Vapaus, March 10, 1962

              ^äSra^ealinna. — Neuvostoliiton
VlJtdlmit Melanjin — 28-vuotias
db^kelija — vei sunnuntaina Hä-
: mdSMinnassa ampuanahuhdon maä-ilmiuA
ennen Suonien
ÄinitU Tyrväistä, joka vajaalla mi-nimtillä:
hävisi mestarille j a sijoit-.
tulK toiseksi. Kolmanneksi sijoittui
NöiiVöstoliiton Valentin Psheöitsyn
vai»: OwSekuntia ^ Tyrväiselle hävin-
-i)(!tetaä^v Ampumatuloksia kokosi
nutailmanitaestari Melanjin 18 osu-itidä'
Ja sfekä* Tyrväinen että Pshe-
Jiitsyn l ö osumaa. Neuvostoliiton
vahVan.panoksen täydensi Nikolai
Pufeanov si30ittwn neljänneksi - ja
Suomen, Hannu Posti varmisti ko-toisten
MM-kisojen suomalaispanos-t^
ä Sijoittuen viidenneksi. Kalevi
HKtlskodfen oli kahdelcsas.
finsibmäiselle ampumapaikalle
s^N4si. nopeimmalla liiihtoajalla
Neuvostoliiton Puzanov ajalla 16.2S.
Toisena maanmiehensä Melanjin
ajalla 17.01. Kolmantena o l i hiihto-ajas'sa
Ruotsin Ohlin.
'iTolsella ampumapaikalla oli en­simmäisen
j a toisen miehen järjes-t
y r tiiihtoajassa sama. Hiihdon pe­rusteella
oli kolmannelle tilalla k i i -
vläiliiyt kaksi Ruotsin miestä Ohlin
j a :A^selsson samalla ajalla 34.37;
mutta Ohlin o l i ensimmäiselläi am­pumapaikalla
saanut tauluunsa vain
yb'deh osuman. Tyrväisen hiihtoai-'
kA!'toisella ampumapaikalla' oli ta^'
san' 35: minuuttia, mutta hän lauf-
T H E D. J . ROBB
JUNERAL HOME
•SUOMALAISTEN SUOSITTU
HAUTAANTOnnSTO
- i Puhelin ED 7-5252
I4tt K l^ctöria St^ Sanlia. Ont.
SUOMEN
viiklu»' ja kmkansi-jnlkmuja
SAATAVANA
.'KIRJAKAUPASTAMME!
" A P U "
No 5
hirtonumeron UUSI HINTA 35c
.... Postitse lähetettynä 40c
"«Vaiitut palat"
•Helmikuun numero : • •
irtonumeron hmta 35c
Postitse 40c
Neuvostoliitto
' v ' ^ Kerran kuussa ilmestyvä
Inivalehti
Saatavana No 61
»i^iHINTA 25c — Postitse 35c
' .... } • • • ' • • • Viikonloppu''
V Öaate^
• '"-'-Irtonumeron HINTA 25o.
PosUtse lähetettynä 30c.
" Vauhdikasta Ja jännittävää
pirls^stft antaa janmtysiukemisto
'^Seikkailu-kertomuksia"
luujoilleen Joka vi&ko.
• Saatavana numerot
1_2_5_4—5
Irtonumeron HINTA 25c. -
Postitse lähetettynä 30c.
" S E U R A "
.. Koko perheen lehti
. Saatavana No. 1-^2—3—4 '
Irtounmeron HINTA 40c
i-, ( Postitse lähetettynä 45c r---:,
«Kotiliesi"
No. 1 j a 2
Irtonumeron HINTA 40c
Postitse lähetettynä 45c
, «EEVA"
Nykyaikaisen naisen lehti
?/rananl- Ja helmikuun numerot -
Irtonumeron r RINTA 50c. Postm
kautta Ifibetettynä 55c.
"Kuvaposti"
No. i)-2-3—4
Irtonumeron HINTA 40c
ri<i Postitse lähetettynä 45c
«Uusi
: Kuvalehti"
„> . Irtonumeron hmta 40c .
Postitse-lähetettynä 45c
«Suomen
Kuvalehti"
No. 1 - 2 - 3 -4
Irtonumeron HINTA 40c
h * > « Postitse lähetettynä 45c • - •
Seuratkaa ilmoitustamme, alllä-j
p j ^ viikko saapuu uusia irtonu'
jf^pffAiA yllämahiituista vlikkpjul-.
kaisuista; Lähettäkää irtonumero-tUankaenne
osoitteella:
Väliaus Publishing
Ct|iniKiny Limited
P.O. Box 69
IIDp Elm st. Wtt8t, Sudbury
Ontario'
kaisi ensimmäisellä j a toisella am­pumapaikalla
, tauluunsa, täydet osu­mat,
\
Kolmannella ampumapaikalla o li
Neuvostoliitolla kolinoisjohto häh-!
toaikojen perusteella, järjestys Pu-zanov
47.15,: Melanjin 48,52 ja
Pshenitsyji 60,07. Kolmen anunm-nan
jälkeen oh hsaaikaa langennut
PuzanoviUe 6 minuuttia, Melanji-uille
4 mm. ja Pshenitsynille kaksi
minuuttia. Tässä vaiheessa oli Tyr­väisen
hiihtoaika 50;42 ja lisäaikaa
ammunnasta kaksi minuuttia kol­mannen
""ampumapaikan yhdestä
ohilaukaluksesta. - ^
yiimeisella ampumapaikalla oh
Neuvostoliiton kolmoisjohto huhto-aikojen
perusteella sama kuin edel­lisellä.
Melanjin ja Pshenitsyn oli­vat
ampuneet viimeisellään tauluun
kaikki laukaukset, mutta Puzanov-iltä
oli yksi mennyt ohi. Nyt jän­nättiin
maahssa numerolla 32 mat­kaan
lähteneen Tyrväisen saapu­mista,
josta pian tuhkin ilmoitus,
etta Tyrväinen oh viimeisellä am­pumapaikalla
löytänyt taulun joka
laukauksella.
Neuvostohiton kärkikolmikko oh
lähtenyt taipaleelle ennen Tyrvais-sa
ja saapiiivat he maahin toinen
loisensa jälkeen. Kovaääninen i l ­moitti,
etta Tyrväinen lähestyi maa­lia
hurjasti kirien. Kellot otettiin
esille j a tilannetta tarkasti scDran-neet
jannaajat totesivat, etta Tyr­väisellä
on mahdollisuus kiilautua
Neuvostoliiton kärkikolmikon ra­koon
toiselle tilalle. Taman asian-ulan
tuloslasken nopeash kuulutti-km
todellisuudeksi.
Ncrjan Istad oh kuudes ja Ruot­sin
Ohlin seitsemäs.
Pamoimostoni ^IM^kisat
pois Yhdy^aUölsta
Tokio, Maaliskuilla 5 pnä i l ­moitettiin,
ettkä tääUa'pid«tyssä
Ij^ansainvälisen PaiQpnnostQliiton
av/F) päätettiin .siirtää vuoden
1962 ijsainonnoston' MM-ki^ailut
pois USA:staj koska U S A ön kiel­täytynyt
myöntämästä :Itä'Saksan
joukkueelle viisumia.
Vuoden 1962 MtMkisat pidetään
Budapestissa elo- tai syyskuussa
samanaikaisesti paintonoston £•
mestaruuskisojen kanssa.. E'mes>
taruuskilpailut aiottiin i^itää tou­kokuussa,
mutta ne siirrettiin elo­syyskuuhun
IWF:n päiijtöksen
johdjosta.
PORT ARTHITRIN mLPISlA
Tshelkandva 629
Leningrad. — Tatjana Tshelkano-va
paransi viime sunnuntaina pider
Uyusa, s.«,sariHtak*; pa|imasa pituus-ffyppytulostaan
kahdella sentillä.
Han sai tuloksen 629, mika on maa­ilmanennätys.
.
Utrobin voitti
30 kmn mestaruuden
Moskova. ^ S u n n u n t a i n a N-liiton
talvispartakiaadien yhteydessä suo­ritetun
30 kilometrin hiihdon voitti
Ivan Uti'obin ajalla 1.41.33. Toisek­s
i sijoittui Rudkovski 1.41.37 j a koi-
-mannaksi Jerusalinski 1.42.34.
Maikilpailun voitti Tsakadze ja
toiseksi sijoittui' Samsonov. Avleti-na
Koltshina voltti naisten 10 km
tuloksella 35.32.
Yrityksen 56-
vuotisjuhlla 18 pnä
Toronto. — Toronton Yritys järjes­tää
56-vuotlsjuhlakonsertin Don
haaLlle sunnuntaina maalisk. 18
paivana kello 4 i.p. alkavaksi. Anta­kaamme
paras joukkokannatus
nuorten 56-vuotisjuhlalle. ~ N.
Jääl(iei(l(oiiiton canadaiainen joiitaja
lujana NATOn politiikan puolesta
Colorado Springs. — Kansainväli­sen
jaakiekkohiton canadalainen
puheenjohtaja Robert LeBel, kiel­täytyi
, asettamasta äänestykseen
Tshekkoslovakian karinattamaa
Neuvostoliiton ehdotusta, etta Colo­rado
. Spnngsin jääkiekkoturnaus
ifffiutettaisiin ;vain yksinkertaisesti
"kansainvälisiksi kilpailuiksi", eika
kutsuttaisi MM-kisoiksi.
Mr. LeBelin määritelmän mukaan
ovat Coloradon kilpailut seka M M -
etta ; Euroopan mestaruuskilpailut,
vaikka parhaat eurocppalaiset jaa-kiekkomaat
eivat olekaan mukana.
Mr. LeBel puolusti asennettaan
silla, etta esitystä MM-kisojen siir-,
tamisesta pcis USA:sta ei tehty 60
paivaa ennen kisojen alkamista, ku­ten
saannot edellyttävät.
Lievittääkseen nurinkurisen asenr
teensä ulospäin tekemää vaikutusta
han sanoi, etta hitto tuleip, keskuste­lemaan
miten tällaisissa : tapauksis­sa
menetellään tulevaisuudessa. Jo­takin
on tehtävä, taikka me sotkeu­dumme
politiikkaan n i i n että emme
voi enää pelata jääkiekkoa. .
Loppujen lopuksi asia on kuiten­kin
siten; etta nimitettumpa Colora­do
Spnngsin turnausja MM- j a E M -
Kilpailuiksi tai ei, niin tosmuelessä
ei Sille kukaan järkevä ihminen an­na
MM-kisojen arvoa ja Euroopan
mestaruuskilpailut ne eivat olla
missaan nimessä.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton
canadalaisen puheenTohtajan me­nettely
puolustaessaan USA:n ja
sen peukalon alla. oleyen NATO-maiden
epäurheilijamaista itäsaksa­laisten
syrjintää, on häpeäksi Cana­dan
urheilulle ja keko Canadalle.
\" Port A r t h u r , — AikaiseInmiI^li^
beraalipuQlueen toteuttama "inte^
graatio-ohjelma" Yhdysvaltain-kanssa,
jota konservatiivipuolue oo
jatkanut; on johtanut maammo va'
kavan kansallisen k r i i s i n tilaan mi­kä
ilmenee tuotannon supistumises­sa*!,:
sanoi Canadan / Kommunisti­puolueen
puheehjDhtaja T im Buck
täällä viime sunnuntaina puhues­saan
työmaiden voittalnisesta vien-timarkkinain
lisäämisen kautta.
Hän korosti: Sitten v. 1956 on
tapahtunut maan tuotannossa jo­kaista'
kansalaista kohtaan supistu­mista,
joka johtuu siitä, etta Ca­nadan
hallitukset ovat alistaneet
Xanädan kansallisen ohjelman pal­velemaan
Yhdysvaltain monopoli-etujen
määrittelemää ohjelmaa mi­kä
estää CanadanJiaupanteon maa-ilman_
markkinoilla. Diefenbakerin
hallitus,. tukiessaan Yhdysvaltain
johtamaa sotavarustelua, on vierit'
tänyt Canadan kansan kannatetta­vaksi
suunnattomat asevarustelu-kustannukset
j a on antanut Y h ­dysvaltain
tukahduttaa maamme
kauppamahdollisuirdet etela-Ame-rikan
maiden seka Aasian j a A f r i ­kan
siirtomaa orjuudesta vapautu­vien
kansojen kanssa j a siten joh­tanut
<Canadah kaupan supistumi­seen,
totesi Buck.. j a sanoi "Cana­dan
hallituksen tuhsi hyväksyi se
tosiasia, että sosialismi on taalla
pysyvä;sesti ja sen vuoksi on elet­tävä
sen kanssa rauhallisen rinnak-kaisolon
perusteella.!!
Buck sanoi Kommunistipuolueen
vaativan, että Canada tekisi kaup­paa
maailman kaikkien maiden
kanssa ja varsinkin imperialismin
orjuudesta vapautuneiden, seka so­sialististen
maiden kanssa, Tama
tulisi varaamaan uusia työmaita ja
työaloja nuorille canadalaisille.
Nimittaessään täällä oman eh­dokkaansa,
Osmo Lahden, puolu
eemme tulee osittamaan taman it­senäisen
kauppapolitiikan osana
taistelusta rauhan ja Canadan it­senäisyyden
puolesta, Canadan i r -
roittamiseksi pciis Yhdysvaltain so­taleiristä
rauhanomaisen nnnak
kaiselon tielle.
Han korosti: Meidän puolueem
me on Canadan työväenluokan so­sialismin
puolesta taisteleva puo­lue.
Me emme odota Uuden de-itselleen
sosialistista paanvaaraa.
Mutta me odotamme, etta se: omak>
suu talla hetkellä elintärkeän Ca-nadair
kansallisten etujen ohjel
man Canadan irroittamiseksi Yh­dysvaltain
irapenaiistisesta sotaoh-jehnasta,
NATO-liitosta joka kuh-koisasti
varustautuu surtomaakan-sojen
orjuutuksen j a ruston jatka
miseen ' .
Buck s e i t t i , etta Kommunistia
puolue on päättänyt nimittää 16
ehdokasta tuleviin hittovaaleihin
sellaisissa vaalipiireissä missa ND-P
ei ole asettanut ehdoklcaakseen
rehellisiä tyovaenetujen puolusta­jia^
Port; A r t h u r i n vaalipiiri on nyt
sellaineui kuten- puolueen plirikD-miteaa
j a Port ArthUrin' vaalipiiri-komitean-
lausunnossa osoitetaan.
Kömmunis^ipuoltieen 'ehdokkaat
taistelevat koko tarmollaan sellai
sen työkansan yhteisrintaman - luo­miseksi,
jossa työväestö, farmarit
j a muut edistykseen pyrkivät ih­miset
yhdistyisivät taisteluun rau­han
j a Canadan uuden kansallisen
politiikan puolesta. Me aikaisem­min
taistelimme' Cans^an- Labor
Partyn lUomiseksi juuri tässä mie­lessä.
Nyt . puolueemme suurelta
osalta^ kannattaa Uuden demokraat­tiset
puolueen ehdokkaita, jotka
ovat työväen järjestöille vastuus­sa
ja ovat työväenliikkeen vaiku­tukselle
alttiita, yhdistäen työväen
voimat vastustamaan maamme Yh­dysvalloille
myyntiä.
Hyväksyessään ehdokkuuden, Os-mo^
Lahti sanoi syntyneensä Mani-toban
maakunnassa, mutta miehis­ty
ttyaan työskennellen metsätyo-läisenä
British Columbiassa, sekä
nyt olleensa jo pari vuotta Onta­riossa.
N i i n täällä, kuten British Colum-biassakm,
Canadan luonnorikkau-det
viedään raaka-aineena Yhdys­valtoihin.
Se merkitsee niiden tar­vikkeiksi
valmistamista siellä. Mut­ta
j u u r i sen vuoksi niiden mukana
viedaan canadalaisen nuorison työ­mahdollisuudet
pois, totesi Lahti,
"Tama kärjistää talouskriisi/
täällä", sanoi LahU. "josta johtuu
tyottomyydn nousu, mitä ilmaisee
se, että täällä paikallisesti on y li
kymmenentuhatta työttömänä."
Taistelu luonnorikkauksiemme
kotona Icehittämiseksi on luoteis-
Ontarion ja koko maan työväenliik­keen
yhteinen asia. Puolueemme
esitys terästeollisuuden pystyttämi­sestä
pidetään yleisesti välttämät­tömänä,
jotta tällä alueella voidaan
ryhtyä koneteollisuuden kehittämi­seen
ja myös varaamaan; tei'ästeol-lisuuden
palvelemaan lännen aa­vikkojen
kehittämistä jne.
Taistelu luoteis-Ontarion väes­tön
etujen mukaisen talousohjel­man
kehittämiseksi edellyttää, et­ta
se tapahtuu läheisessä yhteis­toiminnassa
työväenliikkeen kaik­kien
järjestöjen ja farmiväestön
Japanin vastalause
VStA$k 3;4i|ia$<»^«l(eista
Tokio. — Japanin ulkoministeri
Zentaro Kosatei jätti maanantaina
Yhdysvaltain Tokion-l^hettilääUe
vastalausenootin ydinasekokeiden
uudelleenaloittamisesta; Nootis­saan
Japanhi. hallitus vaatii Yhdys­valtojen
hallitusta luppumaan suun-nitehnista
suorittaa ^ydinsasekokei-ta.
Siinä tapauksessar että niitä
Kudtenkitt suoritetaan j a Japanille
koituu niistä aineellist» vahinkoa —
Sanotaan nootissa — Japanin halli­tus
pidättää itselleen oikeuden vaa­tia
Yhdysvalloilta korvausta.
Samansisältöisen nootin sai myös
Englannin lähettiläs.
vaatimusten kanssa. Siksi täytyy
mokraattisen puolueen omaksuvani-edustajan olla mukana kaikissa. E t
ole soveliasta se k im mr, Fisher
haluaa yhä enemmän eristäytyä,
samalla kun hän kaikessa asettaa
etutilalle omat henkilökohtaiset
pyrkimyksensä", lopetti hän.
Heti kun vaalipäivä määrätään,
siirtyy Lahti tänne, j a jää asumaan
vaalipiiriimme.
Puhetilaisuus pidettiin Fort
Williamjn ukrainalaisten Labor
Temple-haalllla ja oh vakea noin
parisataa. T. Buckille tehdyt useat
kysymykset jatkoivat innostuneen
kokouksen kolme tuntia kestäneek­si
Puheenjohtajana toimi piirisih­teeri
M C o m i s h i n A T H .
Nln ohjusvoiman
tehoa korostettiin
N-armeijan 44-v. p.
Moskova. — I^oskaan el Neu­vostoliitto
ole esitellyt niin yksi­tyiskohtaisesti
j a laajasti uusinta
aseistustaan kuin viikko sitten
perjantaina, jolloin oli kulunut
44 vuotta Neuvostoliiton aseellis­ten
voimien perustamisesta. Valo­kuvia
Neuv-ostolliton kymmenien
metrien^ pituisista, kaikkialle
maapallevyltävista ohjuksista, ku­via
atonukäyttoisistä, ohjuksin
varustetuista sukellusveneistä y.
m. materiaalia esiteltiin perjan­taina
jokaisessa Moskovan kes-kttslehdessä
Kuvin vahvistettiin
sanat, joita neuvostoliittolaiset
marsalkat ja muut sotilasjohtajat
esiUivät lehdistössä asevohnien
vuosipäivänä, jonka viettoton sato­jen
konserttien ja juhlakokousien
ohella kuuluivat mm. kunnialau­kaukset
Ulalla.
Neuvostoliiton puolustusministe­riön
pää-äanenkannattajassa Kraz-najaZvezdassa
kirjoittaa marsalkka
A. Gretshko länsi-saksalaisen mili­tarismin
vaikutusvallan kasvusta
lännen piirissä ja sanoo, että kun
vuonna 1956 NATO:n Parusm pää­majassa
oli 17 saksalaista kenraalia
ja muuta upseeria, niin nykyään tä­mä
määrä on noussut jo 240:een
suurin osa heistä palveli aikanaan
Hitleriä
Kaikkien kirjoittajina esiintyvien
marsalkkojen tapaan Gretslikokm
korostaa Neuivostoliiton rakettijouk-kojen
kaikkialla valtavaa iskuky­kyä.'••
Han sanoo myöskin, etta maail­massa
ei ole luotu sellaista korke­uksissa
lentävää lentokonetta, jota
Neuvostoliiton ilmapuolustus ei ta­voittaisi.
Niin ikään han antaa suu­ren
merkityksen; Neuvostohiton ato­misukellusveneille,
joiden ohjukset
Kykenevät viemään tuhoavan iskun
sa kacaskin.
Lauantaina, maalisk. 10 p. — Satur^ay, MarchlO, 1962 Sivu 3
Mmk v^tustajra
oikeuden eteen länsl-Scifcsaisa
B e r l i i n i . ~ Häpeällinen oikea-;
deijkäynti natsljärjestelmän a i ­kana
vahiottujen jätfestöä va^r]
taan jota parhaillaan valmistel-'
laan Länsi-Saksassa j a jonka tar­koituksena
on järjestön toimin-
' nan kieltäminen^ on estettävä, sa-:
notaan y l l 60:n tunnetun julki­suuden
henkilön ^ allekirjoitta­massa
vetoomuksessa,' Se saatet­t
i i n jidkisuuteen antifasistlsten
vastarintataistelijain DDR:n k o - i
mitean demokraattisessa ~Berlu- .|
nissä järjestämässä lehdistötilai-:
suudessa. . : < - -
Oikeudenkäynti,- joka Länsi-J
Saksassa on pantu vireille Ade- .
nauerin hallituksen, tarkemmin
•• sanoen nykyisen ulkoministerin, :
SA-mies Schröderin sisäministe-rikaudellaan
ylimmälle Iiallinto-oikeudelle
esittämän vaatimuk­sen
mukaisesti, on ilmoitettu a l ­kavaksi
ensi kuussa e l i tasan 15
vuotta natsljärjestelmän aikana
vainottujen järjestön (VVN) pe-
. rustamisen jälkeen.
"Nyrnbergissa tuomittujen - sota­rikollisten
kumppanien käskystä
aiotaan totuuden aani jälleen vai-*
entaa. Bonmn hallitus haluaa kiel­tää
natsljärjestelmän aikai^ vaif-nottujen
järjestöt j a asettaa siten
syytteeseen kaikki ne rehdit ihmi­set,
jotka omalla elämällään ovat
puolustaneet elämää Tämä on joh­topäätös,
jonka Bonn tekee Eich-mann-
oikeudenkäynnistS. E i 'eich-manneja"
vaienneta eikä vainota,
vaan Bichmanttin uhreja", sano­taan
vetoomuksessa. .
Vetoomuksessa viitataan siihen,
etta Länsi-Saksassa on jo vuosia
eikä Buclknwaldia.
TilBhteen vvakavjius vaatii/ ;Bon-n
l n H a l l i t i ^ e n W N : a a vastaan.
vaatiman oikeudenkäynnin lopetta­mista
heti."
-Vetoomuksen ovat allekirjoitta-neetVmm,
k i r j a i l i j a t ' B r u n o :Apitz,
Ludwig Renn, A n n a Seghers j a A r ­nold
Zweig, taiteilijat E n r s t B u S c h ,
Wolfgang Langhoff; Helene Wei-gel,
John Heartfield j a . L i n J a l d a t i,
ulkoministöri Lothar Bolz, varaul­koministeri.
Otto. Win2»r;/ varapää­ministeri
Paul .Scholzi: puolustus­ministeri
Heinz Holfmanui demo­kraattisen
Berliinin yliporniestari
Friedrich Ebert, Ernst Thalmamn
leski, kansankamarin edustaja Ro­sa
'Thälmann, .DDR:n juutalaisen
seurakunnan rabbiini Martin Rie-senburger
ja . työväenliikkeen vete­raani,
kansankamarin ikdpuhemies
Otto Buchwitz.
l(oiiöre^i|iioli^^^^^
NeNV; Delhi. T^?;iritiah kpliöflj^
ta- yiiiisista yaalffete 8 1 ^ ^
inelsiöipiieti tlewjl^ inukiaäin iiäär
ministeriv Nehrumi kongrte^
orr jatkuvasti vahyfetänut asemaan­sa
liitttptfflamiB^^ *r
kongressipuoliui e ole yksin-pmaan
säavtittänut;^ehdotonta enem-inisrt;
Öä p a r l ^^
% eniemmisCö
Seit^niästä' lad^fäin vastaisena
Kongressipuolue viisi. Yksi paikois-vamottu
henkilöitä, jotka vastusta-|ia meni vanhoilliäelle swatantra-vat
atomivarustelua, nulitarismia j puolueelle ja yksi-kömmirinisteille.
Tärkeimpien puolueiden kesken
iakaantuivai paikat yk^^^ seil-raavasti:
kongressiptiolue 344, kom­munistit
29 j a swätantraTpii6luei^
p a i k k a a r : , - • •''''.r';:'y.''-.r: . .vi":.
Tähän mennessä oh 473 paikan
jakaahtiuninra .?äatu selville. Lait
iopairlämentissa . Oli -kaäkkiaän 4?4
päikkää.,; Sw
säviää yiastäv^ ^ Nykyi­sillä
344 paifcaliaa. on kongressipilo-lue
vielä 31' paikkaa häviöllä ver:
1 ätturia; entiseen parlamenttiin, j, ;
Vaaleissa neljä paikkaa saanut
pieni Ganatantra Parishad-puolue
(irismäijt raavaltiosltä; <^
sulautuvansa vanhoilliseen sWatah-tra-
puclueeseen. Tämän paikkaluku
noiisee näin olleh 22:eeh tähänas­tisten
tietojen mukaan.
SITRUUNASTA
saa paljon enemmän mehua jos sen
Kastaa ensin kiehuvaan veteen:
Välinäytös Georgetownissa
Canadalainen kaunolulstelijaiar Petra Burka. Hän on
ainoa naisluietelija. joka on koskaan suoritlanul täydel­lisen-
Salchf>w-Iiypyn. Petra suoritti tämäa vaikean hy­pyn
äskettäin Torontossa pidetyissä Canadan kaunoluis-telumestaruusklsoissa.
Salchow hyppy on taakse-taakse
hyppy. Jonka aikana pyörähdetään kolme kertaa ilmassa
koskematta luistimilla jäähän. Peira. asuu Torontose*.
Goergelowmssa, pienen brittiläi­sen
siirtomaan Guianan pääkaupun­gissa
Etela-Amerikassa näyteltiin
äskettäin piem vahnaytop; joka liit­tyy
siirtomaiden kansalliseen va­paustaisteluun
Georgetcvvnin ta­pahtumissa
oli eraita tekijöitä, jot­ka
ovat omiaan hamaämaan itse ta­pahtumien
suurta linjaa. Sieltä
saayuneet sähkeethän kertoivat vä­estön
lakoista j a mielenosoituksis­ta,
jotka sruntautuivat halhtuksen
säästavaisyy.sohjelmaa ' vastaan. Nä­ennäisesti
oli SIIS kysymyksessa
puhdas työtätekevien esnntyminen
suuromistajien etuja ajavaa halli­tusta
vastaan.
Tosiasiassa tilanne Guianassu o l i
aivan päinvastainen. Puolitoista
vuosisataa Englannin vallan alla
elänyt Guiana sai viime elokuussa
itsehalhnto-oikeuden ja sen jälkeen
pidettiin maassa vaalit, joissa voi­ton
peri maan itsenäisyyden puoles­ta
aikaisemminkin voimakkaasti
ttiistellut tohtori Cheddi Jaganin
lohtama kansan edistyspuolue. Tn
Jagan muodosti myös maan halli­tuksen.
Ohjelmajulistuksessaan han
vaati itsenäisyyttä Guianalle jo
vuoden 1962 aikana.
Tällainen ohjelmapuhe ei lietysti
miellyttänyt Lontoon siirtomaaher­roja
j a vastarintaa se herätti myös
VVashingtonlssa, joka on syvästi
Kiinnostunut Guianan:^bauksiitti- ja
inangaaniesiintymista. Niinpa eräät
amerikkalaiset senaattorit vaativat
heti Jaganin vaalivoiton jälkeen
Englannin hallitusta puuttumaan t i ­lanteeseen
Guianassa. Neuvo otet­tiin
varteen Lontoossa ja odotettiin
vain sopivaa aihetta.
Appun riensi silloin elokuun vaa­leissa
tappion kärsinyt Yhtynyt rin­tama,
jota johtaa miljonäärinä tun­nettu
Peter Daguiar.Tämä ryhmä
varta vasten järjesti levottomuuk­sia
Georgetownissa. On vaikeata
täältä kasi arvioida, miten vakavia
ne oh vai luonteeltaan, mutta Lon­toossa
oltiin joka tapauksessa valp­paita.
Guianan . kuvernööri sir
Ralph Grey kiirelitu pyytämään a-pua
Englannista eikä kestänyt mon­takaan
tuntia, kun hallitus oli teh­nyt
päätdksen lähettää apuvoimia
Guianaan. Ja niin marssi Gudanaan
brittiläinen sotilasosasto toisensa
jhlkuen ja GcorgctoNvnin satamassa
on useita brittiläisiä sotalaivoja.
Lansilehdisto ei suinkaan salaa,
etta koko Georgetcwnin valinaytos
oli järjestetty sita varten, että voi­taisiin
estaa Guianan itsenäistymis­pyrkimykset.
Levottomuuksien jär­jestäjät
voivatkin iloita, silla aina­kin
APn tietojen mukaan tullaan it­senäisyyden
myöntämistä ^ siirtä­mään
tuonnemmaksi. Lehdet ver­tailevat
tilannetta vuoden 1953 ta­pahtumiin,
jolloin brittijoukot myös
miehittivät maan ja vangitsivat itse-nai-
syyshikkeen johtajat, m. m,
Chcddi Jaganin. Konservatiivinen
lehti VSundayTelegraph" antaa ym­märtää,
ettei. moinen toimenpide
olisi pahaksi nytkään". Mutta vuo-
<>i 1962 ei kuitenkaan ole sama kein
vuosi 1953, sen osoittaa myös tilan­teen
rauhoittuminen GeorgetQwnis-ca,
jossa voidaan uudelleen aloittaa:
taistelu itsenäisyyden puolesta
PARLAMENTTI LEIKKISÄLLÄ
T U U L E L L A
Salazarin. ns. parlamentin 84 jä­sentä
käsitteli äskettäin peräti kol­men
paivan ajan hallituksen lakiesi­tystä;
joka koski "valtion Intiassa
olevia maakuntia". Kysymys on siis
Goan, Damanin ja Diun alueista,
lotka Intia askettam vapautti porr
tugalilaisten monisatavuotisesta val­lasta.
1
Parlamentin juhlallisesti hyväk­symässä
laissa sanotaan kudtenkin,
etta minkäänlaista "portugalilaisen
juveieniteelin Iqukkausta" ei ole­kaan
tapahtunut ja etta järjestys
naiUa alueilla jaä aivan ennalleen.
Alueilla on siis yhä edelleen portu-c^
ahlamen kuvernööri. Portugalin
perustuslaki koskee niita jne.
Entiseen järjestykseen verraten
on tapahtunut vain 'mitäänsanoma­ton
muutos": kuvernöörin virasto ja
koko virkamieskunta eivät enää ma­jaile
Goassa, vaan Lissabonissa.
Puhuessaan lain puolesta muuan
"kansanedustaja" vakuutti: Näin
saattaa jatkua vuoden tai sata vuot­ta,
kunnes portugalilainen Intia jäl­leen.
liitetäJan meidän kansalliseen
alueeseemme . ....
Taitaapa ktirki kuolla^ ennenkuin
suo sulani e l i parempi olisi kuver­nöörin
katselin muita hommia itsel­leen'
•.•
PUNTA D E L E S T E N L A S K U JA
M A K S E T A A N
Joitakin aikoja sitten kertoi boli-vialainen
viikkolehti Pueblo, etta
V hdysvallat "on lopettanut niiden
tavaroiden lähettämisen, joista on
dovitlu ns. neljän kohdan avustus­ohjelmassa
.
Syytä tallaisocn tojmcnpiteeseen
:;i tarvitse.kauan etsia. Bolivia vas­tusti
Brasilian, Meksikon la eräiden
muiden latinalaisen Amerikan mai­den
ohella Punta del Estossa pide­tyssä
Amerikan valtioiden järjes­tön
kokouksessa USAn esittämää
Kuuiban saartoa. Tällaisesta ennen­kuulumattomasta-
"itsenäisyydes­tään"
saa Bolivia nyt maksaa las­kun
"Jotta Bolivia voisrsaada almuja,
on sen katkaistava suhteensa Kuu­baan",
kirjoittaa Pueblo. ' Tämä
kunniaton, orjuuttava ehto rikkoo
maamme itsenäisyyden ja riippu­mattomuuden
alkeellisimpia tekijöi­tä".
On viela mainittava, etta toimi-ti'iksissa
Boliviaan o l i kysymys ter­veydenhuoltoa
varten tarvittavista
tavaroista. Puhuuko joku vielä
'länsimaisesta humanismista"?
HS, K U
'ja fasismia.
Länsi-Saksan nykyisistä olosuh­teista
todetaan: . '
"Yksistään v. 1961 tuomittiin
i8:ssa poldttisessa erikoistuoimois-tmmessa
käytettävissä olevien tie­tojen
mvkaan ainakm 278,: Länsi-
Saksan ja 47 DDR:n kansalaista
yhteensä y l i 2Ö5 vuodeksi va^eu-teen,
, . . .. ". •
SS-kenraah Remefaht on maapäi-väedustaja,
mutta fasismin vastusr
taja Karl Schabrod, joka H i t l e r in
aikana vietti 12 vuotta^ vankilassa,
aiotaan kolmannen kerran vuoden
1945 jälkeen teljetä vankilaan, kos­ka
han asettui ehdokkaaksi Nord-rhein-
Westfalenin osavaltion maa-paivavaaleissa.
K a i k i l l a SS-divisioonilla on ny­kyisin
asevelijarjestonsa — mutta
vastarintataistelijain ja fasismin
uhrien jarjestoa. ei saisi olla.
H i t l e r i n kenraalit komentavat
jälleen armeijoita jq aseistautuvat
atoimasem kostosotaa varten —
mutta aseistariisunnan, rauhan ja
rauhallisen rmiakkaisolon puolta-mmen
on valtiorikos."
Vetoomus päättyy fasismin vas­tustajain
vakavaan kutsuun:
"On estettävä Lansi-Saksan mih;
tarislien varalliset suunnitelmat:
Meidän on asetuttava puolusta­maan
VVN:aa ja kaikkia niita Lanr
oiSaksan kansalaisia, jotka eivat
halua Varsovan, Lidicen, Marzabot-ton
ja Oradourin tapausten toistu­van,
jotka eivat halua uutta Ausch-wilzia,
Ravensbruckia, Dachauta,
Vakoflukone
taas kateissa
E d w a i* d s i ny . lentotukikohta
^Amerikkalainen U-2-mallinen va­koilukone,
joka torstai-iltana nousi
ilmaan Califomiassa sijaitsevasta
Edwardsin lentotukikoJidasta har­joituslennolle,
on silta pitäen ol­lut
kateissa.
Yhdysvaltain ilmavoimien edus­tajan
mukaan lentäjän pelataan
joutuneen suorittamaan pakkolas­kun
polttoaineen puutteen vuoksi.
Koneen olisi pitänyt palata jo.
Kateissa oleva.' kone":On samaa
tyyppiä kuin Francis Powersin ko-
'no: joka ammuttiin alas toukokuun
1 paivana 1960
Puola rakentaa Kuuballe
kaksi laivatelakkaa
~ Havanna — Havannan radiossa
ilmoitettiin tällä viikolla, että Puo­la
on luvannut rakentaa kaksi l a i -
vaveistömoa Kuubaan ja lisätä
Kuuban kauppalaivastoa, vähintäin
kolmella 10.000 tonnin kantoisella
kauppalaivalla, jotka ovat j u u r i täl­lä
hetkellä rakenteilla Puolassa.
Havannaan tullaan rakentamaan
laivaveistämö, jossa voidaaii korja­ta
kauppalaivoja. Toisella, joka ra­kennetaan
noin 40 maihn etäisyy­teen
Havannasta, voidaan rakentaa
10,000 tonnin kantoisia rahtilaivo­ja,
Radiotiedoissa sanottiin, että
Puola tulee asentamaan laivatela-koille
tarpeellisen koneiston ja
kuubalaiset asiantuntijat tulevat
vierailemaan Puolassa saadakseen
teknillistä opetus1;a laivojen raken­tumisessa.
O.K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
III. 4-3336 WA. 3-4378
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
Soittakaa tai kirjoittakaa
OL.1VI NtMMlNfeN HELEN HIRVONEN
-697 Bay St., toronto, Onti EM. 6^8586
S U O M i - A I T TA
uusi osoitteemme lauantaista 17. 3.. alkaen:
2079 Yonge St (Eglingtonista etelään)
Toronto 7, Ontario. PuhelHn H U 3-6650
Tervetuloa avaj aiskahville sekä tutusttimaan uuteen
niyymäläämme. Pidämme pannim kuumana klo 9—5.00.
Huom! Myymälämme 618 Dundas St., W. on
suljettu perjantaista 16. 3. ailhaen.
FINNISH 6RAMMAR
(SUOMEN KIELIOPPI ENGLANNINKIELELLÄ)
Toimittanut CLEMENS NIEMI, A. M.
206 SIVUA — HINTA SID. $2.85
Erinomainen oppikirja Suomen kielen opiskelussa. Suo­sitellaan
nuoremman sukupolven käytettavätasi Suomen
kielen opiskelussa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING OX fclD.
P.O. BOX 69 - 1 0 1 ELM St. SUDBVRY. OMTABIO