­l
i s t a , että edellytyksenä on laaja
y h t e i s t y ö e r i l a i s t e n sosia'lismiin p y r ­kivien
voimien (k^ken. Sen aikaan-saamisefltsi
ja jatkuvalksi ^kehittämi-seiksi
t u l v i t a a n paljon keskustelua
ja asioiden syvällistä tutkimista.
Sosialismin rakentaminen nykyai­kaiseksi
kehittyneeseen Suomeen on
n i in suuri ja monisäikeinen kysy­mys
ja 'kC'Sikee iihmisten elämää
n i in läheisesti, että pelkällä fraseo­l
o g i a l l a ei tässä asiassa enää voiida
edetä. Siten 'keskustelun täytyy saa­da
nyikypäivän ongelmien parissa
kamppaiileville ih m a i s i l l e riittävän
l&hemen j a näköaloja avaava sisäl­tö.
Nyt k a i v a t a a n . sosiaJistisen maa-
•jlmankgtsomuiksen selkeyttämistä
k i i s t a t t o m a n i n h i m i l l i s e n i ja samal­la
r e a l i s t i s e k s i.
EI KENELLÄKÄÄN YKSIN-OIKEUTTA
SOSIALISMIIN
Haluan erityiisesli korostaa, • e t tä
e r i l a i s t e n s o s i a l i s t i s t en voimien yh­teistyö
on S K D Lm peruslähtökoh­tia.
Ilman eriiaisuuiksien hyväksy­mistä
j a i l m a n tätä yhteistyötä m i -
nun on v a i k e a nähdä meidän kult­tuuritasollamme-
ja • nyikyisen. politt-,
t i s e n d e m ä k r a t i a i m m e puitteissa
m a h i i o l l i s u u k s i a rauhanomaiseen j ji
asteittatioen; etenemiseen »Suomessa
kohti sellaista sosijdismia, jonka
kansamme voi tuntea omaiksee".
Sen mukaan ei k e n e l l ä k ä ä n voi o l la
yrKsinoiikeutta sanoa, 'mikä o n o i k e a ­ta
s osialisunia ja. mikä: e i , eikä
myä£'kään «itä, mikä on sen oikea
toieuttamistie. Meidän maassamnie
o n edettävä sen yhteenroveltamisen
p c h j a l l a , miikä yhteiskuntamme so­s
i a l i s t i s e s t a e r i t t e l y s t ä j a sitä kos­kevasta
m i e l i p i t e i d e n vapaasta vaih­dosta
syntyy. Siinä minä näen erit­täin
tärkeänä työväestön ja nuorten
l u k e n e i s t o n yhteistyön.
On luonnollista, että jo tästä SK-DL:
n luonteesta joihtuen jouduim­me
ottamaan, myös selvästi kantaa
rsOietokoslovakian tapahtumiin. Se
o l i m e i d ä n kannaltamme sekä perir
a a t t e e l l i n e n että myös p o l i i t t i n en
välttämättömyys;
Me tiedämme 'kaiikki, että Suo­messa
työväenliike on saanut yh­t
e i s k u n n a l l i s e t voittonsa aikaan n i ­menomaan
sen p e r u s t e e l l a , että s en
ideologiassa yleisinihimiHisillä ar­v
o i l l a on ollut k e s k e i n e n sija. Nii­den
vuoiksi työväenliikkeellä — son
sisäisistä r i s t i r i i d o i s t a huolimatta
— on ollut j a t k u v a s t i .suuri kanna­tus,
j a niiden avulla se on /myös
kestänyt v a i k e i d e n a i k o j e n y l i . N i i ­hin
nojautuen me asennoidumme
n y t k i n .
On varmaa, että v i i m e viikot •ovat
olleet 'Sisäisesti vaikeata .aiikaa /mo­nelle
SKDL:n va^iemjnis/jpspsialis-:
tille' ja? koiramunistei^^i' g^^t Joudut­tu
pohtimaan syvältä useita ^ i o i t a .
On.iäyntf^yf tietiyjälfiisgisiä ' r i s t i -
riitd3'a, ^ o i i t a l go' a m h t f toivoneet
p,ä^^eeÄme.. Ne^ovät,w|ityTieÄ sen
\^'uG(ksi, eWi: toisa^tiä;'V'ympatioi-,:
ta maailnian ensiimimäistä sosialis­tista-
maata >ja. työväenvaltiota Neu-vj&
stoliittoa kolhtaanj-.-jaÄka.tie on
ollut • vaifcea.jcikaloniiäamit' ras­kaasti-
fcoikea safcsalaisehr.'militaris­min
.todellisen luonteen'ja; j o l la on
suuri vastuu mykypäiväntvmaailmas-sa,
mutta toisaalta on< myös'sympa­tioita
T..ih£ik!koalovastian'>;pientä ja
koikealla kulttuuTltasoilav' olevaa
'kansaa kohtaan, j ; i k a «niikorostanut;
haluaivansa> päästä• irti'tähänastisis­t
a sosialisminsa väärentymistä
j a rakentaa . uutta,')? i.pia*empaa
-ja ihm^sanvojsta s o s i a l i s t i s t a yhteis­kuntaa,
j a jolle tämä oikeus kai p i -:
täisi kuuilua. Tämä ristimta o n hui­pentunut
'Siihen, miten o\lisi suhtau-:
duttava, T£ihekkoslova!kian ;miehityk-
-ssen. SKDL on ottanut, selvän kan­nan
miehitystä va3ta£in,;rji,' r
E n tässä yhteydessä puutu siihen,
miten eri puoliila o n arvioitu mah-;
dolhsen vastavallankumouiksen vaa­ra
TsiheikkDslovaikiaasa. g a kenellä
viime ikä>,e:aä o n oikeus -arvioida t i ­lanne
ja nimenomaan: toimia s en
mukaan jOi.si.:dn maassaii maan o-milila.
asu':<ikailla vaiko - uljcppuolisil-l
a . i E n puutu .myöskäänr^sÄihen, mj.
t e n p a l j o n tä'.3säkaikes?a^ painavat
suu. v , i l t - ! i i i ' i X i S i t ja, ..Ttjaailmanpo-l
i i t t i n o n , voiiiiatasapainOruja mitä
s s a r i u i A s . i a tjipaihtuneilla;t[^lee mah-d
c . i i - i f s i i ole/naan Jjansaii^välisessä
tilantees.-ia. IIerJkilökp.l;it?,iy(8sti näen
täimän paiLsi tietenkin, sosialismin,
kannalta suurena onnettomuutena,
v a ; s i n suui fösa määrin ideologise­na
kysymyksenä j a luulen,jettä täi-,
l a pjnjaila t u l l a a n maailmassa; v i e ­lä
käymään suurta periaatteellista
keskustelua j a linjojen v^toa; -
EI VÄÄRINTULKINTOXÄ
KRITIIKISTÄ
: S K D L : n sisällä on lähinnä kom­munistien
keskuudessa olliit erimie-lisyitalä
j o ennen Tshekkoslovakian
tapahtumia^ j a viimetei liiafinitut on
vadstly myös niihin mukaan!'
Puuttumatta tähän enempää halu­a
n kuitenkin koko SKDLrn^puitteis­s
a todeta-^ että keneri3cääh^6i pitäisi
erehtyä luulemaan; että .itsenäinen
j a kriittinen suhtautuminen Tshek­koslovakian
miehitykseen ^ merkitsi­si
Neuvostoliiton vastaista asennetta
Sita ei piSä samaistaa 'niiden- k r i ­tiikkiin,
joiden tankoitusifjerät ovat
•kellonaan toiset ja -jotka käyttävät
tilalijuutta h>'väk3een vahingoittaak­seen
sosialismin asiaa. J"0ä taasgoku
lii'kkee.iime sisällä antaa v ä ä r ä ä k u ­vaa,
se o n j o traagista &osialiS'min
puolesta toimivien voimien sisäistä
l i a j 3 t t a m i s t a ja virheellisen kuvan
antamista ulospäin.
IDEOLOGIA IDEOLOGIAA
V.VSTAAN
O l e n sitä mieltä, että siinä kamp_
p a i l u s i a , jota me Suomessa tulem-^
ma lähivuosina käyunään toisaalta .
sasialististen voimien j a toisaalla
poi-varillisten voimien välillä, t u ­l
e e ideologisilla kysymylksillä ole­maan
tähänastista huomattavasti
suurempi 'merkitys. Edeisämme on
voimakas ideologinen |Jtamppailu,
ja siinä me voimmfe-.Vbiltaa vain,
jos pidämme tinkimättömästi k i i n ni
sosialismin .parhai-^lmista yleisinhi­millisistä
aivoista-ja asetamme ne
poiTarillista ideologiaa vastaan. So­sialismin
pitää kyetä voittamaan
vastustajan - ideologinec >hyökkäys
ideologia/lla eikä millään, maulla.
/ (Jalikuu 3 sivulla)
mk
PÄIVÄN PAKINA
MISSÄ SE "RAUTAESIRIPPU" ON?
Miksi halutaan puhe-, kokoontu-'
mis- ja sanomalohtivapautta?. ..
Luonnolliststi siksi että saadaan
tietoja, nimenomaan mahdollisim­man
luoLettjiVia tietoja kotimai.T,.
sista .ja ulkomai-vista' asioista.
Vain miahdollisimman hyvin ko­timaisia
ja ulkomaisia asioita tun­tevat
ihmsiel voivat eri maissa
antaa parhaan panoksensa nyky-via
kysymyksiä historiasta, maan­tieteestä,
maan poliittisesta raken­teesta
ja kulttuurista.
Uutistoimisto^ "Novasti" levitti
puolestaan Yhdysvalloista: saman­laiset
kysymykset tuhannelle neu-^
vostoliitlolaiselle opiskelijalle.
Peräti H prosenttia yhdysvalta­laisista
opiskelijoista oli sellaisia,;
jotka eivät vointet maLnita kahta
opiskelijoista oli 87 prosenttia sel­laisia,
jotka eivät ole nähneet yh­tään
neuvostoliittolaista elokuvaa.
Viimeksikuluneen 5 vuoden ai­kana
o n 40 prosenttia Neuvostolii-yleispiirtein
puhuen neuvostoliitto­laiset
opiskelijat näyttävät tietä­vän
paljon enemmän Yhdysvallois­ta,
mitä amerikkalaiset opiskelijat
tietävät Neuvostoliitosta;
Edellämainittu Rukfiadze esittää
puolestaan seuraavail kommentin:
Mieleeni tulee keskustelu, joita
kävin aiuerikkalaisten; journalis­tien
kanssa amma'tis(amine. Väitel-lessämme
puhe- ja^ sanomalehtiva-hetken
pulihakysymystcn ratkaise- mitä tahansa neuvostoliittolaista
miseksi. ^
Mitenkä ovat siilon asiat silloin,
jos vertaillaan esimerkiksi Neu­vostoliiton
ja Ylulysvaltain opis­kelevan
nuorison tietoja toinen
toisensa maan asioista? ,.
Kummassa johtavassa suurmaas­sa
saa nuoriso enemmän j a päte­vämpiä
tietoja toisistaan? ,
Puhukaammo. lä.s.sä suulla suu­remmalla
lainaamalla "Look'.'-ni-
'misen julkaisun antamia tietoja
näistä maista;
Gallup-instituutti suoritti 500
amerikkalaisen yliopisto- j a col-legc-
opiskclijan keskuudessa tutki­muksen'
siitä, mitä .pe tietävät
Neuvostoliiton asioista,, Hoille esi-
Iclitiin orinaLsiii tosiasioita koske-kaupunkia
—• toisaalta noin kaksi -eivät ole koskaan lufceineet min-kolmannesta
neuvostolititolaisista
opiskelijoista mainitsi oikein ne
osavaltiot, missä sijaitsevat New :
Yorkin ja San Francis<:on kaupun­git.
65 prosenttia Neuvostoliiton
opiskelijoista tiesi, että Yhdysval-loLssa
on 50 osavaltiota; mutta,
vain 6 prosenttia yhdysvaltalaisista
opiskelijoita tiesi Neuvostoliitossa
olevan 15 tasavaltaa, Ainoastaan 1
prosenttia amerikkalaisista voi mai
nita Neuvostoliiton kolmen tasa­vallan
pääkaupungit.
Kaksi kolmannasta Neuvostolii­ton
opiskelijoista luetteli y l i 10
aimerikkalaisfilmiä, jotka he oaat
nähneet. Toisaalta yhdysvaltalais-ton
opiskelijoistaMukenut y l i 20'f:^auderi merkityiks<fetä^'^i,e olimme
amerikkalaisen kirjailijan k rjaa. yksimielisiä siilä,' että ' puhe- ja
Vain 22 pros. yhdy&valtalaisTsiEa - ••5nnomalchtivaipäuaen'^ksi-penista- -
opiskelijoista on lukenut yhden tai vaa laatua oleva mi^ta on se kuin-kaksi.
venäläisten: k i r j a i l i j a in kir- k . i p a l j b n j a tarkasti asukkaat tie-joja
ja 39 pros. .oli sellaisia; •jotka ^ tävät maansa ja toisten maiden
- n n / H t n \ a Irricttfvi.iti.1iilr.o<fiianf ''^'^^gioista ' ' ' '' ' v <• ; * . .
Jos asia. on näin k^^
njjeisesli '(>hJdn:-r^jV^ \:
. me jää nyt kysymys;,:Missä on se
kään neuvostoliittolaisen kirjaili­jan
kirjoja.
80 pros. Neuvostoliiton' opiskeli­joista
voi mainita "The Catcher in
the Ryfc".kirjoittajan, multa vain
3 pros. amerikkalaisista opiskeli­joista
voi sanoa: kuka on kirjoitta­nut
"And Quiet Flows the Don".
Suurin osa neuvostoliittolaisista
opiskelijoista mainitsi ainakin 15
neuvostoliitto-vastaisten-propagan­distien
paljon käyttärnlä "rautaesi^
rippu".
Todellakin, ken tahansa on Neu­vostoliitossa
käynyt Ja} väljänkin ai­kaa
keskustellut täftl^lensa hen­kilöiden
kanssa, hän* on valmis
amerikkalaista kirjailijaa, joista myöntämään, että neiuvp^toliittolai-he
tykkäävät, ollen 11 heistä ny-, set tuntuvat tietäv^.paljon enem-kyaikaisia
kirjailijoita ja 4 1,9. män e i vain omastai«lajistaan, vaa
•vuosisadalta. myös Oanadasta: jaicaxKujlalaisista,
Viitaten näihin tietoihin "Cul- mitä tietävät siitä paljon ylistetys-ture
and L i f e " julkaisun Avtandil tä sanavapaudesta nauttivat cana.-
Rukhadze sanoo kysymyksilli'saa-^ dalaiset Neuvostoliitosta!
tujcn vastausten osoittavan, että '-;-J"l\^i^'i|^pul"a.
•• : ••• '• • .•,: •••• • :" " • ..«<ir-v-': '.^