Vapaus, April 3, 1962

              Sivu 2 -.Tiistama, huhtikuun 3 p. — Tuesday, April 3, 1962
VAPAUS
t^Ulahed NOT. 6, 1917. Aathoriz<Kl
lit^MciM ckas aaaUby the Post
Ctfice ^Department; 'Ottawft. Pul^r
•Öied"^ tbrice weekly: Tuesday»,
Aursdays and Saturaayir by Vapaus
Pialishing Compaiur l)td.,'.at lOOrlO?
Bim Bt. w:;'8udt)uryi,Ont.. Canada.,
Tetephones: Bus: Office OS. 4-42M:
Editorini Office OS. 4-4263. Manager
E. suksi. JSditor W. Eklund. MatUng
address; Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertlsing. rates upon applicatlou.
Transiation :free of charge. :
TILAU8HIJ?NAT:
Oanadasaa: ) l vk: 8.00 6 kk. 4.35
3 kk. 3.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6^kk. 4.80^
Suomessa: 1 vk. 9.SO 6 kk. 6.95
Kerrankin oikeassa'
""Samaan aikaan kun.sekä Ottawasta että Washmgtonista
saatlih vihjeitä, että Ganadiaan voidaan pian tuoda yhdysval­talaisten
ydin^eita todennäköjsesti "kahden avaimen" ohjel­man
perusteella, ilmaisi liberaalipublueen kansallinen joh­taja,
mr. Lester'B. Pearson.puolueensa vastustavan kannan
ydinaseiden yastäanöttantiiseenvflähden!. ; ^
Mr. Pearsonin lausunto oli sekä^ajankohtainen että ai-hefellinen.
Ja sitä on syytä tervehtiä sitäkin vilpittömämmin
juuri siksi kun liberaalipuolue on tähän saakka soutanut ja
huov^nut tässä kysymyksessä Sairotaanhan Raamatussakin,
että - taivaassa on suurempi ilo> yhden syntisen paluusta kuin
kymmenestä vanhurskaasta!-Niin myös Canadan rauhanpuo-lustajaiji
keskuud[essa tervehditään vilpittömästi kaikkia nii­tä,
jotka luopuvat ydinasesotavöuhottelusta ja ryhtyvät
maamme ja kansakuntamme etujen mukaisesti vastustamaan
amerikkalaisten ydinaseiden maahantuontia. '
JVIr. Pearson sanoi "Nation's Business" (Maan asiat) TV-ohjelmansa
yhteydessä, että Canada voi liberaalipuolueen
katsantokannan mukaan täyttää täydellisesti osuutensa län­simaiden
puolustusponnisteluissa vain "tavallisen aseistuk­sen"
avulla. '
^fMinä katson, että meillä tulisi olla puolustusohjelma,
minkä mukaan Canadan ei tarvitse tulla ydinasemaaksi siinä
mielessä, että valmistaisimme, käyttäisimme tai hankkisim­me
ydinaseita kansallisessa kontrollissa oleville asevoimil­le";
sanoi mr. Pearson ja jatkoi:
"Meillä ei pitäisi olla sellaista puolustusohjelmaa joka
vaatii meistä ydinasevaltaa . . ."
Tarkkaava huomioitsija voi nsr. Pearsonin lausunnosta
vetää sellaisen johtopäätöksen, että hän jätti "ovet huomat­tavasti
raolleen" yhdysvaltalaisten atomiaseiden käytöstä nii­den
«ariadalaisjoukkojen toimesta, jotka eivät ole täällä koti­maassa
— vaan sanokaamme Euroopassa, amerikkalaisten
NATO-kenraalien komennuksessa. Mikäli tämä on totta, ku­ten
näyttää, silloin liberaalipuolueen puolustusohjelma on
vieläkin liian heikko ja horjuva.
Kaikki merkit viittaavat nimittäin siihen, että Yhdys­valtain
toimesta painostetaan edelleen äärettömän kovasti
Canadaa vastaanottamaan yhdysvaltalaisia ydinaseita. Se oli­si
erittäin tuottoisaa "afääriä" amerikkalaisille jättiläiskokoi-sille
sotatarviketehtaille, "Puolustuslaitoksesta" on nimittäin
kehittynyt suuri liikeyritys joillekin vaikutusvaltaisille pii-'
reille, joiden rikastumisen, himolla ei ole mitään rajoja.
Yleisesti myös otaksutaaji, että pääministeri Diefenbaker
odottelee "poliittisen strategian" mestarina vain "otollista
hetkeä", jolloin hän voisi ilmoittaa, että nyt on päätetty
suostua vastaanottamaan, yhdysvaltalaisten kauan tyrkyttä-miä
ydidaseita. Vain tämä selittää sen, miksi liittohallituk­sen
i^inisterit puhuvat vuoroon kummastakin suupielestä-
Ulkoministeri Greenin tehtävänä on esiintyä aseistariisun­nan
kannattajana, joka vastustaa ydinaseklubiinkin liitty­mistä
•ainakin "nyt". Puolustusministeri Douglas Harkness
pauhaa sen sijaan yhdysvaltalaisten, ydinaseiden suuresta au­tuaaksi
tekevästä voimasta ja^^ vaatii niiden vastaanottamista.
Ja-"itse" pääministeri vakuuttelee, että vielä ei ole lopulli­sesti
päätetty yhdys\ialtalaisten ydinaseiden ostamisesta —
vaikka Canadaan on jo sijoitettu bomarc-ohjuksia joiden "te­hokkuuden"
ensimmäisenä ehtona on kuulema se, että niitä
varten hankitaan ydinlataukset Yhdysvalloista?
Kuten tiedetään, pääministeri Diefenbakerin standardi-,
selityksenä on tässä yhteydessä ollut, että Canadaan ei am:
neta tuoda minkään toisen maan "yksityisessä kontrollissa"
olö^ia ydinaseita. Toisaalta tiedetään, että Yhdysvaltain kon-grfissin
laatimat lait kieltävät sikäläistä hallitusta "antamas­ta"^
millekään toiselle maalle ydinaseita.
Pinnallisesti katsoen näyttää siis siltä; että on oikeastaan
turhaa pelätä yhdysvaltalaisten ydinaseiden sijoittamista
maahamme. Mutta käsittämättömiä ovat herrojen metkut.
Kokemus-onosoittanut, että lakij kuten poliitikkojen lupauk­setkin,
on sellainen, minkälainen tulkinta siUe tahdotaan kul-lomkin
antaa.
Varoittavana merkkinä saatiin Washingtonista uutistie-to,'
jonka mukaan Yhdysvaltain hallitus on nyt "luvannut"
myydä näitä kuoleman vekottimia Canadalle "yhteisen kon­trollin"
peijiisteella.
,v Tällä ehdotuksella tarkoitettanee jotakin sellaista "kah-dei)
avaimen'' silmänkääntötemppua, jonka perusteella on
yhdysvaltalaisten ydinaseita sijoitettu Britannian maan ka­maralle.
Sen perusteella Britanniaan sijoitetut yhdysvalta­laiset
ydinaseet ovat Yhdysvaltain lain mukaisesti edelleen
preisidenttl Kennedyn kontrollissa^
LiTämä on sikäläisten sopimuspuolien yksi "avain", eli
ariierikkalaisten avain. Brittiläisillä on kuitenkin "toinen
aväin"r nimittäin päätösvalta siitä, milloin näitä ydinaseita
käj^tetäärK _
Tällainen "yhteinen kontrolli" on tietenkin pelkkää. ku­lisseille
näyttelyä— tarkoituksena on saada kansakunnat hy-väfasymään
joko yhdellä tai toisella tavalla ydinaseistuksen
laajentaminen yhä uusille alueille.
';i Tällaisenaan tämä "yhteinen kontrolli'' ei tyydytä al-kuimkaan
vastuuntuntoisia ja ajattelevia canadalaisia. Tosi­asia
nimittäin on, että näitä ydinaseita ei tyrkytetä rajan
eteläpuolelta tähän maahan lainkaan Canadan omien etujen
vuoksi. Kaukana siitä! Amerikkalaiset kenraalit ja poliitikot
ovat puhuneet melko avoimesti siitä, että Canada on sellaista
''takamaata", joka» voidaan helposti uhrata sotatantereeksi
siinä mielessä, jotta "strategiset" ilmavoimat voisivat nousta
atomisodan puhjettua ilmaan — ja herrat kenraalit painua
syviin maakuoppiinsa.
Mikäli Canadaan sijoitettaisiin ydinaseita tämän "yhtei­sen
kontrollin" perusteella tai ilman •sellaisia verukkeita
se ei asiaa muuta — Canadastk tulisi jo ennen sodan puhke-
• mista yksi ydinasepomjnituksen kohde eli maali — ja se on
vä|raljLista leikkiä nykyoloissa, jolloin muutamilla super-poÄimeilla
voillaan tuhota kokpAaisia kansakuntia.
Naiset vetoavat
aseistariisunnan
puolesta Genevessä
l4rienissä joitakin päiviä sitten
aseistariisimtaliysymyksen mer-keissä
koolla olleen naisten maa'
ilmankongressln vetoomus 04:
' jBsitetty- Geneven- asejstarll8iinUi>>
konferenssin osanottajamaille.
MaaUmankongressi valtuutti yh'^
deksän kokouksen. ^ osanottajaa •
suorittamaan .tämän tehtävSn.
Vetoomuksessa todetaan* että
kongressiin osallistui 59 .valtion
naisia, joita elämäntapojen, ^kat­somusten
j a uskonnollisten' va*
vicaumusten erilaisuudesta! hu<^i>
matta yhdistää pyrkimys aseista-
^ riisuntaan j a rauhaan. Edelleen
vetoomuksessa_j8anotaan:
"Huolissaan atomisodan vaaran
johdosta Wienin kongreäsin osan­ottajat
vetoavat Genevessä työsken­televään
aseistariisuntakomiteaan
pyytäen sitä kiinnittämään huo­mion
siihen, että naiset odottavat
komitean pikaisesti laativan ohjel­man
yleisestä ja täydellisestä, val­vonnan
alaisena suoritettavasta
aseistariisunnasta j a ryhtyvän to­teuttamaan
kyseistä ohjelmaa sekä
tekevän viipymättä aloitteen seu­raavien
toimenpiteiden toteuttami-seksi:
. •
— ydinasekokeiden lopettaminen
ja atomivarastojen hävittäminen.
— vieraalla maaperällä sijaitse­vien
sotatukikohtien purkaminen
ja siellä olevien äotajoukkojen
poisvetäminen;
— kaikkien valtioiden välisten
kiistakysymysten ratkaiseminen
rauhanomaista neuvottelutietä;
— kaikkien kansojen kansallisen
suvereniteetin, tasa-arvoisuuden ja
itsemääräämisoikeuden kunnioitta­minen
Y K n peruskirjan mukaises­ti;
— puuttumattomuus muiden
maiden sisäisiin asioihin.
Naiset vaativat, että maailman
rikkauksia j a tieteellisiä keksintö­jä
käytetään tästä lähtien taiste­luun
nälkää, sairauksia ja tietämät­tömyyttä
vastaan.
Wienin kongressin osanottajat
vetoavat teihin pyytäen etteivät
arvovaltaan tai ideologisiin eroa­vuuksiin
liittyvät kysymykset muo­dostaisi
estettä pikaiseen aseista­riisunnan
toteuttamiseile."
$iirtolaisti^; VAife^fsAj^; ' ' JM:
j n.
(Jatkoa)
IV.
M I T A L I N TOINEN PUOLI
' K u i t e n k i n , aivan kaikilta ei kiel­letä:
lcanäalaisoikeuksi'a; yksistään
vi'onna\l960, 62.378 siirtolaista tuli
Canadan kansalaisiksi; J o i l l a k in ih­misillä
ei näytä olevan minkäänlai­sia
• vaikeuksia, pääsyssä Cättadaan
siirtolaisina sen enempää kulti Ca-nadanV'
kansalaisoikeuksien saami­sessakaan.
' '•
Suurin Qsavnälstä ovat ansain-'
neet ne pl^eiidet. Mutia kuka on
"siivilöinyt" fasistit j a sotarikoUI-setr
suosineet heille kansalaisoi­keuksia
j a nyt suojelevat heitä?
Tässä joitakin surullisen kuuluir
sia esimerkkejä:
Eestiläinen natsi Alex Laak, joka
toimi keskitysleirm komentajana
Jagalassa, jossa tuhansia juutalaisia
j a muifa kidutettiin j a mu*rhattiin,
asetettiin syytteeseen Neuvosto-Ees­tissä,
mutta ^ Canadan hallituksen
puhemiehet sanoivat sitä vain "pro­pagandaksi"
. — kunnes seitsemän
naista, jotka oli pelastunut hengissä
keskitysleiriltä, kuusi New Yorkis­ta
ja yksi, Greta Zarkovver, Toron­tossa,
tunsivat hänet sanomalehti-kuvista
ja kertoivat sanomalehdille.
Tästä voisi päätellä; että itse mr
Diefenbaker oli häntää hfeiluttamas-
•ca
Olkoon se nyt n i in tai näin, kui­tenkin
se on erittäin epäterveelli­nen;
tilanne mikäli Canada on kysy­myksessä.
Huolimatta siitä josko hallitus
olfsi näiäign.> ryhmien vaikutuksen
alainen, tai hallitus on pitämänsä
häitä ryhmiä hengissä j a «liikkeessä
^ tai, kuten op hyvin mahdollista,
molemmat' se tosiseikka on ole­massa,
%tt^''päätöksiä niin ul^o-kuin
'Sisäpolitiikkaankin nähden,
mukaanlukien kansalaisuus- ja slir-lolaisuuspolitiikka;
tehdään puolu­eellisuuden
perusteella, suosien joi­takin
Varallisimmista demokratia-vastaisista,
työväertvastaiisiiita ja
iar<hanvastaisista piireistä maas­samme.
*
Tätä seikkaa valaisee saksankieli­sen
torontolaisen lehden, Der Ku-l
i e r in julkaisema kirjoitus, jossa
vaaditaan kalkkien niiden slirtolais-
'>öläl8ten karkolttamlsta, jotka jou­tuvat
"valkeuksiin" lakkojen aika­na.
NäitäV^ ?etnillisiä ryhmiä" luon­nehdittiin
seuraavasti erään tunne­tun
canadalaisen humanistin taholta
siten kuin siitä tiedotettiin Globe
i.nd Mail-lehdessä: •
"Jotkut etnilliset ryhmät Cana-
LaaK hirtti itsensä Winnipegissadassa. olisivat valmiit tekemään
Vaatii Eichmannin
tuomion
vaJivistamista
Jerusalem. — Israelin valtiosyyt-täjä
Gldeon Hausner kehotti keski­viikkona
Jerusalemin korkeinta oi­keutta
vahvistamaan Eichmannin
kuolemjjntuomion.
Hausner sanoi mm., että Eich-mann
oli vastuussa Unkarin juuta­laisten
kuolemanmarssista marras-kuussal944.
Eichmann oli ehdotta­nut
päälliköilleen, että vangit sai­sivat
kulkea jalkaisin, koska liit­toutuneiden
koneet olivat pommit­taneet
rautatieasemat toimintaky­vyttömiksi.
Hausner siteerasi eräs­tä
kirjettä,, jossa Eichmann hänen
mukaansa kehui tovereineen juo­neensa
tammanmaitoa kuoleman-marssin
juhlimiseksi;
Hausner lausui, ettei Eiclimann
sallinut kenenkään muun puuttu­van
kuolemanmarssijuttuun; Ruot­salaista
diplomaattia Wallenburgia,
joka pelasti muutamia Unkarin
juutalaisia antamalla näille passin.
SS-eversti kutsui- juutalaiseksi koi­raksi.
Tuon juutalaiskoiran minä
tapan, oli Eichmann Hausnerin mu­kaan
sanonut.
olevan kotinsa autovajassa;
' On olemassa toisia samanlaisia
kuin Laak asumassa salaisesti ja
liM-vassa tässä maassa", varoitti
miss Zarko\ver. "Kerron tästä siksi,
että Canadan hallitus tietäisi min­kälaisia
ihmisiä se on sallinut tulla
t::nne."
Vakuutusasiamiehenä nyt Toron­tossa
toimiva Alex Liutsalu, oli po-
Itisivirkailija Tartussa, Eestissä Hit-
Icnn miehitysvallan aikana. Sinä
aikana murhattiin Tartussa 14 000
Ihmistä, joiden joukossa 6—12: vuo-acn
ikäisiä lapsia. Sensaatiomaises­sa
oikeudenkäynnissä Eestissä jot­kut
silminnäkijät olivat liittäneet
mr. Liutsalvn asiaan. Mutta Cana­dan
viranomaiset sanovat, rettä hä­net
oli siivililöity ja havaittu "puh­taaksi."
Kutsuivatko he todistajia? Tutki;
vatkc he todistuksia? • , ,
John Pall (Janos Pai) paljasti
itsensä kun hän ylitti rajan liittyäk?
soen Yhdysvaltain natsipuolueeseen
'fyhrer" George Lincoln Rockwelj
Iin alaisuuteen juutalaisvastaisissa
mielenosoituksissa. Siitä huolimatta
tämä rnkarilainen fasisti sai kansa;
lj:isoikeudet varsin helpolla.
Marko Terlitsya on kirjoittanut
hyvin kuvitetun ja ssiakirjoilla vah­vistetun
- kirjan "Evil Posterity"
(paheellinen myöhäisemmyys), jos­sei
paljastetaan unkarilaiset sotari­kolliset
ja SS-miehet, jotka palveli^
vat natseja-, ja joista lukuisat oval
nyt Canadassa.'- Jokainen . kansalli­nen
ryhmä voi tuoda esiin nimiä ja
kertoa rikoksista . . .
Afrikkalaisille oikeus
kävfellä katukäytävillä
Salisbury, Etelä-Rhodesia. — Ykr
si vanhemmista Salisburyn kaupun-ginsäädöksistU
peruutettiin täällä
viikonvaihteessa. Sen mukaan kiel­l
e t t i in maan alkuperäisiltä asuk­kailta,
afrikkalaisilta, oikeus käyt­tää,
päällystettyjä- katukäytäviä.
Kunnallinen säädös hyväksyttiin v-
1905. jolloin kaupungissa oli vain
vähän^äällystettyjä -katukäytäviä.
Tätä taiistaa vasten katsot-,
tuna mr, Pearsonin lausunto
ydinaseiden tänne sijoittamis­ta
vastaan on tervehdittävä
hy vi n lä mpimästi sittenkin,
vaikka hänen puolueensa on
varustelukysymyksissäkin vie­lä
aivan liian paljon •Washing-tonin
asialla. Kaikkien cana-dalaisten*
rauhanpuolustajien
ja muiden isänmaanystävien
velvollisuus on nyt korottaa
äänensä ydinaseiden vastaan­ottamista
vastaan. Vaaditta­koon
liittohallitukselta sen si­jaan
johdonmukaisia to|i»cffi!^
piteitä yleisen ja täydellisen
aseistariisunnan, ydinaseetto­mien
maiden klubin muodosta­misen
ja kaikkien ydinaseiden
mereen upottamisen puolesta.
Siitä huolimatta he ovat täällä
Canadassa ja vielä lisäksi Cana­dan
kansalaisina!
On todella olemassa jotain erit­täin
mätää ihmisoikeuksien tiimoil­la
Canadassa.
l I X N T A H E I L U T T A A KOIRAA?
On> esitetty kysymys josko tämä
hämmästyttävä tilanne ei olisi tulos
siitä Canadan hallitusta vastaan
kohdistetusta painostuksesta, jota
harjoitetaan vähemmistökansani-buuksien
oikeistopiirien taholta, jot­ka
piirit ovat erittäin voimakkaita
niiden sodanjälkeisten siirtolaisten
keskuudessa, joifh värvättiin. koti­maattomien
henkilöiden leireiltä
Saksasta, Itävallasta ja Italiasta.
Diefenbakerin hallitus on todella­kin
ilmeistesti taipunut aika^ajoit-tuin,
näennäisesti vastahakoisesli-kin,
Keski- ja Itä-Euroopan läheltä
mielenvikaisten "maanpakolaisuus-poliitikkojen"
tahdon edessä; joiden
'poliitikkojen':' aseena on kommu-nismivastainen
hysteria. Voisika ol­la
niin, että Euroopasta saapuneet
p a k o laisvastayallartkumoukselliset
ovat .häntänä heiluttamassa Dlefen-baker-
koiraa? v
On viitattu siihen, että mr Die.
lenbaker hyökkäsi Yhdistyneiden
K a n s a kuntien yleiskokouksessa
iVeuvostoliiton esittämää siirtomaa-orjuudesta
V a p a u't tamlsehdotusta
vastaan,- ei Capadah tarpeitten ja
etujen' kannalta, vaan kiiih hän oli­si
Unkarin. Eestin; Ukrainan ja
muiden pakclaispoliitikkojen edus­taja
,
Mutta JOS mr Diefenbaker joutuu
Kuvannolli^sti koiraksii jota sen
oma häntä heiluttaa',' n i in se täpah-tuv<
vain hänen suostumuksestaan.
Sen lisäksi häii näyttää olevati ha­lukas.
Täs^ä esitämme mitä hän äa-noi
oikeistolaisen Canadan ukraina-luisten
komitean jäsenille juhlaillal­lisella
Winnipegissa heinäkuun 9 p.
1961:
"Teidän ansioksenne on lasket­tava
se, että yk9i niistä tehtävistä
Jotka olette omaksuneet, on pitää
hälyytystorvet äänessä varolttaak-seenne
kansoja peräänanlamlsen
vaarasta, , väUnpltämättämy;^4e8tä
: t a i valheellisen , turvalllsiiuden:
tunteesta kansainvälisen kömmu- •
nismiii' MrylöU' aikaansaaman vaa^
i a i | .edessä.'' i
maailmasta hautausmaan jos vain
Neuvostoliitto olisi uhrien joukossa,
sanoi Holy Blossom-temppelin rab­bi
Abraham L . F e i n b e r g eilen i l ­lalla.
" 'Canadassa on joitakin etnilli-siä
ryhmiä, jotka ovat niin koston-haluisia
Neuvostoliittoa kohtaan,
että ne eivät kaikkea ydinasesodan­kaan
mahdollisuuden edessä', sanoi
hän B'nai Brithin Aaron Hartin
seurai! kokouksessa.
"Puhuessaan ydinaseistariisumi-scn
tarpeellisuudesta rabbi Fein-bcrg
näki sotapsykoosin kehittymi­sen
Canada.^sa. Hän sanoi näyttävän
ir.ahdolliselta jotta erinäisiä ainek­sia,
jotka o-'at taipuvaisia militaris­miin,
fasismiin ja mielenpurkauk­siin,
järjestetään rauhantoiminnan
lukahdottamiseksi.
' 'He haluaisivat vakuuttaa cana-dalaiset
siitä, että rauhan etsiminen
on valtiopetoksellisuutta', sanoi
iiän."
P A U A A E N N U S T A V A K A A VA
Canadan siirtolaisuus- ja kansa­laisuuslakeja'on
ankarasti arvostel­tu
monelta taholta. Siitä kuitenkaan
ei ole tullut esille muuta kuvaa
kuin' se. että konservatiivinen hal­litus
(kuten sen edeltäjä liberaa­linenkin)
on seurannut tahallista
ohjelmaa eikä suinkaan vain se, et-
Vä lainlaadinna.ssa ja sen täytän­töön
panossa jonkun hallituselimen
taholta olisi olemassa joitakin viko­j
a . '
Ihmisoikeudet uhrataan "kylmäl­le
sodalle".
Jokaisen siirtolaisen edessä on
karkoittamisen uhka — ei vain sik­si,
että hän olisi vohiut joutua lain
kanssa tekemisiin, vaan siksi, että
hän voisi joutua työttömäksi ja
kansan huolettavaksi" tai osallis­tua
lakkovartiostoon. Jos hän vie­railee
äitinsä luona "vanhassa maas­sa",
hänet voitaisiin ehkä kieltää
palaamasta Canadaan ja jdutua' si­ten
eristetyksi canadalaisesta per­heestään.
. '•-
Lahjoja ja apurahoja (mukaan
lukien yleisistä varoista suuriin i l ­moituksiin
käytetyt rahat) syyde­tään
pienelle osalle.kansallisen vä­hemmistön
lehdistä — mukaanlu-fasistlmlelisille
julkaisuille — sa­manaikaisesti
kuin apu kielletään
niiltä lehdiltä, jotka eivät julkaise
propagandaa sosialistisia maita vas­taan
tai jotka ovat jossain määrin
vasemmistolaisia, Canadan politii­kassa.
. •• •
Sosialistisien maiden edustajilta
j a vjierailta. kielletään canadalaiset
viisumit jos he saavat vierailukut­suja
edistysmielisiltä canadalaisUta
tyhmiltä. Ukrainan ulkoministeri
Luka Palamarchukllta, Joka Johti
Ukrainan edustajistoa Yhdlstynei-
' den Kans^untien ylelskokouk-fessa,
klelettiln Canadaan tulo
siksi, että hän halusi vierailla Ta^
ras Shevchenkon muistopatsaan^
luona Palermossa, Ontariossa. Kon-sorttitaite^
jain, Bandurist-ryhmän
tyttötriolta Kiovista kiellettiin maa­hantulo
sen takia, että konsertti oli
Ukrainian Canadian-lehden järjes­tämä.
Italialaiselta siirtolaiselta, Gior­gio
Cappellozzolta kiellettiin kansa­laisoikeudet
siitä syystä, että hän
kieltäytyi julistamasta jotta hän
olisi valmis taistelemaan Italiaa
vastaan sodassa (yksistään sellaisen
kysymyksen esittäminenkin on osoi­tus
niiden ihmisten mentaliteetista,
j o i lU on valta myöntää tai kieltää
kansalaisoikeudet).
Kaikki tämä on samanlaista kuin
se rotu£yrjintäpolitiikka, jonka
mukaisesti Kielletään neekerit saa­pumasta
LänsiJntiaan (huolimatta
kaikesta verhoilusta, jonka mukai­sesti
väitetään, että kielto perustuu
maantieteellisiin suhteisiin parem­min
kuin värillisiin) ja myös itä­maiset
(joka saattoi Saturday
Night-julkaisun huomioimaan jou­lukuun
5 päivän V. 1959 numeros­saan,
" o n helpompi päästä Cana
daan keltakuumeisena kuin keltai
sin ihoin.") Rotusyrjinnän kyynilli-syyden
huippu "ilmaistaan . siinä
r.iääräyksessä. jonka mukaisesti
kiinalaista, japanilaista ym. synty^
uerää olevat canadalaiset voivat
lUottaä vanhempansa Canadaan
vain sen ikäisenä, jolloin siirtolals-virkaUljat
ovat sitä mieliä, «tta he
eivät enää voi synnyttää jälkeläisiä!
Tämä on yhdenmukaista sen rotu­erottelupolitiikan;
kanssa, jota koh­distetaan
Canadan alkuperäisiä ih­misiä
(intiaanireservaatiot Canadan
kuninkaallisen ratsupoliisin valvon-nanalaisuudessa)
ja sen surullisen­kuuluisan
"veljeily"-vastaisen sää­döksen
kanssa, jonka perusteella
erotettiin eräs mies työstään siitä
syystä, että hän oli kihlautunut
erään eskimotytön kanssa.
Tämä kulkee käsikädessä ammat­tiyhdistyksiä
ja työläisten taistelua
vastaan tähdätyn yhä^ lisäänty­vän
lainiaadinnan kanssa;' kulkee
käsikädessä neeketeitä vastaan, täh­dätyn
diskriminaation, juutalaisvas­taisuuden
sekä ihmjsten työmailla,
asuntokysymyksissä, sosiaalikerhois-sa
jne:, s i i t l syystä syrjimisen kans­sa,
että he ovat jotain määrättyä
kansallisuutta tai rotua.
4 Canadan. kuninkaallisen ratsupo­liisin
muodostaminen kansalliseksi
poliittiseksi salapoliisiksi, joka
usein toimii yläpuolella lain ja hal-hluksen,
— suorittaen e'simerkikfii
ratsioita j a tarkastuksia vasemmis­tolaisten
työläiseen kodeissa .— ja
operoiden inhoittavien palkattujen
ilmiantajain ja valheiden avulla,, on
03a tästä häpeällisestä kaavasta. Ca­nadan
kuninkaallinen 1-atsupoliisi
on oleellisesti sulautunut yhteen
Yhdysvaltain F B I n kanssa (jonka
jäsenet toimivat avoimesta Canadas­sa)
johtaen .siihen kerskailuun, että
kien avonaisesti sotamielisille -ja K B l . l l a on muistiot tuhansista can^-
dalalslsta'— ei rlkdllisista, vaan ih­misistä,
joita epäillään "epäamerik­kalaisista
käsitteistä j a pyrkimyk*
bistä. Canadan ammattiyhdistyksien
edustajia ja tuhansia muita canada­laisia
on kielletty pääsemästä Yh­dysvaltoihin
- osallistumaan kansain­välisten
unioittensa edustajako­kouksiin,
canadalaisia yhdysvalta-
Inesait*ETAOI ETAOI N ETAONN
laisten miesten* vaimoja on estetty
menemästä Yhdysvaltoihin j a useat
muut ovat joutuneet kärsimään sa-jnanlaisista
loukkauksista ja mielet­tömyyksistä.
Tässä-' näemme ilmestymässä po­liisivaltion
inhoittava kaava.
K O R J A T K A A M M E NÄMÄ *
VÄÄRYYDET!
Missä tahansa kielletään canada-laisten
ihmisten ryhmältä heidän
inhimilliset oikeutensa, siellä on
asetettu vaaranalaiseksi myös kaik­kien
oikeudet.
Sitten tämän vuosisadan alun Ca-i.
adaan on saapunut y l i kuusi mil­joonaa
siirtolaista. Siirtolaisuus tu­lee
vielä tudevaisuudessakin ole­maan
Canadan asukasluvun pä.äasi-allisin
lähde. Meidäh siirtolaisuus-ja
kansalaisuuslakimme on oltava,
ei ainoastaan, siirtolaisten, vaan
kaikkien canadalaisten huolena.
Osana tästä huolestuneisuudesta
suuntautumisesta kohti poliisivaltio-^
la ja osana yrityksistämme taata ja*^
laajentaa demokraattisuutta maas-
.sa, me;dän on tehtävä loppn " k y l ­mästä
sodasta", jota käydään mri-
(iän Omaa kansaamme vastaan. Jo­hon
lukeutuvat myös hiljattain Ca­nadaan
saapuneet ihmiset Canadan
siirtolaisuus- ja kansalaisuuslaissa
on teht^ävä muutoksia oikeudenmu­kaisuuden
takaamiseksi.
On peruutettava kansalaisuus- ja
jiirtolaisuusministerille. öikeuslai-lokselle
ja Canadan kuninkaallisel­le
ratsupoliisille annetut yksinval­tiaan
oikeudet ja niiden t i l a l l e on
^jaatettava demokraattinen menette­lytapa
(oikeudenmukainen kuulus­telu,
mahdollisuus puolustautua
syytöksiä vastaan, mahdollisuus
kuulustella todistajia ja oikeus ve­dota
päätöksistä).
Lain j a säädöksien sanamuoto on
tehtävä ehdottomasti selväksi ja si­tovaksi
jotta päätökset maahantuo
lon kieltämisestä, kansalaisoikeuk­sien
kieltämisestä tai karkoittami-sesta
tehtäisiin rikollisen toiminnan
takia eikä poliittisten mielipiteiden,,
lai työläisvpstaisten ja sosialistivas-taisten'
ennakkoluulojen perusteella.
K a i k k i , mitä canadalaiset pitävät
arvnssa. kaikki, mikä tekee maas­tamme
hyvän ja vieläkin paremman
vuosi vuodelta, kaikki, mikä antaa
merkitystä noille kauniille sanoille
•O Canada", Sisältyy demokraatti­suuteen,,
oikeudenmukaisuuteen.: ta­keisiin
n^ahdoilisimmän laajoilta
inhimillisistä .oikeuksia.; ' '. •
K a i k k r canadJdälset, oibt m^a^-
äa' kuin\ uUcdn^alllaki^ syntyneet;^
ovat velvolirsia' takaamaan Jotta
' demokratia^' inhinjiililsyys Ja
keus - tulee kukoistamaan kalkille
ihmisille maassamme.V
(Loppu)
• siS-'
. - ' I ' 1 ' J e r u s a f e m . — 'tapa, JöUa Adotf , .
fii^Iunann tuotiin Israeliin, ei l i i */
•ty vm|IläänlailIa^Israelilaisen tuo- • ^
'miblliitim^n o^euteen t u o m i t a '
bänUi; huomautti yleinen syyttäjä
t^i^t äansner maanantaina Israellit'' '
korkeimman tuomtoistuimen jat^
käessä Eidunannin valituksen kä- '
'•tflttelyä. _
Eichmannin puolustusasianajaja
tri;Servatius pyysi aikaisemmin;'^'
ett^ K o i i e i n oikeus ottaen htio-mipdii
laittoman tavan, J o l l a £icH^
m a n n tuotiin väkisin Israeliin,
päättäisi, ettei Jerusalemin oi- '
beiMUtuimella ollut oikeutta tuo-mita
häntä. ^ ^
>r-. Kaikilla kannoilla, joita vas­taan
Eichmann on tehnyt rikoksen,
pu oikous tuomita hänet. Hän pa-
M>iiee oikeutta 18 maassa, j o i s t a ' -
Jokaisella on oikeus tuomita hänet
Israelilla on kuitenkin tässä asiassa,
Itaihkein; suurin oikeus. Toimies-ä^
jitan'^ monissa Euroopan maissa,
Eicljmann ajoi takaa pääasiassa j u u -•
talalsia,- ei sen vuoksi, että he olisi­vat,
oireet jonkin tietyn maan kan­salaisia,
vaan nimenomaan koska
he oliVat juutalaisia, Hausner tote­si,
•• ' • ,
— Yksikään valtio, Israelia' i u -
kuumottamatta ei ole pyytänyt saa-da
asettaa hänet oikeuden eteen,, i-i-ktoksistaan,
ei edes Länsi-Saksa;'
jossa 'hän nyt haluaisi päästä oikeu- '
den. eteen, Hausner huomautti.
..^ Eichmann vaikutti rauhalliselta
j a tyjmeltä istuessaan luodinkestä­vässä
lasikopissaan. Hän teki m u u - '
tamia muistiinpanoja, mutta seura­si
muutoin Hausnerin esitystä jök-seenlrin
hajamielisenä;
e.
Ei voinut välttää
kohtaloaan
Chicago.. — 35-vuotias Vincent
Clucci, joka oli onnistunut yhdek­sän
vuotta välttämään kuolemantuo­mionsa
täytäntöönpanoa; tapasi per­jantaina
kohtalonsa sähkötuolissa.
Ciucci murhasi 1953: vairhonsajä
kclme lastaan, voidakseen solmia
avioliiton toisen naisen kanssa. 12
kertaa hänen asianajajansa pystyi
siirtämään teloitusta.
Tasapaino horjuu
New. Yorkissa,
:New York. — Neljä viidestä '
New Yorkin asukkaasta on sielulli- '
sesti tasapainottomia, väittää ame­rikkalainen
psykiatriryhmä pierjan-taina
jullsaistussa^ raporUssaan. - .
Aliinastaan 18;5 prosenttia N ^ " ^ *
Yorkin asukkaista on täysin väpai-v
tay henkisistä häiriöistä. 23,4 pro^ '
«jent^ia on täysin hoidon tarpeessa. •
jota; vastoin jälelläolevat 58,1 pro- - i
senttiä kärsii vain lieviä hähiöitä; ' ;
, Raportti perustuu eräön Manhat- i
tanin alueen 1,660 asukkaan-kes- '
kuudessa suoritettuun tutkimuk- <
seen ' )
P ^ ^ a t r i t tähdentävät k u i t e n k i n , - - •
etiil tasapainottomien ihmisten iu»'"" l
kttmS»^ el'^ b le ' ^ l i r o m p i - ^Vl^^;^^
Yorkissa kuin muualla YhdysVal' • v
lojisa.
SITÄ mmmmmmmm
J A
, JUHLAPÄIVÄ - • .
V Tänään ; tulee; kuluneeksi tasan
2$: vviditta siitä kun Oskari, sejsoi
pkpin' '.edessä vastaten "tahdoij'>
Tuntuu siltä' k u in tapausta pitäisi
juhiia^ j o l l a k in tavalla^ vai: mitär ar­velette
.''Mutta Oskari nousi ylös. aivan
samoin ' kuin muinakin aamuina
ja .valmistautui lähtemään työhöja^
öä.,'^.';'i -
- t^; Pakari, sanoi hänen rakas vai-inoösa,
/juuri k u a Oskarin piti läK.
teä. — Tiedätkö mikä päivä tänään
on?
•'-^ Kyllä.
—^ No, miten olet ajatellut ettS
huomiomme sen?'
—"finpä tosiaankaan tiedö. Mut­ta
mitenkähän olisi jos pitäisimme
pienen hiljaisen hetken?
PÄIVÄN PAKINA
. — saksalaisille mistä nämä laivat johtaville perheille ja lahjoitti mii-
Kauppamatkustajan kuolema
Tavatessamme muutama. kuukau
si sitten eläkkeelle jääneen Arvo
pojan eräässä rauhallisessa kalas­tuspaikassa,
hän sanoi ensimmäis
ten eläk^viikkojen olleen " n i i n kii­rettä,^
ettei-'^le - ehtinyt tehdä^ mi­tään."
Näin on valitettavasti käynyt
Meinekin, vaikka eläkkeistä, ei ole
niitään tietoakaan -—kiirepä vain.
— j a kiireitten keskellä emme ole
'edes huomanneet erään kauppa­matkustajan
kuolemaa.
"Tässä on kuitenkin, hyötyäkin,
oikeastaan suurikin hyöty kahdel­lakin
'kannalta - katsoen. Nyt saam­me'
tilaisuuden - i s t u a toisen, hou^
suilla tuleen, kaikki lukijat — roi-sus
ja vanha ystävämme Pietilä —
saavat luettavakseen paremman pa­kinan.
Lainaamme siis asian valaisemi-sOksi
Helsingissä ilmestyvän Suo­men
. laajimmin leviävän työväen
päivälehden sen levikki on jo
lähes 60,000 — Kansan Uutisten
pakinapalstalta,' nimimerkki "Nuo­tan"
hyvin mielenkiintoisen paki>^
nan:
:;/E;spanjas^a saapunut surureunai-
^Qn uutinep Ifprtoo, ettSJuai^ A l ­berto
March, y ' Ördinap on kuollMt
auto>onnettomuudess0 saamiinsa
vammoihin. Hän kuoli kunnioitet
tuna ja kumarrettuna miehenä,
jonka elämänkaarta "^selostettiin
palstamäärin .espanjalaisissa lehr
dissä, j a johtavat piispat hymisivät
rukouksia hänen sfielUnmessussaan
' ' M u t t a kuka lopultakin oli Jiian
Alberto March yOrdinas?
Hän oli majorcalaisen köyhän
sikakauppiaan poika, joka 40-vuo-tiaaseen
asti ei osannut Idkea eikä
kirjoittaa. -Mutta hänellä oli miii
i a arvostettuja avuja. Hän aloitti
liiketoimensa salakuljettamalla sa­vukkeita
kotisaarelleen Palma de
Majorcalle ja siirtyi sitten myy­mään
aseita kapinallisille riffeilte
Marokkoon.
Ensimmäinen maailmansota
muodostui Juan Marchille todelli­seksi
kultakaivokseksi. Hän järjejJ^
t i Majorcalle omana afäärinään
pisteen, josta saksalaiset sukellus­veneet
saiVat hyvin: kohtuUUiseen
hintaan polttoaineiden tiiydennystä
ja miljoonasta Raiskan frangista
sukellusvenettä kohdan hän vihjasi
liittoutuneille, mistä ja miten tä­mä-
oli; löydettävissä ja ui^otettavis-sa.
Hän osti omia laivoja, jotka
vahvasti ylivakuutettuina kuljetii'
vät ioseita liittoutuneiden jäotiSmiin
ja vihjaisi — maksusta < 'tietenk||n
löytyisivät j a olisivat upotettavissa.
Kerrotaan hänen erottaneen erään
omista kapteeneistaan, kun tämä
nräärätyltä reitiltään,' poiketen oli
onnistunut välttämään upotuksen.
Spdan päätyttyä Juan Marchista
oli tullut poliittinen voima, jolle
tfvet olivat avoinna kuningas AI
fOnson' hoviin. Ja yhä jatkunut'tu
pakan salakuljetus .oli tällöin jo
n i in hyvin järjestetty, että March-i
l l e mj^öhnettiin 'Espanjan tupak:
kamdnopoiioikeudet ' salakuljetukr
jsen estämiseksi. /
: Espanj.an. sisällissocLan lähestyes­sä
March asetti pelipanoksensa
Francisco Franco-nimisen kenraa­l
i n varaan j a kim tämän niidelle
1936 ilmestyi ensimmäinen viiden
miljoonan dolldrin erä erääseeti
New Yorkin pankkiin, n i in summa
asettajana oli Juan March: Myö­hemmin
'Marclikävi neuvotteluja
saksalaisten j a italialaisten joukko­jen
' • vetämisestä niukaan sotaan
Francon pdolelle ja kaikki operaa­tiot
tapahtuivat — kuten tiedämme
— 'Marchin laskelmien mukaises-
H. • . • , •
Toisen maifdlmansodan aikana
Märch harjoitti jo sitten ilihaii mi­tään
riskejä näitä vapaan markki­natalouden
edellyttämiä liiketoi­mia
j a hankki, yähitellisn käsiinsä
lähes kaikki Espanjan kaivokset,
jOlkiset palvelut ja' sanomalehdet.
Miinpä.'Märo1i vaqhuud^ tultua
rakennutti^ kbtisaarölte^ Majorcäl-le
.bysanttilAis-mttilisen^ lialatsin,
naitti kaksi''poikaansa' Espanjah
jardi pesetaa rahastoksi taiteiden
edist^Äfttistä varten. Ennen kuole=
maansa hän lahjoitti* tälle rahas­tolle
vielä toiset miljardin pesetaa.
Kuollessaan hänen omaisuutensa
arvo laskettiin 335 miljoonaksi dol­l
a r i k s i . Mutta niinpä Juan March-i
l l a olikin sen mukainen tunnuslau­se:.
"Jumala on kaikkivoipa ja raha
on 'hänen apulaisensa."
Pahuus soikoon — miksi me täs-
8äH>ik«astaan näpertelemme yhteis­kunnallisten
4hanteiden j a sosialis­min;
kanssa? Eikö Juan March
omäila. esimerkillään ole osoitta­nut
mÄen ent. sikopaimen (vrt
Martti >^Larni: "Kaunis sikopai­men")
yksityisen yritteliäisyyden
vainioilla voi kohota kultaan; ja
kunniaan. Miksi emme niekiri' vaii-hoilla
päivillämme voisi rakennut­taa,
.itämaista palatsia Mustikkav
maalle, keräillä Tizianin maalauk­sia
ja lahjoittaa muutamia miljar­dia
taiteen tukemiseksi? Nimemme
kirjoitettaisiin silloin kultakirjai­min
tasavallan historiaan. Mutta
kuka vaivautuu muistamaan nimi-morHkiä
"Nuottaa*?: ^ i v
Niinpä siis: kuka neuvoo miten
ripeästi pääsisi alkuun tupakan sa­lakuljetuksen
alalla?
. N U O T T A .
J . K . : Cangsterismi, "Köiratorp-paus"
>ja muut tämäntapaiset afää­r
i t ov«t;;^nt<<he€t täältä päin hyyäi^-
alkustjoituksen "arvovaltaisuuteien"
nousustja. — Känsäkoura.