1955-10-20-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m Sivu 2 Torstaina, Idkak. 20 p^^T^ VAPAUS OtnEBTFK «P- fmtqMOMleDt tatnr Osrgao of ftanlflb Ca (abUshed Vo7. 6/1917.; Autbortzcd M eecond dass mail^by tbe Post Office Depaitment,, Ottavra. Pub» tofted Ovlce wecMy: Tueaday», Tbursdajrs and SatiirdaTS by Vapaus PnbUsbing Company Ltd., at 100-102 Elm St, W., Sudbury, Ont, Canada; Telepbones: Sus. O/flceOS/4<^; Edltorlal Office OS. 4*4265. Manager E. Sutcsl. Edltor W. Sklund. MalUng addregg; Box C9. Sudbury, <tetario. Adyertising rates upon application. Trarislatlon free of cbarge. TILAUSHINNAT: Canadaasa: • 1 vk: 74» 6 kk. 8,75 '••.'•3 kk '2r25 7iid7SvaUo]ssa: 1 vk. aOQ 6 kk! 430 Suomessa: 1 vk. 8J50 6 kk. 4.76 SYNTYMÄPÄIVIÄ ^fiKiieinssa ; Kusti ClenittS, WaterB T!>wnsbi^2sta. Uäyttää tänään, lokakuun 20 pnä 70 vuotta. • ; [k Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain i !• onnentoivotuksiin, /> ,. ^•! i i McfUinin äina^ kuten työväen vaalikäTnpanja viimeksi-äSgiiii^ PI j r X l i c K i m kunnan ?verot nousevat Ip^fel^ If;: v• —- kiitos "kunnanisien'? virheelliselJe finanssiohjeflmaile — -uhkaavan ä Kunnan veronmaksajat tietävät sanomaltakinjCtta^^^^h^^ ^Ä^^^Ö-''5^'^ .•-•:v-;Jaskunsa nwsi:'-r^:Oleinätiton)ah :korkeakoulun'^kustannuksella'r^;<änä *^ noin kolmeliakymmeneJlä dollarilla mökkiä ^\;:koht>.; : . i ^ ^ ^ ; - 1 ' k u t e n työväen yaäiilpiminnan yh-i: ^1^1^" I L e h t e m m e Sudburyn osastolla ^ ^ | | uutistiedostia ilmienec, että McKini kunnan ^^^0. ^'l-^^^' ^ vuonna korkeakoulun körhdaltä noin »^^1 ; | V ' ' puolella, d l keskimäärin toisella kolmella kympillä mökkiä kohti ! eikä siihenkään sisälly vielä koujun varsinaiset hallintomenot — niistä, koituu kolmas peräkkäinen suuri housiu vuorina 1957!: T H Kaikista näistä suurista verokoroluksista ja tulossa olevista; tiusista; verolisäyksistä rne s^^ luonnollisesti kiittää ensikädessä ^nl^' - kokonaisuudessaan on ''pelannut palloa niricon"'kahssa;^^ S ffi^^^i' L .,.y?T9.""^ millään tavalla loukkaamasta Incpritunti^ita/ja^^y^^^ JS^^Ia^ :; 7 s siteny että ph lisännyt m^^ljt^f;^^ varattava mahdollisuus päästä-opinto-: ^ ^ p l l IÄ ^ korlteäkouluunjä kun asian ratkaisemiseksi el saatu /i.^/l Sudburyn kaupungin kanssa sellaista sopimusta, mitä laajoissa pii-i reissä on toivottu, niin silloin oli ryh'dyttävä oman korkeakoulun ^^>i' ] j rakentamiseen missä tarvitaan luonhollisesti rahaa. •('. -Mutta kun Inco — jonka opcratiojeri suuren laajenemisen joh- | . dosta vaaditaan kunnallisen palvelun, katujen, vesi- ja viemärijph- |K'^f*y;t(^en^-sekä^;k^ |,f^^^^ täyttämisestä, niin seurauksena bn,- l"^^'' että kotien ja pikkuliikemiehetjoutiivat kani- ' ^SrJ i i - - ta-maan koko kunnallisverotuksen" kuorman. Kerrassaan hullunkuri- I; min j^^ sitäkin tuomittafampi tilanne jos '''"^•"•^ r .ipiuist^taan, että Inco maksaa kimnallisvetoa kaikkialla Tnuualla^^— inistä Incon rikkaudet kaivetaan! Paikallinen päiväichtiäntpin^^ ^•vsäan "mitä kuuluu ja kuka käskee'" Lockerbyri veronmaksajain yhdis-iä ja AVIOEROSTA Kysymys: — Voiko seitsemän vuoden ajan toisen, naisen kanssa elänyt ja häntä elättänyt mies panna: vireille avioeron hakemuksen laillisesti vihiftyä vaimoaan vastaan. Jos asia on siten 'ovatko edellä-mainltut syyt riittävät eroasian vireille panemiseen/ — Asiaan kiiniyhyt. Vastan»: - Jos laillisesti vihitty vaimo on syyllinen haureuteen jä harien miehensä kykenee sen todistamaan; on. ayioerojutun arirellle paneminen riiahdoilinen. Vaimon pitäisi kjiitcnkiri neuvotella asiasta lainopil-li£ en avustajansa, kanssa Ja kertoa hänelle ikaikki asiaan vaikuttavat asiat; .'' , 'mm 'kunnan asukkaiiden nousta vankasti jaloiileeri j ä sanoa, että ''jö riit-- f/2 ' " tävät (verot'' - T - että nyt oh "ku paan käteen ja ryhdyttävä tarpren vaatimiin tdirnenpiteisiin', lp 5>>^ ui,/2^c^ uuden kbr-, ikeakÖulun rakentamissuunnitelmissa ''ylimääräistä hienoutta'' jonka * .. • - ; aiheuttamien mm Ipl 1^1^ ^ . J o d e n a aikpiM^ kiin yleisen riiieltpUecn tulkkina esiiri^^ - . A ' . 1. .. . 'että muutaman yaivai-vaiettavalta riuorisolta voi-illaiset ehdotukset ovat yhtä m m mu m ] f M kuin .Starin toinenkin esitys, että nykyisenä atomikau- S%^*P|^ r-i^Jl^i/^t^^oa tuUa^u kuin ennenkin pienillä ''punaisilla Uusi Tosiasia on luonnollisesti tarua kummempi. Tältä alueelta kai-iSfilMlfil^ 60 miljoonan dollarista arvosta rikkauksia, jotka il^lHill '1; läihetetään rajan; eteläpuolella asuvien suurrikkaidcn kassaholverhin; Ijpte^^^ ; pn finanssikriisimme perusta. 'Kourallinen yhdysvaltalaisia IJSIMIKI rahasumman -— sillä voitaisiin rakentaa 50 sellaista korkeakoulura;-• ^ i kennusta, minkä valmistamisesta nyt koituu niin suuret Verokorp- ^^t? • kuntien kotienoriiistajille ja pikku- . » liilterniehille,.- Toisin sanpen, Vaikka Incon amerikkalaiset omistajat p^kpte^^^ kuten sitä maksavat kaikki >;7^tiiUt^ kuten he laitoksistaan maksavat kaikkia! mm 1 m im •Sf / i i . : Tne^nroisimme jö rakentaa riikkclialueellc uiidcny puolitoista ^miljoonaa dollaria maksa'van koulun ja sittenkih jäisi vielä miljopna dollaria kptienomistajäin ja pikkuliikesniesten verotaakan huojcntä-m i s t ä ^ y a r t e n ! - - : ' Selvää myös ori, ejLiä tämä on äinoji: keino i kuntiemmc finanssi-kriisin ratkaisemiseksi. > •Mainittakoon, että. esimerkiksiMcKimin kunnan koulumenot ^Ijfl yhteenlaskien riiuodpstavat-n^ ii^l Oikeus ja kohtuus olisi, ettäMcKim kunta — ja kaikki kunnat — vapautettaisiin näistä ylivoiriiaisiksi tulleista koulumenoista. Se voi-r^ i täisiin tehdä siten, että liittohallitus luopuisi Geneven hengen mukai-sesti nykyisestä: varustelukilpaihm mielettömyydestä ja luovutta:isi ^•^fp ' y'^^ siten säästetyt Varat: koulumenojen korvaamiseksi. Vain täten merie- ^ ' telien päästään nykyisestä kerrassaan häivyttävästä tilanteesta, jolloin lm m3 1 ill? olisi;:tässä saatava toimeksi, sellainen nykyajan tarpeita yastaaya llll uudistus, että liittohallitus maksaisi nämä menot. Me myös uskpm- -||J , me, että tämä vaatimus tulee lähitulevaisuudessa niin yleiseksi, että 'iii sellainen muutos on tehtävä. P^r: Mutta nikkelialueen kuntien kannettavana on kaksinkertainen ;B|^;lHkarasitus. Viivoina kasvaneiden koillimienojen lisäksi ; tar>'ir*an tällä alueella uusi — koko aluetta palveleva ja noin 2 ;milr «Joonaa dollaria maksava likaviemärilaitos ja mailikaupalla uusia vesi- 'jjj johtoja, maanteiden ja katujnv päällystämisestä puhumattakaan. , 'i^^^^ 'Oflcki nämä välttämättömät työt ovat jääneet varojen puutteen vuoksi tekemättä:— mutta nyt ei niitä enää terveyss>'istä voida montaa vuotta lykätä. Ja nikkelialueen kunnat ovat joutuneet tähän pulaan nimenomaan sen vuoksi kun täkäläinen pääteollisuus, nikkeli- A>fXTENNI JA PESUALLAS ; Kysymys:• ^^ Miiiä rakensin TV-anntennin yuokräamarii taloon . i l man, että olisin kysynyt siihen liipaa talonomistajalta. Saanko ~ myöskin irrbittäa. keittiöön rakentamani p e r sualtaän Joka tapahtui myöskin 11- riiari omistajan antamaa liipäa, — Vuokralainen. , Vastaas:: — Kysymys luvatta r a kennettujen vehkeiden irrolttaminen ja pois vieminen muutettaessa on varsin kyseenalainen Ja varsin pul-malUrien. Yleinen sääntö on, että erilaatuiset talouslaitteet, Jotka on varsiri helppo aisettaa Ja Irroittaa, voidaan; irroittaa. Vuokralaisen ei pitäisi rakentaa TV-antennia talon katolla, ennen kuin on sopinut vuokraajan kanssa sen poistamisesta muutettaessa.: Sellaiset laitteet mitkä kiinnitetään asuntoon muuten kuin priialla. painollaan 'käsitetään sellai-' rslksi asuimon laittellcsi, ;Jotka käsite-tää talonoinistajari öriiaisuudeksi. Jos vuokrälairien vioittaa asuntoa irroit-taessaari näitä laitteita voi talonomistaja pitää vuokralaisen yelvollisenä korvaamaan aiheutuneen vahingpri. .Veiivostoljiton vaokUobta : Ja vankilaoloista on .kirjoitetta |a puhuttu paljon. NL:n poliittiset vastosUjat ovat niistä kertoneet aivan pöyristyttäviä tarloolta — eaksalaisten' sotarikollisten pa» - lauttaroisen yiiteydessä on tästä saatu eräs uusi näyte. Eräät tietoniekat Qvat nostaneet sikäiäisten f^orjatyölälsten'': luvun Jopa-; 20 raU Joonaan. Veipä USA tätä / Kuuruusiiioickaa olevia numeroita yK:nkin fcäsifteiyyn. > ': Ja mikä on totuus? Jlybinä tkandiriavialaisia Jehtitbiehiä vie-' raiii hiljattain XeuvostoUJftossa Ja pääsi pyynnöstä tällöin käymään ; myös Moskovasta muutainan tunnin automatkan päääsä sijaitsevassa Krukovan vankilassa eli ojennustyöleiriilä, kuten Neuvostoliitossa sanotaan. Tunnettu porvarillinen, tanskalainen lehtimies ! Erik Seidenfaden oh tästä käynnistä kirjoitiänut laajan kuvauk- «eri, jolia on julkaistu useammassakin porvarillisessa lehdessä. 'Seuraavassa selostamme sitä Hei-singrin Vapaa Sanaa lainaten oslolaisen "Dagbladetin" mukaan:: .5etta "me"-muod05sd: ki^ikkl lehtimiehet olivat siis yhtä «ijjdtä k^^^ joitOB- Ja lomaoikeudenijjätevyydes-ta.'' Hekävivät edereen sairaisparaidis- Ea; ja myymäläÄSä, joka olil täynnä asiakkaita, he kävivät vierailupara-kissa. Jossa vaimot keskustelivat miestensä, pojat äitiensä. kanssa. Täälläy oli myös yksi.'Votellihiipne'' «i-taattiiherkJt iseidenfadwiin — vankien vieraita varten; . Tanskalaiset lehtimiehet kiertelivät leirissä pitkään ja nauttivat siellä myös -vatikarii aamiaisen, ilie Idertell-vät ja keskustelivat. He kävivät teatterisalissa,-' jossa vankien 11-mieiiinen "viihdytyspoppoo" orkestereineen esiintyi heille, he tutustuivat urheiluja kulttuuritoimintaan^ : ' ; • Kulttuuriryhmän Uusi; jiipaaii hetta mihinkään lievennyksiin käsi-tykfiissänune. vaan se osoitti ne kerta | kaikkiaan perättömiksi (dementl» sii-, nä subteessa. että olosuhteet Krukö-vossa, verrattaessa 'niitä niihin ojö-subtelsiin ja menettelytapoihin^ Joita sovelletaan koko maailman vankiloissa ja vankileireillä, on a.?etettaya erittäin korkealle tasolle," JALklMIJBTTEITA ••1 Port Artbor. — K a k s i vuotta sitten International ösuusliikkesn kulttuuriryhmä sai osuusliikkeen johtokunnalta luvan kunnostaa erään osuusliikkeen rakerinuksen ylä'ierrassa s i - jaitse^'att,/tolmistohiibneen ryhmän ; kluiihuoneeksi; Tämän päätöksen . Sanottakoon lopuksi, että Erik Sei- johdosta kulttuuriryhtbä alkoi hank- Mitä muut sanovat JA ME PUHUMME " Y L l - TUOTANNOSTA": • (FAO:n) "Kymmenvuotisen työskentelyn jälkeen ihmiskunnan päär vaarana on vieläkin nälkä.. Seitse-niänkyrilmeritä prosenttia ihmiskunnasta menee tänä iltana nukkumaan aliravittuna. E i ole paljoakaan merkkejä tämän ongelman helpottamisesta; päinvastoin on asia. Miljoonaisten ihmisjoukkojen favjtsemiskysj-mys t u lee entistä kärkGiväriimäksi; tämä s i l täkin huolimatta, vaikka maailman ruokatavaratuotanto on lisääntynyt 25-prosenttlsestl toisen maailmansodan päättymisen» Jälkeen . , , P AO tiedoittaa, että vaikka maaliman ruokatavaratuotanto on lisääntynyt T5^, hän enemmän kuin maailman väkiluku, kcskinkertaUien Ihminen syö nyt vähemmän kuin eimen sotaa, jolloin vallitsi kokonaan rKttämätön rä-vltsemistllarine , . Globe.and Mail, Toronto, Lehtimiesten oppaaksi tuli sisä-asialnmiriisterjöri tarkastaja Atihailo-vitsh Bodskov, jonka selontekoa Neuvostoliiton vankilaoloista Seidenfaden referoi kuvauksensa alkuosassa: ''Kunkin erillisen vangiir;tij]i siten saada mahdollisuus työskennellä omalla ammattialallaan, mutta jos hänellä ei mitään varsinaista ariimat-tikoulutusta ollut, hän saattoi saada, sen leirissä. Esim..maatalouderi:piiris- : tä olevat vangit koulutettiin ;trakto-rinkuljettajiksl ja • maataloustekni-kciksi Vaiigsilla; oli. 8 tunnin; työpäivä sekä tunnin aamiaisaika; He s a i vat saman paikan kuin - vapaat työ-" iäisetkiri Ja .maksoivat siitä .'määrätyn summan ylläpitonsa ja väatemenojen- £a peittämiseksi. •yj^Jäämällä he saat>- toiyat ostaa lisäruokaa päivittäiseksi säädetyn 3,000 kaloriah lisäksi tai l ä hettää .rahan ^kotiin perheilleen. L e i - , rissa : oli kauppa; • kerho-:; j ä urheilur tilat. Vangeilla' oli oikeus 14 päivän. lomaan, jblloin oli oikeus matkustaa •pöLirMiNEN^VANKi-;.: :• He eivät kuitenkaan bileet alyari tyytyväisiä. He halusivat saaidapu-hutellakseen "pomttisen yarigln", mutta se ei ollut helppoa. Y k s i pisto-koe toisensa, jälkeen osoittautui k r i - minaallksL Lopulta he löysivät 60- vuotlaan syerdloyskilalsen insinöörin/ joka oli tuomittu 10 vuodeksi vastavallankumouksellisesta toiminnasta, Insiriööri itse piti Tarigälstustaan liiari kovana. HäiiöU toimipaikassaan: a r vostellut .' useita korkea-arvoisia henkilöltä ja katsoi, ettei syyttäjä ..ollut s,uhtautunut-hänen juttuunsa täysin objektiivisesti. Hä.n arveli myös olevansa Berijan 'politiikan U h i l , ( ^^ Neuvostoliitossa ole arvosteluhväpäut-ta, k i i n vankikin: puhuu tällaista? — VS.) Hän oli kärsinyt jo puolet rangaistuksestaan, j a tarkastaja Bpdsh-kovin käsityksen mukaan . h ä n e i i a r - mahdusänomuksensa saa kohdakkoin hiyöntcisen:: ratkaisun. : BODISHKÖV TARTTUI PÄÄHÄNSÄ KUten sanottu, tämä oli lajissaan ainoa tapaus, Jonka tanskalaiset pystyivät ibytämään. sen lisäksi he keskustelivat pitkään tarkastaja BOdsh-kovin kanssa Ja esittivät tällöin hänelle mm länsimaissa levitetyn väit? teen, että Neuvostoliitossa olisi 8—12 milj. vankia, '^ärkastäja tarttui tämän kuuliessäänpäähähsäjä piti l u kua täysin tolkuttomana. Hän eLtien-: denfaden ori vilpittömän tyrmistynyt kaiitesta näkemästään Ja kuulemasr taan Ja hän odotti saavärisa kirjbitr taa aivan muuta — se kuultaa selvästi hänen reportaaihistaäri. Ja n i i n : k l i - tettävän objektiivisesti k u in hän K r u kovan leiriä iselostaakin, ^ n e s s ä yhä edelleen jäytää eimakkoluUloJen mato, joka panee hänet parin palstan p i tuisiin; .mietteisiin 20- j a 30-luvun vankilaoloista Ja pidätyksistä, kuläk-kikysymyk^ estä j a puolueristirildoista. J a häh tiintUu epäileväni että jossak i n muualla, esim. Siperiassa, ön n i i tä leirejä Joiden kuvat yhä väikkyvät hänen mTelessään. Lopettakaamme kiiiterikln tähän. 20- Ja 30-luvuri Neuvostoliittoa Seidejifaden ei ole: näh-nyt, ei myöskään siperiaTa. Sitä vastoin iiän näki Krukovin leirin ja a i nakin.; sen hän uskoi. ' Venezuelassa on vaihteleva i l manala' vuoristojen Johdosta, Pienessä maassa on trbppillirien ^-j-öhyke, puoli troopillinen vyöhyke, lauhkea jä kylmä vyöhyke. klmäan varoja kurinöstariilstöitä varten: "myymällä-r: "lattia-taUeja" ryfci-riiän kannattajllle; Jonkun aikaa sen ijälkeen; kun varojen keräykseen oli ryhdytty, osuus-liikk^ sri Jbhtckuntä. taloudellisista syistä kulteriikiri pä|ltti peruuttaa a i - kaisemriiin päätöksensä Jä Vuokrasi osan rakennuksesta ytoimistotarkoi-tuksia varten. TTämän johdosta kult-tuurii^ hmän : oli muutetta.va suunnitelmiaan ja kerätyt varat ovat olleet; päiikissa talletettavana. • - Tit. 13 pnä pidetyssä kokouksessa .kulttuuriryhmän Jchtokuntä päätti: palauttaa näriiä varat lahjoittajille, jos he esittävät pyynnön ennen mar-raskiiun:! päivää.y San jälkeen kult-tuuiiryhmä tiilee käyttämään nämä varat tarpeellisten välineiden hankintaan;;: ::^yV'^'' Kuittuuriryhinä olisi kiitollinen, jos ne ystävät j a kannattajat, jotka lahjoittivat :vaa-oja. jättäisivät nämä varat ryhmän yleisen toiminnan edistämiseksi, sillä ryhmä on juuri alkamassa uutta;-toiiriikäuttä.- yrHTöiiiN 1 ^ :: Port Arthur. — Port Arthurin' j a ; päivän poikia, niin hän vaikutti osal-kotlin Ja käydä perheitten luona. H p l ^ y ^ Neuvostoliitossa olevien vankien salvat västanottaa vierailijoina niin Rakcnnust^iiniiit^ Billgariassa Bulgarian >cartalle on ilmestynyt useita uusia kaupunkeja, kuten D i - tiiitrpvgrad. Madan, Rudozem ym. Ensimmäisen viislvuotlssuurinitei-man" täyttämisen aikana Bulgavij»n työtätekevät saivat uutta asiintoaUia 3,400,000 neliömetriä j a : maaseudUllu rakennettiin 41,000 taloa. Suuria, töitä: tehtiin kaupunkien Ja k j l i en kun-ticstämiseksi. 1,200, asUlripaikaiie or. laitettu vesijohto Ja 21 kaupunkiin:Ja 6.kylään bn rakennettu viemärilaUos. . Kaupuokelhln Ja kyliin on: istutettu yli miljoonan puuta, l i vuotta Mtten oli lirija-autoliikehne ainoastaan neljässä kaupungissa, mutta nyt on 38 kaupungissa. Riistalintujen kasvattaminen Stariley W. Mound, hänen isäval- -najansa j a veljensä Ted ovat kuluneiden 20 vuoden aikana kasvattaneet Ontarion maiden Ja metsien ministeriölle lähes miljoonan lilstalln-r tua — mm. fasaaneja. Joiden kasvattamiseen he ova# erikoistuneet. Perheen vältetään 20 vuoden kuluessa osallistuneen kaikkiaan 12 riistalintulajin kasvattamiseen. Perhe on jo "VVaieslsta lähtien erikoistunut fasaanien kasvattamiseen. • sukulaisia kuin.ystäviäkin ja\he Salvat; sensuroimatta, kirjoittaa niin p a l jon kirjieitä kuin halusivat: j ä tilata: säribma-^'.ja aikakauslehtiä, jotäpaitsi leirissä oli kirjasto^ Josta sai lainata rajoituksetta kirjoja; • . r ' ' ;. - '' . •.Leirillä .tehtävässä, työ^s^^ päti — samoin kuin teollisuuslaitoksissa ja muuallakin — 'sosialistinen kilpaiiu'.i Sen '< tulojen nousun . lisäksi, - jonka vangit täten saattoivat-säada, merkitsi määrätyn 'normin' saavuttaminen myös rangaistusajan vätentäriiistä.; 121% : n työsuoritus vastasi kolmea rangaistuspälvää; Kuusivuotinen ran-gäiEtus. V(^itlln sitensuorittaä kahdes.r; sa vuodessa. Lisäk'y /saatettiin r a n - , gaistusaikäa vähentää hyvästä käyttäytymisestä. Tuomioiden alentämls-: ta käsittelevien tuomioistuinneuvotte-lujen .tukena toimi vänkineuvosto ja, vankilatuonuolstuin."' ;• LEHTIMIESTEN PISTOKOKEET : Seidenfaden sanoo,.että nämä tar-: kastaja. Bödshkbvin esittämät, tiedot' olivat 'hämmästyttäviä'! ja että leir in :• olot : vastasivat • tarkastajan antamaa kuvaa, mikä oli yhtä "'hämmästyttävää';. Sillä "tässä leirissä cl. ollut; mahdollistä nähdä iVitään eroa teorian jä käytännön, välillä"; Lehtimiehet saivat vapaasti keskustella. kenen. sormella- osoittamansa vangin karissa tahansa.' Kirjastosta, asuinparakelsta. j a tehtaasta — vangit valmistivat aiumilnisJa keittiöas-' tioita —- he noukkivat vankien kes-kuu/ esta 12—14' •'pistokoettä", kuten; Sejidenfaden sanoo, j ä totesivat kaik-iukumäärää, Häneni virkapilrllnsä-kuului Rioskova ympäristöineen, alue, jossa asur noin' 11 .irillj, ihrnistä Jä täällä oU; tämä yksi 'vankileirt, jossa oli 830 vankia: J ä sen lisäksi.yaln toinen pleriertipi naisten leiri. \Ei muUtä. Mutta häii •'piti. seiväriä> että yänklen. kpkonäislukumäärä .oli pitkälti alle yhden'mnjpdnan^ Hänen piiriinsä bll ''tosin "a.i.Kaisemmin kuulunut usearii-j^ iakiri vankiloita, mutta rikoillsuiis b l l yllme aikoina laskenut .voimakkaasti ^ yiiriie vuoderivaihteeri jälkeen>än-klrnäärä bUmmv Supistunut 50% :ilä _ joten Knikovah leirin: keittiöväli-netehdas .poti nyt jatkuvaa-''työyoi-iriäpuiää".'-;".: \ EI LAVASTUSTA V',.:.'' : ':• Näkemänsä, .kokenianisä :ja kuulemansa jälkeen. • Seidenfaden lausuu irim. näin: • •.• *'Muutanian kilometrin päässä Möis-köyasta luoteeseen on. työleiri nimeltään. Krukovskaja Ispravitelno Trudo-yajä Kolonia, ja l e i l in 830 vankia elävät sellaisissa olosuhteissa, joistk meille oli kerrottu. Sillä el ole mahdollista olettaa, että, tämä olisi J ä r - • jestetty riieidän kunniaksemme (! -r- VS). Neuvostoliiton työleirit eivät kuulu ulkomaisten valtuuskuntien ohjelmaan. Ei riiyöskään tämä leiri. Jossa tiettävästi vain pari kertaa aikaisemmin 611 käyiiyt vierailijoita lännestä. Kaiken sen mukaan mitä saatoimme kuulla j a nähdä se oli myös n i in suuri kokonaisuus, että ei voi olla puhettakaan siitä, että^se.olisi voitu rakentaa päivää aikaisemmin. Sekä: "Tärkeintä oli, että tämä de-kien "Istuvan" kriminaaliiikoksista. ;: monstratio — Joka ei ollut venäläisten ' toivoma, vaan meidän — el millään NÄIN KERTOO SEIDENFADEN: . "Pari nuorukaista oli tuomittu " I I U T liganismista". jä elämöinnistä. Nämä riuoriikäisetbliyat; saneet puolentoista vuoden tuomibri. Eräs toinsri iiuo-rukainen oli saanut; kolme^ vuotta pbl-kupyörän varastamisesta. Eräs meka-nikko oli saanut 20 vuotta, siitä,: että oli varastanut työpaikaltaan tavaroita 5,000 ruplan arvosta, eräs 'elintarve-teollisuuden johtaja viisi vuotta siitä, .että oli varastanut 65.Ö,ruplaa, jotka oli • käyttänyt: juopotteluun. Eräs autorikuljettaja sai kaksi vuotta varomattomuudessa'.' ailieutetusta kuole-, mantuottaaiuksesta. Sen rinnalla, että sairiime viitteen siitä', mitkä rikokset ovat neuvostoyhteiskunnassa yleisimpiä, vahvistivat kiertokyselymme käsitystä; erittäin ankarista. rangaistuksista. ;;Mutta järjestelmä. Jonka mukaan hyvä työpäivä vastaa: kolmea rangaistuspälvää, johtaa käytäniiössä siihen, että melkein Jokalrien vanki pääsee lyhyemmällä ajalla.'' Keskusteluissaan vankien kanssa Seidenfaden tuli vakuuttuneeksi,, että tätä mahdollisaiitta käytetään myös suuressa mittakaayassa hyväksi j .i useat puhuivat ylpeinä tuloistaan. Hän tuli myös vakuuttuneeksi — iise asiassa Seidenfaden puhuu poikkeuk-tävoln vahvistanut ennakkokäsityk-siämme, se ei myöskään antanut air ympäristön suomalaisella väellä oli tilaisuus nähdä vallattoman hauskan huvinäytelmän ;'*yihtorin harha-as^ kel" Jonka on kirjoittanut Tatu Pek-; karinen. Näytelmän tekijällä täytyy olla paUon/humooriritajua j ä hauskaa mielikuvitusta tuodessaan esille monia hauskoja Ja sattuvia puheenvuoroja j a saadakseen näytelmän niin hullunkuriseksi alusta loppuun kuin on; " V i h t o i i n härha-askel," M a i n i t t a näytelmä esitettiin täällä .CSJ:n- Port Arthurin osastbn näyttelijäin toimesta lokakuim 8 päivariä ihari salin täyteiselie yleisölle. Tämä muuten olikin syystoiminiian avajaisnäyteimä Ja täytyy antaa tunnustus, että käyttelijät olivat tehneet hyvää työtä luodessaan .tuollaisen'Afilkkaan;: j ä .uusia Vllä,tyksiä täynnä oleyan riäytelmäri hyväksi ko-kcnalsiiudeksl. : . :' ;^ Näytelmän ohjaus oli Martha Kärkkäisen varmoissa käsissä ja suurin: tunhustus : riäyteimäii . önnisturfilsesta kuuluukin Marthalle. . . Vihtorina G . SaivO onnistui riiaini-osti luomalla hauskan: kuvan,: lomall a olevasta liikemiehestä joka pahari-kurlsen akkansa äks.yilyri takia Joutui tahtomattaan mcrienlaisiin kpm-riielluksiln: Josta sitten Johtuikin nuo vaaralliset jhärha-askeleet.; Qsä o li mainiosti tulkittu sekä maskeeraus, että liikertimineh iiyvä. • iKlaara, : hänen vaimonsa, Sanni Haataja, äksyllevä Ja miestään komenteleva hieno rouva olisi saanut tuoda hieman terävämmin ilmi tyran-niutensa miestään kohtaan, mut ta osa näinkin oli hyvin viety, maskeeraus hyvä.^ •'''/--•[•'"'://. Hilkka,' heidä tyttärensä, Anni T y n - jäla, Häriet näiriime ensikerran esliriT-tyvän meidän näyttämöllämme ja hän onnistui osallaan hyvin luoden nuoresta aviovaimosta kerrassaan herttaisen kuvan, kuin niyös mustasukkaisuus j a siitä Johtuva vihan purkaus • miestään kohtaan oli mainion hyvin tulkittu j a taas kuin asia tuli selville, että miehensä el ollutkaan uskoton hänelle, niin anteeksi anto j a yhteisymmärrys sulivat kauniiseen lemmenkohtaukseen. (Robert, Hilkan aviomies oli Sam Pukkalan käsissä Ja vaikka "Samppa" ei olekaan enään ihan eilisen laan keriassaan nuorekkaalta; Koplin muistamattoriiuus hiukan tek' esi-tykseii ksnkeaksi, inutta yleCii.iä esitystä voidaan pitää onnistvneenä; , : Fritsu, Vihtorin poika, Aliti Ves-terback cli .paikallaan luoden tuollaisen huolettoman j a isänsp : varoihin luottavan opiskelijan o.san k i i tettävästi,: ;riitakohtaukset mopsia-mensa kanssa, olivat mainiot.: ' iemi, makkaratehtailija, Wm. L a i ne ; esitti tätä; osaa melkp onnistuneesti, mutta rpclin muistamattomuus • oli; piengnä haittana esijiyksessä; Tällaiset virheet sentään voidaan hyvin yriimärtää, siliä useasti, seurariäyttä- . mölllä; toinilyät 'riäyttelljäf.^ -.^^^^^ : '•pänttäämään" roolia; päähänsä pitkän j a raskaan päivätyön •päätyttyä. . Ti pulin, nuoren j a vallattoman t y tön/ psaa esitti Hasel Ostrom täydellä antaummiselhi.:: Muuten .' Hazelii plemma us2in nähneet meidän näyttämöitämme ja olemme katsojina häneen suuitsU mieltyneet. Aiviiria, Ida Ahlgren,: Vihtor:ri palkkaama niii3äpula'lnen. Ida oli mainio .csaliaan ;ja siinä on näyttelijä joka' aina ."pänttää roolin" priiusta prik-kuuri; päähänsä, jptsn ei sitten muuta kuin hyvä o l i . Haitari-Jallu, Jallu Lampi! Vaikka olemrne Jalluii nähneet meidän'näyt- ;tämöllämme: monet kerrat, n i i n sanor man pitää, että taisipa olla parhain esiys, jos - ei parhain. Hyvä se c l i kuitenkin ja su ukkoset Alviin^ii käris-. sa sujuivat kuin. pitääkin rakastavaisilta.- ' •.• ';.'' •,',•'.••• '••Mustaialsakka, Martha Kärkkäirien. Osa oli pieni, mutta pienikin :o.sa vaatii esittäjältään ymmärtämystä ja Martha palasi osansa, kiitettävästi s^- kä maskeeraus, että pukeutuminen hyvä. . ; .•'„ • • JO Näytelmän esitys yleensä oli vauhdikasta j a piti katsojat hyvin mukanaan. Joskaan: ei tämän Ivontoi-sissa näytelmissä ole:koskäan mitään todellista si^ltöä, niin ~ sittenkin ne ovat hyvin yleisöön meneviä j a siksipä ' näytelmä pääteötlinkln . esittää uudelleen täältä Port Arthurissa osaston häalilla lokakuun 30 päivä siis sunnuntai-lltana ja esitys tietenk i n alkaa 8.30 joten pitäkääpä nyt tämä mainio tilaisuus mielessänne. Pohjolalalset ovat myöskin halun- Ceco MIne. - TämiJ ] l i a n nimeä ei ole taidet tissin mainita, eikä ka; juuri muualla'iaan. Tä j löydetty,; uusi jä'rikas iänotaan, että .alueen maksettu puolitoista'riii ^ria,. :.,..; kyllä tämä paikkaku lakin helmi eräriiäansyc osoittaa sekin kun pitki huplimättä bn tänne rautatietäkin j ä enpä Jo sanba. että tästä paikkj lee toirifen. Sudbury, jöj l an heti. • ' ..• . • Meitä suomalaisia on ryhmä•: • 'Olenime : useammaile eri alalle, vi limatta,; että 'meitä, on Liekki ja; Vapaus löyi tiensä Ja ; hyvin:;hiitä \ Paikallisista olosUhxeis sa voidaan "sarica; että talaiset, :i;uoan ja asum katseen.' Palkkäkysyjr sen sijaan k6i-jaamisen vaikka esim. kaikki' kirvi uriiossa, uriibri ; määJäs maksua ei makseta, o yUtöitäkiri ''suprälla aja 'Täkäläisessä- kalvokse pieni räjähdys missä i( ty>läistä.;: Allekujjöittäni muudella'sanoa, oliko sa voksen erisimmäirien byc ma.. — ,iiäsiiius-'. ' ' Toröiita - Gäceen: jäi; ms- aurinkoinen iltapäivä niän kuun 15 päivänä kc kijoita Queenin ja Sohbn noille, missä kuului voii ryhmän laulu äänenlaä; .lityksallä; . •Siellä. oli J ; I vaalimairiosauto ja lauli piti Salsbarg mukaansa; t järkevän puheensa, mirik häh esitti työväen bhji hän tiilee' seuraamaan p työtätekevien hyväksi,. • tulee; ;;';.L 7 • Mutta ei; ole. niin hyväi ole joitakin, vastaahlian i i n ; Niinpä tässäkin fsitti- joki:? vastustavan': k ten se 'entinen isäntä, ji iiskc kouksestä kotiin ..ti haisi, että hakaan' hän ] ei ,ti3tänytkään\^ mistä < iamanlainsh juttu bii - täs näyttänyt suurpääbman mutta Suuren . Rahan i •kuitenkin puhQi. ; :' Mutta selvää on. että j< saada parannuksia; j äik; menttlin; on .saatava-, t; biriia edusiajia,' sellaisia : /Sälsberg. Siksi pitäisi k litsijaln Spadinä-yäaliah hä tk. 24^ päivänä vaali antaa äänensä. Salsbergil toiminnalläah' osoittanut keimmissakln; olosuiiteissi liistäa; työtätekevien asia — -Rakas; Aaretti. — Rakas Hilma. . — Täytä eräs pyyntöni — Kaikgn niitä pyydät ma. - T - Lopeta, mällin pure retti.- rieet '•Vihtorin" vieraak» ;ovatkin' sitten näyttelijät että he menevät Pohjolaan tämän "Vihtorin" yieraiii nä lokakuun 22 päivänä si iltana, Kehoitetaan Pohjolalai :jTnpäristön suomalaisia . autonsa; kuntpori ja mc silloin lientävän' Pohjoiar teollisuus, on. toisin kuin muualla, kokonaan vapaana kunnalli.svero-jen maksusta. ':':r z'^'.^' • Tilanne vaatii piikatsta kprjaust^,.. mutta tiima parannus tulee mahdolUseksi ja pikemmin suoritettavaksi vain siteri, että valitaan kunnaJlishallintoihin työväenmiehiä, jotka uskaltayai sanoa -'lapiota lapioksi" ja o\-at valmiina puolustamaan pikkuihmisten etuja ja oikeuksia, vaikka joutmtitkin siitä Incon herrojen kiroihin. Sanomalehdissä keirOtaan. että valtavan suuri: osa ihmiskurinästa .on alituisessa nälässä. ' On kokonaisia karisakimtla, jotka eivät Joltakin poikkeuksia lukuuriot-tamatta saa edes riittävästi leipää, muusta ravinnosta puhumattakaan. .Toi^aaUa, täällä .Canädassa ja Yh-, dysvallolssa ivalitetaan .maataloustuotteiden, "ylijäämästä". ' Sanomalehtiuutisissa kerrotaan hälyyttiyästä äänilajissa, iettä maata ''uhkaa runsas vehnäsato" tai "meyerituotteiden lisääntyminen" jne. ' '.: Ja kun esimerkiksi; Neuvostoliitoissa puhutaan, että tarkoitus , on: kyntää miljoonia hehtaarinäloja uutta maata, lisätä jyrkästi sekä vilja- että meijeri- Ja liha tuotantoa, niin näniä sa-. maiset sariomälehtlUutlse^t sanovat, että venäläiset ovat tässäkin asiassa aivan pähkähuUuJa - 7 - pyrkivät hä'- Vlttäm.1än maalimasta nälkiä käsr vattamälla lisää ruokaa, kuten he ajattelemattomuudessaan pyrkivät aseistuksenkin vähentämiseen sillä; että ehdottavat asevoimien vähentämistä, ja toteuttavatkin sitä! kun tilanne on nSin ristlriitataen ruokatavaratuontannon alalla, nUn el. ole Ihme, vaikka jotkut ihmiset tulevat kyyillislkii j a rupeavat selittämään maailman toljauksia htrtehls-huumorin Jä; välinpitämättömyyden kalinalta katsoen. KäjfTtännöUisenä esimerkkinä on tästä MIlwaukee Journal niminen lehti. Joka muutama päivä siten k i r - . j o l t t l : ; ; '; "Neuvostoliiton tiedeakatemian j ä - raatisi: yhteistoimintaa; Yhdysvaltain^ meren j ä ä t sulatettaisiiii?; sanssa,.sillä A-laska on .Yhdysvaltairi: leviäisi valtamerien kau* vaatisi: kanssa, aluetta, emmekä me halua tehdä siltä | taen tulvia etelärannikdi padon lähtökohtaa ilman \Vash'ing- j vesien liikkuessa voi ehkä tönin suostxuriusta. "Tämä suunnitelma kaipaa paljon huolellista harkintaa. Se voi v a i keuttaa; erästä toista suiinnitelmaä, jonka amiraali Byrd esitti äskettäin. Tämä amiraali sanoi päivänä muutamana, että Yhdysvaltain pitäisi varastoida maatalbustuotteldc.nsa ylisiä virtoja mitkä, veisivä vesiä etelään tropiikin, äu Nämä vedet vpivät huuhi napapiirin jäävuciiä jä. ai niiden sulamisen. Tämä 1 taa meidän kaikki; maata demme, ylijäämät TA^riee; "Suur-pnnettpmuusko? jäämän Eteläna^apilriin — pan- j. hetkinen! Ehkä se ei oli nakseen ne;niin sanoaksemme, lupn-| huono juttu. Kukaan ei oi rioUiseeri''syvään jäähän': Siellä on Itänyt mitään käytännöllis^ paljon tUa^, paljon jäätä ja paljpn j siltä, mitä pitäisi; tehdä n älapuplella; nollan olevia , pakkasia.; mävarastoille."' . ; Mitä tuohen lisätään, se taan pahasta, Salittakpon:;meidän kuit ,1 mauttaa — vaikkaMilwa SI tte.n, milloin tahansa meille tulee sen. Alexander Markin sanob, että 1 rubkapula, me voisimme ;lähettää j o i - se riiaa harkitsee valtavan suuren p a - j taldn laivojamme etelänäpapiirinjää-don rak^nlariilsta Beringlri salmen yaiastppriiine tuodakseen kotiin: mitä „ pplkkl — 55 mailin matka Siperian tarvitaan; me sulatamme ruoan Jarr"a!hi'^"^imiturcn siitä Ja Alaskan välillä. Suurin osa täst£v j syömme; sen suurella: ruokahalulla; tietplrien - että kyilä niii salmesta on matalaa — "syvin palkka 1 «paitsi ne jptka pyät jatkuvasti l a i h - l ^ j ^ " tehty farmitalou vain .180 jalkaa - j a . loppujen lopuk^ j dutuskuuriUa), i^yliiäämävarastojen" käyt maailmassa on , Jo 127 patoa,', Jotka i ' "Byrd: sänbo, että ne haUitusviran- ; ^ näiden käytänn ova,t 200 jalkaa korkeita tai siitäkin] omaiset, joiden kanssa hän on k e s - : ^^j^j^^gj^ j^^ s kusteiit, 'suhtautuvat myönteisesti' ; '^ylimääräiset" ruokavara. "Älarkinin suunnitelma edellyttää, \ täliäri suunriitemaan.; ja että hän ; jymisten nälän tiTdyttämi että puraputtaislln Tyyneltä.-ncreltä | tulee esittämään sen kansalilselle tur- i^g^Jj^ ulkomailla/ täi] lämmintä vettä Pohjoiseen Jääriie- vaiUsuusneuvostolle,; Tosiasia on;!että ij^^j^^^^j^ tekijät on leiJriJ reen. Se lämmittäisi arktllkan, sUlat- hallitus viran omaiset 'suhtautuvat ij^^.jj^,gjj,jj~*jjy{eri on'koi talsi napaseudun jäät Ja tekisi asu- | mj-önteisesti' mihin tahansa suimni- j poltinraudalla" leimattu; tukselle kelpaaviksi Aasiassa. Poh- ' telmaan, jonka avuUa saataisiin maa- i Q^ . ^ ^ ; ehdottaneet Jois-Amerike^sa ja Euroopassa ne • taipustuotteidemme ylljäämäkasat että aseistaiiisumisee: alueet, jotka ovat yhteyksissä a^r.k^ - . . parhaiden aseistariisumisei .tiikan kanssa. Näin shnco Markin, "Oletettavasti tämä suurmltelma kauaksi pois näköpiiristä. IMutta olettakaamme, että Beringin sabnl; padottaislln Ja Pohjolsjää- - Käi ' ;"\,v'''.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 20, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-10-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551020 |
Description
Title | 1955-10-20-04 |
OCR text |
m
Sivu 2 Torstaina, Idkak. 20 p^^T^
VAPAUS
OtnEBTFK «P- fmtqMOMleDt tatnr
Osrgao of ftanlflb Ca
(abUshed Vo7. 6/1917.; Autbortzcd
M eecond dass mail^by tbe Post
Office Depaitment,, Ottavra. Pub»
tofted Ovlce wecMy: Tueaday»,
Tbursdajrs and SatiirdaTS by Vapaus
PnbUsbing Company Ltd., at 100-102
Elm St, W., Sudbury, Ont, Canada;
Telepbones: Sus. O/flceOS/4<^;
Edltorlal Office OS. 4*4265. Manager
E. Sutcsl. Edltor W. Sklund. MalUng
addregg; Box C9. Sudbury, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-10-20-04