1961-01-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
,,,,,,,„,.|M,,,,,,,., Srvu2 Tiistaina, tammik. 30 p. — Tuesday^ Jan. 30, 1961 V A P A U S • ( U B K T T ) — mdependeat Labor Organ ot Finnish Canadians. Es-t a U p ^ Nov. 6, 1917.' Autborized as'»N0n4-.cIäss mail by tbe Post Office t}epärtment, Ottawa. Pub- U8hed::..^tbride weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus PablJ^ilng. Company Ltd.i at 100-102 Elm St. W.; Sudbury, Ont.^ Canada; Telephones: Bus. Office. OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury,'Ontario. Advertisfug rates upön «pplication; Translatlon free 6f cliarge. ^ TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk; 8.00 6 kk. A25 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 lEk. 4.80 luomessa: 1 vk. 9.S0 9 kk^ 5.25 Hiekka vähenee nopeasti aikalasista Sen-sijaan, että ryhtyisi veriruskeita syntejään paranta-r maan ja niiden aiheuttamaa Kongon surkeata tilannetta ;kor-jaaöiafriJTritm pääsihteeri Dag Hammarskjöld latelee huonosti salattuja uhkailuja, että jos eräät afrikkalaismaat ja muut vetävät joukkonsa pois Y K : n käytöstä Kongosta — i niin h ^ antaa suuressa viisaudessan mennäJEC<ragon tilari^ ^ teen kokonan hulinaksi, vetämällä kaikki Y K ^ joukot sieltä ; pois. Hänelle ei tule ilmeisestikään mieleenkään se; että ihmiskuntaa ei enää peloitella kummituksilla. Tuhannesti pa- .. rempi olisi, että mr. Hammarskjöld vetäisi tapahtuneista järlrevät johtopäätökset ja ryhtyisi vihdoin viimeinkin toteuttamaan sitä tehtävää, minkä Turvallisuusneuvosto Y K :n joukoille Kongossa antoi: Belgialaisten hetikohtainen kotiut- ' taminen, sekä maan eheyden-:^ ja itsenäisyyden takaaminen. " Selvää nimittäin on; että nykyisellään ei Kongon tilanne voi pitkää aikaa olla — ja YKn on käytettävä nopeasti etsikko-aikaansa hyväksi, sillä hiekko valuu nopeasti aikalasista. Suomen laajimmin leviävä työväenlehti. Kansan Uutiset, esitti - viime keskiviikkoisessa toimituskirjoituksessaan Kon- ^ gon tilanteesta seuraavanlaisen, paljon puhuvan läpileikkaus-: kuvan: Viikko viikolta ja päivä päivältä kärjistyy tilanne Kongossa ja kriisi syvenee. YK-joukkojen päällystön edessä suoritetaan julmia rikoksia näiden yrittämättäkään puuttua asioihin, Y K n arvovalta ja sen elinten päätökset on poljettu maahan, belgialaisten ostamien nukkejohtajien Kasavubun, Mobutun ja Tshomben terrori saa yhä räikeämpiä muotoja, Kongon kansan vastarinta hukutetaan rankaisuretkikuntien tuleen ja joukkovangitsemisiin ja belgialaisia sotilaita saapuu virtanaan maahan. Brysselissä värvätään avoimesti suur-ren rahan voimalla valkoista muukalaislegioonaa^ jonka avulla onT^aikomus murskata eräissä maakunnissa vielä jäljellä oleva Kongon laillisen hallituksen valta. On tödettJ, että Y K n tunnustaman laillisen pääministerin X^umumban kohtalo on nyt muodostunut Y K n koetinki-veksi. -Niin suuri rikos kuin oli jo hänen vangitsemisensa, niin-vieläkin törkeämpää on se kohtelu, jonka alaiseksi hän ort joutunut ja jbta ei yritetäkään enää peittää. Eurooppalaisten silminnäkijöiden kertoman mukaan oli Lumumban ja hänen kahden ministerinsä siirtäminen Thysvillestä Katan-gäari 'Tcauhea ja'inhottava näky". Heitä pahoinpideltiin sää-limät^'' belgialaisten 1 upseerien valvomalla lentokentällä. Heidg^;jqij-lffij^e,tty-toi^^ he tuskin voivat liikkua.;.' Heidät kaadettiin maahan; heitä lyötiin patukoilla, nyr-l; eil$ ja kiväärinperillä ja heitä potkittiin. Reuterin kertor mänjt mukaan lyötiin vangittuja ministereitä myös lentokoneena -ettäJentäjän oli puututtava asiaan, koska pa-hoihjpitely^ vät-ansi koneen lentoturvallisuutta. Ei ihme, että Elisabethvilleen saapunut Y K n välityskomissio estettiin ta-paai& asta Lumumbaa.. Eihän edes tiedetä, onko hän enää heniössä/'%ahvistamattomien- tietojen .mukaan hän on kuollut Jähöinpitelyihin. Belgian radio on ilmoittanut, että ai-näkili ministeri Mpolo, joka kuljetettiin yhdessä Lumumban kan^a, olisi kuoUut Katangan vankilassa: Vastuun kaikesta kanavat belgialaisten ja heidän marionettiensa ohella Y K n Kongon joukkojen päällystö ja pääsihteeri HamriiJffskjöld itse.!^ Näin pitkälle on hammaVskjöldiläinen Kongon politiikka asiat jo vienyt. ^^^3^^ hänen ministeritovereittensa siirtämi- »eaThysvillen sotilaskapinan jälkeen Leopoldvillen maakunnasta Tshomben ja belgialaisten terrorisoimaan Katangaan osoittaa, kuinka heikolla pohjalla Kasavubu ja Mobutu itse katsovat Väliänsä olevan. He eivät usko pystyvänsä pitämään enää kongolaisia kurissa omien santarmieÄsa ja sotilaittensa avulla, sillä Lumumban poissiirtämistä ovat samalla seuranneet tiedot, joiden mukaan Brysselissä värvätään eurooppalaisten muukalaislegioonaa mm. entisistä natseista ja SS-miehistä. Tuskin sitä on tarkoitus koota vain Tshomben tueteii, sillä Kasavubu ja Mobutu ovat omilla alueillaan vieläkin heikommassa asemassa. Voidaanko enää epäillä, ketkä Kongon johtajat ovat Y K n tunnustaman Kongon itsenäisyyden "kannalla ja ketkä ovat myyneet maansa takaisin belgia^ laiseksi siirtomaaksi. JKysymys ei ole kuitenkaan vain Kongosta. Jos Kongosta näissä oloissa muodostuu imperialismin sotilaallinen keskus Afrikassa, kohdistuu uhka kaikkia Afrikan jo itsenäistyneitä valtioita vastaan, ennen kaikkea niitän jotka ovat päässeet jo lujittamaan kansallisen itsenäisyytensä. Afrikan kansalliset valtiot sen paremmin kuin muutkaan imperialis- V min; vastaiset vallat tuskin voivat sietää tällaista Jcehitystä. Kuri kerran YKn johto antaa rikosten jatkua, saatetaan joutua palauttamaan laillisuus maahan Y K n ohitse. Niinpä esimerkiksi Yhdistynyt Arabitasavalta' on jo irrottanut joukkonsa Y K n päällystön alaisuudesta ja on vetämässä ne pois Konjgosta. Tämä tuskin kuitenkaan osoittaa muuta kuin väiivaihgtta itsenäisten Afrikan valtioideri^tilaallisissa toi-: meriiteissä. Vielä olisi kuitenkin aikaa palauttaa—YKnkin nimissä laillisuus Kongoon, mutta se edellyttäisi täydellistä poliiiikan muutosta. Huvialus "Santa Iitorian" kaappaaja, kapteeni Hem-ique Galyao, 65-vuo-tias sotilas, on joiildtueinee:!! suorittanut uhkarolikean tekonsa ilmeisesti yksinomaan kiinnittääkseen koko maailman yleisen huomion puoleensa, Portugalin diktaattorin Sala"zarin vastaiseen taisteluun. ' Galvao on Salazarin ja häneii edustamansa" puolueen 'Kansallisen unionin" vaimoutunut vihollinen. Pariinkin otteeseen on iäkäs kapteeni jo ehtinyt tutustua Salazarin täysiin vankiloihin ja,kokea maan valtioUi^- sen^ poliisin käyttämiä kuulusteluta-pojä, jotka Galvaon oman kertomuksen mukaan "eivät poikkea nimeksikään keskiajan inkvisitiosta. Erona^ on vain parantunut-tekniikka". Galvao on myös ehtinyt vapaana ollessaan useasti osoittaa pelotto-- muuttaan - ja suorasukaista asennoitumistaan päivä päivältä lisääntyville hallituksen vastustajille. Karattuaan .vankilasta Galvao 'ennen maanpakoaan ehti liittolaisilleen lausua mielipiteitä, joiden keskeisenä kohtana oli: • — Eortugah on ollut 30 vuotta puolustusvoimien tukeman diktaattorin vallassa. Siitä on tehtävä loppu, ja siitä tehdään loppu. . VANHA KENRAAU TAUSTALLA Vaikka Galvao puhuukin lujia sanoja ja suorittaa sensaatiomaisia tekojaan saadakseen kotimaassaan val- 0 o o o ö ö ö ö o ö ö a OTJ ö ö ö ff a o a o 02) § SYNTYMÄ- i : PÄIVIÄ i Mary Wauhkonen, R R. 3, Sudbu ry (Wanup), Ont., täyttää lauantaina, helmikuun 4 pnä 70 vuotta. Yhdynune sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. lassä olijat vaihdetuksi, hän ei.kuitenkaan edusta mitään Salazarin komennolle täysin vastakkaista tai edes radikaalia , suuntausta, vasemmistolaisuudesta puhumattakaan. K a a p p a r ikapteeni joukkueineen kuuluu "Riippumattomaan puolueeseen", jota johtaa maanpaossa elävä entinen Portugalin siviili-ilmailuliikenteen johtaja, kenraali Humbertö^ Delgado. Viime presidentinvaaleissa Delgado oli liikkeensä ehdokkaana, mutta jo ennakolta' selvän tappion jälkeen hänen oli paettava maasta. Poliisilla oli valmis "pidättämismää-räys hänen varalleen. ' Kiivaan vaalitaistelun aikana, jolloin Salazar "kansallisineen" .ei vie- Tä ollut turvautunut väkivaltaiseen painostukseen eikä vaalipetokseen, joiden avulla hänen valtansa "lopullisesti säilyi, diktaattori julkilausumas- *'saan syytti Delgadoa taantumuksellisuudesta. , "Koko riippumattomien ohjelma on huijausta. Eikä liikkeen tarkoituksena ple muuta kuin vanhan sotilas- :aristokratlan valtaan asettaminen. Liikkeen johtaja, kenraali Delgado on maamme synkin taantumuksellinen", julkilausumassa sanottiin. Tällaisen vuodatuksen tietysti voi jättää omaan arvoonsa, mutta sekä Delgado että kaikki hänen lähimmät miehensä todella kuuluvat vanhaan sotilasaate- Ihn ja vaikka heidän nykyistä toimintaansa Salazarin hallinnon kaatamiseksi onkin tyydjytyks"ellä tervehdittävä, eivät maan asiat heidän johdollaan ilmeisesti paljoakaan paranisi.' MERKITTÄVÄ VOIMATEKIJ* Kolmas voimatekijä, joka niin ikään on presidentin vaalin jälkeen painettu maanalaisuuteen, on "Yhtynyt vasemmisto", johtajanaan ja presidenttiehdokkaanaan Arlindo Vincen-te. Liikkeen edustama suunta on tällä hetkellä käyttökelpoisin Portugalin olojen muuttamiseksi. Sen vaatimuksena on koko Salazarin luoman terrorikonelston purkaminen, maan poliittisen elämän:dema-kratisoiminen (mm. äänioikeuden suominen 'naisille, kontrollin toteuttaminen vaalipetosten ja väkivaltaisen painostuksen festämiseksi, poliittisten vanjden vapauttaminen) - ja maan talouselämän uudelleen organisoiminen. Yhtynyt vasemmisto vaikka se tekeekin määrätietoisesti ja rohkeasti työtä päämääränsä toteuttamiseksi, ei voi omaksua Galvaon käyttämiä taistelumuotoja vieraana liikkeen periaatteille. . Siitäkään huolimatta, että on kysymys puhtaasti Portugalin si':äisestä asiasta ja taistelusta fasismia vastaan, jolloin vain voimakeinot auttavat. •-• • KAIKKI MUUTOS HYVÄKSI Tämä ei ole ensimmäinen kerta jolloin maassa suoritetaan räjähdysmäinen . ruutitynnyrin sytytysyritys vallankumouksen aikaansaamiseksi. Viimeksi kim sellainen tehtiin Etelä- Portugalin erääss^ varuskunnassa, vasemmiston johtaja Vicente lausui ajatuksen, joka sopii varmasti Galvaon tapaukseenkin: — Jokaista muutosyritystä' on tervehdittävä ilolla. Mikään muutos ei voi tuoda. pahempaa' tullessaan. Mutta meidän tehtävämme ei ole vairi sinistä seuraajina katsella mitä t a pahtuu; Meidän on oltava mukana niin pitkälle kuin meillä on yhteistä muiden oppositioryhmien kanssa ja käytettävä omia koeteltuja taistelu-muotojamme. J . M-koski. Aseistariisunta ' Mm asia Washington. — Presidentti Kennedy piti viikko sitten tiisailDfi VaJKoisessa talossa korkeimmaii t i ^ n konferenssin, tällä kertaa aseistariisunnasta, jota hän sanoi maailman kaikkein tärkeimmäksi ongelmaksi. Uusi presidentti, joka on omistanut suurimman'osan kolmen päivän pituisesta presidentinkaudestaän ulkopoliittisilla kysymyksille, kutsui luokseen ulkoministeri Ruskin, puolustusministeri McNamaran, varustusten ; supistamisviranomais-ten päällikön John McLoyn, ensimmäisen neuvonantajansa tietel-lisissä ja teknillisissä kysymyksissä Jerome Weisnerin, apulaisulkom^ nisterin Paul Nitzen ja erikoisileu-vonantajansa turvallisuuskysymyksissä McGeorge Bundyn. Konferenssin \ osanottajat olivat tutustuneet siihen raporttiin, jonka Yhdysvaltain Moskovan suurlähettiläs Thompson lähetti kahden tunnin keskustelustaan Hrushtshevin kanssa lauantaina. r SITÄIIIIIH JA IITÄTÄ VIISASKIN VIPU.UN Eräällä mielenvik^ten laitokn sella kaikki mieshoidokit vuoronsa perään kiipesivät lipputangon nokkaan. Tämä kummastutti kovasti laitoksen hoitajaa,' sillä hän ei ainakaan tiennyt syytä tähän kiipeilyyn. Illan tullen kun kaikki hoidokit olivat jo sisällä, päätti johtaja ottaa selvää hoidokkien päivällisestä tempauksesta. Hän kiipesi, myöskin lipputangon kärkeen, mitä siellä kärjessä oli? SiellS oli paperilappu, johon oli kirjoitettu että "Tähän päättyy lipputanko;" - - AIJATTA Parturi: / ^ M i n u s t a näyttää, että herran tukkaan on ilmestynyt harmaita hiuksia. Asiakas: — Sitä en ollenkaan ihmettele; — niin hitaasti kuin te sitä leikkaatte. Tuomitaanko Menderes kuolemaan? ~ Yassida; Turkki. -—Syyttäjä vaati viikko sitten tiistaina kuolemanrangaistusta Turkin entiselle pääministerille AdnanMenderesille ja kolmelle entiselle demokraattiselle parlamentin jäsenellei joita syytetään perustuslain rikkomisesta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Yasrädin bikeud«ikäynnin aikana esitettiin vaatimus* kuolemantuomiosta. Menderesia' ja Jiänen kannalta:-, jiaan sytetään siitä, etta he pidättivät useita opposition jäseniä, jot->^^vv, ka yrittivät Geyikiiin syyskuussa^ * " 1959 tutkimaan siellä esiint]^eitä^ .•>,.^ välikohtauksia. Meiideresin lähef-1111''"^^ tämien miesten kerrotaan pysäyttih' neen opposition jäsenet j a pakoitta-. , neen heidän lähtemään takaismv< Syyttäjän mielestä tämä oli rikos virallisessa tehtävissä liikkuvien parlamentin jäsenten koskematto-, muutta vastaan. Juttu lykättiin tamikuun 30 päi-vään. •.• llistuva Neuvosto-Karjala umaaiat elävät imii:: h - : 2 Ei ydinaseita Nöi^jaan> sanoo tyäyäienpuolue Oslo. Norjan työväenpao-lBieei| hallitns toteaa strarkäräjä-kaadeä 1962 ^ 1965 uudessa työ^ ohjettnaehdotiiksessaan, että pno: Inefen snhtantaminen Norjan va- 'nBt4niscen atomiaseilla on en-ndlftlui. nalUtiks on yksimielisesti hyvä^syidyt lansnnnon, missä mm. sattMban |>ikoltteen pyrfclvSA YKn piifitiKissa saunaan aikaan sopi-mofcidni as^istairiisantatolmenpi-teistit Jotka vähentävät kaikkien naSU^m sotilaallisia voimia ja aMttavat ydinaseet kansainvälis i tiralvonlaan siinä toivossa ctti vii^^idaan niin pian kuin mahdollista kokonaan poistetuksi. EnÄen tätä on erittäin tärkeätä että ydinaseiden. lieviiminen estetään ja atomlvaltojen lukumäärä rajoitetaan niin pieneksi kuin . mahdollista. Työväenpuolue pysyy edelleenkin kannassaan, ettei ydinäselatauksla varastoida Norjan alueelle. Vain kansainvälisen tilanteen oleellisen muutoksen johdosta, joka saattaa uhata Norjan turvallisuutta, työväenpuolue voi harkita mielipiteensä muuttamista, lausunnossa sanotaan. Tiesittekö, että... — Pastöroitu maUo säilyy terveellisenä ainakin kyihmfenen päivää, jos äe pidetääta jääkaapissa. . \Vien. :—• Pahamaineisen Eicli-mannin rikoskumppanin Franz Novakin pidättäminen Itävallassa on jäUeen pelottava todistus' siitä, miten helppoa tällaisen juA* talaismuriiaajan on piilnttella tässä maassa. ..Kun etsintäkuulutus, ,oli luettu Itävallan yleisradiossa, ilmoittautui poliisille .-heti >usei-- ta henkilöitä, jotka saattoivat sanoa, missä Novak on. J a niin natsirikollinen -pidätettiin; heti samana päivänä työpaikallaan, eräässä ; wieniläisessä. kirjapainossa. Jo vuonna ii945 olivat amerikkalaiset miehitysjoukot pidättäneet Novakin, mutta el kulunut kauaakaan, ennenkuin hän jälleen oli vapaalla jalalla. Sen jälkeen hän kaikessa rauhassa asui Itävallassa, ensin väärennettyä ja sittemmin oikeaa nimeään käyttäen. Kuitenkaan ei Novak ollut suinkaan tuntematon; tekijä sillä kaudella, jolloin Hit^ ler anasti Itävallan. ITÄVALLASTA KARKOTETTU 1934 ^ Itävallassa Kärntenissä syntynyt Franz NovakHiittyi maan natsipuolueeseen varsin varhain ja osallistui jo heinäkuun kapinaan 1934, jolloin liittokansleri Dollfus murhattiin. Novak pakeni silloin Saksaan, jossa liittyi synkänkfuluisaan "Itävaltalaiseen Legioonaan". Tämän vuoksi häneltä riistettiin. Itävallan kan-: salaisuus vuonna 1934. Kun Hitlerin _ joukot oli marssineet Itävaltaan, toimi Novak ensin juutalaisten siirtotoiminnan keskuksissa Wienissä ja Praha.ssa sekä sittemmin Berliinissä valtion turvalli' suuselimissä, missä hän niinikään erikoistui juutalaiskysymykseen. Siellä hän tutustui rikoskumppaniinsa Adolf Eichmanniin. SS-Haupt sturmfyhrerin arvoon kohonneelle Novakille oli uskottu tehtäväksi organisoida juutalaisten kuljetus eri keskitysleireille. Tässä tehtävässä hän on osallistunut ennen kaikkea Unkarissa 1944 n. 400.- 000 juutalaisen tuhoamiseen. LEGIONALAINEN PALAA _ ITÄVALTAAN - Tähän menenssä i0n Novakin s » danjälkeisistä vaiheista saatu var-mistettiTia tieto, että hän toukokuun 5. päivänä 1945 saapui Alt-Aussee' hen Steiermarkiin Itävallassa. Hänen seurassaan olivat SS-Sturm-bannfyhrerit Rolf Hans Gynther, joita edelleen etsiskellään. Vaikka Eichmann edelleen kuului sotarikollisten^ listalle, päästivät amerikkalaiset hänen rikoskumppaninsa No vakin varsin pian vapaaksi Herbert^ Dolakin jiimellä tämä pestautui sit' ten erään talonpojan palvelukseen Braunaussa. Myöhemmin hän lähti l^raunaus-ta ja ryhtyi latojaksi ensin eri puolilla maata,myöhemmin: Wienissä. Kun vuonna 1957- Ifävlillassa säädettiin laki, jonka mukaarin^tf^ien'köh-/ dalta lopetettiin ilraolttautumisvel-völUsuus, tunsi Novak 'olonsa kyllin turX-alli: eksi -ottaakseen käyttöön jälleen oikean nimen ä. Hän hankki uuden asunnon, auton ja uuiia huonekaluja — mikään ei tuntunut enää uhkaavan natsirikollista. " K U N N I A L L I N E N KANSAL A I N E N " 1957 • On jo varKin peloittava tosiasia, että - tälSainc.n .<$otarilvoni-- - nen on saattanut vuosikausia ' elää maassa aivan rauhassa, mut- - ta suorastaan j<nrkyttävä:i on se, että hänelle on palautettu Itä-, vallan kansalai.soikeudet. Tämä tapahtui vuonna 1957, e'kä 'ketään huolestuttanut silloin hänen menneisyytensä, vaikKa kaikkien yksinkertaisimmunkin oIi:i pitänyt käsittää, että asiassa on jotakin Tinossa. K L A U S E I C H M A NN Franz Novakin pidätyksen yhteydessä kiinnittivät useat lehdet huomiota toiseen omituiseen seik; kaan. Näiden lehtien mukaan on Eichmannin poika nykyi.sin Itävallassa, jossa hän etsii todistusaineistoa isänsä vapauttamiseksi. Muun muassa oli Klaus Eichmannilla tarkoitus tavata Novakia saadakseen tältä todistusaineistoa isänsä puolustamiseksi. Kun Novakin pidätys tuli lunnetuksij lähti Klaus Eichmann kiireinimän kaupalla pois hO; tellistaan. TUOMION VÄLTTÄNYT TRI HÖTTL Toisten tietojen mukaan piti Eichmannin pojan käydä myös AU-Aussee" ssä, jossa amerikkalaiset aikoinaan pidättivät Novakin ja joka on tullut tunnetuksi natsirikollisten piilopaikkana. Siellä hänen piti etsiä käsiinsä eiiäs määrätty tri Wilhelm Höttlniin ikään todistusaineiston hankkimiseksi; Tämä Wilhelm Höttl ei ole suin-kaaan mikään tuntematon persoo nallisuus. Hän oli sotarikollisen Kal-tenbrunnelin adjiitantti, SS-yliluut-nantti arvoltaan ja lisäksi W-ienin turvallisuuspalvelun päällikkö. SS-järjestöön pöttl liittyi vuonna 1938, sitten Tiän- siirtyi tiedustelupalveluun, ja loppujen lopuksi valtakunnan turvallisuusVirastoon, jossa hän hoiti nimenomaan Kaakkois-£:uroo-pan: asioita. Yhteistoiminta amerikkalaisten salaisen palvelun kanssa sekä Sveitsissä helmikuussa 1945 USAn silloisen vakoilupäallikön Allen Dullesin kanssa suorittamansa "kaupankäynnin" ansiosta esiintyi Höttl Nurnbergissä ainoastaan todistajana, ei syytettynä. Höttliä vastaan nostettiin myöhemmin syyte hänen korkean asemansa vuoksi SS-järjestössä, mutta siitä huolimatta hän saattoi mm. julkai.sta kirjan Walter Hagenin nimellä. Nykyisin hän toimii keskikoulun op^tajana^ ''Antakaa surunne hiiltyä" Kongon vangitun pääministeri Pat-rice Lumumban kirjoittama runo, jonka on venäjästä puolaksi kään. länyt tunnettu puolalainen runoilija Wladyslaw Broniewski, julkaistiin sunnuntaina PUolan kommunistipuolueen pää-äiJnenkannattajas-sa Trybuna Ludussa. Runon nimi on "antakaa kansamme riemuita" ja se kuvaa Kongon Ätsenäisyyskamppailua. Eräs säkeistä kuuluu: "Antakaa surunne hiiltyä auringon polttavassa hehkussa kuivatkoon sen loisto kyyneleenne. Olkoon kansamme vapaa ja onneK Jinen — voittakoon Kongo suuren Afrikan sydämessä." ^talian talonpojat lakkotäistelussa Milano. -^Kymmenkunta henki' löä loukkaantui lievästi maanantaina poliisien ja lakkoilevien maanviljelijöiden välisessä yhteenotoissa. Levottomuudet alkoivat, kun Italian ulkomaankauppaministeri Mario Martinein oli kieltänyt ottamasta vastaan maatalousvaltuus-kuntaa, joka aikoi jättää vastalauseensa voin, lihan ja elävän karjalan alhaisista tuontitulleista. Maanviljelijät katsovat, että alhaiset tullit ovat saattaneet kotimarkkinoiden hinnat katastrofaaliseen tilaan. Maanviljelijät uhkaavat nyt lähettää 20 000 miestä marssimaan Milanoon ensi viikolla vastalauseeksi tullipolitiikasta ja ministerin kieltäytymisestä ottaa vastaan, valtuuskuntaa. '. — Dekaani, dekaanus, roomalaisen kymmenmiehisen telttaosaston päällysmies; vanhassa krist. kirkossa kymmenkunnan munkin esimies, sittemmin mm. tuomiokapitulin jäsenen nimi; nyk. yliopiston tiedekunnan tai sen osaston puheenjohtaja. Neuvostoliiton luoteisosassi sijaitsevan Karjalan autonomisen neuvostotasavallan pinta-alä on 172,000 neUökilometriä eli noin puolet Suomen pinta-alasta. Tasavallan väkiluku on v, 1959 suoritetun väestönlaskennan mukaan 650,000 asukasta vuonna 1921 se oli 221,000). Teollisuuden nopean kehityksen ansiosta on kaupunkien asukasluku neljänkymmenen vuoden aikana lisääntynyt lähes 12rkertaiseka entisestään, ja se on nyt 64 pros. Jcoko maan väkiluvusta. ^ Tasavallan tai^elmi»S luonnonrikkauksia, joiden pohjalla sen teollisuustuotanto kehittyy, ovat metsät, vesivarat, malmit ja muut hyötykaivannaiset. Karjalassa on runsaasti graniittia, marmoria, pegmatiittia, kiiUettä, rikkikii-sua ja rautamalmia. Hiljattain löydetyt runsaat rautamalmiesiin-tymät voivat olla pohjana varsin merkittävälle metallargiseile teollisuudelle. TEOLLISUUSTASAVALTA Parhaana osoituksena Itä-Karjalan nopeasta kehityksestä neuvostotasavallan aikana on sen teollisuuden nopea nousu. Tsaarin Venäjältä Karjala sai aikoinaan perinnöksi ainoastaan metallurgisen tehtaan Petroskoissa ja toista tusinaa alkeellisella tasolla olevaa sahaa. Nykypäivän Itä-Karjala on teöl-lisuustasavalta. Sen teollisuuden bruttotuotanto oli vuonna 1959 32 kertaa suurempi kuin v. 1913. Uusia tuotannon aloja ovat Karjalassa voimateollisuus, paperinjalostusteollisuus, puunjalostusteollisuus, traktorien ja laivanrakennusteollisuus, 'vuori-, tekstiili- ja rakennusaineteollisuus sekä metalliteollisuus. METSÄTEOLLISUUS JOHTAVIN Metsäteollisuus .on tasavaUan johtavin teollisuusala, jonka tuotteet muodostavat kolmanneksen Itä-Karjalan kaikista teollisuustuotteista. Metsänhakkuut ja kuljetukset olivat vuonna 1959 10,4 kertaa suuremmat kuin vuonna 1913. Vuonna 1959 oli kaadettu ja kuljetettu tehtaille puutavaraa 17,8 miljoonaa kuutiometriä, kun vuonna 1913 tämä määrä oli ainoastaan 1,7 miljoonaa kuutiometriä. Sahatavaran tuotanto oli vuonna 1959 2,4 miljoonaa kuutiometriä eli kuusinkertainen vuoteen 1913 verrattuna. Vuonna 1959 valmistettiin selluloosaa 228,700 tonnia, paperia 2^5,- 000 tonnia, kartonkia 21,300 tonnia, paperisäkkejä 337 miljoonaa kappaletta,. vaneria 23 600 kuutiometriä, puutaloja 691,000 kuutiometriä, ratapölkkyjä 2,8 miljoona Ij^ppa-letta. Karjalan selluloosa-.ja paperiteollisuudella on suuri tulevaisuus. Kontupohjan selluloosatehtaiden kapasiteetin lisäys on suunnitteilla ja suuren paperikoneita valmistavan tehtaan rakentaminen on aloi-. tettu^ Neuvostovallan aikana on tasavallassa rakennettu paljon tekstiili-, jalkine- ja elintarviketehtaita, valmisvaate- j a trikootehtaita, huonekalu- ja taloustavaratehtaita, jne. Erittäin voimakkaaksi osoittautui kehitys voimatalouden kohdalla, joka perustuu pääasiassa paikallisten vesivoinlavarojen hyväksikäyttöön. Mainittakoon, että ennen vallankumousta tuottivat Karjalan kaikki vesivoimalaitokset ainoastaan 1,5 miljoonaa kilowattituntia sähkövoimaa. Vuonna 1959 oli sähkövoiman tuotanto vuoteen 1913 verrattuna 786 kertaa suurempi eli 1,2 miljardia Idlourattituntia. Tasavallassa on neuvostovallan aikana rakennettu useita suuria vesivoimalaitoksia. Tasavallan kalatalous on myös kehittymässä, noususuuntaan. Vuonna 1959 oli pyydetty kalaa 38,100 menvuotiskautena 1918-^728 valtion investiointien yhteinen sununa oli 79,2 miljoonaa ruplaa^ niin pelkästään vuonna 1959 se oli 1.135niil-jooriaa ruplaa. Kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana ovat kansantalouden investioinnit nousseet 12,5 miljardiin ruplaan, mistä summasta • 75 % :n osuus sodanjälkei^; selle ajalle. Huomattaviin saavutuksiin on päästy asuntotuotannon alalla. Valtion laitokset ja järjestöt sekä kau-pukiväestö ovat vuosina 1946—59 rakennuttanut valtion lainotuksen turvin yhteensä 3,7 miljoonaa neliökilometriä asuinpinta-aläa. Lisäksi on maaseudulla tänä aikana rakennettu 8,400 asuintaloa. Asuntotuotannon vauhti lisääntyy vuosi vuodelta. TYÖTÄ RIITTÄÄ Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa ei ole työttömyyttä. Kansantaluoden nopean kehityksen mukana lisäänt:|ryjatkuvasti^öläis-ten ja toimenhaltijain sekä korkeakoulun käyneiden ammattityönteid-jäin lukumäärän Vuonna 1959 oli tasavallan kansantalouden palveluksessa 280.000 työläistä ja toimenhaltijaa,^ mistä määrästä 30,000 oli keski- j a korkeakoidusivistyksen saanutta ammattityöntekijää. Vuo^ sina .1946—54 tasavallan ammattikouluissa opistoissa valmistui 32„ 000 ammattityöntekijää. Tasavallan kansantalouden kebit-tonnia, kun vuoden 1913 kalasaalis .. ^^^^^ ^.^^^^.^ oh amoastaan 4100 tonnia. Kalas- '^„_ tuslaivasto on saanut paljon uusia pyyntialuksia. Suuria muutoksia parempaan suuntaan on tapahtunut tasavallan maataloudessa, 'jonka käytettävissä on nyt runsaasti matalouskoneita traktoreita, leikkuupuimureita, kuorma-autoja jne. • Maatalouden kehitys muodostui erikoisen suotuisaksi vuoden 1953 jälkeen, kun NKPn keskuskomitean täysistunto ryhtyi käytännön toi-: menpiteisiin maataloustuotannon kohentamiseksi kautta koko Neuvostoliiton. Lihan tuotanto on tuona aikana lisääntynyt l,7rkertaises-ti, maidon 2,5-kertaisesti ja kananmunien 5,2-kertaisesti. INVESTOINNIT LISÄÄNTYVÄT Teollisuuden ja maatalouden kehittämiseen suoritetut investoinnit ovat jatkuvasti nousseet. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kun kym-vointi, mistä on osoituksena ostokyvyn lisääntyminen. Vähittäiskaupan volyymi oli vlionna 1959 2.5 kertaa suurempi kuin vuonna 1940. Sellaiä^ ten kestokulutustarvikkeiden kuin kellojen, polkupyörien^ moottoripyörien, ompelukoneiden, radio* ja televisiovastaanottimien, pianojen pölynimurien, jääkaappien, pesukoneiden jne. myynti on suuresti kasvanut. Tallettajien lukumäärä säästökassoissa oli vuonna 1959 kaksinkertainen vuoteen 1940 verrattuna^ keskisumma on lisääntynyt 2,7 kertaa ollen nyt yli 1,500 ruplaa. .•• KULTTUURIVALLANKUMOUS Neuvostovallan aikana on Itä-Karjalassa tapahtunut todellinen kulttuurivallankumous. Vuoden 1959 väestölaskennan mukaan oli luku-taitosten prosenttimäärä 98.4 % (ennen vallankumousta oli lukutai- Jatkuu 4:llä sivulla PÄIVÄN PAKINA Novakin tapaus oöoittaa, että murhaajat elävät yhä joukossamme ja että heillä on omat suojelijansa niyös puolueettomana p i -' dclyssä Itävallassa. "Poljitfisesti räjähtävää" hölynpölyä Näyttää siltä, että valtapiirit turvautuvat yhä enemmän poliittisten puoskarien noitatemppuihin yrittäessään lohduttaa kiven kovia omiatunto jaan— mikäli heillä sellaista ylellisyysvekotinta on — maamme yhä : pahenevasta työttömyystilanteesta. ICaikkien ruokottomampien hä-väistysjuttujen lateleminen työttömistä annetaan tietenkin sellaisten miesten tehtäväksi, jotka eivät joudu puheistaan vastaamaan vaalipäivänä. Työn jako näytttää olevan seuraava: • Ministerit ja muut politiikot valittavat, että nykyiseen työttömyyteen on pääsyynä vuosia sitten hallituksessa olleet liberaalit j a että he ovat: joka tapauksessa yrittäneet-tehdä kaikkensa työttömyyden lieventämiseksi vaika canadalaiset tekivätkin sodan jälkeen niin julmetun paljon kakaroita (tarkoittavat lapsia) että he tulvittavat nyt työmarkkinat. Pahempaa karkeistyötä tekevät puoskaritjVjoiden ei tarvitse teoistaan I valitsijoille vastata, yrittävät keinoja kaihtamatta saada ns. yleisen mielipiteen, nousemaan työttömiä vastaan levittämällä kaikenlaisia hävyttömyyksiä työttömistä. Yksi tällainen poliittinen puoskari on senaatin — rikkaidenmies-ten vanhainkodin — miesvoimako-mitean Warren James-niminen ekonomisti, jonka päätä ei kerta kaikkiaan palele silloin kuin on tarkoitus mustamaalata ja häväistä työttömiä. Kuvaavaa muuten on, että vaikka esim. torontolaisen aamulehden kirjeenvaihtaja sanoo tämän arvon herran juttua ^poliittisesti räjähtäväksi ' moskaksi, niin mainittu lehti katsoi kuitenkin tähdeUiseksi antaa hänen noitatempuilleen peräti kolme palstaa leveän mustan otsikon. Kuten tiedetään, tilastot eivät valehtele — mutta tilastojen avulla voidaan valehdella. Kas näin: Virallisten tilastotietojen mukaan Canadassa oli joulukuun puolivälissä 528.000 työtöntä. Mutta nyt ilmaantui Ottawaan, rikkaitten miesten vanhainkotiin tämä "ekonomisU," joka ^'todisti", että lähes satatuhatta työttömistämme on valetyöttömiä! Korkeasti oppinut ekonomistiin-me sanoi, että "lähes 100.000 cana-dalaista, jotka syyskuussa luokiteltiin työttömiksi — on toinen puoli avioliitossa olevia naisia — ei sovi pitää todellisina (genuine) työttöminä. Toinen mokoma on siis muuten "piruuksissaan" työttömänä. Meillä oli siis syyskuussa lähes 100,000 valetyötöntä — tarkoittaen se, että missä tahansa kohtasi syyskuussa 4 työtöntä, heistä oli yksi valetyöträi! Tarkenunin sanoen syyskuun työttömistä oli mr. Jamesin meriselityksen mukaan valetyöttömiä 94,000. Miten hän on päässyt tällaiseen iinneeiliseen Jopputulokseen? —- Oppineena miehenä hän osaa " l u kea ihmisten ajatuksia;" hän osaa analisoida heidän tarpeensa ja ongelmansa yhtä Helposti kun me voimme laskea, että 2-}-2 = 4, Näistä valetyöttömistä — "jotka eivät tarvitse", mr. Jamesin mukaan "täysiaikaista työtä" on päällisin puolin 50,000 avioliitossa olevaa naista — ja sen lisäksi 14--19 sekä 65 vuotta täyttäneiden miesten ryhmät! Yli viisaaksi opetettuna: miehenä mr. James tietää luonnollisesti että tuhansilla 14—19 vuotiailla canada-laispojiUa ja tytöillä e i ole mahdollisuutta istua koulun penkillil' Hän Uetää myös, että tähän ikäluokkaan * sisältyy joukko sellaisia poikia, joita ^ i säsida lihnallakaan istutetuksi köulttti pernkille. Tävaliiäenmaallikkoäiyn mukaan tälKiist^n poikien ja tyttöjen pitäisi päästä työhön.: Mutta nyt tulee korkeasti oppinut ekonomisti peräti senaatin miesvoi-makomitean auktoriteetilla varustettuna ja selittää, että nuoret ihmiset eivät muka mitään työtä tarvitsekaan ja vanhemmat ovat ikä-loppuja kaakkejja! Tähän ihmeelliseen lopputulok- • seen päästyään voi mr. James mennä vaivattomasti eteenpäin ja väistää, että 50,000 naimisissa olevaa naista "ei todellisuudessa tarvitse työtä" heidän iästään, kiinnityslai-rioistaän, lastensa koulumenoista miehensä__ työttömyyskausista ja muista seikoista välittämättä! J a ^ u n vanhuudeneläkettä ruvetaan antamaan jo 70 vuotta täyttä-' neille poikanulikoille ja tyttöhupa-koille, niin 65 vuotiaat työttömät eivät liioin ole todellisuudessa työn tarpeessa. Helpostihan sitä viisi vuotta odottaa $55.00 suuruista, kuukausieläkettä sillä odotti-han Jaakoppikin Raakeliaan seitsemän vuotta! Kummallisia ovat herrojen kotkotukset, tavataan vsanoa, mutta kyllä niiden noitatemppujen avulla ainakin työttömyyspngelma ratkais- • taan melko h^posti. Työttömieh j a vielä työssä ole-vien^ itäisi vastata moisiin Mvyttö-myyksUn entistä päättävämmäUS yh^näisyydell&iltyöttömien puolesta i — työtäkaikilie sitä balugyjUe tai \ jös sitä ei -aaada; silloin qn valtio* ^ vallan ^velvollUuus huolehtia-'vas- 1 töin omaa , tahtoaan.. b;äti||m|o8 i.."j olevien sÄdyti^MsU. suukisi8ta< R ^ S S ^ . i i i i i i l i i i i t .'I IM '•m l i I A ; , 1TW
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 30, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-01-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610130 |
Description
Title | 1961-01-30-02 |
OCR text |
,,,,,,,„,.|M,,,,,,,.,
Srvu2 Tiistaina, tammik. 30 p. — Tuesday^ Jan. 30, 1961
V A P A U S
• ( U B K T T ) — mdependeat Labor
Organ ot Finnish Canadians. Es-t
a U p ^ Nov. 6, 1917.' Autborized
as'»N0n4-.cIäss mail by tbe Post
Office t}epärtment, Ottawa. Pub-
U8hed::..^tbride weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
PablJ^ilng. Company Ltd.i at 100-102
Elm St. W.; Sudbury, Ont.^ Canada;
Telephones: Bus. Office. OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury,'Ontario.
Advertisfug rates upön «pplication;
Translatlon free 6f cliarge.
^ TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk; 8.00 6 kk. A25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 lEk. 4.80
luomessa: 1 vk. 9.S0 9 kk^ 5.25
Hiekka vähenee nopeasti aikalasista
Sen-sijaan, että ryhtyisi veriruskeita syntejään paranta-r
maan ja niiden aiheuttamaa Kongon surkeata tilannetta ;kor-jaaöiafriJTritm
pääsihteeri Dag Hammarskjöld latelee huonosti
salattuja uhkailuja, että jos eräät afrikkalaismaat ja
muut vetävät joukkonsa pois Y K : n käytöstä Kongosta —
i niin h ^ antaa suuressa viisaudessan mennäJEC |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-01-30-02