Vapaus, March 10, 1962

              Sivu 2 LauanteiAa, maalisk. 10 p. — Saturday, March 10,1962
VAPAUS
(jLIBEBTY) ~ , tndependent Labor
t a b l ^ e d Nov. 6: 1917. Authorlsöo
M f^nA CJMS m a U by tlie JPö^t
cttm Department. Otiawä'; Pöb-tshed
•'HirlKe weekly: Tuesd&js,
Axui^davs aöd Saturdaysby.Vapaus
Publishing Oompapy Ltd., loa-i»
Elin'St. W.. SUdbury^ Ontl, Caniada,
Telepbones:; Sus. Office Od.:4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. ManiiB^r «
E. Buksi. EdltörW; Eklund. Malltag-address:
Böx 69, Sudbury, Ontario. Advertising^. r a t ^ ' upoQ: application;
Tranalalion^fri^^f iCharge.
•nLAU,SKfirNNAT:,
Canadassa: 1 vtc. 9.00 0 klc. 4.25 ' 3 Vt- 3.80
Y3idy3ValU)lasa: 1 h. 9.00 e 4.80
Suöme&to: 1 vk. 9Ä> « 1*.
P-ÄJ?n terrori ^e^m?^
-Algeriassa, pääasiassa ,Algieriji ja Oranin Jcaupungeissa
juoksee viattomien ihmisten veri virtanaan. Esinierkkinä mai-nittalcoon
viime viikolla yjbclenau^^^^ päivän sato Algierin
kaiijpurigissa, missä OAS terroristit suorittivat joukkomitassa
hyökkäyksiä rauhallisia ihmisiä vastaan sillä seurauksella,
_ett| 65 ihmistä sai surmansa ja 95 muuta loukkaantui. Sama­na
pävänä sai Granissa surmansa 41 ihmistä. _
hirveä verenvuodatus nyt jolloin yleisesti
• otaksutaan, että kahdeksatta vuotta kestänyt Ranskan likai­nen
sota \i^gerian kansan vapausliikettä vastaan on päätty­misvaiheessa
niin, että Algeria pääsee itsenäisen kehityksen
tiellCj vaikka ei se täydellisesti itsenäistyisikään aivan heti?
Vastaus on^ yksinkertainen ja selvä - r-Algedan äärioi­keistoon
kuuluvat ranskaiaispiirit eivät halua kerta kaikkiaan
luopua etuoikeutetusta riistoasemastaan siellä. Ne yrittävät
keinoja kaihtamatta provosoida uuden sodankäynnin algeria­laisia
alkuasukkaita vastaan nimenomaan siinä mielessä, että
rauhanneuvot.telut raukeaisivat.
Torontolainen Globe and Mail lehti kirjoitti asiasta viime
tiistaina mm. seuraavaa:
> "Johtajiensa kehoituksesta Algerian muhamettilaiset ovat
pyrkineet'välttää väkivaltaisuuksia nykytilanteessa, mitä he
pitävät viimeisenä vaiheena yli seitsemän vuotta kestäneessä
raa'assa sodassa. Hetikohtaisen voiton mahdollisuus saa hei-^
dät pidätt;^ään kaikista edesottamisista, mitkä voisivat es­tää'
rauhanneuvottelujen menestyksellisen loppuratkaisun
Hanskan kanssa. Algerian eurooppalaistan äärioikeiston Sec­ret
ArmyOrganization ( O A S — e l i salainen armeijajärjestö)
on sen sijaan ryhtynyt jättiläismäisen mittasuhteen saavutta­neeseen
terrorikampanjaan.
"OASn kampanjan tavoitteena on ärsyttää muhametti­laiset
joukkomitassa vastatoiAenpiteisiin. Mitä järjettömäm­pää
ja raaempaa on heidän murhatyönsä, sitä tehokkaanunin
palvelevat tätä tavoitetta. OAS toivoo ilmeisesti, että laaja­kantoinen
rotusota toisi Ranskan armeijan ranskalaisten ää­rioikeiston
puolelle muhamettilaisia vastaan . . ."
Tämän selvemmin, ei Algerian ranskalaisen äärioikeis­ton
asennetta ja toivetta juri voitaisi esittää.
Mutta mistä johtuu, että OAS saa terroriaan jatkaa A l ­geriassa.
Miksi ei Ranskan armeija ja poliisi käy kovin käsin
kiinni terroristeihin ja lopeta tätä julmaa ihmismurhaa?
Uutistiedoissa kerrotaan, että Algerian suurimpiin kau­punkeihin
on kaiken varalta tuotu lisää ranskalaisia sotavoi-vmia.
Siitä huolimatta terroristit jatkavat nxilteiesteettömästi
ihmisten tappamista. , •
• - Erikoishuomiota herättää se, miten vapaasti terroristit
suorittavat tekojaan keskellä»päivääkin kaupungin vilkasliik-keisillä^
kaduilla. On sanottu, et^ä he ryöstävät laatikoittain
-räjähdysaineita armeijan varastoista. Ja näitä hyökkäyksiä
asevarastoihin, pankkeihin ja muihin .laitoksiin suoritetaan
miltei järjestyspoliisin nähden.
Tavallisen ihmisen on mahdoton uskoa, ettei Ranskan
armeija voi pitää näitä terroristeja kurissa. Ihmismurhat,
ryöstöt ja muut terroriteot voivat jatkua vain siksi, että heil-.
lä on Ranskan asevoimissa vaikutusvaltaisia ystäviä ja kan­nattajia.
Mutta selitystä ei tähän hirveään tilanteeseen ole
löydettävissä. Ja äärioikeiston ilmeisenä tavoitteena on, jos
se ei saa Hanskan armeijaa virallisesti kytketyksi uusiin so­tatoimiin
algerialaisia vastaan, uuden vallankaappauksen to­teuttaminen
silloin kun rauhansopimus itsenäistyvän Alge­rian
ja Ranskan hallituksen välillä pitäisi astuman voimaan.
Lähipäivät tulevat näyttämään- missä määrin äärioikeiston
terrorijoukot Algeriassa onnistuvat.
Äärioikeiston julma terrori algerialaista kantaväestöä vas­taan
on tietenkin perääntymässä olevan Ranskan imperialis-min"
jälkijoukkotaistelua".
Tämä sellaisenaan antaa meille uudelleen vastauksen sii­tä,
kuka ja minkä hyväksi terroritekoja järjestetään ja suori­tetaan
nykymaailmassa, f
Porvariston taholta yleensä ia erikoisesti imperialistien
puhemiesten toimesta on meille vakuutettu vakuuttamasta
päästyä, että "sosialistiset" voim'at, sekä "ennenaikaisesti"
muka itsenäistymään pyrkivät "kansallismieliset" voimat
turvautuvat väkivaltaan ja terroriin. Imperialistit ovat selit­täneet
meille, •• että heillä ei olisi mitään kansallisia vapaus-
4iikkeitä ,eikä, edes korai^unis|tisia. puolueita vastaan,' elleivät
jTe omaksuisi terroristisia toimintamuotoa.
." Tosiasiassa nyt toivottavasti loppuvaiheessa olevan Alge-
._Wan sodan aikana ranskalaiset imperialistit väittivät ensiksi,
;i^ttä Algeriassa -ei.ole mitää» kansallista vapausliikettä, sillä
'algerialaiset haluavat öUa kiinteänä osana Ranskan valta-
;jciinnasta. Meille vakuutettiin, että kansallisen itsenäistymis-
-liikkeen asemesta Algerian "rauhaa häiritsevät" vain kom-^
iriuhistien johtamat terroristiset Rikkeet.
S-" 'Tältä.pohjalta kehitettiip. Ranskan imperialismin propa-;
•Igändalinjaa edelleen' selittäen, että ranskalaiset asevoimat
Veivät olleet muka lainkaan södas-sa Algerian kansaa vastaan,
vagn poliisitehtävissä'.'^suoj^akseen algerialaisia näitä "ter­roristeja"
vastaan, '
Sen jälkeen on mennyt melko paljon vettä sillan ah tse.
Ranskalaisia ei ole enää viJosikausnn voitu tyydyttää val­heilla
algerialaisista terroristeista. Kuolemaansa asti tähän
likaiseen sotaan kyllästyneet ranskalaiset ovat — äärioikeis-itpa
lukuunottariiatta —'vaatineet, että Algerian sota on lope-
•fettava ja Algei;ialle myönnettävä kansallinen itsemäärää-
£j»isoikeus. Niin jäi vähitellen Ranskan imperialistien sana<-
^varastoista pois "t^rroristi"-määritelmä ja sen sijaan ruvet-liiin
puhumaan Algerian itsenäistymisen välttämättömyydes­tä
ja sodan lopettamisesta siltä^pohjalta.
-r Algerian kansalliset: vapaustaistelijat, joitsa kommunis­tit
muodostavat erottamattoman osan, eivät siis olleetkaan
Jerroristeja. ^.^^
i • Mutta käytäntö on nyt "osoittanut, että Algerian kansal-
Jj^ta itsenäistymistä vastustavat ranskalaiset äärioikeistopii-
3Q|t ovat mitä julmimpia terroristeja, jotka eivät kaihda mi-ttäöft
rjkqksia, jos luulevat;^ niillä voivanfea vaikeuttaa Alge-
YLEISÖN
KIRJE
SliTÄ.OLISI S A A T A VA
A S E TYÖVÄEN K A S H N ^
"Työtön" nUnimelrkkiä.kgyttänyt
henkilö ilmaisi tässä osastossa sel­laisen
käsityskannan, että kun Uu­s
i demokraattinen' puolue harras­taa
vississä määrässä punakauhun
lietsontaa, niin se " e i voi olla työ­läisten
.demokraattisten oikeuksien
puolustaja". Tältä pohjalta katsoen
hän esitti käsityskannan, että " e i
ole paljoakaan eroa Uudella de-
. mokraattisen puolueen ja vanhojen
Suuren rahan puolueiden välillä.
Yhdyn täydellisesti kkjoittajaan
arvosteluuir siitä, että Uusi demo­kraattinen
puolue tekee karhun
palveluksen itselleen "kommunisti­vastaisella
taistelullaan". On synti
nähdä että Uuden demokraattisen
puolueen oikeistosiiven johtajat
ovat tarttuneet NATO-nimellä tun­netun
sotaliiton häntään kuin mit-käkin
itsetahdottomat Washlngton-in
herrojen hännystelijät, jne.
Mutta jos sanotaan, että "huono­k
in unio on parempi kuin ei unioa
ollenkaan", niin sillä : perusteella
on vedettävä sellainen johtopäätös,
että suuria työläis- J a farmarijouk-koja
edustava Uusi demokraattinen
puolue on heikkouksistaan ja vir­heistään
huolimatta sittenkin pal­jon
paren^pf kuin vanhat Suuren
Rahan puolueet. Arvostelkaamme
siis avoimesti Uuden demokraatti­sen
puolueen kaikkia heikkouksia.
Vaatikaamme yhteisesti sen ohjel­man
parantamista. Mujta älkääm­me
heittäkö lasta pesuveden kans­sa
ulos. vaan antakaamme sille tie­toinen
tukemme tulevissa vnaleis-
.sa siinä mielessä, että sellainen
reformipuolue voi viedä tärkeätä
osaa vanhojen rahamiespuolueiden
yksinvallan lopettamiseksi maas­samme,
-r^ ToinentyÖtön, Toronto,
Ont.
E l NIMI MIESTÄ P I L A A JOS E I
, Ryhmä-^sudburylaisia Vapauden
lukijoita yltyi eräänä iltana keskus-teleigaan
muun ohella myös tämän
osaston nimestä j a sen mahdollises­ta
muuttamisesta.
Yleisenä käsityksenä iontui ole­van,
että 'ei nimi miestä pahenna,
ellei mies nimeä." Pääasia olisi
siis käsittääksemme se, että tämä
osasto pidetään todella vapaata mie-lipidevaihtoa
varten niin. että siitä
lulee yksi mielenkiintoisin osasto ja
samalla kuitenkin omalla "tavallaan
rakentava osasto.
Keskustelussamme todettiin, että
paljon vaikeampi on löytää uusi
•parempi" nimi, kuin hyljätä joita­kin
-ehdotuksia; Keskustelu kävi-.
Kih siis "takaperin" — e l i minkä­lainen
nimi ei syystä tai toisesta
sovi. On totta, että 'yeisön kirjei­tä"
nimi voi jättää sellaisen vaiku­telman,
että tässä osastossa julkais­taan
"sivullisten kirjeitä", vaikka
päätarkoitus on pitää ovia auki va-oaalle
keskustelulle.
Moskova. —>'• Kommunismin ra­kentaminen
maahamme merkitsee
kansainvälisen velvollisuutemme
täyttämistä koko maailman vallan­kumouksellisten
voimien edessä, sa­noi
N. Hrushtshev viime maanan­taina
(5 p.) N L n kommunistisen
puolueen keskuskomitean täysis-lunnossa
pitämässään alustuksessa
kommunismm- rakentamisen ' nyky­vaiheesta,
sekä puolueen tehtävis­tä
maatalouden johdon parantami­seksi.
Hän jatkoi mm:
Puclucen ja kansan ponnistelut
ovat tässä vaiheessa keskittyneeti
cärkeimmän taloudellisen tavoit­teen
— kommunismin aineellistek-nillisen
perustan luomiseen; Tämä
on syy, miksi keskuskomitean täys­istunto
käsittelee kysymystä maa­talouden
jatkuvasta kohottamisesta.
— Miksi puolueemme yhdistää
kommunistisen yhteiskunnan raken­tamisen
aineellisten j a kulttuiuri-hyödykkciden
runsauden luomi­seen?
Alennammeko me sillä kom­munistisen
tietoisuuden, aatteelli­suuden
arvoa, että kuvaamme kom-inunismin
runsauden maljaksi?, ky­syy
Hrushtshev jatkaen:
— Kaikille marxilaisille j a le­niniläisille
kommunistinen yhteis­kunta
merkitsee kaikkien yhteis­kunnan
jäsenten täydellistä tasa-arvoisL''
Utta ja korkeaa tietoisuutta,
aineellisten ja henkisten arvojen
runsautta, kaikkien uurastajien on-lellistä
j a turvattua elämää. Tie-,
teelliselle kommunismille ovat vie-! M E R K I T YS
raita ensimmäisten kristillisten yh­teiskuntien
saarnat tasaarvoisuu-desta
.sillä noissa yhteiskunnissa
vallitsi alhainen elintaso ja askeet-tmen
elämäntapa.
Jos ihmisiä kehotettaisiin perus­tamaan
tuollainen "kommunismi",
n i in se merkitsisi samaa kuin kut­sua
ihmisiä latkimaan maitoa nas­kalilla:
Se olisi pilakuva kommu­nismista.
Puolueen tavoitteena on kansan
jatkuvasti lisääntyvien aineellisten
ia henkisten tarpeiden yhä täydel­lisempi
tyydyttäminen.
On selvää, että on myös täysin
Mitä pääministeri Hnishtshev tode
saiioi maatalouden suurista näköaloista
Moskova. — Neuvostoliiton maataloustulee ylittämään ta-voitteet^
Jotka sille on annettu vuonna 1 9 6 5 päättyvässä 7-vuo-tissuimnitehnaBoa;^
AU^uporälj^voitte^n' z^^ viljan tuotan­non
pUi luonm' vuonna'olla' 1 0 - - - 1 1 : miljardia puntaa, mutta p ä ä r
ministeri Hrushtslaevin Neuvostoliiton konununistisen puolueen
keskuskomitean täysistunnossa pitämässä laajassa selonteossa
esittämlon tilasiolen mukaan viljan tuotanto ttileeoleinaan-12
mlljardio puutaa; Vuonna 1 9 8 0 eli-20>yuotisohjelman päätyttyä
tulee viljan tuotanto olemaan kokonaista 1 8 ^ 1 9 miljardia puu­taa.
Lihan ja maidon tuotannossa, jossa tason riittämättömyys
nykyään tunnetaan selvemmin, vastaavat tavoitteet ovat: liha
3 0 r ^ 2 miij. tonnia, maito 1 7 0 — 1 8 0 npiilj. tonnia. Pääministeri
kiinnittikin esityksessääti huomiota nimenomaan kahden viime­mainitun
alan tuotannon riittämättömyyden ja sanoi puolueen
k^kuskomitean olevan täysin tietoinen siitä, että aika ajoin
kaupungeissa esinlyy puutetta sekä lihasta ettänlaidosta^
"Kansan ääni" osasto ei mieles­tämme
sovi siirtolaisryhmän leh­teen.
Se on liian 'kaikkikäsittävä".
"Lukijan mielipide" olisi muuten
hyvä, mutta eiväthän tässä osastos-
"^a julkaistavat kirjoitukset edusta
-lidptlomasti lukijan "viimeistä har-
KJttua kantaa". * Lukijan toivomus"
on liian kaino. "Lukijan näkökul­masta"
olisi mukiin menevä, sa­moin
:'LukiJan sana" jne. Mutta
kun käsityksemme on että tähän o-sastoon
voivat. kirjoittaa muutkin
kf.in Vapauden vakituiset lukijat,
niin me ehdotamme vaatimatonta
' Kirjeitä toimitukselle" nimeä.
— Ryhmä sudburylaisia:
virheellistä syyttää marxilaisia ja
leniniläisiä sellaisen kommunismin
kuvittelusta, joka olisi toimetto­muuden
ja yltäkylläisen joutilai­suuden
valtakunta. Kommunistisen
yhteiskunnan rakentamisen yhtey­dessä
kehittyy kommunistiselta tie-toisuvdeUaan
ja moraaliltaan'kor­kean
tason ihminen.
SOSIALISMIN MAHDIN
Kommunismin aineellis-teknil-lisen
perustan luomisella on
poikkeuksellinen merkitys. Kah­den
yhteiskuntajärjestelmän väli­sen
kilpailun ja taistelun nyky­vaiheessa
on välUämältä jatku­vasti
lisättävä sosialismin aineel­lisia
voimia^ jotta voitaisiin voit­taa
imperialismi elämän kaikilla,
aloilla —- taloudessa, politiikassa^
tieteessä ja tekniikassa.
Juuri Neuvostoliiton ja koko so­sialistisen
järjestelmän tuotantovoin
mien jättiläismäisen kehityksen an­siota
on. että nykyaikaisen impe­rialismin
on pakko ottaa huomioon
maailman sosialistinen leiri, sosia-hsmin
reaalinen mahti.
Maailman koko edistyksellisen
yleisen mielipiteen tunnustuksen
mukaan tämä Neuvostoliiton ja
muiden sosialististen maidenmahti
on pääesteenä imperialistisen hyök­käyksen
aloittamisen, uuden sodan
valloilleen päästämisen tiellä. Im­perialismia
vastaan käytävälle me­nestykselliselle
taistelulle eivät rii­tä
pelkät tunnukset ,täytyy olla ole­massa
reaalisia mahdollisuuksia
käydä'voitokkaasti tätä taistelua.
USAn imperialistit eivät suotta
olc eniten huolestuneet siitä, että
NKPn ohjelmassa on otettu tavoit-
Hrushtshev ja Ulbricht
neuvotelleet keskenään
Moskova. — V i i k k o sitten kes­kiviikkona
julkaistu virallinen
tiedonanto pääministeri Hnishls-evin;
ja Saksan demokraattisen ta­savallan
puheenjohtajan Valter
Ulbrichtin tapaamisesta Saksan
rauhankysymyksen merkeissä ko­rostaa
kummankin osapuolen vä­lillä
vallitsevaa näkemysten yh­densuuntaisuutta.
: Tämä korostus lienee tuikitta­va
viralliseksi kumoamiseksi niil­l
e sitkeille huhuille, joita lännen
porvarillinen julkinen sana on
jatkuvasti ylläpitänyt, ja joiden
mukaan Neuvostoliitolla ja Sak­san
demokraattisella tasavallalla
olisi erimielisyyksiä Saksan rau­hansopimuksen
solmimista koske­vassa
kysymyksessä. -Toisaalta
kahden 'veljespuolueen ensim­mäisten
sihteerien» tapaaminen
ensisijaisesti Saksan kysymyksen
merkeissä :— samaan aikaan kun
länsi yrittää "tunnustella" asiaa
suurlähettilästa:iolIa — merkit­see,
että tämä Euroopan turvalli­suuden
olennaisin kysymys on lä-i<
n<:f.vmä.ssä ratkaisuaan. Tähän
viittaa myös se, että muutkin
Neuvostouiion puolelta' neuvotte­luissa
mukana olleet edustivat
Neuvostoliiton korkeinta valtio-joh^.
oa.
TASSin neuvottelukosketuksista
välittämä virallinen tiedonanto kuu­lui
seuraavasti:
Helmikuun 26—27 päivänä tapasi­vat
toisensa NKPn keskrr^komitean
easimmäinen sihteeri ja N L n minis­terineuvoston
puheenjohtaja toveri
N. S. Hrushtshev sekä Saksan sosia­listisen
yhtenäisyyspuoluccn kes­kuskomitean
ensimmäinen sihteeri
rian itsenäistymistä ja edistä­vänsä
riistomahdbllisuuksien-sa
jatkumilta.
Seilaineri on todellisuus ny­kyajan
terrorismista ja väki-valtapolitiikasta
k a i k k i a 11 a
maailmassa!
ia Saksan demokraattisen tasaval­lan
valtioneuvoston puheenjohtaja
'.overi ;W. Ulbricht. Tapaamisen
yhteydessä vaihdettiin perusteelli-r.
esti mielipiteitä Saksan rauhansc-pimuksen
allekirjoittamista ja Län-
:;i-Bcrliinin tilanteen normalisointia
sen pohjalla koskevista kysymyksis­tä
sekä muista molempia valtioita
Kiinnostavista kansainvälisistä kysy­myksistä.
Kesku-stelun . aiheena olivat myös
i\euvosioliiton ja Saksan demok-aatti.
scn tasavallan keskinäisten
Kiinteiden j a veljellisten siihtciden
edelleen kehittämistä koskevat ky-jymyksct,
mm kysymykset • taloii-
Jcllisen yhtcistciminnan sekä tie-leellisteknillisten
ja kulttuurisuh-
'».cidzn kehittämisestä molempien
naiden kesken.
Mielipiteiden vaihto osoitti, et­tä
Neuvostoliiton ja Saksan de­mokraattisen
tasavallan näkökan­nat
käyvät täydellisesti yksiin ky­symyksissä,
jotka koskevat Sak­san
kysymyksen rauhanomaista
ratkaisua, samoin kuin muissakin _
ajankohtaisissa kansainvälisissä
kysymyksissä sekä nv)lempien
maiden keskinäisiä suhteita kos­kevissa
kysymyksissä.
Tällöin .sovittiin NLn ja SDTn
keskinäisen tavaravaihdon laajen­tamisesta
vuonna 1962 sekä siitä,
että Neuvostoliitto myöntää Saksan
demokraattiselle tasavallalle lisää
tcivcraluottoa.
Tapaamis- ja keskustelutilaisuuk­sissa
vallitsi lämmin ja sydämelli­nen
ifmapiiri täydellisen keskinäi­sen
ymmärtämyksen ja yksimieli­syyden
hengessä kaikkien esillä ol­leiden
kysymysten kohdalla.
Keskusteluihin osallistuivat myös:
Neuvostoliiton puolelta NKPn
Keskuskomitean puhemiehistön jä­sen,
N L n korkeimman neuvoston
puhemiehistön puheenjohtaja L. I.
Brezhnev, NKPn keskuskomitean
puhemiehistön jäsen, N K P n keskus­komitean
sihteeri F. R. Kozlov, NK­Pn
keskuskomitean puhemiehistön
jäsen, N L n ministerineuivoston en­simmäinen
varapuheenjohtaja A.
N. Kesygin, NLn varaulkoministeri
V S. Semenov ja N L n suurlähetti­läs
Saksan demokraattisessa tasa­vallassa
M, G. Pervuhin.
Saksan demokraattisen tasavallan
puolelta SSYPn keskuskomitean po-litbyron
jäsen; SDTn ensimmäinen
varaulkoministeri O. Wintzer sekä
Neuvostoliitossa oleva SDTn suurlä­hettiläs
R. Dötting.
* * *
teksi kommuni^isen runsauden luo­minen.
He tietenkin ovat täysin sel­villä
siitä, että kun Neuvostoliitto
ja muut sosialistiset maat pääsevät
taloudellisessa mielessä edelle ke­hittyneimpiä
kapitalistimaita, sil­loin
mitkään imperialistien voimat
eivät kykene pysäyttymään kommu­nististen
aatteiden voittokulkua. .
M A A T A L O U D E N KEHITYS
Olemme ennenkin korostaneet,
että maatalouden kkthottaminen
on koko kansan asia. Maatalouden vj:,
tasosta riippuu huomattavissa'
määrin kansan hyvinvointi.
Tämä ei sninlcaan m e ^ t s e , etr
tä heikennämme vaatimuksia
teollisuuden työsaralla. Se kehit­tyy
menestyksellisesti seitsenvuo-tissuunniteiman
hahmotteleman
vauhdin mulcaisesti.
. Teollisuuden bruttotuotanto on
seitsenvuotissuunniteimasta ku-lijneen
kolmen vuoden aikana ko­honnut
33 prosenttia, kun suun­nitelma
edellytti 27 pros. nousua.
Neuvostoliitolla on huomatta­via
saavutuksia: myös maatalou­den
kehittämisessä. ^Maassa on
lyhyen ajan kuluessa raiva|tu 42
miljoonaa hertaaria uudismaata.
Satoja uusia neuvostotiloja on
perustettu.
- Samanlaisina vallankumoukselli­sina
keinoina maatalouden alalla on
ollut kone- ja traktoriasemien uu­delleenjärjestely,
. kollektiivi- ja
neuvostotiloille osoitetun aineelli­sen
tuen tehostaminen sekä järjes­täjien
ja asiantuntijoiden määrän
lisäänr.inen niille.
Vuonna 1961 viljan tuotanto ko­hosi
vuoteen 1953 ven-attuna 66
pros^, lihan y l i 50 pros., maidon
71 pros.
Siitä huolimatta me kohdistam­me
jyrkän arvostelun maatalou­dessa
vallitsevaan tilaan.
Tämä johtuu siitä, että maata­loudelle
asetettavat vaatimukset
ovat muuttuneet perin Juurin. E i
ole nyt kysymys, siitä,monellako :
prosentilla kohotamme viljan, l i ­han
ja maidon tuotantoa. Kysy­mys
on nyt muusta — siitä, että
lyhyessä ajassa saadaan kaksin-ja
kolminkertaistetuksi tärkeim­pien
maatalousalojen tuotanto.
V A A T I M U K S ET
M A A T A L O U D E L L E
Elintarvikkeiden kysyntä nousee
nopeasti. Tämä on täysin ymmär­rettävää.
Väestö kasvaa, reaalipal­kat
nousevat, työtätekevien tulot
kasvavat. Neuvostoliiton väestön l i -
Borneoaifilussä
f;^f>loskova. —' l ^ k k p i s - A a s i a i j ! ! ! ^
»aUiton SEJVTOiilpiirk^ä onkehit»
tymääsä uusi slcandaali, jöfia ko^i^e *
Borneon saarta. Saaren Englannilte-kuuluvaa
osaa on' vaatinut itseileQtit
JFilippiinit ja sen takana on iln^ej-,
'sesti. myös U S A .
i Englannin hallitus on selittg^ij^,
ostaneensa Pohjcis-Btnrneon Suiar-saaren,
sulttaanilta, mutta suittaa,^
nW nykyisin Manilassa a8uvat'<pe<^
rilliset väittävät, ettei tuo: s e l i tä
pidä paikkaansa^ koska {teidän -esi-isänsä
o l i mpka^ vain vuokranj^Uit.
Borneon; Lisäksi on vuokra-aika
kulMnut ~jo umpeen. Sulttaanin i^pi^ri
r i l l i a t e n " vaatimuksia tukee ayoi-- -
mesti. j a mielihyvin Filippiipiien
hallitus.
F i l i p p i i n i en vaatimukset henöJ^Ti-tuttavat
Englantia-sitä enemqiäi);.
kun niiden takana näkyy USAn..pair'
nostys. Yhdysvallat .on jo pitf|l|p-raän
ajan tavoitellut Pphjeis-Bifu;:-
neota omaan vaikuti:<3piirilj}ji^
Mm. jo vuomia 19^9 muodostettiin^
amerikkalaisen pääoman t u j ; ^.
Borneon kehitysyhtiö, joka seeltv
tavoitteekseen tämän, s i i r t o i ^ ' ^"
riistämisen Englahnilta. Amerikka;
laisten ja heidän filippiinilä^'ten>'
suojattiensa pyrkimyksiä kiirehtii •
Englannin suunnitelma Maliaijin!
liittovaltion luomisesta, johon n^ög, '
Pohjois-Borneo kuuluisi. .v: .',
säys on vuoden 1953 jälkeen ollut
yhteensä 29 miljoonaa. E i ole ko-
.vmkaan kaukana se-aika, jolloin
maamme asukasluku on 250-T-280
miljoonaa.
Hushtshev sanoi, että kuluvan 7-
vuotissuunnitelman loppuun men­nessä
kollektiivi- j a neuvostotilojen
ön tuotettava noin 12 miljardia
puutaa viljaa j a myytävä Siitä 4.-
öOO miljoonaa puutaa valtiolle. Täl­lainen
viljan tuotantotaso on täysin
saavutettavissa.. •\
Meidän on kiinnitettävä erikoises­t
i huomiota maaii entistä tehok­kaampaan
käyttöön, sanoi Hrush^
tshev.
Valtion . suunnittelukomitea sekä
hankintakoraitea ovat sitä mieHä,
että siemenvarat suovat mahdolli­suuden
vapauttaa heinä- j a kesanto-maita
kuluvana vuonna 22 miljoo­naa
hehtaaria tärkeimpien kasvien
kuten maissin, sokerijuuirikkaan,
herneiden ja rehupapujen vilje­lyyn.
Hrushtshev . luetteli ongelmia,:
joihin Neuvostoliiton maataloustie-teen
on syytä tällä hetkeRä kiinnit-.
tää huomionsa. On edelleenkin
välttämätöntä parantaa siementen
jalostusta j a lajittelutyötä ja kehit­tää
nopeammin uusia, e r i ilmasto­vyöhykkeisiin
sopivia lajikkeita.
Kiireellisenä tehtävänä maanvilje-lystieteen
alalla on myös karjan--
jalostuksen parantaminen.-
Hrushtshev totesi, että tähän
mennessä ei'ole vielä kehitetty kun­nollisia
sokerijuorikkaiden, peru­nan
ja vihannesten korjuukoneita.
HALLINTOKYSYMYKSIÄ
Merkittävä osa Hrushtshevin
alustuksesta .käsittelee maatalouden
liallintokysymyksiä.
Hrushtshov- huomautti, että viime
aikoina on kiinnitetty suurta huo­miota
maatalouselimien uudistami­seen.
Maatalousministeriö on jär­jestetty
iiudelleen. Sen työ tulee
nyt keskittymään maataloustieteen
kysymyksiin sekä tieteen saavutus­ten
ja käytännön antamien koke­musten
levittämiseen..
Kuitenkaan maatalouselinten pii­rissä
ta{lahtunut uudelleen järjes-;
lely ei ole tähän mennessä vielä
koskenut varsinaista tuotantoa eikä
kysymystä kolhoosien ja sovhoosien
Välittömästä johtamisesta.
Uusissa olosuhteissa, kun kolhoo­sit
ovat merkittävästi kasvaneet,
tarvitaan uutta ja - paljon täydelli­sempää
hallintoa ja kolhoosien tuo­tannon
järjestelyn tarkkailua.
Perusteellinen uudelleen järjes­tely
on tarpeen maatalouden joh­dossa
myös siitä syystä, että viime
vuosien aikana cn sovhoosien mer­kitys
kasvanut huomattavasti viit
antuotannossa . j a karjanhoidossa.
Viime vuosien aikana Neuvostolii­tossa
on perustettu yli 3000 suurta
sovhoosia. •
Hrushtshev korosti, että kolhoo­sien
ja sovhoosien tuotantotoimin­nan
johtamiseen liittyviin kysymyk­s
i in tivlaan nyt kiinnittämään ensi-
;ijaista huomiota.
Keskuskomitean puhemiehistön
nimissä Hrushtshev esitti täysis­tunnon
harkittavaksi ehdotuksen
eri piireihin luotavista sovhoo­sien
ja kolhoosien yhteisistä tuo­tannollisista
hallinnoista.
Tärkeintä tällaisten hallinstojen
toiminnassa olisi spesialisti jouk­kojen
valinta ja kouluttaminen
* sekä edistyneimmissä talouksissa
saavutettujen kokemusten levittä­minen
kaikkiin kolhooseihin ja
sovhooseihin.
Hrushtshev korosti, että olisi syy-,
tä: perustaa komiteoita tarkkaile- shtshev lopuksi.
f.rrittti
maan maatalouden johtamista ^ei^ä-koko
Neuvostoliiton alueella r«ttäJ
e r i tasavalloissa, alueilla ja piirej(S;j
sä.
Kesk-uskcmitean puhenue|ustö |
katsoo , että tällä hetkellä pn ;vält-'
tämätöntä kehittää uusi konkreetti-!
nen ohjelma maataloudelle annetta-'
vasta aineellisteknillisestä avusta, i
Tärkeimpänä tienä tämän t^^^-|
vän ratkaisemiseksi tulisi o l l a ' jo^*
toimivien maatalouskone- ja tcallsi»^.^
ritehtaiden tuotantokapasiteetin l i - ^
saaminen ja vähintään kolmen itu-1
den suuren tehtaai^ perustaminen. |
A V A R I A NÄKÖALOJA !
— Edessämme on ryhtyminen '
suuriin toimenpiteisiin, totesi
Hrushtshev. Hän muistutti, että
vuoteen 1980 mennessä kölhof^f
en ja sovhoosien pn pystyttävä
tuottamaan 18-:-19 miljardia pun*
taa viljaa, 10>-11 miljoonaa ton­nia
raakapuuvillaa, 98-^lOS mil­joonaa
tonnia sokerijuurikasta,
30—32 miljoonaa tonnia liliaa ja
170—180 miljoonaa . tonnia mai-
. toa.. < Tärkeimpien maataloustuot-
.teiden tuotantoa tulisi lisätä 2,3—
3-kertaisesesti, ' •
Neuvostoliitto ja sosialistiset maat J
tulevat jatku'vasti lisäämään tuotan->-
toaan pelkäämättä liikatuotantoa.' ^
Hrushtshev totesi, että'Neuvosto-1
liitossa on ihmisiä, jotka pystyvät,
menestyksellisesti ratkaisemaan [
maatalouden edessä :plevat ongel- i
mat. Käytettävissä on myös^tarT|
peellista tekniikkaa j a koqeideQ ja>
maatalousvälineiden tuotanto tulee'
piakkoin voimakkaasti j a nopeasti ^
kehittymään, .V
Neuvostoliiton kommunistinen;
puolue pitää tätä keskuskomitean,
jarhaillaan meneillään olevaa täys-v
istuntoa erityisen merkittävänä. S e !
an kutsuttu pohtimaan konkreetti-!
ua toimenpiteitä maatalouden j o h -;
don parantamiseksi. Nämä toimen-1
piteet tulevat lyhyessä ajassa aut- ?
lamaan meitä ratkaisemaan kysy- j
myksen maataloustuotteiden moni-'
ouolistamiscsta ja niiden riittcisau-'
den takaamisesta. . >
.— Ratkaistuamme tämän tehtä-i
vän saaYtttimme erään pääetapin!
taloutemme kehityksessä, saavutam- •
me ratkaisevan historiallisen, voiton J
kamppailussa , komn^unistisen ra- >
kennustyön\ toteuttamiseksi maas-'^
samme, totesi puoluesihteeri H r u : •
-1
1
tivät tykkää "omista lääkkeistään"
Londonista, Ontariosta tiistaina
tulleessa CP: n uutistiedoissa ker­rottiin
alahuoneen jäsenen Harry
O. Whiten (konservatiivi) sano­neen,
että liberaalipuolueen kan­sallinen
johtaja, Lester Pearson sai
Nobelin rauhanpalkinnon • punai­suutensa"
takia, e l i tarkemmin sa­noen
siksi kun hän meni Suezin
k r i i s in aikana "kommunistisen
maailman puolelle Britanniaa ja
Ranskaa vastaan". - .
/"Älkää pettäkö itseänne", hän
sanoi, "siinä on syy, miksi hän
sen (Nobelin rauhanpalkinnon
s a i ."
Mr. White s^noi Y K : n asiakirjo­jen
osoittavan, että mr. Pearson,
joka oli siihen aikaan Canadan val^
tuutettuna, pidättyi miltei aina
äänestyksestä silloin kun oli kysy­mys
kriitillisistä asioita ja ilmaisi
kantansa vain pikkuasioissa. ' E i ole
ihme, vaikka hän sen (rauhanpal­kinnon)
voitti." ,
Palaamme ylläesitettyyn oma­kohtaisesti
hieman myöhemmin.
Todettakoon kuitenkin, että l i ­beraalit
eivät näytä lainkaan tyk­käävän
Vomist|l lääkkeistään".
Palautettakoon tässä yhteydessä
mieleemme.^ttä juuri liberaalipuo­lueen
hallituksen johdolla, jossa
mr. Pearson oli yhtenä johtavana
jäsenenä, ulkoministerinä, aloitet­tiin
nykyiseen kylmään sotaan eli­mellisesti
liittyvä punakauhun liet­sonta
Canadassa.
Liberaalipuolueen.- johdolla jär­jestettiin
Canadan rtiainetta ja^ar-vovaltaa
kansainvälisesti alentanut
Gouzenkon juttu j a siihen verrat­tavat
punakauhun lietsonnat, joita
iiman ei kaiketi olisi tässä maassa
voitu kehittää kylmän sodan ilma­piiriä.
Juuri sen liberaalipuolueen
hallituksen toimesta, jonka ulko­ministerinä
mr. Pearson oli^ ruvet­tiin
leimaamaan "kommunisteiksi"
kaikkia niitä, jotka vastustivat liit­tohallituksen
"integraatio-ohjel­maa"
Yhdysvaltain kanssa, jotka
epäilivät "Marshallin avun" kaikki-parantavaa
voimaa tai ilmaisivat
käsityskannan, että NATO-liittoon
liittymisestä on maallemme vain
pelkkää vahinkoa j a ennenkaikkea
tarpeettomia taloudellisia suur-menoja.
Liberaalit eivät siis ole epäröi­neet
käyttää punakauhun lietsontaa
hyväkseen. Tosiasiassa punakau­hun
lietsontaan turvautuvat kaikki
aatteellisesti vararikkoutuneet po-litiikot,
joilla ei ole sen parempia
"perusteluja" ohjelmansa hyväksi.
Mutta kuten sanottu,' liberaalit
eivät näytä tykkäävän lainkaan
"omista lääkkeistään".
Liberaalipuolueen eräs puhe­mies
Ottawassa sanoi mr. Whiten
liittyneen "torypuolueen tarkoitulc-selliseen
kampanjaan mr. Pearson­in
mustaamiseksi" — kuten asia
ilmeisesti onkin. / •
"Liberaalinen" Toronto Daily
Star, joka on viime vuosina mus-,
tannut nimensä moneen kertaan
punakauhun lietsonnassa hekumoi-dejsaan,
kirjoitti tiistaina Whiten
lausunnWa mm. seuraavaa:
' S e (että mr. Pearson sai Nobel­in
rauhanpalkinnon punaisuuden
ansiosta — K ) on hölynpölyä j a
mr. White tietää sen. Näyttää^siltä.
että hänen lausuntonsa on j ) sa joi­denkin
konservatiivien suunnitel­masta
saada mr. Pearson huonoon
valoon miehenä, joka on 'pehmeä'
kommuhismiin näliden.
"Sellaista miistamaalsusta voitai­siin
odottaa John Birch yhdistyk-^
sen, äärioikeiston (fasistisen —)
ryhmän jäseniltä Yhdysvalloissa.
On tyrmistyttävää kuulla sellaista
puhetta Canadan parlamentin jä­seneltä."
Tyrmistyttävää se todella on kun
parlamentin jäsenet alentuvat, moi­seen
punakauhun lietsontaan. Ja
Toronto Daily Sftarllla on tietenkin
täysi syy j a oikeus arvostella vmois-1
ta "hölynpölyä" — edellyttäen* et-;
tä lehti rupeaa itsekin puhdista- ?
maan hieman omia porraspäitä ja [
siistimään kielenkäyttöä poliittisis- <
ta vastustajista puhuessaan., - [
Palataksemme jutun alkuun"ifte •
voimme ilman muuta todeta, että,
Nobelin «rauhanpalkinnon jakajatj
ovat läpeensä oikeistolaisia - ^ j o t -1
ka näkevät vain oikealla • silmällä.
Kun__mr. White, väittää, että m r . ;
PShrson sai Nobelin Tauhanpalkin-,'
non kommunistisuutensa ansiösta,r;
n i in sitä voidaan verrata siihen;,
jos joku pappi sanoisi miehen jou-1
tuvan helvettiin siksi että hän on i
ikänsä yrittänyt'olla uskovainen. I
Toiseksi on syytä" korostaa monta •
kertaa ennenkin esittämämme tosi- {
asiaa: Jos joku ryhnjä kansalaisis-^:
ta, pienempikin ryhmä tehdään ]
yhtejskunn^llisesti "lainsuojatto* |
maksi", joko sillä perusteella, että >
lie ovat "kommunisteja" tai " a m - J
mattiyhdistysmiehiä" jne., niitt<si!- •
loin on kaikkien kansalaisvapaä^&t \
suuressa vaarassa. Historia J t , ^ |
osoittaa vääjä'ämättömäksi tö^]^- '•
deksi, että heti sen jälkeen kun |
on "kommunistit" saatu lainsuojat-1
tonjiksi, silloin leimataan koristi-1
nisteiksi tai ainakin kommunistien'
kapjiattajiksi kaikki ne, • joista i!^-1
tiovalta ei syystä tai toisesta'f)ivj
dä. fc 1
Tässä on perussyy, miksi "puna-.j
kauhun lietsonta" on armotta i u o - '
mittava: — Känsäkoura. ;