Vapaus, February 11, 1967

              Ilinestyy tiistaPionrau*s ttootrtsut ai1n9a1 7J a lauantaina Canadan stuyoömvaäleanislteehnt lI tsonäinen
No. 18 — Voi. LI vuosikerta Sudbury, Ont. Lauantai, helmik. 11 p. — Saturday, Feb. 11, 1967
M-Mn ja teräsunion kolmiosainen sopimus lopettaa heti
^hausyritykset; lopullisena tavoitteena yhdistyminen
Toronto. — Ikäänkuin laajojen työläispiirien rukoukset tai oikeam*
min toJvomuks^t kuullen, Mine-Mill (International Union öfMine,Mill
and Smelter Workers, Canada) ja terästyöläisten (United Steelworkers
of America) uniot tiedoittivat torstaina yiiteistyösopimuksesta, mikä
lopettaa vuosikausia kestäneen "sisällissodan" Canadan elrautakaivos-teollisuudessa,
sekä voi johtaa lopulta järjestölliseen yhdistymiseen.
'Torstaina julkaistu sopimus on
perusolemukseltaan "toiminta" eli
"työsopimus"; minkä perusteella ei
yritetäkään selvitellä kalidenunion
välillä olevia monitahoisia asioita.
Se tarkoittaa, että kumpikin unio
tulee toimimaan ainakin toistaisek­si
täysin itsenäisesti ja oman oh­jelmansa
mukaisesti nii n Sud bu rys-sa
kuin muuallaldn Canadassa.
Seuraavassa on M-M; j a teräs-unien
kesken alleldrjoitetun sopi­muksen
teksti:
— Me huomioimme että kil­pailu
kahden uniomme välillä ei-rauta-
ja muilla kaivosaloilla Ca­nadassa
on ristiriidassa meidän
Pommitukseii lopetus
rauhan ehto, Kosygi
Ehdotti Britannialle ystävyyssopimusta; USArn
uEkoniinisteri Rusk pitää kliimi "ehdoistaan"
Lontoo. —Britanniassa vierai- ~
. leva Neuvostoliiton pääministeri
Aleksei Kosygin sanoi torstaina,
että jos Yhdysvallat lopettaa Poh-jois-
Vietnamin pommituksen, niin
sen ' perusteella voidaan saada
rauhanneuvottelut alulle.
. Neljiintenä vierailnpäiyänään
hän sanoi sanomalehtien edusta­jain
haastattelutilaisuudessa, että
NenvoBtoDitto tukee Pohjois-Viet-namin
esitystä, jotta pommituk­sen
lopettaminen voi johtaa neu-
VottebtiUn. Pohjois-Vietnamin
hallitus on sanonut, että se suos­tun
rauhanneuvotteluihin, jos
Yhdysvallat lopettaa pommituk­sen,
hiin selitti.
"Me kannatamme sitä täydelli­sesti''
sanoi mr. Kosygin. ''Me
pidämme sitä erittäin rakentava­na:
esityksenä ja katsomme, että
Yhdysvaltain tulisi käyttää tilai­suutta
hjrvälcseen."
Yhdysvaltain ulkoministeri Dean
Rusk antoi kuitenkin Pohjois-Viet-namin
viimeisimmästä rauhanehdo­tuksesta
kielteisen vastauksen tors­taisessa
televisiolausunnossaan, jon­ka
yhteydessä hän väitti "konrniu-nismimaiden
kampanjan nousseen
huippuunsa" vaadittaessa Pohjois-
Vietnamin pommituksen lopetta­mista
ja sanoi, että Yhdysvallat ei
suostu Pofajois-Victnamin pommi­tuksen
lopettamiseen, ellei toinen
puoli suostu vastaavasti vähentä­mään
sotilaallisia toimenpiteitään",
ikäänkuin Pohjois-Vietnam olisi
pommittanut Yhdysvaltain kyliä ja
kaupunkeja.
Puhuessaan myöhemmin torstai­na
Britannian parlamentin ala- ja
ylähuoneen yhteisessä istunnossa
(tämä oli ensimmäinen kerta jol­loin
kukaan neuvostojohtaja Bri­tannian
ylähuoneen istuntosalissa
oli puhunut) pääministeri Kosygin
ehdotti Britannian ja Neuvostolii­ton
välistä ystävyys-, yhteistyö- ja
hyökkäämättömyyssopimusta.
Kosygin korosti, että sellainen
ALEKSti KOSYGIN
ystävyys-, yhteistyö- ja hyökkää-mättömyyssopimus
ei kohdistuisi
mitään kolmatta maata vastaan.
Puheensa yhteydessä mr. Kosy­gin
palautti kuulijainsa mieliin sen
tosiasian, että Britannia oli yksi
ensimmäisiä maita, jotka lähes 50
vuotta sitten, tunnustivat neuvosto-
(Jatkuu sivulla 4)
tarkoitusperienune kanssa, ja et­tä
se ehkäisee työläisten yhtenäi­syyden
teollisuuksissaan ja aut­taa
työnantajia niillä teollisuus­aloilla.
Meidän tarkoituksenamme
on kehittää ilmapiiri, mikä joh­taa
alustaviin keskusteluihin kah­den
uniomme järjestöllisestä yh­tenäisyydestä.
Tämän vuoksi sovimme että
tästä eteenpäin:
1. Kumpikin unio ja sen. sääntö­määräiset
elimet kunnioittavat,
toistensa voimassaolevia edus­tusoikeuksia
ja työehtosopi­muksia
ei-rautapitolsella kai­vos-
ja teollisuusalalla Cana­dassa.
2. Kummatkin uniot jatkavat
ponnistelujaan, yhdessä tois­ten
teollisuusalojensa unioi-den
kanssa, kehittääkseen yh­teisen
ohjelman ja saavuttaak­seen
tehokkaat kollektiiviset
työolosuhteet alansa työläisil­le.
3. Meidän järjestömme ovat lä­heisessä
yhteistoiminnassa py­rittäessä
saamaan parannuksia
maakuntien ja liittovaltion
työväen- ja sosiaaUhuoltolakei-hin
kaikkien työläisten ja hei­dän
perheittensä hyväksi Ca­nadassa.
Tämä sopimus voidaan alistaa
a i k a -ajoittain tarkastettavaksi
kummankin sopimuspuolen tahol­ta
ja sen voi kumpi talumsa osa­puoli
lopettaa.
Sopimuksen on allekirjoittanut
M-M:n puolesta Ken IV. Smith,
Harvey Murphy ja William Long-ridge;
teräsunlon puolesta J. Ma-
_lony, William Mahoney ja Larry
Sefton.
Saatujen tietojen mukaan teräs-työläisten
uniossa on Canadassa
130,000 jäsentä ja Mine-Mlllissä
14,000 jäsentä, joista 9,000—10,000
British Columbiassa ja 3,300 Sud-buryn
alueella. .
M-M:n suhdannetyön johtaja Ray
Stevenson sanoi toivovansa,, että
tämä sopimus johtaisi "johonkin
kauemmaksi". Hän antoi kuitenkin
ymmärtää, että asia kokonaisuudes­saan
alistetaan helmikuun 17 pnä
Edmontonissa pidettävän '^johto-konferenssin"
käsiteltäväksi.
"Ainoa, mitä voimme nyt sanoa,
on se," sanoi mr. Stevenson, "että
tämä sopimus muodostaa tilanteen,
missä voimme olla yhteistoiminnas­sa
toisen union kanssa. Me toi­vomme
järjestöllistä yhtenäisyyttä,
mutta tässä tilanteessa voimme
vain olla sen toivossa,"
Terästyöläisten union suhdanne-työn
johtaja Murray Cotterill sa­noi
puolestaan, että mikäli on ky­symys
hänen edustamastaan unios-ta,
järjestöllistä yhtenäisyyttä ei
voida toteuttaa ennen toukokuussa
pidettävää ohjelmakonferenssia. Te­räsunlon
kohdalta yhtymiselle on
(Jatkuu sivulle 4 ) '
JUHLAVUODEN KOLME SYMBOOLIA
iei7 i 0 e 7
1867II19^
1 9 1 7 - 1 9 6 7
Itsenäinen Suomi
- C a n a d a n lOO^vuotispäivän, Vapauden kultavuoden ja Suomen
itsenäistymisen 50-vuotispäivän kunniaksi
Presidentti Urho Kekkonen:
Suomen kommunisteille Suomi yhtä
rakas kuin muillekin suomalaisille
Helsinki. — Emme kaipaa 1930-luvun yhdenmukaisuutta ja yksi­mielisyyttä.
Kansallinen solidariteetti on saavutettavissa ojennetun avoi­men
käden ja sitä tietä luodun yhteistyön avulla. Edessämme on t ^ -
tävI, Joka kenties näyttää alulle saatunakin yhtä vaikealta kuin 1930-
luvun suuri kiistakysymys.
Tarkoitan kommunlstiemme niveltymistä täysivaltaisina kansalaisina
suomalaiseen yhteiskuntaan. He ovat mukana tehtaissa, kunnallisissa
elimissii, tiede- ja taidepolitiikassa, eduskunnassa ja nyt hallituksessa­kin.
Onko tämä maalle vahingollista? Eivätkö kommunistit ole organi­saatioidensa
luutta ja oman aatteellisuutensa voimalla tuoneet maahan
uutta kansallista henkeä ja vireyttä, uutta uskoa huomispäivään ja toi­mintaa
sen hyväksi?
Sai U S A s t a luottoa WestbanKin
osake-optiota vastaan, Stevens
"Herrasmiessopimuksen" miikaan jättiläiskokoinen
amerikkalaispankki saisi ensim. ostotilaisuuden
Ottawa. — Miljardien dollarien
pääomalla toimiva yhdysvaltalainen
finanssiliike antoi Sinclair Steven-sin
johtamalle British Internatio­nal
Finance yhtymälle $2,500,000
luoton ja sai sen vastineeksi '"her­rasmiessopimuksen",
jonka perus­teella
sillä on ensimmäinen, eli etu­oikeus
ostaa BIF:n tai Bank of
Western Canadan osakkeita, jos
niitä myydään Canadan ulkopuo­lella.
Tämä mr. Stevensin antama lie­to
saatiin niistä riidanalaisista ky­symyksistä,
joiden johdosta mr.
Stevens ja James Coync ovat jou­tuneet
vastatu.sten, ja mitä asiaa
alahuoneen raha-asiain komitea nyt
VIIME TIEDOT
Ottawa. Raha-asiain ministeri Mitchell Sharp sanoi
torstaina alahuoneen finanssikomitean istunnossa, ettei hän
näe Weslbankin asiain käsittelyssä mitään sellaisia väärin­tekoja,
jotka kaipaavat alahuoneen huomiota osakseen. Hän
sanoi pankin johtajalle, James Coynelle ja johtokunnan pu­heenjohtajalle,
Sinclair Stevensille, että heidän tulee "itse
ratkaista sisäiset kiistansa".
Quebec. — Pääministeri Daniel Johnson sanoo, että maa­kunnan
lainlaatijaktmta hyväksyy nopeasti ehdotuksen laik­si,
mikä kieltää maakunnan opettajilta lakkoutumisoikeu-den
18 kuukauden ajaksi. Suimnitelmat edellyttävät, että
tämä lakiehdotus esitetään lainlaatijakunnalle perjantaina.
Lain hetikohtaisena tavoitteena on se< että määrätään noin
11,000 lakossa olevaa opettajaa takaisin työhön.
Bogota. — Maanjäristys täräytteli torstaina Colombiaa
surmaten ainakin 61 ihmistä ja loukaten kymmeniä muiia.
Sisäministeriön tiedonannon mukaan tämä oli CollonnJbian
historian pahin maanjäristys.
Edmonton. — Albertan 15. lainlaatijakunnan avajais­istunnolle
esitettiin torstaina ohjelmapuhe, missä luvataan,
että maakuntahalilituksen aloitteesta muodostetaan ihmis-resurssien
lautakunta. Sen toimialaan kuuluu ohjelmapu-heen
mukaan opetusalan tutkimustyö ja yleensä intellek­tuaalista
elämää koskevat asiat.
tutkii.
Westbankin presidentti mr. Coy­nc
esti tämän sopimuksen toteut­tamisen.
Hän erosi sen vuoksi
BIF:n johtokunnan jäsenyydestä ja
esitti julkisen syytöksen, että tä­mä
sopimus on vastoin niitä lu­pauksia,
mitä annettiin alahuoneen
komitealle silloin kun Westbank
anoi ja sai toimilupansa.
Niin mr. Stevens kuin mr. Coy-nekin
ovat kieltäytyneet ilmoitta­masta,
mistä amerikkalaisyhtiöstä
on kysymys. Mutta muista lähteis­tä
saatujcii tietojen mukaan BIF:1-
le luottoa antanut'yhtiö on Mea-dow
Brook National Bank öf Mi-neola,
joka on jättiläismäisen CIT
Finance Corporation (New York­in)
alayhtiö.
(Toronto Star-lehdcn kertoman
mukaan Meadow Brook National
Bank on osa $3.3 miljardin pää­omalla
toimivasta amerikkalaisesta
jättiläi-syhtymästä. Sen omistaa 93-
prösenltisesli CIT Financial Corp.
of New York.)
Viisi ja puoli tuntia kestäneen
kuulustelun yhtcyde.ssä rnr. Stevens
sanoi, että optioa (östoetuoikeutta)
ci ole annettu .sen paremmin BlF:n
kuin WcsfbankJnkaan osakkeista,
ja että keskusteluja käydään asias­ta
yhdysvaltalaispankin kanssa
myöhemmin täliä viikolla siinä
mielessä, että kaikki mahdolliset
väärinkäsitykset katoavat.
Samalla kertaa nir. Stevens an­toi
ymmärtää, että canadalaispan-kit
ovat pitäneet BlP^ää finanssi-puristuksessa
osittain sen vuoksi
kun se kontrolloi Westbankin
(enemmistön sen osakkeista). Hän
selitti, että tämä pakoitti hänet et­simään
lainaa Yhdysvalloista.
Canadalai.spahkit kieltäytyivät
hetikohlaisesti antamasta mitään
lausuntoa asiasta. ..;
Mr. Steven myönsi oikeaksi mr.
Coynen tekemän syytöksen että
BIF on pidättäytynyt maksariiasta
$1,1500,000 suUi-uista erää _West-bankillc.
. ^
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSIA OLISi KOROTETTAVA
Ottawa. — Työministeri John
Nicholson myönsi keskiviikkona
CLC:n valtuuskunnalle, että aika
on kypsynyt työttömyysvakuutus­maksujen
koroitamisieksi ja myös
työttömyysaviistuslain alaiseksi tu­levien
kuukausipalkalla työskente­levien
tulorajan kohottamiseksi. '
Mutta samalla kertaa mr. Nichol­son
sanoi, että edesvastuu näiden
tarvittavien toimenpiteiden toteut­tamisesta
kuuluu työttömyysva-kuuskomissionin
toimipiiriin. .
Ehdotuksen työttömyysvakuutus-laiii
muuttamiseksi tehtiin siinä
vuQsHttrin ««itettävässä lausunnos­sa,
jonka CLC:n valtuuskunta hal­lituksen
edustajistolle antoi keski­viikkona.
:
Korkein työttömyysvakuutusmak­su,
minkä $69.00 tai sitä enemmän
viikossa ansaitseva työläinen voi
nyt .saada, on $36 viikossa. Kuu-katisipalkalla
olevat henkilöt ovat
työttömyysvakuutuksen alaisina
vain $5,400 vuosipalkan rajaan
asti. Sitä enenimän ansaitsevat
kuukausipalkkaiset eivät ole enää
työttömyysvakuutuksen alaisina.
Tuntipalkalla olevien työläisten
kohdalla el tällaista ylintä tulo­rajaa
ole,
Mr, Nicholson .sanoi CLC:n val­tuuskunnalle,
että hän odottaa eri
htiinisteriöiden asioita tutkineen ko-.
mitean raporttia. Tämän komitean
käsiteltävänä oli myös Gillin komi­tean
raportti, missä ehdotetaan pit­kän
tutkimuksen perusteelJa yli 40
muutosta työttömyysvakuuluslakiin.
Eräs työväenjolitaja sanoi "hö­lynpölyksi"'
mainintaa, että työttö-myy^
vakuutusläkiin kuuluvat muu­tokset
ovat työttömyysvakuutusko-missionin
toimipiiriih kuuluvia
asioita.'Ilän sanoi, että lain kaik­ki
suuremmat muutokset ovat hal­litukselle
kuuluvia asioita. '
Mr. Nichpl.soh sanoi myöhemmin
alahuoneen istunnossa, että hän
kannattaa työttömyysvakuutusmak­sujen
korottamista.
Vastauksena Stanley Knowlesin
(NDP. Winnipcf,' North) kysymyk­seen^
että saadaanko työttömyys-vakuutuslakiin
tällainen korjaus
tämän, vuoden aikana, mr. Nichol­son
sanoi, että hän on kysynyt
Työttöinyysvakuutuiskomisslonin
mielipidettä asiasta, Hän sanoi ko­rotuksen
riippuvan siitä, mitä työt-tömyysvakuutuskomissiöni
siltä sa­noo.
Edellä esitetyt ajatukset sisälty­vät
presidentti Kekkosen pitämään
merkittävään juhlaesitelmään Poh-jois^
Pohjolan osakunnan vuosijuh­lassa.
Esitelmän teemana oli Yh­denmukaisuudesta
erilaisuuteen.
Julkaisemme esitelmän kokonai­suudessaan.
Sukupolvien vaihtuminen kuu­luu
luonnonj ärjestykseen. Risti­riidat
vanhojen ja nuorten kes­ken
eivät ole suorastaan luon-nonjärjestys,
mutta niiden ole-itaassaolo
on miltei säännönmu­kainen.
Staattisissa, pysähtyneis­sä
ytateidiunnlssa saattaa kulua
kenties vaosisatoja, ettei mitään
pinnan päälle tnnkentuvaa van­hojen
ja nuorten välistä ristirii­taa
Umene. Elävä, kehittyvä yh­teiskunta
taas ei voi pakkokdnoil-lakaan
tukahduttaa sukupolvien
välistä avointa vastakohtaisuutta.
TEKNISEN KEHITYKSEN
SEURAUKSET
Koskaan ihmiskunnan historian
aikana eivät toisaalta edellytykset,
toisaalta välttämättömyys vanhojen
ja nuorten, vanha ja uuden välillä
syntyvään kontrastiin ole olleet
niin suuret kuin nyt, jolloin maail­ma
on siirtymässä atomiaikakau-teen.
Vaikka tämä ilmiö el sellty-kään
vain yhden muuttujan, so.
fyysisen iän avulla, on se jatku­vasti
tärkein tekijä uuden tiedon
omaksumisesta aiheutuvan ajattelu­tavan
perinpohjaisen muuttumisien
lisäksi. Tekniikan kehitys on jo tä­hän
mennessä merkinnyt vallanku­mousta
monilla aloilla. Esimerlckl-nä
voidaan mainita sotilaalliset hä-vityskeinot.;
Mihinkään tarkoituk­seen
ei maailmanhistorian aikana
ole käytetty hiin paljon työtä ja
varoja kuin ihmisten tappamisen
valmisteluihin, tappamisen opetta­miseen
ja itse tappamiseen. Aina
i940-luvulle saakka perustui am­puma-
aseistus, tehokkajn tappami­sen
keino, jos jätetään kaasu-uunit
sivuun, kivilingön ja heittokeihään
periaatteille. Vasta ohjusten keksi­minen
sekä -samoihin aikoihin ke­hitetty,
atomipommi kykenivät an­tamaan
iuomakunnan heri-allc in­himillisesti
katsoen i-iittävän tehok­kaat
keinot esteiden poistamiseksi
tavoitellijn totaalisen tappamisen ja
hävittämisen tieltä.
On varsin luonnollista, että tek­niikan
vallankumouksellinen ke­hitys
muuttaa voimakkaasti myös
maailmankuvaamme ja ajatustot­tumuksiamme.
Ellamme siirtymä­kautta,
jolloin vanha ei ole vielä
menettänyt asemiaan, koska uusi
on vasta muotoutumassa. Mutta
jokainen^^käsittää, että tulevai­suus
on hävittävä paljon arvoja,
joilla vielä tänään on tärkeä sija.
"Nouseva mahti murtaa aina kä­sittämättömällä
lavalla edessä ole­vat
esteet. Yleinen mielipide, ollen
kuluneen aikakauden kasvatti ja
semmoisena suosien sen helmassa
kasvaneita katsantotapoja, murtuu
elettyään sille kuuluvan iän,. hävi­ten
uuden, elinvoimaisemman 'kä­sitystavan
tieltä."
Sanat ovat Santeri Alkion. Hän
lausui ne vuorina 1896 Tampereella
Suomen Työväenyhdistysten edus­tajakokouksessa.
Esitän ne tässä
yhteydessä vain osoittaakseni, etjcl
ai-viointl vanhan katoamisesta ja
uuden esllnmurlaulumisesta liity
Suomessakaan yksinomaan vuoden
1967 nöHöaloihin. \
AIKAKAUSIEN VAIHTUMINEN
Silloin kun aikakausien vaihtu­minen
tapahtuu suurten muutos­ten-
merkeissä, vain harvoilla elä­mänaloilla
voidaan säilyttää van­hat
asemat. Tämän puheeni puit­teissa
pyrin tarkastelemaan -r- osit­tain
henkilökohtaisen kehitykseni
valaistuksessa — sitä muutosten
sarjaa suomalaisessa yhteiskunnas­sa,
joka merkitsee siirtymistä yh­denmukaisuudesta
erilaisuuteen.
Lienee aluksi paikallaan suppeas­ti
selostaa, mihin tuloksiin nyky­ajan
yhteiskuntatieteet ovat pääs­seet
näitä kysymyksiä tutkiessaan.
Maatalousvaltaisessa, tarpeiltaan
ja tarjonnaltaan vaatimattomassa
sääty-yhteiskunnassa normit ja toi­mintatavat
perustuvat vakiintunei­siin
vuodesta toiseen toistuviin me­netelmiin
ja tapoihin: näin on teh­ty
ennenkin, näin on tehtävä nyt­kin;
näin määrää sää, pelto, metsä
ja vesi, joilta elinmahdollisuudet
hankitaan. Tuossa yhteiskunnassa
pidettiin jopa yksilöllistä ulkonais­ta
erilaisuutta hävettävänä. Toisin
pukeutuneita ja toista murretta pu­huvia
naapuripitäjäläisiä pilkattiin,
puhumattakaan toiskielisistä naapu­rikansoista,
jotka olivat lähes höl­möläisiä,
hurreja tai ryssiä. Tämä
aikoinaan tarkoituksenmukainen ja
tottumusten luoma perinnesidon-naisuus
toi näissä oloissa yhteis­kuntaan
sen tarvitsemaa kiinteyt­tä,
vakavuutta ja solidaarisuutta.
Nouseminen tätä jähmeää elämän­muotoa
vastaan oli vaikeaa, sillä
ihminen pyrkii yhdenmukaisuuteen
eikä erilaisuuteen, koska on hel­pompaa
olla yhtä mieltä suuren
enemmistön kanssa kuin taistella
sitä vastaan.
Kun yhteiskunta irtautuu luon­nonvaraisesta
elämänmenosta, siir­tyy
industrialismin luomiin uusiin
oloihin j a alkaa kiihkeästi kehit­tyä
sekä jatkuvasti monipuolistua,
niin ci perinncsidonnaisuus enää
päde: tarvitsemme yhä enemmän
tietoja, koulutusta,; tutkimusta ja
tietoisia harkintaa toimintaamme
varten. Juuri taloudellinen ja tek­ninen
kehitys sekä koulutuksen
jatkuva kasvu johtavat jäykkärajai-sesta
luokkayhteiskunnasta plura^
listisecn yhteiskuntaan, jossa mo­ninaisuus
pääsee eri aloilla toteu­tumaan
ja jossa kansalaisilla on
tilaisuus monin tavoin vaikuttaa
yhteiskuntaan. Ihmisten kyvyt ja
taipumukset . sekä heidän sosiaali-ricn
edlaisuutensa tulevat yhä pa­remmin
huomioon^otetuiksi. Eri­laistuminen
ja erikoistuminen ke­hittyvät
yhä pitemmälle, mutta sa­malla
yhteistyön tarve kasvaa. Tä­tä
tietä vapaudumme voiriiakkaästi
yhtenäistävästä normipaineesta ja
perinteellisen tiukasta sosiaalisesta
sidonnaisuudesta. Syntyy vapaa­ehtoista
yhteistyötä ja solidaarl-
_Kjiutl.v joka ön inhimillisesti ke­hittyneempää
ja; tekee yhteiskun-'
nan joustavasti erilaisiin ongelmiin
ja tilanteisiin sopeutuvaksi. Näitä
kysymyksiä ovat suomalaiset sosio­logia,
kuten Erik Allardt, Antti
Eskola,, Yrjö Lutunen ja monet
muut aiislokkaastl tutkineet.
Ulkoisesta ja sisäisestä normi-paineesta
vapautuminen merkit­see
paitsi henkistä itsenäistymis­tä,
myös omaehtoisen toiminnan
lisääntymistä. Nykyaikaisen so-siolögisen
käsityksen mukaan toi­minta
ja kommunikaatio edistär
URHO KEKKONEN
vät henkistä itsenäistymistä, kun ,
taas passiivisuus ja eristäytymi­nen
vähentävät sitä. Jyrkimmät
uudistusten vastustajat ovat
yleensä henkilöitä, joilta puut­tuu
sosiaalisia kontakteja ja joi­den
sosiaalinen todellisuus on su­pistunut
lapsuudessa perittyihin
arvoihin ja uskomuksiin.
SÄÄTY-YHTEISKUNNAN
PERINTEET
Jos tarkastelemme suomalaisen
yhteiskunnan kehitystä, niin ha­vaitsemme/
että vanha sääty-yhteis­kunta,
jonka piti kaatua vuoden
1906 kansanedustusuudistuksen mu­kana,
on monien peruspiirteidensä
osalta säilynyt aina toisen maail-m.
ansodan tälle puolelle saakka.
Kuvaava esimerkki on koululaitok­sessamme.
Sen antama yhteiskun­nallinen
kasvatus on sangen ylei­sesti
ollut lähinnä sääty-yhteiskun­nan
aikaisella kannalla, mistä kai
on johtunut, että tämän päivien
teinien on pitänyt ryhtyä omakoh­taisesti
luomaan muotoja ja mah­dollisuuksia
yhteiskunnallisten olo­jen
ja ongelmien tutkimiseen. Päin­vastaisena
esimerkkinä voidaan
mainita sosiaalipolitiikka, jonka :
piirissä itsenäisyytemme alkuaikoi­na
tapahtunutta järjestelmällistä ja
varoväsita kehitystä on ns. toisen
tasavallan aikana seurannut räjäh-dysmäincn
nousu.
Vaikka totcammekin, että tope­liaaninen
ja runebergiläinen aika-1
l^ausi tietyissä puitteissa jatkui
1940-luvulie saakka, on myönnet­tävä,
että merkittäviäkin muutok- ;
sia yhteiskunnassa oli tapahtunut
jo ennen äänioikcusuudistusta. Kan­sallinen
lierääminen iSOO-luvun
puoiivälislä alkaen merkitsi tiedos­tamattomasta
. pakonalaisuudesta,
ulkoisesta ja slsäiscslä riormipair
neesla vapautumista ja sen kaut­ta
ennen näkemätöntä henkisten .
voimien kirvoittumista maassam­me.
Myös 1800-luvun radikaaliset
liikkeet, kuten työväenliike, nal.s-asiaiiike,
osuustoimintaliike, nuori- :
soseUraiiike (jota mm. syytettiin ,
"punaisen vapaamielisyyden" levif?^
tämisestä) toivat yhteiskuntaan uiit--
ta henkistä vireyttä ja toimeliai­suutta'
•„.':,•
: Mäniä uudistusliikkeet eivät
kuitenkaaii pystyneet hävittä-
. mään maatalousvaltaisessa sääty-yhtclskuniiassa
kehittyneitä asen­teita
ja suhtäutuniistupöja, jotka :
jäivät eri yhteiskuntaluokissa vai-.
kultamaan kauaksi tulcvaisuu-
Iccn. Pialjon on laskettava myös .
suomenkielisen Suomea johtavan
kerroksen nuoniudc.sta aiheutu­van
komplcksikkuudcn ja epä­varmuuden
tilille; epävarmuus­han
usein yritetään pclliää tiu­koilla
ja jyrkillä periaatleilla.
KANSAN EHEYTTÄMINEN
1920-LUVULLA — KORULAUSE
Olon syntynyt vuonna 1900.- jol­loin
Suomi muodollisestikin oli
vielä sääty-yhlolskunta. Vanhem-
(Jatkuu sivulla 2)