Vapaus, April 22, 1952

              imm • i
mm
i .'ii
fHii
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 22 p. — Tuesday, April 22^ mz
Oisaa of FtosUh Cuiaduins. Es-taUisbed
KOv: 0, 1917.^^^
es seeond dass maU tgr the Post
QfiBee I>epaMidcbait,;'. O t ^ Vab-
13xmda,jBtaad0i*^ Vapaus
PnUiaUiig Catala Z44L. at 100-102
B b S ^ W^ SudbUTF. O n ^ Canada.
Telephones: BusJxtess Office 4-4264.
Editorlal Office 4-4265, Majoagär
EL SubsJ. Editor W4 £klU3l9d. M k i ] ^
eddresis EttK Sudtmry, Ont^to.
Advertislog rates upon appUcatUm.
Translation free 6 l chdtlge.
Canadaasa: 1 vk. 7X0 6 kk. 3^5^
YhidysvaU^rfssa: 1 vk. isJOO 6 kk. 450
guomessa: 1 vk. 8Ä> 6Jkk. 4.75
Eivät usko sotansa oikeutukseen
•ii-;;.
! Mitä pitemmälle'Tientää aika, sitä «:Ivc;mmäksi tulee, yettä At-y;.
f sec maansa imperialistien sotaisen ohjelman Koreassa j a muualla.
; rikan Ik^nggn omattintp on heräämässä, ja että, vaikka sen
onrvielä ^{»selvyyttä ja epäilyäkin, j o k a päivä tuo e^
| r a Yhdysi^iltain^^ ei öle^ hallitsijaihsa riykyiseii sotäoh-y^
tixm «akana; Juuri tämä on seikka, miksi Yhdysvalloissa vaino-iltöan^
ratihanpuolustajia, teljetään vankilaan Ja karkoitetaan - rauhan-
;®fp]U^ii|tei^^ suuria keskityslei-r
e ^ i i vain kommunisteja ja unionisteja, vaan myös muita räuhan-
^ ptiofustäjia varten.
^^^^^M^ polttamisesta jäepäanier
t tel£avasta ajatusten kontrollista huolimatta Amerikan turmeltumat-tonoaui
kaj)Jsan|ou »otavastatneh mieliala kasvaa j a ilmaisee itsensä
7 p a i s t a to^n. ^ ^ '
; HtAtikuuri 16 i)na kerrottiin fel Pasonista^ Tex. lähetetyssä A P :n
|Stii|[|^iiäiiiMS^ Verne
I -Cl^lfc^ili^^^ hänestä tuntui^ että hän
i ntiiä^am tänään kahdeksi vuo-
' d e b f v a i u u i a a n .,
r v;^^f lentoasemalla joutuu syytettä-
' v|3^t k j ^ ^ kun he ovat kieltäy-
>&P:n WJashingtonin uutisssä (huhtik. 16 p.) kerrottiin Vilmavoi-
»mfen johtajien tunnustaneenV että kerran historiassa heilr
läbn vaikeuksia saada parhaita miehiä ja upseereja taistelukoneisiin.
ett^ rintamilla ammuttavat miehet eivät saa mitään ''vaaränalaisiius-
• niaksua'V niutta nViehct saavat sen Washington-
V ClÄagd leh Mutta Yhdysvaltain ilmavoimien korkeimmat
y^rupseeirit (Dw^ kohgreäsiii kuulusteluissa selittäneet, että jos tämä ''vaa-
] j^ajiisuttsmaksi^^^^^ tulee entistä vaikeammaksi
f' •
ms.
jien saanti. Tässä yhteydessä ilmavoimien upseerit viitt
joidenkin sotilaslentäjien "maassäololakkoon". Lisäksi on paljastu­nut,
että-lentovoimienresery is J i t ^ o ^ protestoineet siitä kun heitä »
lähetetään Koreaan sänialla kun Umavoimien vakituiset jäsenet saa- .
vat olla kotona lento-opettajina. '> ,
Kotirintamalla vallitsee samanlainen tilanne. ICaikesta sotahys- '
tcriasta huolimatta työläiset ovat ilmeisesti sitä mieltä^ että Trumanin
;k3^mä jai kuumia sötä;ei ole heidän sotaansa. Niinpä nähdään, että!;
l^öjä;puhlwaa!sielläja täällä j a uusi 6n tuldsöa. , ; ; ' -
>ij;^,.,Em jlapia söteVastainen midmlayrajqitu yksinomaan yllämainit-tiiOiin
purefliin.;v^^ moneen ker­etään
ilniaissut mielipiteensä, ettei se halua mitään muuta nijn har-
* taasti kilin <Korean sodan lopettamista.
r^^^^^ R tavalla piiolustayavieljeslchte^^
I Työmies-Eteenpäii^^^ äskettäin Gallup Instituten siiorittanriah '
• koeäänestykseri jphdostaäjankök toimituskirjoituksen jossa s a - ;
{ settiin mm. seuraavaa:
Kaikille äiinestyksecn osallistuneille esitettiin seuraava kysymys:
^^^^ teki erehdyksen sekaantuessaari
sotaan Koreassa, tai ei?"
Äänestyksen tulos:
51 prosenttia äänestäjistä oli sitä mieltä, että erehdys tehtiin.
•:3S prosenttia oli sitä mieltä, että mitään erehdystä ei oltu tehty.
14 prosenttia ei ilmaissut minkäänlaista mielipidettä. Kaikista
äänestäjistä, jotka ilmaisivat jonkinlaisen mielipiteen erinäisin va­rauksin,
59.3 prosenttia gli kuitenkin sitä mieltä, että erehdys oli teh­ty,
kun'USA:n joukkoja lähetettiin Koreaan . . . " .
Jos tätä verrataan toisen maailmansodan aikana vallinneeseen t i ­lanteeseen,
niin silloin nähdään kaikessa alastomuudessa mistä todella
on kysymys. Silloin ei puhuttukaan siitä, että lentäjät vaativat "vaa-
I ranalajsuusmaksua'.'. Työläiset eivät lakkoilleet. Kukaan (paitsi
» paatuneet fasistit) ei sanonut, että tehtiin "virhe", kuh lähdettiin Hit-
» leriäja hänen rikoskumpparieitaan kukistamaan. Sa:nalia sanoen, fa-
, sismivastainen sota, Hitlerin ja kumppanien maailrhanvallöitussuun-l
nitehnien ehkäisemiseksi sai amerikkalaisten jakamattoman kanna-
J tuksen.
:. Mutta kun Yhdysvaltain imperialismi lähti sodan jälkeen to-
^ teuttamaan uushitleriläistä maailmanvalloitusphjelraaa, niin silloin
»kaikki oikeamiel^^^^^ asettuivat joko tieten (tosin pie-
; neiiipi ryhmä) tai vaistomaisesti (valtaosa amerikkalaisista) vastusta-
Ivalle kannalle koko sotahysteriaan nähden. Tämä selittää, miksi Yh-
' dysvalloissa tuomitaan nyt rauhanpuolustajia vankilaan tai karkoi-tettaviaksi
jä rakehnetaah suuria keskitysleirejä.
Mutta varmana voidaan jo pitää sitä seikkaa, että ennemmin tai
\ myöhemmin tulee päivä jolloin amerikkalaiset sota.seikkailijat joutu-
» vat. 150-miljoonaisen Yhdysvaltain kansan yleisen mielipiteen tuomit-f
tavaksi — ja me emme silloin haluaisi mistään hinnasta glla heidän
paikallaan, varsinLnan siinä tapaukse.ssa, jos he sotasyntejään vieläkin •
lisäävät.
Oltoiif». Canadan tilastollinen
tolmfato to^^^^
Canadan suurkaupunkialueiden väkl-luviilBta
vilra^B kesäkuussa^ t^^
tun väenlaskun perusteella.
£tuur-&(pntrealijsxa oli näiden tieto­j
en mukaan kaikkiaan 1^5,400 asu­kasta
eii 250.118 enemmän k u i n kym-men
^vuotta aikaisemmin. Itsessään
Montrealin luiupungissa p i i 1.021^20
asukasta, ylittäen; miljoonan rajan
ensimmäisen kerrao,, , : •
Toronton : suurkaupunkialueen vä­kiluku
Jisääritjri kymmenessä vuodes­sa
207^42 hengellä Ja oli yhteensär
1417.470. A;; {[•y\<'::\- l/r^--.
(Muiden suurkaupunkialueiden väki­luvun
määrät viime keisäkuussa olivat
seuraavat:
: ; Vancouver 530,723
•WInnipe«; . . . . , , . . . . . . . . 354,003
OLtaw.n 281,908 •
Quebec . . . . . . . . . . . . . . . . 274327
Hamilton 259,685
Edmonton . . . . . . . . . . . . . 173,075
, Windsor 157.672
Calgary . . . . . . . . . . . . . . . 139,105
Halif ax 133,931
London . . . . . . . . . . . . 121,516
(Victoria . . . . . . . . . . . . . . . . 104,303
Sydney-Glace Bay . . . . 104,224
Saint John, N. B . . . . . . . 78,337
<Pt Wj;iiam-Pt. A r t h i i r . 71,191
• SudbUry ...... 70,884
Trois Rivieres ..... 68,306
St, Johns, 'Nfld . . . . . . . . 67,749
St. Catharines . . . . . . . . . 67.065
Kltchener . , . . v . . . . . . . . 63.009
Sherbrooke . . ; ; . . . . . . . .56,128
Brantford . . . . . . . . . . , . . 52,231
Oshawa 51.582
Shawioigan Falls . . . . . . 49,719
Kingston . . . . . . . . . . . . . . 49,3i27
Moncton . . . . • . , . . . . . . . . 45,283
Samia . . . . . . . . ..... 41.303
'Peterborough . . . . . . . . . , 41.191
Sault Ste.Mariet . . . . . . . 40.490
USA konfrolloi
V i c t o r i a .— 'Maaliskuun 30 pnä sa­nottiin
Victoriassa ilmestyvän Victo-r;
a, Colqnist-lehden etusivun artikke­l
i a , että yhä lisääntyvässä määräs­sä
kontrolloi X7SA:n- pääoma [ Cana­dan
teollisuutta, kuuden palstan ot­sikossa
sanottiin:/ "Yhdysvaltalaiset
sijoittijQ^tkontrpHo
r i n €Smadan teqllisuUddn kehityksen*.
Artikkelissa ektetMn kysymys^ et­tä
''tuieeta Yhdysvaltajn suurbisnes
valtaamaan' Canadan ; teollisuuden".
Samalla, esitetään vastaus: "Se tulee
tapahtumaan, elleivät canadalaiset ole
tarpeeksi varuillaan."
On varmasti kyllin Iroonista, että
artikkelin kirjoittaja on.yhdysvalta­lainen.
Se on päivätty Bostonissa Ja
lähetetty North •American •Newspaper-yhdistyksen.
Chicago Daily Newsin Ja
Knlght sanomalehti renkaan toimes­ta.
Kirjoituksessa huomautetaan Wall
Street Journalin äskeisiin tilastoihin.
Joiden mukaan 2,500 yhdysvaltalaista
liikettä toimii Canadassa Ja että he
omistavat 25 prosenttia Canadan teh­dastuotannosta.
Yhdysvaltalaiset s i ­joitukset
Canadassa nousevat,'$8 bil­joonaan.
•
Artikkelissa edelleen selostetaan
miksi yhdysvaltalaiset ovat halukkai.
ta sijoittamaan pääomiaan Canadaan.
Sen osoitetaan Johtuvan %iitä, että
Canadassa el ole pääoman llsäänty-misveroa.
ei ylettömien voittojen ve­roa
ja corporatioiden tulovero on 46
prosenttia Yhdysvaltain 52 prosentin
asemesta. iEdelleen siihen vaikuttavat
automobiilien, sähkö tarpeiden yjn.
tuontiverot. työpalkkojen alhaisuus
Jne.
Kirj. tom^ McEweli
(Pacific Tiibane-tehdea ioLnttCais)
Meidän päivälebtemme. Jotka eivät
koskaan väsy iierskumasta.. että ne
julkaisevat rkaikki painetavaksi so­pivat
uutiset" tuntevat olonsa vähän
'epämukavaksi siitä tavasta sniten ne
ovat käsitelleet viimeista i^uhunta-paasta,
tjäi^cki-imperialistien aloitta­maa
bakteeriiotaa Korean kansaa
vastaan.
K u n tästä epäinhimillisestä rikok­sesta-
vuoti enskDimäinen tieto , K o -
r f an hallituksen'syytöksen «ntiodossa,
että Jänkkihyökkääjät pudottelevat
Korean alueelle 'pommeja", jotka on
täj-^tty taudeilla saastutettmnilla
hyönteisillä, meidän 'vapaa leKdis-tö-
Time" huasi taivaisiin .asti/ että tä­mä
on 'valheellinen" tieto — ^'Neu-vo:
tojen innoittama uusi keksintö vai­nen".
Hienolla arvokkuuden nä>'töksellä
jähkkien Y K : n puhemies Julisti Neu-vöjtoltiton
edtistaja Jacob A. 'Mall-kjlle,
että nämä syytökset ovat ' k i e ­lettömiä
ja kauhistuttavia". Tämän
jälkeen •jänkkien sodanlietsojat löi­vät
tä-stä mynttiä 'ja vaativat " Y K : D
puolueetonta tutkimusta", j a lehdistö
piti .siitä suurta melua.
Myöhaiamln. amerilckalaiset puhe­miehet
alensivat vähän ääntänsä' ja
Jois.sakln ta.pau.'£slssa ilmaisivat häm-mästyneisyjtensä
siitä, että korealai-
.set kiihtyvät "muutamasta vaaratto­masta
hynteisest^". ^
> Meidän "vapaa JehdistömmeV ei
luonnollisestikaan selittänyt sen' p a ­remmin
kuin Jänkkien puhemiehet-kään
sitä, eUä miksi kenraali Rldg-
-ffayn asevoimat haaskaavat aikaan­sa
pudottamalla 'Vaarattomia hyön-t
e i ^ ' ^ erikoisesti (valmistetuissa pom-'
misäilidissä? Mahdollisesti niiden
mielessä o l i se, että lähetys t a i pari
erilaisia hyönteisiä, ivoi auttaa heidän
"rauharmeuvott^jeasa" jarrutusta.
Maailman kansoilla, ellei Yhi^Fsval-tain
komentelemalla YK:11a, on jo
käytettävissä todistUsainchlstoa. että
bakteerisotaa on käytjr^Korean kansaa^
vastaan. Ja että pommituskoneilla
kuljetetut "vaarattomat hyönteiset"
on .saastutettu tappavilla taudeilla s i i ­nä
tarkoitukses3a,''että voitaisiin le­vittää
ruttoa ja kuolemaa siellä missä
.sitä ei ole voitu tehdä' napal-^pomr
meillä J a muilla 115'kyälkaisnia sota­välineillä.
Mitä ihmisten täytyy täällä ja
muissa imperialistisissa maissa (>ppla
(ja he_ eivät saa sitä oppia koeäcaan
monopoUpääoman kontrolloimasta
lehdistöstä) on se, että impeiialistiset
.sotien tekijät, hallita tai tuhota —
epätoivoisessa yrityksessään, pitävät
bakterisotaa (viimeisenä, "valtti-ässä-nään"
kun kaikki muut hyökkäysyrl-tykset
epäonnistuvat.
Avoimesti ija lainkaan häpeästä
punastumatta brittiläisten omistama
Singapore Straits. Tmies tiedolttaa,
että "ilmasta 'käsin aloitetaan kemi-allnen
sodankäynti 'rosvojen' ruoan-kasvatusalueita
.vastaan Malakan v i i ­dakon
sydämessä ... että viidakkoon
tehtyjen viyelysalueiden y l i matalal­ta"
lentävät lentokoneet ruiskuttavat
laajoille alueöle teuihduttavla kemi­kaaleja,
tuhoten ne viljelyspellot, jols,
ta terrorlstijoukkueet saavat tukea."
Meidän aikakautemme kylmän so-.
dan kielellä sanat kommunisti, tai
el-kcmmunlstinen "rosvo", "terroris­t
i " jne. tarkoittaa ihmisiä. Jotka h a ­luavat
vapautua imperialistien y<ri-herruudesta
j a riistosta; Jotka ha­luavat
hallita "Jit'hoitaa maatansa Ja;
omia resurssejaan omien taspeittensa
Ja haluJensa-miikaisestL
' Täten BXalakan kansan Vapausar-melja,
vietnamjlaiset Ja muut nxtpaus-liiUcrät'Aasian"
ttuissa/ on W a s l W -
tönin, licmtoon,' Pariisin ' j a . Otta­wan
' virallisessa äelessä määritel­ty
"rosvoiksi'/;^' T i i t en ,aie voimme
luopda "sivis^rneen sodankä^mnin
säännöistä" (Mitä tahansa sillä tar­koitetaankin)
(jä käyttää niitä' vas­taan
kemikaali- «Ja baktcerisodan kau.
htija korostaaksemme.. ^meidän e)ä-niantapaäntnae''''
paremmuutta.
Tääillä ' Caiiadassa me; pidämme
käyimissä biljoonan dollarin t>aktee-r
l - j a kemikaaiisodan-liikettä,-mei­dän
oman -nlephlstophleanlmme tri
O. M. S o l a n d i i n . kyvykkään johdon
alaisuudessa.^.|:^ontreal Standardin
mukaan ';(ld»)ttrl Solandt ^^Uetää-enemmat^
ihmisten tappamiskeinoja
kuin kukaa^o^", saavutus. Josta k u ­kaan
slvi^t^liytJ ihminen ei voi y l ­peillä.
Hän; pn^ h y v in haivi canada-
-lainen JokaH>^?a. että janldcl-ljnpe-rialismin
apulainen St. Laurent on
pannut (hänet pelkästä ihmisrakkau­desta'^
kokeilemaan koppiaisilla jfa ke­mikaaleilla:
' K o r e a n Ja IV&lakan kan­saa
vastaan-loitättu kemikaali- ja
bakteerlsota >viittaa' vallan toisaalle.
T r i Solandtin tutkimustyö yhdistyy
bakteeri- Ja kemikaalisen Joukkomur-hateknlllcan
tehostamisyrityksUn sillä
varalta :jös Ja.mUloinimperlalistlsten
sotahuUujen toiminta vaikeutuu.
Elämän tosiasiat puhuvat .paUtm
voioutkkainunin'' kuin - - monopoUpää­oman
. lehdistön anteeksipyynnöt Ja
verhot .'. '
l|njefi fflelsä^öt
1^ vaarallfäai;
uiiio
2., 4 » - ^,
Sai $566,200 palkan
Detroit. — General Motors-yhtlön
presidentti Charles E.Wilson "ansait­s
i " viime vuonna GM^yhtlöltä kaikki-aan
$566,200, Josta 211,200 o l i varsi­naista
palkkaa ja loput palkkioita.
Neljän varapresidentin "ansiot vaih­telivat
411.200—486,100 dollariin.
P ä i ^ "uutuiis"
j.^ykäan ei^IjjeM-sitä,. etteikö monopolipääoma^ voimalla kehitet-
I t y päivälehdistö kykene, jos se haluaa, antamaan nopeata uutispal-f
velua lukijoilleen.
i • Mutta 'kysymys onkin siitä, että päivälehtien uutispalvelukin on
Vyain toisella silmällä näkevää. Esimerkkinä mainittakoon, että koko
; maailman huoniio on viimekslkuluneitten päivien aikana kiintynyt
J Mosko^^ssa pidettyyn kansainväliseen talouskonferenssiin, mutta
f meidän iÄivälehtemme ovat — muutavaa kunnioitettavaa poikkeusta
1 lukuunottamatta — olleet aivan sanaitomina siltä, vaikka niille rilt-i
tää kyllä palstatilaa kenraali Eisenhowerin loppumattomille julistuk-t
sille, että hän " e i osallistu" vaalikampanjaan jne.
Y l i toinen puoli koko ihmiskunnan aikuisesta väestöstä on allc-t
kirjoittanut vaatimuksen viiden vallan rauhansopimuksen puolesta,
• mutta suurpääoman kontrolloimat päivälehtcmmc, jotka kerskuvat
^New York Timesin tapaan, että ne julkaisevat "kaikki paineltavaksi
soplyai uuUMt'V^w^ täysin tietämättömiä tästä ihmiskunnan
_ lilstorian valtavimmasta kansanjoukkojen mielipideilmaisusta. Toi-
{seita puolen nämä vain toisella silmällä uutisia näkevät päivälehtem-
,^äoae ei\^t jätä milloinkaan käyttämättä tilaisuutta hyväkseen, kumf
Matkustajien käytettäväksi on a -
vattu Moskovan metron neljä uutta
asemaa: Komsomolskaja-koltstevaja.
Kasvitieteellinen puisto. Novoslo-bodskaja
ja Belorusskaja-koltsevaja.
Nämä asemat ovat ison kaaren toisel­la
jaksolla. Ison kaaren ensimrnäinen
linja. Jolla on kuusi asemaa,' avattiin
liikenteelle tammikuun 1 päivänä
1950. Saadakseen Ison kaaren, ren­kaan
kokonaan " k i i n n i " metrolalsten
on rakeimettava vielä kaksi asemaa:
Krasnopresnenskaja ja Kijevskaja-koltsevaja.
-
: Konsomolskaja-koltsevaja . asema
sijaitsee Moskavan erään^vijaksllik^r
telslmmän torin alla, jolla matkusta­jaliikenne
tapahtuu moneen eri suun-,
taan. S-ltä:'Juuri Johtuu; se,- ettS'
Komsomölskaja-koltsevaja asema on
maailman suurin maanalaisen rauta­tien
asema. Sen kuljetuskyky on noin
lOO.pco matkustajaa tunnissa, ^ a n '
alle on rakennettu monta salia ja k a l ­tevaa
käytävää. Joiden kautta mat­kustajat
pääsevät Kasanin, Jaroslav-l
in ja Leningradin rautatieasemille
sekä metron Sokolnlkin linjan K o n -
spmolskajan asemalle, \ *
: Konsomolskaja-koltsevaja aseman
keskisali ön kaikkia muita Moskovan
metron asemasaleja suurempi. T a v a l .
llstenrautarenkaiden lisäksi sen sei­niin
on pantu suunnattoman suuria
tUplngeja, jolta kannattavat mahta­vat
metallipylväät. Sen vuoksi on
Ison salin korkeudeksi saatu 9 metriä
(muut asemat ovat 5^ m korkeat),
äamanlaiset tuplngU on pantu isoon
kaltevaan käytävään, jossk ovat nel­jät
rullaportaat. ^
Aseman rakenniistaiteeliiinen luon­nos
syntyi Jo Suuren isänmaallisen
sodan lopulla. KarlEbitettuaan V i ­hollisen
pois neuvostomaan kamaralta
Neuvostoliiton sotajoukot kävivät s i i ­hen
aikaan taisteluja vihollisen alu­eella.
Voitto oli läheUä. Sen vuok­si
asema,n ison salin taiteellisen asim
alhepohjaksl on otettu patrioottinen
aate Venäjän kansan sankarillisesta
taistelusta. syimyinmaansa yapuaden
l a rilppiunattomuuden puolesta A-Ifeksanterl
Nevskin ajoilta Vuosien
1941—1945 Suuren isänmaallisen so-
(ian loppuun asti. Aseman mittasuh­teet
vastaavat täydellisesti aiheen
suurenmoisuutta. .
Aseman iso 'halli on 190 m pitkä' a -
vonalnen holvisali. Kattcdiolvin p i -
tuussuuniutssa on kahdeksan suurta
mosaiikkitaulua. jotica dn tehty t u ­hansista
marmori-, graniitti- ja Jas-plspalasista
Ja eri vrisestä lasista. • .
Viisi mosalikkitaulua on omistettu
anhoille suurille venäläisille sotapääl­liköille
j a kolme taulua kuvastavat
vuosien 1941—1945 Smu-en Isänmaalli­sen
sodan tapahtumia; Keskimmäise-sä
niistä nähdään J . V . S t a l i n puhu­massa
Punaisen iArmelJan historialli­sessa
paraatissa Punaisella . torilla
•Moskovassa marraskuun 7 päivänä
1941. Venäläisen aseen mainostuk­selle
on omistettu myöskin; kullatut
kohokuvat r kattoholvin alalaidassa.
Salin holvikattoa karinattaa valkoi­sella,
uzbekilalsella "gazgan*; marmo-r
y i a , .säipoiri; kulQ iiseinätkin, rvuprat;
tua 68 kahdeksansärmäistä; pylvästä.
'Pylväiden päissä ovat taidekaiverruk-s
i l l a i koristetut - kapiteelit.^ "GazganT
marmori, jolla seinät ja pylväät oh
vuorattu,' on väri vi Vihduksiltaan san-gen
kaunista — vaaleansinisen har­maasta
vaaleankeltaiseen : punerta­vaan,
.asti. • • , V ..
; sokolnlkin linjalle Johtaa.koltsevä-ja-
asemalta monta maanalaista salia
Ja-kaltevaa käytävää. 'Niiden raken­nustaiteellisesta
asusta mainittakoon
käytävien seinien vuoraus keramiik-kalaatpilla,
jossa 4\ näy ollenkaan
saumoja: seinät ovat aivan kuin vuo­ratut
komealla matolla.'
Metron kummaltakin aisemalta
matkustajat, pääsevät maanalaisia
käytäviä myöten Jaroslavln j a L e ­ningradin
rautatieasemien välille r a ­kennetulle
nietron uudelle maanpääl­liselle
asemalle, josta vanha asema
tulee kohta puretuksi. ; . VV
. Maanpäällisen aseman eteishallissa
on rulia:porrassali, joka ihmetyttää t i -
lävuudellaäh. sen holvikattb on ko­ristettu
taiteellisilla oriiamenteilla Ja
korkokuvilla. Korkokuvien äihepoh-
Janä on neuvostoihmisten raitheho-mainen
rakennustyö Ja taistelu rau­han
puolesta koko maailmassa.
.Kasvitieteellisen puiston aseman
ra&ennustalteeUinen a i h ^ o h j a on o-mistettu
.suivelle stalinilaiselle luon-nonuudistussuunnitelmalle.
Valkoiset,
ylhäältä hiukan laajenevat pylonit on
vuorattu^ uralilaisella marmorilla Ja
niiden yläpäät on . koristettu kera-miikkafdiseiUä.
Keskussalin puolel-'
ta friisit on koristettu keraamisilla
veistoskuvilla... Nämä 16 korkokuvaa
heijastava^ n^iähyiljelijäln Ja hedel-mäviljelijäin
työtä sekä mitshurini-laisten.
saavutuk^a..
MaanpääUliy^n/asema.^^ Joka o n r a -
keimettu manilcprroksiseen asuinta­loon,
on vuorattu .-lealkkiklveUä:'. Ja^
koristettu/veistoskuvllla/ sekä IsoiUa
kellolla.' Eteissallssa o n neljä ylhääl­tä
laajenevaa isoa pylvästä. Jotka on.
vuorattu: vÄriniseUämaJöliikilla,:Jpka
erolttautuu sangen edullisesti. keni'^
miikkaveistpksilla koristettujen v a l -
koteten seinien taustalla.:,
'NoVosIötK>dskajan-aseniaUa pn^ensi.
kerran käytetty,maahaläisteh asemien
taiteelliseen koristukseen värillistä l a ­sia*.
Riikalaiset, mestarit pvättetmeet
kalkki 32 pylönelhin painettua lasi-^
taulua. Jotka kuvastavat neuvostolh-^
mistenrautumpmaista rakennus^
iLasitaulujen ornamentin aihepohjäna
ovat vanhat TCnälälset koruompeluk-set
ja kankaat.- S a l in ^päätyseinässä
o i i mosaiikkitaulii "Maassa rauha",
JÖssä ön j . V . Stalinin kuva. Taulu on
tehty luonnollisesta kivestä, keramii­kasta
j a smallasia.
Novoslobodslcajan asenlan maan-pääililsessä
salissa vetääi puoleensa
valkoisesta; liipatusta marmorista teh­ty
pylyästö.' Samarilamen pylväsri-vistö
kannattaa, myöskin asemasalin
'kattoa.: r=\-Vjj ••
'Ison kaar^-'toiheh vaihe, päättyy
Belönisskajä-koi^yajsm asemaan.
Ttiltä asemalta on maanala,inen käy'-
tävä GörJkinsUnjan Belorusskiaiän a-'
diktaattori Tito tai hänen kaltaisensa pitävät joko pienempiä tai suu­rempia
sotapuheita. ; • • '
Ylläolevasta jb näkjy — ja näitä esimerkkejä voitaisiin luetella
lopumattomasti.— että työväenlehdet tulevat yhä tärkeimmiksi uutis­palvelunkin
takia. Totta on, että vaarojen puiitteessa olevat Canadan
pienet ja köyhät työväenlehdet eivät voi teknillisesti kilpailla suur­pääoman
päivälehtien kAnssa uutispalvelun nopeudessa jne. Mutta
kun otetaan huomioon työväenlehtien uutispalvelun sisältö, niin se
korvaa jo monta teknillistä heikkoutta. Sitäpaitsi, eivät ne työväen­lehtien
uutiset aina ole aivan niinkään vanTioja kuin ovat jotkut por­varien
jutut. Mainittakoon tässä yhteydessä esimerkkinä, että Reu­terin
uutistoimisto kertoi huhtikuun 17 pnä Moskovaan rakennetta­vasta
uudesta, suuresta ja nykyaikaisesta yliopistosta — josta asiasta
tämä meidän vaatimaton Vapaus-lehtemme kertoi jo noin kuukausi
sitten.
Päivälchdct antavat todella nopeata uutispalvelua spdanlietsojllle
ja työväenliiki;een vihollisille — mutta tervassa ja myöhässä ovat nii­den
rauhanasiaa käsittelevät uutiset.
Tässä on päSsyy miksi toiminta työväenlehtien taloudellisesti l u - .
jittamiscksi .ja liujempiin joukkoihin levittämiseksi, on nykyaikaiia
nijnjäjrkeätä.* ." :..\y-'- -.ii
; Olympiakuume alkaa olla Jo lähellä
puimista.
Erikoisen korkealla o n se sucnnalais-ten
keskuudessa, myöskin täällä "vie­raalla
maalla" vaeltavien, sillä pide­täänhän
olympialaiset ny^ ensimmäi­sen
kerran Suomessa.
Kyminenet ja sadat täällä maassa
vuosikynimeniä asuneet suomalaiset
pakkailevat jo pikkuhiljaa tayarol-taan,
käärivät paketteja sukulaisia Jä*
ystäviä varten ja — ainakin köyhem­mät
— laskeskelevat "pennosiaan",
että kuinka ne saisi riittämään tar­vitsematta
näyttää kovin köyhän osaa
'siellä entisessä kotimaassa.
Hätäiscmmät ovat jo Suomessa ja
toisia on naatkalla, mutta sumin osa
olympialaisten ^ajäkisi Suomeen alko­via
suorittaa vasta lähtövalioisteluja.
N i in täällä, mutta' entäs Suomessa.
Kuinka Suomessa . vahn^tatidutaan
vastaanottamaan "sAmerikan setiä ja
.tätejä".,,, ,,,, •,:•.••'•
Mikäli''vanhat nierUt" paikkansa
pitävät Ja sikäli kuin Si)omessa ilmes­tyvien
lehtien^ obTnpialalsten val­misteluja
kokeviin uutisiin .voidaan
luottaa, niin myöskään. Amerikan
"rikkaiden" setien' ja tätien vastaan­ottoa
el ole unohdettu. * .
sukulaiset Ja ystävät Uetedkin val­mistuvat
kalklii'tavoin sydämellisesti
ottamaan otn&iua vastaan, kuten so­piikin.::
MatkalUJakodit; hotellit jakauprplaat
varaavat palkkoja ja tavaräiuettä Jo­kaiselle
r i l t t l^r Jotakin- äntaniista.
Samalla laskien ^ minkälainen hinta
olisi. kprkeiiij ,p(iahdbliiheii, ettei .vain
vieraine J ^ l s i ' 1 ^ sitä r a -
•hanrodca^ Amerhcolhin iakäisin raia-hattavaksi.
'•::
Pinnarit,^ h u i j ^ i t ja; kbijiuit suun­nittelevat
" k U i b j a " Joilla voisivat 0-
soittaa vlerailiJpiUie-eupinalaiisen kek­seliäisyyden
Ja nerokkuuden säily­neen'Ja
kehittyneen." •
•Niin se varustautuminen'Vieraiden
vastaanottoon tapahtuu;
,*Monissa suhteissa/se on iolkein
suurpiirteistäkin, riippuen tietenkin
kuinka äveriäs' vastaanoton suunnit­telija
on. *
Kiatftotaanipaa esiin. tätä. -
Huhtikinm*' L<>päivän^ numerossaan
kertoo rrtAL-iehtl "Kiikarista katsot-tuna"-
otsikon..alla: .
" . . . keinptteUjapiirlt ovat kaikessa'
hiljaliraudena - 4«Imistautuneet pmal^^
t a osaltaan ;Oj^^maan •'ViuUan olym-,
plakisamme ja eriiuifaiestl^kitovie^
raamme.'..' on tilattu SOOJbOQ-kiil.
tulikakuppeja. Jotka on tarkoitiis
'k'l;m^s^^r:'y- '•r/'m'-''yy-!Wf y-'
VotiSsLviUr' <AP) — Kesklnkertai-.
neii met^iyöläinen ^ lokari — joka
45 vuotta työskentelee^metsänkaados.
«a rhig3)li»e!:„tekniikan alaisuudessa.
Joutuu keskimäärin kolme kertaa elä­mässään
vakavasti faraldcsantumaan.
tietää Intl.- IVoodnroikers'!!! (CIO)
tutkimusdepartementti i kertoa tapa-tunnista
suorittamansa' tutkimuksen
perusteella. ~ ^.
i ^ n n e n metsänkaadossa "lokauk-r.
eessa^ — saa enemmän k u i n yksi mies
Joka viikko surinansa, tiedottaa IW-A
: n . t u t k t o u s t y 6 n . , Johtaja ^ V
Burtz. -Ylrefstään Oregonin"/IriS^^
sessa tapahtui noin ; 1 , 1^ tapaturmaa
kuukaiisittain. Noin 14.000 metsä-työläisiä^
menettää ..työaikaansa^ iiäi-.
<den.tapaturmien vuoksi Joka -vuosi, eli
noin piioiet niistä. Jotka Jonakin a i ­kana
työskentelevät Oregonin valtios­sa
inet^työssä. vuoden'mittaan.
Union työsopimus, päättyi. h u h t i ­kuun
1 p. Uusissa työ5opimuks?;sa,:
joista yhä edeUeeiÄln neuvotellaan,
pyrkii unlo saamaan jäsenilleen päi­vittäin
lepohetkiä. työpalkaUe kulku-aikamaksua'
J a tvoimasahojen käytön
rajoitus ta< yfit^-ksessä vähentää hälyt,
tävää tapaturmien: lukumäärää; -
Lokaus lännen "highi-line'' tekniikan
mukaan on yhtä vaarallista ammattia
kuin työ missä tahansa kivihiilikai-vannossa,
sanooBurts, mutta se e i he­rätä
n i i n paljoa huomiota siksi, että
metsätyölälset saavat enimmäkseen
surmansa yksittäin, eikä suurissa
ryhmissä.
ABVOSXEtU
. Miest -rassä.onnusiaaahBh^'
j a toisin että ehdottaisit «iiie
vaimo: «Eiköhän Koti umT
haiten?" ^^
Miest »^otl, kuinka niin.- 1
, Vaimo: «Siksi kun tavataan « n^
eftei ole toista sellaista paflikarih7 '
koti." »'"««ahia
i * . KELLOSEPPÄ
Pikkupoika mestaroltsi krilan»
kanssa J a t u l i sitten • •
Rautamalmlalue^on •A
3 .mailin'pituiheii
< S i e t v B o c k Lake, Ont.—Viime k u u ­kauden
aikana suoritetut timanttlpo-raukset
ovat' todenneet, että Steep
iRock I r on •Mines-^htiön rautamalmi-alueet
ovat n o in kolmen pitiiiset. N i i s ­tä
sanotaan saatavan kuusi miljoonaa
tomua vuodessa' monien sukupolvien
ajan. Tutkimustyöt eivät ole vielä
päättyneet.
semalle^' r^Aseman pylonirakenteesta
hjuollmatta maanalaiset salit näyttä­vät
sangen tilavilta, mikä Johtuu pää­asiassa
; siitä, että arkkitehdit ovat
tehneet kattöholvit näennäisesti pal­j
o n kevyemmiksi ja luopuneet katto­kruunuista.
Jotka "varastavat" kor­keutta.
-Kattokruunujen asemesta on
pyloneihln patitu- marmorista j a kris­tallista
kaiverretut valokuplt. .
: Aseman rakennustaiteellinen asu on
oini6tettu;BieIo.^enäJän kansan tais­telulle'
saksalaisia! aslsteja vastaan jä
Blelo-Venäjän rauhanomaiselle , r a ­kennustyölle.'
Tämä;aate'on saanut
heijastuksensa ' mbsaiikkitäululssa,
veistpkuyissa j a .ornamenteissa. Kes-kisäiiii
.päätyM
prorisäista valettu :> 'sj^bolispmimitel-ma;'^
uvostollineiri Biäo-Ven^^ "
• Aseinalla • o n matkustajia' varten
mPnta salia, portaita Ja rullaportai­ta.
^ .Niidenkin rakennustaiteellisessa
asussa ön^ käytetty bielovenälälstä or-nainerittltaldetta.
ase-niasallssa
b n n^öskin velstossonunl-telaia
*1Blelovenäläislä partisaaneja".
Maanpäällisen aseman seinät on
'vuorattu kalkkiklyellä. Kuusikulmai­sena
rulliaiporrassalissabn neljä väri-lasi
taulua metalllkuvineen. iAsemien
vällsailssa on J . V . Stalinin veistoku-
Tällaisia ovat ison kaaren uuden r a ­dan
aserdat Ai^tkitehdlt, talteiiijat,
kuvanveistäjät ja sisustustöiden mes­tarit,'
Jotka' ovat osallistuneet näiden
asemien taiteelliseen koristamiseen.
tuntevat itsensä dnnellisiksisUtä. että
heidän ajatuksensa Ja työnsä olennoi-t
i iu stalinilaisen aikakauden sutura-keninä:
s!ssa,r^' ^-T^I;-;©;]^
, "Katsoppas isä. minä hajoitlate;
lon-Ja kokosin sen taas. ja m i i S
Jäi voitoksi kolme ratasta;':
iZ7nr!!?rr~ •
Neuvostoliiton
l^upjpa antaisi
työtä 2 milj.
•Moskova. — Neuvostoliiton anunai.
tiliittojen puheenjohtaja VasU V
Kuznetsov/sanoi talouskonferensdsä*
että Neuvostoliiton esittämät kau£
sopimukset merkitsisivät työmahdoiH.
suutta.-suuriUe joukoiUe. ainakin noh I
2,000.000 Ihmiselle. |
;-Ranska voisi pitää 100.000 työläistä
työssä vuoden.
i Britannia saisi, niin paljon tllauk.
sia. että 200,000 työlalseUe nittäai |
työtä vuodeksi.
'Länsi-Saksalle Ja Japanille tarjotut
kauppasopimukset takaisivat työa 1
100.000 työläiselle vuodeksi kummaisa. I
k i l i maassa.
Konferenssissa osoittivat puhujat, 1
että kauppa on .lamaantunut vuoden
1928 ;tasolle. Kun otetaan huomiooi
väestön lisääntyminen, niin havaitaan
kaupan olevan huomattavasti alapuö. j
lella 1928 tasoa.
Sellaiset. ekspertit, kuten ranska-lainen
. prof. p. LeBrun. sanoivat j
kauppavaihdon alhaisuuden syynä o-levän
idän Ja lähnen välisen kaujHi j
lamaannuksen.
USA:n öljylakkoa
lykätty 3 kerran
.. Denver, Colo. .— Vastahakoisesti
lykkäsivät öljsrtyöläisten: unlot lak.
konsa alkamista jo kolmannen kemn
keskiviikkona illalla,-mutta varottivat
samalla, että Jos unlon ja yhtiöidea
välisessä neuvottelussa ei aleta edis*
tyä, n i i n kalkki - öljytyöläiset kautta
maan, yhteensä, noin 275.000, tulevat
huhtikuun .30 p, menemään lakkooa
Ensimmäinen lakkoon menemisen ra*
j a - a i k a oli maalisk. 3 p.
«öljytyöläiset vaativat,ennätykselli­siä
liikevoittoja saaneilta öljyryMl-ölltä
yleistä 25 sentin tuntipalkan ko-rotasta.
" •
Jos lakko alkaa, niin se keskeyttää
toimlnnaii iräikilla ölJynpiOidistusIai*
toksllla Ja-luomronkaasupatkilla.
öljy-yhtiöt tiedottavat tarjonneen,
sa 10 sentin tuntipalkan korotusta.
Näköra^diÖ asemien
rajoitukset poistettu
Wäshiiigton, D. C. — Pedemllnen
yhteyslaitokslen' komissio valmistaa-tui
viikko-sitten huomattavasti laa­jentamaan
näkörädioteolllsuuttapois-taniällä
'koinie j a puoli vuotta vih­massa
.olleen jäädytyksen näköradio-asemien
lupakirjojen antamiseen;
nähden. ' Tämä' merkitsee, että kun
Yhdysvalloissa nyt on vain 108-tele­vision
asemaa ; toiminnassa, niin en­nen
pitkää tiilee y l i 2,000 häköradioa.
semaa toimimaan.
Tällä heteellä on vähemmän kuin
puolet .Yhdysvaltain asukicaista näkö-radioasemien
lähetysten piirissä, mut­ta
päämääränä on saattaa koko maa
television säteiden piiriin. .. > •
niyydä: mxiistoesineinä kisavieraille.'
. " K i i t e n näkyy, n i i n jokainen kisa­vieras,
. amolkkalairien- kuten kiaikkl
muutkin, saavat sulloa lähteissään
tuhkakupin povitaskuvmsa, Ja säästy­vät
vastaisuudessa tiputtelemaan tuh­k
a a m i h i n sattuu.
r. Mutta tämä ei ole vielä paras osa
asiasta. lECirJoltuksessa Josta edellä­oleva
lainaus on otettu myöskin ker-
•rotaan:,
• •^On selvää, että tällainen mUisto-estaelden
valmistus ja myynti saa
varsin suuret mittasuhteet, mutta kun
kyseiset tubkakupit.ron; t i l a t tu .Tans­k
a s t a . . . n i i n tosiaan on menty lilan
p i t k i l l e . " ,
K u n Suötnesta saa sijoittaa valuut­taa
• tiOtomakleiä tavaroiden / ostoon
vain -iraitlovstnah linralla, n i in tieten--
k i n ostoin töuiyt liike Pn saanut
sianomalsen luvan tanskalaisten'tuh<*^
kakuppleh ostaxnlseksi myytäväksi
"Suomen muistoina*'kisavieraille. .
Että muirtaesineiet ori t i l a t tu T'ansi'
kaste johtutx siltä, että tuhkakupit
siellä ovat halvempia ktdn Suomessa
Ja mikään muu esine el tietenkään
oie n i i n sopiva kuin tuhkakuppi.
Tupakoitsija* mtiistaa a i n a ; kun- <;n
tl^ttamassa tuhkaläjäri Juiiuri puh­distetulle
matoUe tai klilloltetulle
lattialle, että äsh,-onhan se Suomen
mtilstokln. tanskalainen' tuhkakuppi.
Joka m a k s o i . . . No. maksakoon minkä
maksoi, eihän-tuhkaupin'hinta kui­tenkaan'voi
nuihdottomlln mennä.
Muutkin olymplamulstomerlät t u ­l
e v a t - o l e m a a n "Sudml-vleraUun'*
muisto^- kohottavia, sillä- emaliset r i n ­tamerkit
on t i l a t tu Italiäista Ja kan-kaiset
hihamerkit — myös 300,000 kpL
—.Kuotsista.
; Kumma, sanomme me, ettei näiU
kaikkia\tllattu Japanlsu!
. 1 U i L : n kertoman mukaan <Wi"'
Suomen liikemiehet ja tehtailijat »•
tayuoBlna j a sotakorvaustavaroitatfii-,
mittaessaan saamaan niin suuria voit­toja,
ettei muistoesineiden Ja kisa-merkkien
vahnistamiseen kannattanut
ryhtyä.. y;
Tietenkin asia niin onkin. _
Kuitenkin meistä täällä maailmall»
olevista tuntuu, että tuhkakupit ei­vät
loppujenlopuksikaan olisi olkf.
aivan välttämättömiä, vaikka emme
mitenkään tuhkakuppejakaan hahree-r
a a . ' Hyvlähännekin ovat ja ken»»-
^saan käytännöllisiä, mutta uselmmi*-
•*a taloissa niitä tuppaa olemaan in­gaksikin.
• Tuhkakuppien asemesU
voitu varata jotakin muuta, jot»*^
aitosuomalaista tavaraa muisto^
nelksi kisavieraille.
Jos ei mitään muuta olisikaan t a
järjestää, n i in oUsl myyty
vasimia, sillä muisto kuin mu»*
tuhkakuppi tai kovasin. .
•KovasUnilla olisi vielä se etu. « »
nUtä esim. täällä Canadassa el ele ¥>-
ka perheellä, kuten tuhkakuppeJ^
kun täällä pistäisi kovasimen pöyc»J
le, nilnjokaineh,vieraskin kysy»»^
tietäisi, että jökm P « l ^ « « ° i * " ° ^
l u f mukana otymplalalslssa. H e l o « "
olympialaisissa. ' \r>tea
Mutta; kuten kaikesta o^kyy.
tyydyttävä • '.kuitenkin »«nskJ^»";
ttöd^akuppiin Suomen mulstoM»'
KuIkurL.--
1 Tämän
fljittaan tuba
miseen, jopii
kdija todella
opetettavat SJ
I töon nähden.
Dinkielisten 1
I suhteessa tarl
I Oppikaa
{naa päivässä.
I suomalaista s
L.4USE
^ On tarpeellj
I että eraanä k
tjisenä on a
jc*o lukien, ki
huen. Kun li
ääneenlukien
j nojen oikeaa
j Jienunän harj
I ii£len oppiml
j -Esitämme. t
I lauseharjoitul
Thislsaro<
[mä on huone.
This Is a doi
{ovi.
This is the
l i s dhe floor {
{huoneen lattii
These are K
idhiis aar dhi
iNämä ovat h
This windö^
Ishat) Tämä i
.This windo^
joiqjn) Tämä :
This door
|oupn) Tämä <
This Is a .v
j ä vaal of dh(
(neen seinä.
The man w
Imärfvll gou
I menemään ta
iHeisgoing
I tu his haus) j
I sa.
H e i s a t h ls
I Hän on ovell
— Canadas
1382,000 lasta
inään alkalsec
Sydämi
den osoii
massa oli
täin hali
lanne au
telUe Jotl
senl.
Unohti
kiittäen.
ME /
Mr. Ja
Mr. ja
Mr. Ja
Mr. ja
Mr. ja
Mrs. 8
Detn
Mr. Su
Mr. A :
Mr. N i
Hanna
MlSS.il
A . Kivi
Mrs. S
Mrs. ^
Mrs. l
Mr. A .
Mr. T(
M r s .L
Lapsia
JoUoln
Tai^ps
, äldjn 1
Vuosi:
kä
oppinu
sei
pojan
iäi
pystysi
Sitten
vielä t
mitä r
i(ri
Parha
tämän I