Vapaus, September 23, 1967

              Sivu 2 Lajiantai, syysk. 23 p. — Satairday, Sept 23, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
EDITOR: W . EKLUND MANAGER: C.SUK8.I
TELEPHONE: OFFICE AND ^piTORIAL 6 7 4 - 4 2 6 4 -
^PubHshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdäysr a n d Saturdays by Vftpaus
'(Publishing Oo. Limited^ 100-102 E l m S t . West, Sudburj[, Ontario, Canada.
' Mailing address: Box 69 -• .
Ad<<!rtlslpg rates, upon «jipplication, translatlon- fre© of charg«.
Authorlzed^as s9cond.class),mail by the Post Off)i(;e^ Department, Ottawa,
and f or payment of postage iOi^ cash.
CANADIAN LANGUAGE•:PRt$S
, Canadassa: 1 v k : $10.00, 6 k k . $5.25
' 3 k k . 3.00
T I L A U S H I N N A T :
U S A : n : ^
Suomeen:-
1 vk. $11.00,6 k k . $^.75
1 vk. 11.50, 6 k k . 6.26
l i okju8lorjtuiitaverkost€>stä
Kuten on uittistiedoissä kera^ottu, Yhdysvailtain sotami­nisteri'Robert
McNamara tiedoittti maanantaisen puheenpa
yhteydessä San Pronciscossa, että Washing.tcn ryhtyy ikoilu-van
vuoden lopulla rakentamaan eirikoisesti Kiinaa vastaan
tähdättyä $5 miljardin hintaista ohjustorjiiinta-verkiosttoa.
Tämä on. sellaisenaan uusi toimenpdde varustelukilpailun
tehostamiseksi, myönnytys niille sotaisille piireille jotka ovat
viimeaikoina vaatineet $40 miljardin hintaisen ohjustorjunlta-verkoston
rakentamista..Samalla se on välillisesti^ mutta sel­västi
tunnustus, että Yhdysvaltain Kiinan ohjelma on vara-rikkoutunut
täydelliseati.
Puolustusministeri McNamara myönsi puheensa yhtey­dessä,
että tällä $5 miljardin hintaisella cihjustorjumtavenklos-tolla,
ei ole suurtakaan merkitystä mikäh on puhe puolustau-^
tumisesta> neuvostoliittolaisia manöertenvälisiä ckjuiksia vas­taan.
Mutta hän puolusti tällaisen verkoston rakemtatmista
sillä perusteella, että sen avulla voidaan torjoiä ehkä Kii­nasta
lähetettävät, atomikärkiä kantavat ohjukset.
Tämä väitös tuntuu kaikkea muuta muttei vakuuttavalta
Tosiasia nimittäin on, että Kiina bn edistynyt atomiase-r ja
ohjuskilpailussa paljon nopeammin mitä yhdysvaltalaiset
"ekspertit" ovat "ennustelleet". Mahdollista myös on, että
nykyiset laskelmat Kiinan atomivaruatelun nopeudesta ovat
yhtä paljon aliampuvia kuin edellisetkin — ja sinä tapauik-sessa
nyt suunnitteilla olevasta ja vuoden lopulla rake<nnet-tavaksi
tulevasta ohjustorjuntaverkostosta voi tulla Kiinan-.
kin kohdalta yhtä tehoton, minkä mr McNamara sanoo sen
olevan nyt Neuvostoliiton mahdollisuuksiin nähden. Toisin
sanoen tästä ohjustopj unta verkostosta voi tulla vanha-aikai­suutensa
vuoksi samanlainen "susi" miiksi ovat bomarc-oh-juket
osoittautuneet.
PYSYKÄÄMME SIITÄ EROSSA
Kun ylläesitettyihin seiptkoihin lisätään vielä se, että ne
alueet, minne tämän ohjustorjuntaverkoston vekottimia si-j^
odtetaan, tulevat ilm.an muuta sodan syttyessä — josta meitä
varjeltakoon — ensimmäiseksi pommituksen kohteeksi, yk­sistään
kansallinen itsesäilytysvaisto sanoo, että Canadan
pitäisi pysyä täysin erillään tästä viimeisimmästä villityk-
••:sestä. •
Canadan viranomaiset ovat Ottawassa ja Washin'gtonissia'
selittäneet, että Canadalle ei ole tehty miltään esityksiä tämän
oibjustorjuntaverkoston rakentamiseen osallistumisesta. Yh­dysvaltain
hallituiksen toimesta on- annettu ymmärtää, että
asia on näin.
Mutta siitä huolimatta kerrotaan Pentagonin — Yhdys­valtain
sotapäämajan — suunnittelijain katsovan, eWtä "Suur-t€
ai järvien pohjoispuolelle" — siis Canadaan — olisi edul­lista
sijoittaa tämän ohj ustorj untaverkoston yksi tutkadaite-ketju
mitä "puolustamaan" tulisi tai oikeammin kiötettai-siin
yhdysvaltalaisia Sprint-ohjulksia, jotka on. suunniteltu
nimenomaan manmertenvälisten ohjusten torjuntavälineiksi.
Kun vielä muistetaan, että Yhdysvaltain hallitus, mikä'
. cp aikaisemmin sanonut vastustavansa tällaiseen yritykseen
ryhtymistä, suostui kuitenkin nyt "kevyen" ohjustorjunta-verkoston
rakentamiseen, niin todennäköisenä voidaan pitää
sitäkin, että Pentagonin ehdotukset saavat ennen piitkään
Wa^ngtonin siunauk<sen myös Canadan alueitten- käyttö-ehdotuksen
kohdalta.
Siitä tuhsi — niin uskomme — vieläkin kohtaiokkaampi
ja samalla ehkä kalliimpi seikkailu 'kuin oli bomarc-ohjusten
Caziadan maan kameralle sijoitus. Siksi olisi liittohallituksen
pidettävä lujasti kiinni ilmoitetusta kannasta, että tämän oh-justorjuntaverkoston
osia ei tuoda Canadaan. Sikisi olisi ca-nadalaisten
yleensä annettava liittohallituksen tietää, että
kansan suuri enemmistö on tässä asiassa hallituksen takana
ja vastustaa päättävästi Washingtanin mahdollisia painostus-yritykiä
ohjustorjuntaverkoston osien rakentamiseksi Cana-
• daan.v-
Päämindsteri Lester Pearson ja ulkoministeri Paul Mar­tin
ovat aikaisemmin selvästi ja vajauksitta sanoneet että
Canada vastustaa mannertenvälisten ohjusten torjuintaver-koston
rakentamista. Nyt on aika näiden puheitten lunasta­miseksi.
Nyt on aika sanoa suomalaisen sananparren mu-kaian,
"sanasta miestä ja sarvista härkää". Ja kuten sanottu,
jos Wasihing!ton ryhtyy Ottawaa painostamaan, liittohallituk­sen
on helpompi pysyä kannassaan jos canadalaiset yleensä
ilmaisevat tästä asiasta päättävän kannan Yhdysvaltain oh-jusitorjuntaverkosttoQi
Canadaan laajentamista vastaani.
BFSAn KIINAN OHJELMAN VARARIKKO
Kuten sanottu, nyt rakennettavaksi tuleva USAn ohjus-
^tofjuntaverkosto - kohdistuu nimenomaan Kiinastä"'mahdolli-sesti
ohjusten avulla tulevaa atomivoimahyökkäystä vastaalT
Tähäin mennessä Yhdysvaltaiin hallitus on kieltäyttynyt
edes Kiinan tunnustamisesta. Was!hingtO(n elää ja toimii mil­tei
niin kuin lähes 700-miljoonaista Kiinaa ei olisi olemassa-kaian.
Totta tietysti on, että anierikkalaiset diplomaatit ovat
o^e^t nurkan taikana (Varsovassa lukittujen ovien takana)
useita kertoja neuvottelemassa sen Kidinan kanssa, jota viral-liaei;
i Wa3hington ei tunnusta olevaiseksikaan.
Yhdysvaltalaiset militaristit ovat järjesttänteet monen-ladsiapiiovokatioita
Kiinaa vastaan. KauÖdsta ennakkovaroi­tuksista
huolinTatta kenraali MacArthur otti Koreassa sen,
k;qi^täl,okkaan askeleen jonka johdosta Koreaaih tuli satoya-tuh9;
p,sia, kiinalaisia vapaaehtoisia aiheuttaen tunnetut sfeu-ra^
k^t; Yhdysvaltain toimesta on raikennettu kymmeniä
Sotatukiasemia Kiinan läheisyytepn; Yhdysvaltaini toimesta
on tehty Fornaosan' Kiinasta suuri sötatukikiahta Kiiinaa vas­taa
»; Y^idysv^ltain toimesta on Vietnamiin sodassa ärsytelty
ärsyttämästä päästyä Kiinaa. Ja kaiiiken täniSn "oikeuittalmi-sdksi"
on sanottu, että Kiina ei voi varsinkaan-mykyisen
kaaostilaniteensä vuoksi tehdä muuta kuin ihmetellä. Mu,tta
saeittma
' Äskettäin^ herätti huomiota puolustusm^st^rt MaqNaiiiaran lausun*
to, että pommituksilla ei lisätä vieipamilaisten neuvottelutahtoa. Mifcsi
sitten pommitetaan? Presidentti Lyjndon Xohnso^jn^ I«usunnot i;auhan-
V n|suvptte)u}jpn mahdollisuuksista oya^ olleet yhtä ristiriitaisia.' "Vietnami-laisHla
onkin tapana sanoa: Joka kei;ran. kun presidentti Johnson puhuu
rauhasta, on valmistauduttava suojautumaan entistä raskaammilta pom-
' m i t u k s i l t a . V .
Yhdysvaltain tavoitteet Veitnamissa- eiyät ole muuttuneet vuodesta
1954 lä|btij9n. N Q ovat, Vietnamin kahtijaon vakiinnuttaminen ja antikom-munistisjon.
Etel&>Vietnamin valtion muodostaminen USA:n strategiseksi
tukikoljudaksi/ KijaHkois-Aasiassa. Se merkitsee kansainvälisten Geneven
sopimusten täydellist» romuttamista. Vietnamin Demokraattinen. Tasavak
ta ja EteUfrViptnamin Vapautusrintafna (FNL) lähtevät kaikissa esityk­sissään
Geneven sopimuksen toteuttfimisesta. Siihen sisältyyi Vietnamin
riippumattomuus, ulkomaisten asevoimien poistaminen maasta, demor
kraattiset vapaudet ja kansan oikeuS| itse. päättää omista sisäisistä asiois­taan.
r Pi'e3identti, l - y n d o n Johnso» on
useaan oMfieseen j u l i s t a w t toivo­vansa
rauhanomaista ratikai.sua. Hä­nen
mukaansa v a i n v i e t n a m i l a i s t en
tkovakouraisujud^A j a neuvotteluhar
luttomuuden johdosta a m e r i k k a l a i ­set
ovat kei'.ta kera'a]ta, tui-vautuneet
yhä ankarampiin p o m m i t u t e i i n ; na­p
a l m i n j ^ ' m.uiden joukkotuhoas-ui-den
käyttöön. V a r s i n toisenlaisen
k u v a n saa, k u n perehtyy rauihan-a
l o i t t e i d en pitkään j a 'kauan j u l k i ­suudelta
piilossa p i d e t t y y n h i s t o r i ­aan.
V i e t n a m i n Maailmankonferens­s
i s s a Tukholmassa eräs äsomitea
k e s k i t t y i käsittelemään tätä aihetta.
K o m i t e a n työtä varten o l i kerätty
l a a j a faktaraineislo teemasta ' r a u ­hanaloitteet
— todelliset ja har­haanjohtavat*.
R A U H A N A L O I T T E E T —
T O D E L L I S E T J A H A R H A A N ­J
O H T A V A T
D i e m i n hallituksen k u k i s t u t t ua
Saigonissa v. 1963 p r e s i d e n t t i Ho
T i ^ i Minh teki useita esityksiä
neuvottelujen aloittamisesta. Etelä-
V i e t n a m i n Vapautusrintama F N L
y r i t t i marraskuusta 1963 t a m m i k u u ­h
u n 1964 u s e i t a kertoja saada neu­vottelukosketuksia.
Taimmikuun l o ­p
u l l a 1964 S a i g o n i n h a l l i t u s v a n g i t s i
useita kenraaleja, jotka olivat käy­neet
keskusteluja ranskalaisten
kansaa. I l m o i t e t t i i n tämän tapahtu­neen,
jotta estettäisiin puolueetto­muuden
kannattajia pääsemästä
valtaan. Tässä yhteydessä m a i n i t t a ­koon,
että F N L n ohjelmaan sisältyy
p u o lueettoman, riippumattoman
Etelä-Vietnamin muodostaminen.
Kesäkuussa 1964 presidentti de
G a u l l e j a p r i n s s i Sihanouk ehdotti­vat
uuden Geneven ikonferenssin
kooUekiitsumista. U Thant, Hanoi,
N e u v o s t o l i i t t o , Puola j a Intia kan­nattivat
ehdotusta. P r e s i d e n t t i J o hn
^on v/istasi lähettämällä lisäjouk­k
o j a " V i e t n a m i i n j a ihyöfckäämäUä
ensi kerran P o h j o i s - V i e t n a m i a vas­taan
T o n k i n i n l a h d e l l a . Samiin v u o -
'den syksyllä P o h j o i s - V i e t n am teki
p a r i k i n uutta neuvottelualoitetta
Y h d y s v a l l a t salasi nämä aloitteet ja
vastasi n i i j i i n torjuvfisti.
SYNTYMÄ, y
PÄIVIÄ %
Rauha Närhi, St. C a t h a r i n c s , O n ­t
a r i o , täyttää maanantaina; syysk.
25 pnä 65 vuotta.
Oscar Herrala, Whitefish, Ont.,
täyttää maanantaina, syyskuun 25
pnä 69 vuotta.
Sanna Kannasto, North Branch,
Ont., täyttää t i i s t a i n a , syysk. 26 pnä
89 vuotta.
K a t r i Riksman, Sointula, B . C .,
täyttää k e s k i v i i k k o n a , s y y s k u u n 27
pnä 88 vuotta,
J a l m a r Mantere, Dorion, Ontario,
täyttää k e s k i v i i k k o n a , s y y s k u u n 27
pnä 81 vuotta.
L a i n a Tolppanen, Waters Town-s
h i p , Ont., täyttää k e s k i v i i k k o na
s y y s k u u n 27 pnä 72 vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-v
a i n onnentoivotuksiin.
j P O M M I T U S T E N
' A L O I T T A M I N E N
V u o d e n 1965 alu.ssa Ho Tshi
M i n h i l m o i t t i englantilaisen parla­m
e n t i n jäsenen W . W a r b e y n väli­tyksellä
olevansa valmis uuden Ge­neven
konferenssin koollekutsumi­seen
edellyttäen että Y h d y s v a l l at
o s a l l i s t u u konferenssiin ja hyväk­syy,
Geneven sopimusten periaat­teet
myös n i i d e n mukaisen joukko-,
j e n pojstamisen Vietnamista. Ho
T s h i Minhin esitykseen sisältyi
myös F N L n kutsuminen konferens­s
i i n tasavertaisena muiden osapuol­t
e n kanssa. 6 pnä helmi'kuuta Neu­v
o s t o l i i t on pääministeri Kosygin
puhui joukkokokouksessa Hanoi.ssa
korostaen, rauhankonferenssin kool-
Ij^kutsufflista välttämättömäksi. Seu­raavana
päivänä U S A a l k o i pom­mittaa
Pohjois-Vietnamin maa-alu­etta.
Kolme kuukautta myöhemmin
p r e s i d e n t t i Johnson väitti puhues­saan
kongressille, että "aloittaes-samme
pommitukset ei o l l u t mitään
puhetta neuvotteluista".
Y l e i s e n mielipiteen levottomuus
pakotti k u i t e n k i n Y h d y s v a l t a i n h a l ­l
i t u k s e n vastatoimenpiteisiin. Maa­liskuussa
1965 presidentti Johnson
a l o i t t i " r a u h a n o f f e n s i i v i n " ilmoit­taen
olevan.sa valmis "menemään
minne tahansa, m i l l o i n tahan.sa ja
tapaamaan kenet tahansa kunnial­l
i s e n rauhan aikaansaami.seksi".
Mutta heti tämän jälkeen h u h t i k u un
1 pnä hän lisäsi, ettei ole mitään
" t o d e l l i s t a tietoa, joka osoittaisi
v i e t n a m i l a i s t e n n e u voUeluhaluk-k
u u t t a tai rauhankonferenssin hyö­dyllisyyttä".
E N S I M M Ä I N E N T A U KO
E r i p u o l i l l a maailmaa, myös Y h ­dysvalloissa,
voimistuivat vaatimuk­set
pommitusten lopettamisesta.
Ensimmäinen tauko pommituksi-ssa
o l i toukokuun 15—21 pnä 1965. S e
koski vain Pohjois-Vietnamia. E t e -
lä.ssä Yhdysvallat samanaikaisesti
lisäsi .sotatoimiaan. Ulkoministeri
Dean Uusk ilmoitti myöhemmin
(21. 1. 1966) että pommitukset Poh­j
o i s - V i e t n a m i a vastaan aloitettiin
j uudfelljOen, koska "vastapuoli tocjjui
jyrkäsiti rauhanaloitteet".
Totuus o l i t<?isei>lainen. 17 ^nä,
t o u k o k u u t a 1985 H o T s h i M i n h in
' h a l l i t u s o l i ottanut yifiteyttä BlanS'
'kan h a l l i t u k s e e n pyytäen tätä i l m o it
lamaan Y h d y s v a l l o i l l e , että V i e t n a ­m
i n DemoJoraattinen Tasavalta on
v a l m i s neuvottelemaan neljän koh­d
a n ohjelmansa ipohjalta vaatimatta
amerijifikal/iisia j o u k k o j a poistumaani
.maasta; e n n e n mauvolteluja. /
Pomnytukset j a t k u i v a t r i n n a n rau:
h a i j o f f o n s i i v i n kanssa. Presidentti
Johnson j u l i s t i heinäkuun 28 pnä
1965: . . V. " o l e n j u l k i s e s t i monta'
k e r t a a i l m o i t t a n u t yhä uudelleen, j a,
u u d e l l e e n A m e r i k a n olevan valmis
neuvottelemaan ilman e h t o j a . . . !"
P i a n tämän jälkeen amerkkalaisten
pommitukset P o j i j o i s - V i e t n a m i a l^äs
taaui kiihtyivät moninkertaisesti.
P u o l u e e t t o m a t ' maat, sosialistiset
maat, Y K , paavi ym. 'kehottivat Y h ­dysvaltoja
lopettamaan pommituk­set
ja, a l o i t t a m a a n neuvottelut. Ita­l
i a n ulkoministeri s i l l o i n e n Y K n
yleisikokouksen puheenjohtaja F a n -
fani .'Imoitti Washing.tonille Ho
Tsh^ Minhiltä saamastaan sanomas­ta,
j o n k a mukaan V i e t n a m i n Demo­k
r a a t t i n e n Tasavalta halusi neuvot­t
e l u j a vaatimatta ennakkoehtona
a m e r i k k a l a i s t e n joukkojen poistu­mista.
Samaan aikaan presidentti
Johnson sai Y K n k i r j e e n v a i h t a j an
välittämän tiedon, jonka mukaan
•pommitusten laajentaminen j a var­s
i n k i n niiden ulottaminen Hanoi­h
i n ja H a i p h o n g i i n ajaisi k a r i l le
k a i k k i neuvottelumahdollisuudet.
Välittömästi tämän jälkeen Yhdys­v
a l l a t ryhtyi pommittamaan Haip-h
o n g i n suurta voimalaitosta. V
T O I N E N T A U KO
Seuraava pommitusauko oli 24.
12. 1965 — 31. 1. 1966. Se o l i p i s in
siihena.stinen tauko ja herätti suu­r
i a toiveita k a i k k i a l l a maailmassa.
Y h d y s v a l l a t j u l k a i s i 14 kohdan oh­jelmansa,
j o k a itse asiassa ei sisältä­nyt
uusia ehdotuksia. Pommitus-tauko
koski tälläkin kertaa vain
PohjoLs-Vietnamia. Etelä-Vietnamis
sa sotatoimet jatkoivat. Tauon ai­kana
. Y h d y s v a l l a t lähetti 14,000
miestä lisävoimia V i e t n a m i i n .
V i e t n a m i l a i s t e n puolella sotatoi­mia
vähennettiin. Useat amerikka­laiset
lehdet k e r t o i v a t tuona aikana
v i e t n a m i l a i s t e n hiljentäneen sota­t
o i m i a j a välttäneen suuria taiste­l
u i t a . Kaikesta huolimatta amerik­kalaiset
aloittivat pommitukset u u ­d
e l l e e n 31. 1. 1966. Vasta pommi­tusten
aloittamisen jälkeen Yhdys­v
a l l a t otti v i r a l l i s e s t i yhteyttä Y K n
pääsihteeri U T h a n t i i n . j o k a totesi,
että siinä vaiheessa keskustelut e i ­vät
enää voineet o l l a hyödyllisiä;
H o n o l u l u n konferenssissa presi­d
e n t t i Johnson ilmöiUi, että U S A
(Jatkuu sivulla 3)
Tukholma Yejkk^, Holnri.
Ruotsin sosialidemokraattisen työ­väenpuolueen
(Sociatdeouikratiska
Aitetarpartiet SAP) pitää ylimää­räisen
puolu^ngressin TuIdHrimas-sa,
ensi tojcaloiuiL^I—23. päivinä ja
on sen käsiteltäväksi jätetty yh­teensä
159 aloitetta. Elinkeinoelä­män
ja tjipmarkklnapoliittisten ky;
, sjcnjysten käsittely mup^Qst^if,
kongressin keskeistn^mäksi tehtä-
Puolueen keskushallitus lausuu elin­keinoelämää.:
koskevista'' aloitteisia,
antamassaan lausunnossa-mm:. "iMe
,emme. voi hyväksyä sitä,' että elin­keinoelämässä
parhaillaan tapahtui?-
massa olevien suurten muutosten
suurimmalle osalle kansaa tuomat
elintason parannukset tulevat muu­tosten
uhreiksi joutuvan vähemmis­tön
yksinään kannsttavaksi."
Työpaikan vaihdos, muutto uudel­le
paikkakunnalle, uuteen ammattiin
kouluttaminen, lyhyesti sanottuna uu­s
i in olosuhteisiin mukautuminen voi
c l l a vaikeata nuorillekin ihmisille,
sanotaan lausunnossa edelleen. Van­hemmille
ja v a j a a k y k y i s i l l e sekä mo­nille
muille . palkannauttijaryhmille
voivat vaikeudet muodostua voitta­mattomiksi:
Mutta elinkeinoelämän
muuttuminen ja sen vaatimat muu­tokset
eivät ole jotakin. Joka koskee
vain siitä suoranaisesti kärsivään
joutuvia. Jokainen ruotsalainen yh­teiskunnan
jäsen hyötyy, nopeasta ta­loudellisesta
kehityksestä j a sen täh-
Armahduslaki-ehdotus
itsenäisyys-
•
Kirjoituksia Joulu-julkaisuun
Vanhojen perinteiden mukaisesti joulujuhlien täydenlämi-seksi
ilmestyvään "JOULU"-julkaisuun halutaan avustajien
kirjoituksia — jouluaiheisia ja muita kertomuksia, kuvauksia,
runoja ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen tai muuten ajan-kohtaisia
kuvia. Kaikki kirjoitukset ja kuvat pyydetään kireän
työvoimatilanteen vuoksi läheMämään mahdollisimman aikai­sin
ja viimeisiään lokakuun 30 päivään mennessä. Kuvat palau­tetaan
takaisin siinä tapauksessa jos sitä erikoisesti pyydetään.
Avustajien kirjoitukset pyydetään lähettämään osoilteella
"Joulu". Box 69. Sudbury. Ont.
Antoisasta avustuksesta etukäteen kiittäen
Joulun toimitus.
H e l s i n k i . — Yleise.stä rangais­tukseen
tuomittujen armahduksesta
a n n e t t i i n v i i k k o o sitten perjantai­sessa
tasavallan presidentin esitte^
lyssä lakiesitys eduskunnalle. A r -
mahdusesitys koskee k a i k k i a , r i k o k ­sentekijöitä,
j o t k a ennen 1. syyskuu­ta
tehdystä rikoksesta ovat joutu­neet
tai j o u t u v a t kärsimään kansa­laisluottamuksen
menety.sseuraa-mustai
sakon sovitusrangaistusta
tai välitöntä kuritushuone- j a van­keusrangaistusta.
A r m a h d u s l a k i e s i t y s on v a l m i s t e l ­t
u itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuo-d
e n johdosta, ja h a l l i t u s ehdottaa,
että se t u l i s i voimaan .itsenäisyys­päivänä
6. j o u l u k u u t a tänä vuonna.
E s i t y k s e n mukaan elinkautista
kuritushuonerangaistusta kärsivät
tai sellaiseen rangaistukseen tuo­mittavat
eivät saisi muuta lieven­nystä
rangaistuksiinsa ' k u i n vapau­tuksen
kansalaisluottamuksen me-netysseuraamukscsta.
' Sakkojen muuntorangaistuk.set
ehdotetaan vähennettäväksi puoleen
j a kuritushuone- sekä vankeustuo­miosta
esitetään vähennettäväksi
kuudesosa.
Muuten armahduslaki koskisi
periaatteessa kaikkia rikostenteki-
Jöitä — mm. p o l i i t t i s i s t a r i k o k s i s ta
t u o m i t t u j a — riippumatta siitä,
m i l l a i s e e n r i k o k s e e n ' h e ovat s y y l ­listyneet.
Armahdusta sovellettai­s
i i n myös muissa pohjoismaissa an­n
e t t u i h i n t u o m i o i h i n , j o t k a toimeen­pannaan
Soumessa.
Oikeusministeriön lainsäädäntö-osastojen
päällikkö, hallitusneuvos-to
K a i K o r t e totesi lehdellemme,
että armahdusesityksessä on ennav
k o i t u eräitä k r i m i n a a l i p o l i i t t i s ia
u u d i s t u k s i a , joita p a r h a i l l a a n val­mistellaan.
( H S )
4en on.^ sevää, että kansalaisten on
'yhteisesti' kannettava ne rasitukset,
joita muutoksista aiheutuu."
Sosialidemokraattinen puolue . ja
Ruotsin LO ovat yhdessä asettaneet
tutkimusryhmäni joka" parhaillaan laa»
tii ylimääräiselle kongressille jätettä'
vää ehdotusta asiassa. Vuoden 1968
kevätvaltiopäiville jätetään aloit© valr
^ion osallisuuden lisäämisfötä teollir
suiistutkimukssn alalla, ja tarkoitus
on uudistaa j a laajentaa täimä a l a kor
konaan.
Ylimääräisen puoluekongressin käsi­teltäväksi
tulevista 'ehdotuksista ja
aloitteistai muutamia poiimintpja: Y r i -
tiysten. lopettamiseni j a ; työvoiman; vä­hentämisen
yhteydessä käytännössä
oleva etukäteisvaroitusjärjestelmä on
uudistettava.'
- Kehitysaluetoimintaa on laajennet­tava
j a siihen sisältyvien läänien suun-nitteluelinten
toimintaa tehostettava.
Harvaanasuttujen seutu.sn väestön
yhteiskunnallisten j a muun huollon ja
palvelun tarve on määriteltävä ja ryh­dyttävä
toimenpiteisiin sen järjestä­miseksi
tyydyttävällä tavalla. Eläke­ikärajan
alentaminen tai muuttaminen
joustavaksi.
Lisäksi käsitellään useammassa
aloitteessa mm. Ruotsin metsätalout­ta,
puuteollisuutta, kaivoksia, rauta­tehtaita,
konepajateollisuutta, lääke-aineteollisuutta
j a sähkön jakelua ja
vaaditaan puoluetta lausumaan mieli-pitecinsä
niistä.
Vietnamin sotaa ja kehitysmaa'-
apual(aan ei ole unohdettu ia viir-meksi
mainittua vaaditaan kytket­täväksi
kiinteäksi osaksi maan u l ­kopolitiikassa.
Lisäksi vaaditaan
yhdessä aloitteessa, että valtio hank­k
i i riselleen vaIvontav;>!Ian ruotsa­laisten
yritysten Afrika.s.sa tekemiin
investo'inteihin. J a loruksi vaadi­taan
Ruotsin kauppapolitiikan muut­tamista
köyhemmille maille edulli­semmaksi.
Kaksi lehteä
yhdistynyt
H e l s i n k i . — Suomalainen lehti
" A j a n k u v a t " j a n e u v o s t o l i i t t o l a i s t en
Suomessa julkaisema lehti ''Neu­v
o s t o l i i t t o tänään" yhtyivät perjan­taina
Moskovassa a l l e k i r j o i t e t u l la
sopimuksella. Venäläisen j a länsi­maisen
lehden yhtyminen on laa­tuaan
ensimmäinen k o k e i l u.
" A j a n k u v a t " -lehteä j u l k a i s e e Suo
m i - N e u v o s t o l i i t t o - S e u r a . "Neuvosto­l
i i t t o tänään puolestaan on Neuvos­t
o l i i t o n Helsingin suurlähetystön
sanomalehtiosaston julkaisu, j o n ka
aineistosta vastaa uutistoimisto
A P N .
Sopimuksen mukaan uusi yhtei­nen
lehti ilmestyy k e r r a n k u u k a u ­dessa.
A l l e k i r j o i t t a j i n a olivat u u -
tistoimi.sto A P N : n johtaja Boris
B u r k o v sekä Suomi-Neuvostoliitto-iSeuran
toimintajohtaja Eero Salmi
j a pääsihteeri T o i v o Kai-vonen.
( H S )
Pienet koulut sulje­taan
maaseudulla
Rekisteeraamattomien kunitien
pieniä k o u l u j a suljetaan j a yhdis­tetään
s u u r e m p i e n kouluden kanssa.
Tämä järjestely tietää työn vä­hennystä
Ontarion terveysosaston
tarkastaja C o n d o l t a l l e . Ontai-ion l e r -
veysdepartmentti o n vastuussa kai­k
i s t a rekisteeraamattomista alueis­ta.
-
Condottan piirissä o n 20 k o u l u a,
j o i s t a useimmat pieniä j a joLta j o ka
vuosi enemmän j a enemmän s u l j e ­taan
j a yhdistetään s u u r e m p i i n.
nyt tuli yht'äkkiä tieto, että " K i i n an
v a a r a n " torjumiseksi tarvitaan tätä
verkostoa!
Nyt toimitaan vallan toisin ja sano­taan,
että Kiinaa vastaan on raken­nettava
$5 m i l j a r d i n hintainen " k e y t"
ohjustörjuntaverkosto, jos mielitään
suojella Yhdysvaltain kansaa sieltä
mahdollLsesti tulevalta atomiasehyök-käykseltä!
• Tässä on selvästi huutavan suuri
r i s t i r i i t a .
Pahin puoli asiasta on kuitenkin se,
että mitään virhepistoa ei voida kor­jata
toisella virhepistoHa. Toisin sa­noen:
todettuaan nyt, että Kiina on
sittenkin olemassa ja että Kiinaa ei
voida enää jättää huomioonottamatta,
Vhdysvaiain luuljsi tunnustavan, että
kielCeinen ohjelma Kiinaan nähden on
ollut virheellinen, j a että siitä on pääs
tävä. Luulisi että Yhdysvallat tunnus­taisi
nyt ilman muuta K i i n a n j a ryh^
tyis i kannattamaan Kiinalle laillisten
jäsenoikeuksien palauttamista Yhdis­tyneet
Kansakunnat järjestössä.
. 'Mutta johdonmukaisuus ei ilmeisesti
kään sovi Yhdysvaltain niykyiseen,
hyökkäävään ulkqjoliittiseen ajatte­luun.
Sen sijaan, että Washingtoh p y i^
k i s i korjaamaan virheelliseksi osoit-
^utuneen Kiina-ohjelmansa se jatkaa
j a kärjistää sitä edelleen.
PÄIVÄN PAKINA
SYNTIPUKKI SHULMAN
V a i k k a sanotaan, että "sitä hen-a
rakastaa, jota hän k u r i t t a a " , n i in
me emme voi kuitenkaan t u u d i t t a u ­tua
sellaiseen käsitykseen, että van^
. h o j e n puolueitten h e i r a t johtajat
j a vaaliehdokkaat ovat viimepäivi-nä
pelkästä "rakkaudenosoitukses­t
a " lyöneet k u i n vierasta sikaa N D -
P : n ehdokkaana High P a r k - v a a l i -
p i i r i s s a Torontossa olevaa, Toron­ton
enti.5tä kuolemansyyntutkijaa,
t r i Morton^Shulmaiiiä.
Päinvastoin häntä vastaan täällä
kohdistettu keskitetty haukkuma-t
u l v a on yhtenä merkkinä siitä,
k u i n k a -paljon vanhat puolueet ja
n i i d e n -piiolestapuhujat pelkäävät
sitä, että Sudburysta t u l e e . v a l i t u k ­si
Ontarion l a i n l a a t i j a k u n t a a n k in
N D P : n ehdokas kuten keväällä v a ­l
i t t i i n N D P : n mies alahuoneen jä­seneksi
Ottavvaan.
Tästä se kenkä todellisuudessa
pusertaa, eikä siitä, mitä ajattele­mattomuuksia
S h u l m a n S u d b u i 7n
asioista esitti yrittäessään (ep.äon.
^histuneesti) tottumattomana polii­t
i k k o n a dramatisoida eräitä kieltä­mättömiä
tojsiasioita.
M a i i d o l l i s t e n väärintulkitsemi-s
i e n välttämiseksi lienee paikal­l
a a n heti alussa sanoa, että t r i
Shuimqn. ei oic a l l e k i r j o i t t a n e en
miele.stä lähtökään n i i n k o u l i i n t u ­nut
p o l i i t i k k o n a k u i n hänen sano­t
a a n olevan miljoohaomaisuuden
h a n k k i j a n a j a " k u v i a " pelkäämät­tömänä
kuolemansyyntutkijana.
Tästä ilmeisesti johtuu, että hän
" p u h u i läpiä päähänsä"; käytti
s e l l a i s t a .sanontaa, mitä poliittiset
vastustajat ovat vääntäen j a vääris­täen
voineet t a i a i n a k i n yrittäneet
t u l k i t a "sudburylaisten parjaami­s
e k s i " . , ,
Mitä sitten tapahtui?
S u d b u r y n vaalipiirissä NDP:n
ehdokkaana oleva A i t K u b e sanoi,
että t o r o n t o l a i s e n aamulehden r a ­p
o r t t i t r i S h u l m a n i n puheesta on
harhauttava sen" vuoksi k u n siinä
o n v a i n kymmenkunta sanaa, mit­kä
esitetään i r r a l l i s e s t i varsinai­sesta
puheen sisällöstä.
G l o b e n mukaan mr. S b u l m a n o l i
sanonut S u d b u i y s t a Torontoon pa­l
a t t u a a n eräässä u n i o n i s t i en ko-
'kouksessa, että hänen mielensä on
vieläkin Sudburyssa ja sitten;
" K a u p u n g i n yllä l e i j a a vahva mus­t
a savu; kuten Hiroshimassa . . .
se näyttää s l u m m i l t a . " Erään toi­s
e n tomntolaislehden keitoman
mukaan t r i S h u l m a n o l i i l m e i s e s t i
S u d b u i 7 n ympäristön i n u s t i i n k a l ­l
i o i h i n viitaten sanonut, että " G o -
b i n äutioinaa on parempi paik-
; k a . " •
Tämä antoi N P P : n vastustajille
m a i n i o n t i l a i s u u d e n heittää nurk-k
a k u n t a p o l i t i i k k a a n ja ihmisten
turhamaisuu'teen vedoten p o l i i t t i s ­ta
lokaa N D P i t a vjistaan.
>• P a i k a l l i n e n päivälehti j u l k a i si
sarkastisen toimistuskirjoituksen,
missä totuutta kovakouraisesti kä­s
i t e l l e n annetaan ymmäi-tää, että
t r i Shulman o l i m u k a sudburylais­t
en koteja yleensä sanonut " s l u m ­m
e i k s i " . Tämä siitäkin huolimatta
v a i k k a mainitun l e h d e n saman n u ­m
e r o n etusivulla o l i tulikivenkä-ryä
tuoksuva hyökkäys kunnallis^
h a l l i n t o a vastaan siitä k u n se ei
ole huutavan huonoa asuntotilan­neitamme
ryhtynyt lehden p i i r u s ­tusten
tapaan parantamaan?
Täällä v i e r a i l l u t Ontarion pää­m
i n i s t e r i J o h n Robarts kapusi rat­t
a i l l e j a sai k u u l i j o i l t a a n t o d e l la
h a l v a l l a h i n n a l l a suosionosoituksia
puhumalla S u d b u r y n jylhästä k a u ­neudesta
siitäkin huolimatta mitä
j o t k u t muut ovat sanoneet.
Liberaaliehdokas E l m e r Sopha
e s i t t i televisiopuheessaan saman­l
a i s i a ajatuksia. Samaan nuottiin
l i i t t y i pormestari Grace Hartman,
j o k a puhui t r i S h u l m a n i n "edes-va.
stuuttomuudesta" jne.
K u n N D P : n Ontarion johtaja,
D o n a l d MacDonald o l i Sudburyssa
t i i s t a i n a , n i i n hänen järjestämäs­sään
haastattelutilaisuudessa esitti
eräs paikkakunnallinen kirjeeur
vaihtaja kysymyksen ti"i S h u l m a ­n
i n "säädyttömäsitä (nästy) l a u -
.sunnosta". M r . M a c D o n a l d ei kat­sonut
voivansa puolustaa hänen
lausuntoaan sellaisenaan, vaan sa-;
••;noi: • •
" T r i S h u l m a n o l i o s i t t a in oikeas­sa
j a s u u r i m m a l t a o s a l t a väärässä".
K u n a l l e k i r j o i t t a n u t e i o l e näh­nyt
t r i S h u l m a n i n puheen tekstiä
n i i n me puolestamme yhdymme
mr. M a c D o n a l d i i n hänen selittä­essään:
" S u d b u r y n palaneet kal­liot,
tuhottu kasvullisuus, huonot
asunto-olot, saastetut vedet (yk­sinomaan
Ramsey Lake o n anta­nut
saastutuksen vuoksi suurta
h u o l t a k a i k k i s u d b u i 7 l a i s i l l e — K )
j a saastutettu i l m a vaikuttaa t y r -
mistyttäväsiti ensimmäistä kertaa
S u d b u i y s s a vierailevaan henki­löön'.'
Mutta k u n k o , k i r j e e n v a i h t a ja
palasi uudelleen asiaan, n i i n ; m r .
MacDonald k y s y i , onko hän "ylpeä
Sudburyssa nyt v a l l i t s e v a s t a t i l a n ­teesta?"
K u n k i r j e e n v a i h t a j a ei
vastannut mitään, n i i n mr. Mac-
D o n a l d sanoi: " J o s ette ole, n i in
älkää tehkö s y n t i p u k k i a Shulman-i
s t a , sillä se ei tilannetta paran­na^
T o i m i k a a v a l l i t s e v i e n epäkoh­t
i e n poistamiseksi, se tuottaa t u l o k -
• s i a . ' ' .
Tästä j u u r i o n k i n kysymys. Huo­l
i m a t t a siitä mitä tahansa kau­neusvirheitä
t r i S h u l m a n esitysta­vassaan
teki, j a a l l e k i r j o i t t a n u t e i
h a l u a sitä puolustaa, mr. M a c D o n ­a
l d o l i oikeassa sanoessaan, että ne
epäkohdat, mistä hän m a i n i t s i , j ä
m i h i n t r i S h u l m a n yiilttasi, ovat
t o d e l l i s i a j a vakavia ongelmia.
Selvää on myös se, että j o s v a n ­hat
puolueet kannattajineen eivät
olisi saaneet S h u l m a n i n puhetta
märehdittäväkseen, ne olisivat
löytäneet k u i t e n k i n j o n k u n muun
" s y y n " hyökätäkseen N D P i t a vas­taan,
jonka voittoa ne nyt pelkää­v
ä t — K ä n s ä k o u r a .