Vapaus, June 9, 1959

              w
Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 9 p. — Tuesday, June 9,, 1959
tel
(UBrätTr)''-^^ Indepenäent Labor
Organ-of Fiimisk CanadiahsrEs-t
a h l i s h ^ Nov. 6, 1917." Authorized
as seoond dass mall by^ the Post
OfUc^'Department, Ottawa. Pub-
IJshed'. thrice weekly: Tuesdays.
illiursd^j^a^aAd SaturdaysbyVapaus
Publishing Oompaiiy Ltd.. at 100-102
Blm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones; Bus.:OfficevC)S,-4-4264;rt
Edltorlal Ofnoe OS. 474265» Manager
E. Suksi. Edltor W.'Eklund.-Mailing
address: Boxi;69;rSudburyi'^Ontario.
Advertislng rates upon applicatlon.
Translation Iree of charge. ^
TILAUSHINNAT:
Canadassa: . 1 vk. 8.00 6 kk.^4.25
. A ^3 kk. 250
Yhdysvalloissa: 1 vk. 900 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
NATOai "ruokapankki"
Alköviikolla Ottawasta saatu uutistieto, että Canada va­raa
$10,000,000 arvosta velinäjauhoja "NATOn ruokapank-_
'rkiin?' Euroopassa, on uusi osoitus ulkomaakauppammenykyi-;;
sestä umpikujasta. SämalläTcun miljoonia ihmisiä on maail-
_inassa joka päivä nälissään ja leivän puutteessa, me emme
; kansakuntana voi löytää tietä näille markkinoille, vaan koe-
. tamme jonkinlaisen- keinotekoisen kapposen avulla saada
näyttämään siltä, että ainakin tämä vehnämäärä on saatu
löUka myydyksi. Tosiasia tietenkin on, että tällaiset oletta­mukset
ovat pahinta iajia itsepeto
• •• Tiedolttäessaan alahuoneen istunnolle, että valtiovarain­ministeri
Flemingin esittämään lisäbudjettiin sisältyy myös
NATOn ruokapankille annettava $10,000,000 arvoinen jauho-määrä,
pääministeri Diefehbäker yritti nostaa itseään omista
saappaahvarsistaan koro.stamalla, että NATOn Pariisin kon-ieiienssissa
v. 1957 hän suositteli tällaisen ruokapankin perus­tamista,
ja sittemmin on asiasta NATO-maissa "keskustel­tu",
. '
Mutta hän jätti tarkoituksellisesti sanomatta, että NATOn
yhteyteen ei ole tähän mennessä vielä tällaista ruokapankkia
mahdollisen sodan varalta perustettu. Tosi on, ettei pää­ministeri
Diefenbaker liioin sanonut, että tällainen laitos olisi
perustettu, mutta huolimatta siitä mitä hän sanoi ja sanoil­laan
tarkoittij tuhannet canadalaiset saivat hänen lausunnos­taan
sellaisen käsityksen, että NATOn yhteyteen on jo perus-tettutällainen
ruokapankki.
Tulevaisuus näyttää, perustetaanko NATOn yhteyteen
"sodan varalta" tällainen ruokapankki, vai eikö perusteta?
Me puolestamme, kuten kaikki ajattelevat ja hj^vää tarkoit­tavat
canadalaiset, toivomme sydämemme pohjasta, ettei täs­tä
puuhasta tulisi mitään vaikka ajatuksen alkuunpanijana
onkin oman maamme pääministeri. Tuhat kertaa parempi
olisi, että kansakuntien väliset asiat pantaisiin rauhanomai^
sen rinnakkaiselon perustalle, ja että mitään ruokapankkeja
ei tarvittaisi sodan varalta perustaa senparemmin kapitalisti­sessa
kuin sosialistisessakaan maailmanosassa.
Mutta palatkaamme vielä tähän NATOn ruokapankkiin,
joka voidaan perustaa tai jättää perustamatta. Ehdottaessaan
nyt myönnettäväksi $10,000,000 vehnäjauhojea varaamiseksi
NATOn ruokapankille, Diefenbakerin hallitus siirtää asialli­sesti
kansan verodollareita yhdestä taskusta toiseen. Kun
mitään NATOn ruokapankkia ei ole, niin tämä tarkoittaa,
että hallitus "myy" mainitun määrän vehnäjauhoja itselleen,
laskun jäädessä maksettavaksi ulkoministeriölle, sen sijaan,
että maatalousdepartmentista käytettäisiin tämä summa veh-nämarkkinoidemme
tueksi.
Taloudelliselta kannalta tällainen menetelmä on pahinta
lajia itsepetosta. Se,on myös eräänlainen tunnustus halli­tuksen
kykenemättömyydestä, sillä miksikään muuksi ei voi­da
sanoa sitä kun maailmanlaajuisesti ensiluokkaisen hyväk­si
tunnustettua canadalaista vehnää ei saada kaupaksi maail­massa
miksi yksi neljännes koko ihmiskunnasta on ikuisessa
nälässä.
Mitä taas NATOn ruokapankkiin tulee, niin sellaista kum­mitusta
ei tarvita lainkaan. Jos sotaa ei tulisi, niin nämä
jauhot jäisivät NATOn ruokapankkiin näivettymään. Jos sota
syttyisi, se olisi tietenkin atomiasesotä, ja silloin myrkyttyisi-
"'Vät "pankin" ruokatavarat siinä määrin, ettei kukaan voisi
niitä syödä — mikäli syöjiä Eurooppaan jäisikään. Alahuo-
. neen velvollisuus on siis ilman muuta hyljätä koko tämä
ruokapankki-lahjoitus-humpuuki.
: SYNTYMÄ­PÄIVIÄ'
'p_PAPAP 0-«LB_PJ>-P-ft-0 o ° g P P P P g g
..o
o
M u y Niemelä, South Porcupine,
OiJt, täytti Ireskiviikkona/^kesäkuun
3 pnä 60 vuotta. '
Ida Lindroos, South Porcupine,
täyti perjantaina, kesäkuun S pnä
75 vuotta.
,Urho Tynjälä, Sointulasta, B. C ,
täyttää 60 vuotta tk. 17 päivänä.
:iYhdynime sukulaisten j a r tutta-vain-
onnentoivotuksiin. ,
Onko Geneven neuvotteluista ollut hyytyä?
Mitä muut sanovat
HYVÄ VIHTASAraA AUTTAA
: i .Hyvä kirjallisuuskriitikko voi
tehdä hyvin paljon kaikkein tunne-tuimmankin
k i r j a i l i j an hyväksi. Hy­vä
k r i i t i l l i n en artikkeli on kuin jon­kinlainen
koivuvihta ihmiselle, joka
mielellään käy löylysauhassa: hän
ottaa löylyä ja vihtoo itseään, tai el­lei
tahdo tehdä sitä itse niin joku
toinen vihtoo häntä. Eikä vihtasau
na mikään hulluimpi asia olekaan,
sillä se avaa huokoset, ruumis pää­see
paremmin hengittämään j a olo
tuntuu kevyemmältä . . . — N i k i ta
Hrushtshev, puheessaan N L : n kir­j
a i l i j a in kongressissa.
Geneve. — Ulkoministerien neu­vottelujen;
tauko kahdeksi ^päiväksi
Yhdysvaltain entisen' valtiosihtee^
r i n DuUesin hautajaisiin osallistu­misen
vuoksi ei aiheuttanut < neuvot­telujen
^keskeytymistä^ ^ Päinvastoin
ministerit j a v.altuuskuntieii jäse­net
tutkivat tarkkaanv konferenssin
ensimmäisen vaiheen ' t u l o k s i a ja
valmistivat toimenpiteitä, jotka' o-vat
välttämättömiä siirtyä^ neuvotte­lujen
loppuvaiheeseen.
Mitä tuloksia tuotti neuvottelujen
alkupuoli? Mitä voidaan odottaa
neuvottelujen toisesta vaiheesta?
Osa Amerikan ja Länsi Saksan v i ­rallisesta
lehdistöstä on ottanut eri-koistehtaäväkseen
pessimismin he­rättämisen.
Nyt ne puhuvat ilkeä­mielisellä
ilolla edistymisen^uut-teesta
j a ennustavat, että ulkominis­terien
konferenssi ei paaty mihin­kään
tulokseen, Jos me hetkeksikin
uskoisimme noihin l e h t i i n , n i in me
tulisimme siihen käsitykseen, että
todellista tappelua käydään neuvot­telupöydän
ympärillä ja että minis
terit kilpailevat siitä kuka voittaa
kylmän sodan levittämisen kateelli­sella
kentällä. ' ^ ' ' •
Mitään sellaista ei tapahdu. Huo­limatta
siitä, että eräät länsivaltain
neuvottelijat ovat antaneet lausun-
Hukkumistapausten välttämiseksi
Odotettu kesä ja hyvin ansaittu loma-aika on vasta alus­sa,
mutta maan eri puolilta saapuu jo viestejä hukkumista-pauksistaj
jotka aiheuttavat surua ja katkeruutta odotetun
ilon ja nautinnon asemesta.
Me puolestamme toivomme, että tällainen onnettomuus
ei tulisi yhdenkään canadalaiskodin eikä ainakaan yhdenkään
maanmiehemme tai hänen omaisensa kohtaloksi.
^ Mutta hyvää tarkoittavien toivomusten lisäksi tässä on
asia, jonka hyväksi voidaan tehdä käytännöllistä ja tulok­sellista
työtä.
^^^^^^ suomalaisten keskuudessa on ehkä vähemmän
uimataidottomia kuin muun jcansallisuusryhmän keskuudes­sa.
Tämä ei tietenkään johdu niinkään paljoa meidän "pa­remmuudestamme"
kuin kansaUisista perinteistä, joiden juu-;
ret ulottuvat "tuhansien järvien" maahan.
^ * M u t t a olisi kuitenkin liioiteltua sanoa, että kaikki kansa-laisemme
osaavat uida, niin tärkeätä kuin se olisikin. Sen
lisäksi on juuri nousevaa nuorta polvea, jota vesi vetää magr
neetin lailla puoleensa^ vaikkei vielä osaakaan .uida. .
Uimataito sellaisenaan ei ole luonnollisestikaan mikään
ehdoton tae;hukkumista-vastaan, mutta: ilman muuta on sei-:.
:vää',^tä uimataitoinen .voi pelastua monesta sellaisesta tilan-teestai
mihin uimataidottomana-menehtyisj^Yksistään tämän
seikan vuoksi — puhumattakaan nyt siitä ilosta ja nautin-
:nosta mitä uimataito varsinkin; lapsille ja nuorelle väelle an^
taa vanhempien tulisi rohkaista"ja auttaa lapsiaan uima­taidon
opettelemiseen mahdollisimman nuorena,
r.- Tämän lisäksi meidän kaikkien pitäisi omalla esimerkil-
- lämme auttaa lapsia ja nuorta kaartia yleensä oivaltamaan,
kuinka tärkeätä on uimassa ja venematkoilla käydessä .nou­dattaa
turvallisuussäädöksiä ja välttää kaikkea sellaista "uh­kapeli-
urheilua", mistä voi tulla huonot seuraukset.
Monet meistä olemme olleet tekemisissä myös- alkeelli-'
sempien ensiapumenetelmien kanssa, eikä siis olisi'lainkaan
pahitteeksi, vaikka ennen lomalle lähtöämme ottaisimme
pienenvjoutohetken ja muistelisimme mitä pitää tehdä ensim-
. maiseksi silloin, jos onnettomuus kaikista varokeinoista h
, limatta tapahtuu.
Lyhyesti sanoen, nauttikaamme kesä- ja loma-aikana iha­nasta
luonnosta — järkevästi.
•0M
Vapauden Canadä-päivsui numero
• , Vanhojen perinteidert mukaisesti. Vapaus ilmestyy Ca­nadan
kansallispäivän kunniaksi juhla-asussa — erikoisena
Canada-päivän numerona. - . ,
Kirj. AI. Leontyev
Joku aika sitten amerikkalainen
järjestö "Freedom Foundation" an­toi
koko maailmalle aiheita nauraa
kun se teki sensatiomaisen päätök­sen
antaa "Vapauden johtajame---
k i t " Chiang Kai-shekille. Syngman
Rheelle ja Ngo Dinh Diemille. Tä
mä naurettava yritys kohottaa Amo-1
rikan Aasiassa olevien kolmen pön-j
kittäjän mainetta ei ole edes sen mc- i
tallin arvoista mitä tarvitaan näi­den
merkkien tekemiseksi. Miksi |
me emme löydä näitä "vapaustaiste \
lijoiden" koristuksia mr. Donald
Boothilta. joka on Yhdysvaltain yli- j
komissioneri Okinawassa ja Ryu-kyun
toisilla saarilla, jotka amerik­kalaiset
ovat miehittäneet. Hänon
ansionsa tässä suhteessa olisi huo­mattava.
Esimerkiksi pkinawalla olevat a-merikkalaiset
viranomaiset ovat
julkaisseet rikoslain, joka astui voi­maan
Okinawalla kesäkuun 5 pnä.
Tämän lain jokainen kohta on me­rentakaisen
"demokratian" läpitun­kema.
Tähän saakka niitä Okina
wan patriootteja, jotka taistelivat
Okinawan liittämisen puolesta Japa­niin,
piestiin ankarasti, mutta uu­den
lain miikaan heidät teloitetaan.
Tämän lisäksi erikoisesti mainitaan,
että kuoleman tuomio annetaan niil­le,
"jotka uhkaavat Okina\van tur­vallisuutta"
j a se ei koske ainoas
taan saaren asukkaita vaan myöskin
"ulkomaalaisia" niiden mukana ja­panilaisia.
Japanilaiset julistetaan
"ulkomaalaisiksi" omassa maassaan
— Okinawalla. Tässä ei ole kuiten­kaan
mitään yllättävää. Amerikka­laiset
ovat jo pitkän aikaa kutsu­neet
Okinawaa /'.Amerikan saarok-s
i " . Lainlaatijat ovat etukäteen aa­vistaneet
että suurin osa Okina\van
asukkaista jyrkästi vastustaa tätä
ja siksi protestoivat. Tällaisia pro­testeja
pidetään tämän lain mukaan
"herjaavina lausuntoina Amerikan
sotilasviranomaisia kohtaan" j a sik­si
sen johdosta voidaan vangita.
Uuden " l a i n " voimaan saattam»
nen kirjaimellisesti merkitsee sota­lain
voimaansaattamista saarella.
Vieläpä japanilainen porvarillinen
Kaikilla kansoilla on omat
historiansa ja perinteensä ja ne
yhtyvät saumattomasti juuri
tällaisen kansallispäivän viet­toon.
Juuri siksi on Vapauden
Gähadä-päivän numero tullut
hyvin läheiseksi ja populääri-seksi
täkäläisten maanmies­temme
keskuudessa.
Mutta tänä vuonna voimme
mielihyvin tämän Ganada-päi-vän
numeron yhteydessä kiin-;
nittää huomiota myös St. La\y-rencen
syvän vesitien virall i-siin
avajaisjuhliin, mihin sadat
jä tuhannet k^nsalaisenimetäT
män historiallisesti tärkeän ve­sitien
varrella Ontariossa osal­listuvat
henkilökohtaisesti.
Tässä mielessä ilmestyy Va­pauden
Canada-päivän nume­ro
tavallista aikaisemmin, eli
kesäkuun 25 päivänä. Varmuu­della
voimme sanoa, että Sar-nian.
St. Catharinesin, Wind.so-rinVToronton,
Soon Montrealin,
Nipigonin, Port Arthiirin ja
Fort Williamin liikemiehjct har
luavat silloin saada ilmoituk-siaan
tähän erikoisnumeroon.
Toisaalta toivomme, että kir-jeenvaihtäj'amme
ja lukijam­me
yleensä muistaisivat kirjoi­tuksillaan
tätä kaksinkertaista
juhlanumeroa. A r, t i k k e 1 i t ,
muistelmat ja muut kuvaukset
ovat lämpimästi tervetulleita
— ja mitä pikemmin niitä
saamme, sitä parempi se on toi­mituksen
kannalta katsoen.
lehti " M a i n i t s i " sanoo, että sellaisia
"tiukkoja toimenpiteitä" tavallisesti
otettavan käytäntöön vain sodan ? i -
kana.
Miksi Yhdysvaltain täytyy uhata
Okinawan asukkaita kuolemanhio-mioilla
ja vangitsemisilla nyky^n?
Miehittäjät pelkäävät vapausliik­keen
kasvua Okinavalla, jossa he
ovat olleet melkein 14 vuotta. Saa­ren
asukkaat vaativat amerikkalais­ten
matkustamista kotimaahansa
pommittajiensa ja atomipommicnsa
kanssa. Toiminta amerikkalaisten
miehittämistä ja amerikkalaisia tu­kikohtia
vastaan on kasvannut sa­moinkuin
vaatimus Okinawan yhdis­tämisestä
Japaniin on lisääntynyt.
Tämä voi aiheuttaa myrskyn puh­keamisen,
joka tulisi olemaan hyvin
vaarallinen "vieraille".
Mutta "vieraat" eivät halua läh­teä.
He haluavat jäädä pysyvästi
Okinawalle, josta on tehty amerik­kalaisten
siirtomaa ja atomitukikoh
ta. Amerikkalaiset lehdet kers­kuen
kutsuvat Okinawaa "Ameri­kan
Gibraltariksi", "Tyynen mer^^n
Maltaksi" j a "Kaukoidän linnak­keeksi"
Saarelle on rakennettu '25
lentokenttää, jotka raporttien, mu­kaan
ovat tulleet maksamaan 600
milj. dollaria. Tyynellämerellä ole­vien
Vhdyvaltain asevoimien ko­mentaja
amiraali Felt on sanonut,
että Okinawa on vain yksi osa siilä
ketjusta, joka kulkee Tyynenmeren
saaristossa, jotka ovat täydellisesti
Yhdysvaltain kontrollissa. Taatak­seen
toimintavapauden Yhdysval­loille
ori tarpeellista pitää Okinawa
poliittisessa ja sotnaallisessa kont­rollissa.
Vara-amiraali Good, entinen Yh­dysvaltain
Kaukoidän merivoimien
komentaja, kieltäytyi edes kuule­masta
sellaista, että saari palautet­taisiin
Japanille. Hän sanoi, että i l ­man
Okinavvaft olisi Amerikan soti-lasasema
Kaukoidässä samanlainen
kuin jalkapallojoukkue ilman hyök-käyslinjaa.
Minkälainen "toimintavapaus" on
hänen mielessään? Ketä vastaan ai­koo
Amerikka hyökätä? llmailu-bulletiini
Interavia sanoo Okinawaa
tukikohdaksi, josta "amerikkalaiset
pommittajat voivat tehdä hyökkäyk­siä
Venäjää ja Punaista. Kiinaa vas­taan
sodan sattuessa." ,
Mutta minkälaisen maalin nämä
"atomijalkapallopeliä" rakastavat
haluavat saada? Entä jos he saavat
samanmoisen vastapalvelukseksi?
Entä sitten? Onko vara^miraali
Good ajatellut Okinawan satoja­tuhansia
asukkaita jotka asuv.it
lähellä amerikkalaisten tukikohtia?
On selvääkin, että amerikkalaisten
toimenpiteet vaarantavat Okinawan
turvallisuutta ja sellaisista toimen­piteistä
mainitaan julkaistussa r i ­koslaissa.
Heidät tulisi saattaa vas­tuuseen
tästä.
toja^' jotka ^sananmuodoiltaan ovat­k
i n tyypillisiä epäluottamukselli-silie
suhteille, niin kokonaisuutta
sUpiällä pitäen "kylmän sodan"
henkeä;valtioiden>vSIillä ei ole neu-/
vottelupSydän ympärillä.
Parhain osoitus tästä on se, että
konferenssi alkoi ilman suurempia
väittelyitä neuvottelutavasta Ja työ­järjestyksestä.
Länsivaltain ns. "nippusuunnt
telma' 'esitettiin neuvotteluissa i l ­man
minkäänlaista korskeutta ja
vaikka länsivaltain ministerit eivät
nähneet minkäänlaista tällaista e i ­vätkä
he vaatineet, että sellaisen p i -
täisi-ilman ehtoja hyväksyä. Tämä
onkin enemmän kuin mikään~muu.
Tämä on maksimi, eli korkein hin­ta
mitä länsivallat pyysivät neuvot­telujen
alussa, eivät suinkaan toi­vossa,
että sellaista hyväksyttäisiin.
Tämä ei tapahtunut vahingossa
j a siksi sitä seurasi länsivaltain eh
dotus neuvotella raubanluonnokses-ta
j a eräistä muista kysymyksistä,
kuten Berliinin tilanteesta, joka tu­lee
keskusteltavaksi nykyisessä kon­ferenssissa.
Sellaisen suhtautumisen hyöty tu­l
i heti ilmeiseksi. Neuvostoliiton
valtuuskunta otti huoniiioon mitä
länsivaltain valtuutetut ehdottivat
ja esitti tarpeellisia lisäyksiä rau-hanluonnokseen.
Esimerkiksi erikoisesti kiinnitet­tiin
huomio siihen lausuntoon, jon­ka
N-liiton ulkoministeri A. A. Gro-myko
teki, että sopimustekstiin
sisällytettäisiin, lisäksi mitä siinä
jo on, tunnustus Saksan kansan oi­keudesta
palauttaa maahansa yhte­näisyys
ja konkreettinen ehdotus
mitä apua tässä Neuvostoliitto, Y h ­dysvallat,
Britannia ja Ranska voi­sivat
antaa kahdelle Saksan valtiol­le
niiden neuvotellessa tästä kysy­myksestä.
Neuvostoliiton puolelta ilmaistiin
valmiutta laatia tämä joko lisäartik-lana
taikka erityisenä virallisena a-siakirjana.
Neuvostoliiton valtuuskunta myös­kin
ilmaisi olevan, tarpeellista m<
mittää koko Saksaa käsittävä komi­tea
kahden Saksan lähentämiseksi
toisiinsa jos Saksan Demokraatti
s"n Tasavallan ja Saksan Liittota­savallan
hallitukset päättäisivät täl­laisen
nimittämi.sestä. Samaan ai
kaan Neuvostoliiton puolelta täs-mällistettiin
eräitten kohtien sa­nontaa
selvyyden vuoksi ja lisät­tiin
joitakin kohtia rauhanluonnok-seen,
ottamalla huomioon ne huo­mautukset,
joita länsimaiden .edus­tajat
tekivät.
Länsimaiden konferenssiin osal­listujat
ottivat vastaan huömaavai
.<;uudella Hrushtshevin lausunnon,
että länsivaltain suunnitelmien e-räät
ajatukset, jos niistä neuvotel­laan
erikseen ilman "nippuehdptus-ta",
ovat keskustelujen arvoisia;
Sellaisia ovat esim. länsivaltain eh­dotus,
että Yhdysvallat. Neuvosto­l
i i t t o , ' B r i t a n n i a ja Ranska allekir­joittaisivat
julistuksen,'että kaikKi
kansainväliset^'riitaisuudet ratkais*:
täisiin rauhallista tietä j a ettei
hyökkääjää avustettaisi j a rajoitet­taisiin
>seistusaluetta.
Tämä osoittaa jälleen sen, että
ehdotusta rauhansopimuksesta Sak­san
kanssa Neuvostoliiton puolelta
ollaan valmiita tutkimaan yhdessä
läsnsivaltain kanssa ja pääsemään
molempia puolia tyydyttäviin ^pää­töksiin;
jasopimuksiin.
Samoin on nähtävissä, että länsl^
maiden : neuvotteluun osallistujat
ovatii^( j o s k i n ; e r i . l a i l l a ) osoittaneet
etteivät he sulje korviaan Neuvos­toliiton
ehdotuksille^ Mielipiteiden
vaihdossa he ovat osoittaneet l i ­sääntyvää
ymmärtämystä^ että; on
tarpeellista pyrkiäjsipyintoon j^^^
tämä so^ntb piisi yhdra
mplemmiiie puplille. ''Suunhiteima
oh suunnitelma, mut^ta rätkaisiiUiä
tislee, pyrkiä'', sanpi eräs länsival­t
a in ! edustaja; tänia järkevä äj^
tus selvenee länsunaidön Riistä­j
i en keskuudessa, lukuunottamatta
virallista Bonnia, joka pitää itse­pintaisesti
k i i n ni järjettömässä väit­teessä:
" K a i k k i tai e i nutään."
Kun ministerit näkivät, että avoi­met
istunnot eivät jouduta konfe­renssin
työtä, he ryhtyivät pitämään
epävirallisia yksityisneuvotteluja,
joita voidaan tervehtiä koska jos
halutaan päästä käytännöllisiin tu­loksiin,
^ i i n työskentelytavoista ei
saa' tulla esteitä. - ^
/•Olivatko kolme viikkoarkestaneet
ukoministerien ^neuvottelut tulo^^
sellistä? , ' \\/,
.Tähän kysymykseen''vastataan eri
tavalla. Jos me'esimerkiksi teem­me
tämän kysymyksen" New Y o rk
Herald Tribunen edustajalle D.
Lawrencellef>joka saapui Geneveen
ei suinkaan' auttaakseen menestys­tä
vaan kylvääkseen epäsopua; n i in
tämä sanomalehtimies antaisi kiel­tävän
vastauksen. . Samaa voidaan
sanoa i niistä Länsi Saksan sanoma-lehtimiehistä,
jotka ^ kannattavat
k a n s l e r i 4 Adenauerinepolitilkkaa.
Juuri niistä on' lähtöisin ne;^^^
suopaiset huhut, että muka Neuv^os-toliiton
tekemät ehdotukset rauhas­ta
Saskan kanssa j a B e r l i i n in kysy­myksestä
"eivät tarjoa perustaa so­pimuksille".
/
Kolme viikkoa kestäneet Geneven
neuvotteliit eivät merkitse paljoa
koska niin monta vuotta on käyty
"kylmää sotaa". Kuitenkin tällä a-j
a l la e i ole vain miepiteitä vaihdet­tu
ja osallistujiPn mielipiteet on i l ;
maistu, mutta samalla ovat he i l ­maisseet
halua päästä sovintoon. Tä­mä
ilman epäilystäkin on myöntei­nen
tosiasia.
Rauhallisen neuvottelun aate pn
voittanut ja tämä itsestään on mer­kittävä
tulos^ sillä koska neuvottelut
ovat alkaneet, niin ne tuluevat jat­kumaan
ja, mikä on vieläkin tär
keäinpää, ei v^in ministerien kes
ken, vaan myöskin hallituisten johta-jain
kesken. *
SlTÄl
JA
- ' ' J M
PELKÄSI P A H I N TA
' KivennapalainenCperhe oli sijoi- 'o
tettu Jämsään C vankkaan taloon.
Kun Kannaksen Isäntä, o l i kerran' 1
lähtenyt matkalle, kysyi talon e-,
mäntä hänen vaimoltaan minne ^
mies o l i mennyt ^ > %
— No se män k i r k o l , se ko aattel .
et jos tappais siel s^ii kunnajohtaja, ,
vastasi siirtolaisemäntä. , Talon
emäntä katseli toista ihmeissään, '
mutta tämä jatkoi:
N i i , j a hää aatel et jos hSä sa- j '
mal kertaa tappais viel siiftoväe i
huoltojohtaja j a vuokralautakiinna '
puheenjohtajja. J_'
Hämäläistalon emäntä meni kii­reesti
omalle puolelleen ajatellen,
että jopa oU sattunut hirveä; imies
taloon.
YLEISÖN
KiRJE
L-muistio
B e r l i i n i . — Noin 2,000 tunnet­tua
Länsi-Saksan poliittisen ja
kulUuurieläinän edustajaa, tiede­miestä
ja kirkon edustajaa on al­lekirjoittanut
Geneven ulkominls-terikonferenssille
ospitetun muis­tion,
jossa ulkoministereitä kehot-tetaan
tekemään kaikkensa, jotta
konferenssissa saavutettaisiin e-distystä
j a päästäisiin tuloksiin
Saksan rauhansopimuskysymyk-sessä
samoin kuin kansainvälisen
jännityksen lieventämisessä. E-vankeeljsen
kirkon Hessenin 03a-valtion
presidentti pastori Mar­tin
Niemöller, krtstillts-demok-raattisen
puolueen perustajajä­sen,
prof. Walter Hagemann, krei­v
i Hage von \Vestphalen j a va­paan
demokraattisen puolueen
entinen liittopäiväedustaja Her­mann
Sehwann tulevat lähipäivi­nä
matkustamaan Geneveen jät-taakseen
muistiiDn ulkoministe­reille,
Muistiossa jonka allekirjoittajiin
kuuluu mniä useita Länsi-Saksan
sos.dem. puolueen liittopäiväedusta-jia,
todetaan kaikkien n i in Itä- kuin
N-liiton vienti
Icasvaa
Tckstiiliuiiiot
työmahdollisuuksien
takaamisen puolesta
Montreal. — Canadan tekstiili-työläisten
.unioiden neuvostof^on
kehoittanut kaikkia unioita yhty-
; mään kampanjaan työttömyyden lo:
pettämiseksi tekstiiliteollisuudessa,
' Neuvoston sihteeri-rahastonhoita­jan
lähettämässä vetoomuksessa
viitataan Canadian -Gottons-yhtiön
Hamiltonissa sijaitsevien; tehtaiden
sulkemiseen "viimeisimpänä onnet­tomuutena,
sarjassa, ;ijoka on koh­dannut
tekliilityöläiset."
" E i mikään vähempi kuin kaik­kien:-
rtekstiilityöläisten-: yhteistoi­minta
yhdessä asianomaisten; työn-antajicntkanssa
voisi olla vaikutta'.
va:voima..o; tämän ^suuntautumisen,
pakkolomauttamisiens j a : töiden vä­hentymisen
estämiseksi", sanotaan
vctoomukse.ssa.
' Tekstiilien ulkomailta tuonnin
vississä määrin rajoittaminen ;mai-nittiin/
mahdollisena'keinona,: josta
kaikki uniot voisivat olla samaa
mieltä. ^/.^
Lontoo.— Englannin yleinen mie­lipide
on kokonaisuutena katsoen
ottanut suoiollisesti vastaan Neuvos­toliiton
kanssa solmitun kauppaso­pimuksen.
Se leimataan runkosopi
mukseksi, joka soveltuu kaupan
normaaliin lisäämiseen molempien
maiden sitä halutessa.
Sopimuksen mukaan tullaan —
ensimmäistä kertaa — sellaisia neu­vostoliittolaisia
tehdastuotteita, ku­ten
autoja, kelloja, kameroita, j a
erilaisia koneita myymään Englan­nissa.
Tämän tuonnin ei kuiten­kaan
oleteta ylittävän 2 milj: pun^
nan vuosimäärää.
. Neu>vostoliittolaisten tuotteiden
kokonaismyynnin odotetaan kasva­van
kolmanneksen eli 57 m i l j . pun-i
nasta 80 milj. puntaan vuodessa ja
etupäässä perinteellisten^ neuvosto
liittolaistuotteiden puutavaran, v i l -
jani turkisten, tekstiiliraaka ainei­den,
lohen j a kaviaarin osalta.
Sopimukseen Englanti on saanut
sisällytettyä sille edullisesti sellais­ten
kulutaustavaroiden kuten val­misvaateteollisuuden
t u o t teiden,
kenkien, urheilutarvikkeiden, mat­tojen
jne: vientiä.
Neuvostotiiton englantilaisten os­tojen
lasketaan todennäköisesti UT
sääntyvän puolella j a nousevan 75-^
80 milj. puntaan .vuodessa.
Länsi-Saksankin puolueiden Ade-nauerin
puoluetta lukuunottamatta
tehneen viime viikkoina kansainvä
lisen jännityksen lieventämiseen ja
mielipide eroavaisuuksien tasoitta­miseen
tähtääviä esityksiä. Maail­malle
on tehtävä selvätisi, sanotaan
muistiossa edelleen, ettei Saksan
kansa toivo mitään niin hartaasti
kuin sotilaallisen jännityksen lieven­tämistä
j^a maansa rauhanomaista
yhdistämistä. Rauhansopimuksen
solmiminen tulisi vähentämään jän
nitystä ja tekiemään Länsi-Berliinin
kysyniyksen ratkaisemisen mahdol-liselcsi
samoinkuin taisoittamaan tie­tä
ääk/ah yhdistämiselle.
Muistion allekirjoittajiin kuulu­vat
muistion perille toimittavieni
henkilöiden lisäksi mm. sos-dem.
puolueen liittopäiväedustajat A mP
Behrisch, prof. E . W. Meyer j a Phi-lipp
Wehr sekä Saarin alueen sak­salaisten
liiton puheenjohtaja, toht.
Envin Dittler. Saksan sosialistisen
ylioppilasliiton puheenjohtaja Os-wald
Hyller, prof; kreivi von Stauf-fenberg.
kenraali eyp. Frans Beyer;
kenraaliluutnantti evp. von Egan-
Krieger sekä lisäksi lukuisia eri y l i ­opistojen
professoreita ja muita
tunnettuja julkisuuden elämän e-dustajia.
Vapaamielisen saksalaisten liiton
edustajat jättivät Genevessä tiistai­na
USAn j a Englannin valtuuskun­tien
edustajille valokuva aineistoa
LänsiiSaksan väestön taistelusta
maan atomivarustelua vastaan. Mui­den
maiden valtuuskunnille lähetys­tö
jättää aineiston myöhemmin. ^
USA.-ssa 'kolleillaan
"kuolemansäteitä"
Washington. Edustajahuoneen
avaruuskomitea julkaisi keskiviik­kona
salaisesta kuulustelusta rapor­tin,
missä vihjataan, että Pentagon
(Yhdysvaltain sotapäämaja) kokei­lee
kuolemänsäteitä puolustuskei­nona
mannertenvälisiä ballistisia
ohjuksia vastaan.
Samalla: selitettiin, että ainakin
toistaiseksi tällaisia "kuolemansa-teitä"
ei ole.
"SUOMI ON PIENI
JA KÖYHÄKIN"
Pieni j a köyhä on Suomia kuten
on meille opetettu, vaikka omasta
puolestani epäUen, ettei Suomi ole
sentään vallan niin pieni' j a köyhä
asukasmäärään verraten, mitä voi­simme
luulla. Suomen metsäi:ikkau-det
oVat kolihannella t i l a l la Euroo­passa;
ainoastaan Venäjä j a Ruotsi
ovat sitä edellä. Outokummun k u -
parikaivos pn Euroopan suurin ja
maaenion uumenissa saattaa, olla
paljon sellaisialdn rikkaiiksia mistä
ei ple vielä tietoa. Suomessa ei
tosin ole öljyä eikä kivihiiltä, mutta
siellä on paljon vesistöjä joista voi­daan
kehittää halpaa sähkövoimaa
j.n.e.
Ihmiset, luovaa työtä tekevät i h ­miset,
edustavat kansakunnan ar­vokkainta
aarretta — j a tätä rik­kautta
on pienessä j a köyhässä Suo^
messa ilmeisesti n i i n paljon; että
parhaaseen työikään kasvatettuna si­tä
voidaan vuosittain lahjoittaa tu­hansittain
Atlantin tälle puolen,
Austraaliaan, Ruotsiin j a ties vaik­ka
minne.
Mutta talouspoliittisesta viisau­desta
ylpeilevät Suomen herrat eiv
vät ole osanneet oikealla tavalla
käyttää hyväkseen edes tätä maas­ta
pakoa — millä o l i s i käsittääkseni
voitu välttää monta kallista dollari-lainaa.
Mikseivät Suonien herrat
ole järjestäneet omaa matkustaja-laiv^
iikennettään? Heidän omat
laivansa voisivat kuljettaa:suomalai­sia
aina tähne Amerikan mantereel­le
saakka j a taas täältä takaisin.
Olen itse ylittänyt Atlantin seit­semän
kertaa 50 vuoden aikana j a
kun tulin viimeisen kerran tänne
Ruotsin Amerikan linjan laivalla,
n i i n sen perämies sanoi puolestaan
ihmettelevänsä sitä, miksei Suomi
ole itse rakentanut matkustajalai­voja,
sillä Valtavan suuri prosentti­l
u k u mainitun yhtiön matkustajista
on suomalaisia.
Np niin, SuOmen herrat, kun olet­te
hyvän laskutaidon omaavia j a ra­han
arvon tuntevia, n i in miksi ette/
tartu tähän mahdollisuuteen?
J a nyt kun Suomella sanotaan ole<
van sellainen mestari kuin esimer- >
kiksi j o k u Karin, j o k a piirtää pilav:
kuvia Venäjästä, miksei hänen t e h - '
tavakseen anneta laatia kuvasarjaa:
siitä, miten pieni j a köyhä Suomi
kasvattaa j a kouluttaa ensiluokkais­ta
työvoimaa toisia maita varten
ja miten suomalaisten kuljettami­sestakin
hyötyvät, ulkomaalaiset;
herrat liikenerot?
Vaikkei tämä nyt maaUmaa mul-:
listava . seikka olisikaan;; n i i n eiköi J
hän sekin auta Suomen "köyhänä j a »
pienenä" pitämistä — mistä vastuu
kuuluu tietenkin niille, j o i l l a on
valtakin. — I. S. 1?
"Suuri aatteiden taistelu"
: Jos^ tavalliselta kansalaiselta; c l i
normaäTi-ihmiseltä kysytään, että
haluaako hän naapurien välille siK
l o i n . tällöin tulevat kiistat ratkaista­vaksi
puhumalla, elivaatteen ja. ky­nän
voimalla, vaiko "puukolla ja
puntarilla", e l i väkivoimin, n i i n 999
kertaa tuhannesta saadaan varmaan
vanhan kansan viisas neuvo: "Puhu­malla
asiat paranevat".
Mutta eräät omasta mielestään
hyvinkin .viisaat ihmiset eivät::kui­tenkaan
jaksa sulattaa tätä peruskä­sitettä
silloin kuin tulee puhe kan­sainvälisistä
suhteista ihmisten kes­ken.
He menevät joissakin tapauk­sissa
niinkin pitkälle, että myöntä­vät
esimerkiksi kapitalistisen jär­jestelmän
jäävän aatteellisessa tais­telussa
auttamattomasti alakynteen
ja vaativat tällä perusteella käytet­täväksi
kättä pitempää, e l i puukkoa
ja puntaria sosialistista maailman
osaa vastaan, joka on aatteellisesti
n i in paljon etevämpi, ettei sille kar
pitalismi muutakaan voi? , ,
Esimerkkinä mainittakoon erään
torontolaisen päivälehden^ äskettäi­nen
"kansankirje", missä moititaan
kovastivkaikkeaasiallista suhtautu­mista'Sosialistista
:.;! maailmanosaa
vastaan ja vakuutetaan, että k u n ka­pitalistinen
maailma ei kerran :pysr
t y aatteellisesti kilpailemaan, sosia­lismin-
kanssa, n i i n silloin on tur­vauduttava
voimallisempiin, keinoi­hin.
—Ko. kirjeessä sanotaan noin
nimeensä: • : ' •
". .~ . Kun sanomalehdet, kuten
teidänkin lehtenne, heiluttavat ato-misota-
hirmupalon aavetta; kun
kaikki: jotka eivät'usko pala kerral­la
antautumiseen ;leimataan viittai-i
u l l a hysteeriseksi sodanlietsojaksi;
::kun:':Pohjois-Amerikan: äärioikeisto
paneutuu maata r ääri vasemmiston
viereen, s i l l o in on minunmielestäni
istuuduttava ja harkittava asiaa.
"Me-olemme nyt suuren aat­teellisen
taistelun kohokohdassa.
Kaikki merkit viittaavat siihen,
että me olemme siinä-auttamatto­masti
("hands dowu") häviämäs­sä.
Länsivaltojen liitto (tarkoit­taa
"puolustus e l i sotalitttoa —
K) on ainoa mitä meillä on. Tässä
tilanteessa teidän ei pitäisi avus-tag
sen.,(lännen sotalttt,pn/-—,K>;
hajoittamisU., .... Otto. G.iBeck.**'
(tummennus — K.)
Toisin sanoen, länsi, eli porvaril­linen
maailma on "aatteellisesti
auttamattomasti häviämässä" siksi
kun porvarillinen järjestelmä: on
historiallisen tehtävänsä tehnyt ja
siis' aikansa elänyt; mutta meidän
täytyy muka puukkoa ja puntaria
heiluttaen kuitenkin estää yhteis:
kunnallinen edistys!' {
P u u k o n - j a puntarin heiluttami­nen
voi nykyoloissa sytyttää sellai­sen
maailmanpalon, että siinä tu­houtuisi
joka tapauksessa satoja
miljoonia ihmisiä — j a ehkä myös
se kapitalistinen järjestelmä, jota
ei Joppujen lopuksi voida puolustaa
yh\ään sen paremmin puukolla ja
puntarilla kuin kynälläkään.
Niinpä sitten järkevämmät porva­r
i t k in käsittävät, että kapitalistisen
järjestelmän elinikää;::ei:^ loppujen
lopuksi jatketa sen paremmin "eh-käisysodalla'*
kuin:':valtavastä aseis
lumisesta johtuvalla "vahingossa­kaan
alkavalla " sodalla. Ja niinpä
esimerkiksi se torpntolainen päivä-:
lehti, jota vastaan yllälainatussa
mr. Beckin kirjeessä polemisoidaan,
sanotaan V hänen s
taan' seuraavaa: ^
"Me haluaisimme, että se 'suuri
aatteellinen taistelu'; m i h i n kirjeen­vaihtajamme
viittaa, säilyisi juuri
sellaisena- — aatteiden taisteluna.
Me'uskonune ettei sen^P^
urKDBTTaK&ikaäh'' n^Bajr" Äitaah
kummallekin yhtä itsemurhamaises-:
ta sodasta".
Tämä sellaisenaan on järkevän
porvarin — j a samalla järkevän i h ­misen
puhetta. Aatteiden välinen
taistelu tulee luonnollisesti jatku­maan
ja, toisinaan kiihtymäänkin
sellaisena suurena murroskautena/ ^
missä ihmiskunta nykyään on. Mut-
J a pidettäköön tämä J a i s t e l u aatteii-den
taisteluna — j a näyttäköön his- '
J o r i a n kehitys, mikä aate on i n h t
millistä hyvinvointia'edistävä j a m i ­kä
aate voi käytäntöön .pantuna va­rata
ihmiskunnalle täyteläisemmätt:
elämän ja onnellisemman huomi­sen.
Me puolestamme olemme ehdot­tomasti
sitä mieltä, että sivistyskau«
temme nykyvaiheessa, varustautu-miskilpailu
j a sota,'mihin se autta­mattomasti
veisi, on kansojen .väli­sissä
suhteissa yhtä "vanhanaikais- ?
t a " ja tuomittavaa hommaa., kuin i
o n p u u k k o j a puntari naapuinistens'
välisten kiistakysymysten ratkaisu­välineenä.
, ' '
Me siis liitymme kaikkiin n i i h in
hyvää tahtoviin ihmisiin — n i i n por-varilehtien
toimittajiin kuin taval­l
i s i i n kadun miehiin ja naisiin, jot- l
ka haluavat pitää nykyisen suuren
aatteellisen taistelun, j u u r i sellaise- J
na mitä se on, e l i aatteiden taistelu- |
na j a välttää koko ihmiskuntaa jah- f
kaavan sodan puhkeaminen. — '
kähsSkouri^