Vapaus, June 6, 1961

              rSivu'2 Tiistaina, kesäk. 6p. — Tuesday, June 6, 1961
V A P A U S
Organ of Finnish' Canadians; Es-tablished
Nov. 6. 1917. Authoilzed
M Recond CIBSS mail by the P ä t
Office Department, Ottawa. Fub-
Ushed thrice weeUy: Tuesdays,
Thundays.and Saturdaysby Vapaus
Publijshlng .Company Ltd., at 100-102
ElmjjSt. W., Sudbury, Ont., Canada^
Telepfaones: Bus. Office 0 3 l 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaiUng
address: Bo^ 69, Sudbury. Ontario.
Advertising ratea upOn applioatloiL
Translätion tree of.cha}rge; . ? •.
TILAUSHINTA^.'
Canadässa: 1 Tk.«8.00 6 kk. 4.25
• Skk. a.50
linidysvaUolssa: 1 vk: 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. ».504 kk. 8 J9
avia laskuvirheitä
Hampaaton oikeuksien lakimme
Näyttää siltä,, e.ttä pääministeri Diefenbakerin suurielei­sesti
.lupaama ja vihdoin ( viimein suurella mainostuksella
laatima Oikeuksien laki (Bill of Rights)' on loppujen lö|)uksi
• pei*iftsäyseä, aivan hampaaton lakitekele, jossa määritellään
vi^c^jä hytinkin'arvokkaita "periaatteita" ihmisvapaufcsista
^ läilcäamatta nn^lainkäahkäytännössäl Viimeaikaiset ta-pahipnat,
0V|ät osoittaneet, että oikeassa ovat olleet ne cana-dalaiset
—;^ukaanlufcien,meidänkin lehtemnie jotka ovat
arvostelleet eii tämän oikeuksien läih "periaatteita", vaan n i -
' menomaan sen tarkoituksellista hampaattomuutta eli voi­mattomuutta
ja_ saamattomuutta.
Tosiasiassa on sanottava, että liittohallituksen oikeusmi­nisteri
Davie Fulton myönsi joitakin päiviä sitten, jotta pää-muii^
teri John Diefenbakerin Oikeuksien laki ei ole edes sen
pat)erin arvoinen mille se ön kirjoitettu, kuten CCF:n On-tation
jaoston johtaja Donald C. MacDonald sanoi noin viikko
Sitt^A'Nfeivcastlessa pitämänsä puheen yhteydessä. Hän viit­tasi
tällä lausunnollaan oikeusministeri Fultonin toukokuun
26 ^ ä alahuoneen istunnossa antamaan vastaukseen, .^ttä
liittohallituksen oikeuksien laki ei varaa hänelle mitään tur­vaa,
silla kysymys on maakunnallisesta asiasta . . .".selitti
mr.^JSiacPonäld. Toisin sanoen, pääministeri Diefenbakerin
Oi£eiiksien laki turvaa cahadalaisten kansalaisoikeudet edel­lyttäen,
että he eivät asu missään irtaakunnassa!
i Kysymys on eräästä nuoresta calgarylaisnaisesta joka
pienen cahadalaisryhmän mukana vieraili äskettäin^ Kuubas­sa^
ja puhui calgarylaisten hammaslääkärien järjestämässä
tilaisuudessa näiden hammaslääkärien pyynnöstä Kuuban
asioista, lausuen siinä yhteydessä rehellisen mielipiteensä
kpuban vallankumousta puoltavista seikoista.
: "Mahlan julkisen puheensa johdosta ko. nainen, miss Va-lei*
§^mith, erotettiin työpaikastaan — amerikkalaisten ra­hamiesten
kontrolloiman öljy-yhtiön palveluksesta.
^ Kuva on todella hirtehinen: Liittohallituksen paljon ylis­tetty
Oikeuksien laki on kuulema täysin voimaton puolus-tahfiaancanadalaisen
nuoren naisen kansalaisoikeuksia ame-rilidsalaisten
rahamiesten mielivaltaa vastaan Calgaryssa, joka
sajtuu olemaan canadalainen kaupunki, vaikka se sijaitsee­kin,'
etäässä maakunnassa!
> Tämä palauttaa niieleen toisen samantapaisen tapahtu­ma!'"
Äifs^^.i3l|iin'en),i^^ insinööri .erotettiin vähän; aifcai-semittin,;
erä^n,;tois6;j;/;api^ »palveluksesta Ga--
n^dän pohjolassa sen hirveän ?*rikokseh" takia, että hän^ oli
raökastunat 25-vuotiäaseen Canadan, e S k i m o r i e i t o o n , ja' päätti,
purjehtii''liäiii^n''kknssääfn'avioliitoni ,rauhan:.satamaan! .Oir
keufcsifen. jlJi^äj oaoitfeiitui ,tässäki|n ^tapauksessa, täysin hämy,;
paattömafcäi'''peiiäatekii»jaksi" kq'ska ko. yhtiötä ei ole pantu
vastaamaan.; t.ekQ5?^anj^ vaan butistiedoissa kerrotaan, et­tä]
häUitush6rrat."Beuvottelevat^^^^a^^ amerikkalais-y^
tiÖfli ciwlf(feliffls^n Haaräosä^^ kanssa.
V 'T=Vifee?ott»siinä, että-tämä Diefenbakerin oikeuksien laki
ei ole osa perustuslaista^ mikä sitoisi/koko maan alaisuuteen­sa,
kuten maamme ^demokraattiset "piirit yleensä' ja erikoi­sesti
*|yötäprdnte|pffivaatin jaj vaatij äejdellfienkin. Tpry.-i;
halliti^j ,i£if^|t^i^Jgi nialuiiiiut jiä^laista' ^iUvaa kansälais-i •
oikeuksien turvaa, vaan turvautui pelkkään eleeseen käyt^
tämällä siinä hyväkseen vanhaa jaaritusta "maakunnallisista
oikeuksista". Pääministeri Diefenbaker^äJSanoi tämän oikeuk­sien
lakinsa "muodostavan vapauden alttarin . . . "
"Yllämainituilla nuorilla ihmisillä on epäilemättä tarjot­tavana
paremmin sopiva määritelmä siilli-lakitekeleestä!
(Oheellisen artikkelin on k i r j o it
tanut Suomen Rauhanjärjestön s ih
teeri, maisteri Mirjam Vire-Tuö-minen,
joka kuluvan vuoden alku­puolella
vierail Kuubassa.)
Maihinnousu alkoi yöllisellä
pommitusretkellä Havannan mii
joonakaupunkiin. Kohteena kerro­taan
olleen Ciudad Libertad (Va
pauden kaupunki). Se o l i Batistan
aikana sotilasleirialue ja Castron
aikana se on muutettu j a uudel­leen
rakennettu lasten koulukau­pungiksi.
Olin Ciudad Libertadissa tämän
vuoden alkaessa. Kuuban yhteis­kuntaelämän
eri alojen edustajia
oli kutsuttu, siiine suureen uuden­vuodenvastaanottoon.
Valko- jä
mustaihoisten kuubalaisten yhtei­nen
kansallinen innostus puhkesi
lämmintä subtrooppista yötä kuu­mempana
spontaanisiin lauluihin
ia huutoihin: "Cuba; territoria .11-
bere de America" (Kuuba, Ame­rikasta
vapaa alue);. Opetusminis­teriön
suuri rakennus o l i koristet­tu
kaikkien maiden l i p u i n j a tun­nuksin:
"Tieto tuov vapautta".
"Vuosi 1961, koulutuksen vuosi".
K i e r t e l in \ Ciudad Libertadissa
myös päivällä, katselin sen valoisia^
nykyaikaisia koulurakennuksia. Mi­ten
paljon lienevät viihtyisät luok­kahuoneet,
poliklinikka j a raken­t
e i l la oleva uimastadion vaurioitu­neet
pommituksessa? Montako ih
mishenkeä siinä menetettiin?
Kuinka vähän meillä Suomessa
tiedetään Kuubasta, sen saa päivit
täin todeta seuratessa amerikkalalr
sista lähteistä suomalaisiin lehtiin
virtaavaa materiaalia. Ehkä vasta­vallankumouksen
täydellinen fias
ko kuitenkin sai useampia ihmet
telemaan miksi Kuuban kansa puo­lustaa
sellaisella yhtenäisyydellä ja
innolla nykyistä järjestelmää, jos
se on sellaista "hirmuvaltaa" kuin
väitetään. Eikö olisi Suomessakin
syytä etsiä tietoja Kuubasta itses
tään eikä sen ulkopuolelta?
Kuuban tapausten järkyttämä
amerikkalaismielinen lehdistö on
keskittynyt etsimään syntipukkeja
Ruusuisin toivein säestetyt \ mai­hinnousun
lyhyt ja nolo loppu oli
shokki kadun'miehelle, jolle oli us­koteltu
Kuuban kansan avosylin
odottavan vanhan järjestelmän pa­luuta.
Pettynyt mifeliala pui^kautuu
uusiin törmäilyihin Kennedyn
on . tehtävä jotakin,' lähetettävä
rhies avaruuteen tai julistettava-so-,
ta jollekin (!); tai tehtävä muuta
"rakentavaa";. . . ! Syitä etsitään
USA: n v tiedustelupalvelusta, soti­laallisesta
johdosta ja presidentin
herkkäuskoisuudesta. Tapahtuneen
laajempaa taustaa ei tahdota näh­dä.
, Yhdysvaltain Kuubaan päin har­joittama
politiikka on ollut jatkuva
sarja - virhelaskelmia; Niiden pohja
ei kuitenkaan ole sattumanvarai­sissa
tekijöissä, vaan imperialismin
tyypillisessä sokeudessa ja kyvyt­tömyydessä
näl^dä iJdsia kansain­välisi-
suhteita, sosialismin ja
r a u l ^ ' voimien voittoisaa etene­mistä
kaikkialla maapallolla.
Seuraavassa eräitä silmiinpistä-vimpiä
USA:n toimenpiteitä, joi­den
seuraukset kytkeytyvät Kuu­ban
nykypäivien tapahtumiin.
USA tuki avoimesti loppUuii
saakka diktaattori Batistaa, jonka
valtakaudella murhattiin ja kfdu-tettiin
kuoliaaksi 20,000 kuubalais­ia.
Amerikkalaisia aseita käytettiin
oikeuksiaan vaativia kansanjoukko­ja
väistään. Amerikkalaiset pommit
surmasivat syysk. 1957 tuhansiat
Cienfuegosin kaupungissa j a pom­mitusta
johtanut Batistan upseeri
sai välittömästi tämän jälkeen kor-:
kean amerikkalaiseni kunniamer­kin.
E i liene ihme, että Kuuban
kansan parissa vallitsee voimak­kaasti'
amerikkalaisvastainen mie­liala.
Vallankumouksen jälkeen v. 1959
Kuubassa suoritettiin maareformi;
Suurtiloilta takavarikoitiin maata
ja luovutettiin sitä maattomille
maatyöläisille, Kuuban todelliselle
paariasluokalle. " Y k s i ainoa ame­rikkalainen
yhtiö — United Fruit
Co. — omisti 30 pros. Kuuban par­haasta
viljelysmaasta. Castron hal­litus
oli valmis suorittamaan lu-nastusmaksun
takavarikoidusta
maasta omistajan v. 1958 veroil.
moituksessa ilmoittaman maan ar­von
mukaan. Tähän järjestelyyn
amerikkalaiset eivät suostuneet.
USA vastasi julistamalla Kuuban
taloudelliseen saartoon.
Seuraus oH ensiksikin, että val­lankumous
sai ^ a a s e u d u n väestön
valtavan enemmistön innostuneen
kannatuksen; toiseksi, että Kuuba
solmi kauppasuhteet sosialistisiin
maihin j a vapautui samalla USAn
voimakkaasta taloudellisesta ot­teesta.
USA jatkoi painostustaan kiel­täytymällä
jalostamasta Neuvosto­liitosta
tuotua öljyä amerikkalais­ten
omistamissa öljyjalostamoissa.
Tämä loimenpide johti siihen, että
Kuuban hallitus otti öljynpuhdista-mot
valtion haltuun. Se o l i alku
kaikkien ulkolaisten omistamien
teollisuuslaitosten kansallistami­selle.
Niistäkin Castron hallitus
tarjosi lunastusmaksua sokerin
viennin muodossa, mutta amerikka­laiset
eivät hyväksyneet mitään
neuvotteluratkaisuja;
USA ryhtyi avoimesti tukemaan
väkivaltaista sabdtaashitoimintaa
Kuubaa vastaan. Sokeriruokovilje^ /
lyksiä ja tupakkavarastoja pommi''
lettiin j a poltettiin. Lukuisat ihmi­set
saivat surmansa tai haavoittui
vat pommiräjähdyksissä. Nämä ve­riteot
kiihdj^tivät' entisestäänkin
amerikkalaisvastaista mielialaa
Kuuban väestön keskuudessa.
Lokak. 26 pnä 1959 suoritettu
lentopommitus vaati uhrinaan 40
kuubalaista. Välittömästi tämän
jälkeen Kuuban haljitus ryhtyi pe­rustamaan
vapaaehtoista miliisiä,
SO. työläisten j a talonpoikain ar­meijaa.
Kansa aseistettiin j a työn
ohella talonpojat, työläiset j a y l i ­oppilaat
osallistuivat : sotilaallisiin
harjoituksiin, tuholaistoiminnan ja
odotettavissa olevan inaahanbyök-käyksen
torjumiseksi. Olisiko hal­litus,
j o l la ei olisi kannatusta kan­sansa
(parissa, kuten USA väittää
Castrosta, jakanut aseita kansan­joukoille?
-
Kuuba aloitti suurisuuntaisen ra­kennusohjelman,
aliravitsemuksen,
työttömyyden ja lukutaidottomuu­den
poistamiseksi, kansan suurten
joukkojen 'elintason nostamiseksi.
Maahan. kutsuttiin yliopistona opet­tajia,"
teknikkoja, j a asiantuntijoita
joka puolelta maailmaa, USA:sta
yhtä^ hyvin kuin Neuvostoliitosta,
Länsi-Euroopan maista yhtä hyvin
Icuin Kiinasia. Tahdomme, että yli­opistoissamme
luennoi amerikka­lainen
taloustieteilijä kapitalismisi
ta ja neuvostoliittolainen taloustie-teiMjä
sosialismista, sanoivat kuu­balaiset.
Miten kävi? Amerikkaläi-
Algiersin poliisi­päällikkö
murhattu
.Algiers. — Algiersin poliisipääl­likkö
Roger Gavory, joka järjes­ti
euroqppalaisperuisten ihmis­ten
toiminnan tutkimisen huhti­kuussa
.-epäonnistuneesti päätty­neen
kenraalien kapinan jälkeen,
murhattiin kotonaan keskiviikkoiin
tana. \-
Gavery nimitettiin poliisipäälli­köksi
6 viikkoa sitten. Häntä o-l
i isketty puukolla j a hänen pää­kallonsa
oli murskattu. Poliisit sa­novat
murha -miesten odottaneen
Gavorya hänen kotonaan.
ympärille j a vahvistanut cubalais-ten
päättäväisyyttä puolustaa hank­kimiaan
oikeuksia ja kansallista
riippumattomuuttaan.
Latinalaisen Amerikan kansat
seuraavat kiihkeästi Cuban tapauk­sia.
Monia ihmisiä haavoittui ja
sai surmansa näissä maissa polii­sin
tulittaessa Cuban puolesta jär­jestettyjä
mielenosoituksia maihin­nousun
päivänä. Latinalaisen Ame­rikan
mäissä on monta diktaattori-hallitusta,
joiden suojelija on sa­ma
kuin Batistan aikoinaan. Tässä
set tiedemiehet ja asiantuntijat jäi- kuohuvassa maanosassa on U S Am
vät tulematta. Sosialistisista maista Akilleen kantapää, jonka varjele-tiedeihiehet
j a teknikot saapuivat, miseen imperialismin vanhat kei-
... Pysykäämme suta erillään
: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy oli väärässä
yrittäessään Ottawassa parlamentin istunnossa pitämänsä
puheen avulla vaikuttaa yleiseen mielijMteeseen niin, että
Canada liittyisi O A S i i n— Amerikan Valtojen Järjestöön, sa­noi
CCFn kansallinen johtaja HazenArgue viime viikolla
Hamiltonissa, uuden puolueen asioista keskustelemaan kut^
sutussa kokouksessa.
Äuoniioiden, että presidentti ^ Kennedy sekaantui Cana­dan
moniin kysymyksiin ja että hän kehöitti kaiken lisäksi
Canadaa liittymään OASiin, mr. Argue sanoi: "Minun mie--
lestäni olisi suotavaa, että kun ulkomaalainen johtaja nou-^
see alahuoneemme puhujakorokkeelle, hänen tulisi selittää
onian maansa asioita, antamatta liian -paljon ilmaisia neu­voja
siitä; mitä meidän pitäisi kansakuntana tehdä."
Tämä on tärkeätä senkin vuoksi, kun Canadan pitäisi
voida sanoa maailmalle, että meidän maallamme on itsenäi­nen
ohjelma — että Canada ei ole Yhdysvaltain takataskus­sa,
selitti puhuja.
Me puolestamme uskomme, että mr. Argue on tässä asi­assa
ehdottomasti oikeassa. Tosiasiassa me uskomme, että mr.
Arguevcsitti yllämainitun lausuntonsa yhteydessä canadalais-ten
suuren-enemmistön mielipiteen.
__Vaikka meillänonkin sellaisia yksilöitä, jotka ovat täs­säkin
asiassa "amerikkalaisempia" kuin itse Amerikan imr
perialistit — liberaalipuolueen johtaja Lester B. Pearsonin
ollessa Vksi iieistä—- niin he edustavat kuitenkin pimeää,
mistään piittaamatonta ryhmää, jonka mielestä meidän pi­täisi-
olla kansakuntana Yhdysvaltain raharuhtinaiden lattia-,
mattona. Että OASiin, liittymisen vastustaminen on todella
laajalle levinnyt ja syvälle ulottuva liike Canadässa, se nä­kyy
myös maamme raha- ja teollisuuspiirejä edustavan F i ­nancial
Post-lehden etusivun toimituskirjoituksesta, jossa
vastustettiin OASiin liittymistä seuraavin perustein:
"Ei ole mitään sellaista tämän pallonpuoliskon rauhaa
ja hyvinvointia edustavaa toimenpidettä OASin jäsenyydes­sä,
mitä emme voisi tehdä sen ulkopuolellakin. Ja joissakin
tapauksissa on ei-jäsenyys myönteinen etu.
"On hyvin ymmärrettävää, että presidentti Kennedy ha­luaa
enemmän ääniä puolelleen OASissa. Hän haluaa meidän
tulevan siihen järjestöön siksi, että me äänestäisimme hänen
puolestaan satelliittien malliin . . . /
"Se tosiasia, että monessa tätä pallonpuoHskoa koskevas­sa
asiassa Canada tulisi näkemään melko paljon silmästä
silmään Yhdysvaltain kanssa, ja äänestäisi sen mukana, on
tämän ongelman sydämenä.
Jiltan ''suurvaltakonferensi"
päättyi viime viikolla
. Moskova. — U S A n j a neuvosto­l
i i t on välisen jännityksen erimie­lisyyden
aiheet olivat avonjielisen
pohdiskelun alaisena siinä suljetus­sa
epävirallisessa suurvaltakonfe-renssissai
joka viime viikolla pidet­t
i in kuuden päivän ajan Krimillä
Jaltassa. Neuvotteluun osUistui mm
amerikkalainen neekerilaulajatar
Marian Anderson, USAn kirkkojen
rauhanliiton johtaja Philip E. Mos-ely;
Encylopedia Britannican julkai­sija
USAssa, W i l l i am Benton; useita
USAn jöhtavimman yliopiston —
Harvardin — professoreita ja tie­dekuntien
dekaaneja ja liikemie­hiä
ynnä muita yhteensä 17 hen-
OASin jäsenmaana Canadaa
pidettäisiin kaikkialla Yhdys­valtain
pihdeissä olevana maa­na.
Kun äänemme olisi sopu^
soinnussa Yhdysvaltain kans­sa.
Latinalainen Amerikka sa­noisi,
että meidän puheemme
on - saneltu Washingtonista.
Silloin kun olisimme eri miel­tä,
me kärjistäisimme edelleen
muutenkin arkoja suhteitam­me
Yhdysvaltoihin." '
Mahdollisesti me emme voi
olla kaikissa seikoissa ehdotto­masti
yhtä "mieltä Financial
Postin kanssa. Mutta pääpiir­teissään
Financial Post on kui­tenkin
oikeassa Canadalla
ei, ole mitään voitettavana,
vaan paljon hävittävänä, jos
liitymme presidentti Kennedyn
sanelun mukaan OASin jäse­nyyteen
vain siksi, että Yhdys­vallat,
saisi Canadast^a yhden
lisä-äänen Latinalaisen Ameri­kan
maiden ääniä vastaan! Py­sykäämme
erpssa siitä järjes­töstä
sillä ;se huonojitaisi edel­leen
maamme mainetta ulko­mailla,
erikoisesti Latinalaises­sa
Amerikaa. „
kilöä johtajanaan Saturday Review­i
n , päätoimittaja Norman Cousins
sekä 16 neuvostoliittolaista, jouJcos-sa
mm. akateemikko, näytelmäkir­j
a i l i ja Aleksander. Korneitshuk,
"avaruus-akateemikko" j a Neuvosto­liiton
ulkomaisia kulttuurisuhteita
hoitavien seurojen liiton puheen­johtaja
Nina Popova ynnä muita.
-Mitään ehdotuksia ei neuvotteluista
tulla tekemään.
Neovottelut pidettiin suljettuina
eikä siitä keskiviikkoiltana Mosko­vassa
pidettyä lehdistötilaisuutta
varten kirjoitettua tiedonantoa lu­kuunottamatta
anneta muille tieto­ja.
Osapuolet uskovat sen kuitenkin
auttavan kummankin maan halli­tuksia.
Tapaaminen sujui väittelyn
merkeissä ja on jatkoa viime vuon­na
loka—marraskuussa USAssa
Dartmouth Collegessa New Hamp-shiressa
pidetylle ensimmäiselle
kosketukselle. Omassa piirissään
osanottajat tulevat kylläkin levittä­mään
yksimielisyyden merkis.sä
päättyneen neuvonpidon käsityksiä.
Niinpä esim. Gerasimov sanoi saa­tujen
ajatusten tulevan saamaan
konkreettisen ilmentymänsä kirjal-lisuuderi
j a taiteen aloilla;
Toukokuiin 22—28 päivinä pide­tyn
tapaamisen aikana keskusteltiin
tärkeimmistä kansainvälisistä ydin­kysymyksistä
(atomikokeet, aseis­tariisunta
ym.) ja käytiin väitte­lyä
mm. aiheesta "millaisena halu­amme
nähdä maailman-vuonna ig-
70". Ken lehtimiehet kysyivät, mil­laisena,
vastasi.Mosely: Ennen kaik­kea
haluaisimme, että se yleensä­k
i n olisi olemassa vielä 1970. Aka­teemikko
Federov lisäsi osanotta­j
i en todenneen tässä yhteydessä,
että vuoteen 1970 voitaisiin esimer­kiksi
nälkä poistaa maailmasta, jos
kansat saataisiin yhteistyöhön. ,
Seuraava tapaaminen tämänkal-sissa
merkeissä pidetään USAssa.
Osanottajat toivovat, että Hrush-tshevin
ja Kennedyn tapaaminen
Wienissä olisi tapahtunut yhteisym-ryksen
merkeissä niikuin kohtaa­minen
Jaltalla.
Tämän vuoden alkupuolella ilihoi-tettiin,
että 2,000 kuubalaista y l i -
oppilasta matkustaa opiskelemaan
sosialistisiin maihin. ,
USA:n johto on peittelemättä
julistanut aikovansa nujertaa Kuu-ban
nykyisen hallituksen.' Rocke­feller
ja ns. Kansainvälinen Pelas-
'tuskomitea, joka aikoinaan tuki
Unkarin vastavallankumousta, lah­joitti
kaksi miljoonaa dollaria Kuu­ban
vastavallankumouksen hyväk­si.
Eisenhower myönsi samaan tar­koitukseen
presidenttikautenaan
miljoona dollaria "läntisen pallon­puoliskon
puolustamiseksi"! USAn
tiedustelupalvelun (CIA) määrär;»-
hat ovat salaisia, joten niistä voi
vain arvailla; Miljoonan dollarin
lurvin rakennettiin kaikessa kii­reessä
Guatemalaan salainen Ien
tokenttä, jonka päätarkoitus! näkyi
Kuubaan suoritetun maihinnousun
aikana.
Hyökkäysuhan edessä Kuuba ve­tosi
sosialististen maiden apuun.
Se osti aseita näistä maista j a sen
vetoomuksiin vastasi Neuvostoliit­to
ilmoittaen antavansa - kaikkea
apua Kuuballe, jos sen kimppuun
hyökätään. L^sältsi Kuuba sai so­sialistisista
. maista suuria lainoja
maansa teollisuudeQ rakentamisekT
Si. . _ .;
Hallituksensa alkuaikoina Fidel
Castro useaan otteeseen korosti
Kuuban puolueettojpauuspyrlcimyk-siä:
"Meidän vs/llänkumouksemme
väri on oliivinvihreä k i i in sissiem-me
univormut", sancH • Castro. ::'^h-dysvaltain
Cubaa vastaan • h^rjort'
tama painoitus johti väistämättä
Cuban liittoon sosialististen maiden
kanssa, jotka pystyivät antamaan
realista t t i k e a C u b a i i oikeutetuille
pyrkimyksille samalla kunnioittaen
Cuban riippumattomuutta j a itse^
määräämisoikeutta. On kuvaavaa,
että- vappuna maihinnoususta saa­dun
voiton johdosta järjestetyssä
suuressa paraatissa pitämässään
puheessaan Fidel Castro sanoi C u '
ban sosialistiseksi maaksi.
Näin U S A : n koko politiikka on
väistämättä johtanut sen taloudel­liseen
tappioon Cubassa. Avoimen
tai verhotun kolonialisijain mene­telmät
eivät enää päde. Amerik­kalaisten
puheet "länsimaisesta va­paudesta"
kaikuvat erityisen irvok­kailta
cubalaisten korvissa. U S Am
politiikka on vain yhdistänyt Cu­ban
kansan entistä tiiviimmin Cas­tron
johtaman vallankumouksen
not eivät riitä.
Latinalaisen Amerikan maat o-vat
USA:n pääoman yksinvaltai­sesti
hallitsemaa raaka-ainemaitä.
Elintasosta puhuu, että keski-ikä
näissä maissa on 35 vuotta, kun
USA:ssa se on 65 vuotta! Näin
kertoo amerikkalainen kirjailija C.
Wright Mills kirjassaan "Listen
Yankee" j a mainitsee, että noin
% näistä kansoista on a l i r a v i l L ^
puolet väestöstä sairastaa puutos-ja
tarttuvia tauteja, puolet on lu­kutaidottomia
ja % väestöstä elää
puolifeodaalisissa työsuhteissa,
Suurm osa maasta j a luonnonrik­kauksista
kuuluu ulkolaisille yhti­öille
ja harvalukuisille kotimaisil­le
suuromistajlle. . •
Tällaisen tilanteen ylläpitoa sa­notaan
"läntisen pallonpuoliskon
puolustamiseksi". Latinalaisen A-merikan
kansojen takapajuisuus
ja toivoton kurjuus on ollut edel­lytyksenä
USA:n yhtiöiden näistä
maista korjaamilla satumaisille voi­toille.
Sanotaan jokaisen näihin
maihin : sijoitetun dollarin tulevan
omistajilleen kaksinkertaisena • ta­kaisin
jo vuoden' sisällä. USA:n
paljon puhutusta ulkomaanavusta
on latinalaiseen Amerikkaan sijoi­tettu
sodan jälkeen vain 2 pros.
e l i pienempi:summa kuin yksistään
F i l i p p i i n e i l l e . Eikä näitä avustuk­sia
suinkaan 'käytetä näiden' mai­den
itsenäisen talouden kehittämi-
' ' s ^ n , mikä olisi elintason todelli­sen
kohottamisen edellytys.
^äin ollen MI, luonnoUista^että;
latinalaisti^ rAmärikan.^ kansat )ka^
sovat Kuuban vallankumousta suu­rena
innoittavana esimerkkinä. Jo­ten
Yhdysvalloilla on syytä olla
huolestunut t mahdollisuuksistaan
pitää yllä nykyistä tilaa latinalai­sessa
Amerikassa. On väistämä­töntä,
että levottomuudet tulevat
jatkumaan j a kansallinen vapaus­l
i i k e voimakkaasti nousemaan. Im­perialistiset
väkivaltamenetelmät
kansqjen riippumattomuusliik-keen''
tukahtuttamiseksi voivat saa­da
aikaan paljon verenvuodatusta
ja tuhoa, mutta ne eivät pysty
enää pysähdyttämään kansojen va­pauspyrkimysten
etenemistä. Sen
olemme nähneet Afrikassa. Saman­lainen
opetus on edessä latinalai­sessa
Amerikassa. ;^
USA teki bissRestä
uomin kustannuksella
Ylläolevalla otsakkeella kirjoitti mävarastoista kaikenlaista romua
— Selluloidia ensimmäisen ker­ran
valmisti englantilainen Ale­xander
Parkes v. 1865.
nimimerkki *'Kras|' viime viikolla
Suomen laajemmin leviävässä työ­väen
päivälehdessä (Kansan Uuti­set)
seuraavaa:
Äsken esitettiin lehdessämme nii­tä
näkymiä, joita on olemassa US­A
n ja Suomen välisen kaupan laa­jentamiseksi.
Tällöin todettiin, et­tei
sellaisia mahdollisuuksia, juuri
ole yksinkertaisesti siitä syystä, et­tä
U S A ostaa meiltä paljon vähem­män
kuin Suomi USA:sta. Suomel­la,
ei ole dollareita eikä kultaa os-tojensa:
laajentamiseksi USA:sta;
•Lisäksi lehtemme uutisessa todet­t
i i n , että U S A : n kauppa on Suoniel;
le sangen epäedullista siitä syystä,
että USA:n vientihinnat, liikkuvat
maailmanmarkkinoiden hintatasol­la,
kun taas USA maksaa meille
vientituotteistamme huomattavasti
alle muualta maailmanmarkkinoil­ta
saamiemme keskihintojen.
Mutta U S A ei ole kohdellut Suo­mea
näissä talous- j a finanssiasiois­sa
muutenkaan kovin- hellästi j a te­kisi
mieli sanoa ei ole noudattanut
reilun pelin eli amerikaksi. Fair
playn sääntöjä. Tässä mielessä on
syytä lämmittää ylös eräs merkittä­vä
tapahtuma, jossa rikas ja suuri
USA teki pienen j a köyhän Suomen
kustannuksella todella bissnestä.
Helmikuussa 1958 silloisen virka­mieshallituksen
pääministeri ja en­tinen
Yhdyspankin ja Suomen pan­k
i n pääjohtaja von Fieandt ilmoitti,
että Suomi on saanut USA:lta uu­den
dollariluoton, jonka arvo o l i 14
miljoonaa dollaria eli noin 4,5 mil­jardia
markkaa ja joka oli.tarkoitus
käyttää Pirttikosken voimalaitoksen
konehankintoihin.
Esitys tapahtui niin sujuvasti jai
usko^avasti, että eduskunta ontoi
lainanottovaltuudet yksimielisesti.
Mutta eduskunnassa oli sillä hetkel­lä
ehkä vain kourallinen kansan­edustajia
(joitakin Kansallispankin
ja Yhdyspankin ym. huippusuur-pääoman
edustajia), jotka tiesivät
mistä todella oli kysymys.
LieVästi sanottuna von Fieandt
puhui eduskunnalla muunnettua, to­tuutta.
Ensiksi Suomi ei matanut
U S A : l t a dollarin dollaria '^uttä
luottoa. Kysymyksessä oli ainoas­taan
edellä mainitun summan suu-röisen
•'•pehmeän" markkamääräi­sen
luoton mijuttamisen kovaksi
dollarivelaksi, josta kaiken lisäksi
piti tämän jälkeen maksaa korkoa.
' U S A : n hallitus pani. Export-Im-.
port Bankin asialle ja Suomen Pan­kin
sisärenkaan (todennäköisesti
pääasiassa von Fieandtin kanssa)
käytyjen ;neuyotteJiujen tuloksena
pii j ilfiamituh markkamääräisen
lan muuttaminen kovaksi dollarive­laksi:
Tätä doUarivelkaa, joka lisät­t
i in muina miehinä vanhoihin dol-larivelkoihin.
Suomi maksaa vielä
tällä hetkelläkin.
Toiseksi oh huomattava, että
mainitulla "uudella" dollariluotoUa
ei voitu ostaa mitään USA:sta —
kaikkein vähiten Pirttikosken voi­malaitoksen
koneita. Viimeksi mai­nitut
konekaupat olisivat olleet jo
yksin käytännöllisestikin mahdot­tomia.
Pirttikosken koneet — ge­neraattorit
Sveitsistä, turbiinit Län­si-
Saksasta j a 4,000 kilovoltin muun­tajat
Ruotsista — oli hankittu ja
maksettu muilla valuutoilla jo pal­jon
aikaisemmin.
. Edellämainitut Suomen markka­määräiset
velat USA:lle saivat al­kunsa
jo suursodan päätyttyä, jol­l
o in Suomi osti USA:sta sotavoi­mien
Eurooppaan jääneistä ylijää-eri
vuosina yhteensä-31 miljoonan
dollarin arvosta. Kylmän sodan
alettua U S A ryhtyi keräämään eri-;; ;
laisia strategisia sotatarvikevarasto-,
ja, joihin kuuluivat ntm. maata-.,
loustuptteet. Tämän seurauksena
oli maataloustuotteiden suunnatoa, .
ylijäämätuotanto USA:ssa; Näiden-tuotteiden
varastointi tuotti suuria, .
vaikeuksia ja lisäksi niitä uhkasi
pilaantuminen.. Niille ei löytynyt. „ •
menekkiä USA:ssa sen paremmin ..;
kuin , muuallakaan maailmassa,--
markkinahintoihin. USA ryht j i
kuitenkin tyrkyttämään näitä maa­talouden
ylijäämätuotteita eri p u 6 - * ".
Iille maailmaa ja m.m. Suopii r y h - - ' ' '
tyi vuodesta 1954 alkaen ostamaan^ :>i,
näitä markkaluottoja vastaan: ^ h : .
tona oli kuitenkin, että U S A ostaisi -
näillä markkaveloilla vastaavasti. ..
suomalaisia vientituotteita. Tätä
ehtoa USA e i kuitenkaan täyttänyt,: .
vaan pakotti, kuten sanottu. Suo­men
muuttamaan markkavelan dol­larivelaksi.
Tämä markkamääräinen ylijää-^' '
mäluotto o l i Suomelle joka suhte^S;,- .
sa epäedullinen ja tarpeeton. O l i -
simme sianeet monesta muusta V
maasta mainittuja maataloustuottei­ta
ilman luottoa suoraan omaa vienr-.v>
tiämme vastaan. Tällaisia maita
ovat m.m. eräät Etelä-Euroopan j a ...
latinalaisen Amerikan maat, joiden
kanssa meidän on sangen vaikea
saada kauppaa tasapainoon juuri .
tuontiartikkelien suppeuden vuoksi;
Myfs Neuvostoliitosta j a muista 30- •
sialistisista maista olisimme saaneet
näitä tuotteita suoraan vientiämme H
vastaan. — Kras.
TyttötMot suljetaian
Jakarta. — Kaupungin virkaili­jat
tiedoittivat keskiviikkona, että
tyttötalot suljetaan pian, j a että.
kaupungin 12,000 porttoa tulee saa­maan
avustusta elämänsä uudel­leen
järiestä^isessä.
JA
TÄTÄ
ANTOI SAMAIiLAHmUVLLA
TAKAläiN' •
Englantilainen j a skotlantilainen
istuivat -samassa rautatievaunussa.
Yhfäkkiä englantilainen kysyyr
• Voitteko panoa mitä erop on
skotlantilaiselia^jäi akäUal .1
— E n osaa sanoa;; vastasi' skot­lantilainen.
. •
— Niin, sanoi englantilainen,
ekbtlaitilainen on l i i an saita ollak­seen
aasi j a aasi oh l i i a k s i tyhmä
ollakseen saita.
— Jaha, sanoi skolantilainen ja
.-^en jälkeen e i sanottu mitään k o i
meen tuntiin. Sitten skotlantilainen
sanoi:
- r - Voisitteko sanoa mitä eroa qn
englatilaisella ja aasilla? .
— En, vastasi englantilainen.
— En minäkään, sanoi skotlanti­lainen,
vaikka olen istunut ja
miettinyt sitä jo melkein kolme
tuntia
IHME OLI TAPAHTUNUT
— Mitä tässä pullossa on? kysyy
tullimies.
— Pyhää vettä Lourdesin lähtees­tä.
Sillä on ihmeellinen voima.
Haisteltuaan ainetta sanoi tulli­mies:
— Konjakkiahan tämä on.
- — K o n j a k k i a ! Ihme on siis ta­pahtunut.
PÄIVÄN PAKINA
Sittä se puustis katsoen näyttänee
Entisen "munalukjcomestarin" Jäl­kiä
pöyhittäessä on Quebeciista tul-;
lut suuren yleisön tietoon yhtä Ja
toista sellaista, mikä ei päivänvaloa
kestä. ,• • •,
Kuten tiedetään, munalukkolals-taan
surullisen kuuluisaksi tullut.
Wall Streetin pankkiirien hyväksi
poliittisesti toiminut liivintaskudik-taattori,
edesmennyt Maurice Dup-lesfis
Ja hänen Johtamansa^ taantu
muspuolue, olivat vuosikausia ^'valt­tia"
Quebecin maakunnassa.
Jos joku rohkeni esittää perusta­vaa
laatua olevia vastaväitteitä hä­nen
"ohjelmalleen" Ja valtakomen-nolleen.
sellainen arvostelija julistet­tiin
' miltei Jumalankieltäjänä eli
Diiplessissin vastustajana, mikä oli
yksi Ja sama asia, kokonaan lauisuo-jattomaksi:
hänen toimipaikkansa Ja
asuntonsakin suljettihi munalukolla
Ja sillä siisti.
Mutta kaikki loppuu aikanaan —
taantumusi>orvarien rötösten pal-
'jous millohikaan:
Nyt on erinäisissä kuulusteluissa
osoittautunut! että Duplessisin Joh­tama
Union National hallitus, mikä
tunnetaan paremmin munalukkola-klhällitukscn
nimellä, oli kuulema
kfehlttänyt hienon Järjestelmän, jon­ka
mukaan erikolssuoslossa olevat
suuryhtiöt maksoivat sovitun mää­rän
maasua lllketohnlstaan Duplessi­sin
hallituksen kanssa.
Kun tällainen yhtiö sai eräitä sa­tojatuhansia
dollareita käsittäviä
hankintasopimuksia sikäläisen maar
kuntahallituksen joltakin jaostolta,
siitä annettiin pöydän alitse vissi
prossnttl "palkkiota" eli hyvitystä
jollekin hallituksen välitysmiehelle
— ja siten saadut lisätulot käytet­tiin
tietenkin niin,_ että "systeemi"
voi esteettömästi Jatkua vuosikausia.
Esimerkkinä tästä välityspalkkiok­si
sanotusta poliittisesta lahjonnasta
on esitetty eräitten yhtiöiden satoi­hin
' tuhansiin dollareihin nousevat
maalikaupat .Quebecin '«iaakunta-hallituksep
kanssa. Yhtiöt perirät
Quebecin maakuntahallitukselta
muistaaksemme noin puolitoista dol­laria
korkeamman hinnan gallonsilta
maalistaan, mitä ne saivat samaa
maalia myymällä maamme itäranni­kon
maakuntahallituksilta — Ja tä­ten
' veronmaksajilta kupatut: lisätu­lot
jaettiin sitten "asiamiespalkkioi-na"
sellaisille välikäsille. Joiden
avulla suhteet yhtiön Ja maakunta-halUtuksen
välillä pysyivät "hyvhi
rasvattuina".
Kun tämän asian Johdosta tiedus­teltiin
alahuoneen istunnossa Otta-wassa,
että mihin toimenpiteisiin
voitaisiin ryhtyä näitä yhtiöitä vas­taan,
Jotka ovat ilmeisesti keplotel­leet
päivänvaloa sietämättömUlä
keinoilla quebecllaisten verovaroja,
nim torontolalnen aamulehti riensi
k.o. yhtiöiden avuksi 'kirjoittamalla
oikein toimituspalstallaan viime tors­taina:
• • :
". . . Näyttää, että jotkut yhtiöt
maksoivat palkkiota hallitukselle sii­tä
edusta, että saivat suorittaa töitä
maakunnalle. Että yhtiöt eivät pitä­neet
kiinni periaatteista; eivätkä
kielätytyneet yhteistoiminnasta hal­lituksen-
tai sen asiamiesten kanssa,
tällainen alakäden liiketoiminta on
valitettavaa; mutta Jos he olisivat
menetelleet siten (kieltäytyneet lah­justen
antamisesta — K ) , ne (yh-tiöt>
eivät olisi korjanneet Quebecin
poliittista ilmapiiriä; ne olisivat vain
saattaneet itsensä pois liiketoimin­nasta
Siinä maakunnassa."
fsiis toisin sanoen — helvettita
"periaatteet" ja moraalikäsitteet sil­loin
kun halutaan liiketoimintaa
hai-joittaa! Eli. oikein tai väärin, ko-kooiv
käärin, on pääoman amoa "us­kontunnustus.
Mutta Globe myöntää" kuitenkin,
että Jossakin on vikaa — ja tämä
"vika" löytyy tavallisista kansalaisis­ta,
joilla ei ole osaa eikä arpaa sen
paremmin Duplessisin hallitusten
lahjusjärjestelmän kuta hänen mui­denkaan
kyseenalaisten • edesottami-siensa
kanssa. Kas näin:
*?Vika on ensiksi, ei ilikemiehissä,
jotka olivat tosin heikkoja, vaan po­liitikoissa.
Jotka kehittävät Järjes­telmän
oman pesänsä höyhentämi-seksi.
Perusvika on tosiasiassa sitä­kin
kauempana. Se on valitsijoissa,
jotka valitsivat Union National hair
lituksen kerta toisensa Jälkeen, täy­sin
tletöistaa, että tällaista alakäden
liiketoimintaa harJoitettUn päivit­täin.
Quebecissa ei ole ollut vuoslhi
mikään, salaisuus se, että hallitus
suoritti smtten osan liiketoimistaan
mätää liiketoimintaa seuraten. Ä ä ­nestäjät
tiesivät sen. mutta äänesti­vät
kuitenkm Union Nationalea . ..."
Tässä on luvalla sanoen pantu
asia päälaelleen; Poliittisesti tietoi­set
piirit, esim. sanomalehtien toi­mittajat
sekä radio- Ja tv-kommen-taattorit
olivat luonnollisesti tietoi­sia
Duplessism munalukkohallituk-sen
mädännäisyydestä — että se
harrasti lahjusten vastaanottoa, ja
että nopean rikastumisen himossa se
myi pilkkahinnalla maakuiuian luon-nonresursseja
amerikkalaisille suur-porhoille
Jne.
Mutta tavalliset valitsijat eivät
saaneet näitä asioita tietoonsa. Dup­lessisin
hallituksen . takana olleet
monopolit ja muut miljonäärit omis­tavat
sen maakunnan sanomalehdet
ja huolehtivat myös siitä, että Dup-lesslsta
hallituksesta ei saanut aina-kaain
vaalien aikana kirjoittaa m i ­tään
sellaista, mikä olisi munalukko-haliitusta
ja sen mätää komentoa
h«rjuttanut.
Vika ei totta totisesti ole vaUtsi-joissa
muuten paitsi sikäli, että he
antoivat suurporvarlen huiputtaa i t ­seään
nita kauan. Mutta on vielä
sentään eroa huiputtajan Ja huiput­tajan
uhriksi Joutimeiden pahaa aa­vistamattomien
ihmisten välillä.
Vai kuka on vastuussa siitä mä­dännäisyydestä
joka nyt pursuaa
esim eri puolilla Ontarioa? E i aina­kaan
Globe and Mail ole auttanut
valitsijoita saamaan todellisia tietoja
siitä, mitä on menossa esim. Toron­ton
visseissä esikaupungeissa Ja mhi- .,
talaista puhdistusta se vaatii.
— Känsäkoura.
f.