1955-04-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 28 p — Thursday, Apnl 28, 1955 V A P A U S (uaaaam ^ jaaepaoaxi ustor mmaattor. 9. lan. AutboitEed M •eooad C2M> auOl tjr ttio Post Offiee Departnumtr Ott*wm, Pub- IMuNl tbri«e «reckly: Tuesdays immdAT» aod Saturdaj? bf Vapaus PuUiiblxv Company Ltd., at 100-102 JBm SL W, eudbiU7/Oz>t, Casada. Telepbosea: Bus. Office 4-«284 Edltorial Office OS. «««Zfö. Manager S. SukcL smtor W. Eklund; MaiUng addreae; Bo» 69, gndbnry. Octario. Advertiang rates upon appUcatloi}. Tranalattoa free of cbarge. mAUSHXMNAT: Caaadaoa: l rk. 7J00 « kk. t.7ö ' 8 kk. TbdimOoiaa: 1 fk. «JOO 0 kk. 4.80 Suomella l tk. BM 0 kk. 4.76 Kysymyksiä ja vastauksia Kansojen ystävyys on neuvostovaltion perusta Kirj. N. Xefedov Ja kaikki muut väärässä Kun spdanJielsojat ja bddän sokeat seuraajansa joutuvat vaitter* lyssä ja elava<sa elämässä ulospaascmättömään hufltkaukSeen, niin heidän (viimeisenä pakopaikkanaan on väite, että •kommunistit ovat petosmielessä omaksuneet rauhantunnukset". Sitten |ie iuonnollisesii seliltävät kuin paholainen raamattua, että kaikki rauhanpuolustajat ovat kommunisteja. Mutta -miksi ihmeessä eivät sotaiset por\arit ole ottaneet 'kom-munisteilta" pois tata ra uhan tunnusta? Porvareilla oU • rahaa kuin roskaa ja kaiken maailman julkisuus\'klineet, aina suurista sanomalehdistä, radioon, elokuviin ja kouluihin asti. Jos esimerkiksi Yhdysvaltain suurpääoma omaksuisi tunnuslauseekseen vaatimuksen kaikkien atomiaseiden kieltämiseksi, niin se voisi panna icampanjaifjea puolesta liikkeelle sellaisen/propagandatulvan, että yhdySvältälaistei^ 4comniunistien ääni hukkuisi kokonaan. Mutta yhdysvaltalaiset Ija canadalaiset) rahamiehet eivät ilmeisestikään halua, ottää tätä atomisota- aseiden kieltovaatimusta tunnuslauseekseen koska he antavat kommunistien, sosialistien ja muiden rauhanpuolustajain ."yksinään" ponnistella rauhantunnusten lipun alla! Ottakaamme käytännölliseksi esimerkiksi Formosan kysymys. Olisi kaiketi liian paljon odottaa, etta Yhdysvaltain kapitalistisen hallituksen toimesta ehdotettaisiin jäpnitystilanteen huojentamista Formosan ympäristössä. " •Mutta Kiinan kommunistinen pääministeri Chou En-lai esitti vastapidetyssä .Afrikan ja Aasian konferenssissa ajatuksen, että Kiina on valmis neuvottelemaan Yhdysvaltain kans-^a I'ormo.san kysymyksestä. 'V: Miksi Yhdysvaltain . suulaat valtiojohtajat -'antoivat" tässäkin rauhanasian kommunistin käsiin? Miksi ei valtiosihteeri Dullesjä kumppanit ottanut aloitetta omiin käsiinsä ja tehnyt samanlaista ehdotusta r— jos ei muuten niin propagandatarkoituksessa — Kiinan kajisantasavallalle ? Vastaus tähän saadaan Yhdysvaltain hallituksen vastineesta, ihJ^sä torjutaan Chou En-lain ehdotus keskustelujen järjestämiseksi selittämällä, että Yhdysvallat ci ryhdy mihinkään neuvotteluun Formosan asiasta ilman, ettei tähän neuvotteluun kutsuta Ghiang Kai-shekiä — tasa-arvoisena ncuvottehikumppanina. . > Esittäessään tämän ''ehdon" Yhdysvaltain hallitus tietää varsin •hyvin, että Chianp Kai-shek on Faanut -'reput" ja "piatkapassin"' il-ihän paluutikettiä Kiinan kansalta. Toisin sanoen, Yhdysvaltain halr Jjtus tietää, ettei Kiinan kansa halua olla missään tekemisissä Ghianj; K^i-shekin kanssa. Toisaalta koko maailma tietaa, etta ChLinK Kai-shek olL'i aikoja sitten lähtenyt Formosan saareltakin, ilman Yhdys- • valtain rahallista ja sotilaallista tukea. Koko maailma tietää, myös, että Chiang Kai-shek toimii tavallisen satkyaijan tavoin juuri siten totiin Washinfitoniin johtavista nuorista nykäistään. Nimpa nähtiin tässäkin yhteydessä, etta samalla kun Yhdysvaltain hallitus julisti virallisesti, ettei se hyväksy Chou Kn-lain ehdotusta neuvottelujen jar-, jestämiseksi Formosan kysymyksestä, ellei GhiangKai-shekin "hallitusta kutsuta mukaan tasa-arvoisena neuvottelijana", julisti/Yhdysvaltain armosta Formosan saarella loistai-scksi isännöivä CTiiang Kai- ^bekin '"ulkoministeri" George Yeh, etta Chiang Kai-shek "ci suostu kokkaan neuvottelemaan kommunistien kanssa." Tosia«ia luonnollisesti on, että Chiangin ulkoministeri Yeh sanoi juuri sen, mita Yhdysvaltain hallitus halusikin — hän teki kärkeistyötä- AVashingtonin sotaisen ohjelman puolesta mika pitää 'kauhistuksena kaikkea sita, mika lieventäisi kansainvälistä jännitystä. Tässä on syy, miksi kommunistit, sosialistit, unionistit ja puut jpdkkuihmiset toimivat rauhantunnukset lipussaan! Siina on syy miksi länsimaiden ja ennenkaikkea Yhdys\'altain ja Canadan valtapiirit eivät halua kirjoittaa rauhantunnuksia omiin lippuihinsa! Mutta mitä harkäpaiscmniin Yhdysvaltain valtapiirit-suhtautuivat ihmiskunnan rauhantahtoa vastaan, sita eristctympäan asemaan ne joutuvat. Tosiasiassa on nopeasti kehittymässä tilanne, missä yhdysvaltalaiset sodanlietsojat voivat lyoda fariseuksen lailla rintoihinsa, kiittää jumalaansa siitä, •etteivät he ole yhla pahoja kuin muut ihmiset" ja: julistaa koko maailmalle; Katsokaa meitä, me yksinään olem-ma tahdissa samalla kun koko muu maailma on vaarassa tahdissa! ; ^ Palatkaamme tassa yhteydessä takaisin siihen Chou En-lain ehdotukseen Formosan kysymyksen ratkaisemiseksi. New York Timesin kirjeenvaihtaja Robert Alden kirjoitti huhtrk. 24 pna Bandungista, Indonesiasta lähettämässään uuti*^kirjeessa: Chou En-lai tuntuu saavan Afrikan-Aasian maiden konferenssin monen edustajiston kannatuksen ehdotukselleen neuvottelujen järjestämiseksi Yhdysvaltain 'kanssa.'' 'Han sanoo, että Yhdysvaltain "liittolaisen" 'Pakistanin paa-ministeri Mohammed Ali antoi kannatuksensa Chou En-lain ehdotukselle sanomalla: ".Mainio asia". Yhdysvaltain kontrolloiman Filip|)iinicn päävaltuutettu, prikaatikenraali Carlos Romulo ei ilmeisestikaan uskaltanut loukata suur- |ta päällikköä Washinglonissa ja niin han tyytyi sanomaan, ettei hänellä ole hallituksen valtuuksia lausunnon antamista varten. Thaimaan ulkoministeri prinssi Wan \Vaithayakon sanoi Chou En-lain esitystä "tärkeäksi ehdotukseksi". 'Porv^arillisen Indonesian |)aaministcri tri Ali Sastroamidjojo sa- .noi Choi\)'En-lain ehdotuksen "antavan meille tule\'aisuudentoivoa kansainvälisen jannitystilantecn lieventymisestä. Yhdysvaltain pi- .täisi hyväksyi Choun ehdotus". I • Burman pääministeri U Nu esitti mielij)itcen, etta Yhdysvaltain •pitäisi hyväksyä Chou Kn-lain ehdotuksen. Vieläpä Ceylonin pääministeri Sir John Kotelawala, joka puhui Ky»yiny«: Glen työim pier.e;Äi le.V , Moni^^nsaisen neuvostovaltion taa.^s3. M.Jio^n ja miUa tavalla minA pohJL-nmaKc-na peruat&m Ja sen voit- «aan }:t-;aJomapal,jj£ii.ii , ja jcumica ta.-nattcman voiman ja vahvuude.n j paljcn? — Tilaaja. . i Ubtetnä on Neuvostöluton liansojc.-i ; Vastaus: Kun olette .olleet vucden,niurtuauitonj-Btär/ i f työnantajanne palv eluöiessa on u-Jl- Lokakuun .suuri fOslal-stinen-vaDan-teoUisuttv ja korieastJ koneistettu £Uunnaataloujs, Kaikkialla tapahtui todellinen kulttuunvallankumo-Js. So5ialis.Tain raltemaniisen vucsjna N'C'uvo6loliiton Isaikisi kansat ovat Haa-vuttaneet suuria tuIok.=ia valt;oliir.jssa rakennustyössä seÄäTtaloudelliSeasa Ja kulltuunlcehitykse3iä. Sen. saattaa gesdaUa. jossa ennen Lokakuun vsIlaokiuDousta oli 87 prosenttia Itanta väestöstä Idrjantaidotonta on nyt lioboDDut kukoistoicseen» muodoltaan kansallinen Ja sisäl' loltäan sosialistinen kulttaari. lä oikeus .-saada viikon loma ja nlm r.'amour,, joka pääsi -/oitolle proletäa- nahda selvästi K^OiiatB-^nmalaisea suun palika eiita, että se vastaa ta- j mte.matsionah-min hpun alJa ta-.-vallan e s i m e i l i ^ \ 7 ' x > vallista. vii'.ckopallckaamic tai kahta | avasi uuden aikakauden KeuvostoUi- ' L o k a k u u n vallankumoukseen asti prosenttia vuoden ansioutanne, Jos ton kaasoJen^elä.mä.«sä. Jo Lokakuun-Karjala oli 'takapajuinen-tsaristisen kesäloman järjestäminen tupUaa--vai^[vallankunt-oufcfen-.voltohehslmnj-älslnä.i-Venäjän--^jiscutö;'- Tsaarin^virka-keuk. 9ia voidaan, sen antaminen lykä-. päivinä neuvastohallitus julisti, että Liiicsten, .metsäteollisuudenhärjoltta-tarr. ä lahtien kalkki Venäjän kansat j jäin ja paUiamsten kulakkieii paJn^^^^ ovat vapaita ja tasa-arvoisla. | tamana Karjalan työtätekevä, kiäns^ Neuvö-stomaän kansojen svvänkei-! «Il kauheassa kurjuudesaa. Vieläpä tapauksessa on työläinen luonnolli- kinaisen luottamuksen kirkkaana i l - i silloisessa virallisessa "Aunuksen kota työnantajalle sopivaan aikaan tai jattaä kokonaan antamatta jos työläinen siihen sucstuu. Mutta .siinä sestlkin oikeutettu saamaan lomapalkan. Jos eroatte työpaikastamme oltuan-mauksena oli kaikkien neuvostotasa- I Itoelmassa" myonnettim; etta kolmas- •valtojen vapaaehtoinen yhtyminen I Osa Karjalan 'kansasta kulkee kyläa-uodiri 1922 joulukuussa yhtenäiseen i kylään kerjuulla ja neljäsosa on kulakkien palveluksessa. .Neuvostavällän aikana kärjalais-ne vähintään kolme kuukautta tyos- j.ittc/altioon • - Neuvostoliittoon sä. on teillä oikeus saada kesäloma-j jjeuvostollitoh perustaminen loi eh-raTiaa kaksi-, prosenttia ansioidenne | ^ot neuvof«'övaltion edelleen lujlttu-! suomalainen Icansa on suuren Venä-> määrästä Rakennus- ja metsätöihin nähden on käytännössä hiukan erilaiset säädökset sillä niissä on käytännössä ns. lomapalkkamerklt ja -kirjat, joihm pannaan lomapalkkamerkkeja vähintään kaksi prosenttia ansioiden mäa^ rasta. Näilläkin aloilla on mahdollista, etta työnantaja maksaa lomapalkan j.hekkillä kun t^-olalnen joutuu eroon työstä. Näiden alojen tyolalr Sillä pitää olla aina mukanaan loma-palkkakirja uuteen työpaikkaan mennessään silla monet työnantajat eivat halua hankkia mainittua kirjaa koska laki ei velvoita heita sita. tekemään. Ellei työläisellä ole lomapalk-kakirjaa saattaa hän jäädä ilman lomapalkkaa. Nämä Säädökset koskevat Ontarion maakuntaa: Muissa maakunnissa on niukan erilaiset säädökset lomapalkkaan nähden. miselle ja kaikkien neuvostotasavalto- 1 Jan kansan ja muiden Neuvostolnton jen kukoistuk-sen ka.svulle. j i^ansojen; veljellisellä avulla kulkenut Kommunistinen puolue ei rajoittu- I ''-'"^^'^ historiallisen kehitystien, mikä nut kansakuntien tasa-arvoisuuden on mahdollinen anioastaan neuvosto-julistamiseen vaikka silläkin oli jo sellaisenaan hLstonallinen merkitys, •vaan puolue arotti tehtäväkseen kan- 1,järjestelmän vallitessa. Tsaristisen Venäjän entisestä takapajuisesta syrjäseudusta on kasvanut ai!<untien todellisen taloudellisen, po- KarjalaisrSuomalainen So.<^.alistinen hittisen ja kulttuurisen epatasa-ar-' J^""^ perustami-wisuuden hävittämisen ja toteutti 1 ^^^^ "^"'^ maaliskuuii 31 pna 1955 ku-sen seka auttoi enti.Sia takapajuisia kansakuntia saavuttamaan kehityksessään . edirt^-yneiden. kansakuntien , kehitystason. j Maan sosialistisen teollistamisen jä maatalouden kollektivisoimisen toteuttamisen tulokssna luotiin kaikis^ I sa • neuvostotasavalloissa kehittynyt Mitä muut sanovat KUK.\ ON TODELLINEN CANADAN ULKOMINISTERI Gandan ulkoministeri Lester B, Pearson puhui jokin aika takaperin Torontossa^Canadan ulkopolitiikasta. Hän sanoi tässä puheessaan käytännöllisesti käsittäen, etta vaikka canadalaiset saattavat olla erimielisiä Yhdysvaltain sotaan johtavaan politiikkaan nähden niin z:i:a huohmat-ta Canada-saattaa; automaattisesti Jcutua sotaan Yhdysvaltain "puolelle. Tämän lausunnon johdosta haluaa Montrealin ranskankielinen päivälehti Le Devou- tietaa miksi mr. Pearson ei ole esittänyt eronpyyntöä, jos kerran "mcjdan todellinen ulkominiÄtCr rimme on mr. Dulles. "Meillä on oikeus tietaa noudattavatko meidän valiticmamme edustajat sellaista politiikkaa mika luovuttaa meidät vaarallisen ystävämme käsiin. Meillä; on oikeus tietaa onko meillä Ottawassa canadalainen hallitus", sanoi lehti. luneeksi 15 vuotta. Jo sfMlanedellisina viisivuotiskausina Karjalais-Suomalaiseen tasavaltaan rakennettiin kymmeniä teoilisunslaitoksia. Tasavallan teollisuustuotanto nli jo vuonna 194C yksitoista kertaa sutr-rempi vuoden 1913 tuotantoa. Yli 2,000 kansalaista allekirjoitti Toronton kadu maailman rauhanliikkeen vetoomoiisen atomis Rauhan etuvartio kokoontuu Hikiin HeL-inki. — (VS) Toukokuun 22.-- f:elvääkin selvemmin mihin tuon ta- URIIEILUA VAIKO "HUVIA" Kääpiöt ovat tulossa. Prcmccttori . . on hankkinut kaa-plöpalnijoita Siidburyyn. Nama l-.ammästyttavat pienet riay-tösmlchet. Diamcnd Jim Brady ja Parmer Pete nimeltään, ottavat yhteen väliottelussa ensi maanantai-illan nävtökse--sa Inco Employees klubilla 29. paivma tulee Helsingin katukuva olemaan merkittävästi " toisen värinen" ku.n millaisena paakaupunkilai-sei, ovat S2n tottuneet näkemään. Vastaan saattaa kadulla kävellä milloin ebenpuumusta neekeri/ milloin sitruunanvarinen itaaasialamen. milloin taas kai:aranmusta, vilkkaasti elehtivä etelaamerikkalainen. Ja englantia ja .venajaa — noita molempia tarieamp a -maailmaniielia — tullaan kaduillamme kuulemaan rini-saasti . .- Mutta miten merkill.sissa yhteyksissä! Englantia puhuva turisti saattaa auttaa kunankielta puhuvaa vir-kaveljeaan suorittamaan ostoksensa Stoakmannin tavaratalossa, ranskalainen esittelee vietnamilaiselle sisarelleen suomalaisen Kirjakaupan valikoimaa . .«i Onko maailma vuonna .1953 kaikkine 'kylmine sotineen" tullut hUllUKSi ? El. Helsingissa on Maailman Rauhankokous V. 1955. Kokous, jota jokainen rauhaarakastava, tavaHinen ihminen koko maapallolla tervehtii tyydytyksen ja helpotuksen tuntein. El ole .hurraamista snna. jos yksikin vaikeus lisataan nuhin, mita jo entuudestaan on olemassa, . mutta ei synny mitaan vaikerrustakaan silta, jos jokin suomalainen lehti — mistähän syystä — ynttaa helttaa kapuloita taman yksinomaan rauhaan ja SIIS pcjsitiivisnn paamaanm suunKaksi muuta korkean luokan ottautuvan kokouksen rattaisun. Sita-telua on järjestetty mattohuvi-illan paitsi se ei hyödytä mitaan, silla täyttämiseksi. —- Uutistieto Su^bury f maailma on lopultakin. Maailma — Efaily Starissa. Kolmas hintojen lasku Puolassa IVarsov». — Yhdistyneen t.vovaen-puolueen keäkuskom^te.^ ja Puolan Tasavallan hallitus ovat julkaisseet dcknitin uudesta hintojen alennuksesta, mika astui voimaan huhtikuun 23 pnä 1955. Tama Kolmas peräkkäinen hintojen alennus vuoden 1953 jälkeen antaa Puolan kansalle 4 biljoonan zlotyn vuosisäästön. ^ Hintoja alennettiin nyt mm. seur' raavasti Eläinrasvan hinta 2 i J r - 3 prosenttia ruokaöljyn hinta 6%. savukkeiden 6% : nisin 20 "^'c. «hedelmatuotteiden 10 —; eika Helsinki . . . KOMMUNISTEJA? Maamme taantumuksellinen leh-hon intrersit loppujen lopuksi tähtäävät. Mita useampia miljoonia kuolee : sen suuremmat osingot . ; . : Nimekkaimmista Helsingin : Rau-hanxokouiseen saapujista mainittakoon brasilialainen kirjailija Jorge Amado, Buenos A.rcsin yliopiston f i losofisen laitoksen johtaja, prof. Carlo? Astrada. kirjailija, opetusministeri Johannes -R. Beo'n-2r Saksan Demokraattisesta Tasavallasta, prof. J. D. Bernal Iso^Britanmasta, kirjailija Berthold Brecht Saksasta. Chilen parlamentJi puheenjohtaja, kirjailija Balthazär Castro* prof. Max Co-: syns Belgiasta. iRooman yliopiston historian prof. senaattori Ambrogio Donini Italiasta, kirjailija Ilja Ehren-burg Neuvostoliitosta, teol. tn J. C ; Endicott Canadasta, pastori Ragnar Fcrbeck Norjasta. Ranskan Punaisen Ristin puheenjohtaja. Lääketieteellisen Akatemian jasen ja lakitieteen tn Justin Godard senaattori, prof. Goro Hani Japanista,: pastori Uffe Hansen Tanskasta, teol. prof. Joseph Hro-madka Tshekkoslovakiasta, Unkarin reformeeratun k rkon piispa Janos Peter, Canteburyn tuomiorovasti Hewlett Johnson. Englannista, professori Irene ja Fredenc Joliot-Cune Ranskasta, Kiinan varapääministeri Kuo Mo-Jo. Neuvostolnton Tiedeaka-teman puheenjohtaja Aleksander Nesmejanov, metropoliitta Nikolai Moskovasta, kirjailija Mihail, Sado-veanu Romaniasta, prof. Sir Sahib Singh . Sokhey Intiasta, kirjailija Jean-Paul Sartre Ranskasta, v. 1952in kemian Nobel-palkinnon; saanut prof. R. L. M. Synge Englannista, pastori Sodanjälkeisinävuosina cn tasavallan talous ja kulttuuri kehittynyt vier lä nopeammin. ; Viime vuonna oli ta- .^^vaDan teollisuustuotanto 3^ kertaa suurempi -vuoden 1940 tuotantoa. Enr koisen nopeasti kas'/aa metsateolli-suu; i joka on tasavallan talouden perusala. . Viidennen viisivuotiskauden 4 vuoden kuluessa, on puutavaran valmistus lisääntynyt 2-kertaise3ti. Viime vuonna tasavallan metsäteollisuus tuotti puutavaraa 10 miljoonaa kuU'-; tiometna. Jlerkeamatta kasvaa paperin, sahatavaran ja puutalojen tuotanto a?ka kalastus. . Yhä kirkkaampaan kukoistukseensa kohoaa tasavallan kaman kulttuuri. Tasavallassa on nom 700 koulua, joissa on: oppilaita yli -viisi kertaa, enemmän kuin vuonna 1916. On perustettu valtion yliopisto, kasvatusopillinen instituutti; yli 20 tekmkumia ja muita erikoisia keskikouluja, toimii nelja teatteria, «valistustaloja ja elokuvateattereita, klubeja, lukutupia ja laaja kirjastoverkosto. Neuvostovallan aikana karjalais-suomalaisen kansan kulkema suurten j sosialististen uudistusten tie on omi- j nainen kaikille aikaisemmin takapa- ! juisille Neuvostoliiton kansoille. 'Neuvos tolutossa ei ole enaa takapajuisia kansakuntia. . , I Sosialismin rakentamisen prosessis- i sa, porvariston ja :ijn natsioilalististen puolueiden: likvidoimisen tuloksena neuvostomaassa on vanhojen porvarillisten kansakuntien raunioille kasvanut ja kehittynyt uusia sosialistisia Kansakuntia. Sosialiittisissa: kansa- ! myksiä ja etsittävä sovinnon tieta. kunnissa ei ole sisaisia ristiriitoja, | . Toukokuussa pidetään Helsingissa jonka vuoksi ne ovat paljon vahvem- | rauhanvoimien maailmankokous. Eh- Ei mielenosoitus vaan vakava yritys sanoo Elirenbiirg . Moskov^. — (DLP) Tunnettu . neuvostokirjailija Ilja Ehrenburg: sanoo Pravdalle laatimassaan kirjoituksensa, etta on olemassa yksi keino, jolla atomisodan ulika voidaan torjuai Tuo: keino on kaikkien, sellaisten voimien yhteenliittyminen, jotka haluavat valtioiden : -rauhallista rinnakkais-; . eloa seka tahtovat voimapolitiikan ja ns. kylmän sodan iopetta- • •mistä,"-. • • , . Jotta hallitukset lähtisivät neuvottelujen tielle on en. maiden yhteis- Kuntapiirien edustajien tavattava toisiaan, po.idittava vapaasti kiistakysy- SIT distö on herkutellut mahdollisuudella! Willard Upphaus Yhdysvalloista, tri leimata tämä : pääkaupungissamme j Benjamin Weill-Halle Ranskan Laa-pidettävä kokous 'kommunistien ai-! ketieteellisesta Akatemiasta, runoili-kaansaannokseksi:'. Toistaiseksi se :-läpiä paahinsii- kommunistisesta -imperialismista-', ikäänkuin im- ! kalatuotteiden 5 <=^meijerituot- k. ,, ., ..... . . I teiden 3—8'^^. ja kovan hiilen hinta ivs i ehka kayneekm.painsa — joten kur ! tcn. Mutta sen hetken jälkeen, kun ä kaupunkiimme alkaa kokoontua nai- ! ta 'kommunisteja", on valheelta jal-ileen kerran pohja pois alta. Ovatko I Intia. Indonesia, Irak. Iran, Irlanti kommunistisia maita? Entapa sitten Islanti. Israel. Italia? Ja jos mennään pidemmalle aakkosjärjestyksessä, mita sananvaltaa on luettelon aakkosellisessa loppupäässä Yhdysvalloilla? El. pohja putoaa kerta kaikkiaan niiden alta, jotka yrittävät kehitellä Maailman Rauhanneuvoston kutsusta joitakin "poliittista appellia'-. M i kaan asia ei muutu olemukseltaan ja Vercors Ranskasta ja kirjailija. Taideakatemian jasen Arnold Zweig Saksasta. Maailman Rauhankokous v. 1955 tulee olemaan . Helsingissa. Toukokuussa — Ja kaikesta huolimatta! p;a ja elinkykyisempia kum povaril-liset. kansakunnat; Eroitukseksi por-varillisi. sta kansojen ker«':uuteen, sosialistiset kansakunnat kehittyvät proletaarisen intematsionalismm ideologian, kansojen ystavyj-den ideor; Icgian pohjalla. V \ . Sosialismin voiton tuloksena maas- I sa on muodofi^unut yhteiskunnan mo- | raalinen ja pohittinen yhtenäisyys ja .1 Neuvostolnton • kansojen murtumaton j ystävyys. Taman ystävyyden sosiaa-j 1 sena pohjana on työväenluokan ja | kolhcositalonpoikaiston suun liitto. Kanrojen lemnilais-stalinilaisen ys-tävyydsn luova voima on tullut kirk- .kaastl ilmi niiden tasavaltojen talouden nopeassa jälleenrakentamisessa, jotka joutuivat karsimaan vihollisen i miehitysvallasta, sima luvussa myoä-km Karjalais-Suomalaisen taravallan talouden hopeassa jälleenrakentamisessa. "Sota ei ollut viela loppunut, mutta kuntoonpantua Kirovin rataa pitkin tuotiin junalastittain koneita ja kalustoa tasavallan tuotantolaitoksia ja metsätyömaita varten. Kaikkien sosialististen kansakuntien ja ennenkaikkea «iuren Venaljan kansan veljellisellä avulla karjalais-suomalai-nen kansa rakensi lyhyessä ajassa jal- . leen taloutensa ija kulttuurinsa ja lahti nopeasti eteenpäin uuden taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuksen tieta. Rauhanomaisessa rakennustyössä synnyinmaansa hyväksi kasvavat ja lujittuvat yilia enemmän neuvostokansojen 'veljelliset suhteet. Tasavallan metsätyömaille, kalastusapajille seka kolhoosien ja neuvostotilojen pelloille tulee lakkaamattomana virtana koneita Mosxovan ja Leningradin. Har-kovln ja Mlnr('cin, Riian ja Tallinnan ja Neuvostohiton muiden kaupunkien tuotantolaitoksista. : Karjalais-Suomalaisen tasavallan työtätekevät panevat, myöskin panoksensa kommumsmm rakentamisen yhteiseen asiaan. Karjalan puutavaraa menee Donetsm ja Moskovan alueen kivihiilikaivoksille, neuvostomaan kaupunkien ja kylien rakennukaille. Tasavallassa valmistettuja puutaloja saattaa nähdä napapurintakaisessa Murmanskissa ja aurinkoisessa Ka-renburg lausuu; etta tassa maailmankokouksessa on oltava edustettuna kaikkien maiden ja kaikkien suuntausten, jotka näkevät: ulospääsyn en Järjestelmiä edustavien maiden yhteistoiminnassa, eika keskinäisessä hävityksessä.- Pieni puolueeton Suomi Pohjois-Euroopassa on valmis mielihyvin vastaanottamaan kaikkien kansojen edustajat. - Kyseessä ci ole mikaan tavaili- ; nen kongressi, sanoo.kirj'ai[ija Eh-renbur^, ei kauniita puheita, eika mikaalLi; tavanmukainen mielenosoitus vaan vakava yritys muuttaa maailman ilmapiiriä, yritys palauttaa ihmisille ja ennenkaikkea äideille .te mielenrauha, jota • ^^kamen tarvitsee kunnolla . elääkseen. Puolan kirjailijaliiton äänenkannattaja Nowa Kultura juhsti hlljat-; tain lukijoittensa keskuudessa aanes-tyskilpailun parhaasta sodan jälkeen Puolassa ilmestyneestä ,>romaanista. Äänesbjksein voitti melko selvästi Igor Neweriyn teos "Muisto selluloosatehtaasta", jenka filmiversiota on esitetty Suomessakin. Seuraavaksi sijoittuivat Zof la Nalkowskan "Medaljongit",' Kazimierz Brandysin 'Kansalaiset". Jerzy Andrzeje-wskin 'Tuhkaa ja timantteja". Leon Kruckowikin •'Saksalaiset", Kazimierz Kozniewsiin "Viisi poikaa Braskakadulta", Lucjan Rudniokin vUutta Ja vanhaa", JuUan i kysymyst Tuwimin"'Puolalaisia kukkia", Jerzyj It ransk Putramentin ' Syyskuu" ' j a 'Bohdan ville tun Czezkon-'Sukupolvi". . Varak£ ollut su vanhana kuitenkii maan, ot vasti It' Kunerru, kertoi ys • : 'Ja •kuherrus vana Yr jäisten e "Taiva, musta k paivaa li; Sopii itseh alleli pariisi. edustajat sopimuks hallinnoc seitsema! vat siilo teisymmj ennen k paastoka keyttany Neuvot paaaiinis ,vat' yhtei on paast; pimuKser sekä Iisa kevät Ra tavoimia, salaisten ka oikeu kysymyki Ranskan hyväksyt Erikois tehta-van; set, jotk lentoliike Tunisian maahans takaisin tya para ja Ben laisoikeui m:ta ylei na arvel molempK luonteeit zakhiassa. • Luotuaan kansakuntien murtumat-toman ystävyyden ja yhtenäisyyden maassa ulkopolitiikassaan neuvosto- j ka va^tJ valtio taistelee johdonmukaisesti rau- ! f i s i an han ja kansojen ystävyyden ja yhteis- , tisista ,a.- toiminnan puolesta. | - Neuvostoihmiset tuntevat laillista • Oy V i ylpeyttä suunsta saavutuksistaan so- (Saksasta sialististen kansakuntien yhtenäisessä i ka pitais perheessä' ja lujittavat lakkaamatta j laskeutus Neuvostoliiton kansojen ystävyyttä. ; rajayttar Tämä ystävyys on murtumaton ja i Ahvenan järkkymätön; i naalmina Uusi suositus työväenjehdille Viikko Sitten Bandungista, Indo- .perialismia voisi olla ilman monoixjlipaaomaa ja riistoa, sanoi mm. seuraavaa: "Minä olen erittäin iloinen tdsta (Chou En-lain) ehdotuksesta j"a hyvin toivorikas siita. etta se johtaa sopimuksen tekoon."' ; Ja yhdysvaltalainen konKressimies Adam Claylon rowell Jr. (U, ;-N. .Y.), joka oli epävirallisena seuraajana -Afrtkan-.-\asiaiunaidenkon. *ferenssissa, sanoi Chou En-lam ehdotuksen johdosta: "Kaikki konferenssiin osallistuneet muut,maat kannattavat valit- 'tömia neuvotteluja kommunistisen. Kiinan ja Vhdysvalfain välillä. ,Konferenssi-edustajista tuntuu, etta he o\at vastuussa tasta(Chou :En-lain) ehdotuksesta. . Seuraava ^irio on meidän (Yhdysvaltain) Jhallituksen tehtävänä.'' ' : Tosiaankin "kaikki koiifercnssimaat '. .Vfrikan ja .Aasian 29 maalta, edustaen viitta kahdekiattaosaa koko ihmiskunnasta, kannattaa va- ;litt(>mia neuvotteluja Kiinan ja Yhdysvaltain välillä, mutta Yhdysval- ; — «tain sotaiset valtapiirit julistavat Formosassa olevan nukkehalliluk- {Vuokrat kohonneet ^sensa kautta, etta he eivat ryhdy mihinkkin neuvotteluun kiinan j kaksinkertaisiksi kanssa! H:gissä 4 vuodcssa ^ Selvästikin tiissä on tapäils. missii Yhdysvaltain hallitus on yksin oikeassa ja kaikki muut vaarä-ssa, tustajiemme puqjella sitävastoin t u n - ' t < " " " " « ^ ^ ."voUtouutiset" talviso- pysytellen ja paremman lukemisen . • • . j L i : t..ti*.il • f n A f c?o t i l i t » o c e . ^ »^.i n n m 1111 T a 1. iietaan rauhan säilymistä asemmlstolalseksi siitä, että vasem-|neesiasUi; saapuneet ^pimakkaasti I 10 prosentilla ; mistoUinenkin lehdistö sita tukee Propagandaluontmset uutistiedot pa- : Pmivlllakankalden hintoja lasket-; kuten se tukee jokaisU tervettä, täy-11»"""''*'' allekirjoittaneen, mieleen ! tiin 6 — 25 prosentilla. villavaattei--i sijärkistä asiaa: Se kammo, niitä vas-J J?-»rski-vainajan —. rauha hänenkin : den 5 — 20 ',c. silkkikankaiden 10 — ! 20 '"r. puuvillavaatciden 3 — 16 ' c, I silkkivaatteirfen 8 — 12 a . sukkien 15 ! — CS^^r. kenkien 5 — IS*:., ja nahkata- 1 varain hinnat'10 — 20 prosenttia. I Maatalouskoneiden hinnat laskivat ' 10 — 30 prosentilla, sahkovalineidcn 'hinnat 10 — 30 prosentilla. mctalU-tuotieiden hinnat i l — 25 prosentilla. Sivumennen sanoen^tama palauttaa allekirjoittaneen -mieleen myös sen "yksimielisyyshumpuukm". josta siihen aikaan nim voimallisesti puhuttiin. Vahan huonossa vireessä kotona sestikään luotettu! . tamen pu Mutta, tarkoitus oli puhua muusta, : ren raha j nimittäto niistä uutisista; jotka pa- j toman" \ flauttivat mieleen noita vanhoja muis- i kansalais to ja i talvisoda: Kuten aikaansa sem-aavat kansalai- t ^«ap toti set muistavat, suuren rahan keltainen I ^tuvista j lehdistö' radio ja näköradio pauhasi- ^'^"=^^" vat vukko-sitten lakkaamatta siita. toista ••,'h Niihpa että Afrikan-Aasian maiden konfe- i tim. huh rensslssa on ^^andimgissa "tuomittu kommumsmi samalla tavalla kuin länsimaiden imperialismikin". Johnm '.>; tetusta ^ ja Aasiar vastaan I s ä n p ä i v i l tä Kuten muistetaan, "marskm" paa- Tosiasia lieneeekm, etta pienen j vaksyttiii Ceylonin pääministeri sir John Kote- notaan. e lawala puhui lapia päähänsä — mi-puutteessa tuli tässä päivänä muutama luetuksi "Kollaa kestää" niminen kirja, jonka kirjoittaja huokuu la- j jjäij nyt porvarien tietoihin voidaan peensa sotaintoa ja sita "yksinUeli- fiuottea, ~ sikä»^ syyshenkea' — mutta selittää kui- näke>d'näähVkommuiiismin aaveita, tenkm eraassa kohdassa. että kun mistä' Karl -Marx . puhui toistasa ta a , I marskin määräyksestä poltettim Suo- i vuotta 'sitten julkaisemassaan Kom- i konferen! . , munlsnfu marssin päämajassa vetelehtineet ko- i omaisuuksia, niin polttamismaarayk- ! Suurtti,rahan lehdet ja raportterit • tehtiin lo ylim3lkaanjaseraivoisakiihko.mil-. la Silta taholta >ri:e:aan ,,,,,uuttaa' "^''^J'-^^''' " '««hS°"^«'"^'"^" o.nat lukijat uskomaan, etta rauhan nntaman takana olleet uLcomaiset salhttamlseen lahtaavat pyrkimyk-' ^•^^«"^•'''"^t^V"* ^^"^Tf set olisuat jonkmlamen kommunis-• ^' voitto-uutisia aivan viimepalviin .. • ( . • , . asti 'talvisodan' tapahtumista. ien c u- Ja yÄSinoiKeus. osoittava | ^^^^ •'suuria voittoja" saavuttivat I men rajaseudun asukkaiden koteja ja ! munlstisessä Manifestissa. "siirtoma ilmenemi taisi V i i vi ' Toisin 1 tojen mu ^ icr^ n I ^ f . ^^'•"«^""^ ° " '»^^"^ t°S"^"' ^"'-^ ^-»i- nekirjolttajakenraalit. etta esimerkik- isesta obvat tietoisia "ainoastaan suo- J puhuivat päiväkausia ainoastaan sir tuomitsee Ja Kosmeettisten aii.eidcn hi.ina. las- me lokakuuhun mennessä olivat hei- eräille takalaisiUe suomenkielisille jeluskuntalaisef. jotka olivat saaneet > johmn "suuresta puheesta" kommu- | kaunistel icuat 10 _ 30 prosrtKilla. , ^sinkllaistcn vuokrat kohonneet neljän (lehdille tuli tävsin k ä s i t t ä m ä t t ö m ä n ä i vuoden aikana suurin piirtein pu- yllätyksenä se kun marski tapansa | Toisin sanoen, marskin sotapolitll-huen noin sadalla prosentilla. mikaU Imukaan kuitenkin. sotansa hävisi. ' keskuslammilyshuoneistot ovat kj'-1 vaikka oli koko sodan ajan saanut symy^ksessa. niin suuria "voittoja". . Ei auttanut Uunilammitystaloissa olivat \TIO1C- silloin aJc. miekkosille muu kuin "se- IlrUinki. — Sosiaalisen tutkimus-; rat kohonneet eniten. 110 — 135 pro- llttää". että marski "hävisi rauhan, toimiston .suontt.Tniien tutkimusten j sentillä. vaikka voittikin taistelut sodassa"? puheesta' suorittaakseen mainitun työn. inismikunUmtusta vastaan 'maiden" Muiden maiden edustajista Ja hei-i riiston, rr kan takana oh talvisodan aikana sei- j dän puheistaan el luonnoUisestikaan {sältyy. lainen "yksimielisyys", etta visseistä puhuttu mitään vaikka sir John edus- i Tämä-: selkoista, kuten esimerkiksi omien ky- taa mainitussa konferenssissa vain Ilen polttamisesta, tiedoitettiin ainoastaan luotetuille suojeluskuntalaisille — tavallisiin sotamlehim kun ei ilmei-yhta pikkumaata — konferenssiin osallistuneista 29:sta vallasta. - Sir John ja hänen kommunistivas-työväenle velunkih porvarien
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 28, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-04-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550428 |
Description
Title | 1955-04-28-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 28 p — Thursday, Apnl 28, 1955
V A P A U S
(uaaaam ^ jaaepaoaxi ustor
mmaattor. 9. lan. AutboitEed
M •eooad C2M> auOl tjr ttio Post
Offiee Departnumtr Ott*wm, Pub-
IMuNl tbri«e «reckly: Tuesdays
immdAT» aod Saturdaj? bf Vapaus
PuUiiblxv Company Ltd., at 100-102
JBm SL W, eudbiU7/Oz>t, Casada.
Telepbosea: Bus. Office 4-«284
Edltorial Office OS. «««Zfö. Manager
S. SukcL smtor W. Eklund; MaiUng
addreae; Bo» 69, gndbnry. Octario.
Advertiang rates upon appUcatloi}.
Tranalattoa free of cbarge.
mAUSHXMNAT:
Caaadaoa: l rk. 7J00 « kk. t.7ö
' 8 kk.
TbdimOoiaa: 1 fk. «JOO 0 kk. 4.80
Suomella l tk. BM 0 kk. 4.76
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kansojen ystävyys on
neuvostovaltion perusta
Kirj. N. Xefedov
Ja kaikki muut väärässä
Kun spdanJielsojat ja bddän sokeat seuraajansa joutuvat vaitter*
lyssä ja elava |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-04-28-04