Vapaus, September 8, 1928

              No. m—1Ö28 Lauantaina» S3^ska Sept 8 Sivua
i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i u n i u i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i t u iiii»
Asiamiehille 1
Kaildd Pnnikia tiUaksen aadlstajal samaten Inun Pamkin u u a el
tilaajat «aavat ottaa osaa Punikin ra!ianarTau»kUpaauun. Aaiamie. on
nikeatettn arvaamaan «iinä tapankscMi että kin tilaa iUeUeen. Asiamies
kirjottaa arvatun summan nimensä alle tilausUppnun ja likettää kontto-run
niinkuin tavaUUesti- Vflkasta toimintaa toiToen,
PUNIKIN KONTTORL
«liiiiiiiiiiiiiiiii»iiiiiiiiiHiiiiiHiii»niHiii»niiniHnn,,ii,,,,,,,,,,,,,„,,..„„.....,„„,
AHAA
S U O M E E N
KnrssiSnoien Markkaa
39 60
Canadan DoDarista
LÄHETYSKULUT:
40e lähetyksistä alle $20.00, 60 e lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80e lä.
hetyksistä $50.O0>-$79.99 j a |L00
lähetyksistä ¥80.00—$100.00 sekä
25e jokaiselta seoraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SSIikSsanomalahetyksist» ovat BU
hetyäkolat $&S0 lähetykseltä.
Sudboryssa j a ympäristSUä asvrat
voivat käydä Vapaaden konttotUBBfr
tiedostamassa erikoiskoresia.
LAIVAPIL£TTEJA MYYDXXM
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää t ^ t y k s e t osotteeBa:
VAPAUS,
SUDBURY. OMT.
rabaväHtyläia
Box «9,
vapaudelle ottaja
vastaan ooySskin:
- APAUS PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Artknr, Ontario
VAPAUS MONTREAL B&ANCH
239 St. Antoine St.,
Montreal, Qoe.
tai pois otettuna kolme rahallista
tflaisuutta. Nuorisokurssilaiset ja
ne jotka oli heidän takanaan pe
rusteli asian aivan oikein, kim he
ajatteli pitää suuret, yhteiset j a on­nistuneet
muistojuhlait jotka käsitti
kaikkia kansallisuuksia ja olivat sa­malla
nuorisokurssilaisten jiäättä-jäisjuhlat,
joissa he, oppilaat, antoi
myös ohjeflmaa. Tuon kirjoituksen
kirjoittaja on oUut toiminnassa mu
kana mainittuna iltana j a tietää nuo
asiatj joten tuntuu, että hän .ikään­kuin
haluaisi kirjoituksellaan puo­lustaa
urheiluseuran menetelmää
järjestää autotyöläiset A J ' X : n taantu­muksellisten
uniopcanojen kontrolliin.
ei voinut oUa mikään neuvottelu, kun
etsivän kesku^x)Iiisin miehet olivat
mutta jos nyt emme kykenisi itsekään siinä saapuvilla. Sehän tässä jutussa
autotySIälsiä järjestämään, he voisi­vat
käytännöllisellä esimerkillä todis-ohkin
rumimpia puolia, kun ei avusta­jalle
anneta neuvotteluoikeutta syytet-
Heltäessään luovuttamasta tuota i l ­taa
nuorisokurssilaisille.
Sivustakatsoja.
Rajakaapimkien uutisia
AUTOTYÖLMSTEN JXRJES-TXMSSES
Pienistä kinasteluista Ja erimieli
yksistä huolimatta, jotka, suomalais
ten taholta ovat jonkun verran jar­ruttaneet
järjestämisiyntäystä, on
Järjestämistyö yleispiirtein katsoen
sujunut varon tyydyttävästi. Union
kokouksia pidetään joka viikko ja j o ­kaisessa
k(^aaksessa tm ollut aina hy­väksyttävänä
useita uusia jäseniä.
Niinpä imion suomalainen varapu­heenjohtaja
ilmoitti viimeisessä koko­uksessa,
että e ^ . Tkjrdin tehtailla on
onnistuttu JSileötSmään kokomdneai
yhden työvuoron '"työlaini", ja että,
toisen työvuoron Järjestäminen sa­malla
"teämlla"" -on jo hyvällä ahsDa
Iopett^jaisjuhlansa, jotka tse aikoi
pitää Sacco ja Vanzetlijnuistojuh-lana
i a .niin suurena ksin >i)li mah­dollista.
Sen piti olla kansainväli­nen.
Useammilla PKTnnöillä ja
edustojainsa lähettämi^llä koetti
nuorisokurssilaiset saada nrheiluseu-ralta
.sunnuntai-iltaa Mytettäväk-seen
mainittuun tarkoitukseen. Sen
urheiluseura jyrkästi kielsi. Urheilu­liitolta
.oli tullut myönteinen kirje,
antaa se sunnuntai nuorisokurssilai­sille,
kehoituksella muuten korvata
illan menetys. Kun otamme huo.
mio<m nuorison kasvaimksen, niin
täyl3^ ottaa heidän opin pyrkimyk­sensä
jja toimintansa huomioon ja
antaa :siih^n tilaisuus. Njrt kun
heitä (dli useammalta paikkakunnal­ta,
niin oli vaikeus heidän odottaa
seuraajaan sunnuntaihin, vaan he
olisi tarvinneet mainitun :illan. U r ­heiluseura
ja koko urheiluliike ei
olisi pEriaatteellisesti siitä hävinnyt
yhtään, -sillä on katsoVtaxB. hyvin
pieneksä £EB&. urheilun persaattaellinen
puoli, kun oli tuossa mainitussa t i -
laisund^sa. Rahallinen puoli kyllä
olisi vähän joutunut huonommaksi,
mutta kxmnoUisemmalla toiminnalla
olisi sen voinut korjata, ^ ä lauan-tai-
illan -pääsy kentälle oli aivan va-
Voimakkaan sysäyksen Järjestämisryn
täykseHe tulee "varmaan antamaan o-inan
äänenkannattajan Julkaiseminen.
Lehti. jöneriimBksi annettiin,"Cana­dian
Auto wofkBr", alkaa ilmestymään
kertan kuussa, tullen ensin^taxen -nu­mero
Tflos -painosta 15 p. syysk.. Iseh-den
ohjelma tulee olemaan sama Iciiin
unionlnn •öhJeTma, nimittäin laiko "Ca­nadan
aUtbtyöläisten yhdistäminen
yhteen •suureen teollisuusliittoon. ' S a ­mana
päivänä, nimittäin lauatttBilna
15 p. ?>yysk. kun lehden ensäniainen
numero tiilee ulos painosta, pidetään
suuret -Hutdtyöläisten juhlat XJ.TX.Tin
haalHta.
FUOLUKJÄSENTEN KOKtllJS
Puoluejäsenten kokouksessa viime
suimmitaina teki piirisihteeri ~Beckie
Buhay selvää piirikomitean kannasta
alettuun Järjestämisryntäykseen näh­den.
Hän sanoi, että • piirikoniltean
mielestä ei ole mitään tinkimisen va­raa
siinä, «ttä Jokaisen puolueeseen
kuuhrran -ailtotyöläisten täytyy liittyä
ammattiosastoonsa. Autotyöläiset a-setetaan
tälläkert£ia erikoisasemaan
sentähden, kun puolue on alkanut au-totyöläästen
järjestämisen Ja miltä se
näyttäisi/ jos osastoon alettaisiin haa­limaan
-tOkopuolisia Jäseniä, velvoit­tamatta
puolueen jäseniä ensin räiihen
liitt3rmään. Ja toiselta, puolen nyt a-lettua
järjestämistyötä ei vai Jättää
kesken, ällä siitä saisi vanhoilliset u -
nion pomot hyvän aseen kommunisti-
_ puoluetta TSBtsan. Me olemme 'kyen-paa
j a seuralle olisi jäänyt fiunnun-'neet munJkaamaan heidän yrityteensä
SDOMEN KOiUMUNISIINM PUOLUE
K3rj. YRJÖ SIROLA.
(Jatkoa)
Meidän puolueemme tunnustaa, «ttä
sen jäsenten paikka on tämän Suomen
työväen jotflöafliikkeen riveissä, ja on
kommunistien tehtävänä siinä oikeita
tunnuksia antaen Ja koko tolnrhmal-laan
auttaa öt|i) pysjmiään luökkaBn-jalla.
Tässä tsaiotuksessa puolueem­me
myös, m.m. illegaalisessa äänen­kannattajassaan
^Proletaarissa," arvos­telee
niitä'p<rikkeamisia Ja syrjäpyrin^
EÖitä, JoitÄ ilmenee julkisessa lilkkees-a£,
kuten myös puolueen omissakin
rivdssä. Näin antaa puolueemme ryh­tiä
j a lujuutta työ\«en luokkataistelu-liikkeelle
ja opettaa työläisiä Ja työtä
tekeviä talonpoikia ymmärtämään päi­vän
poliittisen taistelunsa <*JektiM-sen
merkityksen työväenluokan Ja työ-ä
t e k e ^ talonpoUcaist<m vapautuksel­le.
j<&» voi tapahtua vain proletaari­sen
vallankumouksen kautta yhdessä
työtätekeväin talonpoikain taistelun
kanssa.
Suornessa el nyt ole JulMsta vasem­mistolaista
työväenpuoluetta. Sellai­nen
oli V . 1920 perustettu Sosialistinen
Työväenpuolue, jonka aatteellista kan­taa
kuvaa se että se perustavassa
kokouksessaan päätti liittyä Komin­terniin.
FSätöksen johdosta vangit­tiin
vaHttu puoluejohto Ja tuomittiin
V, 1921 14 b c n k ^ monivuotisiin van­keusrangaistuksiin.
Mutta puolue a l ­koi
toimintansa j a toimi tehokkaasti,
niin että siDä v. 1921 vaalien Jälkeen
oli 27 henkinen eduskuntaryhmäkin.
Mutta v. 1923 ekjik. iski suurtalonpoi-kaispuolueen
hallitus vainotoimenpi-teiHä
tämän puolueen khnppuun, van­gitsi
pari sataa pucöueeh toimitsijaa,
tuomitsi 189 henkilöä 381 v. vankilaan
tiin näiden BStt^en hyväksi 110 tnh-ääntä
Ja valittiin-20 edustajaa (sosde-mien
pysyesÄ jotenkin ennallaan).
VasemmIstolatrolla_liikkeellä on nykyi­sin
2 Jokaiäivästä lehteä Ja 5 köfane
kertaa viikossa ilmestyvää sekä kofane
viikkoilehteä .VasemmistoJai^Ua on
myös järjestetty toimintansa kaikissa
työväen jouldEoprjestöissä: osuus-,
urheilu-, raittius- ja valistusliikkeissä.
Joissa kalkissa se käy kiivasta taiste­lua
sosdemeji vastaan liikkeen suun­nasta
ja kontrollista.' iTästa toimin­nasta
kts tov. K . Itonnerin kirjotus­ta
V. 1927 "gommuntetissa").
Ammatillinen liike Suomessa on
myös vsta 1920 ollut vasemmistolais­ten
kontrollissa. Suomen Ammatti­järjestö
iräätti Jo 1921 kahden kolman­neksen
enemmistöllä liittyä Frofinter-niin,
mutta päätöstä el voitu panna
taa että kommunistien taikoltus on tyjen kanssa. Minä pyysin Aaltoa
aina vaan hajoittaa eikä mn]o1nk?<fin kertomaan, jnitä hänen kuulustelupöy­täkirjansa
sisältää, mitä hän on tun­nustanut,
mitä sisälsi se vastine, jonka
hän on laatinut, on minim asiani,
jota ei edes cHe oikeutta selittää asian-ajajavalani
perusteella. Lausun ihmet­telyni
siitä, että todistaja on ottanut
vastineen, johon hänellä ei ole ollut
oikeutta. Ss osoittaa, mihin kaikkeen
nämä herrat ovat vahnUt.
Lyhyen loman jälkeen Jatkettiin
istuntoa, ja nyt kutsuttiin yhdellä
koota työläisten rivejä. He voisivat
vaikkakin kieroillen osoittaa, että kom­munistit
ovat ammatillisen liikkeen v i ­hollisia.
J a sellaisia todistuskappaleita
ei koniinunistipuolue milloinkaan saa
jättää vastustajien käytettäväksL Ole­vat
tosiolot silmäin edessä emme voi
muuta kun vaatia jäsenten täyttämään
ne -sitoumukset Jotka he jäseneksi liit­tyessään
ovat tehneet. Suomalaisten
puolesta valitettiin, että heidän Jou­kossaan
on jokimen toveri joka ei
vielä ymmärrä ammatillisen toiminnan
tärkeyttä. Pidemmän keskustelun Jäl­keen
kuitenkin yksimielisesti päätet­tiin,
että jokaisen autoteollisuudessa
työskentelevän puolueen jäsenen on
liityttävä anunattiosastoonsa eimen den^syytettyjen toimintaa 1925—27 ja
työnpäivää.
Puolueen solut päätettiin uudelleen
järjestää. Tähän saakka on tohninnas-sa
ollut ainoastaan asuntosoluja ja
nekha pieniä, vaihdellen 4-d5 välillä
Kokemuksesta on tultu huomaamaan
ettei näin pienissä soluissa voi mi­tään
säännöllistä puoluetoimintaa har­joittaa.
Piirikomitean ehdotuksen mu-kaisesU
päätettiin, että autotehtaissa
työskenteleviä puolueen Jäseniä var­ten
muodostetaan työmaasoluja, j o i -
hhi soitetaan 1&—20 jäsentä kuhun^
kin. Loput jäsenet sijoitetaan asun-tosoluihin,
joita tarpeen mukaan y h ­distetään.
K u n vielä oli keskusteltu
muutamista vähemmän tärkeistä a-sioista,
lopetettiin kokous laulamalla
kolmella kielellä "Kansainvälinen". —
Joku''
Kuulustelupö^äkirjo-jen
"oikeaksi todis­taminen"
Tnrun
hovissa
(Jatkoa edeH. numeroon)
Ohran» Tso-M^elä
"kertoi Aallon sairaudesta samoin kuin
Hagelbergkin. I2^tol hän oletti syy­tetyn
sairauden johtuneen etupäässä
omantunnon tuskista, eli siitä, kertoi­siko
hän kuulusteUJoille asian vai
vaikenisiko. Kertoi ^ ssrytetjm vaimon
sisaren, jdka on ^jpelastusarmeijassa
kapteenina, "käyneen syytettyä tapaa­massa
ja keliDlttaneen häntä tunnus­tamaan,
ja Tsahoi, että syytetty sitten
seuraavana päivänä olikin alkanut
tehdä tunnustuksia.
Aalto kielsi viimemainitun lausun­non
ja väitti-yhä olleensa kuulusteluis­sa
niin sadraana, ettei tiedä mitä kuu­lustelijat
-kyseUvät.
Löfving sanoi Turun lääninvanki­lassa
toimittamansa kuulustelupöytä­kirjan
oikeaksi, sainoin kuulusteluja
seurannat nhrana, Tanner.
KangHshauta oli ollut lasnä tuo­mari
Salon käydessä tapaamassa syy­tetty
Aaltoa Tunm läänhivankilassa.
Ja sanoi Aallon tällöin myöntäneeni
avustajalleen, että hän on turmusta-:
nut osallisuutensa S K P : n toimintaan.^
Sanoi lisäksi, että Aalto oUsi laatinut
Turun lääninvankilassa puolustuskir-
Jelmän, jonka antoi avustaja Salolle
Ja Jossa syytetty sanoo ylpeydellä tuh-nustaneensa
niiden toveriensa nimet.
Joiden kanssa hän on osallistimut
S K P : n toimintaan.
Puheenjohtaja: Mistä todistaja on
saanut sen tietää?
Kangaslmuta: Olen lukenut sen
drjelmän lääninvankilan Johtajan
luona.
Salo: ,P57dän huomauttaa, kun
pöytäkirjaamnerkittiin minun neuvo­telleen
syytetyn kanssa, että tilaisuus
kertaa sisälle syytetyt Gustafsson, A r ­vo
Lamminen, Joel Aalto, Lauri Hen­riksson
Ja Fanny Kuitxmen, sekä
todistajaksi ohrana Laari Vuori.
Vuori oli kertonut seuranneensa näi-havainneensa
heidän olevan yhteydes­sä
Tampereella silloin oleskelleen Eva
Sassin kanssa. Tilsfiksi oli hän kerto­nut
näiden yhdessä, käyneen Fanny
Kuitusella ja- pitäneen kokouksia
myöskin toistensa luonsi, mainiten
vnM. erään Joel Aallon luona pidetyn
kokouksia. Muuten sanoi hän Gustaf­ssonin
Ja Henrikssonin tulleen yhdes­sä.
Joiden täytyy siis hänen käsityk­sensä
mukaan tiintea toinen toisensa.
. Vuori sanoi nyt pöytäkirjaan mer­kitset
kertomuksensa oikeaksi.
Aalto mainitsi, että mainitussa pöy­täkirjassa
sanotaan hänen asimtonsa
olevan Läntisenkadun 4 :ssä. vaikka se
todellisuudessa on Pohjoisen Ranta-kadim
3:ssa, jonka sanoi aivan eri
taloksi kuin mitä Vuori on maininnut
. Henriksson hucunauttl päiväyksen
olevan mainittuna eri tavalla kuin
kuulusteluissa kerrottiin näistä koko­uksista.
Ihmetteli sitä. ettei Vuori voi­nut
sanoa päivämääriä tarkalleen,
vaan oU useitten i^väln välisen ajan
maininnut epämääräiseksi. Kertoi o l ­leensa
niihin aikoihin Työväen Lehden
palvehaksessa Ja niin runsaasti työllä
rasitettuna, ettei hänellä idmeksikään
ollut vapaa-aikoja, joten sanoi hyvin
voivansa todistaa, m i s ^ minäkjn päi­vänä
on ollut. Kysyi vielä, missä Vuo­ri
on oUut silloin, kun hän väittää
nähneensä syytetyn yhdessä Gustafs-soiän
kanssa, mainiten että lokakuun
iltana. Jolloin .Vuori väittää kokouk­sen
pidetyn, on täytynyt olla jotensa­kin
pimeä.
Aalto el pitänyt ensinkään mahdot­tomana
että syytetyt Lamminen. K u i ­tunen
ja Henriksson olisivat käyneet
heillä, sinä hän sanoi, näitten kuulu­neen
Tampereen paikallisjärjestön
Johtokuntaan, jonka puheenjohtajana
hän oli. j a jozika kokoukset toisinaan
pidettiin hemä. Sensijaan syytetty
Melsi, että Sassi tsä Gustafsson oli­sivat
heillä koskaan kä3meet.
Gu^fsson Icertoi. että ohranat oli­sivat
kuulusteluissa luvanneet tehdä
hänestä Tampereen piirin organisaat­torin,
sekä lisäksi selittäneet/miten se
tulee tapahtumaan. Ei tarvitse heidän
sanojensa -mukaan muuta, ktiin ettii
lie laativat pöytäkirjan ja' muutamia
ohranoita tulee sen oikeutsea todista­maan
oikeaksi Sanoi lisäksi, että
Blekki oli Helsingissä ilmoittanut, ettei
Tampereelta ole lähetetty mitään sel­vitystä
Gustafssonin toizninnasta siel­lä,
ja nyt on toiitenkln Vuori täällä e-sittänyt
-useita kokouksissa käynte­jä,
jotka ovat kokonaan keksittyjä.
Syytetty ihmetteli myöskin Vuoren
epävarmuutta päivien suhteen, kun
tämä oli sanonut eräänkin kokouksen
lädetyn 14 ja 17 päivien välisenä aika­na.
Ja lopuksi, että kun on kysymyk­sessä
monen henkilön tuomitseminen,
n i i n pitäisi luonnollisesti olla jotain
varmuutta eikä nojautua sellaisiin
ei^varmoihin määritelmiin. »
Henriksson: Päästäkseni selville tä­män
Vuoren paatuneisuudesta pyy<tön
tynyt Ja yrittävät he nyt ohrahan
avulla. Joka liuhtikuussa vangitsi m.m.
Ammattijärjestön toimihenkilöitä, saa­da
kä-'^ini^ liikkeen Johto tai aina­kin
porvarien hyödyksi lamauttaa sen
luokkatietoista toimintaa.
Kommunisfäen tehtävänä ammatilli­sessa
liikkeessä on edistää työväen
Ja julisti puoL lakkautetuksi Vasem­mistolainen
liike ei siitä kuitenkaan
lakannut, vaan valittiin v. 1924 vaa­leissa-
91 tuh. äänellä 18 edustajaa
•Sosialistisen työväen ja pienvfljeUjäin"
V. 1927 vaaleissa amiet-täytäntöön
osaksi ohranan vainojen,
osaksi sosdemieh hajotusuhkan johdos­ta
Ja peruutettiin päätös v. 1926 s a ­moista
syistä. Suomen vasemmisto^
laisen ammatillisen liikkeen edustajat
ovat edustaneet lu(&kataisteiullnjaa
kansainvälisissä amm. konferensseissa.
Joista mainittakoon skandinavla3ais-baltialalnen
k(dcous Tukholmassa 1926
Ja helmik. 1928 Köpehhaminassa p i ­detty
neuvostolais-norjalais-suomalai-nen
konferenssi amm. liikkeen kan­sainvälisen
yhteyden .ediständseksi
hiokkataistelupohjalla. Suomen am­matillinen
liike on vasemmistolaisien
Johdossa ollessaan hyvin menestynyt,
ollen amm. keskusjärjestössä nykyi­sin
noin 76 tuhatta jäsentä. Työ-taistelmta
on käyty menestyksellä var­sinkin
parin viime vuodoi kuluessa,
m m- viime vuonna 8 ' l d c kestäiQ^t
metallimiesten sulku, jossa SSSR:n
ammattmitto tuki suomalaisia -vöji-toiminnaJllsuutta
ja järjestyneisysrttä
sekä kohottaa isen päiväntaistelut .vai-kuttavifca
tekijöiksi yleisessä Huokka-talstelulilkkeessä.
Yhtenä tehtävänä
on taistella keskustalaista horjuvai-suutta
vastaan. Jota pyridl ilmene­mään,
varsinkin kapitalistisen suhteel­lisen
vak^ntumisen kaudella sekä
porvariston vainojen ja sosdem kiris­tyksen
vaikutuksesta.
Puolueenune vastustaa myös juUd-sessa
poliittisessa liikkeessä ihnenevää
uuden julkisen puolueen pyrlcimystä
koäka sellaisen homma tällä hetkellä
lähtee demokraattisista harhoista Ja
Ilmaisee vissien horjuvien läirien pyr-maa
liikettä tai Itsenäistä, kulakki-puolueesta
eronnutta talonpoikain
omaa liikettä.
Vn 1925 puoluekokouksessa terotet-tiln
vielä eriktdsestl työväen ja ta­lonpoikain
mton välttämättömyyttä
p n nimittäin huomattava että kapita­listisissa
maissa pyrkii usein kaupun-kllaiistyöväen
keskuudessa työväen Ja
talonpoikain liiton tunnus jäämään
abstraktiseksi propagandatunnukseksi
ilman, että sitä osataan oikein sovel­luttaa
jokapäiväisessä poliittisessa toi­minnassa.
Toinen tärkeä kysymys,
häneltä kysyttäväksi, että eikö Mn
sentähden. kun minä häne^ eräästä
järjestyneen työväen tilaisuudesta
poistin, luvannut ottaa xaixmH kiinni
vielä elävänä tai kuolleena?
Vuori: Kun Henriksson ensimäisellä
pidätyksellä meni karkuun ja minä
sitten seuraavana päivyinä sain hänet
uudelleen kiinni, silloin muistaakseni
sanoin häneUe. että tällä keiraUia ei
karata, vaan minä vien hänet perille
elävänä taikka ruumiina.
Gustafsson UedusteU. mistä lähteis­tä
Vuori oU saanut Uetää. että hän
cUsi toiminut Tampereen piirin orga­nisaattorina,
kuten kuulustelupöytä­kirjassa
väitetään?
Vuori kertoi saaneensa sen tiedon
pääosastolta Helsingissä.
Kun Aalto vältti Vuoren olleen läs­nä
sfflbin, kun Mäkelä keholttl syytet­tyä
karkaamaan, niin kielsi Vuori sel­laisesta
mitään kuulleensa.
Sen jälkeen sai seurue poistua j a t l -
laUe kutsuttiin
syytetty Vera Lihr Ja todistaja ohrana
TorkkeU
Viimemainittu 6U toimittanut syy­tetyn
kuulustelun ja todisti laatimansa
pöytäkh-jan pikehi tehdyksi. El sano­nut
puheenjohtajan kysyessä olleensa
läsnä Salosen ja U h r i n vastakuuluste-lussa.
jolloin Lihr oli tuntenut Salo­sen
samaksi mieheksi, Jolle oli kerto­nut
vieneensä Vaasasta kaksi paket­tia
kllholtuskhrjallisuutta. VäitU myös­kin,
että syytetty oli sanonut saaneen­sa
Nissiseltä paketteja vietäväksi ja
ettei slUoln ollut puhetta mistään Toi­vosesta,
kuten Lihr^on oikeudessa se-
Uttänyt.
Ohrknat Eerolainen Ja Makkonen,
jotka olivat olleet mukana Lihrlä ja
Salosta vastakkain kuulusteltaessa,
kertoivat tästä tapauksesta samohi
kuin Torkkeli jo oU malnlimut.
Lihr vältU. ettei ole todistaja Mak­kosta
edes aikaisemmin nähnyt. Sanoi
hänelle näytetyn Salosen kuvaa, ja
hän oU muistellut sellaisen henkilön
jossain nähneensä.
Syytetty Kivi Ja ohrana Hagelberg*
Vilmemahilttu todisti Kiven kuu­lusteluissa
laatimansa pöytäkirjan o i ­keaksi.
Sanoi nähneensä Kiven ja
Anton Järvisen liikkuneen yhdessä
kadulla, maltilten sellaisen kävelyn
tapahtimeen muun muassa 23. 3. tänä
vuonna Merikadulla.
Kun Järvinen kutsuttiin sisälle
kielsi hän kävelleensä koskaan Kiven
kanssa. Kivi kielsi myöskin mainitun
kävelyn, sanoen todistajan valelitele-van.
Ohrana Kangashauta
kertoi nähneensä nämä syytetyt usein
yhdessä. Enshnmäiseksl sellaiseksi kä­velyksi
hän mahdtsl saman kuin e-delUnenkto;
ja toiseksi 2. 4. tänä vuon­na
tap^ahtuneen, joUohi sanoi näh­neensä
syytetyt yhdessä Vuorimiehen­kadulla.
Sanoi lähteneensä miesten
erotessa seuraamaan Järvistä, saadak­seen
selville tämän asunnon, sillä K i ­ven
asunto oli hänen ilmoituksensa
mukaan Jo entuudestaan heidän tie­dossaan,
kertoikin saaneensa tällä
matkallaan selville, että Järvinen me­ni
Hauhonkadun 8:aan, jossa hänen
pidättämisensä sittemmin tapahtui.
K i v i : Jos minut olisi nähty 2. 4.,
niin totta kai minut silloin olisi pidä­tetty,
koska minut vangittiin 3. 4.
Vangitsemiseni johtui siitä, että a-suln
erään henkilön kanssa, Jota oh-raimt
olivat seuranneet aina Kuopios­ta
asti.
Syj^tetty Järvinen kielsi viimemaini­tunkin
tapaamisen.
Kangashauta sanoi nähneensä syy­tetty
Kiven kerran yhdessä myöskin
Hirvelän kanssa Fredrikinkadun pääs­sä
olevalla rautatiesillalla.
Eniten fyöräeDjaijestöjen o s o t^
CA.\AI>A.V* KO\aiUNISTIPC(H.UEEN SIBTECRm
OSOTE
KomnanI«tIpBo!a«*n« UbetrttSirl «Urjcralhto «a
M o t t i u n «lUotcralU (MottetlU: Mr. J.UcDoaaUL
Room IS, lti\i Church S t , Toronto 2, O B I .
L. T . t. U . of C V i . i D . 1 N , Pc>hji>:>.OBtwi<w a l M -
k o m l t e * . rorcnpioc. Ont.
BOinE'N «. ouUoB ka.«Bt*c« pldelUa I ta
ja 3a ««BBBBlki IcaBUt. Klijctraihto-cMta M i
Bovle, T U Soltqaa. 6. C
BEIAVXR LAKE.N •. ouitoa kokoakaet i»ka fctaa
CB»i aaBBBBtai kallo 1 pShSUI oaaitoa taloiU.
0 « u t o B oaott: Bos t7. Tenklastoa. Oat.—
VoimiatclBacon Ichaa oaoU OB aaou.
CA.VAD.<^N SUOMALAISE.S JÄRJESTÖN. lalUIat*.
taa. •OilNriB «aota oai A . T . HUI. 9S7 B m d *
ritm Are., Totooto, Oat.
CA.\ADA.N KOUUUmSTlPUOLUECN P U U No.
Saaea (K.-Om) toUBtcapaBeraa pltrikttailtaaa
Ja kp a Sadbarra kaapuBkiJKrJetlSa etottoat ovati
Bcx 7S4. Sttdburr, Oat. — KommaaiaUpBalaaBB
SBdbBt7a JärJcatSe aOileniraKaitOBkoltaJa. 8. C
NciU oa UTatUrina Vapaadaa letBltakaaan.
Ubcrtjr-rakcBBukiaMt. Loraa-kadaUa.
CANADAN SUOMALAISTEN TYOtAISTEN TO.
HEILULirrrO. UitiotolmikaaaaB kotipaikka M
Sodbarr, Oat. Liitoa a i l i t M i l oa P . BapkaacB,
oa. Box 261. Ctelchloa Mioe, Oat.
COBALTIN a. a. oaaatoa oaou oat B o x ' U O C c
ball. Oat.
CONMEEN S. J . oaaitoa irBkokoakaat JokalaM
kottB tolnea aaBoaouti kUiMaTatkto.«aolai
A. Jaaatulaaa, Uokomoa P.On Oat.
8. J. COTEAU H I L U N oaaitoa tySkokaakaN pl<
datSla JokalMB kaukaadaa aailatllaoa Ja kai»
maa aoBaaatal kaUo 2 ptUSUI. Klil«vaUiM.oaola
ooi J . E . K o i k l . Dlaiiaora. P . O , Sailu
8. J . CREICBTON oaaitoa kokoaa aa Joka kaa*
kaodaa 4 a (BaaaBtal kallo I J.pp. P . O . Bos I S .
S. J . COLEMANIN oaaMoa kokoakiM pIdalUa
)oka tolaaa ]a «Umaloaa «Baaaatal U a 1 1 « .
KUiecBTaUilo.oaotai S. I . OaaMO, Bos U , Ca*
IcBiaB, Alta.
s. J . CONNAUCHT STA. Ja HETSAUIKSTCN
UNIO-OSASTON o«>iai Bos SS. Coaaaasht S t a ,
OBt. KokoakMt ptdelUa Joka kaakaadM •••
atmStaaa aaaaaatal.
S. J . riNLANDIN oaaitoa kokoakiat pIdalU»
Joka «BitmllBaa aaBanBUl koaaia. kallo 11 p U -
vKlU. Oiolot riaUad. Banrick. Oat.
LtTMBEX VORCERS DiDUSTXIAl. UNIOIf OT
CANADAN ttSIaea pUri. KIii««B!k:o.«aota «U
AU. BaBUaOki. 22S SeconI St.. Poft Aidtat.
Oat. RakaOhctrkaat oa t e k a r i yOlälallB»
oaottaaUa.
s. J . LARDER L A K E N oiaMoa oiota oai VOm
Aalto. Box IS. Lardar Lak*. Oat.
S. J. L E V A C K I N oiaitoa N». SS kokaakaat pM*.
U i a Joka ki^akaadca tolaaa aoaaaatal. glktaa
tla oaota: Box 41. Lavsek. Oat.
S. 3. thlXLVtt oaartoa kakaakaat aa JakatM*
kBokaadea Saaaa aaaBBalal kalla t L p . Kitja>
Aratkto^Moto: rtaak Mami. Nolala. P J i A . . Oat.
S. J . MONTREALIN OSASTON TYÖKOCOUKSCT
pIdetilB oaaatoa kuoaeaMoIU. 239 St. Aataia*
S(..>jokaiiea koBkaadta «BiUaSUeaS laaeaatalaa»
kello S ilupIiirlUä. Johtokaaaaa kokoakaal aa>
maaa pSWäBi. keUo 3 UupiUEIU. Oaaatoa U r *
JaraUita owttat S, J . UaatroaUa oaaito. SSt
Sl. Aololoa St.. Uoattaai. QaebM.
S. J. KIRKLAND L A K 0I
Bos S40, Kirklaad U k a . Oat. . .-
S. J . KENOCAMIN OSASTON kokoakiat pldatOa
Joka ksBkasdaa tolaaa BBBaaatat kellä kafal
lp. Klrie«BTaikto.oiotai V, KaBgu, Bos IM^
Kenosami. Qa«.
L. V . t. V . of Caaada KeaocsmlB oiaitoa k a .
koukut pidcaia Joka kaakaodea aailaalaas
aoBBBBlal. kcUo 3 l p . oiaatoa kaalllU. PoatI*-
oaolat Box S U , K«BO(>a>l, Qaebae.
8. J . PORT ARTHURIN aaaataa kakaekaai |4ha
kaakaadaa l a a a aaaaaalali Joktalaaaia
akaat kaokaadca .'«UmaiaaM lUiiait
taa kokoakaal V)oka teiaaa kaakbUkkat
JaoMo kokoMttla Joka tateca lUalaL
kokoaitaa aika oa klo S UlaBa. JClrlaM«rite>
oaotat S16 Bar St.. Pott Aitkar. Oat.
8. J . POTTSVILLEN eaa«o No. 14. Potaaplaa,
Oatario. '" "
ROUYN. Q U E B E ^ ! ' s. }.; aaaaia
kokona pldaUla-; Joka kvakaaiM
aaaaBBtal kallo I )a t . , W. I . O a lM
kokoaa Joka kaakaadaa tolaaa aaaaaatal
1 l p . PoatloaoiatlBoi 91.'Raajra, Qaa.
s. I . R 0 3 E C R O V t N eaaitoii katoaki
s. J . FORT WILLIAMIN oaaatoa irSkokoakaal
ovat Jokaliaa koaa «aitmliaaa Ja kohr*t «aa*
DuoUt kallo S illalla. Joblokoaaaa kokoakaal
edeliiMBK lUitalBi, onuUa kaoaaaitoUa S l l Bo.
bertMo St.. Fort WUliaiB. Oat.
S. J . INTO LAN oiaitoo tySkokeakaat pldaaia
Joka koua aoiIaiBiBeB aBaaaaut klo 3 J. pp.
' Oiotei S. J . Oiaito. latola. Oat.
S. J . - NORTH BRANCHIN oaäilea oaoU a a i
Sanaa Kaaoaito. Box 4S0. Port Aitkar, Oak
CANADAN KOMUUNtSTirUOLUEEN HUUMOLAN
o H i l o D lySkokonkMt pldetKia kenraa kaaais.
Box 29. SbanaaTOB. Saik.. Caaada.
vIImetnlD lunDUOul. kallo 1 J.p.p. Oiottai
S. J . NIPICON oaaitas trSkokoakaal pidatUa f a -
ka kouD 3:a Ja 4ia aaaBaatal. KiiJaraSi
OBt S. J . Otaito. J . NtraU. Bos U . IQpltDa.
Ool.
S. J . L A K E COTEAU «Mitog Nv. 41 Monktft
pldetSKo oiailoB bialllla Joka kuoa lolara M * '
BBDtal keUo 1 pKlTglU. PoitlotMtti Bos ST,
DuablaDa, $a«k.
S. J . L A D Y S U I T H I ^ oaaiioD kokoakiat pidatUa
Joka kuaa oaljli auBoaoUl. alkaae klo T Ulalla.
Klrjaaoraibto-oiotai Box ISS. LadyaiBllk, B . C .
8, J . LONG LAKEN oaaitoa kirlaaaisaio-oaolo i
Victor niBoinea. Rbcanlt. * U Sadberr, Oat.
Kokoakaal oa. Jokaloca- 1 n a a auBaaatal kaasM
keUo 2 l4>.
OUNOLANEN S. S. OSASTON OMta ooi Bos U
Duablaoa. . S i i k .
loka kaakaadaa Ifiaaa aaaaaatal U a t M i » -
KlrJaaaTalhio.oaöui. Kalja Hala. B a « QaMk
P.O Ooiaiio.
S. J . 8AULT 8TC K A R U N Na. S
aat pidatlla Joka tolaaa aaaaaatal Ja
kokoakiat tolalaa. alkaaa U a I Lp. Oaatai
Tboapaoa 81.. Saali 8i«. Karia. Oat.
8 . S O U T H PORCUPINBN
pidaUla loka ksaUadea kalaMataaa
taiaa. ksUo 3 L p . Oaalai Bos «38.
SpINTULAN OSASTO .(Casadaa Sa
JaaiBa Ouito U> fcakaaaiaa aawlU
Joka kaakaadaa «satallaaal saaaaaialaa
1 p l l f l l U . Oioiai Solatala. B . C .
8. J . TIMMINBIN «aaMoa kokaokial ptdaHto | * a
tolaaa auobaataL Oaaatoa UtjOTalktl Umu t,
Oiaito. Bos 1090. TloMlaa. Oat. P III « — M
U aa a d l i t r a i l i a iliJaaUytpaiaaa kalfaai»» %k
natatyilllliitaB ItrJaatSOa.
8. f. TORONTON aaaalos tytkofcoakaat
Toroatoa Saooialaliaa 8a«uea fcaeaaaHaita,
Broad*laW An^ Ifkaliaa fcsakaadaa
Ja koUaaa. «aaaualal^llta, alkaaa kdlo t M .
Objaljoa. Ja kaakaitalakokookaal ptdalUa fdMt
aaa koukaudaa tolaaa Ja aalJIa aaaaaattHltm
alkaaa kaUo tJOO. Otout IC 8. Oia««. «T
Braad«law Ava.
. J . WEDSTER'8 CORNEBIM
pldaUla aoilmllaaa aBBBOBUl kuaaaa. KllJaM*
Tlilt!lo.oioff { O. Salmlf Vcbitar'*' Con>«r, 9>
8. i. trAKUPlK Mutdfl lutOuudlu/keAm tUi>^
U l a Joka kaakaadaa Sia aanaoaui kftl f |<r-V*
Poitloaotai Qoonx, O o l .
S. J. VANCOUVERIN OSASTON No. SS kokoaa
oa JokalMB kuakaudan (olaana k^iklrllkkoaa
kello 7M iUaUa CliaioB HaaUIIa, 3603 Paader
Street Eait.
AMERIKAN W0RKER8PU0LUEEN 8aasMkiaM
Tolmlitoo. Saoaulaiitaa TyStlaaybdlslyMaa Kas>
kakaaa }a NlyttinOliitoa oioitaat eratl FlaaUk
Federation, 1000 BetmonI Ava.. Chieaca.
Kaikki kirjaaavaibte Ja nkaUbatykilM • a n k<
«lllfflalalralla OMtlMlU.
4. SRF:n organfsatio
Puoluekokous 1925 määritteli ylidek-si
tärkehnmäksi • läheiseksi tehtäväksi
puolueen Jäsenmäärän, samoin solu­jen
lukumäärän kohott£unisen kaksln-
Ohrana Fagerström
oli hyvin opetellut läksynsä, siUä hän
kertoi aivan samoin kuin Kangashau-takln.
Sentähden huomauttlkin syy­tetty
Kivi, että ohranatodlstajat ovat
kaikesta päättäen puhuneet yhteen.
eheä. SKP:ssa ei ole trotskilaisuu­delle
mitään kannatusta. Puolue­johto
on valppaasti ottanut kannan
NKP: n trotskilaista opposiota vas­taan
ja selvittänjrt puolueen Jäsenille
suuria työpaikkoja, j a puoluefraktioi-den
Järjestämisen Julkisiin Joukkojär-
Johon puoluekokous kiinnitti huomio­ta,
oli kansallisuuskjrsymys. Suomessa
oh näet ruotsinkielinen vähemmistö-kansallisuus.
Jonka oikeutettujen vaa­timusten
tyydyttämisen vj|lttämättÖ-ään
auttaen nhtä saamaan ednlllficn
taiOssen * taistelustaan, porvarien Ja
sosdemien raivoksi. Viime aikoina
kimysta "itsenäisyyteen" kommunistien
vaikutuksesta. Joka merkitseisi^ jou-ftmista
porvarillisen vaikutuksen riip-puvalsirateen
Ja sosdemien vanave­teen.
SKP on suunnitellut toimillnjaansa
£:K:n plenumei^ ja puoluekonTe
rensseissa. joita pidrtaän parikin ker­taa
vuodessa. Näiden tärkeimmistä
päätöksistä mainittako(m V . 1923 h y ­väksyt^
tdmiohjelma,' jossa j^UUiuo-mio
kinnitettiitt xnaakysymykseen. S i i ­nä
tunnustettiih todellisten viljelijäin
omistusoikeus vii jelemäänJsä T"a^Ti?vn
ja hyväksyttiin vaatimukset idenvil-
Jelijäin maanälän tyydyttämiseksi vai'
tion, kuntain, yhtiöiden j a suurtilal­listen
maiden ilman korvausta, pakko­luovutuksen
sekä tilattomille ja vähä-mai.^
ille iuitamiscn^ kautta. Ohjelmaan
myyttä puolueemme teroittaa työy&el-le.
Erikoisen tärkeänä alleviivasi puo­luekokous
myös proletariaatin enem­mistön
voittiunlsta pois sosdemien vai­kutuspiiristä
nun. yhteisrintamataktii-kan
oikean sovelluttamisen kautta.
Samoin työtä sotaväen- keskuudessa,
jossa onkin saavutettu tul(dEsia ^ ö -
väen j a talonpoikain liiton vahvista­miseksi
asetakkisten työläisten j a t a ­lonpoikain
yhteistoiminnan, kautta
yläluokkaisupseeristoa ja käa> mili­taristista
kmnentoa vastaan.
puoluejohdon plenumissa 1927 mää->
riteltiin seuraavat lähimmät tehtävät:
puolueen salaisen Järjestöverkon ke­hittäminen
j a puoluekokouksen
töksen sen kaksinkertaiseksi kohotta­misesta
toteuttaminen; isosdemien pal­jastaminen,
varsinkin sosdem hallituk­sen
tekojen valossa (Suomessa oU sd
hallitus joulukuusta 1926 joulukuuhun
Jestölhin. Tätä tehtävää el puolue,
toimien vaikeissa illegaalisissa oloissa,
ole pystynyt täyttämään 100%, V . 1927
loppuim mennessä oli aktiivisten Jä­senten
luku kohonnut 8 pros. ja sa­malla
2—3 kertaiseksi lisääntynyt apu­elimien,
"käsivarsien", luku. Solu­jen
lukumäärä sen sijaan oli lisään-tynsrt
vain 4 pros., mutta kun ottaa
lukuun työpaikoille j a kylUn aikaan­saadut
yhteydet, on puolueen tukikoh­tien
luku lisääntynyt 26 pros. Terri­toriaalisia
soluja on likvidoitu Ja h i i ­den
Jäsenet siirretty työpaikkasolui-hin.
Niiden luku onkin vähentynyt
24 pros. Fuoluefraktloiden* luku on . . ^
lisääntynyt 70 pros. Paikalllskomite- Suomessa on koko kuluneen kym-aln
hiku on lisääntynyt 47 pros. Puo- «i^n jatkunut valtlol-lueella
on yhteys 193:een kaupunki- ja
een horjumaton kannanotto on o l ­lut
omiaan vaikuttamaan siihen, et­tä
Julkisessakin liikkeessä ei trotski­laisuus
ole saanut jalansijaa, vaikka
joitakin vähäisempiä syrjähyppäyk-siä
on ilmennytkin. Puolueen pää-äänenkannattaja
"Proletaari" ilmes­tyy
6—8 kertaa vuodessa selostaen
tärkeimmät Kominternin päätökset
Ja käsitellen sekä kommunismin teo­reettisia
kysymyksiä. Suomeen kon­kretisoituina,
että myös Suomen
työväenliikkeen polttavia kysymyksiä
ja puoluetoiminnan probleemeja.
5. Valtiollfset vainot
kuului vielä trnih^^t. viljelysavustuksis-ta
ja varatttnnaln vercrista vapautta­misesta,
mikä voi tapahtua vain kapi-talistivallan
fcumoamisen sekä työväen
Ja tabnqpoikaiston vallan pystyttämisen
kautta. — SucHnessa onkin jo .yhä
sinireneva Jooldto jdezttalonpcäkia, jot­ka
](dco iseuraavat 'työväen Ja pien­en
sosdemien bajotnstcäminta killi-..vUjdiJäln eduäkuntaxyhmän" edosta-
1927); työväen vihjauksien turvaami­nen
ja ohranan vainojen hylkäyksen
torjuminen; kansalHsuuskysymyksen
leniniläinen ajaminen; pikkuporva­rillisen
sivistyneistön keskuudessa vai­kutuksen
saaminen; nuorifkm vallan­kumouksellisen
toiminnan Ja Järjestä­misen
edistäminen Ja antimHitaristl-sen
taistelun käyminen oikeassa leni-niläises^
hengessä. .
maalaiskuntaan (33 pros. kalkista). V.
1927 lopussa oli komiteain j a yhteyk­sien
h d ^ eräissä piireissä kaksinker­taistunut.
Puolueen jäsenistä on palk-kaproletaareja
86 pros. j a talonpoi­kia
14 pros. Naisten määrä on puolu­eessa
kasvanut n. 50 pros. — Solujen
Ja fraktioiden toimintatavoista sanot­takoon,
että niillä illegaalisissa okds-sa
ei alhä ole tilaisuutta pitää muo­dollisia
kokouksia, vaan on koetetta­va
löytää jokin "loma". Jossa toverit
voivat neuvotella noudatettavasta
menettelytavasta puolueen. linjan so-velluttamiseksL
KakouksSa, pitävät
johtavat paikalliskomiteat 3—5 ker­taa
vuosineljänneksessä j a piirikomi-teat
7 - ^ kertaa.
Puolueemme vaikutuksen ilmaukse­na
voimme, objektiivisten tekijäin l i ­säksi,
liitää sitä että työväen aktil-llnen
vaino. Kansalaissodan tappion
jälkeen oli vankileireillä toista sataa
tuhatta työläismiestä, -naista Ja lasta,
Niistä ammuttiin puolitoistakymmentä
tuhatta Ja saman verran näännytettiin
nälkään Ja tauteihin Sitten seurasi
amnestiolte, joiden kautta suurin osa
vangituista vuosien kuluessa pääsi
"vapaiksi" — riistettäviksi. Satamää­rin
oU kuitenkhi vn 1918 jäljeltä van-klltrfs&
a vielä viime aikoihin asti, ja
vieläkin on toista sataa sellaista, joi­ta
valkohien "oikeus" ei myönnä po­liittisiksi,
vaan kiduttaa yhä "yksityls-rikolllsina".
Mutta sitten on muuta­ma
sata "uuden kairfnan vahnlstajla"
— kommunisteja. Malnittavimmat
Joukkojutut ovat o l l ^ Sos, Työväen­puolueen
Johtoa vastaan V , 1922 rau­hanjulistuksesta
("Neuvosto-Venäjän
puolesta") josta heidät tuomittiin u -
selksl vuosiksi vankilaan. Sitten juttu
pariakymmentä vastaan, joita syytet-visuus
maassa <m viime aikoina huo-j tiin käyneen Kominternin ni kong-mattavasti
kohonnut. Puolueen si-lressissa 1921, Syytöstä ei Saatu to-säisestä
tilasta sanottakoon, ettäjteen. V. 1923 elok. vangittiin toista
puolueemme nyt on yhtenäinen ja j sataa 88TP:n luottamushenkilöä Ja
Lopuksi Kivi mainitsi kuulusteUjaln
todistaneen pöytäkirjan oikeaksi sel­laisenaan
kuta se Jäi slllohi kun se
laadittiin, mutta väitti sitä sen jälkeen
huomattavasti^ muutetun.
Tämän jälkeen lopetti oikeus Istun-tonsa
sUtä päivältä. T
syytettiin valtiopetoksesta. Juttu kä­siteltiin
Turun hovioikeudessa v. 1924
Ja tuomittiin 189 henkilöä yht, 381
vuodeksi vankilaan; puolUe Julistettiin
laittomana lakkautetuksi. V. 1925 van­gittiin
yli 100 nuorisoliittolaista ja
tuomittiin 40 monivuotiseen vankeu­teen.
Oikeusjuttujen ynteydessii ovat sirr*
tetyt pitäneet puheita. Joissa ovat tj
nustaneet olevaqj» kommunisteja >.
julistaneet rohkeasti työväenluokan
vallankumouksellista taistelua. Mutta
vasta v. 1927 sosdem ohranan van­gitsemia
syytettiin suorastaan Suomen
Kom. Puolueeseen kuulumisesta. Eva
Korhosta syytettiin siltä, että hän oli­si
käynyt XiUmen Vähemmlstökansal-llsuukslen
Kom. Yliopiston Leningra­dissa
ja Martellusta flltä. että on
käynyt sotakoulun Lieningradlssa jä
sitten ollut puolueen sotilastoimlssa
Suomessa. Ohrana esitti yksityiskoh­taisia
tietoja 8KP:n tohninnasta Ja
toimintatavoista. Syytetyt puolustau­tuivat
rohkeasti. Eva Korhonen lau­sui,
että tulee pitämään tuomiota luok-katuomlona.
"Olen kommunisti ja olen
sanonut Ja tulen sanomaan, että kapi­talistinen
järjestelmä on kuolemaan
tuomittu... Historia on määrännyt
työväenludcän tehtäväksi teidän jär­jestelmänne
kukistamisen... Neuvos­tojärjestelmän
iQmty l|6:ssa maapal­loa
hävitti yhtä suurelta osalta kapi­talistisen
järjestelmän... KapltaUstiset
tuomioistuimet ovat niin pienessä
maassa kuin Suomessa tuominneet
vihndscn kymmenen vuoden aikana
kymmeniä tuhansia työläisiä, vieläpä
toisia niin että on otettu henkL,.
Vuodesta toiseen vdtte tuomita lisää
j a toiminta jatkuu parannetulla vauh­dilla...
Kommunistit ovat historialli­sen
kehityksen tutos ja vaikka kiellät­te
heiltä Julkisen tohninnan. n i i n ole- '
mattomaksi ette voi heitä tehdä, mm
siis KOTimunlstipuolue toimii salaisena, .
johtuu se omista sortotoimenpitels-tänne...
Olen kommunisti ja kapita-listljärjestelmän
leppymätön vastusta­ja
ja tiedän kommunistina tulevani
tuomituksi.