Vapaus, March 12, 1970

              Sivu 2 Torstai, maalisk. 12 p/Thursday, M 12,-1970
INDEPENDENT LABOR OROAN
VAPAUS OF f^INNISH CANADIANS
<LIBERTY) ' BatabiUshed Nov. 6,1917
BdSor: W. JEKLITMD , Mamger: K SUSSI
tvUliäbeA imi» yreeik^ amd Thunsdagp by Vapaus PubUahliig
Cto.Zjl0lUed. 100-102 EkmSt^Weat.6udl^ii^^ Ootario. CainadBi.
MadOBbig Bddiess: iBDaii09.
Seoomd OlassrliAuia regdstaW)km Nu!^^
CÄNÄDIÄNBNGUÄGERRESSI; C.UB
TILAU^BONNAT:
XSm&eUmLi $10.00. 6 kk. $5^ UaA:iD:
3 kk. $3.00 8uQimeeia:
1 vk. Iiii», 6 kk. $5.75
1 vk. $1IM. 6 kk. $9JS
Luottamu^^ukko uudelleen auki
Presidentti L. B. Johnsonin aikaan kehittyi Yhdysvalloissa
yIipääsein|Ltön luottamusaukko (creditibility gap) tarkoittaen sitä,
että kukaan ei enää uskonut hallituksen ja sen puhemiesten lau-
«mtpiliin. Hallitus joutui niin monta kertaa kiinni harhauttamis-itaxkoituiksessa
annettujen lausuntojen ja myöhemmin todistettu­jen
tOö%äiain Välisestä ammottavasta aukosta, että hallituksen
tosiperäisiäkin'lausuntoja epäiltiin vahvasti. Tämä luottamusau-kon
suuruus johti osaltaan siihen, että mr. Johnson ei ryhtynyt
uudelleen presidenttiehdokkaaksi, ja toisaalta demokraattipuolu-een
väalihäviöön. . . •,, .
Presidentti Richard Nixonin muuteltua Valkoiseen taloon, pu­heet
luottamusaukosta tyrehtyivät. Mutta ilmeisesti vain hetkeksi.
Vietnamin sodan jatkuessa siitäkin huolimatta, vaikka mr. Nixon
lupasi sen lopettaa, ja Yhdysvaltain salainen sekaantuminen Laos­in
taisteluihin^ on aiheuttanut sen, että sanomalehdissä puhutaan
taas luottamusaukosta, eli siitä, että presidentin sanoihin ja lu­pauksiin
ei voidakaan luottaa. /
Keskeistä osaa tässä vie nyt erään amerikkalaisen kapteenin
kuolema Laosissa. Presidentti Nixon sanoi viikko sitten perjantai­na
varauksemattomasti, että "yksikään Laosissa olevista amerik-
JnilaiBista ei ole kuollut maataisteluoperaatioissa".
Mutta heti tämän jälkeen tuli tieto, että amerikkalainen kap­teeni
Joseph Bush oli kaatunut jo viime vuonna; Los Angeles
Timesin uutistiedon mukaan tämä kapteeni ammuttiin heinäkuussa.
Valkoisen talon sanomalehtiasiain sihteeri Gerald Warren jou­tui
tämän paljastuksen jälkeen tunnustamaan, että kapteeni Bush
'•ryhtyi ampumaan suojatakseen toisia". Samassa yhteydessä
myönnettiin, että Laosin maataistelujen yhteydessä on Laosissa
kaatunut 26 amerikkalaista. Valkoisen talon antaman selostuksen
mukaan 25 näistä kaatuneista oli siviilejä.
New York Timesin kertoman mukaan Laosin kuninkaallisten
ilmavoimien komentaja tiedoitti viime lauantaina, että Paksen ,
lentotukiäsemalla toimiva USA:n ja Laosin yhteinen lentokeskus
suorittaa lentoja kautta maan.
Everstiluutnantti Khouang Sounthavongin tiedonannon mu­kaan
yhteisen lentovoimakeskuksen komentajana on amerikkalai­nen
eversti Robert L. P. Tyrell ja eversti Oudone Maniboth, Laos­in
yleisesikunnasta.
Toisaalta on selitetty, että Laosissa olevat yhdysvaltalaiset
"siviilit" ovat todellisuudessa Green Beret joukkojen entisiä mie­hiä,
hjrväpalkkaisia palkkasotureita, jotka toimivat Yhdysvaltain
kedtustiedustelupalvelujärjestön CIA :n alaisuudessa.
Kaikki tämä on sitä Laosin "salaista sotaa", mistä USAn
hallitusta on viimeaikoina Yhdysvalloissa syytetty. Suurimpana
luottamusaukon aiheuttajana näyttää kuitenkin olevan presidentin
yllämainittu varauliseton lausunto, ettei yksikään amerikkalainen
ole kuollut Laosin maataisteluissa. Tämän lausunnon murskaajaksi
tuli eräs itsenäinen lehtimies, Don A. Schabchernimeltään, joka
kertoi Los Angeles Timesissa yksityiskohtaisesti kapteeni Bushin
kaatumisesta.
Valkoisen talon sittemmin antamien meriselitysten mukaan
kapteeni Bush oli apulais-sotilas-atache Yhdysvaltain suurlähetys­tössä
ja palveli samalla kertaa Laosin kuninkaallisen armeijan
neuvonantajana Ruukkujen tasangon lähettyvillä, missä hän "am­pui
M-16 kiväärillä hyökkääviä pohjois-vietnamilaisia kohti".
Tällaiset seikat eivät voi muuta kuin lisätä epäilyä hallituk­sen
lausuntoihin — laajentaa luottamuskuilua ja kasvattaa pelkoa
siitä, että Yhdysvallat on hallituksen kaikista lupauksista huoli­matta
ajautumassa Laosissa uuteen sotaseikkailuun.
Tärkeät vaalit Suomessa
Jo ennen sitä kuin lehtemme tämänpäiväinen numero ehtii
etäämpänä asuville lukijoilleen — tarkemmin sanoen maaliskuun
15 ja 16 päivinä — valitaan Suomessa uusi eduskunta. Näistä
vaaleista, tai oikeammin vaalituloksista riippuu paljon se, min­kälainen
tulee olemaan^ kehitys lähitulevina vuosina Suomessa.
Vielä vuosi sitten ja myöhemminkin, povailtiin oikeistopii-reissa
suiula häviötä nykyiselle "kansanrintamahallitukselle" ja
siihen liittyneille puolueille. Äärioikeiston ryhdistymisen ja voit­tojen
ennustelun perustana oli ennenkaikkea edellisten vaalien
aikana tapahtunut talouselämän hidastuminen, minkä johdosta on
työttömyys ollut luvattoman suuri. Ilmeistä oli että .oikeistopiirit
käyttivät taitavasti hyväkseen tätä pulmatilannetta, vaikka sen
aiheuttajana oli suurpääoman valta ja sen hyväksi toimineen hal­lituksen
jättämä konkurssipesä, ,
Mutta tilanne rupesi vähitellen paranemaan. Devalvoinnin jäl­keistä
tilannetta käytettiin "kansanrintamahallituksen""toimesta
'hyväksi niin, että talouselämä sai uutta puhtia ja työttömyys­kin
rupesi vähenemään.' Samanaikaisesti parannettiin tuntuvasti
työllisyystöissä olevien työläisten palkkoja jne.
Tämän lisäksi on vasemmistopuolueiden asema voimistunut
aminattiyhdistysliikkeen eheyttämisen ja työläisten sekä opiskele-vcui
nuorison toiminnallisuuden voimistumisen johdosta. Vasemmis-torintaman
asemaa paransi tuntuvasti konrununistisen puolueen ri­vien
yhden katon alle kokoaminen mikä murskasi äärioikeiston
toiveet kansandemokraattisten voimien hajoamisesta näissä vaa­leissa.'
Myönteisenä seikkana voidaan pitää myös työväenpuolueiden
ja keskustapuolueen yhteistoiminnan jatkumista ja voimistumista.
Seih^ää onkin, kuten on SKDL:n toimesta korostettu, että nykyis­ten
hallituspuolueiden yhteistoiminta voi jatkua hallitustasolla
;ios halutaan, pienen vaalimenetyksenkin jälkeen, sillä niin valta­van
suurta enemniistöä nykyinen "kansanrintamahaliitus" edustaa.
Pitäen mielessä sitä myönteistä kehitystä mikä on Suomessa
ta^htunut kaikkien työväenpuolueiden ja kesskustapuolueen ko-kooihushalUtuksen
aikana, Suomen ystävillä on syytä toivoa tämän
suunnan jatkumista ja voinriiätumista. Työväen enemmistön säi-iytttoiinen
ja voimistuttaminen olisi saatujen kokemusten perus­teella
toivottavin tulos. ,
SIONISMI J Ä HL:n JUUTAUISET
Viisikymmentäkaksi • tunnettua
ja arvostettua neuvostoliittolais­ta
julkisuuden henkilöä — aka­teemikkoja,
teatteri-^ fiMvä-hjeä,
kijrjäi^joita, kör^it^ vpsef-relta,
jne. — julkaisi viime keski­viikkona
Israelin politiikastapa
k^^msainyälisestä aiottii?ti)iikkee/|(-
t|l läusi^nnon, joka' on saanut
Moskovassa osakseen erittäin
suuna huomiota. Lausunto saa
sitä paitsi.erityisen merkityksen,
kun muistaa, että kaikki allekir­joittajat
alkaen primiabal|erina
Maja Pilsetskaji^sta ovat kansal­lisuudeltaan
juutalaj»a, juuri nii­tä
ihmisiä, joita Israelin j ^ m i -
nisteri on kehottanut muutta­maan
Israeliin ja joiden asemasta
sionistijohtajat ovat viime aikoir-na
kantaneet erityistä huolta.
Rouva Golda Meirin kutsun
johdosta on täällä jo aikaisemmin
julkaistu lukuisia lausuntoja, joi­den
kuten keskiviikkoisenkin jul­kilausuman
sisältö on pääkohdin
seuraava:
1) Sionismi on aina kumarta­nut
juutalaisen porvariston suur-valtamielteitä,
eikä se koskaan
ole vastannut työtätekevien juu­talaisten
etuja. Nyt sionismista
on sitä paitsi tullut kaikkein taan
tumuksellisimpien ' piirien ase
taistelussa kansallista vapauslii­kettä
vastaan ja ideologisessa toi­minnassa
sosialistisia maita vas­taan.
Neuvostoliiton juutalaisten
kohtaloa surkuteltaessa halutaan
mustata Neuvostoliittoa ja sosia-
. ^j^euvostoliitpn. juut^is^t
ovat t«uefii^^jrF0|/9ia'irans«)ftis|» sii­nä
kuin muutkin Vneuvpstoliitto-laiset.
Vuoden 1917 lokakuun val-lankumauksen-
jäikeenlöpptii kan­sallinen
sorto ja se koskee yhtä­lailla
juut£daisia kuin muitakin
kans$llisuuksia.
3) Neuvostoliiton juutalaiset
ovat puoli vuosisataa asuneet so-sial'''
Mscir»3a maassa. He tuntevat
tödelMseksi kotimaakseen Neu-vpstoliitpn.
Edes sjatus paluusta
kapitalismiin ja sotimaan lähi-idässä
kapitalismin puolesta ei
heitä missään määrin huvita.
4) Neuvostoliiton juutalaiset
eiyät tunne ;veriveljeyttä Israelin
johtajien «nempäd kuin kansain­välisen
sionistiliikke«ta johtajleti-kaan
kanssa.. Lisäksi liysytfiUlD»
mikä veriveljeys voi vallita kapi­talistisessakaan
maassa juutalai'
sen työläisen ja juutalaisen miU
jonäärin välillä. Israelin johta­jilla
ei siis kaiken kaikkiaan ole
mitään oikeuita puhua kaikkien
juutalaisten nimissä.
5) Neuvostoliitto ei halua hä^
vittää Israelin valtiota vaan saar
da lähi-idässä aikaan kestävil
rauha, joka turvaa aiiueen kaik-kien
valtioiden olemassaolon. I
Näitä kaikkia seikkoja koros­tettiin
lehdistötilaisuudessa, jon­ka
lausunnon allekirjoittajat
Moskovassa järjestivät.
el oie huotia
ö%n rfilfävyyde^ä
M o s k o va. >- Neuvostoliitto
tuottaa öljyä niin paljon kuin se
itse ja sosialistiset maat tarvitse­vat,
sanoi Neuvostoliiton varaölljy-:
teollisuusminiisteri Sabit Orud-zhev
kumoten amerikkalaisen
Christian Science Monitor -lehden
väitteet, että sosialististen maiden
öljytilanne on "nopeasti huonone­massa
Ja että venäläiset joutuvat
jo ajattelemaan, miten he voisi­vat
turvata itseUeen lähi-idän öl­jyn".
Sabit Onidzhev ibnoitti Litera­turnaja
Gazetan kirjeenvaihta­jalle,
että NeuvöstolUtto tuotti
viime vuonna 320 miljoonaa ton­nia
öljyä, tänä vuonna tuotanto
On 350 miljoonaa ja vuonna 1975
470 miljoonaa tonnia.
Öljyvaramme ovat suuret. Aloim­me
äskettäin ottaa käyttöön Länsi-
Siperian öljyaluetta. Sen öljyvarat
ovat huomattavasti suuremmat
kuin kok» Volgan—Uralin öljy-alueen
varat.
Vuonna 1975 Länsi-Siperia tuot­taa
100—120 ja vuonna 1980 230—
260 miljoonaa tonnia öljyä, öljyn
tuotanto on aloitettu Mangyshlakin
inienfimaalla, Komin tasavalilassa,
Udmuitiassa ja Valkio-Venäjällä.
VaMafvia öljyahieita on maan kesflcir
osissa ja Itä-Siperiassa. Kasipinn-meita
luicuun ottamatta ei vielä Ole
alettu ottaa käyttöön Neuvostolii­ton
mannerjalustan valtavia öljy­jä
kaasuvaroja.
Sanalla sanoen Neuvostoliitto ei
voi valittaa ö^jyvarofjen riittämättö­myyttä.
On husomattava, että me
otamme Jkägnttöön suuria öljyesiin-tyrniä
amalla sdueeHamme, mutta
YhdysvaUsi ryöstää muiden mai­den
öljyntekaiiteia varsinkin lähi-idässä,
sano Orudithev.
Espanja korvaa
Whee!liisiii
Washington. — Yhdysvaltojen il­mavoimat
on'päättänyt lisätä koulu­tustoimintaansa
Espanjassa luovut-tuaan
äslkettäin W'heelusin koulu-tusitidcikohdastaan
Libyassa, ilmoi­tettiin
Wasihingtonissa toretaina.
Ulkoministeriön edustaja Carl
Bartdh ilmoitti Yhdysvaltojen pyy
täneen ja saaneen Espanjalta luvan
lisätä kouluitustohnintaansa Zara-gosan
amerUldkalais^espainjalaisessa
lentotukikohdassa ainalkin sen ajan,
kun näiden kahden maan välinen
puohistussopimus on vobnassa.
Eräältä viralliselta amerikiferlaj-selta
taholta todettiin myöhemmin,
että Wheeauain tuicikKilhidan mene­tys
on syynä tähän toimeen.
Seiteeiniäs ttapaamimen
Moskova. — Nouivositoliilion ulko­ministeri
Andixji Oromyiko neuvot­teli
viifconlopuMa kaksi tuntia Län-si-
Salksan erikpisliihpetitilään Egon
Babrin kaosBa niaiden välisen hyök
lkäämätltÖnxyy99opimuJksen sobnimifh
maihdoHisuuiksista.
Bahr samoi myöhenmiin tapaa
vansa Girom}rkon seuraavan kerran
tällä viikolla. Perjiontateia keekus:
teluja Ihän luonnehti hyviksi ja asi­allisiksi,
mutta oi paljasltanMit tar-kommin
niiden sisältöä. Tähän
mennessä Oromykq ja Battvr ovat
tkeskustoUoet yhit^ensa 21 tuntia
seiteemämä eri 'k«nti»na viiden vii-koh
aikana.
; Baihr, joika on (uilkoministoriön
Valtlo&ihlbeeiri, pialasi suii^nurttalnn
MoEflootvaan sotoctettuaah nouvotte-luja
BoomiBsa iliibbokaiKiIori Wlllv
BramttiUo.
PAPiRIVAUNUiASTIN-MAKSUKSI
$1,903.47
Lebtiemme. Liekin ja Vapauden paperivaununlastin käteisellä
maJisamiselisi saatiin viikm kuluessa Jälleen 38 lahjoitusta ja niiden
aqsiosta ((OQiea rahasumma $487.25. Suurkiitos arvokkaista lahjoi-tulisistanne!
Aijiaisemmin julkaistut lahjoitukset huomioiden tämä tarkoit­taa,
että, paperivaununlastin ostaniiseksi ja käteisellä maksamiseksi
on tähän mennessä saatu jo $1,903.47 ja saadut tiedot viittaavat
siilieif, että lisää lahjoituksia on tulossa.
Ilomielin mainittakoon, että ratkaisevan tärkeätä osaa vievien
yksityislahJoituMeil lisäksi tuli taas kaksi järjestöväen yhteislah-joitustakin,
CSJ:n Soon ja KirkJand Laken osastoilta. Monet kiitok­set
järjestöystäville jotka suhteellisen pienistä varoistaan lahjoit­tavat
huomattavia summia sen vuoksi kun tiej^tjlän, että meidän-klt}
lehtiemme kannettavaksi tulee päivä päivältä^suureneva talous-taakka.
Lahjoituksia Vapauden ja Liekin paperirahastoon tuli nyt seu­raavasti:
Irja Salmi^ Scarborough,Ont; . . ^ . - j ^ . : ^ $ 10.00
CSJrnSauitSte. Marien osasto -..^.i:::............^'^-^. -: 155.56
Arthur Stenlund, Sylvan Lake, Alta . . . . . . _ - — _ - - J . ^ l . O O
Elisa Salonen, Sylvan Lake, Alta - - 1.00
CSJ:n Kirkland Laken osasto - - ^ • . - . - J 200.00
Jalmar Salonen, Kirkland Lake, Ont. 2.00
Saimi ja Väinö Järvi, Kirkland Lake, Ont. 3.00
Emma ja Jussi Tuomi, Kirkland Lake, Ont. 3.00
Lenipi ja Vili Sihlman, Kirkland Lake, Ont. .3.00
Weini Pakki, Swa8tika, Ont _ 5.00
Mary Saapasaari, Kirkland Lake, Ont. _ — 3.00
V.- Ja u-seura Star, St. Catharihes, Ont. . . - - - - - . 25.00
MUian ja Lasse Kolari, St. Catharines, Ont. 2.00
Minfmi ja Uuno Harju, St Catharines, Ont. 2.00
Emil Ristonen, Toronto, Ont. . . . 5.00
Kaisa ja Walter Ninivirta, Elma, Man. 5.00
Ida Turunen, Webster8 Comers, B. Ci . . . ^ . . . L : . - . . . , - ^ . . . ^ - 2.00
Flora Annala. WebsterH Comers, B. G. _ . . _ : _ . _ . . . . 2.00
Lydia Pesonen, Web8tcr8 Comer», B. C. ^ . . - . . - — . . . . 2.00
Albert Jalonen, Toronto, Ont. -....i 2.00
Bertha ja Kalle Ahola, Gonnaught. Ont. 2.00
Aino Kemppainen, South Porcupine, Ont. — 2 . 0 0
Janne Autio, Sudbury, Ont. . . . . . . .... 2.0Ö
Aune Liikala, Hearst, Ont. ....... 2.00
Onni Salo, Hearst, Ont 2.00
Taneli Partanen, Hearst, Ont. 2.00
M. Rasinperä, Hearst, Ont. —--- — . - i . . . . . . . . 2.00
Signe ja Emil Kangas, Cobalt, Ont. —i i . OO
Charles Palo, R. R. 1, Whitefi8h, Ont. 2.00
Vieno Koski, Wawa, Ont. 2.00
Signe ja T. Huotari, SauItSte. Marie, Ont. . . . . . . J . . . . . 5.0O
Aili ja Emil Rakkola^ Sault Ste. Marie. Ont. 5.00
Fanny ja Hannes Isotalo, Sault Ste. Marie, Ont. ^ . . . . . . . 5.00
Maija ja T. Kolppanen; Sault Ste. Marie, Ont. 2.00
Aili ja Eino Simonen, Sault Ste. Marie, Ont. 5.00
Liina ja Ivar Kitunen, Samia, Ont. . j . . . . . . . . . . . . . 3.69
Ida Blair, Porcupine, Ont. 5.00
Mitä mmA $anovat
HIKBMIESTAITOA
: Ottawa. — Liikehitösniinhtenön $12,000 hintaisesta virhees­tä
ffsHettUn tiistaina kysymys alahuoneen tiliasiainkomitean_,.käsi^
fUessä päätilintarkastajan raporttia vuodelta 1969. >
Mainitun rapaetin mukaan tämä ministeriö tilasi v. 1966 kaik^
kiaan 30 elektröonista lamppua (tubes) joiden hinta oli $1.33 kap­pale.
Lamppujen numeroimisvirheen vuoksi tuotetut lamput maksoi­vat
$403 kappale; ministeriö ei voinut käyttää niitä eikä varusta-mo
ottanut niitä takaisia . . .
Vastaten Jacck Btgj^in (PC~Pembia) kysymykseen mr. Tilhy
aanoi virheen havaitun siiloin kun ensimmäiset 18 lamppua tuotiin
ministeriöön, ja että silloin yritettiin palauttaa ne ja peruuttaa,ti-,
laukaen loppuosa. Mutta lamput olivat tilaustyötä ja siksi varus­tamo
kieltäytyi ottamastii niitä takaisin.
^ CP:n uutistieto, helmik. 11 pnä.
VIEL' ELÄÄ ISÄIN HENKI
Jättäen poliittisessa toissilmäisyydessään huomioonottamatta
sen tosiasian, että kysymys on kummassakin tapauksessa urheili­joista,
jotka maittensaasevoimiensa jäseninä ovat saaneet tilaisuu­den
urheilukykyjensä kehittämiseen sekä "ylennyksiä" tulolisineen,
Toronton Vapaa Sana julkaisi tiistaina nimimerkki Relan pikkumai­suutta
uhkuvan näpertelyn noin nimeensä :
Suomalaisten hiihtomaineen pelasti (MM-hiihdoissa— V.)
kisojen viimeinen päivä, jolloin kuusamolainen rajakersantti kehitti
hirmukirin kuninkuuslajissa — viidellä peninkulmalla ja voitti . . .
Tähän mennessä ei Kalevi Oikarainen ole saanut ylennystä
(hän oli kaiketi kersantin vakanssilla jo alokkaana ? — V.) • Sen
sijaan venäläiset amatöörit saivat sen heti . . . Luutnantista tuli
armeijan urksilumestari, mikä titteli on erittäin haluttu SIIHEN
LIITTYVINE TALOUDELLISTEN ETUISUUKSIEN VUOKSI.
Eläköön amatööriysl" .
Ja saman tien "Relan" sekä Vapaa Sanan "puolueeton urheilu"
ja journalistinen objektiivisuus!
• Sivumennen sanoen, jos tarkkaan haetaan, niinon"Susi-Kaller
kin" jotakin "saanut", jos emme väärin muista, kesähuvilan; joka
ei mielestämme ole lainkaan pahitteeksi Oikaraiselle, hyvälle urhei-lumiehelle
jolla on kaiken lisäksi kotona 5 uutta urheilija-alkua kas­vamassa.
Pohjoismaiden Expo-osasto
Osakassa suuri 'happenins'
487.25
Aikaisemmiri Vapaudessa julkaistu . . . . . . 1 , 3 3 4 . 2 7
Liekin lahjoitukset
1,821.52
81.95
Yhteensä - $1,903.47
Osaka, Japani. — Suuri joukko
kutsuvieraita ja lehtimiehiä sai
viime torstaina tutustua Pohjois­maiden
näyttelypaviljonkiin Osa­kan
maailmannäyttelyssä Expo
70 :ssä. Paviljonki esittelee valo­kuvien
ja ääninauhojen avulla
uudenaikaisen teollisuusyhteis­kunnan
valo- ja varjopuolia Poh­joismaiden
näyttelyteeman mu­kaisesti:
"Ympäristönsuojelu teol
lisessa yhteiskunnassa".
Paviljonki on matala, kahden
kerroksen nelikulmainen raken­nus,
ja se on herättänyt kiinnos­tusta
sekä yksi|ikertaisen tyylin-,
sä että itse näyttelyn omaperäi­syyden
takia. Monet maat ovat
luoneet näyttely tiloikseen kan­sanomaisia
tai huippumoderneja
rakennuksia, mutta Pohjoismaat
ovat yrittäneet kantaa kortensa
kekoon modernin teoUisuusyhteis
kunnan ongelmien ymmärtämyk­sen
lisäämiseksi.
Yli 7,000 valokuvaa viidestä eri
pohjoismaasta esittelee Pohjolan
teollisuutta, maisemia ja asutus­keskuksia
sekä niitä epäkohtia,
joita teollisuus aiheuttaa saastut­tamalla
ilmaa, vettä ja maata.
Kuusi ääninauhaa sisältää ääni­tehosteita,
jotka on koonnut nor­jalainen
säveltäjä Arne Nord»
heim.
Paviljongin on suunnitellut
tanskalainen arkkitehti Bent Se­verin.
Se on mitoiltaan 36 metriä
kumpaankin suuntaan ja on mak­sanut
noin 6.5 miljoonaa mark­kaa.
Tanskan, Norjan ja Ruotsin
osuudet kustannuksista ovat noin
2/7, Suomen 1/7 ja Islannin.noin.
42,000 mk. Pohjoismaiden pavil­jonki
on paljon halyettipi kuin
muiden maiden, joihin niitä voi­daan
verrata.
Kuvia heijastetaan sekä: seinil­le
että katosta alaspäin. Tarkoi­tuksena
on, että kävijät saavat
vangituksi katosta heijastettavia
kuvia viuhkoille, joita jaetaan si­sääntulo-
ovella. Viuhkoihin osu­essaan
jotkin valonsäteet katkea­vat
valokennoihin, ja tämä muut­taa
äänitehosteita.
Näyttely on itse asiassa suuri
"happening", johon yleisö voi ot­taa
osaa. Sen suunnittelu perus­tuu
Japanin väestön keskuudessa
tehtyihin tutkimuksiin, ja siinä
käytetään hyväksi japanilaisten
taipumusta leikkeihin, sanoi pa­viljongin
tiedotuspäällikkö Arild
Isegg.
Expo 70 on avoinna maalis­kuun
puolivälistä 13:nteen syys­kuuta.
PÄIVÄN PAKINA
SIVUSTAKATSOJINA
Vetäessään Canadan jouk­kueen
pois jääkiekokilun maail­manmestaruuskilpailuista.
Hoc­key
Canadan johtaja-mogulit
antoivat luovustusvoiton toisten
maiden joukkueille, jotka aloit­tavat
Tukholmassa välien sel­vittelyn
paremmuudesta tänä
lauantaina, eli maaliskuun 14
päivänä.
Kuten tiedetään, "amerikka­laistuneen"
ammattilaisjääkiek-koilun
huippu järjestön NHL: n
edustajat ovat kellokkaina Hoc­key
Canadan johdossa johon-to-sin
kuuluu myös hallituksen ja
Canadan amatöörijääkiekkolii-ton
edustajia.
Nämä 'NHL:n edustajat ovat
"suur-bisneksen" miehiä, jotka
punnitsevat kaikkea rahalla —
ja rahalla punniten on amatööri-jääkiekkoilu
hävitettävä maan
tasalle ennen kuin siitä tulee
suuri kilpailija ja vaara heidän
lilkeäfäärilleen, ammattilaisjää-kiekkollulle,
Tästä puolesta
enemmän aiempana.
Kirjattakoon tässä yhteydes­sä
kaksi siäikkaa "rahan vol-masta",
,
Silloin kun Canada vedettiin
jääkiekkoilljain mielipidettä ky­symättä
pois maailrannmcsta-ruuskilpallulsta,
eräs ammattl-lalsmoguli
uumoili, että jääkiek­koilun
maallmanmestaruuskli-pailut
tulevat taloudellisesti epä
onnistumaan Tukholmassa.
Mutta viikko sitten Tukhol­masta
tulleiden urheilutietojen
mukaan oli MM-jääkiokon otte-luisU
seitsemän loppuunmyyty
jo maaliskuun 4 päivään men­nessä!
Se siitä.
Canadan amatööri jääkiekko­liiton
maa- eli kansallisen jouk­kueen
tunnetuin pelaaja ja pa­ras
maalimies Frank Huck on
päättänyt ryhtyä ammattilaisek­si
siksi kun hän "ei enää näe
mitään tulevaisuutta" amatöö­rinä.
Canadian Magazinen julkaise-,
man Paul Rlmsteadin artikke­lin
mukaan, Frank Huck oli vii­tannut
siihen tosiasiaan, että
ammattilaisjääkiekkollu (NHL)
pitää amatöörijääkiekkoilua rie­sana
ja vaivana siksi kun se pi­tää
joitakin hyviä pelaajia am-mattilaisklublen
kynsien ulottu­man
ulkopuolella. Hänen kerro­taan
sanoneen: "Minä voin ym­märtää,
miksi ammattilaisjää-kiekkoilu
ei halunnut jatkaa
kansallisen joukkueemme elä­mää.
Se (ammattilaisjääkiek-koilu)
on suurta liikehommaa, '
monopoliBmia. Mutta se (kansal­lisen
joukkueen tappaminen) ön
minulle pettymys."
Mainitun julkaisun artikkelis­sa
sanotaan mm:"Samalla kun
maa ylceiisä antoi suosionosoi­tuksia
siltä kun Canada jää pois
tämän talvena 'MM-kiaoista,
Huck ja hänen joukkuetoyerin-su
olivat katkerasti pettyneitä [
. . ." (Tummennus allekirjoitta-neen.):-/
- ••'
Puhuttuaan Rev. David Bau-^
erin unelmasta ja sen epäonnis­tumisesta
sekä lopulta Hockey
Canadan muodostamisesta, kir­joituksessa
sanotaan Canadan
hallituksen sekaantuneen asiaan
viime vuonna: "Se (hallitus)
auttoi urheilijain, urheiluvirkai-lijain
ja liikemiesten järjestön.
Hockey Canadan muodostamis­ta.
Tarkoituksena oli saada jouk
kue vankalle talouspohjalle sa­malla
kun muodostetaan voitto­ja
tuova joukkue. Ja — häm­mästyttävää
» — patrioottisen
kuumeen saaneiden joukossa oli
nyt Montreal Canadiensin ja
Toronto Maple Leafsin edusta­jat,
jotka halusivat kiihkeästi
todistaa, että he eivät olekaan
sellaisia sydämettömiä rahan
rohmuajia minä ihmiset heitä
pitävät . . ."
Canadan tähtipeluri Frank
Huckin mielipiteiden _mukaan~
kirjoitetussa artikkelissa olisi
vielä paljon muutakin hyvin mie
lenkiintoista ja valaisevaa luet­tavaa,
mutta rajoitetun tilan
vuoksi on tutkittava asiaa vielä
alussamainitulta tuhoamishalu-kannalta:
Kuten on todettu, Hockey Ca»
nadan kellokkaina Ovat esiinty­neet
ammattilaisjoukkueiden
omistajat ja johtajat -—suuren
rahan miehet, näyttää peloitta-van
ajatuskin siitä, että ama-töörijääkiekkoilu
nousisi slUe
kuuluvaan kunniaan, kuten on
tapahtunut monissa europppa-lalsmaissa.
Lainatkaamme tässä yhteydes­sä
torontoläisen GlObe and Mai­lin
urheilUtoinUttajan Gord
Walkerin, helmikuun 19 pnä
1970 juiliiaisemasta katsaukses­ta,
miiBsä sanotaan mm. seu­raavaa:
"Vaikka NHL antaa horju­mattoman
tuen Hockey Caha-dalle,
Campbell (NHL:n presi­dentti
Clarence CampboU—- K)
myönsi ettei hän usko olemassa
olevaan kansalliseen joukkuee­seen
(team-in'-being). Hän kan­nattaa
kansallista käsitystä
(concept> joukkueen olemisesta.
' 'Toisin sanoen hän katsoo,
että Canadaa pitäisi edustaa
mahdollisista voimakkain am­mattilaisjoukkue,
mikä muodos­tetaan
vähään ennen kilpailuja.
Hänen mielestään kansallista
joukkuetta ei olisi ylläpidettävä
kuten nyt,
, "Campbellin esitys poistaisi
mahdollisuuden, että Hockey
Canada kilpailee NHL:a vas­taan
pelurien huutokauppaso-dassa
(bidding war for players)
ja siten saataisiin Canadalle
voimakkaampi joukkue vähem-milä
kustannuksilla , . ."
Kas näin sitä pitää! Valitet­tava
tosiasia on, kuten Frank
Huck peluritovereineen katke­roituneena
on . todennut, että
ammattilaiskiekkoilun mogulit
ovat toistaiseksi saaneet tahton­sa
perille. He saivat hajoitetuk-si
mahdollisen kilpailijansa, Ca­nadan
kansallisen joukkueen, ja
nuolevat nyt tyytyväisinä parto-jaaii.
• .
Selvää on, että siitä kärsii
ainatöörijääkiekköilu kansain­välisesti
ja ennen kaikkea kan­sallisesti
Canadassa. "Voitta-j*
aksi" jäi suurpääoman miehet
—•Frank Huck sanoo sitä oikeu­tetuksi
monopolipääoman tulok-
•seksiv \
Melko varmana voidaan kui­tenkin
pitää, että canadalaisur-heilijat
eivät ole; asiasta vielä
viimeistä sanaansa antaneet;
Tolvpä vain pitää, että nykyinen
surkea tilanne saataisiin mah-doliisimmnn
pian korjatuksi,
— Känsäkourani
•1