Vapaus, July 9, 1928

              . ice.
Sivu 2 Maanantaina, heinäk. 9 p;nä—Monday, July 9
VAPAUS tr5«Seac8> «iMa
r r i u . Octuio, ktlUärjtf taaxtnaiMi- i* mi
A- VAARA.
T O I M I T T A J A T t
B. A. TESHXJSES. H. SULA.
^ * l ' T ' f ~ f ai tb» Po«c OfBea Departmcst, Ottsva, n Mcood eUm autur.
ii •
C« • 1.*, >• '
is
. VAPAUS (Ul>crt7) l,
ttfiiul itAlKpii-riaJL
'EHKONEfl.
ILUOTUSHIMtAT VAPAUDESSA: ^
llcijB«aBota]cMt flM lutta, HJOO ktlui lurtu. — AtrialuttooaracaoilaonkMt Sfle. palftataaa. —
IQMuasBttonmotskMt SOe. U r a . O i » S kems. — SratrtaiilaotTEKt «I.*» IMTU. | 7 M S kotaa. —
AvioaraUaotaluet KM kerta. S34ia kaksi kertaa. — KiitobinoBkaec $1.00 kerU. — KBotminilmotak.
Mt ffSOl- ketu. SOe. liOotkaa kiitoalagaceha tai a^ttoriztjiiM. — BaI«taaaticd»C )a raotelBgMtakaet
•MBfluna. flXO kotma kertaa. — ftS^CCixaotiajico ttooUMtanttaariea oo, Taa<ilttaaaB. nhnMiM
J»nfiirfi»fi «takätaea. — TOaakaia. Joiu «i a a s ^ aba. ai «alb gkaniaii^, paiMt a>i«Wia«trti. Jmlla
a* takaakaat.
TILAUSHINNAT:
1 Tk. t u o . 6 kk. t2J0. S kk. n.TS ia 1 kk. f l A ) . — Thdr«*alt<rfbia Ja
dkttodlle: 1 «k. t6J0. 6 kk. VM. S kk. t24)0 Ja 1 kk. tlM.
aaki aaaallr
Lekteea aiotnl UdSotskaet pitää oUa koottortua kello 4 i p . tlmeatrniapZiTia edellUeaä arkipiiväaä.
•apaadea toiaitaat LOartr BaOdiac SS toraa Strart. Pakaiia SSSW.
Tapaamaa koatiorit tibtxxj BaiUias. SS Loma St. Pakalla M38. Poatioaaui Boa O». Sadbarr. Oat.
No, 142 — 192j^ I jjo. 142
Caaatal adractSäb* rataa TSc per eaL l a A . KiaUana akaoa (or aiafla iaaartioa 7Ie. Tha Vapaaa
l i i k a ' B « B adraid^ag a>ad)B« aae e c flU FFiieaaaU! 'b P~a opft ia Cöada.
fta atta atOloia takaaia 4aa «aitaaita aatntftiaea fcfr)kirjottakaa aarfallaaa IUkkaaa4oittJas
miamVSMlI» aisidlii I. V. KANNASTO. lUkkaaakoitaJa.
- I - " ——^
Kominternin kuudes kongressi ja
sotakysymys -•5
Kommunistisen kansainvälisen
kuudennessa kongressbsa, mika p i ­detään
Moskovassa tällä kuulla, tu­lee
käsiteltävinä olevista* asioista
olemaan yksi kaikkein tärkeimpiä
kysymys sodasta. Tässä Buhteessa
Komintern täyttää tehtävänsä kan­sainvälisen
proletariaatin etuvartio­na,
sillä sotakysymys on kaikkein
vciuivimpia probleemeja, mitkä kos­kevat
maailman raatajajoukkoja.
Kommunistisen kansainvälisen
täysilukuisen tp. komitean kahdek­sannessa
istunnossa jo muokattiin
konkreettiset metodit ja tunnukset
kommunistiselle sotavastaiselle tais­telullemme
erilaatuisia sotia ja
maita varten. Nyt on kuudennen
kongressin tehtävänä saattaa mah­dollisimman
isuuret työläisten ja ta­lonpoikain
joukot imperialistisissa
maissa ja niiden alaisissa siirto-y.
in. maissa näiden metodien ja tun-
' liuksien toteuttajiksi kuin itiyos saatj
taa nämä metodit ja tunnukset yhä
täsmällisemmUcsi; ? , „, ....
Me enune voi mitenkään vahtaa
sotakysymystä. Sillä kaikkialla me
huoinaamme impeirialististen suur­valtojen
manöverailevan mahdollis­ten
liiuolaislen kanssa liittojen , ja
' sotilaallisien sopimusten aikaansaa­miseksi
"sodanalkamispäivän'* va­jalta.,
Kun' tarkkailemme kuumeen-tapaista
aktiivisuutta sotatekniikan
täydellisentämiseksi, maa-, tnert- ja
ilmailuvoimain mekaanisteh laitteir
den fcehittääiseen kuin myös 'ke^
*. miajliseenr/iaboratprio* J a kokeilu­työhön
käytettyjä määrärahoja, joi-deh
avulla itsekunkin porvarillisen
valtion koko väestö tahdotaan saada
viigieistä miestä myöten militari­soiduksi,
niii» tämä tarkkailu meille
selvästi osottäa, kuinka vakavalta
kannalta porvaristo ottaa kysymyk­sen
tulevasta sodasta.
' Solaa varten tapahtuvassa vallan­kumouksellisessa
ja porvariston val­misteluja
vastaan tähdätyssä val-mistautumistyössaän
tulee kommu­nistien
olla vähintäin yhtä huolel­lisia
kuin mitä porvarit ovat Mei­dän
' kommunistiefl, vaikka emme
hetkeksikään hellitä taisteluamme
sodan tekijöitä vastaan, tulee myös
valmentaa omia; joukkojamme en­nakolta
sen tapahtuman varallev
mistä alkaa uusi, ; koko maailmaa
käsittävä vallankumouksellinen lii­ke,
jonka tehtävinä on koko impe­rialistisen
rakerinuksen hävittämi­nen
juuriaan myöten. Sillä isitä juu­ri
tuleva maailmansota tietää. Oli­simme
todella sokeita w . 1914—18
saatuihin kokemuksiin nähden, jol­loin
imperialismin rakennuksessa
tapahtui ensimäinen repeämä, joh-
' taen sosialistisen vallankumouksen
onnekkaaseen alkuun (Neuvostoliit-työ^
nluokan ja siirtomaa- ja puol-siirtomaa-
kansojen taistclevain jouk­kojen
liikkeen tuhoutumista. Se tie­täisi
siis proletariaatin liiklceen
taantumista monien miespolvien
ajaksi. Tämmöiset mahdollisuudet
OBOttavat, miten perin välttämätön­tä
on Kominternin Viikkien osas­tojen,
käydä vakavasti. käsiksi sota-kysymykseen,
lujittaa joukkotoimin-taansa
työväenliikkeen jokaisessa
haarassa, erikoisesti kuitenkin am-muke-,
kuljetus- ja kemiallisessa
teollisuudessa, ja, ennen kaikkea,
kommunistista sotavastaista työtä
porvarillisissa armeijoissa.
Tällä ajanjaksolla on kysymys
yksimielbiä siitä, miten näitä so­pimuksia
on toteutettava. Kansajn-liiton
Geneven manöverit ovat kaik­ki
kaikessa heille, sosialidemokra-teille,
joista itsekutakin. kuletetaan
sinne tai tänne "oman" porvaris­ton
erikoisvaatimusten mukaan.
Tällä haavaa, kuten aikaisonmin-kin,
heistä itsekukin puolustaa 'ho­rnan"
porvariston ulkomaapolitiik-kaa-
Tämä on ikäänkuin koetinki­venä
heidän suhtautumisestaan tu­levaan
sotaan^ kuten tätä asiaa kos­keva
alustus osottaa. Kominternin
kuudes kongressi tulee erikoisesti
käsittelemään sosialidemokratiaa
imperialististen sodantekijäin 'stra­tegian
ja taktiikim tutkimisen vält­tämättömänä
osana.
Vaikka Kommteriiin täysihikui-sen
tp. komitean. .;kahdeksennessa
istunnossa asetettiin useita erikois­tehtäviä
Komintemih kaikkien osas­tojen
toteutuviksi, niin olisi er­heellistä
olettaa, että kaikki nämä
tehtävät on kirjaimelleen suoritet<
tu. Useat kommunistiset puolue^
toimivat näet erikoisten vaikeuksien
alaisena, semminkin niissä maissa,
joissa kommunistiset puolueet ovat
laittomia. ^
Siitä huolimatta niiden aktiivi­suutta
seurataan melko tarkkaan.
Julkisesti ja laillisesti toimivat puo­lueet
ovat suurelta osalta laajenta­neet
aktiivisuuttaan. Jouklcokoko-toiminnallamme
on ollut häl>-yttä-yä-
yaikutus porvaristoon. Englan-nissar
esim. on sotaneuvoston täy-tynjt
tehdä myönnytyksiä aseissa
oleville miehille siksi, kun kom­munistit
ovat harjottaneet "tuhoa­vaa"
propagandaansa sotamiesten
keskuudessa, kuten sotaministerin
Jjsta riistojärjestebnää vastaan, Tvös-'saan ensinnäkin esille työttömyyden
kentelee sosialismin toteuttamisen mikä on laivatelakoiUa nykyään Ca-
X' f 11- •- . 1 i " » ^ nadassa, etenkin Montrealissa, ja
puolesta. VeljeUisessa taistelul.itos- ^^^^^ ^ ^ ^ ^ kys.vmystä edelleen.
sa maailman monisatamiljoonaisen tekee kysymyksen, että mi-apulainen
taannoin selitti. Kom­munistien
vaikutusvalta tuntuu kaik­kialla,
missä on imperialistbia so­tajoukkoja,
kuten Ruhrilla, Marok-kossa.
Välimerellä, Kiinassa Bri­tannian
laivastossa, Japanissa ja
Etelä-Amerikassa.
Meidän pääasiallisimpana heik­koutenamme
on todennäköisesti riit­tämätön
toiminta ammatillisessa
liikkeessä. Tästä me pääsemme
varmuuteen niin pian kun asiaa
ködcevat täydellisemmät raportit
saapuvatj sillä kaikkien maiden
konununbtiset puolueet eivät ole
viela raporteeranneet niin täydelli­sesti
kuin toivottiin.
* Kuudes kongressi kokoontuu
Kommunbtisen kansainvälisen kaik
kein kriitillisimpänä ajanjaksona.
Puhdistauduttuaan "trotskilaisen
oppositsionin" horjuvbta ja rap­peutuvista
aineksista, pitäbi tämän
kongressin kyetä kohdistamaan ja
kamattoman huomionsa Kommunb-tben
kansainvälisen rivien tiivistä­miseen^
muodostaessaan koko maa-
„ir^i^n^ :„ » 1. • ilmaa käsittävän ohjelmansa ja sen
uksissa ja mielenosotuksissa on so- • i n . . . . . .,
„ a o « - « . . » » , » i L „ : . . . / u.,^ perusteella viitottaraaan oikeat me­nettelytavat
sotaa vastustavalle toi­minnalle.
Sotateeseillä koetetaan
proletariaatin kanssa. Luo edelly- tenkä Canadassa voi ammattitaitoi-tykset
kaikkien ihmisten onnelle ja'nen laivanrakentaja olla, kan kerta
elämälle. ' kaikki laivarakennukset yksin hal-
Ylösnousemuksemme? Niin! Leh­temme
ilmestymineil voitiin keskeyt­tää,
mutta ei ainaiseksi lopettaa.
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja i l ­mestyy
jälleen. Jatkaa keskenjäänjt-lä
tehtäväänsä levännein voimin. Ju­listaa
uudelleen Suomen koviakoke-neelle
työväestölle sosialismin suur­ta
vapautuksen sanomaa. On ja py­syy
soihtuna yhteiselle suurelle
päämäärällemme: sosialismin ylös-noiisemuksen
aurinkoiselle sunnun­taille.
takysymys saanutmelkoisen huo­mien,
vaikka tätä kysymystä on
tosin pyritty käsittelemään liian
aateperäisellä tavalla. Kaikki puo­lueet
eivät näet ole käsittäneet, mi­Vleismaailmallisesta
aseistariisumji- ten yhdistää sotakysymyksen luok-sesta,
varustautumisen rajotuksista, ^«^«»«1"" sisäisiin kysymj/ksiin.
Kominternin jokainen osasto ker­too
lainanneensa huomiota ei vain
sotakysymykselle yleensä, vaan
myös porvariston aseistetuille jou­koille.
Tämä pitää paikkansa nii­hinkin
maihin nähden, joissa kom­munistiset
puolueet ovat laittomia.
Epäilemättä siis kommunistisella
sodan laittomaksi julistamisesta ja
yleensä pasifistisista puoskarikei-noista
varsin suuren huomion esi­neenä.
Näbtä asioista on puhuttu
paljo erityisesti sen jälkeen, kun
Neuvostoliiton edustajbto esitti
suunnitelmansa, Genevessä tänä
vuonna, mikä toimenpide puhalsi
taivaan tuuliin kaikki imperialistb-ten
diplomaattien js. heidän sosia­lidemokraattisten
apuriensa kauniit
fraasit ja teeskennellyn pöyhkeäpu-heisuuden
rauhasta ja asebtarii^u-misesta.
Tällä aseistariisumbkysy-myksellä
on houkutteleva viehätys­voima
niihin suuriin joukkoihin näh­den,
jotka eivät tahdo sotaa, mutta
jotka eivät silti käsitä, kaqsäjifussq.-
"dän tarpeellisuutta* sodan lopetta­miseksi.
Tämmöisiä joukkoja vetää
pasifismi ja — vähimmällä vastus­tamisella
pääseminen — erikoises­ti
puoleensa. Mutta kommunisteil­le
täytyy-olla ilmebtä sen seikan,
että .imperialististen ryhmäin kaik­ki
ehdotelmat "sopimuksista" eivät
ole muuta kuin verhoja entistään te-hoisampain
sotavarusteluiden peit­tämiseksi.
*
' Tälle vaaralliselle seikalle eivät
Icaikki kommunistiset puolueet to­dennäköisesti
anna sille kuuluvaa
huomiota, ja juuri sen takia sille
on laihattava erikoista huomiota
Kominternin kuudennen kongressin
keskusteluissa. /
Keskustelumme tuloksena on mei­dän
selvjästi osotettava sosialide­mokraattien
esittämä osa, sillä näil­lä
herrasmiehillä on kaikkein tär­kein
paikka imperialististen sodan-tekijäin
juonitteluissa. Heidän
myötävaikutuksensa on ehdottomas­ti
välttämätöntä porvaristolle so­dan
käymiseksi. Juuri tämmöiseen
yhteistoimintaan tähtää Mondin "te-öllisuusrauha",
"kansainvälinen
työtbimisto", "yhtiöiden ammatti­yhdistykset",
y.m. suunnitelmat. Ja
jokainen tietää mitä osaa sosiali­demokraatit
ja ammatillisen liik-uudelleen
vahvistaa ja korostaa nii­tä
kaikkein tärkeimpiä teoreettisia
kysymyksiä, jotka Lenirf on esittä­nyt
sotakysymyksestä. Kiiudennen
kongressin avustamana tulevat kom­munistiset
puolueet vakavasti astu­maan
tarkoin tutkittujen analyysien
valmentamalle sekä bolshevistisen
puolueen,^ suursodan ja sen synnyt­tämän
lokakuun vallankumouksen
kokemuksiin perustuvalle tielle.
T O M BELL, Lontoo.
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
jälleen vartiopaikalla
to) ja siirtomaiden suurten vallan- ,
kumousliikkeiden heräämiseen ja | keen reformistiset johtajat naylte-alkamiseen,
ellemme kaikin voimin Hvät vx. 1914-Sen jälkeen
valmistuisi lähenevän ^odan varalta.
Koinintemin kuudes kongressi tu­lee
korostamaan tämän kaikkein
tärkeimmän tehtävän toteuttamista.
Mutta tulevalla maailmansodalla
tulee olemaan myös muuan erikois­merkitys
kommunisteihin nähden.
Semmoinen sota tullaan erityisesti
kohdbtamaan Neuvostoliittoa vas­taan.
Se tulee olemaan luokkasotaa
sanan täydessä merkityksessä. Vv.
1914—18 kauhutapahlumat ovat
ikäänkuin ihania imia verrattuna
lähentyvään painajaiseen. Viime
sodan aikainen tieteellinen tekniik­ka
ja eri. kansallisuuksien välinen
viha ovat kerrassaan mitättömiä sii­hen
mekaani^n tekniikkaah, myrk­kykaasuun,
bakteereihin -ja vihaan
nähden; nukä tullaan kohdistamaan
ensimäisen spsialbtisen tasavallan
puolustajia vastaan.
Neuvostoliiton tuhoutuminen pe­laisi
samalla koko kansainvälisen
1914—18.
ovat he tulleet vieläkin isänmaal-lisemmiksi.
Tällä haavaa MacÖo-nald,
• Boncour, Vandervelde, H i l -
ferding, Jouhaux, y.m. julkisesti
puolustavat, imperialistisia suurval­toja
ja niiden porvarillisia päämie­hiä.
He eivät edes häpeä työväen
imperialistien nimeä.
Toisen "kansainvälisen" tp.' ko­mitean
kokouksessa, jota pidettiin
viime helmikuun 26 päivänä, hy-töslau^
elma Brysselbsä ensi syksy­nä
pidettävän kongressin, työjärjes­tystä
varten. Tässä päätöslausel­massa
ilmenee jälleen samanlainen
tekopyhä humpuuki, mikä oli iiiin
tunnusmerkillistä toiselle kansaiii-väliselle
ennen suursotaa ja sen ku­luessa.
Miltei kaikki toisen kan­sainvälisen
sosialistiset työväenpuo­lueet
pitävät kansainvälbiä sopi­muksia
kansallisen asei^tariisumi-'
sen pohjana, vaikka ne eivät ole
Kuten muistettanee, riisti valko-
Suomen suojeluskuntalais-fascistinen
terrorihallitus viime huhtikuulla toi-sneenpanemainsa
kommunisti jahtien
yhteydessä ilmestymisoikeiiden kah­deksi
kuukaudeksi myös Työväenjär­jestöjen
Tiedonantajalta, Suomep.
paistelevan työväen äänenkannatta­jalta
ja" ohjaajalta. Työväenjärjestö­jen
Tiedonantajan taisteluääni o li
tukahutettuna kaksi kuukautta, mut­ta
viime kuun 22 päivänä alkoi se
jälleen ilmestyä. Työväenjärjestöjen
Tiedonantaja nousi ylös kuolleista.
Lausuessamme Työväenjärjestöjen
Tiedonantajan tervetulleelöi takaisin
taistelurintamaan, kerromme samalla
mitä lehti its^ kirjottaa "ylösnouse­muksestaan":
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
asettuu jälleen vartiopaikalleen. Se
kohottaa yhdessä luokkatietoisen työ­väestön
kanssa taistelusoihdun valai­semaan
kaikille työtätekeville ylös­nousemuksen
tietä. Luomalla kiin­teän,
joka päivä uusiutuvan yhdys­siteen
työtätekevien välillä se pyrkii
kirvoittamaan kapitalismin kahleita
ja ohjaamaan kaikkia Suomen työ­tätekeviä
suurta päämääräänsä koh­den.
Näin keskikesän aurinkoisina het­kinä,
juhahnuslehväin siimestäessä
kukkivaa luontoa,, toivoo lehtemme
erityisesti, että työväestö olisi tilai­suudessa
mahdollisimman runsaslu­kuisena
oleskelemaan edes tilapäises­tikin
elävöittävän luonnon helmassa.
Karkoittamaan ajatuksistaan edes
lyhyeksi tuokioksi jokapäiväisen elä­män
kuolleltavän harmauden, huo­let
ja kärsimykset.
Sillä juuri työväestö jos kukaan
kaipaa aurinkoisia sunnuntaihetkiä.
Juuri työväestö tarvitsee elävöittä­vää
kesäisen luonnon syleilyä, saa­dakseen
välttämätöntä vastavaiku­tusta
kapitalistisen riiston aiheutta­malle
olemuksensa raunioitumiselle.
Voidakseen uudistunein voimin ja
väks^ttiin yksimielisesU muuan pää- ^^'^.^^»""f'^ »^«^^^i" J ^ " ^ " J^^^a
hetkiseksi keskeytynyttä taisteluaan
olemassaolonsa turvaamisen ja suu­ren
päämääränsä puolesta.
Pohjolan kesä on lyhyt -Tuskin
on lehti hiirenkorvalla kun syksyn'
häivä jo kutoutuu taivaanrannalle.
Karu, harmaa, ankara luonto on
miltei alinomainen seuralaisemme,
koventaen muutenkin poikkeukselli­sen
ankaraa olemassaolon tabtelu-amme.
Sen vuoksi tuntuvat ne muu­tamat
aurinkoiset kesäiset sunnun­tait,
joita luonto meille tarjoaa, niin
elähdyttäviltä, uutta voimaa ja tu­levaisuuden
toivoa antavilta.
Poikkeuksellisen ankara on ole­massaolomme
taistelu! Niin! Se luo
pohjasävyn yksinpä meidän kesäi-
'simmillekin mielialoillemme. Se
jäykistää luonnettamme sunnimtai-silla
pikkuretkillämmekin. Tekee
luonteemme karuksi, taipumattomak­si
soveltumaan illakoivaan kesäiseen
leikkiin niinäkään harvpina lyhyinä
tuokioina, joihin meille ehkä tilai­suus
tarjoutuu.
Tälläkin hetkellä, jolloin elämme
Pohjolana kesäin kukkeinta ajankoh­taa.
Juhannuksen aikaa, palautuvat
mieleemme erityisesti niihin kulu­neeseen
kahteen kuukauteen, jolloin
lehtemme on dllut pakotettu vaike­nemaan,
jolloin se on ollut estettynä
esiintymästä sinä soihtuna, tien näyt­täjänä,
miksi, luokkatietoinen työ-
Väestö on sen perustanut: köyhälis­tön
oppaana ja yhdyssiteenä luokka-taistelutiellä.
Lehtemme lakkauttaminen sattui
samoihin aikoihin kuin ohrana alotti
uuden, entistä räikeämmän ajomet-sästyksen
l^uomen luokkätietoista
työväestöä vastaan. Vangitsemisista
on jo kulunut y l i 2 kuukautta, mutta
vangittujen asia ei ole vielä joutu­nut
edes oikeuden käsiteltäväksi.
Lehtemme lakkautumisaika on ollut
monessa muussakin suhteessa erit­täin
ankaran poliittisen vainon ai­kaa.
Pon^arbton tarkoituksena nä\-t-tää
olevan nyt kymmenvuotisorgioi-densä
jälkeen alottaa entistäkin viti-valkoisempi
vainon kausi Suomen
työtätekevää väestöä vastaan yleensä
ja erittäinkin mitä työväestön luok-katietoisempaan
Osaan tulee. Por­variston
esiintymiset lehtemme lak-kauttamisaikana
palauttavatkin. niin
(elävästi mieleen porvariston toimen­piteet
kymm^en vuotta sitten. Työ­väestön
yhtebvoimin kohottama pu­nainen
lippu aiotaem jälleen riistää
liehumasta, repiä, häväistä, polkea
lokaan.
Mutta Suomen työväestön sadat­tuhannet
kädet pitelevät vankoin,
hellittämättömin Qttein punalippuaan
hulmuamassa. Ankarinkaan taantu­ma
ei voi horjuttaa työväestön vuo-xenlujaa
vakaumusta. Porvaristo ei
voi ohjata historian sahelemaa ke­hitystä
raiteiltaan. Räikeämpiinkin
porvariston hyökkäs;ksiin työväestö
vastaa määrätietoisin ottein. Tais­telee
kaikesta huolimatta kapitalis-
TorontoniiDtisia
K A I V O S M I E S T E N A V U S T U S K O ­M
I T E A N TYÖSKENTELY
T O R O N T O S S A
Täkäläinen kaivosmiesten avus­tuskomitea,
joka on jäsenenä kan­sallisessa
kaivosmiesten avustusko­miteassa,
minkä kotipaikka on Pitt-burgh,
Pa., U.S.A,, toimeenpanee
talosta taloon-keräyksen t.k. 15 ja
22 p:n välisenä aikana.
Keräykset alkavat 15 pnä kello
10 ap. seuraavista keskuspaikoista:
Alhambra Hal| — .45.0; $padina A -
ve.; Ukrainian JEIall 300. Batburst
St.; Don H a l l ! — 957 Broädview
Ave.; Earlscourt Labor Partyn huo-nensto
(Gre€nlaw ja St. Clairka-tujen
kulmassa); BulgaVian Hall —
143 Berkley St.
Vapaaehtoisia kerääjiä kehoite-taan
tulemaan sunnuntai-aamuna ja
iltana näihin edellämainittuihin kes­kuspaikkoihin
ja ottamaan /vastaan
keräyslistat ja keräämään niillä it­sekukin
piirissään.
J<^ainen auttamaan Yhdysvaltain
kaivostyöläisiä, jotka ovat taistel­leet
urhoollisesti yli viisitoista kuu­kautta
Yhdysvaltain kaivosparoone-ja,
hallitusta ja heidän apurejaan
Iewisiläisiä vastaan!
Kaikkia asiaa koskevia tietoja
saa avustuskomitean kansliasta,
huone 12, 1631^ Church St.
Työläiset, avustakaa oman luok­kanne
toverien tabtelua!
lituskin antaa ulkomaille; eikö sil­loin
ole pakko myöskin ammattitai­toisten
canadalaisten siirtyä pois,
vaikka sitten "ilidysvaltain puolelle?
Miksi halutaan pitää lausetta " C a ­nada
canadalaisille", kun sitä ei
hallituksen puolestakaan toteuteta?
Viimeksi lausuu hän, että jos ei
ballitus näe voivansa rakennuttaa
laivojaan täällä, niin miksi sitten
myöskin pyytää ammattitaitoisten
Canadassa pysymistä?
Kurjelmä, vaikka onkin tyypilli­nen
vanhoillisilla mielipiteillä va­rustettu,
on kuitenkin selvä tno-maan
esiUe sitä, tyytymättömvyttä
joka kuohabtelee^ joukoissa ja* mi.
hin on yksin syyn^ ^nykjinen työtl
tömyys ja siitä: johtuvat pienet
palkat. '
S U U R T A R A ^ ^ N N U S T A SUUN
N i t E L L A A N
Komppania on jo perustettu jo­ka
tulee rakennuttamaan yhden' Ca.
nadan parhaimman rakennuksen
Montrealiin. Kakennus tuke ra
kennettavaksi Dominion Squaerpin"
Peel St.. St. Catharinen St t
Metcalf katujen väliin kymmenier-roksiseksi
kaupparakennukseksi. ..T
Komppanian on muodostaneet Mont­realin,
Windsorin ja London raha.
miehet ja laillistettu kymmenen miL
Joonan pääomalla Dominion Squaere
Corporation nimellä. Työt pitäirf
alkaa _ lähitiilevabuudeksa, sillä tys
on jo' annettu urakoitsijoille. j
KMSAINVEISEN AMAUmUSEN LOKKEEN
H U JA TEHTÄVÄT
Profinternin neljännessä kongressissa esitetyn
ainehiston mukaan
(Jatkoa edelL nnroon)
L A K K O L A I S I A A V U S T A M A AN
Osaston johtokunta ylimääräisessä
kokouksessaan päätti luovuttaa o-saston
kassasta $25.00 pohjois-On-tarioh
mejtsätyölakkolaisten avusta­miseksi.
Osaston kokouksessa, joka
tulee olemaan 10 päivänä,'^ tulee a-sia
vielä uudestaan esille ja mah­dollisesti
tulee osasto silloin jär­jestämään
jotain avun keiräämisek-si
mainitun lakon avustamiseksi.
Pohjois-Ontarion lakosta, vaikka
ei olekaan vielä kovin laajalle ke­hittynyt,
voimme sanoa, että tämä
on taasen' alkua niille taisteluille
mitä on metsätyöläisten ^l^äytävä,
sillä metsien runnarit, työnantajat,
ovat viimeisen vuoden aikana kiris­täneet
metsätyöläisten oloja aina
vain lisää, joten on aika nyt jo
nousta taisteluun tätä vastaan. Voi­makkaaseen
taisteluun voivat he
nousta ainoastaan toisten työläis­ten.
tukemalla heidän taisteluaan,
ensimmäinen ollen aineellisen tuen
hankkiminen. Siksi osastomme joh­tokuntakin
ymmärsi asian ja, ottaen
huomioon tilanteen, päätti luovut­taa
pienestä kassastaan heti yllä­mainitun
summan.
J O T A I N ERIKOISTA
Osaston huvitoimikuntä on taasen
järjestänyt ensi läiiaiitäi-iilaksi jo­tain
erikoista Stanley-haalille. Ei
sanota varmaan mitä, mutta kuu­lemma
on jotain sen tapaista, että
se tulee huvittamaan vanhoja ja
nuoria. Tanssi on kuitenkin se
päänumero. Kuitenkin on tanssil­lakin
väliä miten ja millä tavalla
sitä tanssitaan ja juuri tästä puo­lesta
onkin huvitoimikuntä tehnyt
suunnitelman. Kaikki osaston tans­seihin
Stanley-haalille t.k. 14 päi­vän
illalla. Torstaina 12 päivänä
on vain tavanmukaiset tanssit, vaik­ka
hauskuus ei niistäkään puutu.
O S A S T O N KENTTÄJUHLAT
Nämä "rauhalliset" pyrkimykset
johtuvat siitä, että ammatilliset by­rokraatit
tahtovat saada itselleen
varmemman tuen kuin työväen jou­kot
ovat. Työväen joukkoihin on
näet kertynyt liian paljon epäilyjä
ja tyytymättömyyttä ja ne alkavat
vierottua johtoherroista. Siksi nämä
hakevat tukea — ja saavat tuen —
kapitalistien järjestöistä ja porvaril­lisesta
valtiosta.
Yleensä käsittelevät reformistit
nyt kysymystä työväenliikkeen teh­tävistä
tyyten toisin kuin muutama
vuosi sitten. Kysymykset työpal­kasta
ja työpäivästä ovat heille jo
liian pieniä, mitättömiä kysymyksiä.
Heidän päämääränsä on nyt "laa­jempi
ja korkeampi, kuin ammatti­liittojen
jäsenten pelkkien aineellis­ten
etujen puolustaminen, jonka
vuoksi työläisten pitää sietää vai­keitakin
uhrauksia kaukaisempien
päämäärien vuoksi, s.o. auttaa kapi-,
talisteja nyt, jotta sitten kun tuo­tanto
saadaan kuntoon, tarjota pa­remmat
elämänolot. Näin asettuvat
reformistit avoimesti kapitalistien a-sianajajiksi.
Tämä käy ilmi selvästi
m-m- siitä asenteesta, minkä refor-mbtit
ovat ottaneet työriitojen so-vintotuomioistuimiin
nähden. He
näet ajavat tiukasti sitä kantaa, et­tä
näiden < istuinten päätökset on
julistettava kummallekin riitapuolel­le
ehdottomasti velvoittaviksi. Tä­män
kannan perusteluksi esitetään
m.m. se, että siten muka kasvate­taan
kapitalisteja kollektiivismin
hengessä. Tätä kantaa vastaan," jo­ta
nyt erikoisesti reformistit ajavat
Saksassa ja Yhdysvalloissa, täytyy
jokaisen tietoisen työläisen päättä­västi
tapella. Sillä sikäli kuin tuo
kanta toteutuu, tulee työväenliike a-listetuksi
porvarillisten oikeusistui­mien
määräysvallan alaiseksi.
Kaikesta edellä olevasta jo sel­viää
— ja tpdisteita voisi esittää
vallan loppumattomiin siitä —• että
reformististen ammattiliittojen ja
kapitalistisiten järjestöjen yhteisrin­tama
kumousta vastaan on njrt i l ­meinen.
Tämä pakottaa meidät ää­rimmilleen
kärjistämään taistelun re­formisteja
vastaan.
' . „ , • . , , '•
Työväen vasemmistuminen
Työväenliikkeessä käy nyt proses­si,
jota nimitämme vasemmistumi-seksi..
Mutta samalla havaitsemme
useissa maissa myös päinvastaisia i l ­miöitä:
fascistipen taantumus vie­rottaa
meistä erään osan työväen­luokasta.
Eikä voida väittää,' että
vasemmistuminen olisi työväenluo­kassa
läpeensä käynnissä. Vasem-mistumista
kyllä havaitaan, se hei­jastuu
monissa- ilmiöissä. Esim.
Saksassa ja Englannissa tyytymättö­myys
reformistien politiikkaan ajaa vastaus
sos.-dem. työväenkin etsimään uu- "kyttäisi aivan selvältä. Esim. \ni-
Iperäistyttämben kanssa, mikä kapi-talbtien
käsbsä on parhaita välineil
tä työväenluokan kurissa pitämisek.
si ja riiston lisäämbeksi. Sen kaut-ta
saadaan työn tuotantovoimaa suu
resti lisätyksi Mutta työpalkkaa on
siitä huolimatta usebsa tapauksissa
alennettu. Ja samalla järkiperäis-tyttäminen
antaa kapitalisteille lisää
mahdollbuuksia kumouksellisimpien
ainesten, heittämiseen ulos tehtais­taan,
heidän tilalleen otetaan työ-hön
naisia, alaikäisiä y.m, poliitti-sesti
heikointa väkeä, joka ei ky.
kene vastustamaan keskittyneen pää-oman
puristusta. Tässä suhteessa
tapahtuneet muutokset ovat erikoi­sen
tärkeät työväen luokkataistelulle,
ja ne pitää erikoisen tarkoin tutkia
joka ainoassa maassa.
Hyvin tärkeätä on, että ratkais.
taan kysymys, pitääkö työläistea
auttaa kapitalisteja tuotannon jär-kiperäistyttämisessä.
Juuri tässä
kohden sosialistinen järkiperäistyt-täminen
perinjuurin eroaa kapitalis-tbesta.
i' ' («fisaB.
Reformistit sitä / vastoin ! pyrkivät
suorastaan auttamaan kapitalistia
tuotannon järkiperäistyttämisessä,
hyvitykseksi anelevat vain joitakin
myönnytyksiä työväenluokan huippu-kerroksille.
Reformbtisen ammatti­liikkeen
johtoherrat tahtovat kapita-
Ibtista komentoa auttaessaan nojau­tua
vain työväen "sivistyneeseen"
osaan, sen avulla pitääkseen kuris­sa
huonommin palkattuja työväen
suuria joukkoja.
LaUcostratcKiamme
Edellä esitetyt ' muutokset työ­oloissa
ja johtoherrain politiikka o-vat
luoneet työväessä sellaisen mie­lialan,
että joukot alkavat etsiä u-lospääsyä
tilanteesta ohi ammatti­liittojen,
usein niitä vastaankin. Tä­män
takia on erikoisen tärkeä ky-symys
meidän lakkostrategiasta, ky-symys
siitä mikä on oleva meidän
menettelytapamme johtavissa kapi­talistimaissa.
Lakko on nykyoloissa todellista
sotaa. Verratkaapa, kuinka porva­risto
tutkii sotia ja niiden opetuk­sia,
ja kuinka työväenluokka tutkii
lakkoliikettäan. Mitä jälkiä ovat
jättäneet kirjallisuuteemme, politiik-kaapime
ja taktiikkaamme esim. sei-*
laiset suurtapaukset kuin vuorityö-väen
lakko Englannissa v. 1921 ja
1926? Tai yleislakko v. 1926?
Myöntää täytyy, että näitä suuria
tappioitamme emme ole tutkineet
emmekä vetäneet niistä tarpeellisia
opetuksia. Emme ole kyenneet sel­vittämään
työväen joukoille, mitkä
syyt tappioon veivät; Samaa täji:yy
sanoa pienempien lakkojen suhteen.
Tästä on seurauksena, että kom- '
munistienkin keskuudessa on aika .
paljon epäselvyyttä, jopa sellaisissa­kin
kysymyksissä, joihin vastaus
Kenttäjuhlat, jotka S.
ton huvitoimikuntä paini
J. osas-toimeen
1 päivä, onnistuivat koko kiitettä­västi
Juhlissa oli osanottajia ko­ko
paljon, enempi kuin oli huvi-toimikunta
laskenut, koska juhla­merkitkin
loppuivat kesken. Ohjel­massa
oli pari lyhyttä puhetta, py-i^
miidien tekoa miehiltä, runo, lau­lua
ja kappale "Hoopojen ooppera",
joka saikin ylebön huumorituulelle*
Väliajoilla *oli erilabia kflpailnja!
sia teitä, pakottaa työläiset vais­tomaisesti
nousemaan reformististen
ammattiliittojen johtoherroja vas­taan.
Erikoisesti tuo vasemmistumi­nen
ilmenee työväen joukkojen
myötätunnossa Neuvostoliittoa koh­taan.
V
Työväenliikkeessä on viime \'uo-sma
nähty suorastaan käänteen te­keviä
tapahtumia. Esim. englanti-lais-
venäläinen yhteyskomitea. AI-kuaikomaan
se veti puoleensa laa­jojen
joukkojen myötätunnon. Ko­mitean
hajottamisen aiheutti yleTs-lakko
ja vuorityöväen lakko. Työ-laisainekset
asettuivat suurin piirtein
\enajan ammattiliittojen kannalle,
huippukerrokset taas pääneuvoston
kannalle. Myönteisenä tuloksena
komitean hajottamisesta oli se et­tä
se nosti lähinnä työläisten eteen
kysymyksen: kenen mukana tässä
on kuljettava ja ketä vastaan. " Ja
saatiin johdonmu­kaiselle
luokkataistelulle, profitemil-le
ja sen järjestöille vaUatuksi uu­sia
puoltajia. Mutta emme saa u-nohtaa,
että tämä poliittisen vaiku-mistä.
Kapitalistille
kului, hupaisestt kaikilla, kotia t^k^emme kasvu on jäänyt vaUIe
lahdettim^vasta 7—8 aikaan illaUa. ^^.Jf^^° organisatoorista kiteyttä-
TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ
"Montreal Starin» kansankirjei­den
osastolle oli ilmestvnyt kirjel­mä,
jossa ibnestyi tyyt^ättömyyt-tä
hallituksen, laivaston rakennus­ohjelmaa
vastaan siinä suhteessa
että. laivat rakennettaisiin Englan­nissa.
Kirjoittaja tuo kirjoitukses-n
järkiperautytta-niinen
Tj-öväenluokan sisällä nyk-vään
kayvat prosessit ovat yhteydeSä^ni^
den muutoksien kanssa, joita viSe
aikoma ^on tapahtunut ^ o t a S n ^ !
talla. Lahmna kkaaopiittaalliissftii^soeTn, järki-meisen
konfliktin aikana Saksan me­talliteollisuudessa
' kehitettiin koko­nainen
teoria siitä, kuinka kumouk­sellisen
työväen pitää työntää re­formistiset
johtoherrat taisteluun.
Sen sijaan että kehotettaisiin työ­väkeä
taisteluun, sen sijaan kylve­tään
näin vain harhakäsitj'stä, että
sos.-dem, muka voivat olla työväen
lakkojen johdossa. Onpa Saksan
kommunistien' joukossa sellaisiakin
tovereita, jotka muka kehitellessään
lakkostrategiaa esittävätkin meille
ilmeistä aseistariisuutumista sosiali­demokratian
edessä. Selittävät, että
jos herroja Teformisteja yritetään
erottaa ammatillisista johtotoimista,
niin he ryhtyvät viminattuun tappe­luun,
josta tuloksena on «mmatUli-sen
työn häirijrtymihen. Ja siksi
ei maksa yrittääkään heidän karkot­tamistaan,
eikä pyrkiä johtamaan
työväen taloudellbia taisteluja, ei
ainakaaU ennen kuin' ammattiliitot
on aatteellbesti vallattu puolellem­me.
Mutta mitä varten me raken­namme
oppositsionia. ainmattUiittoi-hin,
jollemme sitä varten, että sai­simme
vallatuk^ joukot puolellemme
ja karkotettavaksi- pääoman agentit
johdosta? Ja mita tarkotetaan am­mattiliittojen
ideblogbella vallotta-misella?
Jos kuvitellaan, että piin­tynyt
ammatillinen \ byrokratia voi­daan
ideologbesti vallata puolellem­me,
niin tehdään korjaamaton ^•i^he.
Meidän täytyy pubUa jbiikkojen val­loittamisesta,
ammäflllbesti järjesty­neen
työväen valloittanusesta puo­lellemme,
mutta emme saa sekottaa.