Vapaus, July 9, 1928

              KAKKIEN MATreEN TYÖNRAATATAT YHTEISMNTAMAAN! TYÖLAKIEN JA TALONPOIKAIN KÄSIIN HALLITUSVALTAt
T}'öväen vapautus tapahtuu
vain sen i t s e n s ä kautta! s Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaal
\To. 142 — 1928 Federated Pressin jäsen Maanantaina, heinäk. 9 p:nä—Monday, July 9 Membor The Federated presa
[en
lakka Jatkui!
Montreafissa
JOKI' A I K A T A K A P E R I N 20 PRO­SENTILLA
L A S K E T T U J A PALK­KOJA
A L E N N E T T A I S I I N EDEL-L
E E X K I N — N O I N 800 L A K K O ­LAISESTA
ENEMMISTÖ NAISIA
JA XL O R I A TYTTÖJÄ — TYÖN­ANTAJA
PELOTTELEE POLII­SILLA
Sata dollaria Torpntos-j
takin
LISÄKSI HARKITAAN MLITA-K
I X KEINOJA AA-USTA-mSTA
VARTEN
MONTREAL, heUoäki 7. — Noin
taksi kuukautta takaperin, o l i Domi­nion
Rubber Companyn työläisillä
palkkariita palkkojen alentamista vas­taan,
jolloin h e i d ä n palkkojaan alen­nettiin
noin 20 prosfetilla, vaikka ase­tetun
sovintotuomiolautakunnan pää­töksellä
m ä ä r i t e l t i i n vallitseviksi pal-
' koiksi keskimääräiset vuoden 1927 pal­kat
ja , edellytettiin urakkatyö melko
jieiseksl, minkä kautta naisten ja
nuorten t y t t ö j e n työnteho kiihotetaan,
korkeimpaan mahdolliseen rajaansa.
Mutta t y ö n a n t a j a n taholta ei ryh­dytty
noudattamaan sovintotuomio­lautakunnan
päätöstä, vaan rikottiin
sitä julkeasti tarkotuksella alentaa
työläisten palkkoja edelleenkin. Työ-
Iäiset ryhtyivät yleisesti kapinoimaan
valittaen palkkojen pienuutta j a kur­jia
työsuhteita yleensä. . Työläisten
johdossa^ olevat katolilaisten ammatti­yhdistysten
Johtajat ryht3rivät jäl­leen
työläisten puolesta edelliseltä
kerraltakin huonolla jälellä Oleviin
neuvotteluihin t y ö n a n t a j a n kanssa.
TORONTO, heinäk. 9. — EUen
illalla pitämässään kokonksessa,
on Canadan scomalaisen järjes­tön
täkäläinen osasto päättänyt
hconosta taloudellisesta asemas­taan
hnolunatta, lahjottaa lakossa
olevien pohjois-Ontarioh metsä-tycläistea
taistelun a\aistamiseksl
sata dollaria
Rahat ovat tänään lähetetyt
asianomaiseen paikkaan.
Edelleen päätettiin johtokunta
velvottaa harkitsemaan muitakin
keinoja lakkolaisten taloudellista
tukemista varten lisäavustuksen
keräämiseksi.
Mikä paikkakunta on seuraava
kunnialistalla?
Xn Vuosik, — VoL 3
Kemia ja tekniMa
tulevat 25 vuodessa
näyttäm'^ ihmeitä
Voimaa saadaan auringon lämmöstä
j a maan uumenista — Elintar­peita
tehdään hiivasta j a puusta
lakkofaistelu
kärjistyy
RIISTÄJ.^T MOBILISOIVAT SOTA­VÄEN
28,000 L A K K O L A I S T A V A S -
TAAJi ~ E I \ Ä T SAA 5 6 : t t a T E H ­DASTA
KÄYNTIIN
Suuri merionnettomuus;
Chilen rannikoUa Ei^lannin työ-
Matta työnantaja ei ollutkaan halu­kas
neuvottelemaan. Niinollen ei työ­läisten
johtajilla ollut muuta keinoa
kuin suostua työläisten esittämään ja
vaatimaan lakkoon, mikä julistettiin
noin kaksi viikkoa takaperin. Lakossa
olevista 800 työläisestä on enenimis-tö
naisia j a nuoria tyttöjä.
Poliiseja uhkaamassa j a vartioimassa
kaikkiaUa
Työnantajien taholta yritetään eh­käistä
lakkovartiointia ja pelotella
lakossa olevia, eritoten naisia ja tyt­töjä,
sijottamaila poliiseja kaikkiin
mahdollisiin paikkoihin tehtaan ym­päristössä
ja läheisyydessä. Työläi­set
olisivat valmiita tehokkaaseen läk-kovartiointiin,
ellei siihen asetettaisi
esteitä lakon johdossa-olevien taholta.
Lakkolaiset pelkäävät, että heidän
lakkonsa p ä ä t e t ä ä n vieläkin kerran so­vinnolla,
riiik^ j ä t t ä ä asiat edelleenkin
samaan epäselvään tilaan, mihin ne
jäivät edellisenkin ..sovinnonteon j ä -
lelta. ,
Sanomalehdistö vaikenee
Vaikka porvarillinen' sanomalehdis­tö
on k ä r k ä s kaikenlaatuisille mität­tömille
uutisille, nihi y r i t t ä ä täkäläi­nen
sanomalehdistö vaieta lakosta
kaikkiaan. Elahden viikon kuluessa
ei täkäläiset sanomalehdet ole mainin­neet
lakosta fcuin yhden ainoan ker­ran,
eikä siiloinkaan kaikki lehdet,
Työnantajien taholta kieltäydytään
kerta kaikkiaan antamasta tietoja. Ja
katolilaisteö , järjestöjen taholta on
n i i t ä myös vaikea saada. Eikä työläi­sillä
liene' m i n k ä ä n l a i s t a lakkokomite-aakaan,
ihikä tietoja levittäisi.
Lakonrlkkurien saannin kannalta
on tärkeää, e t t ä tieto lakosta pysyisi
salassa, varoinkin kun poliisien avulla
ehkäistään tehokas lakkovartiointi,
joten työläiset eivät silläkään tavalla
saisi tietoa lalgssta levitetyksi.
Centralian uhrien va­pauttamista
vaa­ditaan
NEW Y O R E : , heinäk. 8. — Eilinen
"Daily "Yorker" ilmoittaa, että Kan­sainvälisen
työväenpuolustusliiton ja
muiden järjestöjen käymä taistelu
Walla Wanan kuritushuoneessa Was-hingtonin
valtiossa elinkautisilla tuo­mioilla
viruvain Centralian kahdeksan
iww:läi£eii vapauttäniiseksi on saa­vuttanut
suinen vastakaiun järjes­tyneen
työvfieiiiliiMceen taholta kaik­kialla
kautlfet koko' Yhdysvaltojen luo­teisosan
j a . i t ä ä m m ä l l ä k i n ,
Seattlen, Spbkanen. Tacomaii ja
Everttih työväenneuvostot, Seattlen
työväen lokib/ l Ä n n e n edistysmielis­ten
farmarien fconventsioni ja M i l -
WBukeen työvSen ixsimsSSa^^ ovat
h y v ä k s y n e t ]^t&lausehma, joissa
vaadltafm mainitCajeii vänkien va­pauttamista.
..
VänMen asia on nyttemmin joutu­nut
-VVashingtonin valtion päroimau-takunnan
k S ä ^ t ä v ä k sL
ILMAILITi^q&l^Ö J A . . U M T O K O N E -
MjmtTMl, h i i b ä k . 9: - - TääDä cm
t ä n S ä h siiäiba Canadan epfnmätnen Ji-maihiviikko
avt^malla' ensiTnninen
lehtciboiffii^?ttaF Ct^g-kadmi var­rella
sijaitsevassa harjoitnsfeoalussa.
TORONTO, heinäk. 7. — T ä ä l l ä K i -
wanis klubissa pitämässään puheessa,
on kapitalistien suosima yksitjnnen
yhdysvaltalainen tilastomies Roger W.
Babson luonut kiinnostavan katsauk­sen
ja ennustuksen tieteelliseen ke­hitykseen
25 vuoden kuluttua ja sen
vaikutuksesta elämään yleensä.
Viitatessaan voimakj'symyksessä ato­mienergian
tähän saakka valjasta-mattomana
pj'symiseen, h ä n ennusti
uskovansa kyettävän tulevaisuudessa
valjastamaan nousu- ja laskuveden
voima, auringon lämpö ja maan- po­vessa
piilevä suuri j a ehtymätön sala­peräinen
kuiunuus teollisuuden ja
muim käytännön palvelukseen. Kul­taa
tullaan saamaan lyijystä, kuparia
savesta, järjestämällä kemiallisella
menetelmällä näiden aineiden atomi-yhteyksiä.
Lihaa, hedelmiä ja kasvik­sia
tullaan luomaan hiivasta ja puus­ta.
Vaatetustärpeita tähän saakka
j ä t t e i n ä pidetyistä aineista. Kaikki
nämä voidaan toteuttaa voittoisan
synteettisen kemian kautta. Synteet­tinen
kemia tarkottaa jonkun kemial­lisen
yhdistelmän valmistamista alku­aineistaan
tai alkuosistaan.
Hänen sanojensa mukaan tullaan
sähkövoimaa siirtämään ilmassa ilman
lankoja, kuten radioaaltoja • nykyään.
Ihmiset saattavat kuljettaa taskus­saan
langattoman puhelimen vas-täanottolaitetta,
kuten kelloa nyky­ään.
Lentokoneet tulevat liikkumaan
ilmassa junaksi muodostettuina. A u ­tomobiilit
tulevat kulkemaan sivut­tain,
kuten nykyään taakse- j a eteen­päin.
Yksityiset keitto- ja lämmitysuunit
tulevat laittomiksi, sillä lain kautta
tullaan pakottamaan käyttämään yk­sinomaan
kaasua tai sähköä. Tehtai­den
ja konttorirakennusten seinät val­mistetaan
ilman aljkunoita, jotta
saataisiin aikaan parempi ilmanvaihto.
Auringonvalo' tullaan korvaamaan
niissä sähkösäteillä.
Valtakadut tulevat kaksikerroksisik­si
ainakin sivukäytävUn nähden. R a ­kennusten
katoille järjestetään lento­asemia,
varsinkin, kun helicopten.
pystysuoraan ilmaan nouseva lento­kone
on keksitty.
Joukkotuotannossa edistytään nim,
e t t ä kun esim. vaatekäärö syötetään
koneeseen niin se työntyy vahniina
silitettynä ja laatikkoon pakattuna
tuotteena ulos koneen toisesta paasta.
Babson arvelee, että rauhasten
muuttamisella ja radioaalloilla voi­daan
ihmisten ikää pidentää ^kaksin­kertaiseksi,
ellei
kyisestään. Nykyiset vankilat tullaan
muuttamaan sairaaloiksi. ,
On todennäköistä, etta tieteelhnen
kehitys edistyy erittäin nope^ti tu­levina
vuosina. M i s s ä . m a a n n siita on
hyötyä työväenluokalle, on kmtenHn
epäilyksen alaista. Vasta kapitaUsti-sS
järjestehnän kukistettua saattoa
N EW BEDFORD, Mass. — Tämä
kaupunki tulee joutumaan todellisen
sotilashallinnon kouriin, sillä kaupun­gin
pormestari, poliisipäällikkö j a so­tajoukkojen
johto ovat neuvottelujen
jälkeen p ä ä t t ä n e e t kutsua kaupunkiin
erikoisen ratsuväMjoukon sekä D -
p ä t t e rm kansalliskaartin 101:stä kent­tätykistöstä.
Nämä tulevat avusta­maan
virka-intoista poliisilaumaa työ­l
ä i s t en lakkotaistelun särkemisessä.
Kaupungin pormestari Ashley. jon­ka
toimenpiteet lakkolaisia vastaan
ovat tulleet l i y v i n tunnetuiksi, on k u -
tomofcapitallstien käskylätoen. Hähen
kätyröimisensä sanotaan alkaneen jo
ennen s i t ä aikaa, jolloin l i ä n sai teh-toUljoUta
$20.000 lahjuksen
Riistäjät yrittävät poliisilla j a sota­väellä
terrorisoida työläisiä antautu­maan,
kun he varsin hyvin tietävät,
etteivät onnistu panemaan käyntiin
y h t ä k ä ä n niistä 56:sta tehtaasta;-mis­sä
ovat ilmoittaneet töiden alkavan
maanantaina, heinäk. 9 pnä.
Huolimatta sUtä. e t t ä poliisi on koet-tonut
särkeä lakkolaisten lakkovar-tioketjut
sekä vanginnut lakkolaisten
johtajia, on t ä m ä 28,000 työläistä k ä ­sittävä
suurfai^telii nykyään yhtä eh­j
ä , kuin lakon ensimälsenä päivänä.
it^ Satoja ihmisiä hukkunut valta- ^ j
if^ merilaivan ajactacssa karille ^> j
^ SANTIAGO. Chile, heinäk. 9. i;> i
Ä — Y U 300 i h m i s t ä hukkui ar- ?i j
^ meijan kuljetuslaiTO : "Anga- ^ \
* moksen" ajettua kivikolle Pun- Ä
* ta Chimpelin kohdalla Etelä-
^ Chilen rannikolla sijaitsevan *
igj Lebimykaupungin lähellä lauan- ^
^ taina. Ainoastaan neljä henkeä *
^ pelastui, jotka ovat antaneet i j
§6 kaamean kuvauksen- onnetto- ^
^ muudesta, matkustajain tals- #
* telusta paikoista pelastusveneis- «
s ä tai puuttuvista^ pelastusvöis- ^
«s t ä . Laivassa oU 291 m i e s t ä , ja
^ 76 matloistojäa. lähtösatamast o ^
igt lähtfessä. mutta otti vällsato- «
* mistä lisää matkustajia. Jou-
^ kossa oli n a i s i a j a lapsia. On- *
nettomuus johtui peräsimen *
^ epäkxmtoon joutumisesta ko\'an $
^ myrskyn vaUitessa. §
Meksikossa äänestetty
suurlakosta
L A K O N PITÄISI A L K A A HEI>
NÄKL1JN L O P U L LA
A N T A A TUN^NUSTUKSEN n i P E R I A -
U S T I E N KANSAINLIITOLLE
K E L L O G G I N J U L K I L A U S U M A L LE
[paljastanut
oman toimintansa
De Marcos toiminnt mmm • muassa
Albertan hiUenkailvaJain keskuudessa
VANCOUVER. B. C . h e l i ^ k . 7. —
Täällä toimitetuissa poliisilaitoksen
toimintaa koskevissa kuulusteluissa on
eslintjmyt todistajana muiden muassa
eräs De Marcos niminen mies, joka
todistajana ollessaan vastasi aikaisem­paa
salaista toimintaansa koskevaan
kysymykseen, olleensa "yhteydessä A l ­bertan
maakuntapoliisln kanssa j a jon­kun
alkaa olleensa toiminnassa erään
kommunistisen ryhmän särkemiseksL"
Vuoden 1925 Albertan hiilenkaiva-j
a i n lakossa toimeliaina olleet saatta­vat,
hyvin muistaa t ä m ä n saman mie­hen
oUeen e r i t t ä i n ä ä n e k k ä ä n ä United
Mine Workers of American ja myö­hemmin
Canadan kaivostyöläisten U i ­ton
Corblnln osastossa. Syksyllä, 1925
h ä n muutti y h f ä k k i ä ' toimintansa
Drumhelleriin, missä h ä n esitti e r ä ä n ­laista
osaa Waynen kaivostyöläisten
hajottanaisessa ja saattamisessa eroon
Canadan kaivostyöläisten liitosta. Hän
lopetti toimintansa siellä suunnilleen
samaan aikaan kuin I.W.W. lopetti
toimintansa siellä. '
Sen jälkeen el h ä n e s t ä ole kuultu
mitään, ennenkuin liän t ä ä l l ä paljasti
Itsensä poliisien kätyriksi. Mies on
melko hyvin tunnettu Albertan kai­vosalueella.
Työläisillä on nyt t ä m än
paljastuksen jälkeen syytä karttaa
miestä.
ELÄVÄ SODAN R A A T E L U N MUIS­T
O M E R K K I
REGINA. SASK., h e t a ä k . 9. ~ Eng­lannin
sairaaloissa hoidettavina olleis­ta
sotllalste viimeisin, majuri James
B. Gillis tulee jolloinkin tulevan vuo­den
aikana! palaamaan kotiinsa tähän
kaupunkiin. Hän o n toipumassa v i i ­meisestä
leikkauksesta, jolta liänessä
on tehty kaikkiaan 43.
Vaikka hänessä on toimitettu niin
monta leikkäuste, kykenee majuri G i l ­lis
kävelemään, puhumaan j a syömään
y h t ä moitteettomasti kuin kuka ta­hansa,
kukaan ei saata päältäpäin
tarkastellen havaita hänen käyneen
moisen raatelun läpi. Lukuisat lääkä­r
i t eri puolilto maailmaa ovat käyneet
katsomassa tätä ihmeihmistä Lon­toossa.
JKämmerxiä j a jalkapohjia lukuun*^,
ottamatta cn h ä n e n ihonsa repelölty
kaikkialta, jotta on saat^jf lihaa ja
nahkaa hänen kasvojensa paikkaa­mista
varten. Hänen leukaluutaan on
korjailtu osalla sääri- ja reisiluuta.
Hänen suunsa alaosa on hienoa te­r
ä s t ä , m i l l i n on sovitettu tekohampaat.
K u n Glilis tulevana kesänä sairaa­lasta
p ä ä s t y ä ä n tulee käymään täällä
omaisiaan j a sukulaisiaan kjitsomaan;
n i i n on h ä n e n palattava ennen talvea
takaisin Englantiin, sillä hänen l a l -
nalUiansa j a Ihonsa ei siedä pakkasta
muuta kuin kaksi astetta. •
G i l l l s on elävä muistomerkki sodan
kauheasta j a raatelevasta tuhoamises­ta.
Sellaisia saattaa entisten sotilai­den
joukossa olla muissakin maissa,
mutta niistä ei puhuta mitään, sillä
se vaikuttaisi lamauttavalla tavalla
sotalimostukseen.
Vaan seitsemän dolla­ria
viikossa
Kcudentolstatannin työstä päivittäin
TORONTO, hehiäk. 9. — E r ä ä n ta-kälälsen
autoajuriliikkeen johtajat.- on
myöntänyt, että jot*:ut täkäläisten
liikkeiden autojijurit anfaltsevat to­dellakin
niin vähän kuin seitsemän
dollaria viikossa, ja senkin kuuden­toista
tunnin pituisen työpäivän palk­kana,
kuten täkäläisen ammattiyhdis­tysten
keskusneuvoston taholta väi­t
e t ä ä n
B E L G R A D , heinäk. 8. — Stanoje- Autoajurit ovat ansioihinsa nähden
vitshin yritys muodostaa kokoomus- yksinomaan ansaitsemistaan kyyti-
Kiihkeä tilanne Jugo­slaviassa
Koetetaan lievittää hajoittamalla
eduskunta ja m ä ä r ä ä m ä l lä
uudet vaalit
hallitus on epäonnistunut, haavoittu­neen
Stefan Raditchin ilmoitettua,
e t t ä Kroatian talonpoikaispuolue ei
tule ottamaan' osaa mihinkään ko^
kcomushallitukseen Ainoana jälellä
Olevana keinona p i d e t ä ä n eduskunnan,
Skuptshinan, liajoittamista ja väli­aikaisen.
* vaaleja organisoivan halli-tulcsen
muodostamista.
malisulsta riippuvaisia. Jotkut liik­keet
antavat ajuriansa palkaksi kak-sikymmenta
prosenttia päivittäisistä
tuloista. Parhaiten palkatut saattavat
saada kolmenkymmenen^ pros^ritln
suuruisen osuuden ansaitsemistaan
kyytitulqista. Jälkimäiset katsotaan
hsnrin palkatuiksi.
Yleinen tapa on. e t t ä autoajurit
LONTOO, heinäk. 8. — Työväen­puolue
on julkaissut lentokirjasen,
jossa ilmoittaa poliittisesta kannas­taan
erinäisissä sosiallslssa j a poliitti­sissa
kysymyksissä. Kirjasta pidetään
puolueen vaaliohjelmana, kohdakkoin
suoritettavien parlamenttivaalien va­ralta.
Yleisesti katsoen voidaan ohjelmaa
p i t ä ä edistysmielisten porvarien värk-k
ä ä m ä n ä tekeleenä. Mlstaän luokka­taistelusta
ei siinä näy jälkeäkään.
Nekin Hyöväenoloja suoranaisesti kos­kevat
kysymykset,*T:uten vaatimus jiUe
IS-vuob lasten poistamisesta työmark­kinoilta,
mitä e s i t e t ä ä n ' t y ö t t ö m y y t tä
v ä h e n t ä v ä n ä 'toimenpiteenä, sekä
slummien puhdlstamls-, ja maaomai­suuden
kansallistuttamisvaatlmukset.
jotka on otettu vaaliohjelmaan, ovat
puhtaasti reformistisia, j a tarkoitettu
vain reklaamiicsi vaalikalastuksessau
Puolue asettuu kansainvälisen pääo­man
rintamaan
julistamalla kannattavansa ulkopoli­tiikassa
porvarivaltioldcn kansainliit­toa
sekä imperialistien sotahankkeita
verhoavaa Kelloggln esitystä sotien
"laittomaksi" julistamisesta, m i k ä k u ­ten
tiedetään, el millään tavalla sido
suurvaltojen valloltuspyyteltä. Luon­nollisesti
on ohjelmaan liitetty vielä,
m i t ä ä n merkitsemätön pasiflstlneri
lauselma siltä, e t t ä puolue kannattaa
yleistä aseistariisumista. /
Ohjelmassa on kuusi "rauhaiipyl-v
ä s t ä " maaliman turvalllsuustakelksl.
nim. sotien tuomitseminen, asevarus-tusten
rajoittaminen, kunnes kullakin
maalla oUsl vain aseistettu poliisivoi­ma,
sovlnto-olkeusmenetelmän käy-t
ä n t ö ö n o t t a m i n e n . kansalnvälhien ta­loudellinen
yhteistoiminta, rehdin jul­kisuuden
ja poliittisen yhteistoimin­nan
noudattamista kaitsojen välisissä
asioissa.
Puolue vaatii suhteiden uudistamista
NeuvosioUlton kanssa^
Puolue on tehnyt viisaasti asettaes­sa
vaaliohjelmaansa vaatimuksen ta­loudellisten
j a diplomaattisten suhtei­den
uudistamisesta Englannin ja
Neuvostoliiton välillä.
Tässäkin kysymyksessä se kuitenkin
kiirehtii Ilmaisemaan, ettei vaatimus
suhteiden uudistamisesta suinkaan
johdu mistään solldarlsuudesta työ­l
ä i s t en j a talonpoikain valtakuntaa
kohtocn. vaan siltä että kanssakäymi­nen
molempien maiden välillä on en­nenkaikkea
hyödyksi Englannin liike-elämälle.
Asiakirjassa sanotaan, että
puolue tuomitsee Neuvostoliiton "se­kaantumisen
toisten maiden sisäpoli­tiikkaan",
mutta siltä huolimatta kan­nattaa
suhteiden pikaista uudistamista
sekä olemassaolevien erimielisyyksien
sovittamista molempien maiden väli­sillä
sopimuksilla.
Kuten muistetaan, asettuivat eräät
huomattavat työväenpuolueen edusta­jat
parlamentissa puoltamaan sisämi­nisteri
Joynson-Hlcksin edesvastuu­tonta
vehkeilyä sensatislonl juttujen
nostamiseksi kominternin Englannin
kommunistipuolueelle antamasta ra­ha-
avustuksesta. •
N EW YORK, heinäk. & — • E i -
Unen "Daily Worker» Jolkaisee
Vera Cnuista heinäk. G p n ä p ä i ­vätyn
sälikösanoman. missä Ilmoi­tetaan,
e t t ä edeUlsenä päivänä oU
Meksikon ammattijärjestössä ä ä ­nestetty
suurlakon aloittamisesta
heinäk. lopulla. Tarkempia tie­s
t ö j ä asiasta punttnu. mutta t r -
vellaan että yleislakko oUsI Uur-koitetta
protestiksi sovittelnkoml-tean
päätöksiä vastaan.
Vancouverin por­mestari
sallinut peli-ja
poirttolahommia
Pormestarin kanta on johtanut poliisi­laitoksen
tarmeitomlseen
VANCOUVER, B . C . heinäk. 7. —
"Vancouverin poliisivoimien turmeltu­minen
voidaan suoranaisesti vainuta
olevata yhteydessä pormestari L.. D .
Taylorin julistamaan 'avoimen kau­pungin'
politiikan kanssa", sanoi tut-
Idmuskomlsslonin asiamies A. H . Mac-
Nelll täällä eilen ryhtyessään yksi­tyiskohtaisesti
käsittelemään tapahtu­neissa
kuulusteluissa esitettyä todis­tusten
paljoutta.
Todlstusalnehlston yhteenvedossa
sanoi h ä n olevan r i i t t ä v ä s t i todisteita
kaupungin pormestaria Tayloria, po-
UlslpäälUkkö H . W. Longia, tarkastaja
John Jacksonia ja kersantti oeorge
McLauglilahia vastaan.
Pormestarin •"avoimen kaupungin"
poUtllkka merkitseie sitä, e t t ä kalkiUa
rlkoUlsen ja paheellisen elämän har-jottajUla
on y h t ä l ä h i e n tilaisuus toi­mintansa
harjottambeen, kunhan
vaian maksavat siltä viranomaisille t ä ­ten
saamastaan suojeluksesta. Rikol­liset
porttolalnpltäjät ja peliluolien
I s ä n n ä t klirehtlvätkhi heti t ä m ä n jäl­keen
poiroestarln tuttavuuteen, kuten
todistukset osottavat.-
Sunjatsenin
muistoa
lakkoavnstuksen
ainiseenoii
jo
L A K O S S A O L E \ 1 E N PORJOIS-ON-T
A R I O N MESÄTYOLÄISTEN M I E .
L I A L A REIPAS J A T O I V E H I K AS
— ERÄS SUURIAIMISTA TYÖN­A
N T A J I S T A PERÄÄNTYMÄSSÄ
SOUTH PpRCUPINE. ONT., hei­näk.
7. — - LakkotUanne on eniiallaan
pitkin linjaa. Voidaan sanoa, että
lakko on lähes sataprosenttinen.
Lakkolaisten mieliala on reipas j a t o i ­vorikas.
Lakkokomltealle on saapu­nut
tiedotuksia kämplkölUä, e t t ä y h ä
useammat työnantajat ovat suostuneet
lakkolaisten vaatimuksiin.
South Porcuplne Pulp. Co;n supe-rintendentti.
jonka edustama liike on
suurimpia kuorittujen paperipuiden
katkasuttajla tällä ympäristöllä, kävi
ellen South Porcuplnessa. H ä n oU ker­tonut
lakossa oleville työläisille, e t tä
h ä n suostuu maksamaan vaaditut pal­kat,
ehdolla e t t ä .kolme työläistä, jot­ka
ovat olleet töissä mainitun Ulkkeen
kämpällä, h ä n erolttaa pois työstä.
T ä s t ä voisi saada sellaisen käsityksen,
e t t ä mainittu liike suostuu ehkä ilman
ehtoja työläisten vaatimuksiin.
Lajckolalsla on saapunut viime päi­vinä
suurempi m ä ä r ä kaupunkiin.
Suuralle osaUe heistä on lakko-komi­tea
järjestänyt vapaan asunnon ja
ruuan, sillä rahattomat työläiset e i ­vät
Voi seistä muuten lakossa.
TolmenpitelsUn raittiuden valvomi­seksi
Viimeksi pidetyssä lakkokomltean
kokouksessa t.k. 6 p : n ä havaittiin
välttämättömäksi järjestää lakkolai­sista
yhdeksän henkinen ralttluskomi-tea.
Sen t e h t ä v ä k s i annettiin raittiu­den
valvominen lakkolaisten keskuu­dessa.,
E v ä s t e t t i i n , e t t ä sen tulee käy­dä
joicalsessa kolratorpassa kaupungis­sa
ja ilmoittaa kolratorpplen isänniUe,
e t t ä he eivät saa antaa eikä myydä
lakon aikana yhtään alkoholipitoisia
juomia. Jesu he siltä huolimatta sen
tekevät, on ralttiuskomitea ensi n ä ­kemällä,
kun huomaa rikoksen tapah­tuneen,
velvollinen ilthoittamaan siitä
asianomaisille viranomaisille.
K i i n a n veriset sotaherrat vuodattaneet
krokodlUin kysmcleitä suuren vai-lankumonsmlehcn
handiiUa
Tilastoa Canadan il-mailuliikkeestä
1927
P E K I N G , heinäk. 8. — Dramaatti­nen
kohtaus oli j ä r j e s t e t t y täällä län­tisten
kukkulain temppelissä viime
perjantaina, kun kansallisten sotaher­rat,
kenraalit Tsiangkalsek, Fengju-slang,
Jenhiashav j a l i Tsung-jen me­nivät
temppelissä sijaitsevalle K i i n an
vallankumousUlkkecn johtajan, toh?
tori Sunjatsenin haudalle muka kun­nioittamaan
suuren vainajan muistoa.
V a i n mainitut neljä kenraalia pääs­tettiin
katsomaan ruumista, jotct on
s ä i l y t e t ty öljyssä lasisessa arkussa.
Uutlstledot kertovat, e t t ä Tsiangkalsek
oli itkien heittäytynyt arkiin päälle,
josta Fengjusiang oU liänet sitten nos­tanut.
Tilaisuudessa oli suoritettu
puolittain nykyaikaisia ja puolittain
keskiaikaisia juhlamenoja, pidetty kol­men
minuutin hiljaisuus, poltettu u h -
rlsavua Ja katettu uhrlpöytä hienolla
ruualla konfutslalalseen tapaan.
S i l t ä lähtien, kun vallankumousliik­keen
johtaja Sunjatsen kuoli, on K i i ­nan
kansallinen liike muuttanut v ä ­riään.
Johdon ovat anastaneet l a h -
tarikenraallt. jotka ovat teurastutte-
Sähatukkien kaatami­nen
vähentynyt ja
paperipuiden li­sääntynyt
Uusia kaato-olkeuksla myyty poutava-raUlkkeille
Ja paperltchtaUle
TORONTO, heinäk. 9. — Juuri jul­kisuuteen
päästetyssä Ontarion maa­kunnan
maiden j a metsien ministerin
viime vuotta koskevassa selostuksessa
Sanotaan valko- ja punapetäjälstcn
sahatukkien kaatamisen vähentyneen
maakunnassa viime vuoden kuluessa
ncin 70,000,000 lautajalalla edellisen
vuoden kaatoon verrattuna.
Maakunnan mailta kaadettiin vero-
]cn ja inulden maksujen alaisia pa­peripuita
vuoden kuluessa yli 750,000
koortla edellL^n vuoden 642,000 koor-t
l a vastaan. Lisäksi on yksityisten o-mletamilta
mailta kaadettu huomatta­vat
määrät paperipuita samoin kuin
."sahatukkejakin, mutta niiden mÄä-räfitä
ei ole tietoa, kun niistä el p i d e tä
tila.-stca. K a l k k i kruunun mailta kaa­detut
paperipuut tulee käyttää koti­maassa,
sillä n i i t ä el saa l ä h e t t ä ä Y h -
^ jatkavat päivää saadakseen txilohsa !!Löi'^iirnkka nauttia haUussaan ole-f _ . »i. j 1 i 1 '±. nousemaan. YU 11 tuntinen työpäivä '^vSkSi^ työn tuloksista, sillä UUSl Vaihdelaite kekSlt-1 an tämän johdosta meU«, yleinen.
- — ' — f ^ ^ i n i r e P t M IL » parhalssa tepaukslssa Saattaa työläis­ten
viilckoanslo nousta 18 dollariin.
M u t t a siUoln pitääkin tehdä pitkiä
työiÄiviä.
S e n työn jTsaavutusten _tulokset
ovlT kapitalistisen i ^ i ^ J ^ ^ ^ T^"
Stsa Monessa tapauksessa ulottu-mattomissa
työläisiUe.
ty autoja varten
QUEBEC. QUE. - ; - " I d ä l l ä joku aika
takaperin p i d e t j r s ä autoteknikkojen
Kaivostyöläinen huk-kunut
T i M M I N S . Ont. h j ^ ^ » ' ""J^f
kohne miestä kulki kanootflla Pomi-ptoe
järven yli. nUn kaatui heidän
Suksensa, jolloin Dome k a i v s ^ M^
työskiehtelevä 27 vuotias nuorimies,
Stanlslaus Obertag hnkkuL
Ttdset kanootissa olleet. pelastmva.
kun pysyttefivät kaatuneen k a n « to
y^j^ Hukkuneen ruumis löydrt-tepatorman.
jälkeen, matto»
läS henkiin palanttami-s
e t e c ö i ejäonnistnivat-kokouksessa
selosti ranskalaliieh i n ­sinööri
t>. Senaud de Lavaud mAXa
keksintöä autojoi nopeuden säänxäis-telemfsessä.
Keksinnön kautta tulee
nykyinen yaihteäden käsittelymenetel­mä
' tarpeettomasi j a nö^fj^itta voi­daan
säännöstellä miltei ajiitomaatti-;
sestt,
Pariisissa suoritetut kokeet <»at saat­taneet
inslnöör&i -vakuutetuksi, että
kefcshitö ei < ^ tekxiiSisessä sobteessa
vääiiilä. p e r u j i n a , ja' e t t ä se saate­taan
Ti^äc^
Han santx) t ä m ä n a^^bmaätt&en kek­sinnön
ioTellatt^sdsen tulevan aihe-nttaroaaTi
noin 2Ö—40 iproseatin s ä ä s ­tön
p o l t t c a l p ^ n koiiitDlcse^' j a U -
s a ä v ä n vauhdin nopeutta.
Luutnantti Lundborgr
pelastettu
OTTAWA, heinäk. 9. — Canadan
sivliUlentoliLkenne kuljetti viime vuo­den
kuluessa kaikkiaan 18,932 mat­kustajaa.
Lennetyn matkan pituus
nousi 829,010 mailiin, josta huomatta­vin
osa k ä s i t t ä ä erilaatuisten tutki­j
a i n j a kartottajien kuljettamista.
Kuljetetun rahdin määrä nousi 1,-
113.030 naulaan. Vuoden kuluessa t a ­pahtui
neljä lento-onnettomuutta,
joista alheuttii neljä kuolemantapaus­ta.
Edellisenä vuonna sattui viisi o n ­nettomuutta.
Jaden johdosta kaksi
hetikeä kuoU. Kutakin tapaturmaa
kohden tuli keskimäärin suoritetuksi
noin 4,157 lentoa.
Lupakirjalla varustettuja lentokonei­ta
oU toiminnassa liaikkiaan ja
lupakirjana varustettuja lentäjiä 148,
Lentosatamia oU maassa kaikkiaan
23. joista viisi oU tuUIlaitoksen, Maas-dy-
svaltcihln jalostettavaksi kuten on
neet kymmeniätuhansia työläLslä ja laita yksityisten mailta kaadettuihin
talonpoikia. Kansallisten valta cl paperipuihin nähden,
e n ä ä n ole vallankumouksellinen. Se Austin & NlcViolson Chapleaussa;
muodostaa K i i n a n porvariston valta- Abltlbl Plbre Co. Cochranen piirissä;
pyrkimyksiä lujittavan mahdin^ Joka Tcmagaml Timber Co, and N . O. rau-
ROQMA, heinäk. 8. — H u i ^ v u o - sa oU k a k ä tehdasta, m i t ^ valmis-r
i i t e saapunut tieto kertoo, e t t ä n m u ä n - t i v a t lentakoneite j a 20 Uikettä, j o t ta
znotsalainen lentäjä <m Jaskeutunut j h ä r j o t t i v a t liikennettä tavalla tai t o i -
veteen ISheUe sitä Jäälauttaa, missä'. seila. Kaikkiaan suoritettiin 12.070
Imil3!ant& XundtxRig Ja v i i s i Nofarilai ^ ttmnissa vitoden kuluessa 16.748 l e n -
r e tkikunnan . ^ s e n t ä ovat olleet p i d ä ^ t c a .
t e t t ^ l n ä . I ^ t ä j ä otti: LtmdboiKin
mrika^iisa. Ugaoftetaaaa. {ett& Nobilen iSL IIDU£S; Mp., heinäk. 8. — Viime
retkfkmnrum J ä s r a t e n osemä on py- tiistaista l ä h t i e n oh 13 i h m i s t ä kuol-synyt
ennallaan. J ä ä n m & t a j a Kra>- l u t tSäUä helteeseen. Kolme köibU
ä n o n IL. 50 maiUh p ä ä s s ä h a ä k - \ ^rSssä, muuan puodissa käydessään Ja
ItoHset Icotonaan.
on h e i t t ä n y t syrjään suuren johtajan
opit. Siksi moisten juhlallisuuksien
j ä r j e s t ä m i n e n näiden veristen ken­raalien
taholta merkitsee vainajan
muiston häpäisemistä.
t ä t i e n varrella; ja Carpenter Hixon
Cd. BHnd Riverillä mainitaan suurim­pina
kaatajina j a sahauttajlna. Jotka
ovat vuoden varrella saaneet suurim­mat
Ja tärkeimmät kaato-oikeudet.
Sanomalehdet kertovat, että kan-j Lisäksi ovat kaato-oikeuksia ostaneet
sallisten johtajat kokoontuvat Pekin-l C. C, Schrelber j a Spanish River L u m -
g l i n neuvottelemaan K i i n a n polltll-jber Co, Sudburjsta; D A . Chenier
kan yhtenälstyttämlsestä. Epäilyksiä; Cochraaesta; E. Dalcourt Osseosta;
on kuitenkin olemassa siltä, voidaan-1 Joseph Meyers Cliarltonista; A. H a ­ko
sovittaa eri kansallisten ryhmien i m a n Brucesta": Ben Rozell E l k L a -
väUUä esiintyvät kahnaukset, HuO-i kelta; Sam Steyman Englehartiste;
mattavimpana neuvottelualheena on] H . H . Rudolph ja Feldman Timber
kuulemma myöskin suhtautuminen
Mongoliasm.
Nurmi hävinnyt olym-pialaiskarsinnassa
Co. Schuhiachcristo.
Suurimman kaato-oikeuden Sudbu-r
y n ; piirissä on saanut ottawaIainen
Poupore Lumber Co., saatuaan hal­tuunsa
isahat^kkien kaatamista var­ten
69 neliOmaiUa Benheweis Ja Som-me
totvnshipelssa; Abitibi Fibre Co. o n
H E L S Z N B X heinäk- 7. — Latva- saanut Cochranen piirissä Idlienapia,
n i m i t i a i keskimatkain juoksija lÄäsi' Bcnia j a TTiorping townshloei5sa y n ^
m^mtir\ ennätyksen tausaIIel«SO0.muualla jrh
metrin Juoksussa tänään. Ja siten; periputderi kaatamista varten Ja A I -
joutui yhdeksi osanottajaksi porva-goman piirlssi^'Carpenter ffikon Co.
r l e n olympialaisiin. Latvan ft<|r^ oU i44 neliömalliaVsahatukklen kaatamls-
Nurmen v. 1624 saavuttamaa emiä-! t a varten-t
y k i e n tasaHa, 3 min-52:6 sek- Nurmij ; — - —
pääsi ainoastaan kolmamteksl t ä m ä n ! — Kemistit ovat laskeneet, että
p ä i v ä n kilpailuissa, työväen urheilu- yksi vedyn elektrooni painaa yhden
l i i t o n luojrion Borgin l ä ä s t e s t ä t o i - ' m i l U ^ t m n a n 5JB&flOOjÖOOflOOfiOOfiOO^
seksfc ajalla ZJSaxn. 1000Ä».0C»a:nneh osan.
i i
m
Sm
i m
mm