Vapaus, June 21, 1924

              Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 21 p» — Sat, Jiine 21
X A P A U S Äänioikeuden käyttö Yhdysvalloissa
grf5Ä"ÄS..tirSSafÄÄSX^ Kapitalistinen politiikan täytv,_ tunnustaa Jtselleen,
ONNI SAARI AEVO V A A E A jetlä ne ei jaksa nontaa ihmjsia nellajseen vaalikuumee-
* Vastaava Toimilusapalainen kuiri he haluaisi. Tästä se., &aa luonnollisesti
Tärkein lienee se. että suuri
.!seen,
V A P A U S jnyyttää monia seikkoja, laricein nenee se, eiu* »uu.i Ulkonaisesti '=:;vo, vaatimaton ja
( L i b e r t y ) . 'määrä äänioikeudellisista työläisistä eivät ole olosuh- rauhalHnen, ty-iDillinen Uuden Eng-u
T}e only organ °f käyttämään oikeuttaan. M i i - j lännin kylä, 'u.dhamin kauppala
B^uJday -tei vhtä vaikuttavana voitaisiin pitää sitä, että .Ameri- Massachusettsissa, kätkee marmori-
M i n i n : u m c h a r ^ i k a n - k a n s . on jotenkin kyllästynyt niihin suurmattomiin -,,:rSu:af'St^T
.•iattoman työ-emisen
kautta,
koko maail­massa
kuuluisaksi tulleet nimet —
ovat yhä edelleen tämän rikoksen
uhrina. Kolmi.sen vikkoa sitten tuo­mari
antoi lausunnon, jossa hän h y l ­käsi
puolustuslakimiesten vaatimuk­sen
uudesta Jjuulustelusta siinä sa­massa
tuomioistuimessa, missä Sacco
j a Vanzetti olivat tuomitut väärien
todistuksien perusteella. Lausunto
annettiin sillä tavalla, että lain sal­lima
kolme päivää valituksen tekoa
varten meinasi livahtaa puolustajien
käsistä käyttämättä. Kuitenkin asia
saatiin tietää vimeisenä päivänä ja
koska ei uudesta kuulustelusta pää­tettäessä
lainkaan oltu kuulusteltu
Saccon puolustajien todistuksia niin
vedottiin asia uudestaan.
Viime syksynä, jolloin asia vedot­tiin,
tarkastettiin oikeudessa Saccon
MeätienMDeii oikeusrikos
^ . • • ^/^«!^£t*^!!f?i^^v $9 9^ knlmP kk iAmerikan äänestäjistä voivat enää pitää juuri muuna
Canadaan vk. $4.00, puoli vk. l^.^b, icolme K K . i i
11.50 ja ykii kk. 75c. . jkuin poliillL^na teatterojmisena kahden valtapuolueen
Yhdysvalcoinin ja Suomeen, yksi vk. 15.50, puoli 1 [^(..j^jnäi^iä kamppailua. Ja vaikkapa joskus olisi suu-
'^'X^iliaks^ia.^joita^ei seuraa raha, ei tulla lähettämään. | riakin ristiriitaisuuksia kumpaankin puolueeseen järjes-paitsi
a«iamie-iten joilla on takaukset^ !täyt}neiden politikoitsijoiden ja kapitalistien välillä,
Registered at the Post Office Department, Ottawa, niin ei noitakaan kysymyksä voida kohottaa yläpuolelle
ta second class matter.
Tiistain lehteen aijotui ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tem
lehteen torstaina kello 3.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitijan per-
»oonaliisella nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
"Huonoja paimenia
Canadan porvatisto on lakkaamatta kärkäs jakele­maan
muistuluksiaan järjestyneille työläisille milloin
minkinlai.sesta oletetusta iepäkohdasla. Mutta kuka en­nen
kaikkea muistutuksia tarvitsee, niin on se j u u r i ca-
, nadalainen porvari. Vaikka hän onkin ottanut elä­män
tehtäväkseen hisnek.sen, niin ei hänestä Joppirjen
lopuksi ole siihenkään. Korkeintaan kykenee hän
suurempien saalistajien juoksupojaksi.
Muiden tuontilavarain ohella Canadaan tuodaan
vuositttain suunnattomat määrät troopillisissa maissa
kasvatettuja hedelmiä. Suurelta määrältä Länsi Inti­asta.
Multa Kanadalainen liikemies ei pysty niitä
hankkimaan suoraan tuotantoalueiltaan, vaan ne os­tetaan
yhdysvaltalaisilta tukkukauppiailta. Niinpä esi­merkiksi
viime vuonna Canadaan tuotiin kaikkiaan kak­si
miljoonaa hananaterttua, mutta näistä tuotiin suo­raan
Canadaan ainoastaan parikymmentä tuhatta. Sa-
, moin tänne tuotiin 18,000,000 paunaa cgrapefruiteja»,
josta summasta ainoastaan noin 400,000 paunaa tuO'
tiin siioraan Länsi Intiasta. , . ^
Canadan kauppa muillakin tropillisen ilmaston tuot
teillä on stiuri. Nykyään tuotetaan niitä Canadaan noin
100,000,000 dollarin arvosta vuosittain. Yhdysvaltain
laivanomistajat, tukkuliikkeet, rautatiet j a kaikenlaiset
keinottelijat kermovat näiden tuotteiden välityksestä
' h u i k e i t a summia. Canadalainen porvari on sellaisen
nappisaksän tasolla, ettei se kykene hankkimaan maas
sa tarvittavia tuotteita suoraan sieltä.missä niitä tuote*
taan.
Jos voitaisiin ojettaa, että porvaristo haluaisi jos­kus
valvoa kansan etuja, koettamalla välittää sille (a
varaa mahdollisimman halvalla, niin tässäkin tapauk-
' sessa olisi t^män maan liikemiehillä tilaisuus tehdä jo­takin.
Mutta canadalaiset enempää kuin muidenkaan
; njuiden saalistajat eivät väiitd minkälaisiin nutinkuii-sucksiinjöudutäah
kunhan vcaip hisncstämiscssä on>aa-tu
niloluksi känsarijoukoilta viimeinenkin sentti. Cana
dan liik^miei}ten ileKtäya^ t.irpoeltomia
. jj^ hyödyttöiniä syöpäläisiä he lodcila yhteislcunta-tailQu-dessarame
ovat.
jokapäiväisyyden. Periaatteellisesti erimieliset puolu­eet
ja niiden välillä edes uskollaval voimasuhteiden
kilpailukykyisyydet voisivat suuresti asiaa toistaiseksi
auttaa. Sosialistipuolue kykeni aikoinaan hieman tuol­laista
virkistystä antamaan, mutta sekin on kuoleentu-nut.
On kuvaavaa ottaa muutamia numeroita valaise­maan
äänestäjien suhtautumista vaaleihin- Vuonna 1920
otti vaaleihin osaa 26,705,346 äänestäjää. Tämä oli ai­noastaan
49 prosenttia äänioikeuden omaavista kansa­laisista,
joita tuona aikana oli 54,421,832. Vuotena
1922 oli 33 valtiossa kuvernöörien valintaan osaaottajia
kaikkiaan 15,185,071 ja näissä valtioissa oli äänioikeu­tettuja
kaikkiaan 38,434,483, joka tekee vain 39 pro:
senttiä. Ja yleisten laskelmien mukaan käyttää Ame­rikassa
äänioikeuttaan keskimäärin vähemmän kuin
puolet niistä, j o i l l a tuo oikeus on.
Amerikalainen työläinen on kyllästynyt äänestä­mään
niitä ehdokkaita, joita se ei tunne itse asettavan­sa.
Se on käytännössä oppinut pitämään vaaleja vain
jonkinlaisena suurena poliittisena remuhetkenä, jolloin
ääntä ja sanoja on paljon, mutta vähän asiallista sisäl­töä.
Ja se joka ei vaalien aikana sitä tunne, hän tun­tee
sen vaalien jälkeen k y l l i n selvästi. Tämä johtaa
yhä suuremmassa määrin heitä omintakeisen politiikan
kanhattajiksi. — Eteenp.
Parlamenttaarisia vaatimuksia
Ranskan konununistipuolueen jkeskus on määritelty
parlamentaariset reformivaatimuksepsa seuraavaan tä-
,.,7paan:; ' f v . • . : ' ••
Täydellineh amnestia kaikille luokkataistelun soti­las-
ja siviili-uhreille,' mukaan luettuina kuolemaantud-
. mitut Sadoul, Guilbeaux y . ' m . , j a b n heidän päästävä
nauttimaan entista virka- y. m. eduistaan.
Pikainen ja ehdoton rauhiuitila neuvostovaltojen lii>
ton kflnsfia ' •
Ruhrih alue tyhjentiettävä. -
Versailles^in sopimus peruutettava
Eksperttikomissionin suunnitelma hyljättävät
- Hävitetyt alueet kunnostettavat verottamalla Rans­kan
j a Saksan sotahyötyjiä.
8-ttinnin työaikalakia tiukasti noudatettava.
Valtion v i r k a i l i j a in l,8iQ00 f]'angin palkkavaatimus
hyväk«yttävä j a heille myönnettävä oikeus ammatilli­seen
järjestymiseen.
Eläkkeet kohotettava kalHsla aikaa vastaaviksi.
Todellinen yhteiskunnallinen vakuutussysteeml to­teutettava,
mutta tähän älköön käytettäkö palkkälyheft-nyksiä.'
Palkkaverotus lakkautettava j a taannoin säädetty 20!
pros. tuloverotus peruutettava.
On kokonaan muokattava uudelleen verotussystefemi,
mikä nykyään kuormittaa melkein yksinomaan työtä­tekevää
väestöä.
Sotilas-, laivasto- j a siirtoraaamenoja vähennettävä,
ja säästö käytettävä työväen asunto- ja tervieysolojen
parantamiseksi; taistelua keuhko- ja sukupuolitauteja
sekä lasten kuolevaisuutta vastaan.
Vuokrat taksoitettava. "/
Siirtomaiden asukkaiden ja sanomalehtien vapaudet
taattava. ,
Hävitettyjen alueiden korvausasia tarkistettava koko
Jaajuuiiessaan; sotavahingot korvattava köyhille j a kes­kivarakkaille.
V
; E^^ ovat, kuten sanottu, vain
sellaisia päivänvaatimuksia, jotka käy laatuun ripeästi
ratkaista parlamenttaarista tietä, mikäli enemmistönä
pleva yasemmistolaisbloki tahtoo. Varsinkin kun" useim­mat
näistä vaatimuksista ovat sellaisia, joita mainitu
bloki etinen vaalitaistelua ja sen arkana kuulutti omi­naan.
Näiden reformieri läpiajamisessa tulee tietysti
kommuiaistinen parlamenttiryhmä kaikin tavoin ole­maan
mukana..
Yhteishengen koulu
Osuustoiminta, etenkin kulutusosuustoiminta, on s i ­käli
yhteishengen koulu, koska se siinä myöntää näkö
alan kaukaiseen tulevaisuuteen j a korkeimpaan kehityk­seen.
Itsekkyyden ylimmällä asteella on siinä tyydytyk­sensä.
Tässä yhdistyvät yhteishenki j a itsekkyys. Tä­mä
yhteensattuminen on harvinaista. Voidaan pyrkiä
siihen, että se tulisi yleisemmäksi. Voidaan oppia, ettei
halvemman ja paremman Qston hetkellinen etu ole ai
hoa hyöty, minkä osuuskauppa kyllä usein suo, mutta
s i l l o in tällöin ei voikaan myöntää, vaan että asian edis­tämisessä
toimitaan tärkeän kulttuuritehtävän hyväksi,
tehtävän, joka ei tuota ainoastaan iloa tekijälleen, joka
tehtävänsä ymärtää, vaan jossa mukanaolo välittömästi
tai välillisesti tulee myös hänen siveellisen onnensa hyö
dyksi. Tähän nähden on pienempi objektiivinen mer­kitys
sillä, että itsekkyyskin kostaa itse itsensä osuus-toimiiinallisessa
tietoisuudessa j a oman edun pitkittä
misessä. Mutta on erittäin tärkeätä huomauttaa siitä­k
i n , että ahdashenkinen it8€4ckyys vähiten, kaukonäköi­nen
j a väliptunut paljoa enemmän j a jalostunut eniten
ovat omiaan tarjoamaan osuustoiminnalliselle pyrki­mykselle
turvan niiltä tavattomilta haitoilta, j o i l l a ny­kyajan
talouselämän rajuilmat uhkaavat, kunnon per
heenisää j a huolellista perheenäitiä. Usein vedotaan
uhrautuvaisuuteen moninaisia tarkoituksia varten. K i i ­tettyhän
on työväenluokan uhrautuvaisuus yhteisten ta­loudellisten
etujen hyväksi. Osuustoiminta asettaa uh­rautuvaisuudelle
vain vähä'isiä vaatimuksia; se palkitr
see vaaditut uhraukset enimmäkseen välittömillä eduil­la,
vieläpä ahtaim^aan itsekkyyteenkin nähden. Mutta
se tulee saavuttamaan sitäkin stiuremman kukoistuksen,
mitä enemmän siinä yhdistyvät keskenään taloudellinen
itsekkyys j a yhteishenki j a mitä enemmän tämä pää­määrä
tulee, tumxdtuksi kauneutensa ja arvonsa puo­lesta.'
^ '
Sellaistenkin jäsenten täytyy osuustoimintaa iloiten
tervehtiä, jotka nyt liittyvät siihen odotetun välittömän
j a ulkonaisen hyödyn toivossa, on syytä toivoa, että
monet näistä osuustoiminnan kautta tulevat sen kelpo
kannattajiksi. Arvokkaimpia ovat alusta pitäen ne, jot-
Ica odottavat kestävää j a varmaa Kyolyä liikkeen tule­vasta
kehitybesta. Ne osoillauluvat uskollisiksi j a har­rastavat
juuri tämän kehityksen edistämistä. Mutta k a i -
kista arvokkain on se> j o ka on oppinut sen aatteen ar­von
missä «Sian ydin on j a tätä aatetta koko" sydämes­tään
kantiatt^, hänelle yhdistyy omien jälkeläistensä
onni hänen 'kansatisa onneen j a ihmiskunnan onnelli­sempaa
tulevaisuuteen.
pyssy j a se kuula, joka tappoi South
Braintreen palkanraaksajan. Silloin
ampuma-aseiden erikoistuntija, A l ­bert
H . Hamilton osotti, että mur-haluotia
ei mitenkään olisi voitu
ampua Saccon pyssystä. Nyt kun
hän yrittää tarkastaa valtion eks­perttien
aivan päinvastaista lausun­toa,
vertaamalla heidän esittämiä
mittauksia alkuperäisiin murhaluo
din j a pyssyjen mittauksiin, hän on
havainnutkin, että todistuskappalee­na
tarjotaan hänelle ei alkuperäistä,
vaan aivan toista pysyn piippua.
Uudessa vetoomuksessa tullaan syyt­tämään
j a näyttämään toteen, että
näitä todistuskappaleita on väären
nety, samalla kun ne ovat olleet k o ­ko
ajan oikeuslaitoksen huostassa.
Tekaistujen syytöksien perusteella
tuomittiin Nicola Sacco j a Bartolomeo
Vanzetti^ murhasta, helnäTcuuIIa v.
1921. Juttu on herättänyt voimak­kaita
protesteja useiden maiden työ­läisiltä,
sillä käsitetään tämänkin
olevan tapauksen, jossa työnantajiUe
vihamielisiä militanttisia työväen
taistelijoita pyritään lakaisemaan
pois tieltä.
^^«tettiin. osottavat J * f ° ^ h -
Sodan raatelua
militaristien, maaparoonien Ja kapi­talistien
hallitus tuo teille-^apua.
Teidän on ryhdyttävä vapaustai-teluun.
Vain te voitte pysäyttää
taantumuksen j a avata tien maanne
tulevaisuuden kehitykselle.
Te olette osottaneet hyvää tais^
teluhenkeä. Huolimatta halEtaisen
terrorista olette te uljaasti ' t o r j a -
neet kapitalistien 5% maaparoonien
hyökkäykset. Te olette osottaneet
itsenäisyyttä pakottamalla työvSen-johtajanne
kieltäytymään hallituk­sen
tarjoamista virkapaikoista. Te
olette tuominneet sen turmiollisen
ammattiunio-lain. Muta se ei ole
kylliksi. Teidän on hyökättävä taan­tumuksen
etuvarustuksia vastaan.
Järjestäkää voimanne taisteluun
kansalaisvapauksien puolesta. Kii­rehtikää
työläisten j a talonpoikain
puolueenne muodostamista, mikä
vain kykenee johtamaan vapaustai-teluanne.
Puolueenne tulee, olla
riippumattoman porvariradikaaleis-ta.
Tuokaa esiin vapäusohjamanne j a
taistelkaa kunnes, se on läpäissyt.
Vaatikaa: kansainvahalsta halli­tusta;
heti toteutettavaa yleistä ää­nioikeutta
miehille j a naisille ilman
mitään rajotuksia; j^distymisoike-utta
lakko- j a koUektiivisopimuksien
oikeutta; poliittista mielipidevapaut­t
a ; kokoontumisvapautta — oikeutta
kokoontua ilman poliisin saapuvilla-oloa;
todellista paino- j a puhevapa­utta
työväenluokaUe. Tuokaa esiin (RiäURSn f , , - i - . .
myöskin taloudelliset vaatimuksenne, vapautu!" "
Työv^iilUGNkan
niassa
Ennen vuotta 1921, j o l l o in Rumanian viranomaiset
panivat käyntiin tunnetut^jojahtinsa kommunisteja vas­taan,
o l i viimeksimainituilla jokapäiväinen äänenkannat­tajansa"
«Socialismub. Mutta 1921 mykistettiin lehti
j a vasta 1922 saattoi se jälleen ruveta ilmestymään,
mutta varojen puutteessa vain kolmasti viikossa. JVi-ranomaiset
asettivat kaikkia mahdollisia esteitä sen i l ­mestymisen
tielle j a varsinkin postissa oltiin nbldcelia
takavarikoimaan ja hukkaamaan lehden numeroja.
Puolueen oli tällöin organisoitava oma postitoimensa,
minkä kautta he saattoisat taata t i l a a j i l l e säännöllisen
lehden saannin. Lehden talous on vähitellen paran
tunut siinä määrin, että se alkaa nyt ilmestyä kuusi ker­taa
viikossa, mikä puolestaan osoittaa liikkeen lujittu­mista
j a juurtumista suurien työtätekevien joukkojen
keskuudessa.
Julaistujen virallisten tietojen
mukaan oli joulukuun 31 pnä 1916
kaksi kolmasosaa Saksan asekuntoi­sista
miehistä 18—45 ikävuoden
välillä kutsuttu aseisiin ja sodan
lopussa oli tämä luku kohonnut 89
prosenttiin, Noin 32 prosenttia ko­ko
Saksan miespuolisesta väestä
palveli armeijassa sodan aikana.
V. 1921 julkaistussa Saksan t i ­lastollisessa
vuosikirjassa mainitaan
sodassa kaatuneiden lukumäärä
noin 2 miljoonaksi. Sodan ensimäi-nen
j a viimeinen vuosi olivat SaK-säle
verisimmät. V. 1914 kaatui
14 pros. sodan aikana kaatuneiden
kokonaismäärästä j a v. 1918 o l i tä­mä
prosenttiluku 22. 25 prosent­tia
kaikista kaatuneista oli 19—^22
vuoden ikäisiä, 50 prosenttia 19-
25 ikäisiä j a 60 prosenttia 19—29
vuoden ikäisiä. Siis-60 prosenttia
Saksan 2 miljoonasta kaatuneesta
oli parhaissa voimissa olevaa väes­töä.
Melkein saman prosenttimää­rän
kaatuneista muodostivat nai­mattomat
miehet.
Kuolevaisuus saarron johdosta o l i
kaksi kertaa suurempi tavallista.
Ravintosuhteidien niukkuudesta levi­si,
taudit. JCeuhkotautl tappoi yksin
sodan aikana Saksassa 75,000 i h ­mistä.
Syntyväisyys väheni myös­kin
tavallisuudesta huomattavasti.
Koko sodan ajan oli syntyneiden
lukumäärä jokaista 1,000 naista
kohti 120 lasta j a v. 1916 ainoas­taan
60. V. 1915 j a kolmena seu­raavana
vuonna oli kuolleiden luku­määrä
suurempi kuin syntyneiden.
Yhteensä kuoli Saksassa sooan a i ­kana
j a sen jälkeisinä vuosina 2,-
«00,000 henkeä, mikä merkitsee
kuolleisuuden lisäytymistä 60 pro­sentilla
tänä ajanjaksona.
« ° ^^attuna sama S ^ ^ !
vereitamie kohtaa». i > ^ tc
G u m m a s s a j a n ^ u , ^ ^ ; Tofc,.,
Nama o s o t t a v a t . ^ .
Joo poimia ja » « r l ^ t ? " " ^ ^
J^eenne toimivimmSl^ ^
? a t jäsenet siten \ i
oukkonne ja j ä S S t ' ^ ^ .
tajattomiksi. ^ ^ ^ " ^ « ^ j o i.
T^^- «maisia StV' ^
työväenluokan e t u j e n » ^ " ^^
kiessään niitä i s k e e v ? "^
T«Wän on n o s t e ä V ^ teit,
f . niiden p u o l u s S e l l ^ - ^ ^ -
taistelunne poliittS^^
P - l e s t a v a a S r ; , -^
tusta, jotka poliittista -/»J^-
tensä takia ovat SoL""*^^
tikaa kaikkien p o S l ^ ^ ' ^
lopettamista t»CSS"
pautamista. ^
Muodostakaa Työläisten ja T J .
Po^am Puolue taistelemaan JJ:;
ohjelmanne puolesta.
, Alas maaparoonien, tniUtarisöe..
byrokraattien ja monopolistirS
Aivan tarkkaa tietoa siitä miten
paljon sota hävitti ihmisiä Saksas­sa
että muualla ei ole olemassa. Se
katkoi 'elämää. niin mohella tavalla.
Mutta riittävät^ käytettävissäkin ole­vat
tiedot osotitamaan sitä kauheaa
häyi^fitä mitä militarismiin j a so-tiaitiiiifldun
sisältyy.
ain asema
Japanin sisäpoliittisesta elämästä
antaa valaisevan kuvan Kömmunis-lisen
Internationalen Japanin työ-läiisille
j a talonpojille äsken osotta-ma
kirjelmä. Kirjelmä on taiste­luun
kehotus j a työläisten j a talon-kieltää
teiltä kaikki oikeudet, ar-
Seuraavalla tavalla siinä Japanin
työläisille j a talonpojille puhutaan:
Kaupunki, j a maaseuturaatajat:
Maanne on maaparoonien, milita­ristien,
byrokraattien ja kapitalisti-monopolistien
luokan vallassa, joka
kieltää teiltä .kaikki iokeudet, ar­mottomasti
riistää tettä j a sortaa
teitä julman väkivallan kädellä.
Sen vimeisen suuren onnettomuu­den
jälkeen, joka teitä syyskuussa
kohtasi, on sprto käynyt yhä suu­remmaksi
j a joukkojen keskuudessa
leviää tyytymättömyys j a kapinalli-suus.
Valtaluokkanne en kokonaan ky­kenemätön
ratkaisemaan maassanne
vallitsevaa taloudellista pulaa, ja
suorittamaan suhteitten .ennalleen
leen rakentamista. Kun hallitsijan-ne
kehottavat teitä huolehtimaan
kansakunnan eduista, on niideii a i ­noana
pyrkimyksenS vain kahinasta
mahdollisimman ^ suuri hyöty itsel­leen
kansakuntaa kohdanneesta on­nettomuudesta.
-Kiistelyssään saa­lista
e l teidän olojenne parantami­seksi
ole mitään tehty. Satoja t u ­hansia
asuu vielä tilapäisissä hök-celeissä
kSyhyyd^^ssiä j a kurjuudessa.
Kymmeniä tuhansia on tyottömäria
tuhansia hävitettyjä maatiloja on
jätetty hävitystilaan. .
Hallitsijanne eivät voi tarjota
teille mitään paranntismahdollisuöt-t&:/
saihääh aikaan "kun "maa on me­nossa
amerikalaisen rahavallan k a -
siin, tulee se ^ilyttäniäan riiskdil-enne
lisätaakan, -ulkomaisen pääo-man
riiston kauta j a tekemällä hal­ituksenne
ulkomaisen imperialismin
välineeksi.
iVahäluokkanne, maaparoonit, mi-litMistit,
byrokraatit j a siiurmonopo-listit,
joutuessaan tekemisiin pulan
kanssa, jota ne. eivät voi ratkaista,
j a nähdesään vastassaan nousevan
kapinallisuuden aallon, käyvät yhä
hurjemmiksi yrittäessään pitää val­taa
käiis^än. ; '
cVaarallisten aatteiden» kummi­tus
kiusaa valtaluokiaanne j a se
turvautuu' terroriin sitä hävittälk-seen.
Korealaisten työläisten jouk­koteurastus,
Kameidokissa tapahtu­nut
japanilaisten/työläisten murha,
Nagojassa äsken työläisille ann^iuc
julmat tuomiot j a edessäolevat o i ­keusjutut
kommunisteja vastaan To­kiossa
— henkilöitä vastaan, joiten
ainoa rikos on se, että ovat tais­telleet
raatajain asian puolesta —
kaikki nämä osottavat valtaluokkan-ne
julmuutta. Se tuntee,-että sen
valta on uhattu.
(Muta valtaluokkanne koettaa
käyttää myöskin oveluutta teitä or-juuttaaksen.
Valtiaanne tarjoavat
teille valheellista" työväenunioittennc
tunnustamista, jos te suostutte pe­lastamaan
riistäjänne lähettämällä
edustajia kapitalistien Kansainliiton
Työtoimiston konferenssiin Gene­veen.
Ne tarjoavat teille lainsuo­jaa
ammattiunio-laillaan, mikä to­dellisuudessa
halpaisi teidän järjes­tönne.
Ne koettavat lahjoa johtaii-anne
korkeilla hallinnollisilla virka­paikoilla.
Ne tarjoavat teille ma.j-oikeuksia,
mitkä ratkaisisivat vuok-rariidat
maaparoonien eduksi. Ne
puhuvat yleisestä äänioikeulesta,
mutta eivät ne sitä aio teille a n ­taa.
Kaikkia keinoja j a temppuja
ne käyttävät pitääkseen teitä ^ k a b
littuina. •
Merkillepantavaa on, että tyranni-mainen
Venäjän tsaarin hallitus en­nen
V . 1905 vallankumousta käytti
samallaisia sorto- ja petoskeinoja.
Mutta Venäjän työläiset hylkäsivät
tvirallisten» unibitten tarjouksen j a
sen sijaan taistelivat kukistaakseen
tsaarin vallan j a perustaakseen *o-:
man valtansa.
, Maa-.ja kaupunkiraataja^;
Te olette äänioikeutta vailla, työt­tömiä
j a nälkäännäätftymys ttrijottaa
^ i t ä vastaan eikä teidän valtiaanne
voi tarjota teille mitään muuta kuih
lisääntyvää ;riiätöä j a köyhyyttä sekä
sortoa,, mikä painaa teidät jälleen
orjuuteen. Radikaalinen porvaristo
koettaa voittaa teidän kannatuksen­ne
olemalla taistelevinaan uudistuk­sien
puolesta, mutta ne ajavat vain
omia etujaan. Varokaa niitä.
Hallitus hajotti äskettäin parla­mentin
j a »vetosi kansaan>. Mutta
teillä ei ole mitään äänioikeuta vaa­leissa.
(Julistus on annettu vähää
ennen äskeisiä vaaleja.). Jos te
luulette, että hallitus vaihdos paran­taa
teidän olojanne, tulette te pet­tymään.
E i mikään byrokraattien
oCaesar on vanhassa maail­massa
ihmiskunnan edustaja.
Hän aukaisi Rooman portit
maailmaan.»
Maailman kuulu tanskalainen kci-tiikko
George Brandes on vastikään
saanut valmiiksi ^ teoksensa Cajus
Julius Caesarista, tuosta muiraistn
Rooman kuuluisasta hallitsijasta j a
valtiomiehestä. Seuraavassa Ivhyt
katsaus Caesarin eläbänvaihnisiin
Brandesin teoksen perusteella.
Noin v. 100 ennen ajanlaskumme
alkua syntyi Roomassa keskivarak­kaasta
aatelisperheestä poika, j o n 'a
nimeä Julius, hänen syntymäkUukau-tensa
(heinäkuu) länsimaisissa kie­lissä
vieläkin karitaa. Suvun jälke­läinen
sattoi tarujen taivalta seura­ten
juontaa juurensa aina Iliadin
sankareista ja vanhoista Rooman
kuinkaista, vieläpä Rooman ja Hel­laan
yhteisestä suuresta jiimala.i a-resta,
Afrodite-^Benuksesta.
Äitinsä Aurelia antoi Cajus Cae­sarille
mitä huölellisimman , '•. :va-tuksen
j a nerokas Antonius Gnipho
juurrutti häneen kreikxatatshehgRh
elävöittämän sivistyksen. Marius,
teutoinien voittaja, kansanpuolueen
suuri sotapäällikkö, oli hänen eh<>n-sa,
ja jo aivan nuorena poikana
Caesar tunnustautui ^mariuslaisekai.
Sulia, ylimyspuolueen julma johta­ja,
eli vielä j a uhkasi uhmailevaa,
keikarimaista Caesarnuoru kaista/
!16-vuotiaana menee Caesar naimi­siin
Sornelian, mariuslaisen tyttären
kanssa, josta Sulia vaatii hänen ero­amaan.
Caesar ei tottele, mutta pe-lastuakseen
täytyy hänen 17-vuoti-aana
paeta Vähään Aasiaan, jossa
harjoitti helleenisiä opintoja puhe-t,
aitoa j a • sotilaselämää. Heti Soi­lan
kuoltua hän palaa Roomaan, c-öiintyen
rohkeasti senaattoreja vas­taan
syyttäen heitä kiristyksistä.
Tulkoon tältä ajalta mainituksi eräs
seikkailu hänen kuningasluonnst^aan
kuvaavana. Caesar oii v . 74 mat­kalla
Rhodos-saarelle V ottaakseen
siellä vielä opetusta roomalaiselle
valtiomiehelle niin tuiki tärkriissä
puhetaidossa. Välimeri' on näihin
aikoihin merirosvojen vallassa. Cae­sar
Joutuu heidän vang^ikseen, mut­ta
rosvot lupaavat, vapauttaa hänet
20 talentin; (75,000 Smk.) lunnai­t
a vastaan — «Minä olen enemmän
arvoinen», sanoo Caesar, «te saatte
'50 t^Ienttia». Caesar kirjoittelee
kreikkalaisia runosäkeitä', rosvot i -
martelevat häntä, mihin hän vastaa
lupaamalla hirtättäa heidät kalkki
— minkä hän myöskin vapaaksi
päästyään oitis pani toimeen..
Moni iRooman i<vSes saavat^ san-
Jtarimaineensa sangen .nuorena —•
Caesarin sautin ;»lcalainen j a vas­tustaja
Pompeiushan esim. marssi
Aasian, sotat-etldltä Roomaan -juhla-triumsissa
jo 25-vtiotSaana — mutta
Caesarilta Irulau aika Roomassa p a l ­vellessaan
VTlrlcasarjan läpitse as-teettain,
Icuten sääntö oli. Se oli
pqliittista voimainmlttely senaatin,
'Eaton j a vanhan ajan. suurimman
sanataiturin Cireron kanssa. Cae­sar
oli tällöin jo nopea päätöksis^
sään, teukoamatta toimessa iäBtM-sevä
ylellinen elämässään — - t e k i
huikeite velkoja — mutta samalla
järkähtämätön otteissaan, /ylhäisen
ryhdikäs ja puhujana vaUla vertaa.'
Hänen äänensä kuuluva Ja kirkas,
ilmehtimisensä tulista — kemuissa
ja juhlajuomingeissa ainoa sehrä.
SiUä Caesar ei väistänjrt Rooman
ilonpitoa, ei l i i o i n , vaarallinen v a l ­loittaja,
ollut nirsu naisväelle.
N i i n kuluvat vuodet, Jopa vnosi-kynunenet
taistelussa senaattia Ja
kilpailijoitansa vastaan. Ei ole
tavaa, että CaesariHa olisi ollnt
villa se tie ja asema, niihin hän
temmin aste asteelta eteni. Tld
suoritettu tehtävä avasi tien
seen, entistään suurempaan, jokoi
sitten maailman voittaja 'sieMt-
•matta, voimaansa ja onneensa ai.
koen kävi käsiksi.
. V . 61 Caesar propreettrina ioid
Espanjaa. Se oli suuriin tekojhin
innoittava alku. Hänelle selvisi, et.
tä Roomassa hän häipyisi yhä yhyi
vään ylimysviheliäisyyteen, matt»
m^u maailma tarjosi hänelle miha
kaikkia kuviteltavissa olevaa. Soi-:
mitaan kolmiliitto (v. 59) Caesaiii,'
Pompeiuksen ja rikkaan Cimikxi;
kanssa, teko, jolla senaatin vaBa
yoimahermo oli katkaistu. Tiius.
jälkeen oli vain ajan kysymys, mii.:
loin "valta keskittyisi yhden' ainiu
miehen käsiin. Sillä tasavaltahi.
nen valtiojärjestys oli asiallisesti ]^(
aikansa elänyt, läpikotusm turad-tunut
optimaatti-(aateiis-)elosteliii.:;
luokka oli kykemätön sekä sotun
että tasavallan traditsioonien noita-;
miseen.
Vasta 42-vuotiaana Caesarista tj--
lee sotapäällikkö. <Nyt hän Iaittiii.;i
tuu suoraapäätä ylikenraaliksi, jok;
jättää varjoon kaikki Rooman TJ!-:
takunnan kuuluisimmat 5otapää]li<;
köt, sekä vanhemmat että sillofeet^
Kymmenkunta vuotta hän näin vitt-tää,
kuulumattomia rasituksia. ka-.
taen, ollen lukemattomia kertoja;
henkilökohtaisesti hengenvaarassa,'
kunnes on tullut voittaneeksi ja kn-kistaneeksi
epämääräisen määrä
barbaarisia kansoja Galli8ssa>. It­kee
retken ' Reinin yli gennaaniea i
keskuuteen, pohjoisessa Pohjanrns-:
relle asti, vie legrioonansa Kanalin ^
y l i anglosaksien saarille — siihea;
saakka voittamien kansojen, tuDl^•.
mattomiin maihin. Galliaa ei a i iM
astaan vallattu, siitä on samalla td-|
lut ikiajoiksi romaaninen maa, krea-|
kalais^Toömalaisen sivistyksen oiiiJ>|
taja, josta Roomaan virtasi «B;;
rikkauksia että — legiooneja. S t - :
teli Caesar «kulkee Rubiconin j i aj
— «arpa on heitetty» — ja kiy,_P»-|
kotettuna, viisivuotisen kansaluso-.
dan Pompeiusta ja hänen kanutti-|
jiaan (ylimyselostelijoita) vastos^J
Tällä vaarallisella sotaretkellä_»ft;;;
lyötyään Pompeiuksen, heitaJÖ?^
Egyptissä kuningatar .Kleopsl*^;
leikkeihin — elämänsä ehkä
suuri erehdys - mutta sieltat- ;
selvittyään kulkee kolmen.maanog.
Aasian — <veni,vidi vid» — •^.;
kan ja Espanjan halki iom^l
murskaten matkallaan kaiken v a j ,
tuksen sekä Italiassa etä pro^^',
sa. Sitten viettää Caesar nehtiK^.
täisen voittajatriumsin ^ ' " ^ 1
Kansa saa kerrankin r o i ^ ^ i
«leipää j a huvituksia», voiteta^»
piot j a petturit saavat armoa,
viricoja ja luottamustoimia. ,
Caesar oli yhtä ^^^.J^^^ ^
nen voittajana, kum i^^^^
män luja taistehjana. ' J / ' ^ ^ ^ . ::
j a epäily eivät sopineet
piirteiseen luonteeseensa.
Rooman aatelisto, ^^f^^än
typeryyden Perikuva, oli " J ,
kukistettu. toPersatf^ ;
t o r i , konsuli, kansantnbu m, ^ -
ja- ylipappi « « « a r « ^ ^ ^ j ^ ;
tyä Vauhantoinuxn «^^ojaa-;
kansan parhaimpun """T^
tuvan yksinvallan »^"^^sana-tÄtävät.
suunnattoman
nitelmat askarruttnat f^t^jde»^
aivoja. Ne eivät voi t u D « ^ j ^
nimkyxksi ^^''^J^^^'