Vapaus, February 14, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, helmik. J4 p. — Saturday, Feb. 14, J053
•i
1*
f;
Labor
Es-tQ
»Ud»d nav, 6, mi. AsUMrtzed
«t «epond cUsa naii 6 7 ttxe PosJ
Xbnxsdft79 flntf Sattzrdsjrs Vapaus
I^Bu^iisIiisflr CooBiHaif Ltd. at lOO-iOS
JSm St» w:, Sodbuiy, O D I , CaosuI».
EdUtonal Office 4-4a^. Manager
adrfpeaa:- Bo» 69. Stfdfliay, <taeBJijo>
AdrmisiQg; » t e » lipon app];b»ti6aL
Tranalatl(m free of cbaise.
TZLAUBHINSAT:
ybdFS7aIIoI»a: 1 vk. 8J(» 6 Idc 4.30
Suomensa 1 Tk. 8 ^ 6 fde. 4,75
^ Rcisenbei^en ja USAm puolesta
^^^^^^ nmHmaa radiotleto, että suiireo
^ f o a l ^ ^ Yfadysvaltalor presidfntti Ziszaiumer on poliittisesti ja
^bimiBise^ niin pieni, ettei Mn halua käyttää valtuuksiaan Ethel
•••Tr*» Asiallisesti puhuen presidentti Eisealiosrer perusteli kielteistä
< jraatost cttKsnari Irvin it. Kaufmanin poliittisella kiristysohjet-
-; Kosenbergien asiassa "ei ole esitetty sen paremmin
^ lotjia todistasaflH^istoa kuin lieventäviä (mitigating) asiajibaaro-armahduksen,
"Xieventäviä asian-
;i^asi^' iilisi, kuten tuomari Kaufman selitti, se jos Rosenbergit
mf^lgaittiisivaV% I Ä , jos he tunnustaisivat syyllistyneensä johonkin sei-
J^een, iivsta^^l^ ryhtyisivät '-ilmianta*
jseian". muita syyttömiä ihmisiä.
^ Jos Rosenbergit tällaisessa ilmapiirissä poltetaan kuoliaaksi säh-
. kxHooUss3,^^^^s voidaan' oikeutetusti sanoa, että heistä tulee koi-manneo
maaifmansodan ensimmäiset kuolonuhrit Yhdysvalloissa ^
s3la 50(ian lietsöjat tarvjtisevat sekä pelon Omapiiriä kansanjoukkojen
raaistamlstaj mihin Saksan natsit turvau-
£tgjtvat sotamielialaa muokatessaan ennen toisen maailmanspdan aika-
:i^bta;^^^^j^^^ nyt orjamaisestt matki-
, ^ Vannaa tietysti on, että Rosenberi^ juttu ei tule loppuunkäsi-
^ a l k a a vasta/Siiti'To-tästä
nuoresta'
psnsbinnasta marttyyreja, joiden teloittaminen tuomitaan vieläkin
i^jeoniiiissa^^^^^^y^ on tuomittu sy3rttöminä'mur-
;||[tlujen Sacoon ja Vanzettin teloitukset, Ton;i Moqneyn yankilatuö-f
^ ^ j ä nuiu^ Miljoonat ihmiset kaikkialla masdlmiassa,
i|^os Ybdysvalbissa, o^^ nyt epäilevällä kannalla siitä, övatkor Ro-smbergit
syyllisiä ollenkaan ja sanovat, että tämän epäilyn-vallitessa
Initä: ei pitäisi teloittaa. Mutta jos teloitus kuitenkin tehdään, nä-samat
^ ' ' ^ n e ^ tulevat vakuuttuneiksi siitä, että
;it joutuivat l^erikoiskasittelyn" t.s. oikeusmurhan kohteeksi
ja se jättäisi lähtemättömän tahran Yhdysvaltain historiaan.
i:.'^':!::-'^akamoikeamielinen ibaunen, kukaan Yhdysvaltain uutteran ja
4^okkaan k a ^ n ystävä, kukaan edistysmielinen ihminen ei suin-tstan
haluaisi sita; että viattomien ihmisten ruumiit poltettaisiin elä-fväna
Yhd}r5vanoissa. Ktikaan oikeamielinen ihminen ei halua^Roseii-iSrgeista
marttyyreja, vaan sitä, että heille jäisi tilaisuus osoit­t
i ^ ov^tjto he syyttömiä, kuten o^^^ on jo
Ij^paijpn, Viatton^a ihmisia on murhattu ja teloitettu liian paljon.
Siksi kaikki-oikeam^liset ihmiset huutavat tänä yhdentenätoista bet-faenä:
iUkaa teloittako RoscnbergejäI Antakaa Rosenbergeille tilai­suus
todistaa syyttömyytensä — ja pelasta!^ siten Yhdysvaltain
:ina|nje;^m kansanjoukkojen silmissä!
\ Se kaupungin johfaja
; MeOle sudburylaisille muistutettiin äskettäin, että vaikka kau-
1: pUngin sifateeri-vahroja-suunnitelraa (derk comptroller) on vKlä kau-niin:
kuollut se ei vielä ole, sillä taan-tiunuksoi
tarkoituksena on ajaa jollakin tavoin tämä kunnallista de­mokratiaa
rajoittava ajatus lukkoon.
Kaupungin sihteeri-valvoja-suunnitelma ei suinkaan ole mikään
uusi ja hyvä keksintö kuten sudburylaisiUe on yritetty selittää, vaan
'vanlia ja koeteltu menetelmä demokraattisten edustajain valtuuksien
ja siten mjrös valitsijain oikeuksien rajoittamiseksi. Suoraan sanoen
stbteeri-valvpja nimitys on epäonnistunut muutos kaupungin "johta­jan'?
tmmdle, mikä on melko yleisesti käytännössä jänkkien maassa
jä useissa Euroopankin maissa.
; - Kaikesta huolimatta nieille kerrotaan, että tällaista valitsijoista
riippumatonta kaupungin johtajaa pitäisi etsiä kaukaa "vierailta
mailta'^ joistakin suurkaupungei^^^ tai hallitusvirkallijain yläpiireis-
^tli sillä Sudburyssa ei kuulemma ol^ sellaista miestä (puhu-idattakaan
nyt naisista) joka pystyisi tämän kaupungin asioita mää-
: räämään — ja nauttimaan siitä saatavia ruhtinaallisia tuloja, mitkä
: InontioU^
^ Sivumennen sanoen on paikallaan palauttaa mieleemme, että huo-
; tyrkytetään kaupungillemme
Dliden samojen torypolitiikkojen toimesta, joiden edustajina on va-
; I^tu torypolitiikkojen enemmistö kaupungin hallintoon. Xyt olisi
: o^t(a:va muka vieE toinen askel, torypuolueen politiikan ikufetutta-nliseksi
siten, että kaupungille palkattaisiin korkeapalkkainen tory-vfrkailija,
joka suorittaisi suurelta osalta ne tehtävät, mitkä tähän
a«ti ov^t kuuluneet \'alittujen valtuusmiesten ja erikoisesti pormesta-rm
fehtävi/im
i4 ••Että asia näin ymmärretään muuallakin, eikä vain Sudburyssa,
, s4 ilmenee^ Arthur Xews-Chronicle-lehden äskettäisestä
kirjoituksesta missä puhuttiin asioista vähän suorempaan kuin mitä
oh sudbtuylaisille valitsijoille 'aikaisemmin sanotni. Mainittu lehti
kirjoitti m.m.:
i " . . . Sudbur>'ssa suunnitellaan uutta kokeilua, jolla on mielen-knntoa
kaikkialla Canadassa . . . Yleispiirtein puhuen on ehdotettu,
eUä-Sudbutyssa pannaan Yhdyskunta yhden miehen kontroUimene-it^)
m3n alaisuuteen. (. . . Sudbury is to put the conununity under a
\ f^m of one man control.) Se on jossakin määrin samanlainen ajatus
kuinjDli kaupunginjohtajan (bankkimb)-ehdotus, jonka Fort Willia-minyalitsijat
äskettäin hylkäsivät; Sudburyssa sc olisi sihtceri-valvo-jal(
clerkcomptroUer) . .
- t Tarkoitus on siis saada jänkkejä matkien Sudbur^Ti kaupunki
yj^den miehen diktatuurin alabuuteen, missä valittu kaupungin hal­i
i ^ olisi vain pelkkänä kuvana. Yllämainitulla Port Arthurissa i l ­mestyvällä
lehdellä ei ole mitään tällaista ajatusta Alastaan koskapa
hyväksyvästi myöntäen sanoi edelleen:
' I "'Me saisimme paremman hallinnon*' sanoi pormestari Jessup
ä^ttäin tästä suunni Sivumennen sanoen lienee paikal-laBJa^
lxacm^ tässä on pormestari, joka näyttää olevan valmis
Iqg^pumaan joistakin hallintovaltuuksistaan . . . "
A ( A i v a n oikein. Tätä se juuri tarkoittaa. Mutta kysj-mys ci ole
p^miasearin ."omista*' valtuuksista, vaan Sudburyn kaupungin valit-si|
ain hänelle tobtaiseksi luo\aittamista oikeuksista, joifa pormestari
vJessup ei ole oikeutettu myöntämään kenellekään muille kuin takai-
£Qi valitsijoOleen. Demokratia on silloin pelkkä kuori ja koriste jos
r Idtjpungni hallintavaltuudet luovutetaanv yhden kaupunginjohtajan
;jkäsiipy huolunatta lainkaan siitä, miksi tätä suuripalkkaista virkaili-limsanota^
. ^ •' '
; f ^ V ' ^ mistään teoreettisesta saivartelusta, vaan
{^eS$3it^taS. ;vaIitdjoilta vähenee vaikutusvalta kaupungin asiain hoi-
1000/jos hallintovaltuudet luovutetaan yhden vakinaisen virkailijan
Kyspyteiä ja
va*s la•o k•s ia
VijnnoyK Olen eyrAjxxfi Ontarion
roaaku.nnassa. Mistä eaan syntymä»
Vastani; Kaliisi Ontarion maa-
Snmoaasa 'Jäljen^
nöksen «yntymätcdistuksestaan kun
antavat mahdan Wmman taijcat Ue-do
» nimestät Ja kaikista «yntjosto
jrhtejrdeasä olevista UeäoiOa, osoitteel­la:
Me^Lstrar-GenenU Sadiament
BuUdirtgR <2aeen'a FazfE, Toronto «S.
KirXeen maltaan o n pantava dollari
ctsInnäilPja yJbden eyntymätodistukr
sen iäiietutälasea bintaaa.
Mitä muut sanovat
PATA ^ATTILAA SOOIAA . . . "
nraablnston. — Entinen president­t
i Barry Troman syyttää kenraali
MacArthuria Yhdysvaltain sotarai-mien
"hälyyttävän sourrata*' karkur
ruodesta Uutistieto.
. . MVSTA KYLKI
KVSiaiALLAKIN"
fVashiacton. — Kenraali MacAr-thttr
väittää, että H a n y TTuman on
vastuussa Yhdysvaltain asevoimien
l/jricoruudesta .. - — Uutistieto.
YMfgraUain tiBtomaanpoIltiifc
ica iobta» 7J1» nmrepQtaan
MaroigfaHBcn kapltatirtidHa ma»
xh^ pioifUslit Iät* oiat
iohtaneet VSAbaa smmtatitDvsn
laoaslo tajfof tokifst» sekä mäiU
rätfyjen amrrifckafalttcn to*ajot»
löllöin r sA vaati» maila fc^talisr
tisfs valtioita jraorftlaaäuinL
alenixi>ksia> vabvistaa se omi» toi»
' limonrejaan; '
Se, että amerikkalainen kauppapo­litiikka
jobtaa kapHalistiset tnaafl
Kailaa fyytyväjnen
U$:ii vakoJtaverfcos-fott
ffluiskaambeen
Wanova. — N i i n katolisissa kuin
ci-katolisissakin pireissä ollaan tyy-tyväsiä
sen jo2:dosta, että Krako­vassa
murskattiin U S A : n vakoiluver-kosto,
Johon kuului mm. 4 korkeam­p
i arvoista katolista pappia. Oibsu-denkäynti
apui tammikuun 21 pnä
j a kesU viikon. Seitsemän henkilöä
todettiin syyllisiksi vakoihum Ja tuo­mittiin,
kolme kuolemaan Ja loput
vankilarangaistuksiin.
Oikeudenkäynti toi esille katolisen
kixkon ylimystön rikolliset yliteydet
ulkomaille Ja salaliittotoiminnan
Krakoi'an hiippakunnassa. *
Yhdessä miUden kanssa tervehftivät
katoliset suoritettua puhdistusta. K i r ­kon
ylimystön menettelylle ei löydy
kannattajia kansan keskuudessa eikä
myöskään alemman papiston keskuu­dessa.
Monet kaiktein tärkeimmät
todistajat oikeudenkäynnissä olivat
pappeja. He vahvistivat Qryttäjän
syytteet j a paljastivat kirkon hierar­k
i a n salaisen toiminnan.
Oikeudenkäynti paljasti, että mo­nissa
maissa valcoilutoimintaa johtaa
Ja rahoitaa U S A r n "Intelligcnce Sets
vlce". Toisena johtavana elimenä oh
puolalaisten fasistiemigranttien jär­jestö.
Joka on yhteydessä mainitun
yhdysvaltalaisen Järjestän kanssa,
l a i d e n alapuolella on sitten " k o t i d i -
vlsioona". jonka päämaja sijaitsee
Bergkrlcsdtambcisissa. lähellä M y n -
cheniä.
rnantnarkkiflat sdafflntoon;-tlPd(^än
myös TJSArssa. Amerikkalaisten mo-nopoolen
viikkojulkisu Business Week
kirjoittaa: "Eurooppa el voi toivoa
voivansa pitää päätään fveden p i n n a l ­la,
jos se e l v o i myydä tavaroitaan
VSAhan. J a tätä se ei v o i täidä voi­massa
olevan
vuoksi". ....
KAUPPASOTA KimT YY
Vuoden 1951 keskipaikkeilla otsikoi
Barrön s-niminen viikkolehti tblmi-tusartackelinsa:
"Me käymme talou­dellista
sotaa ystäviämme vastaan".
Artikkelissa sanottiiio, että "talotidäi-linen
sodankäynti on nykyisin täydes-sä
käynnissä yhdessä jos toisessakin
muodossa". Tämän jälkeen o n tä­mä
sota tavattomasti kärjistynyt Ja
kuluneen vuoden lopulla se tunnus­tettiin
Jo Julkisena tosiasiana. Tämä
tapahtui kansainvälisessä kokoukses­sa
Jonka tarkoituiuena oli pcOxtla,
kauppaa Ja tullitariffeja koskevia s o ­pimuksia.
Hollannin edustaja selitti, että hä­nen
maansa pitää niitä tuonnin xa-'
joituksia. Joita U S A soveltaa käytän­töön
erittäin epäoikeudenmukaisina,
j a että tällainen politiikka tulee saa­maan
laajoja seurauksia. Ssn jOSr
dosta että Wasliingtonin kaai^apbU-tuontima^
en kuluttajat saavat myös
aina maksaa perunasta suurempia
hintoja kauppun^oos^jjooUen Tälittäjä-anneyoille.
Ä*,
-VCBOOPAN JOJj^
OS OUSIPING-KAUPPA
Määrätyt •^Euroopan apua" koske-
Tan lain artiklat oikeuttavat USAn
maastavlejiä vlemSän maatalousta-varoite
iiintoiiiln, jotka ovat koti-t
a v a l ^ f^ledään^ vjämää; ja ajppei-siinejar
Uinaöljyä j i m t ^ ^
makarooneja j a rusinoita, p ä p t ^ ja
penmoita, maitc^ulveria, puaslllaa
ja mti;te r tavanä^ S i^tipi^Bä^^
den jjoäärä ^^csinomaan vehnän, j a
Jauhojen osalta l i s ä ä i ^ w . 1350—61
550 % Verxatttma iy^ 1938,—33^ jolloin
saavutettiin sotaa edeltäneen aj^m
maksimjnääxä. Eräiden taTaroidsn
vientiä tuetaan sen vuoksi; että voi­taisiin
kaivaa maata amerikkalaisten
monopoölien kanssa kilpaUenen ulko­laisten
tuottajien Jalkojen alta. Tä­mä
ei tuo mitään etuja vientimaiden
kuluttajille, sillä he eivät saa mitään
tavaroita dumpii^-lxinnoin, vaan
Elävien eläimien
tuontikieltoa Skot­lannista
jatkettu
OtUwa. — Elävien eläinten Skot­lannista
tuontUdeltoa — Joka ilmoi­tettiin
lähitulevaisuudessa poistetta­vaksi
— on Jatkettu määrättömäksi
ajaksL
Tuontikielto saatettiin voimaan j o ­ku
aika sitten kun Skotlannissa puh­kesi
jäUeen suu- Ja sorkkatauti. M a a .
talousdepartmentin eläintautien J a ­oston
Johtaja tri Thomas Childs sa­noi,
että departmentti oli
tilkka aiheuttaa HoUannin eduille/y-leisesti
tunnettuja haittoja, ehdottaa
Hollannin {hallitus, että se väliaikai­sesti
vapautettaisiin hiistä velvplli-suuksistsL.
joita maalla on Yh^Srsysd-toja
k<Ataan.
Tanskan edustaja lausui, että iWia;^
hington tekee kaikkia minkä vot lisä^
t a k s a n tuontirajoituksia j a tämä af-^
•iieuttaa Tanskan ulkomaankaupalle
suurta ihaittaa. Tanskan edustaja
sanoi olevansa täysin ijhtä mieltä nUr-den
hallitusten kanssa, joiden tarkqk
tukseha on laajentaa vastarintaa, a -
merikkalaiista kauppapolitiikkaa iahj
taan, j a totesi, että tämä. i t s a s i a ^
merkitsee ' l a i ^ i s t € t t u a ^^
lAustraaLaj] edustaja
tä USA. o l i V. -1947 suostunut alenta­maan
Austraaliasta, Uudesta Seebni-nista
j a Tanskasta tuotavaa voin
tuontitullia vastapalveluna näideii
maiden tekemille rayönnyt5*3ille.
Mutta USAn suorittamien tubntira^
joitusten seurauksena ei iAustraalia'
ole voinut myydä yhtään naulaa voi^^
ta amerikkalaisilla markkinoilla: Häi£>
sanoi, ettämikäli USAn tulli- ja
kauppapolitiikka ei muutu, pakottaa
se Axistraalian hallituksen laajenta­maan
vastarintaansa.---Myö^ K a n a ­dan
edustaja lausui, että vastatoi­menpiteisiin
ön iTThdyttävä. ellei U S
A lakkauta tuontlrajoitukdaani
USA BKKOÖ HAIKAILEMATTii
SOPIMUKSIA
Mainittujen maiden edustajat syyt­tivät
avoimesti iUSAn halutusta tulli­tariffeja
j a kauppaa koskevien yleis­ten
spptousten rJckomisesta ja k i e l ­täytymisestä
aientaa tullimuureja.
joutuvat mafcsamaan korketa nylky-hintoja.
•
Amerikkalaiset monqpoolit toteut­tavat
vienti "ohjelmaansa" veron-maksajlen
kukkaron kustannuksella
ja hävittävät samalla häHcäflemättä
kapitalististen maiden väliset perin-teelllsst
kauppasiteet. Ke suuntaavat
vientinsä siten, että voivat tuhota
muiden maiden ulkomaankaupan tär­keimmät
haarat. USAn mQn(V>oUt
valtaavat esimerkiksi hiilenvlexmin
Länsl-Eurocq^paan, vievät omenoita
ja päärynöitä sellaisiin Euroopan
maihin, jotka Jo vanhastaan ovat o l ­leet
näiden hedelmälaatujen maasta-riejiä
(Ja tuottaneet paljon parem­pia
laatuja), keinottelevat makaroo-neUla
Italiassa, rusinoilla Etem-Eu-roojjassa
j a perunoUla Hollannissa.
Lyhyesti sanoen, amerikkalai-set mo-jjopoQiit
saattaTat kspiuiististec
maiden mariffrin?» epäjäxjestykseeo
m'iä hä^yjf^^rr^ttnmtmmäia tavalla.
rBAUPPA*, ^ APUA-Se
tosia&a. että Yhdysvallat r a ­vun"
varjolla tukahduttavat maiden
kapitalististen maiden Ja lähinnä
Länsl-Euroopan elinkeinoelämän, on
tullut niin se^-äksi. että Englannin
flnahssiminLsterf Butler joku aika s i t ­ten
muotoiU: -^KauMJaa. ei apoa^
Tästä lauseesta on lyhyessä ajassa
tullut erään^dnen länsien^
ten prfiitlkkojeh sotahuuto. Jräka
avulla he toivovat ainakin jossain
inäärin voivansa vapautua Wasihhjg-tonin
irarkkuotte^a.
A T J L A N H T I N U I I ^
Viim^e' aikoina on amerikkalainen
monopocäil^tuiistö tunxrustanut, että
on vaikeaa estää Atlantinliiton h a ­joaminen,
mikäli U S A e l pääse yksi­mielisyyteen
liittolaistensa kanssa t a ­loudellisten
siteidm vahvistamisesta
Tällaisista lausunnoista bnoUmatta
ei näyjnitään markkiä siltä, että W a l l
Street aikoisi luopua hy^ckäävästä
kauppapolitiikastaan, joka antaa jät-tiläisv<^
ttoja amolkkalaisille mbno-poom^
apitalisteille.
: m i l Street Journal kirjoittaa:
'Jotta ei joutuisi yllätetyksi, on a -
merikkalainen tariffililtto ryhtynjrt
rakentamaan baxrikaadia sitä hyök­käystä
vastaan, jonka eurooppalaiset
Ja muut ulkomaat ovat panneet
käyntiin meidän suojatullijärjestel-määmme
vastaan käyttäen sotahuu­toa
*^kanppaa, ei apua'." Lehti näkee
sUtä huolimatta vain yhden tien: a -
merikkalaista. tullimuuria on yliä
korotettava!
Wall Street Journal tmmustaa k u i ­tenkin,
että tullitariffien korotus t u ­lee
mericitsemään amerikkalaisten
vientikaupan eittämätöntä vähene­mistä
j a sen vuoksi biisi "jatkettava
uikoiaisten valtioiden tukemista ja
ammmmn hetikobtaisen
lopettaxnisen puolesta
-jnhansia' postikortteja on jaettu
Saska-^eiraain väestön allekirjoStet-t
a v i i s i äähetcttäväki maakunnan
näämimstcri T. C DouglasJlIe. » ä i s -
«ä postayrteissa. kefaoitetaan päami-nisteriär
lainlaaUjakunnassa puhu­maan
hctiköhtaisen ammunnan l o ­pettamisen
puolesta. Postikorttien
teksti o n seuraava:
"Sodan jatkumisen Koreassa
saattaa naaMman rantaan. uHais.
tokd. Tnhannet sotilaat j a d v i l j
. li-ibmiset mexuettävät elämän»
sodassa jota ei kukaan halaa. M e
toivomme teidän ohjaavan Sas-tatOuBtrantn
laintaat^adknnnan
.Tood^ I9S3 istontiAaodidla b y -
rateymääii paälöslausidroan, jos­sa
Udibitetaaii Canadan hallQnsta
käyttämään kaiken vaikotnsval--
tansa sen bjrväksi, että ammunta
Kureassa k q ^ ^
nskomme, ettälks^ ammunta. lor
petetään, niin ^elläöievat e r i -
m i e l i ^ d e t voidaan sisviteUa iien-r
Tottelujen • ävnlla."
myöimettävä niille enemmän tai vä-hemn^
n Qjämääräistä lainaa niistä
varoista, jotka kannetaan veron-maksajata".
N i i n päättyy, tämä maagillinen y m -
PST^. Se t i e . jota täs^ eihdotetaan,
merkiUee J u i i i ns. "apua", jonka
pakkopaitaan USA. häitiaa sulloa
Englannin, Ranskan ja muiden k a ­pitalististen
maiden elii&einoelämän
yhtenä haarana Ylu^syaltain talous-
.elämästä; /•.
Kaildti osoittaa kuitei&ia. että sel­laiset
imperialistiset maat kuin E n g ­lanti
Ja Ranska Isäävät ponnistuk-
Slaan s£^dai^en itsensä irti ameriic-kalaisista
kahleista. Näin kärjistTvät
taloudelliset ja poliittiset vastakohdat
Yhdysvaltain j a muiden kapitalistisi
teh maiden välillä ja näin kärjistyy
msrös , taistelu menekkimarkkinöista
kaikkien maiden välillä kapltalistises-sa
maailmassa. — lu R. Novoje Vrem-
Ja. (Sö(Hn.H:gin-Vapaa Sanan.)
SITÄ
y»TÄ «AnnoTOKTA
— Äiti, k u n tuli "menee ulos-minne
se silloin menee? '
— Sitä on yhtä mahdoton ^ \
toin sitäkään nuhin sinun isäStol
nee s i i o i n kun hän lähtee ulos
V - • « ,
P I K K U S H E H E T SAIBAAUgg.
Oietko sinä "lääkeopiUuiea vai 11
rurginen? 1
— E n tiedä, enkä y m m ^ Ä^^^^
sillä tarkoitat. ,
— Tarkoitan sitä, että olitkb äaj
sairas tänne tuotaessa vai o i j ^ j a i i l
-tebty, täällä sajraaksL ' ': '
VÄÄBYYTTÄ VASTAAN
" Neljä kämpläriä;sattui s a m a ^y
^ naan j a samaan vaunuun. Pian oj]
Liocttipelr pjstyssä. Y3itäkkiä jbj
löi kaikki korttinsa pöytään ja saiis;}
t-^En pelaa enää^ tässä tehdään'isääni
ryyttä»*^
••Kuinka niin?" kysyi toinen. '
"Slksiv että-tiio-ei pelannut nUDil
korteilla mitkä minä jaoin iiäheilr'
sanoi- ensimmäinen osoittaen sonns!l
laan yhtä'sakista.
Kiij. William I^^
UAW:n windsbrin<^5astojeh ää­nenkannattajan.
The Guardianin e-räs,
khrjoittaja on ^ittänyt tärkin,
tuhansien työläisten mieliä kiiimos-tavan
kjr^rmyksen. Hän ^ s y i : '•Mik--
s i 4 t y ö T^
Txyi7" Tässä ovat hänen väitteensä:
'"X^eiset uut^iiMiqt ovat aiitapeet
JuUOsuuttä inaMblUsdle ' ^ ^ . : n ja
C I p : n neuvottelulle,, Yhdysvalloissa.
Me otaksumme, että sellainen neuvot­telu
vöi^siirts^ tänne Canadaankin.
Tahtomatta iskeä uniomme 'ölijelmaa
vastaan, me kysymme, onko tarpeelr
l i s ^ että yhdysTaltalalset
järjestöt sovittaisivat riitalsuutensr.
ennenkuin me ryhtyisimme toimen­piteisiin,
täällä Canadassa. Meistä
tuntuu, että se olisi mitä, edullisinta
Canadark kaikille työläisille jos mei­dän
rivimine vcötaisiin k^iklttää; y h ­teen
ohjelniaa määrittelevään eli­meen
sen s i j a r a , että meillä bn nyt
kaksi keskusta, katolinen imio Que­becissa
j a joukko pienempiä ryhmiä.
• \', Tumiustett^oon, että on olemas­sa
Joukko pulmia mitkä on ratkaista­va
ennenkuin täydellinen e r i työväen
ryhmien ybteenlUttyminen saattaa
tapahtua — mutta eikö siitä huoli­matta
olisi käytännöllistä ryhtyä nyt
Washlngtoh suosittelee, alituisesti harkitsemaan tilannetta Canadassa.
puhnista. zmtkä pitävät samaan pää­määrään
pyrkivät eri työväen ryhmät
erillään. Canadian : Con^ness of
Labortin kuuluvat ciO:nui^iot jätti­vät
A F L - n k o ^ se e i ollut kiinnos­tunut
joukkotuotantoteoUisuukslssa
työskenteleviin xolehlin . j a naisiin
AFI* suosi j a sapjeil huom^tavan h y ­vin
aonmattitaibo^
jätti ^;aikM muut hu«niotW^^ CXiPL-n
uhiotQuebetds^ yhdistävä^ niei^n
mielestämme» työläii^ä yksinprnaan
kielen perusteeila. On myöÄin pie­niä
(joiikpssa muutaoo^. suurempia­kin)
unioita. jotka alkaiseihmin kuu­luivat.
CCLin,: mutta. jotJm erotettiin
siltä k o ^ niiden johtajat c^ivat j o ­ko
ynirpnriiiini.«tt.iPn »njällft tai kSänta-mättömästl
punaisia.
'Pintapuolisesti katsoen ovat jotkut
friT"<''V''7ydet yhiH^Tpattnmia. Muttä
me piemme havainneet käytännölli­seksi
sopia (yubdeksi tai pitaoimäk-sikin
ajaksi) työnäntajalhkin kanssa.
Eikö siis voitaisi työväenjärjestöjen
muille tuontitullien alentamista, mut­ta
ei itse toimeenpane sitä miUoinl-kaan.
Tällainen politiikka tulee väis­tämättömästi
johtamaan USAsta
suuntautuvan tuonnin vähentämiseen
vientimaiden vastatoimenpiteille, jot­ka
ovat täysin ymmärrettäviä kaup-valmisl
Pasodan olos«hte|issa:
poistamaan tuontikiellon kunnes juu­r
i äskettäin Skotlannissa Aberdeen-shb^
en alueella puhkesi suu- j a sork­katauti.
Tämä merkitsee sitä, että
kielto on voimassa automaattisesti
kuusi kuukautta senjälkeen kun tau­tia
ei ole enempää havaittu. •
Albaniassa vangittu
20 henkilöä vakoflusta
I^ntoo. — Tiranan radiotiedossa
keskiviikkona sanottiin 41banian u l ­koministerin
tiedoittaneen, että v i i ­me
päivien aikana on eri puolilla
maata vangittu 20 vakoilijaa j a t u -
hotyöntekljää.
"Asiakirjat osoittavat", sanotaan
tiedonannossa. "eUä vangitut ovat
harjoitetut Jugoslaviassa j a lähetet-'
ty Albaniaan harjoittamaan vakoi­lua,
terroria j a tekemään tuhotöitä."
Tiedonannossa niinikään sanotaan,
että vangitut ovat ribjllisia. jotka
toisen maailmansodan aikana olivat
yhteistoiminnassa saksalaisten nat­sien
j a italialaisten fasistien kanssa.
Englannin edustaja lausui, ettei
Yhdysvaltain kauppapoUtiikka aino­astaan
huononna Länsi-Euroopan
maiden asemaa, vaan järkyttää talou­dellista
jasapainoa koäco kapitalisti­sessa
maailmassa.
Mainitiissa kansainvälisessä koko­uksessa
tuli ilmi myös suuttumus
USAn harjoittamaa dumping-vien-tiä
vastaan sellaisten U S A n orjuutta-^
mien maiden kuin Kreikan j a Turkin
taholta. Niinpä Kreikan edustaja
syytti USAta esim. rusinoiden dum^'
ping-vlennistä. joka on johtanut s i i ­hen,
että-Kreikka oh menettänyt s i l ­le
.tärkeitä vanhastaan kuuluneita
vientimarkklniHta.
Joukossa lakeja, j o U a hy\'äksyttlin
sodan jälkeen ^ S A n kongressissa,
määrätään eräille tavaroille valtion
vientlavustukset. Niinpä esimerkiksi,
vientiin varattua penmaa myydään
maastaviejille "sj-mboolisesta" 1 cen-tin
hinnasta säkiltä, mikä on useita
ta. joka joudutaan maksamaan USAn,
kotimarkkinoilla. Asianomaisten
•^Katsahtakaamme joihinkin niistä
kesken peistä, siihen pisteeseen, että
voisimme hyväksyä yhteisen ohjel­man
yhteisiä pjarkimyksiämme var­ten?
iMe odotamme sitä päivää, j o l ­loin
kaikki työläiset voisivat lopettaa
murehtimisen niistä vastustajista.
Jotka haluavat n^öskin työväen ase­man
parantamista j a Jolloin työväen
voimat voitaiain yhdistää,, työväen
vastustajia vastaan."
Kirjoittaja lopettaa sanoiUa: "Työ­väkeen
nähden pitää yhä edelleenkin
pa&kansa: Yhtyneinä kestämme, h a ­janaisina
kaadumme!*'
AJAN3KBkKEJÄ
Vaikka kii^joittajä höystääkin väit­teitään
pupakauhiiUa n i i n , tärk^hä
asiana:
Helsin^n TTyömiehen
entinen toimittaja
Emil Elo kuollut
Lontoosta saapuneen tiedon ma. j
kaan on siellä kuollut helsiidtikijai
Työmies-lehden entinen toimittaja
Emil Victor Elo, 74 vuoden ikäis^
Elo toimi kansalaissotaan saakka
Työmiehen ammatillisen osaston to!-]
mittajana ja o l i L'ansalaissodan aifa. j
na kansanvaltuuskunnan jäsen. Ean.^
salaissodan loppuvaiheessa hän'^.|
t y i M ö ^ y a a n ja sieltä M u u l T ] ^^
le, kuuluen Muurmannin supiiialai.|
seen legionaan. jonka miikaM
poistui sieltä 1919. EnglantUn, josa,|
hän työskenteli koristeniaalarii^i|
Hän oli ns, Tokoin sakin miehiä.
IJlkpnunisterivEden
vierailee Tuddssa
ja Kreikaissa
•Lontoo. — Täällä ilmoitettiin nm-1
nantalna, että ulkoministeri Antlii^y l
Eden tekee ensi huhtikitusa. vieralhi.;!
matkan Turkkiin j a BUreikkaan.
matkustaa täältä Ankaraan hiditl- [
kuun 7 pnä j a Istahbulista Kreft-I
kaan saman kuun 11 pnä.
rät käsitykiset i c ^ ^
vistä uniois^i vaanjse, ^että hän on
asettanut Iqf-^ymyksen työväen y h ­tenäisyydestä'
var$in terävällä tavat-l
a . :
Työväen yhtenäisyyden tarve on i l ­meisen
selvä jokaiselle kirkkaasti a -
jattelevalle työläiselle/joka näkee
ajan merkit. Se on yhtä ilmeisen sel­vä
suuiT)ääomalle ja sen niille apulai­sille.
joUlä on hyötyä työväen rivien
hajanaisuudesta/ jä niiden sellaisena
pitämisestä.
Kaikkien onioiden yhtenäisyys
on sitäkin tärkeunpi C a n a d a^
iKOska tämä maa, kaiken muun l i ­säksi,
on ainoa maa. jossa ei ole.
itsenäistä yleiscanadalalsta am­mattiyhdistysliikettä.
Mitään voittamattomia vaikeuksia
yhtenäisen ammattiyhdistysliikkeen
saavuttamiseksi ei ole olemassa kun
on vaan halua ja tahtoa sen saavutta­miseen
ja jos kaikki asiaa harrastavat
tunnustavat kxmkin union autono­mian
sen meriettelytapOZhin ja, jojii i
toon nähden/ Aät^CjBllistei», e r t o ^ . |
syyksien ei ole sallittava ollji yh^eifii.?
'Sen ammattiyhdistysliiklree^^
Sellaisessa yhtenäisessä liikkeessä oa
tilgsf,; jat t o % s i a s ^ J ^ ^
paata mieiipiteideh y a i ^
:Janoloon kykenevät työläiset rattoisa;
maan banen menettelytavat ovat ;
tä. joitä bn kannatettava.
Sellaisen yhtenäisyyden Canadasa
saavuttamista kohden olisi pitkM:
askeleena yhtelstoimiimanli^
nen sellaisissa asioissa, jotka,koskevat •
kaikkia i^-hmiä samalla tavalla. Sei-laisen
yhteistoiminnan aikana voi­taisiin
epäilemättä luoda pohja eli­melliselle
yhtenäisyydells ammatti-;
ytdistysliikkeessä.
OLISI KESKUSTELTAVA
Minä toivon edellämainitun aitik-kelin
ilmoittavan virkistävään ja
terveellissen keskusteluun autotyS-Iäisten
ja muidenkin unioiden jäsöi-ten
keskuudessa j a että he ryhtyisi­vät,
kuten on tapahtunut monta kar-taa
ennenkin, esittämään esitaisteli-jäin
osaa taistelussa ammattiyhffls-tysliikkeen
yhtenäisyyden saavut^-,
misen puolesta, joka olisi rauhan, «le-mokratian"
ja maamniie itsenäisyyden
linnakkeena.
Edist3rsmieliset porvaritkin myöntä­vät
n j ^ ä ä n . että verotus pitäisi jär­jestää
vaatettavien maksukyvyn mu­kaisesti,
että verot olisivat sitä suu-renuiiat
ndtä pareminhi joka kyksiee
ne maksamaan. SeUaista verotusta-paa
sanotaan asteettaln kohoavaksi
Verotukseesi j a sellainen verotustapa
on käytännössä lukuisissa maissa ja
tuloveroihin nähden myöskin Cana-dassa.^
'
Mutta Canadassa on tuloveron l i .
^ k ä käyteiaiö^ kaifcenlnatuisia Sa-lattiija^
viäoja, joissa' ei ole käytänr
höffiä' tällkinen asteettaln kohoava
Järjestelixä vaan joita peritään sav
maan t£päan n i i n rikkailta k i i h i köy-h
l U a k h i ' j a Joista köyhät joutuvat l u -
knriiäärähCT penistedla
leljöiiart' 'os^n:' Sellaisia veroja ovat
kaikenlaatuiset vahnisteverot, ^ myyn-tivärbt
j a ' tullit, jolta peritään joka-satoja
kertoja halvempi kuhi se hUnjiöivälätotä kulutustarvikkeista. Jos
tehtäväksi. Se " v a p a u t t a i s i " pormestarin, kontrollerit j a valtuusmie­het
edes\'astuusta j a tekisi koko valitusta kaupunginhallinnosta pel­kän
juttutuvan, m i s ^ puhuttaisiin yhtä j a toista, mutta asiain päätr":
täminen j a hoitaminen olisi jonkun kaupunginjohtajan käsissä. iJIeis-tä
tuntuu, että tämä on kysymys, johon sudburylaisten täytyy käydä
vaka\-asti kiinni tulevissa kunnallisvaaleissa, sillä kokemus on osoit­tanut,
että ' a m m a t t i h a l l i l s i j a n " nimittämisellä ei säästetä veronmak­sajain
rahoja, eikä "tehosteta" hallintojärjestelmää, vaan luudute-,
taan demokraattista hallittiskoneistoa j a tehdään mahdolliseksi se,
että lahjukset j a kaikenlainen mätä pesiintyy niiden >Tnjwrnit, jotka
asioista todellisuudessa j a pysyvästi päättävät.
köyhä esimerkiksi ostaa vaikkapa
pakkauksen savukkeita maksaa hän
^ nUden oston yhteydessä täsmällleen
y^tä simreQ veron kuin rikaskin vaik-ls;
apa'hänen tulonsa olisivat n i i n vä­häiset^
että hänellä ei ollsl lainkaan
VäUUiJänä veroina paljon korkeam­man
prosenttiniäärän mukaan kuin
rikkaat, joiden välillisten verojen pro-senttlmää]
ii tuloista oh sitä v^häi^em-pl
mitä suuremmat tulot heillä pn.
Mikäli rikkaat ovat Icysymyksess^
varotettavaa tuloa, mikäli, tulovero on
ky^rmyksesä. Koska Jumala rakasti
k^hiä i o l trän heitä n i i n paljon —
valtavan kanaan enelnmlstöin — että
he joutuvat maksamaan suurimman,
osan kaikista vonois^ Ja nokkii ' V e ­rotettavat.
ti^Qt" ovat kysymyksessä,
o p t iöyhlen kaikki'dollarit verotet-tayäa
tuloa., i h an ensimmäisestä läh-
JUen: H ^ joutuvat siten makisamaan
malcsavat he tuloveroa asteettaln ko­hoa
v an astäkon mukaisesti, mutta
välillisiin veroihin nähden asia on
ihan pähivastoin siiOä he maksavat
häitä veroja asteettaln vähentyvän
asteikon mukaatH
Me Joudtdmme:ajatU^ema^ näitä
veroasioita sen vanhuudeneläkeveron
johdosta mitä meiltä xQrt peritään t u ­loverojen,
yhteydessä, räme vuoden
veroteta vista- tuloista on sitä makset­tava
yksi. prosentti mutta kuluvan
vuodeii.. veroihin nähden kaksi pro­senttia-
vuodessa. ;
Koska liittovaltion hallitus on omakl
sunut t^inän veron rikkailta periml-seennä^
iden asteettaln. vähenevän as­teikon,
siis aivan päinyastadsen astei--
kbn kuin on käytännössä varsinaiseen
tuloveroon nähden, lienee sysrtä selos­taa
asiaa seuraaraan tapaan:
Liittovaltion y j h . tilastot osoittavat,
että C1»nn4^a1a)«;t<>Ti Iftylrfn^ffyröJnm
elinikä on noin 66 vuotta --hyvällä
ruokolla olleet rikkaat elävät tosin
veronmaksajilta kaksi prosenttia ve­rotettavasta'
tulosta vanhuudeneläke-rahalstoön,
josta veronmaksajat, hiin
köyhät kuin rikkaatfrin,«saavat sitten
takaisin rahiansa mikäli kykenevät
saavuttamaan 70 vuoden iän Ja saavat
näitä rahoja ätä^ehenunän mitä van­hemmiksi
he kykenevät elämään. J a
koska rikkaat . elä'<^t keskimäärin
vanhemmiksi kuta kö3*ät'niln rikkaat
saavat näistä rahoista enemmän kuin
monet köyhät
K u t ^ tarkkaava lukija saattoi huo­mata
sanoimme hallituksen perivän
nyt bafkOta' köjdillfä veronmaksalta
kaksi prosenttia tähän eläkerahas­toon.
Kaksi prosenttia pitääkin paik­kansa
mikäli köybäit' ovat kyagTnyk-sessä,
mutta rikkaisita nähden se ei
pidä paikkaansa koska rikkaat mak­savat
tähäjni^^stoon v ^ e n e ^ as­teikon
inukaän, prosentdssa' liaskien
sitä vähemmän niitä suuranmat hei­dän
tulbiua oiu Asia on nähkääs s i ­ten,
että tätä veroa peritään inijntaj^n
60 doUaria; Vuodessa' kultsikhi'yeroh-maksajäital
Olettakaamme, että rikkaalla mie­hellä
olisi vaikkapa 30/100 verotettavat
tulot vuodessa. Koska hän maksaa
tätä. veroa ainoastaan 60 dollaria niin
shnä tapauksessa häntä verotetaan
keskimäärin kauemmta kuin köyhät.
Jotka ovat saaneet huonon Ja us«dn
riittämättömän ravinnon turvta l a a -
i a a itseaosä uuvuksita, mflcä di tletoi-kään
merkitse iän pidentymistä vaan
aivan päinvastaista^
HaUltus perii nyt kaikUta köyhUtä
f
ainoastaan 2/10 prosentilla eli ainoas­taan
yhdellä kymmenesosalla siltä
niitä köyhältä pierkeleeltä kiqpataan.
Jos hänen tulonsa ovat 60,000 doUaria.
pääsee rikas mies siinä tapauksessa
vain 1/10 pn»entin verolla Jne. Tbisin
sanoen mitä smiremmat tulot sitä pie-
Koska me joudumme viettämään
lopun elämästänmie tulevaisuudjBiisa
n i in pitäisi taiani veroasian ja iieB
enemmän vanhuudeheläkeasian kiin­nostaa
jokaista luidjaal Kysyinme
sen johdosta kuinka moni teistä on
ehdottanut union t a i muim järjestön
kokouksessa, että maan pääministe­rille
lähetettäisiin kh-je, jossa vaadit­taisiin
vanhuudeneläkeiän alentainis-ta
ja kuukautisten eläkkeiden korot­tamista.:'
'•-.^r • • •
Meistä tuntuu varsta kohtuulliselta,
että vänhuudeneläkkeitä ruvettai^
maksamaan ehnehkuta saavutamme
keskimääräisen elinikämme, 66 vuot-,
ta. Edelleen on varsta kohtuullisto.
että kuukautiset eläkkeet korotettai-sim
amakta 65 dollarita. Se voitai-ähi
tehdä varsta klvuttoma3ti kahta
eri:meniettelyä notidattaeri. EnÄuä
voitaisiin lopettaa tuhaniden mUJoo-nien
dollarien tuhlaamta^ sott^:
varustautmniseen, kaikkien atoeel^
ten ja henkisten arvojen tuhoamiseen
Ja käyttää siten säästettävät varat
yhtääim"^köyhien verotäaife huojen-tamiseen
j a toisaalla vanhuksien elä­män
huojentamiseen. Toisaalla voi*
nempl veroprosenttL
Meistä tuntuu Itsestään selvältä, et­tä
St. Laurentta hallitus on rikkai­den
eikä köiyhlen ystävä. Mitään
muuta ei motaen köyhäta kuppaami­nen
saatä merkitä- Se asian siltä
puolesta. '
talsita saacki lisää rahoja'eläkkeiden
parantamiseen siten, että rikkaita
verotettaisita vanhuudeneläkerabas-ton
hyväksi samalla tavalla ktdn tulo­veroihinkin
nähdetf. kohoavan, el)ö
alenevan'asteikon iinukaan.
Lopuksi johtui mieleemme, että
kaikketa parhata ketao tämän van-huudeneläkeky^
ymyksen ratkaisemi­seen
on taistelun jattcamlnen sosialis­tisen
yhteislnmnan puolestä, siBä vas­ta
sosialistisessa yhtelskiinnassa tä*
mäkta asia kyetään ratkalsemaaa
kansan .valtavaa enemmistöä k ö y t ­tävällä
tavalla, kuten tietävät yando
hyvta kaikki ne, jotka ovat tutustu­neet
vanhuudeneläkejärjestehnSän
Neuvostoliitossa. ICoUe Terä.
sanoi Yhdysva^
Euroopan mall
j. janoi palnostet^vai
livistämään aseistamJi
^SaKsan kansa vastus
Bruce Williams,
Robert CSordon Pri(
82B Government BO
iKirtUndlAke
Kiirditikää oiitamaa
Huma nyt. kim: 8«
1 hyviä kirjoja puolelli
^IGE LYTTKENSfD
JUUETilOS
iUudet Tähdet
I ja n osa — S i v u a :
ravalUnen hinta $5.5j
Uennusmyyntlhinta
MSTORIALLINEN i
Suomen Luo]
525 sivua
ravallinen htata $2.5
susmyyntihtnta
STEPHEN LEACqCJI
Aurinkoisia 1
Pienestä Kau
avalUnen hinta $1.2
>iyt pnoiella hintaa .
237 sivii
ravallinen htata
Jemtusrnjryntihliita
Voloikolamsld]:
406 sivu
iTavalltaen htata $2
jNyt puolella htataa .
rVolokolamaJdn valfc
Iviinömataeh sota^iV
Iväus ihmisistä, jotk<
ikljaan syvästi ja kii
IHAKAN M d R N E :
Kullattu ii
mslvi
iTavalUnen U n t a $S
I Alennusmyyntibtata
IRICHARn H A L UI
Ruhtinaalllii
Bomantiika
315 Siv
TavalUnen, Idnta ^
I Alennnsmyyiitlbtata
I Alennusmyyntikirjo:
lenää mitään asian
Lähettäkää tilaukst
P . O . B O X 6{