Vapaus, March 18, 1971

              '.'M .
kf
vj
la
oi
ss':-
se
tr
:7lv
la
ti
p j ,
si
kj
2)
In g:
p i
n
m
bi
M .
E
E
V
T :.
tu
k<
Ti
tii
m .
:7(
y i
OI
01
S:lvu''2; V •" Torstai, maalia. 18 p. Th-ursdayj Mar. 18, 1971
k^
k4
011
sin
taj
J
sp
a f
sw
sia
1
sa
vä
sa
d
la
O
ia
m
• I •
VAPAUS
« U B E R T Y i
Sdltar: W. EKLUND
i N U i E P e r g O E K i T L A B o i F » Ö R G A N
Ol^ JRINNISH CANADIANS
Eatobllshed Nov.;6.1917
' . y Manager: j E. SUKSI
E*ubUshed twloe weekly: Tuesday» and Thursdays by Vapaus Publishing
Co. xamlted. 100-102 Etan S t We8t/Sudbury. On*ario. Caiiada.
Maltfiig « d 4 n ^ : ^ 69-
Advertlatag mti» mx» lapplicaäipaa, ^pram^tljom Iree of dbaoipa
Seoood CHass Maa registraUoo Niuniber^^^^^^^^
fGANAOI&NtLÄNGUAG
Randkailamini kh-jailija Martiite MoiiHeau:
KUKA HALUAA AN6EUN KUOLEMAA?
TILAUSHINNAT:
öaoadässa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 U8A:n:
3 kk .$3.(M) Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.76
I vk. »11.50. 9 n- 96.3S
SALTrn neljäs kierros
SALT-neuvöttclujcn (strategisten ydinaseiden rajoittamiseen
p y r k i v i e n neuvottelujen) neljäs va^he alkoi Wienissä yiime maa-iiantaina.
Alustavien tietojen mukaan yhdysvallat j a Neuvosto­l
i i t t o ovat sopineet siitä, että näitä neuvotteluja käydään noin
kaksi kuukautta.
Maailman yleinen huomio kiintyy näihin neuvotteluihin, siinä
töivcssa. että siellä päästäisiin sopimukseen ydinaseiden rajoitta­misesta
j a siten avattaisiin pää muiden aseistariisuntaan tähtää­vien
sopimusten tekoon.
Huomioonottaen Helsingissä j a Wienissä aikaisemmin pidet­tyjen
netivottelujen niukanlaiset tulokset, Wienin kokouksesta
voidaan odottaa j o i t a k i n käytännöllisiä tuloksia, jos on hyvää tah­toa
sekä puolella että toisella.
Aikaisemmissa neuvotteluissa tapahtui edistystä ainakin s i ­käli,
että molemmat suui-vallat pääsivät keskusteluyhteyteen tästä
päivänpolttavasta asiasta j a saivat/siten toistenpa kannanotoista
yksityiskohtaisemman selvyyden. Alustavien neuvottelujen perus­teella
oli jo odotettavissa tien tasaantumista varsinaisten sopimus­ten
teolle tässä Wienin kokouksessa^ mutta sitten seurasi toivo-r
i k k a u t t a antaneita lausuntoja Neuvostoliiton tiedonanto, että Y h ­dysvaltain
neuvottelijat olivat pyrkineet omia etuja ajavaan sopi­mukseen
sikäli, että Neuvostoliiton ympäristöön sijoitetut ohjuk-set
jäisivät koskemattomina paikoilleen. Mikäli tässä syytöksessä
on perää — eikä Washington ole sitä vakavasti kiistänytkään —
sellaisen asenteen pohjalla ei voida mitään merkittäviä sopimuksia
odottaa. Selvää nimittäin on, että kumpikaan supervalta ei voi nyky
tilanteessa sanella ehtojaan toiselle sen paremmin strategisten asei­den
kontrolloimiseksi kuin muutenkaan. Jos Yhdysvallat todella
haluaa sopimukseen päästä, s i l l o in sen tulee luopua tällaisista sa-neluasenteista
j a omaksua kannan, että vain molempien suurvalto­j
e n etuja j a koko maailman rauhaa edistävät sopimukset ovat sekä
mahdollisia että toivottuja.
SALT-neuvottehija vaikeuttaa luonnollisesti niyös Indokiinan
sodan laajentaminen ja sen jatkuminen sekä Israelin hallituksen
aluevaltauksiin pyrkivä asenne lähi-idässä.
Vaikeuksia j a pulmia on siis hakemattakin. Toivottava<v vain
on, että niiden ohi j a y l i löytyisi tie SALT-ncuvottelujcn onnistu­miselle.
• , . - • • ;
Tonnittain arsenikkia Atlantiin
Viime torstaina t i e d o i t e t t i i n W a s h i n g t o n i s t a . että "The Nor­ton
L i l l y Co. of Philadelphia" aikoo upottaa 70 tonnia arsenikkia
A t l a n t i i n . Yhtiö on vuokrannut italialaisen Nondo Passuo-laivan
mikä vie tämän vaarallisen myrkkylastin Delaware-lahden halki
j a upottaa sen n o in 150 m a i l i n päähän mereen.
Eiltä tässä k a i k k i . Saman uutistiedon mukaan tämä on vain
osa vakituisesti tapahtuvasta normaalitoiminnasta, sillä mainittu
yhtiö on '^a.-jhington S t a r i n " mukaan upottanut arsenikkia v i i -
mcksikiilunccn kahden vuoden aikana 30—80 tonnia k u u k a u s i t t a i n !
Meille sanotaan, että ihmisten, v a r s i n k i n pikkuihmisten tulee
huolehtia elinympäristömme suojelemisesta. On väitetty, että jo­kien
ia järvien rannoilla joko vakituisesti tai lomiensa aikana
asuvat ihmiset saastuttavat huolimattomuudellaan vesistöjä. E]päi-lemättä
tässä on vähän perääkln.
M u t t a suuryhtiöt ovat saaneet j a saavat esteettömästl juok­suttaa
tappavat jäteaineensa j o k i i n , puroihin, järviin j a merenlah-t
i i n . On sanottu- että "huonoahan se on, m u t t a saastutuk.seh lopet­taminen
tuotantolaitosten kohdalta tulisi Hian k a l l i i k s i "?
' Canadan resufssimlnlsleri ~ J . J7T3reeneToli epäTlemättä oikeas-sa
sanoe-ssaan viime viikolla, että saastutuksen vastustamista ja
elinympäristön, puhtaanapitämistä koskevien puheiden j a tekojea
välillä on ammottavan suuri k u i l u Yhdysvalloissa. Sielläkin puhu­taan
aina presidentti Nixonia myöten elinympäristön suojelemi­sesta
j a sen tärkeydestä. lUallispuhelden yhteydessä ollaan joskus
kovia poikia saa.stuttajla vastaan.
Mutta teot eivät ole lainkaan puheiden mukai.sia, kuten tämä
a i T i e n i k i n mereen upotUimiskysymys osoittaa.
Yilämainitim uutislähteen mukaan presidentti Nixonin hallitus
pahoittelee, mutta on kuulemma voimaton siltä, kun tätä v a r s i n k in
merielämää saastuttavaa myrkkyä haudataan jatkuvasti mereen.
Meille sanotaan kuitenkin, että Yhdysvaltain hallituksella ei ole
muka valtuuksia, joiden perusteella se voisi kieltää arsenikkimyr-kyn
"hautaamisen" A t l a n t i i n . Osoittautuu, kuten jo Marx selitti,
poi-varillincn hallitus on vain omistavan luokan yhteinen johto­kunta,
j o k a tekee mitä sillä teetetään!
Kuten tiedetään, arsenikki on vaarallista, tappavaa myrkkyä.
Vähemmis.säkin erissä nautittuna — esimerkiksi "pienen" myrky­tyksen
saaneiden kalojen jatkuvasta syömisestä — voi kehittyä
ihmiselle krooninen sairaus, mikä ilmaisee itsensä kuliKJUtona, laih­tumisena,
hermosto-ym. häiriöinä jne.
M u t t a Yhdysvalloista haudataan arsenikkimyrkkyä (se on
kaiketi kannutettuna, mutta nämä kannut voivat veden paineen
t a i muiden seikkojen -pecusteelUi-särkyä-^ enncn-pohjaan-painu--
misla) suuressa mitassa kuukausittain A t l a n t i i n . J a hallitus " c i
voi tehdä mitään" sen estämiseksi! -
Mitä tämän jälkeen voidaan sanoa vesien saastuttamisen vas­tustamisesta?
;
USA painostaa ILO:a
rahaii voimalla
Geneve. -^-Kansainvälisen työ­järjestön
(ILO) hallinnollisen
neuvoston- istunto on päättynyt
Genevessä; Neuvosto pohti ohjel-nialuonnosta
j a budjettiluonnosta
ILO: l l e vuosiksi 1972—1973.
Keskustelun aikana i l m a i s t i in
jälleen keJTan huolesturaineh sen
johdosta ,että jäi^Jcstö on jou­tunut
vaikeaan tilanteeseen, kos­ka
Yhdysvallat on jättänytmak-iiamatta
yclkaantunoet vuoden
1970 jäsenmaksunsa. SosiällBtiset
maat ilmaisivat suuttumuksensa
sen johdosta, että tietyt yhdys-valtalalscit
p i i r i t yrittävät painos­taa
poliittisesti I L O : a j a sen sih-.
teeristöä. '' • •
Sosialististen maiden edustajat
kannattivat yhdessä kehitysmain
den edustajien kanssa I L O : n ra­kenteen
demokraattisen uudistuk­i
e n suorittami.«itu.
; Vaikku Angela Davis pani r päiihAntiii peruukin, muutti kulma-karvöjvnsu
kaarta ja silmtilusiejiBu muotoa, PBI:n asiamiesten ori-niät
»! vangilta hUnet. Koho "jiirk^va" Amerikka, kaikki "laillisuuden
ja jiiirjestyl(8«n" kannattajat pItivKt hänen vangitsen^istaan loka­kuun
13. puivilnä eräässä New Yorkin motellissa suurena voittona.
Angela Oav|8in nimi oli ensiroinöisenä luettelossa, jossa oli kymme­nen
HittopolUsin erityisesti etalnifiä "^rikolUsta".^ Häiitä uhkaa teloi­tus
kaasukammiossa tai parhaassa tapauksessa elinikäinen vankeus.
Miksi? Siksii että tätii hyvin kaunwta 2()-vuotiasta neekerinais-ta.
filosofian opettajaa jaIISA:n kommunistisen puolueen jäscntii
syytetään osailisuiidesta Kaliforniasia viime vuoden hcinäkuu.ssa
tapahtuneeseen veritekoon.
Tapahtumat kehittyivät nope­asti
j a traagisesti. Samaan a i k a an
kun piti aloittaa oikeudenkäynti
kolmec neekeriä vastaan (tuoma­r
i t olivat valkoihoisia), ryhmä
aseistettuja henkilöitä tunkeutui
s a l i i n , vapautti vangitut j a pakeni
otettuaan mukaansa panttivan­giksi
v i i s i henkilöä, joukossa tuo­mari,
suojaksi sen varalta, että
heitä el t u l i t e t t a i s i . Hyökkääjät
eivät päässeet kuitenkaan pitkälle.
PoHlsi avasi tulen heidän autoaan
kohti j a neljä henkilöä, k a k s i k a r ­k
u r i a , tuomari j a y k s i hyökkää­jistä,
17-vuotias Jonathan Jackr
son sai surmansa. Viimeksi mai­n
i t tu oli erään v a r t i j a n murhasta
kahden muun neekerin kanssa s yy
tetyn Jack Jacksonin veli.
Neekeriväcstön j a edistyksellis­ten
valkoihoisten keskuudessa le­visi
siihen aikaan Hike näiden k o l ­men
miehen p^uolesta. jotka tun­n
e t t i in "Soledadln veljestcn"-ni-mellä.
Heitä vastaan ei esitetty ainoa­takaan
vakavaa todistusta, mutta
heitä uhkasi lynkkaustuomio. A n ­gela
Davis, j o k a näytteli johtavaa
o.saa "Soledadln veljesten" tuke-miskampanjassa,
tunsi hyvin J o ­nathan
Jacksonin. Tämä oH jopa
ollut yhteen aikaan Angelan hen­k
i v a r t i j a . Myöhemmin näemme,
m i k s i Angela Davis tarvitsi täl­laista.
J u u r i hänen suhteensa J o ­nathaniin
oli ensimmäinen syy
häntä vastaan kohdistettuihin
syytöksiin. Tutkiessaan Kalifor­nian
oikeu.sistunnossa käytettyjen
aseiden alkuperää FBI väittää,
että on todi-stcita siitä, että aseet
tai ainakin osan niistä, oli hank­kinut
Angela. Tämä. riittäisi s i i ­hen,
että häntä v o i t a i s i in syyttää
osallisuudesta tapahtumaan, mikä
KaUfornian osavaltion lakien mu­kaan
merkitsee mukanaoloa itse
rikoksessa. F B I väittää edelleen,
että hyökkäyksen tarkoituksena
ei ollut niinkään vangittujen va­pauttaminen
kuin panttivankien
ottaminen vaihdettavaksi "Sole­dadln
v e l j e k s i i n " . Angela Davisia
p i d e t t i in suunnitelman tiirkeimpä-nä
Innostajana.
K a i k i s t a , jotka tuntevat hänet,
se tuntuu täysin • mielettömältä.
Siitä huolimatta ci ole sattuma,
että tällainen syytös on esitetty
j u u r i häntä vastaan. Sillä tapah­tumalla,
j o t a nyt nimitetään " A n ­gela
Davisin j u t u k s i " on syvät
juurensa, "jotka ulottuvat laajalle
meidän päiviemme amerikkalai­seen
to<lellisuuteen. Niiden ym­märtämiseksi
on tiedettävä ennen
muuta, kuka Angela Davis todel­lisuudessa
on.
D Y N A M I I T T I V U O R E L L A
Angela Davis syntyi 26 vuotta
s i t t en Birminghamissa, Alaba­man
osavaltiossa, keskivarakkaas­sa
neekerlporvarisperheessä, j o l la
ei ollut suuria taloudellisia val­keuksia.
Hän joutui kuitenkin an
na kärsimään rotuongelman vuok­s
i . Kaupunginosaa, jossa Angela
asui vanhempiensa kanssa, nimi­t
e t t i in Dynamiittivuoreksi. Sitä
n i m i t e t t i in näin siitä lähtien k u n
siellä oli räjäytetty kansalaisoi­keustaistelijoiden
taloja. Angelan
naapurissa asui neljä koulutyttöä,
j o t k a salvat surmansa vuonna
1963 hyökkäyksessä kirkkoa vas­taan,
jossa he. olivat messussa.
" P o l i i t t i s e t katsomukseni ovat pc-
Talousjohdon
tehtäviä Chilen
kommunisteille
Santiago. ~ Chilen kommunis­tisen
puolueen kaskuskomitean
täysistunto, joka oli koolla Chi­len
pääkaupungissa Santiagossa,
on päättänyt työskentelynsä. Pää
töspuheen täysistunnossa piti
puolueen pääsihteeri Louis Cor-valan.
: Va.semmistovoimicn voitettua
presidentinvaaleissa tuli Chilen
kommunistisesta puolueesta hal-
Utseva puolue. Tämä asettaa
kommunisteille uusia tehtäviä,
varsinkin maan talouden hallin­non
alalla.
Louis Corvalan kehoitti kom­munisteja
tutkimaan talouselä­män
kysymyksiä j a muita ongel­mia,
j o t k a liittyvät puolueen osal
1 istumiseen hailitukseen. Hän sa­noi,
että on välttäniätöntä sisäl­lyttää
nämä kysymykäet kaik­kien
puoluekoulujen ja kurssien
ohjelmaan.
Suurta huomiota puheeasaan
pääsihteeri omisti'valmistautumi­selle
edossä oleviin kunnalllsvaa:
leihin. Kansan yhtenäisyyden vaa
l l l i i t on voitto vaaleissa tulee
huomattavaiBBa määrin riippu­maan
puolueen työstä jäljellä ole­vina
päiyinä, hän korosti.
räisin etelässä viettämistäni vuo­s
i s t a " , hän on myöhemmin, sano­n
u t
Tämän syvän etelän hän jätti
viidentoista vuoden ikäisenä kir­joittautuen
yksityiskouluun New
Y o r k i s s a . Hän teki sinnikkäästi
työtä, voltti ujoutensa, menestyi
j a sai stipendin Brandelsln yli­opistoon.
.Siemenet, j o l t a pommin
asentajat olivat nuoren tytön sie­luun
kylväneet Dynamiittivuorel-la,
alkoivat kasvaa nopeasti j u u ri
siellä. Y l i o p i s t on viimeisellä kurs­s
i l l a Angela tekee ratkaisevan
löydön, hän tutustuu marxilaisuu
teen'. Tälle p o r v a r i l l i s i s t a piireistä
lähteneelle nuorelle neekerlnalsel-le,
jota r i s t i r i i d a t j a kysymykset
raatelivat, näyttäytyi nyt kalkki
täysin uudessa valossa. Uusien
aatteiden vaikutuksesta Angela
Davis päätteli 23 vuotiaana, että
on a i k a siirtyä teoreettisista opin­noista
toimintaan.
Tätä Alabamasta kotoisin ole­vaa
neekerineitosta kuohutti tie­tenkin
ennen muuta rotukysymys
j a hän paneutui kansansa joka­päiväiseen
elämään. Angela Da­vis
otti samaan aikaan toisen tär­keän
askeleen, hän l i i t t y i U S A :n
kommunistiseen puolueeseen. Hän
esiintyi aktiivisesti neekerien po­l
i i t t i s t e n , taloudellisten j a sivis­tyksellisten
oikeuksien puole.sta.
Vuoden 1969 puolessa väl)s.sä
K a l i f o r n i a n yliopiston Los Ange-lesi.
ssa olevassa haaraosastossa
avautui filosofian assistentin paik
ka. Angela Davis täytti k a i k k i vi-,
ran vaatimukset Ylioppilaat otti­vat
iha.stunoina vastaan hänen en
simmäiset luentonsa. K a i k k i meni
mitä parhaiten. Mutta ei kauan.
F B I : n asiaanpiuittumisen jälkeen
yliopiston johtokunta päätti erot­taa
hänet huolimatta muiden opct
tajien ja ylioppilaiden vastalau-
.seista. Tämä oli ensimmäinen
" A n g e l a Davisin j u t t u " jota ei
voida erottaa toisesta.
Mistä Angelaa moitittiin ? Ei
muusta . k u in hänen poliittisista
katsomuksi8taan.'Hän vaati oikeu­denmukaisuutta
suhtautumisessa
" M u s t i e n pantterien" jäseniin, j oi
t a poliisi tuhosi fyysi.sesti, oikeut­t
a ".Solcdadin veljeksille" ja kai­kille,
joita vainotaan j a piestään
oikeudenmukaisuuden varjolla.
Hän -paljasti finanssi- j a teolli--
.suusmonopolien. herruuden yliopis
toissa j a tuomitsi Indokiinan so­dan.
Hänestä tuli elävä haaste
K u - K l u x - K i a n i n ja fa.sisti.sen ku­vernööri
Reaganin edustamalle
Amerikalle, sille pelon j a vihan
Amerikalle, jota Nixon häpeillen
.suojelee presidentinvallan v i i t a l la
j a joka saastuu omiin myrkkyi­hinsä.
S i k s i häntä vainotaan.
K O K O M A A I L M A S SA
S O L I D A A R I S U U S L I I KE
Taantumukselliset ihmiset vi­haavat
Angela Davisissa kaikkea:
hänen selkeää ajatteluaan, moni­puolista
sivisty.stään ja hänen
ihonsa väriä ja sitä, että hän
omalla olemuksellaan on tuonut
i l m i miten sivistymätöntä on ra-,
sismi j a miten typerää rotuerot­telu.
Hänen uskollisuuten.sa mar­x
i l a i s u u t t a kohtaan edustaa kon­kreettista
uhkaa kapitalistiselle
järjestelmälle. Angela. Davis oli
s i i s raivattava tieltä jotta olisi
yksi esimerkki vähemmän. Jotta
v o i t a i s i in herättää henkiin anti-kommuni.
smi. Jotta voitaisiin pe­l
o t e l la neekercitä, yhopistonopet;-'
tajia, nuorisoa j a k a i k k i a toisin-:
ajattelevin; Levottoman j a kuohu-,
v . in A m e r i k a n edessä on nitistet­tävä
kaikki, jotka protestoivat,,
osoittavat vastarintaa j a taistele­vat.
^
.louduttuaan erotetuksi yliopis­tosta.
A n g e l a sai uhkauskirjeitä,
j o i s ta kävi selvästi ilmi, että hä­nen
henkensä oli vaarassa. Siksi
hänen rinnalleen ilmestyi henki­v
a r t i j a k s i Jonathan Jackson. A n ­gela
el kenties kuitenkaan täy.sin
ymmärtänyt, miten ovela s a l a l i i t ­to
häntä vastaan o l i tekeillä.
^ Angelan vihamiehet pitävät to­disteena
hänen syyllisyydestään
sitä, että hän pakeni F B I : n asia­miehet
havaitessaan. Miten- kyy-nistä-
tekopyiiyyttä! Jokainen, en­nen
kaikkea neekerit, tietää h y v in
että rotukiihkon vastustajalta, jo­ka
lisäksi on vakaumukseltaan
kommunist:i ei ole odotettavissa
armoa poliisilta eikä oikcusistui-.
melta sellaisessa mädäntyneessä
osavaltiossa, jollainen kuvernööri
Reaganin johtama K a l i f o r n i a on.
Angela Davisin puolesta on
noussut voimakas solidaarisuu.sr
liike. Miljoonat ihmiset maapallol­lamme
ovat kohottaneet äänensä
hänen puolestaan.
" K a p i t a l i s m i a vastaan taistel­lessaan
ihmiset asettavat tieten­k
i n henkensä a l t t i i k s i " , sanoi A n ­gela
eräässä telcvisiohaastatte-lussii.
" M u t t a meidän yk.sityinen
elämämme ei ole tärkeä, tärkeää
on taistelun jatkuminen. On erit­täin
tärkeää synnyttää yhteis­henkeä,
joka asetetaan itsekkyyt­tä
vastaan, mutta joka .samalla
tarjoaa jokaiselle yksilölle mah­dollisuuden
kehittyä monipuoli­sesti."
Mäin sanoo Angela Davis.
Hän puhuu tulevan Amerikan n i -
mi.ssä. Kansan.sa rehellisyyden n i ­missä.
New York. — Presidentti Ni­xon
on jälhen selittänyt Yh­dysvaltain
hallituksen ulkopoli­tiikkaa:
Annettuaan äskettäin
ulkopoliittisen.raportin kongres
sille ja pidettyään radio- ja
TV-puheen hän. on n^t antanut
haastattelun New York Time­sille.
Presidentti itse selitti tä­män
siten^ että Yhdysvalloissa
ei ymmärretä hänen ulkopoliit­tista
raporttiaan kongressille
ja katsotaan, että siinä ei ole
mitään uutta, presidentti myön
si, että Yhdysvaltain hallitus
on joutunut voimakkaaseen ris­tituleen
ja on yhä vaikeampi
pakottaa ihmiset ymmärtä­mään
Washintonin politiikkaa.
N i x o n i n mukaan Amerikan
kansa alkoi:,60-luvun l o p u l l a vä­syä
siihen rooliin, jonka Yhdys­vallat
oli ottanut itselleen maa­ilmassa.
Me olemme-joutuneet s i ­dotuiksi
Vietnamin sotaan, jossa
ei ole sankareita. Kansamme on
väsynyt sotaan. Presidentti myön
si, että Vietnamin sota- on voi­mistanut
Isolationistisia mielialo­j
a amerikkalaisissa, j o t k a katso­vat,
että Yhdysvaltain ei olisi
alun perinkään pitänyt sekaan­tua
Kaakkois-Aasiaan. Indokii­nan
sota on ongelma ,jota on
vaikea ymmärtää. Amerikkalai­set
ovat sitä paitsi vakavissaan
huolestuneita sellaisista j a sen as
teisista sisäisistä ongelmista, joi­t
a Yhdysvalloilla oi ollut suku­polvi
sitten, sanoi Nixon.
Kun amerikkalaiset katsovat
ympärilleen ja näkevät köyhien.
mustien, intiaanien j a valkoisten
köyhien ongelmat, huumausainei­t
a käj^tävät lapset,. kaupunkien
ghetot j a ympäristön saastumi­sen,
he sanovat: meidän on v i i ­pymättä
Irrottauduttava nodasta
j a huolehdittava vain omista on­gelmistamme
kotonamme.
Näiden Amerikan kansan mieli­alojen
vastaisesti Nixon vahvisti
h a a s t a t t e l u h a n jälleen, että hä­nen
hallituksensa tulee jatka­maan
entistä suuntausta, j o k a on
muotoiltu Nixonin opiksi j a j o ta
presidentti nimittää opiksi Yhdys
v a l t a i i i poliittisen roolin säilyttä­misestä
maailmassa voimakei­noin.
Yhdysvallat : ^ i aio luopua
vastuustaan k a i k k i a l l a ,sanoi pre­sidentti.
Meidän vastuumme el
r a j o i tu v a i n meidän maanosaam­me,
vaan se käsittää myös E u ­roopan,
Lähi-idän, Kaakkois-Aa­sian,
Itä-Aasian ja monia multa
alueita.
Presidentin lausunno.sta ilme­nee
että Washington aikoo edel­leenkin
jatkaa hyökkäystä Indor
kiinassa, tuikea Israelin aggres­s
i i v i s t a p o l i t i i k k a a lähi-idässä, lu
j i t t a a N A T O a j a o l l a supistamat­t
a jaukkojaan Länsi-Euroopassa,
Vedoten keksittyyn verukkee­seen
jostakin "Neuvostoliiton
uhasta'' Nixon vaati kilpavarus­telun
jatkamista, ohjus- j a ydin-'
aseideui ilma- j a merivoimien l i ­säämistä.
"Uskon voimakkaaseen
tavanomaiseen laivastoon, jonka
a v u l l a me voimme esittää osaam­me
sellaisilla alueilla kuin esi-,
merkiksi latinalaisessa Amerikas­s
a " , sanoi presidentti.
VASTARINTARYHMÄ RÄJÄVni
HELIKOPTERIUIVUEEN PORTUGALISSA
Lissabon. - ".Aseclli.sen vallan-kumouk.
selli.sen loiminnan järjes-
.Löksi'" itseään nimittävä ryhmä
( A R A ) ilmoitti viime v i i k o l l a is­ku
joukkojensa räjäyttäneen aina­kin
11 helikopteria ja 3.kouIu-tuskonetta
hyökkäyksessä Tan-cosin
lentotukikohtaa vastaan
150 km Lis.sabonista.
Tiedonannossa, jonka Lissabo-
Puoluejohdolla
"tulkin taoikeus"
Toronto: - N D P : n tarkoituk-
.sena- ei_. ole kansallistaa muita
luonnonresursseja kuin m.iakaasu,
rfianoi Ontarion maakuntajohtaja
Stephen Lewis keskiviikkona..
Selostaen että N D P : n maakun­taneuvosto
on määritellyt tarkem
min edustajakokouksen hyväksy­män
päätöslauselman merkityk­sen,
mr Lewis .sanoi, että "neu-vo55tolla
(johdoHa) pitää o l l a vai-,
tuudet päätöslauselmien tulkin­taan",
j a että hänen puoluettaan
" e i saada dogmatismin ansaan".
Kumisydän
Utahin yliojustossa tehdään ko
keitä kumisydänicllä. Tämä
"l)umppu": toimii paineilmalla ja
on toiminut -:- koc-cläimiin asen­nettuna
— korkeintaan 50 t u n t i a.
K o k e i l i j a t katsovat, että kumi-sydäntä
voitaisiin käyttää ..sillä
aikaa kun potilas odottaa lahjoit­tajan
sydäntä. Tai ehkä kumi-sydäntä
joskus tulevaisuudessa
käytetään j)ysyvästikin, kun on
opittu asentamaan pieni " a t o m i ­voimala
voimanlähteeksi siihen".
konesuojaan tunkeutuneet isku­joukot
sijoittivat sinne pommeja,
j o t k a tuhosivat kokonaisen soti-lashclikopterilaivueen.
Toiminta oli vastalause "sen
häpeällisen siirtomaasodan' joh­dosta,
jota iKjrtugalilaiset fasis­tit
j a kolonialistit käyvät Portu­gal
i n kansan etujen vastaisesti
vapautensa puolesta taistelevia
Angolan, Guinean j a Mosambikin
kansoja vastaan".
Kolme kuukautta sitten A RA
ilmoitti olleensa vastuussa Lissa-vaihtajat
vastaanottivat postitse,
sanottiin, että tukikohdan lento-nissa
olevat ulkomaiset kirjeen-bonin
poliisiopistoa. Yhdysvalto­jen
tiedustelupalvelun kirjastoa
ja erästä varastorakennusta vas­taan
samanaikaisesti tehdyistä
pommihyökkäyksistä. Huomioija-piireistä
todettiin tuolloin, että
IX)mmit olivat, ilmeisesti kotite­koisia,
sillä ne eivät aiheutta­neet
suurempia vaurioita.
Tancosin lentotukikohtaa vas­taan
tehdyssä hyökkäyksessä käy
t e t t i in ilmeisesti tehokkaampia
laitteita, sillä ne aiheuttivat t u ­lipalon,
joka saatiin sammute­tuksi
va.sta kolmen tunnin jäl­keen,
vaikka sammutustöihin osal
l i s t u i palomiehiä kahdeksalta ase­malta.
A R A : n koostumuksesta ollaan
edelleen epätietoisia, mutta ylei­sesti
uskotaan, että siihen kuu­luu
eri poliittisia suuntauksia
edustavia ihmisiä, jotka vastus^
tavat jyrkästi Portugali n A f r i k an
alueillaan jo y l i 10 vuoden ajan
käymää sotaa paikallisen väestön
vapautuspyrkimyksiä vastaan.
OSAVALTIO
"KAPINOI"
New Yof/c. — Minnesotan l a ­kiasäätävän
kokouksen ylähuone
hyväksyi äänten enemmistöllä J a -_
kiluonnoksen, joka määrittelee
Yhdysvaltain Kaakkois-Aasiassa
käymän sodan perustuslain vas­taiseksi.
Lakiluonnos, j o k a on jä­t
e t t y alahuoneen käsiteltäväksi
antaa valtion yleiselle syyttäjälle
valtuudet puolustaa minnesota-laisiä
alokkaita, jotka lähetetään
V i e t n a m i i n vastoin heidän tah­toaan.
Rofijers Suositteli
poliittista tietä
(Jatkoa siv. 1) ,
Lähi-idän kysymyksen ratkaisusta
puhuen hän korosti kahta seikkaa:
Y K : n rauhan yiläpitovoimien merki­tystä
ja poliittisen ratkaisun tär-keytlä
maantieteellisiin (alueval­tauksiin)
seikkoihin verraten.
Samaan aikaan Israelin parla­mentti
(Knesset) esitti suosionosol-tcksia
kun päämlnisterr"GoIda Meir
puhui aluevaltausohjclmasta, jonka
mukaan Israel ei tule vetäytymään
pois Jerusalemin Itäosasta, el Golan
kukkuloilta eikä Sharm el SheHc-histä.
Tässä yhteydessä mr. Rogers sa­noi
tiistaisen haastattelutilaisuuden
yhteydessä, että Yhdysvallat "ei ole
koskaan ehdottanut Israelin pois ve­täytymistä
kaikilta (kaapatuilta)
alueilta."
Toisin kuin Y K n päätöslausehnas-sa
vuodelta 1967, missä vaaditaan
Israelia vetäytymään pois midiite-tyittä
alueilta, nu:. Kogers sanoi Yh­dysvaltain
katsovan, että "Israelin
tulisi vetäytyä Egjplln rajoilla nii­hin
asemiin, mls5ä oltiin ennen vuo­den
1967 sotaa sillä ehdolla, että de­militarisointi
voidaan järjestää ra­j
a l la sekä Sharm elSheikhissä kum­paakin
osapuolta, Egyptiäja Israelia
tyydyttävällä tavalla. .
PÄTVÄN PAKINA
VÄHÄN VANHOISTAKIN
Vaikka sanotaan, että ".sitä tikul­la
silmään joka vanhoja muiste­lee",
niin viettelys "vanhoista" pu­humiseen
on siksi suuri, että siitä
ei nyt päästä y l i eikä ympäri. .
Kysymys on .siitä "henkisesta"
muonasta", millä Suuren rahan
aiheuttavan mrs. Gandhille yhden
pahimman tappionsa nyt meneil­lään
olevissa vaaleissa .. ."
"Kahdessa tärkeässä osavaltios­sa
yksi maharadza, 3 rajmala-sia
ja kuningashuoneiden kymme­nen
jäsentä a.stuivat poliittiselle
lehdet yrittävät esim. Intian asiois- .-arenalle saattaakseen tappion pää­tä
puhuen ravita ihmisten tiedon­nälkää.
Nyt tiedetään ;a muistetaan, mi­ten
kävi Intian maratoonivaaleissa:
Mrs. Indira Gandhin johtama kong-rcssjpuolue
sai niin valtavan voi;
ton, että oikeistopuolueet eivät
• saaneet edes oppositioasemaa. it-sellcen.
Ja kuitenkin näillä oikeistovoi­milla
oli suuria toiveita, mistä ker­rottiin
(Lontoon Times) meille ca-naclalaisiilekin
mm. seuraavanlais­ta
puppua:
"Pääministeri Indira.. Gandhin
suunnitelma . maan prinssi järjes­telmän
lopettamiseksi on liittänyt
maharadzat (ylimyk.sot) melkoi­seksi
voimaksi.. •" ^
"Prinssien, joilla on vielä mei-koitien
mäqrä lojaalista kannatusta
entisissä osavaltioissa, uskotaan
ministerin ja hänen 'sosialistipuo-luecnsa'.!'
'Prinsseillä on melkoinen vaiku­tusvalta
entisiin alamaisiinsa useis­sa
osavallioi.ssa . . . 41 kuningas-huoncitien
jäseniä on vaalitaiste­lussa
j^oko itsenäisinä ehdokkaina
tai .Jan Sangh-puolueen ja oikeisto­laisen
Swantantra-puoluecn kan-,
naltajina . . . " . •
APn New Delhistä ennen vaaleja
läheltämäs.sä katsauksessa kirjoi­tettiin
liim. näin:
"Ensimmäinen kerta hallitseval­la
kongressipuclueella on huomat­tava
vastustaja neljän puolueeh ko-koomukicsta,
minkä ohjelmassa ön
yk.^i ainoa vaatimus, mrs. Gand­hin
tappioon saattaminen..."
"Neljissä alkäi-semmissa vaaleis­sa
on kongressipuolueen voittoa
pidetty aina itsestään selvänä asia-,.
na. Kysymys oli silloin vain voi­ton
suuruudesta..."
"Edellisissä vaaleissa kongressi­puolue
voitti 283 paikkaa, mutta
mrs. Gandhin voimat heikkenivät
kun kongressipuolueessa tapahtui
repeämä marraskuussa 1 9 6 9 . . . ",
"Suurin osa poliittisista tarkkai­lijoista
olettaa, että mrs. Gandhin
ryhmä (kongressipuolueesta) saa
ainakin 228 paikkaa parlamentista.
_Multa epäilyttävää on saako hän
riittävästi paikkoja yksinkertaisen
enemmistön takaamiseksi .."
"Siinäkin tapauksessa vaikka hä­neltä
jäisi 30 paikan vajausjcnem-mistöstä,
mrs. Gandhin uskotaan
jäävän pääministeriksi olettaen,
että hän saa itsenäisten ja vasem­mistopuolueiden
eduslajicn tu-
: , k o a . . . " , .
Lainasimme näitä lausuntoja oi­keastaan
liiankin paljon. Taricoitus
oli.kuUenkinesittää asia niin, ettei
siinä ore mitään mahdollisuuksia
antaa syytöksiä "väärintulkinnas­ta"
liiaksi lyhennettyjen lausunto­jen
perusteella.
Kuten yiläolevasta näkyy. Suu­ren
Rahan lehdistä huokui tämän
kysymyksen yhteydessä oikei-ston
sydänsuruja. Toisin sanoen, "suu
puhui sydämen kyllyydestä", eli
toivomuksista mrs. Gandhin johta­man
kongressipuolueen vaikeuksis­ta
j a mahdollisista vaalimenetyk-
.slstä.",
Niin voimakkaasti tätä "oikeis-tovoiton"
linjaa propagoitiin, että
Suuren Rahan lehdet tuntuivat it­sekin
uskovan omioi juttujensa
paikkansapitävyyttä ainakin osit­tain.
Valitettava seikka tässä yhtey­dessä
on vain se, että miltei koko
tämän maan ja mantereen lehdistö
on rahavallan kontrollissa.
Vain muutamia pikkulehtlä, jot­ka
joutuvat talstelemaanrjatkuvas-ti
elämästä ja kuolemasta raha-mahtia
vastaan, pyrkivät anta­maan,
objektiivisia kuvauksia niin
Intian vaaleista ja Vietnamin so­dasta
kuin esim. kotimaisista hlnta-j
a palkkakysymyksistä. '
T>öväenlehtlen rooU on kunnia­kas
ja arvokas. Mutta niiden levit"
tämiseksl ja , voimistuttamiseksi
joudutaan toistaiseksi tekemään
jättisuuria uhrauksia.
Tilanne tulee tietenkin muuUur
niaari ajan muutturiiisen yhteydes­sä,
sillä "totuus mui-tautuu har­maan
klvenkln läpi" kuten sano­taan;
Mutta toistaiseksi suuri osa
työtJätekevlstäkin joutuu ammenta­maan
tietonsa sellaisista lähteistä,
jotka ahtavat nykyajan kysymyk­sistä
se<laislä kuvauksia mitä an­nettiin
Intian jpjoliittisesta tilan­teesta
ennen mris Gandhin puolueen
saavuttamaa murskaavan suUrta
vaalivoiUoa. Surkea on tällainen
tilanne. — Kätlsäkouia.
» I l
II
i 1
I
"lll'*'';..;''': .1
\
\\\
V
' ' Il
I- 'liii-liii
' / ff
f '