Vapaus, June 23, 1953

              Toronto. — Tenchtlen multa maan
miehiään dominionin päivän Jqlhdos-ta.
LPF:n keskuskomitea julkaisi
täällä lausunnon missä sanotaan mm.
seuraavaa: : *'
Ca!iadäIaistoverit:
Tervehdys tänä heinäkuun ensim­mäisenä
päivänä, maamme 86:na
syntyniäpäivänä! Canadan päivä-
.nä! ..*•'. ,,;
Tänä vucsipäivahä I p p toivottaa
pysyvää rauhaa ja vaurautta rau­hanomaisessa
maailmassa kalkille
canadalaisille. •
iMeillä oh aihetta kansalliseen yl­peyteen,
maamme rakkauteen. suU-rlin
tulevaisuudentoiveisiin — ja hor-jumutlcmaan
päättäväisyyteen
maammei puolustamiseksi kaikkia
kiiisicn, taantumuksen ja atomikuo-leman
vaaroja vastaan.
, Canadan Oiistoria ori saavutusten
eepillistä historiaa. Alkuperäisestä
kalliosta, metsästä ja aavikosta, on
Canadan kansan työllä rakennettu ri­kas
ja tuottoisa teollisuus- ja maata­lousmaa.
Sitä el ole rakennettu kriisien hä
-vjtettäväksl eikä sotien tuhottavaksi.
Meillä on nyt piyihäede;ävastuu: ihor
jumatta puolustaa rauhan, demok
raattliäten oikeuksien ja maamme it­senäisyyden
asiaa.
BAUHA SAAVUTETTAVISSA
Canadalaiset haluavat rauhaa. Yh­dessä
kaikkien demokraattisten kan­sojen
kanssa me olemme kyllästyneet
sotiin ja sotahuhuihln.
Koreassa saatavan sopimuksen
mukaan on tullut suuri toivon aalto.
Kautta maailman voimistuu raiihan
inhimillisyyden, veljeyden ja kansal-
I Ilsen itsemääräämisoikeuden kunnioi-tuksen
tuuU. Korean sodan sopimus-mahdollisuuksien
lisääntyminen avaa
mahdollisuudet maailman kaikkien
kiistakysymysten ratkaisemiselle. Tu­kkikaa
Churchillin ehdotusta suurval­tojen
kokouksen ' järjestämiseksii
Hauha cn kättemme ulottuvilla; se
on voitettavissa!
VAURAUDEN TIE RAUHASSA
Hauha ja maailmanmarkkiniain pa-lauttamiiien
on eduksi Canadalle. Me
voimme mennä eteenpäin ja tehdä
maamme todella suureksi, lisätä
kaikkien elintasoa ja vapaahetkiä
vain siten että lisäämme teolllsuus-ja
maataloustuotantoa laajentamalla
I kotimaisia markkinoita ja tuottamal­la
maailman markkinoita varten.
Meidän maamme tarvitsee euurla
perustusteollisuuslaitoksia Jctta voi
daan ketona valmistaa yhä enemmän
raaka-aineita. Suuret markklnamaho
dollisuudet Britannian Conunon»
wealthhi maissa. Kcuvostollitossä.
Kiinan Kansantasavallassa Ja kaikis­sa
kansandemokraattisissa maissa o-dpttavat
Atlantin Ja Tyynenmeren
takana Canadan tuotteita.
(Ne, jotka levittävät valhetta, että
scta tuottaa vaurautta, ovat Canadan
ja sen kansan vihollisia. Enemmän
rikkauksia mitä pn koskaan tuotettu
sotahaaskausta varten, voidaan ja tu-'
lee tuottaa rauhan vaatimusten tj*y-dyttämiseksi.
Vaatikaa uutta kan­sallista
ohjelmaa, mikä tekee Cana-dasta
todella suurmaan rauhanomai­sessa
maailmassa. ;
CANADAN AIYVNTI
LOPETETTAVA YHDYSVALTAIN
DOLLARISTA
Historiamme alusta alkaen canada-lalsten
ön täytynyt taistella oman
maansa itsenäisyyden Ja Itsemäärää­misoikeuksien
puolesta. Tällä kertaa
maamme ekcnomlan, sen kauppaöh-jelmien.
sen ulkomaisten suhteiden,
vieläpä parlamentinkin päätösvallan
kontrolli, on sihrtymässä Yhdysval­tain
imperialisteiilc heidän canada-jaisten
asiamiesten avulla. Jotka ovat
pettäneet maamme todelliset edut.
Canada oh kulkeutumassa kriisiä
l.<ohtI yksinomaan sen vuoksi kun sen
nykyiset hallitsijat ovat sälyyttäneet
kannettavaksemme kansallisia ohjel­mia,
joiden tarkoituksena on palvella
niitä ahneita imperialisteja, jotka
hallitsevat Yhdysvaltoja, (flykylset
hallitsijamme ovat romuuttaneet e-deltäjiensä
tavoitteet Canadan ra-kentamiseksi
suureksi teollisuus­maaksi.;
Pohjois-AmerihUBsa. Sen si­jaan,
että he kehittäisivät suuria
perusteollisuuksia Canadassa, he
myyvät maamme resurssien kontrol­lin
Yhdysvaltain monopollstelUe sel­laisilla
ehdoilla, Joiden tarkoituksena
on ehkäistä Canadan kaikkislsältävä
itsenäinen kehitys. Yhdysvaltain
dollareista he saattavat maamme ta­loudellisesti
ja poliittisesti Yhdysval­loista
rllppuvaisekul.
Työläiset, farmarit Ja liikemiehet
tietävät, että me olemme menettä­neet
Yhdysvalloille Britannian Com-monwealthin
arvokkaat markkinat.
Canadan ulkomaakauppa on pantu
"Made J n U;gjv." merkillä varustet­tuun
pakkopaitaan. Nämä aiheutta­vat
kansalaista vastarintaa, tilutta
kansallinen hUpeän aihe on se, että
ulkomaalaisia — yhdysvaltalaisia—^
sotilaita • on V sijoitettuna Canadan
maan kamaralla oleviin suuriin tubi-asemiin
Canadan laeläta riippumat­tomina,
kuten vallatun maan miehi­tysjoukot.
CANADA ETUTILALLE
On tullut pika maamme alistetusta
asemasta Johtuvan nöyryytyksen lo­pettamiselle.
Näissä tärkeissä lUt-tovaalelssa
LPP keholttaa valitsijoi­ta
puolustamaan Canadan itsenäi­syyttä.
Meidän kansamme haluaa rauhaa.
Canadalaiset haluavat työtä suurissa
yrityksissä maamm« Lulkklsisältävän
kehityksen Ja sen kaupan. Ja asunto­jen
rakentamisen hyväksi sekä suu­rempia
mahdollisuuksia nuorisolle Ja
varmempaa turvallisuutta Iäkkäille.
Juuri tätä Canada tarkoittaa kan-saUef.
Tätä tarkoittaa se. että pan­naan
Canadan edut ctutiiall^
LPP on nimittänyt ehdokkaita
lautta maan kantamaan Canadan
Itsenäisyyden, ..kansan hyvinvoinnin,
demokratian Ja maailman ratihan
viiriä tulevissa llittovaalelssa. Mei­dän
ohjelmamme tarkoituksena on
panna Canada etualalle hallituksen
ohjelmissa Ja kansan sydämessä.
Kaikki muut puolueet kieltäytyvät
näissä vaaleissa panemasta Canadaa
etualalle. Liberaalit, Uhonneina Ja
byrokratisoituneina kahdeksantoista-vuotisesta
valtakaudesta, esiintyvät
kuhi iWall Streetin JaJWashingtonln
asiamiehinä .Canadassa. '
Edesvastuuttoman *Ja Julkisesti
taantumuLuellisen eversti Drewn a-laisuudessa
olevat töryt eivät vas­tusta
tätä petosta. He haluaisivat
voin päästä' käsiksi virkapaikkojen
tarjoamiin^ etuihin Jatkaessaan tätä
somaa qt^Jelmpa. :
CCF: n parlamentin Jäsenet ovat
lukeneet tätä tuhoisaa, Canada-vas
taista ohjelmaa yhtä Johdonmukai-
Tiistaina, iatsäii. 23 p.
Eesu kuin "tavalUffetKin" .|U^fl«ttt. '
He eivät ole vastustaneet maanme
myyntiä Vhdysvalloille ja ma^tfu»
sitomista Jänkklen mättrftj^ttetft
muodostettuun NTQ:on; be JaJCavat
vastuunalaisuuden tasan JiteiaaUen'^
ja toryjcn kanssa sota. Ja aseitumis--
menojen suuresta kniormastar. mikä ?
aiheutuu heidän ohjelmastaan.
Social Credit puolupen johtajat o- '
vat myös tukeneet niitä ohjelmia^ ii
Joiden prustcella yli toinen puoli vaI->
tlon budjetista ^käytetään aselstuk».
seen. He ovat vastustaneet kibko€a-|
nadaa varten rakennettavaa öljy>
putkilinja-suunnitelmaa.' ' . ' ' /<
DEMOKAAATTISET
PEBINTEEMSIE
Kansallisten kriisien aikana Cana-;
dan demokratia on aina' linjoittunut J
kansallisen itsenäis}->}'den/ JcaimaUe.'^
Patriootit. Joiden nimet ;,llmaisevat ;i
Conadon demokratian parhsalta tratUo
tloja — CivacUiy Ja iMockenzle Ja '4»ä- ;
pineau. Baldwin • Ja : liOfontainerJa^
Ricl — ovat poikkeuksetta taistelleet
ulkomaista määräysvaltaa i/^vastjMin^;-
Canadassa. Canadan^ konsoUe; <n|«
tuunalaisen hallituksen ja demokra^.
tian puolesta, - , ^ ^
Nyt taas meidän kansaamme kut«
sutaan palauttamaan madoune Itee*: ^;
näisyys, panemaan kansan edut ettt'^:
tilalle, pysäyttämään kuolemankauti-piaiden
kampanja sodan Hyväksi se»\
kä turvaamaan ja laajentamaan 'Oa«?
nadan demokratiaa.
KANSA TULEE
VOITTAMAAN
Kansa tulee voittamaan. Canadäs-ta
tulee todella suuri, Itsenähien maa,
Ja elää itsenäisenä Ja rauhan ölp*
suhteissa kaikkien muiden' maiden
rinnalla^. • ' '-r
Tämä on meidän tervehdyksenUne
Canadan päivänä. Tälle aJätukipUe
ovat meidän ehdokkaamme Wl Af^i
vaaleissa lupautuneet. '^^ \
' Pankaamme Canada etualallei '
LPP:n kansallisen komitean
Johtokunta, Tim Buck," kan­sallinen
Johtaja. ~.
(Helsingissä, kesäkuun 15. pnä 1953, Suomi-Seura).
VINCENT VAN GOGH
RAKASTI IHMISI4
Suurta hollantilaista maalaria muisteta
ff in hänen syntymänsä lOO-vuotispiuvi^
IIALLITUSKYSYMYS NOUSEE
ETUALALLE
Maakansa 13. 6: Eilispäivän jälkeen
voidaan hallituksen kohtaloa pitää Jo
käytännössä ratkenneena. (Maalais­liiton
eduskuntaryhmä totesi kokouk­sessaan,
että sosialidemokraattien eh.
dottama ohjelma on käyttökelvoton,
joten sen pohjalla ei voida kustan-nuskriisin
selvittämisestä edes neuvo­tella.
Tämä saatettiin sosialidemok­raattien
tietoon. Kun «heidän tahol­laan
annettiin ymmärtää, että heidän
kannanottonsa on lopullinen, on e-dessä
hallituksen hajoaminen.
Eilisiltana pidettiin varsin toden­näköisenä,
että syntyneestä tilantees­ta
el käyetä selviytymään muuten
kuiri hajottamalla eduskutna ja toi­meenpanemalla
uudet vaalit.
Suomen Scsialidemokraatti 13. 6:
12. 6. ei kustannustason alentamisky-symyksessä
tapahtunut muuta rat­kaisua,
kuin että maalaisliitto päätti
ryhmäkokouksessaan hylätä sos.-dem.
hallitusryhmän esittämän ohjelman
ja asettua kannattamaan pääminis­teri
Kekkosen ohjelmaa. Mitään rat­kaisevaa
ei asiassa todennäköisesti
tapahdu ennen ensi maanantaita.
Jolloin hallitus kokoontuu klo 11
päättämään tilanteen aiheuttamista
toimenpiteistä. 608,-dem. ministeri­ryhmä
käsittelee pääministerUi anta­maa
vastatJSta tänään lauantaina Ja
sps.-dem. puolustoimlkunta kokoon­tuu
maanantaina klo 9.
Uusi Suomi 13. 6: kahden suuren
hallituspuolueen näkökohdat kustan-nuskriisln
selvittämiseksi eivät eilis­päivän
kuluessa lähentyneet toisi­aan,
vaan pälnvstoin vastakohta nii­den
välillä vain jyrkkeni, Samalla
vahvistui käsitys, että seurauksena
on hallituspulaan Johtava 'hallituk­sen
hajoaminen.
Siltä varalta Ja kriisin selvittämi­seksi
on kaavailtu erilaisia vaihtoeh­toisia
ratkaisuja. Joista yksi olisi am­mattimies-
Ja virkamieshallitus. Tois­taiseksi
nämä suunnitelmat ovat kui­tenkin
Jääneet eduskunnan käytävä­keskustelujen
asteelle.
Helsingin Sanomat 13. 6: Hallitus­pulan
uhan mahdollisuudet ovat l i ­sääntyneet
maalaisliiton 'leduskunta-ryhmän
eilen tekemän päätöksen
jofidosta. Pääministeri Kekkonen e-sitti
puolueebsa' eduskuntaryhmän
kannan sosialidemokraattisen jhalli-tusrj^
män edustajille. Ministeri Les­kinen
on maalaisliiton vastauksen
gaatuaaii ilmoittanut, että sosialide­mokraateilla,
el ole aihetta tehdä>-
loitetta mihinkään suuntaan. Edus­kuntapiireissä
ellen vaUinneen käsi­tyksen
mukaan mahdollisuudet yh­teisymmärrykseen-.
pääsyyn iialUtus-kumpi>
an;en välillä ovat byyln vähäi­set
ja hallituspula tuntuu todennä­köiseltä,
SKOLn eduskuntaryhmä antoi 12,
6 lausunnon. Jossa m.m. sanotaan:
Hallituspiireissä on viime päivinä la­vastettu
kiista "kustannustason: a-lentamlsesta".
Itse asiassa se el i l ­maise
halua vapautua oikeiston ta-halta
tulevasta painostuksesta, vaan
päinvastoin antautumista sen väli­kappaleeksi.
Sekä maalaisliiton että
sc8.dem, puolueen ehdotukset kulke­vat
pääasiassa suurpääomapiiilen
viitoittamalla linjalla.
' SKDLn eduskimtaryhmä vetoaa
kaikkiin kansanvaltaisiin kansalais-piireihin
vastarinnan nostattamiseksi
suurpääoman pulaa syventäviä, tur­miollisia
ja taantumuksellisia suun­nitelmia
vastaan sekä sellaisen 'halli-tussuuntauksen
aikaansaamiseksi.
Joka rakentaa toimintansa kansamme
työtättekevän väestön enemmistön e-tujen
ja koko maamme rauhanomai­sen,
(riippumattoman kehityksen edis­tämiselle.
Erikoisen tärkeänä ryhmä
pitää työväestön yhteisrintaman luo­mista.
(VS)
KUSTANNUSTA80KBII8I
Helsingin Sanomat 14.6: HaUituk-sen
eronpyyntö enää ainoa mahdolli­suus?
Pääministeri Kekkonen vie­raili
eilen Kultarannassa ja selosti
tasavallan presidentille ^hallituskriisin
uhkaa, mikä on syntynyt hallitus­kumppanien
välillä kustannustasoky-symyksessä
Ilmenneiden Ja tällä het­kellä
sovittamattomilta näyttävien
ristiriitojen vuoksi.
Helsingin Sanom. tietojen mukaan
pääministeri olisi asettunut sille kan­nalle,
että ainoa mahdollisuus tilan­teen
selvittämiseksi on eduskunnan
hajoittaminen Ja uudet vaalit.
Hallitus kokoontuu (huomenna klo
11, Ja mikäli siihen mennessä el
myönteiseen ratkaisuun viittaavaa ole
Ilmennyt, oletetaan pääministerin
suosittelevan, että hallitus Jättäisi e-ronpyyntönsä.
Mahdollista on, että tasavallan pre­sidentti
saapuu kaupunkiin tiistaina.
Eduskunnan puhemies Fagerliolm
palaa ulkomaanmatkaltaan tänään.
Sos.dem. puolueen Jhallitusiyhmä
kokoontui eilen klo 11 tarkastelemaan
tilannetta. Joka on syntynyt maalais­liiton
eduskuntaryhmän kieltäydyttyä
perjantaina hyväksymästä sosialide­mokraattien
K-obJelmaan antamaa
vastausta edes neuvottelujen pohjak­si.
Päätöksiä el tällöin liene kuiten­kaan
tehty, vaan kysymys kokotial-suudessaan
otetaan sosialidemokraat­tien
taholla käsiteltäväksi huomisaa­muna
klo 9 alkavassa puoluetolml^
kunnan kokouksessa. Maalaisliiton
keskushallitus kokoontuu myös maa­nantaina
klo 9. '
(MaaHiskuun 29 pnä tuli kuluneeksi
sata vuottat suuren hollantUaJsen
taiteilijan Vincent Van Ctoghln syn­tymästä.
Hänen > syntymäpäivänsä
pantiin moteille kait&iaila maail­massa
Maailman Bauhanneuvoston
päätöksen mukaisesti kansojen
kulttuurin suurena merkkipäivänä.
Vincent Van" Oogh, protestantti-pastorin
poika' Groot-Zundcrtista,
Joutui 16-vuötiaana itauppa-aoulai-seksi
Ooupilln taidesalongin: myymä­löihin
Haagiin, Lontooseen Ja Parii­siin.
Hän menetti tämän paikkansa,
koska ci tuntenut mitään mielen­kiintoa
kauppa-alaan, mutta kuuden
vuoden työStontelyllä taidemaalaus­ten
parissa Oli valtava merkitys hä­nen
tulevaisuudelleen. Hän honikkl
Jonkin aikaa toimeentulonsa anta­malla
randkan kielen tunteja Lon­toossa
Ja välittämäUä kirjakauppoja
Dodrechtissa Hollannissa; Jonkin
ajan kuluttua hän alkoi lukea papik­si.
Omasta pyynnöstään hänet lähe­tettiin
harjoittelemaan papin am­mattia
Boringen köyhälle kaivos­alueelle
Belgiaan.
Siellä kypsyivät hänen elämänsä
katoi suurta intohimoa: rakkaus ih­misiin,
varsinkin kovaosaislmpiin, Ja
rakkaus taidemaalaukseen. Plirus-
Virallinen tieto­kirja
saatavana
25 sentillä
Tällä viikolla kirjamarkkinollle Il­mestynyt
d20-sivuinen "Canada 1933"
on hallituksen "virallinen käsikirja
nykyisestä, tilanteesta Ja äskeisestä
kehito^ksestä". Joka käsittää virallisia
tietoja Ja tilastoja Canadan elämän
eri aloilta. Kaiken lisäksi cn teos
runsaasti kii^itettu. Tämän vuoden
painoksessa on mm, katsaus Canadan
taloudelliseen tilanteeseen viime vuo­den
lopulla Ja kaksi erikoisartikkelia,
yksi Canadan mineraalituotannon ke^
hltyksestä Ja toinen Canadan ulko­maisista
suhteista, kaikki tietenkin
hallituksen näkökulmasta kirjoitet­tuina.
' . V
edellämainittujen lisäksi on teok­sessa
kaikkiaan 21 eri lukua, Joissa
käsitellään Canadan kehltt^rmistä it­senäiseksi
valtioksi, maantieteellistä
asemaa, väestöä,' hallitusta, tervey­denhoitoa
Ja huoltoasioita, opetustoi­mintaa,
kansalllstuloja, maatalout­ta,
vesivoiman kehittämistä, maata­loutta,
kaivantoja Ja mineraaleja, ka­lastusta,
turkisten tuotantoa, tehdas­tuotantoa,
pääomien sijoituksia, työ­väen
asioita, liikennettä Ja tiedonvä­litystä,
kotimaan kauppaa, ulko­maankauppaa,
raha-asioita Jne.
T^män arvokkaan tecdcsenhinta on
ainoastaan 25 senttiä lähetyskulut
mukaan laskettuna. Ja sen saa tilata
osoitteella. Supervlsor of Oovemment
1»ubllcations,v Ottawa. Suosittelemme
teosta kaiklUe henkilöille, jotka ha­luavat
saada viimeisimmät viralli^t
tiedot Canadan laloudelUsesta ym,
Jkehltjiitfe^.Tllnief vitosien aikoina/ ;
tusta hän oli tosin harrastanut Jo
nuoruudc!saan^ mutta vasta 28«^9*
tiaana hän omistautui kokonaan
taiteelleen. ':
Aina vuoteen 1885 hänen kehityk­sensä
kuvaavana piirteenä oft, pet-v
soonallisen ilmaisutavan 'etsfnlineii
Niistä eri taitcmjolsta; Jotka häneen
tällä kaudella vaikuttivat, ovat sd-vlm.
Tiin nähtävissä Mlllet Ja D ^ -
mlcr. Aiheet ovat kansaii keskuude$^
ta: talonpoikia, Luhtauksla: maalais?'
elämästä, majataloja yms.'
Vuctma 1886 Van Öogh saapui Fja-riisiin
ja Joutui impressionismin, vai» f
kutuccsen alaiseksi. Hän säilytti
pressioni^mista kuitenkin vain Jolta­kin
erikoispiirteitä, eikä hän^n inyd-hcmpää
tuotantoaan voida- pitää tä- r
hän kc uiukuntoan luettavana. Luon­toa
ja aurinkoa etsiessään hän iUr-tyi
etelään maaseudulle, Ja Axtpslssa
hänen taiteensa kypsyi nopeatla
vauhdilla. Häntä vaivasivat kuiten­kin
tuon tuostakip toistuvat henno? ;
häiriöt, joita kiihkeä työ bahdeh vii­meisen
vuoden aikana vielä pahensi.
Sairaalaan suljettuna hän teäöl itse­murhan
heinäikuim 29, päivänä 1890,
Jolloin hän oli vasta 37-vuotlas. " *
Lyhyen ja dramaattisen elämänsä
aikana VahGoghehtlkultenl^ suo­rittaa
valtavan työn. 'Noin Jcyaune-nen
vuoden kuluessa hän sal.valmlik-
61 lukuisia maalauksia Ja satojalpilr-rcAisia,
Pitkään aikaan eivät hänen -
taulunsa herättäneet huomiot^; Ja
niiden arvosta ikiisteltiin. eikä hän
saanut ainoatab^n niistä myydyksi
eläessään. Hänellä el ollut omia va­roja,
etkä hän olisi voinut tulla toi­meen
eikä omistauttia taitedle ilman
veljensä Ja uskottunsa Theon> uh­rauksia.
Van Gogh ilmaisi tauluissaan ^ciih-keän
luomispytklmyksensä emien
kaikkea voimakkailla Ja «ytyttävUlä
väreinä. Hänen tebnlikalleen I oyät
kuitenkin samalla ommaisla^v^idEka
piirustus Ja erikoislaatuinen linjojen
rytmi. * ',
T 4 L A T K A A V A P A I T f lj
HALUATTEKO
MEIDÄN
JÄRJESTÄÄ
KESÄLOMANNE?;
r
i
t
1
I
i
j
1
Jos haluatte, järjestämme kfe^
sälomanne vieton JoUaUnkAtt-niilla,
luonnonlhanalia kesälo-:
mapalkalla Ontariossa. 1deWk>'\
on yhteyksiä moniin tunnet{^< *
hin Ja kunnollisiin lomanvietto-;
paikkoihin Ontarion ktiunelm- !
mllla seuduilla, kuten Wa8a^:
BeachUla, Muskokatt seudu!i|a;
yjn. .' . . ^
Tiedustelkaa maksuista : y.&. j
Järjestämme lomanviettonne tf-c)
man mitään vaivaa «clUe. » '
VAPAUS
TRAVEL AGENCY
o Box fO
f
I
I
audbtiry, Ont' ^
i4£4t