Vapaus, April 23, 1955

              i i i i i i ^ i iM
mmm mt^. 9, mt. AmatM
cm» l>«psi«n»Dt» t>itm^^^/P^
TtnsMlflii* «ad 6a$itrtfftn 17 VAssai
flm 01;. W, Bodtaiy; O30S« Caaad*.
Tnudfttioo free of cJuuse.
f kk. 829
mysftSolM»: 1 fk. «A» 0 kk. 42D
flonini— lfk,M»0kk.4.76
mm
rv Ml
. - i l ?
1
m
mi
mi
mm
IIII:
m
tm
itti
Öfl i
l i
1
f i i
1
:4m
tm
1*1 m
mi
i
IVfitoi työttömyyttä ei torjuta
MyiHäillen sille barbaariselle ajatu^iselle, että ''söta on larpeel-linen"
täystyöllisyyden yiläpHämiseksi — mikä sellaisenaan on väli­tön
ef«)uattanjuslause kapitalistiselle yhteiskuntamuodolle — pastori
Emanu^l Snellmanin' toimittama/ Vancouverissa ilmestyvä. "Ajan
Sana" niminen monistettu lehti leimaa Yhdysvaltain sotaisen valtioi-sihteeri
»Dullesin*|Dieheksi, jonka ääntä olisi meidän muka kuunnel-tava
ja sanoo:
. !fja nykyinen työttömyystilannekin tavallaan osoittaa, että maa
ci ole »yhtynyt laajempiin puolustustoimenpiteisiin, jotka vaatisivat
kaiken ylimääräisen työvoiman sijoittamisen. Mutta kansainvälinen
kriisi voi pakoittaa Kanadankin toimimaan entisestäkin tehokkaam-minniäailmanrauhan
turvaamiseksi. Ja samalla kertaa voitetaan
myös. 'työttömyyskriisi'-"
Työttömyysongelman ratkaisuna on siis entistä suu^
rempi: varustelu — ja kuten ihmiskunnan historia osoittaa
—^v^ seuraava sotaf Mut­ta
mitä; olemassaolon oikeuksia on sellaisella järjestelmällä,
mikä ei voi taata kansalaisilleen työtä ilman kansakuntaa
ja Valtiota köyhdyttävää sotavarustelua ja sotaa?
Onneksi—r- eikä-meillä ole mitään erikoista halua kapitalistisen •
yhteiskuntajärjestelmän puolustamiseen — asia ei ole historian nyky- -
vaiheessa sellainen^ että sotavarustelu ja sota on ainoana keinona
työttöntyysongelman ratkaisemiseksi. Päinvastoin on todellisuudessa
r asia. Sotavarustelu ja sota ei poista työttömyyttä vaan pahentaa
sitä f '
-Historiallinen tosiasia luonnollisesti on, että aika-ajoin toistuvat
työttömyyskaudet ovat eroittamattomana osana kapitalistisesta yh­teiskuntamuodosta.
Tässä yhteydessä on aivan aiheetonta osoittaa
syyttävää sormea ''kommunismia" kohti, sillä näitä kapitalistisen
järjestelmän työttömyyskausia on ollut jo ennen sosialististen valtioi­den
perbstamista. Selvää myös on, että työttömyysongelmaa ei saada
/kokonaan pois päiväjärjestyksestä kapitalistisen yhteiskuntajärjestel­män
vallitessa.
' Mutta työttömyys- ja kriisitilanne .voidaan nykytilanteessa ly­nkata
vuosikausiksi tuonnemmaksi tai ehkä kokonaan väittääkin, jos
seurataan kansakuntana sellaista ohjelmaa, että saadaan "ylijäämä-tuotteemme"
myydyksi kriisistä ja työttömyydestä vapautuneille so-
: sialistisen maailmanosan markkinoille. Synnyinmaamme Suomi on
siitä tällä kertaa parhaana esimerkkinä, Aseistumisvillityksen ase-^
mesta on siellä ryhdytty melko laajaan kaupankäyntiin sosialistisen
maailmanosan kanssa ja seurauksena on täystyöllisyys! Sanoutu­malla
irti Yhdysvaltain sotaisesta ulkopolitiikasta, minkä perusteella
Canada on eristetty sosialistisen maailmanosan kriisrvapaista mark­kinoista,
Canada saisi välittömästi myydyksi kaikki imaanviljelysko-neensa,
kuorma-autonsa ja muut moottoriajoneuvonsa jne., mitkä nyt
seisovat varastoissa ostajaa odottamassa. Itsenäisen ulkopolitiikan
avulla Canada voisi suuresti lisätä vientiään ulkomaille ja siten varata
lisää töitä. Sitäpaitsi on muistettava, että kun sosialistinen maail-manosa
on vapautunut talouskriiseistä, niin sen kapitalistiset kaup-
^patuttavat —. kuten tällä kertaa esiimrkiksi Suomi— voivat siirtää
tuonnemmaksi, lieventää ja ehkä väittääkin talouskriisin kehittymisen.
Ulkomaamarkkinain lisäksi voitaisiin oikean talouspolitiikan
johdosta suuresti lisätä myös kotimaisia markkinoito. Nykyisen työt­tömyyden
syynä ei ole se; että ihmisillä on 'liian paljon" asuntoja,
autoja, traktoreita; vaatteita ja huonekaluja — vaan se, että työläiset
ja farmarit eivät voi ostaa läheskään kaikkia niitä tavaroita, mitä he
itse tuottavat. Lisäämällä kansakunnan ostokykyä — mikä voidaan
tehdä /palkkoja korottamalla, työttömyysvakuutusmaksuja, vanhuu-deneläkettä
ja perheavustusta sekä farmarien tuloja korottamalla
saataisiin talouselämä suuresti vilkastumaan kotimaan •markkinoilla.
Juuri tässä yhteydessä "sotavarusteluun" toiveensa panevat voi­mat
ajavat rekensä pahimpaan kiveen. Sotavarustelu ei li.sää kansa­kunnan
varallisuutta. Päinvastoin, sotavarustelu köyhdyttää suu­resti
koko kansakuntaa ja valtiota. Kuinka monta kertaa onkaan
meille ^sanottu, ettei voida esimerkiksi vanhuudeneläkettä ja lapsi-avustusta
parantaa sen vuoksi kun valtion varat menevät sotavarus­teluun?
Toisaalta varusteiukilpailu aiheuttaa verotaakan suurenemi­sen,
mikä edelleen heikentää tavallisen kansan ostokykyä.
Tämän lisäksi on vielä eräs toinen tärkeä seikka. Sotatarveteol-lisuus
on korkeasti mekanisoitu teollisuuden haara. Sen palveluksessa
on siis suhteellisen pieni, korkeasti ammattitaitoinen työläisryhmä.
Toisin; sanoen, jos sotatarveteollisuudelle annetaan sanokaamme SOO
miljoonan dollarin "tilaus", niin se antaa paljon vähemmän töitä
mitä saataisiin siitä, jos sijoitettaisiin. samansuuruinen rahamäärä
sanokaamme luonnonkaasuputkilinjan rakentamiseen .^Ibertasta
Ontarioon. Sitäpaitsi, jos kansakunta valmistaa sanokaamme SOO
miljoonan dollarin arvosta sotakalustoa, niin tämä summa sijoitetaan
tuottamattomaan, kuolleeseen tavaraan. Sillä summalla rakennetut
tankit," tykit ja lentokoneet jäävät toimettomina varastoihin ja jos
niitä d käytetä, kuten kaikki ajattelevat ihmiset toivo\'at, niin en­nemmin
tai myöhemmin ne saadaan viedä romuläjään.
»Mutta toisin on asia silloin, jos tämä SOO miljoonan dollarin
summa sijoitetaan sanokaamme vaikka ennen mainittuun luonnonr
kaasuputkilinjan rakentamiseen. iKaikki asiantuntijat myöntävät,
että tämän suunnitelman toteuttaminen tekisi esimerkiksi Pohjois-
Ontariösta suuren ja vauraan teollisuuskeskuksen. ; Canadan lukemat­tomille
asumattomille seuduille perustettaisiin tämän ''halvan" poltto^
aineenperusteella uusia teollisuuslaitoksia, mitkä antiaisivat lisää
työmahdollisuuksia työläisille ja uusia kauppamahdollisuuksia far-märeille
jne.
Kukaan ei halua kieltää sitä, etteikö sotavarustelunkin avulla
voida hetkellisesti elvyttää maan talous^^ isebn kuiten­kin
vain hetkellisesti vaikuttava toimenpide, mikä ajan mittaan pa­hentaa
edelleen tilannetta, köyhdyttämällä valtiota ja kansakuntaa
Siinä niäärin, että kotimarkkinat supistuvat ja tavarat jäävät niyy-niättörhinä
varastoihin. Hitler-vainiarja yritti aikoinaan ratkaista Sak­san
työttömyyden sotavarustelun avulla -—.mutta eihaii'''Ajärt Sana'*
häliia seurata Hitlerin esimerkkiä, semnunkin kun tiedetään mihin
kurjuuteen se lopulta päättyi?
Kuten sanottu, sotavarustelu ei ratkaise työttömyysongelmaam­me,
vaan pahentaa edelleen sitä. Mutta työttömyysohgelmamme voi­daan
ratkaista siten, että-ryhdytään Washingtonin protesteista välit­tämättä
laajamittaiseen kaupankäyntiin Britannian Commonvvealthin
maiden ja talouskriiseistä vapautuneen sosialistisen maailmanosan
kanssa, samalla kun lisätään kotimarkkinain menekkiä kahsanjoukko-jen
ostoky\yn kohottamisen a\'uila ja suuria yleishyödyllisiä työsuun­nitelmia
toteuttamalla.
RyspyKSM ja
vastauksia
OSVVDZSTA
Kytymy»: Onko leskellä Cana^la^aa j ^ ^^^^^ tokonaan äänfoikeet,
vissi ellnltorSKMtöuus miehensä-omis-suomen
naisien aanioiK«u9-
taistelu 50 vuotta sitten
Ky»ymy» yUlaen i» yhtälsiaei» ira.ntamueicsi. Senpä^/v^ työläis-^«Ju»kunnan antautumista. *
äiniotknäen myönläpififtt» cU« | m agltateioonissa työskenneltiin 1 Kirjoltuk«enl alussa maiDltsin
*- Äa_ . - t i , ^ jjjjjjo soislalidcrooiraattisen ohjelman j naisten asemaata yleen?* maaasamnus
tamiin maihin Ja kiinteimistdihin
naivien Ja Jos niin minkälainen se on?
—lieto» haluava.
Vaatati»: Canadassa on leitten elin-korico-
oäuu& voimaissa ainoastaan On­tariossa
ja Atlannln rannikon maa­kunnissa.
Albertasea. Sasitatchenra-n
l ^ i Ja &&nitoba!sa on nimi, lesken
oikeudet poistettu, mutta niiden tilal­le
on a-setettu nrissejä nuiita etuja Ja
oikeuksia. British Öohimbiassa ne
on poistettu kerta kaikkiaan. |
Ontarion on leskellä elinkorko-oi­keus
kolmanteen osaan nlfeitä kiinteir
mlstöi«tä, Joita hänen ml€hen.«ä omis­taa
kuollessaan. Mutta leskellä el ole
tätä osuutta sellaijsiin maihin nähden
Jolta ei ote vielä rah-attu. aidoitettu
tai viljelty tai sellaisiin nähden, jois­sa
hän on osakkaana toisten kanssa.
Lesken elinkorko-osuua ei tule käy­täntöön
ennenkuin hänen miehensä
kuolee. Silloin hänen valittavanaan
on kolme vaihtoehtoa: ^
1) Saada käytettäväkseen kolman-iiien
osan näistä klintelmistöistä niin
kauan kuin leski elää, tai
2) saada kolmannen osan näiden
klintelmi&töjen vuokrista tai voitois­ta;:
tai ;• • •
3) hyiväksyä kerralla maltettava
korvaus nälätä oikeuksistaan. Tämän
summan suuruus riippuu lesken osuu­den
suiuoiudesta Ja siitä miten kauan
hänen otaksutaan elävän.
•Tätä lesken osuutta ei voida riis­tää
häneltä pois ilman hänen suos­tumustaan.
Siitä johtuukin, että kun
mier» myy omistamiaan kiintelmistöjä
pitää ostajan olla ivarma siitä vaimo
allekirjoittaessaan kauppakirjan luo­puu
lesken osuudestaan.
600 efsii fyöfä
mikä ei ole vielä
pantu käyntiin
Sept-Iles, Que. — Noin 600 Euroo­pasta
hiljattain saapunutta slirtp-laista,
jotka ovat pääasiassa italia­laisia,
kreikkalaisia ja portugalilaisia,
on täsal pienessä•. ja kaukaisessa St;
IAwrence-virran pohjoisrannan kaup­palassa
etsimässä työtä. Kcska sxni-rin
osa heistä on käyttänyt viimeiset
rahansa kyytillpun ostamiseen tänne,
ovat he rahattomia, avuttomia Ja
nälkäisiä. Näitä työnetsijöitä rupeai
virtaamaan tänne noin pari viikkoa
sitten siinä toivossa, että he voisivat
saada työtä kun miehiä tarvitaan
Ungavan rautamalmialueella. Mut­ta
Iron Ore Company of Canadan
^ustajat ovat sanoneet, että raudan
kalvaminen el ole vielä alkanut ja
että vielä el voida varmuudella sanoa
milloin sääsuhteet tekevät sen mah­dolliseksi.
Miehet vierailevat päivittäin työt-tömj-
ysvakuutuivtonUssion palkallises­sa
toimistossa pyytämässä työtä tai
apua. mutta toistaiseksi he eivät ole
saaneet kiunpaakaan. Koska miehet
ovat epätoivon vallassa ja koska mi­tään
apua el ole pyynnöistä huoli­matta
annettu, ovat monet heistä
enlntyneet uhkaavalla tavalla. Kun­nan
viranomaiset ovat sen johdosta
huolissaan koska miehillä el ole mi­tään
mahdollisuuksia paluukyydln
maksamL^een. "Kukaan meistä el
halua rettelöidä mutta kun mlesi on
nälkäinen ei hän kykene aina har­kitsemaan
oikealla tavalla", on eräs
heistä sanonut.
Työnetsijöitä on nyt ruvettu ruok­kimaan
kauppalan, puoleata. Suurin
osa heisiä on ollut niin vähän aikaa
canadassa, että he eivät ole vielä
saaneet oikeutta työttömyysvakuiituk-sen
saantiin. >
to vailU oOdlfe Smmen naisUIe
oli eri» kfriffhhnpl» tafsteloky^
•ynyfcst» batpjnuaa kotUi kiijto*
tyväMA äänioikeoftaistdossa SO
vuotta sitten. Työliisnaiset antoi- ^
vai ooian voimaltkaaa pandnen-
%2L iäaiuua. taistelun voittoon vfe-misekal
vuoden l9fiS saurlua nie-lenosoitnksissa.
kUhkeäss» agita-
Uotyösaä Ja loka. •. oiarra«koqn
sonralakon tapaiitiunlasa. Seoraa-vassa
on otteita tämän taistelun
kedceisinipiitt iienkHöihin konia,
neen Hilja Liinamaan klrjoltok-sesta.
Jossa voiton saavnitamlsen .
Jälkeen — v. 1906 kuvataso
taistelun yleistä luonnetta Ja Baa-
TOtetan voiton tyoiäisnaisUIe
asettamia velvoituksia.
Jo enemmän kuin kymmenen vuot-!
ta takaperin oli meillä ns. naisky­symys
saavuttanut tärkeimpiä pyrin-töperlään.
NalsUla oU tilaisuus luok­ka-
asemansa mukaiseen opiskeluun
sekä moniin virkatoimiin. Olipa ta­vallista,
että osa avioliitossa olevista
etuoikeutettujen luokkain naisista
hoiti toimia koulussa, postissa, pan­kissa
tahi ansaitsi taiteilijoina, soitto­tuntien
antajina Jne. Työläisnaisen
taasen oli suurteollisuuden kehitys
temmannut tuotannon yhä lisäänty­vien
haarojen palvelukseen. Samalla
olivat aviomiehet nähneet, että eivät
he menettäneet naista puolisona, jos­kin
-tämä tuli Itsenälsemmäksl sekä
joutui vedetyksi kodin idyllisestä pii­ristä
yhteiskuntaelämän pyörteeseen.
Naisten työskentely eri aloilla ku­mosi
vähitellen entisaikain käsityk­sen
heidän "heikommasta älystään".
Heidän osanottonsa erilaisten yhdis­tysten
toimintaan antoi heille tilal.
suuden kehittää kykyjään ja pereh­tyä
yleishyödyllisiin harrastuksiin.
Tämä kalkki puolestaan aiheutti tun-tumuksen
yhteiskunnallisten oikeuk­sien
puutteesta. Näin syntyi taistelu
naisten äänioikeudesta.
Yhä lisääntyvä luokka vastakohtai­suus
yläluokan; ja köyhälistönaisen
asemassa vaikutti myös erilaisuuden
näiden kahden eri nalsleirin taistelu-tavassa
äänioikeuden hyväksi..Mikäli
sosialidemokraattinen puolueemme
vaurastui, yhtyivät siihen heränneet
ja heräävät ainekset syvien rivien
naisista. He kärsien kapitalismin sor­rosta,-
käsittivät vapautuvansa tais­telulla
nykyistä järjestelmää vastaan.
He ollen äänlolkeudettomia ja raha­vallan
komennettavia tunsivat kan.
tavansa oman luokkansa miesten
kanssa samaa sortajan Iestä, Aäniol-hyvaiui.
jTantiin pääpaino naisten j ja joixen. vanha naisliike tässä :•. suh'
Järjestäytymiselle sekä Juokkatletol- teessä oli suorittanut ajan vaatiman
Korean sota maksoi
jänkeille t8,000
miljoonaa dollaria
Philadelphia. —- Puolustussih-.
teerin apulainen n. Struve Hen-sel
on arvioinut..että yhdysvalta­laiset
veronmaksajat jontnvat
maksamaan korean sodan lasku­na
18,000 miljoonaa dollaria.
.Yksistään Yhdysvaltain armei­ja
kulutti yU 16.000 miljoonaa —
vaikka tarkoitus oli sotia pää­asiassa
muiden maiden poJiUa ja
• varoilla.
Viimeisen 5 \ ^ vuoden aikana on
Yhdysvallat ht^skannnt noin.
172.000 miljoonaa doUaria sota­varusteluun
Ja sen Us&ksi vielä
noin 11.000 miljoonaa dollaria
•'Uittolaisteim'' aseistamiseen.
suudelle. Jiänioikeus- Ja eduskunta-uudistusvaatlmukslssa:
el alaluokan
naisilla voinut oUa mitään puolueoh-
Jel.naan ulkopuolella olevia vaatimuk,
sia. koska sosialidemokraattinen puo­lue
oh ottanut päämääräkseen myös
.asiisien äänioikeuden. Taistelussa tä­män
hyväksi tukivat alaluokan naiset
koko puolueen vaatimuksia samalla
kun miehet puolestaan puheilla Ja
toimilla puolsivat naisten äänioikeut­ta.
Yhdessä rynnättiin kukistamaan
vanha luokkaeduskunta. Joka yhtä:
vähän kykeni turvaamaan maatamme
ulkonaiselta sorrolta kuin taisi sisäl­lisesti
tyydyttää vähälslmpläkään
kanfanvaltalsuuden vaatimuksia.
Kymmentuhantisina joukkoina esit­tivät
työläisnaiset, seuraten punalip­pua,
yksikamarijärjestelmän Ja ylei­sen
äänioikeuden vaatimuksen.
•.» •• * • • » • •
Kaiken tämän aikana tehtiin por.
värillisten naisten puolelta yrlt^rksiä
työläisnaisten johtamiseksi heikä­läisten
naisyhdistysten syliin . . . Por-variluokan
naisille lopullisesti on vain
hyödyksi alaluokan naisten sortoase-ma.
Että viimemainitut pysyisivät
yläluokalle vaarattomuia, pyrkivät
porvarilliset naiset heitä johtamaan.
Mitä olisimme äänioikeustaistelus-sakaan
voittaneet, jos olisimme an­tautuneet
yläluokan naisten johdet­taviasi.
Taantiunusta olisi vain pal­vellut,
jos heidän kanssaan olisimme
kannattaneet eduskuntaesltyksiä van.
hollia valtiopäivillä äänioikeuden
laajentamiseksi talonpoikais- ja por-varisaätyyn..
Entä jos olisimme yh­tyneet
vaatimaan äänioikeutta nai­sille
"samassa suhteessa kuin mie­hillekin,
sitä annetaan". OlislmmehaU
siten selvään antaneet tukea ääni­oikeuden
rajoituksille omaksi vahin­goksemme.
Tahi mitä olisi siitäkin
koitunut, jos /kainosti olisimme rien­täneet
Unionin (Naisliitto .Unioni,
porvarillisten naisten •. järjestö. —
Toim. huom.) toimeenpanemiin nais.
ten kokouksiin ja vaitiololla sivuut­taneet
kysymyksen yksi-; vaiko kaksi-kamarijärjestelmä;
koska se ei, kuten
uiiionilaisten väite kuului, muka kuu­lu
"naisten äänioikeuteen".
Tosiaankin oli .parempi ja oikeam­paa,
että pysyimme sieltä päin tar­jotusta
yhteistyöstä erillämme. Siten
emme olleet vastustajien käytettävä- j
nä niiden tinkimysten kaimattaml. |
seksi. Jolta he suunnittelivat etujaan
t&vatakseen uuden eduskunnan ko­koonpanossa,
vaan sen sijaan' lisä-keuskysymys
ei voinut muodostua' simme jyrkästi tyytymättömäin jouk-hellje
miksikään naiskysymykseksi,
vaan he näkivät äänioikeudessa kei-koa.
Ja lopuksi ottamalla, osaa suur-läkkouhkaan
ns. "naisjärjestön"
non kurjan taloudellisen tilansa pa-i kautta joud.utimme vanhan . luokka-
YSTÄVYYTEMME TULISI
EDELLEEN KEHITTYÄ
Yli 400 miljoonaa
allekirjoitusta
atomisotaa vastaan
* Fekinr. — Kiinassa on tähän
mennessä kerätty 'yU 400 miljoo­naa
allekirjoitusta maailnunlaa-joiseen
vetoomukseen atomiaota-valmlsteluita
vastaan. AUeldrJoi-tnsten
kerääminen on nlotettu
laajan maan kaikiUe kolkille Ja
kaikkien kansallisuuksien k«-
kuutecn. Joidenkin vähenunist^-
Näin sanoi Suomessa
vieraileva tunnettu
neuvostoliittolainen
Helsinki. — Suomessa vieraileva
kuuluisa neuvostosäveltäjä Aram
Hatshaturja saapui sunnuntaina,
huhtikuu, 17 päivänä Lahteen, jossa
hän tiistaina johti omia sävellyksiäänr
Lahden kaupunginorkesterin konser­tissa.
Leihdi:«:ön edustajille suomassaan
haastattelutilaisuudessa hän. kertoi,
että hän on -Suomessa saanut erittäin
hyvän vastaanoton, kohdannut paljon
ystävj-yttä ja lämpöä. Hän totesi, et- i
tä Suomen ja Neuvostoliiton kansojen j
välillä on paljon yhteistä. Luonto on !
samanlaista ja kuten tiedetään, vai- i
kuttaa luonto suuresti kanaanluontee- i
seen. — Kuitenkin meidän pitäisi j
tulla vielä läheisenuksl ystäviksi, ta- i
vata useammin, katsoa tosiamme sil­miin
Ja puristaa toistemme kättä.
Kyvsyttäessä minkä vaikutelman ui-veltäijä
on saanut Lahcj^esta, hän vas­tasi,
ettei hän ole siihen vielä ehtinyt
sanottavasti tutustua, mutta että kau­punki
näyttaJa. varsin sievältä ja siis­tiltä.
Näyttää siltä, ettäkaupunkl'on
kehityksenpä alkuyalhessa. mutta sillä
on suuret kehittymjsen mahdollisuu­det.,,
. • •
Konsertin ohjelmasta kertoi sävel­täjä,
että se sisältää Suruoodin, joka
on sävcflletty Leninin kuolinpäivän
johdosta ja Jossa säveltäjä kuvaa
Omia kokemuksiaan tuona päivänä,
jolloin tuhannet jä taas tuhannet työ­tätekevät
Jättivät paukkuvansa pak­kasessa.
\'limelsiä (hyvästejä suuresti
rakastamalleen toverilfe. 'Edelleen si-
5ält>T ohjelmaan nuorisokamevaaleja
kuvaava valoisa ja kepeä juhlaruho-elma
Jä 5-osalnen, ainakin radiokuun­telijoille
tuttu Naamialssarja. Tästä
sävellj-kji3stäänHatshaturjan mainit^
si. ettei hän pidä sitä tärkeimpiin
töihinsä kuuluvana, mutta kansa tun­tuu
siltä pitävän. Ohjelmaan sisältyj'
vielä ärmenialalsalhelsestä baletista
"Gajane" kuusi tanssia, joista suoma­lainenkin
yleiai tuntuu pitävän.
teri Auli Vainio kertoi, että Lahden
kaupunginorkesteria vahvistetaan
helsinkiläisillä apuvoimilla joten se
tulee konsertissa esiintymään 60-mie-hisenä.
Me tulemme tekemään par­haamme,
että saisimme orkesterista
:i3llaisen, joka parhaalla mahdollisella
tavalla ilmentäisi harvinaisen ja
miellyttävän vieraamme suurenmois-palveloksen
edistykselle, ^utta sii.
henpä' sen merkitys pysähtyykin.
Niin pian kun naiset astuvat varsi­naiseen
valtiolliseen toimintaan on
•heidän pakko käydä joko kapitalisti­sen
sorron tukijoiksi tai sitä vastus­tavaksi
kumoukselliseksi voimaksi.
Porvarinaiset etuoikeutettuina tule­vat
ennen pitkää pälvänselvästl astu­maan
edellisiin ja työläisnaiset Jäl­kimmäisiin
riveihin: Näitä kahta hls.
toriallisesti vastakkaista osaa ovat
myös eri luokkien naiset suoritetussa
ääniolkeustaistelussa näytelleet. Por­varilliset
naiset ovat vaatiessaan ää­nioikeutta
naisille nimenomaan pysy­telleet
loitolla kaikesta ;^ellalsesta toi­minnasta.
Jonka tarkoitus on ollut
oikeuksien laajentaminen ^alaluokalle.
Heidän toimintansa heikkous on tä­män
lisäksi ollut siinä, että se el ole
kyennyt' vetämään liikkeelle suurem­massa
määrin etuoikeutettujenkaan,
luokkien naisia. Jokunen lentolehti.
nen ja sanomalehtiartikkeli./ei mi­tään
suurempaa agitatsioonla. ,—
Näin. toimivat he, tyytyen etupäässä
henkilökohtaisesti vaikuttamaan val-iassa
oleviin miehiin.
Toisin työläisnaiset.. Asiasta oli jp
aikaisin yksityisissä osastoissav kes­kusteltu.
Kun sitten v. IflOO perus­tettiin
työläisnaisten liitto, on agi-tatslonl
tullut monhx kerroin voimak­kaammaksi.
Lentolehtisiä, sanoma­lehtiartikkeleja,
keskustelukokouksia,
esitelmätilaisuuksia Ja mielenosoituk­sia
on.ollut runsaasti kautta maan.
Tässä ovat puoluehallinto Ja mies.
toverit myös auttaneet naisia. Lopul­lisesti
kumminkin asla ratkesi eduk­semme
sosialidemokraattisen puo­lueen
kokooman ja järjestämän mah­tavan
painon voimasta sekä Venäjäl­lä
sattuneen valtiollisen tilan vaiku­tuksesta.
Näitten kaiklclen vaikutin-ten
yhteistuloksena voimme pitää
uutta ylcsikamarista eduskuntaamme
ja naisten valtiollista äänioikeutta Ja
vaalikelpoisuutta. Meille on hyödyl.
Iistä katsoa entisyyttä tässä esitetty­jen
toslaslaln valossa,' sillä tuo sel­ventää
meidän käsitystämme luokka­taistelun
merkityksestä Ja . näyttää,''
kuinka työläisnaisten ainoa ja oikea
paikka taistelussa, vapautumisekseen
on sosialidemokratian lipun alla.
» » •.•
. Me tulemme entistä suurem­malla
Innolla kaiuttamaan, herätys­huutomme
kaupunkien köyhäin
asuntoihin, tehtaiden onkaloihin ja
suurtilallisten, muonamlesten ja torp- {
voittivat
Äskettäin pidetyissä Mobilgas-kil-1
pailuissa. mikä käsitti 1.323 mailin I
pituisen matkan ix)5 Angelesista Co­lorado
i^ricgsiin, ja mikä matka {^nsanedusi
'ta asiasta pi
ajettiin kolmena päivänä, suoriutui jjg^j sai paljo
voittajana i^tudebaker. Commander
V8 mikäli tonnJmailit olivat kysy­myksessä.
Kilpailuun oBalllstui kaik- ^^^^ j^^^
kirjeenvaihtaji
den • yhteem
kiaan 21 erltekojsta autoa Ja Stude-baker
V8 ajoi 58.6 tonnimailia kuta­kin
kulutettua gaspUinigallonaa koh­enen.
Sama auto voitti tämän kilpai­lun
viime vuonnakin.
Mikäli pelkästään mailimäärä oi!
kysymyksessä oli . Nash-tekolnen
Rambler 6 paras sillä se kykeni teke­mään
taipaletta keskimäärin 27.3743
mailia gallonaa kohden: Voittanut
auto oli erikoisen kevyttekoinen Ja 90
hevosvoimainen. Toiseksi sijoittui
tässä kilpailussa Studebaker V8 0.0377
mailla huonommalla tuloksella, mikä
osoittaa, että Studebaker oli vähiltä
voittaa kununatkln kilpailut.
teensä ja sano
•Näissä kaa
tani ja näissä '
— hän viittas
laatikkoon mi
—. '^elvät-vaiki
.Baportterl e
akseen. Ja nil
tatteko todelli
sähkeissä esite
ta?"
• "En niinä
kansanedustaj;
voidaan esittäi
ta asiasta.. M
on minun vas
Uni ja unet
Kirj. Prof. E. Popov
Unet ovat Jo ammoisista a jois­ta
lähUen kiihoittaneet ihmisten
mielikuvitusta, mutta vasta viir
meaikaiset tutkimukset ovat täy­sin
selvittäneet niiden luonteen.
Tämä ei olekaan lainkaan ihmeel­listä
iillä nähdäänhän unia vain
nukkuessa, ja nukkumisen fysiolo­giset
peruslait puolestaan ovat.
pysyneet tuntemattomina aina
viime aikoihin saakka; Vasta I. :
P. Pavlovin tutkimukset osoitti­vat,
että uni on seurausta aivojen
kuorikerroksessa ^mtyvästä, laa­jalle
levinneestä ja syvälle: aivo­jen
sisäosiin ulottuvasta esty-
'mästä.
Tämä nukkiunistapahtuman fyslor
loglsen peruslakien selvittäminen on
luonut samalla hyvät edellytykset
unien todellisen luonteen selvittämi-
£Oksi. Tähän suuntaan tähtäävää
luovaa työtä on kuitenkin vaikeutta­nut
se, että on ollut ensin välttämä­töntä
kumota ne verrattain laajalle
levirmeeti virheelliset käsitykset uni­kuvien
synnystä ja olemuksesta. Jot­ka
ovat olleet esteinä, kun on pyritty
rakentamaan f}'siologisiin perusteisiin
nojautuva teoria unien synnystä.
Näistä virheellisistä teorioista
mainittakoon ennen muita Freu-din
esittämä käsitys unien syn­nystä.
Tähän hänen teoriaansa
sisältyvä virhe on tyypillinen ja
yhteinen kaikille psykoanalyytti­sille.
olettamuksille: idealistisia
ennakkokäsitylcsiä, subjektiivisia
' tutkimusmenetelmä, mielivaltaisia'
johtopäätöksiä.
Kalkki, sellaiset seikat kuin. muu-parien
ahdistettuihin majoihin. Huu-{tainlen harvojen Ja yksipuolisten, tie­dollamme:
nälkäisille leipää, sorre.
tuille oikeutta, tulee olemaan vasta­kaikua
kaikkialla, minne rllstojärjes-telmä
tuottamineen kurjuuksineen ja
rikollisine seurauksineen on tunkeu­tunut
. . .
•• • ••; •. •
Merkillisessä ajankäänteessä seiso­vat
siis alaluokan naiset. Ennen i l ­man
valtaa, nyt vaikutusvaltaisina.
Ennen tahdottomina orjina Ja väli­kappaleina
toisille, nyt itsenäisempi­nä,
kansalaisoikeiiksien omaajina.
Käsitetäänkö tästä johtuva vastuun,
alaisuus? Nousevatko sorretut sis­komme
kautta Suomen antamaan
, voimakkaan sy. säy. ksen . e.dist.y ksen unohtako päämäärää, pysähtymällä
ta musiiitkia, lausui maisteri Vainio, pj-örälle? Toivokaamme! Sen hyväksi keskitiehen!
tystä näkökulmasta valikoitujen tor
slaslolden huomioiminen, niiden ten­denssimäinen
esittely -ennakolta-omaksutun
käsityksen "todisteina"
•ja koko tieteellisen ajattelun kehityk­sen
huomlottajättämlnen niiltä osil­taan,
mitkä eivät sovi psykoanalyytik­kojen
omaan "ajatuskaaivaan" — tä-työtä
tehkäämme. Tuhannet hädän­alaiset
työmme voittoa kaihoten odot­tavat.
;. •
Kuten aikoinaan Cato huudahti:
"Karthagon täytyy kukistua", niin
tekisi mieleni teille puoluetoverit
huudahtaa: Eteenpäin, - älkäämme
mä kaikki söt
vaatimuksia v
asettaa teoriall
tunnustusta tii
tä; Tästä hu
syntyä koske
teoria vielä nj
sa malioa van
— sitä pidet»
opetetaan korJ
velletaan lääk<
. Toinen harh
ta, joka on 'vaj
logisten perust
sitys, että unit
takin kaoottisti
tiellistä anarki;
tä siti. ivoitais.
tieteellisen tarl
UNIEN FYSIC
PERUSLAIT
Neuvostolii
psykiatrit ovi
seen selvittä
peruslait I.
den pohjalta
' nessä on jo :
tuloksia, jot(
voidaan mu(
joniunlainen
Täysin varm
ettei unia ertir
nä aikana, joi
vaan ainoastaa
mishetkelia, h£
loin. kun uni
"kevie.-npää";
taaksemme —
kun aivoissa es
maikkaimmillaa
vojen kuorikeri
tämän estyms
hermosolut eh
tavalliseen ta
erikoisella, :t
keavalla tavall
kckonainen jo
omaisia erikoi!
kuvat sitten fr
suhteessa on
äi-sykkeillä epi
osuutensa. Tä;
Jä:
Peite on nuk
ijalat jääneet %
palella. Tämä
xmennäön, että
laan piu-on yli.
nukkueioaan o
imalla unta, etti
Tämänkaltaiste
(Jatk
PÄIVÄN PAKINA
YksifyisyrMeliäisyydestä ym.
Canadan kauppakamarien" järjestö
I katsoo perin karsaasti kaikkea tämän
j maan kansan yhteistoimihtaa. Öen
I mielestä ovat esimerkiksi työväen
; uniot, ellei nyt kerta kaikkiaan
j maanpetollisia. niin ainakin sellaisia;
j joihin et kenenkään kunnon kansa-
I laisen pitäisi kuulua. Kauppakama­rin
herrat valittavat unioiden ehkäi­sevän
työläisten yksityisyritteliäisyyt­tä,
jopa siinä määrin, että ne pakot­tavat
työläjseh -vastaanottamaan esi­merkiksi
kahden dollarin tuntipallcan
vaikka hän olisi halukas työskentele,
mään dollarin tuntipalkalla. Kaup­pakamarit
sanovat sen olevan niitä
julkelnta yksilövapauden ja yksltyis-yrlttelläisyyden
ehkäisemistä ^ "työ­väen
hirmuvaltaa". Ja suunnilleen
samanlaista "hirmuvaltaa" sanovat
kauppakamarin heh-at harjoitettavan
muidenkin työväen Ja kansan järjes­töjen
taholta: Heidän miekstään
ovat kalkki työväen järjestöt sen joh-:
dosta huonoja järjestöjä ja ne tuo-mitaankln
siitä syystä ' luokkajärjes.
töiksi". Ainoastaan kauppakamarit,
Canadan tehtailljain yhdistys ym.
ovat ."traolueettomla" Ja yleistä hyvää
harrastavia järjestöjä, joilla on 'kor­keat
ihanteet ja kaikkien, kansanker­rosten
yhteiset edut" mielessään. Ja
iMuslikkilautakunnan sihteeri mais- [ niinhän se on, varsinkin jos nälkä-palkat,,
pitkät työpäivät Ja satumaiset
voitot käsitetään mainlttUksl "kor­kansallisuuksien
kesknud^a on keiksi ihanteiksi".
niinkin paljon kuin 70 prosenttia
allekirjoittanut tämän vetoo­muksen.
dosta. Joita esitetään kauppakama.
rien taholta kaksi kertaa viikossa.
Näissä laajalluksissa pauhataan py­hän
innoituksen vallassa "länsimai­sen
demokratian, meidän elämänta­pamme
ja vapaan yksltyisyrittelläl-syyden"
siunausten puolesta ja sosia­lismin
ja kommunismin kirousta ja
ruttoa vastaan.
Mikäli kauppakamarien •länsimai­nen
demokratia" on" fcjsymyksessä,
voitaisiin se kääntää kansanomaisella
kielellä puhuen Wall Streetin Ja mui.
den raharuhtinaiden Isäntä vallaksi.
Josta kaikkein rälkelmpänä esimerk­kinä
pn Eisenhowferin Cadillac-kabl-nettl,
jonka jäsenyyden ehtona väi­tetään
olevan sen, että miehen pitää
omistaa useita miljoonia dollareita.
Asla. on. katsokaas siten, että köyhä
perkele saattaisi Joutua alemmuus­kompleksin
valtaan tässä seurassa ja
siten on köyhien henkisen tasapainon
kannalta katsottuna parempi, että
eivät kuulu tähän ylhäiseen raharUh-tliialden
seuraan, joka voitaisiin var.
sln hyvällä syyllä nimittää Wall
Streetin toimeenpanevaksi komi­teaksi.;.,
Entä se "meidän elämäntapamme",
Josta porvarit niin mielellään puhu­vat?
Siihen kuultnrat eroittamatto-mlna
Ilmiöinä alinomainen sodan
pelko, elämisen yleinen epävarmuus
Ja Joukkotyöttömyys ^Tuiä kaikki se
mitä nämä vapaan maan siunaukset
Edelläolevat ajatukset tulivat mie-[tuovat mukanaan. iMutta näitä siu-leemme
niiden radiolaajallusten joh- nauksla el ole niissä sosialismin tielle lituksen puoleen pyytäen hallitusta
sattuneissa maissa^ joissa kauppaka­marin
herrat sanovat a vallitsevan
•kommunismin orjuuden" yms. Sillä
"meidän elämäntapaamme" kuuluvat
eroittamattomasti kapitalistisen tuo­tannon
anarkia ja kalkki siihen liit­tyvät
seuraukset, entistä suuremmat
voitot, hlntain kohoaminen, liikatuo­tanto
ja joukkotyöttömyys. Kaikltl
ne ovat vieraita sosialistiselle.talous­elämälle,
joka on poistanut yksityis-volttoilljat,
tehnyt mahdolliseksi hln­tain
jatkuvan alentamisen ja tuotan­non
lisääntymisen ilman liikatuotan­non
vaaraa ja lopuksi on poistanut
työttömyyden. Nämä olosuhteet
muodostavat sitten sen "kommunis.
min orjuuden", josta kauppakama­rin
herrat niin mielellään piuhuvat.
Se on todella ' prjiiUtta'! kun; ei ole
yksityisvolttollljÖita, kun hinnat jat­kuvasti
alentuvat, ei ole. liikatuotan­toa
eikä työttömyyttä.
Yksitylsyrlttellälsyyden pUrlln kuu­luu
myöskin tämän maan. luonnon-kaasun
omistamhien ja Sen toimitta-nxlnien
Itä.Canadaan. Kansa on vaa­tinut,
että luonnohkaasun Jakelun
pitäisi kuulua valtiolle aivan samäaii
tapaan kuin on asianlaita Ontarion
sähkövoiman nähden, MUtta siltä el
saataisi silloin voittoa yksityisyrittä-jiUe
Ja se olisi yksityisyrittäjien "va­pauden
rajoittamista" mikä el ole oi­keastaan
luvallista tässä hyvin Jär­jestetyssä
yhteiskunnassa.
Mutta se on kyllä luvallista, että
valtio auttaisi näitä yksityisyrittäjiä
mahdolllsfanman suurten voittojen
saalistamisessa. Niinpä yhdysvalta­lainen
monimiljonääri Murchison,
Jonka käsissä ovat Trans-Canada.
yhtiön luonnonkaasupikeudet, kään­tyi
Joku aika sitten liittovaltion hal-takaamaan
ne
saada rahaa
Johtolinjan ra
on nahkääs s
kauksella saa :
maila korolla
korolla rahaa .
mat ovat yi
Mutta kun ha
ehdoltsi sen^et
taa nämä lal:
Trans-Canada-silloin
ne jän
hallussa Alber
nousivat taka
että he eivät
lismla" mikä j
Joutumiseen va
"ulkomaalaiset
taisestl kieltäy
sua Jsellaiselle
eräs esimerkki
Ulkomaalaiset
olla kun ori kys
ten luonnonrlli
Canadan ja se
on, todistus m
vallasta mikä
reillä saattaa c
hlaj nähden-{ki
rikkaudet ovat
silnsä. Sen si
kaudet olisival
ne nyt •Wall
käsissä ja he i
räämään niide
jensa eikä Ca
etujen mukaise
On todella
mä luonhonks
taan. Canadan
ja että luonnot
valtion haltuu
l i ä l ^ s on tän
san etujen va
kaasuun kuin
nähden. — Kai
'•Iti:
• S S