Vapaus, November 6, 1924

              M Torstaina, marrask. 6 pu — Hmr^ Nov, 6fli, 1^
VAPAUS
finadan soonalalsen tjSriestSn iiaeokannsttsia, flaes»
SodbiiryBBa. Ont; joka t&stai, torstai ja lanaotaL
/ ^ C ^ ^ f f i l . ABVO VAABA.
^ffg^ffi^mt. - tofmitasaimlaiDen.
VAPAUS (Liberty) ^ ^
organ of Rnniah Worker8 in Canada. Pub-iidied
in Sodbory, Ont, every Taesday, Tbtnsday and
fiatnrday. • • •
- Advertieiog rates 40e per eoL ineb. H i n i n mm charge
f w tinsle inaertion 7 5 c Diseoant on standing advertise-
^nent. < Tbe Vapa^^ is the best advertimng medima
• »nipng the FJnnirh People i n Canada.
mAUSHINNAT:
? Caiiadaan yksi vk. f4.00, puoli vk. f2.26, kolme kk.
$1.50 j a yksi kk. 7 6c
yksi vk. $5.60, puoli vk.
13.00 j a kolme kk. $1.75. ^ ^ ^_ _
ei seuraa raha, ei tulla Ifihettamaan
|>aitin asiamiesten joilla on takaukset
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 49c
salstatnumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-eista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaa^
tontava alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta j a 60c
UsSä jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-aet
60e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksec
4b&00' kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
f L O O kerta. Halntaantieto» j a osoteilmoitukset 60e
kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
^ Tibrtain lehteen äijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3. " - • .
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
at second class mattcr. -
: Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L o me
S t Puhelin 1038. Postiosote: B o r 69, Sudbury, O nt
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
'persoonallisella nimellä.
J . V. K A N N A S T O , LUkkeenhoitaja.
Englannin vaalit
; : Kun tarkastaa Työväenpuolueen ja konservatiivien
/ aaavuttamaa äänipiäarää äskeisissä Englannin vaaleissa
V-ja yert^ niitä kummankin puolueen voittamaan edus-rlajamäärään,
niin voi heti suoraha kädeltä huomata
niiden välillä vallitsevan ristiriidan. Konservatiivit
saivat noin kabi miljoonaa ääntä enemmän kuin työ
väenpuolue, mutta siitä huolimatta saivat he tällä pa
' rin miljoonan enemmistöllä valituksi, sikäli kun vii
: > meisista vaalitiedoista pidämme kiinni, 247 edustajaa,
/'Jcun sitävastoin työväenpuolue sai ainoastaan 154 edus-tajaa
5,260,000 äänellä. Toisin sanoen konservatii
v».vit saivat viimeisellä kahdella miljoonalla äänellään
lähes sata edustajaa enemmän kuin mitä työväenpuolue
. sai .koko yli Viiden miljoonan nousevalla äänimääräl­lään.
Jos työväenpuolueen kaikki äänet olisivat tul
[ t e e t huomioon otetuiksi, pitäisi sillä olla lähes kolmia
V sen sataa edustajaa seuraavassa par^
>:8ervatiiveiIIa sitävastoin lähes sata vähemmän.
Tämä ristiriita johtuu Englannissa vielä käytännös-olevasta
nurinkurisesta vaalijärjestelmästä. Tyo-
V väenpuolue on jo pitemmän^aikaa^^^'^
' sen vaalijärjestelmän puolesta, koska «e on yleensä
. ^ oikeudemnuicuse^ ja koska se suuresti lisäisi työ-vrväenpuolueen^
poliittista voimaa,: mutta vanhoillisten
i on vielä to|staiseIi^i' onnistqnut säilyttää itselleen niin
edullinen vanha vaalitapa. Heidän parlamenttivoitton-aa
jehtui nyt suurimmaksi osaksi tästä vääifästa jär-
"jestelmästa, jonka puolesta he tulevat tietystikin tule­vaisuudessakin
tappelemaan kynsin hampain.
Äänimääränsä kasvamisessa saavutti työväenpuolue
, viime vaaleissa uuden rekordin. Vuoden. 1910 vaali-
'taistelussa sait se 42 edustajaa parlamenttiiti. Vuonna
V 1918;'nousi tuo luku jo'62:teen, kunnes jo^v
vadeissa työväenpuolue voitti 139;e^
ka sitten jo viioden1923 vaaleissa nousi 191. Sen si
jaan kun puolueen äänimäärä .vuoden 1910 vaaleissa
nousi 650,000, se viime vuonna kohosi jo 4,800,000,
josta se ä^eisissä vaaleissa lisääntyi toisella miljoo'
nalla. \
Tämä verraton äänimäärän ka^vu osottao, että työ
väenpuolue on kasvava puolue. Se on tulossa kun toi
set ovat menossa. \Tämän/puolueen taistelut ja pyrki­mykset
juuri päättyvine hallituskdceiluineen antavat
ksikille työläisille vakavaa miettiqjiaen aihetta. Sitä
: ei voi käsitellä suoraviivaisesti ja pm^
iiyväisyydeUä;' T^
ta tämä puolue muodostuu vddintuneista ja maan fär-
^^jestynyttä työväestö
"tyy ottaa sen.lisäksi huomioon, että tässä puolueessa
; on; yhä suureneva joukko sellusiavaaeni^
läiskerroksia, jotka luottavat köyhälistön vallai&umo-t
idcsellisten a ^ i ^
^jvakaumukses» haluavat edelleenkin tiuka^^^
' neliä puolueensa mukana niin' myötä- kuin vastoin'
käymisissäkin. Äskeinen vaalitaistelu ja osittain työ<
vaenhallituksen kokeilutkin osuttavat, että puolue olo­jen
ajamana joutuu yhä enemmän panemaan luotta>
muksensa työväenluokan voimaan. Lisäksi on otetta
ya lulniun sddn, että työväenpuolue vielä nykyisillä
, voimilla ei ~ radikaalisempontdcaan^ ollen voisi mielin-löaäärin
ryhtyä koko Britannian maailmanvaltaa mullis-
• .taviin vallankumouksellisim te&oihuk Mutta sen on
^ sellaiseen päämäärään kasvatettava ja varustettava
joiddkpja;:? Sanalla sanoen, Englannin työ
^ tulevaisuuteen on täysi syy luottaa yhtä hyvin kuin
y l e e i^ työväenluokan vallankumouksellisen kypsyy-
^4en kasvamiseen ja selkiämiseen. Tähän jouduttavat
j a tähtäävät Englannin työväenpuolueen taif^f^lut ovat
y^tnaailnian kaikkien valistuneiden työläisten ; taistelua.
'SS
Pantheonin asukkaat
^ Anatole, iFrancen kuoltua olivat^^anisilais^ lehdet
yhia^inieltaeiitä, eUä hänen tomunsa olisi kätkettävä
..Päntlieonun,'^älen saisi Panlheonrr^ sana on l u^
'Icoa ja^meHdtsee ylöi pyhää temppeliä — jälleen yh-
.dba~ vahemffiän^pylian asukkia Siellä näet lepää jo
.^nnesiaän Mirabeau'ja-Bfarat — Jbänkin lepää tässä
vanhassa i d i k a ^ nunka^i^idvig X V rakennutti pyhän
"JGenöyevak ^inmnifltkM,rj^^a|^ josta, porvarillinen his-^^
Itoda^^jpiti» ^elia iirto^jaiin icauhdta ja vähemmän
pyhiä tarinoita,, bia .Joan ,iqli' «bolshevädd.» Samassa
pyhätössä iepää myös Voltaire, kaäen <p3d>an> pilk­kaaja
— kuinka moni mustatakkt ristitkään kätensä
ajatellessaan, että tämä hirvittävä p d ^ a asuu Geno-vevan
pyhätössä! h kaSkea hirtehisyyden kukkurana
lepää tämän vieressä hurskas Rousseau, Voltairen in­tohimoinen
vastustaja — hauta kaikki sovittaa! Mut­ta
jos nuo arvon herrat sattuisivat nooMimaan ylös ja
kohtaamaan toisensa samassa seurassa, alkaisi siinä
eri kähy! Samoin uinuu Pantheonissa Victor Hugo
ja Emile Zola, tuo, jota vastaan porvarillinen yhteis­kunta
tämän eläessä mobilisoi koko lokalebdistönsä,
ja joka varmaan uskoi kaikkea muuta, nuitta ei tule­vansa
kerran haudatuksi Pantheoniin. Sellaisia ihmei­tä
saa a&aan suurten joukkojen totuuden tunto. Tä­mä
sai ilmaisunsa muuten siinäkin, että Jaureskin yh
deksän vuoden kuluttua kuolemastaan siirrettiin sinne
«sosialistipäämies, jonka vallassaolijansa muihautti
vat, mutta joka nyt on saanut lepoaikakseen pyhätön,
jonka otsikossa seisoo: «Kiitollinen isänmaa suurille
miehilleen.»
Ja nyt pitäisi tulla, kuten sanottu, Anatole Francen
vuoro, järjen kuuluttajan ja porvarillisille väkivalta-midiille
niin vastenmielisen kauneudenpalvelijan. Mis­sä
määrin hän itse uneksi ja toivoi tällaista kunniaa,
on eri asia. Joka tapauksessa olivat hänen ihanteensa
korkeannnat kuin maan mahtavain suosion tavottelu,
eivätkä hänen Iäisensä suuret persoonallisuudet tarvitse
mitään Pantheoneja välttääkseen katoovaisuutta.
Muut lehdet
L W.W. liiton sotkuinen asema
Jo kolmisen viikkoa on I. W^W. liiton ylimääräi
nen konventioni ollut istunnossa Chicagossa.'' Kaiken
aikaa on pyykätty liiton sisällä vallitsevia riitaisuuk­sia,
j o i d^ keskeisimpänä kysymyksenä on järjestön si
säilä äsken puhjennut oikeustaistelu. Mutta sotkut,ei
vät vaan ota selvitäkseen. Joukot eivät saa ohjaksia
käsiinsä eikä/jäsenistö Itahtoansa kuuluville.
Meille on kaiken aikaa udcorettu,''että I. W. W. l i i
ton riveistä kuuluu puukenkäarmeijan marssin varma
tahti, mutta kolme viikkoa kestänyt konventionin me­no
ei anna merkkiäkään, mistään tällaisesta tahdista.
Eipä^se kykene antamaan mitään luotettavaa vakuutus­ta
itse puukenkäarmeijan olemassaolosta. Konventioni
rimpuilee auttamattomasti sen estetuomion otteessa, mi-linkä
muutamat liiton johtomiehet ovat turvautuneet
Konventioni On kyllä pyrkinyt luomaan jonkunlaisen
välidikaisen hallinnon liitolle, mutta tämäkin hallinto
epattaa avuttomana kuin haavan lehti itse jäsenistön
ollessa jakaantuneena moneen ryhmään ja toisten heit­täytyessä
välinpitämättömäksi järjestönsä näin surulli­sen
luhistuksen johdosta.
On säälittävää se kolaus, jonka I. W. W. liiton mu­kan^
vilpittömissä ja totisissa pyrkimyksissä; kulkeneet
työläiset ovat tämäh järjestönsä sisällä puhjenneen
mätäpaiseen kautta saaneet. He ovat kaikella raatajan
otisuudellauskunccl, että; heidän järjestönsä
ovat' mitä tarkimman puhdistuksen läp&äynyttä kul
taa ja kaikki muut työväenjärjestöt ovat vaiiicpolitiik
cojen» temmellyskenttiä. ^ Heille on^ sanottu, että tä<
män järjestön juuret ovat. niin lujasti työmaissa, että
Ei^ells-Taavelin Icqi-ranunisaarnoja
mikään muu ktiin itse työläisiin perustuvan työmaatoi
minnan voima ei* voi tulla kysymykseenkään järjes-
^ asioissa. Takeet liiton työläisomaisuudesta on uä-toteltUs
aivan yli-inhimilli8en^^lujiksi. Muttar yhtäkkiä
saakin jäsenistö tuntea järjestönsä roskaisinqnan veh-ceilyn
ja huliganismin temmellyskenttänä ^ mitä Ameri­can
työväenliikkeen historiassa tunnetaan.
Tämä on ollut mahdollista vain sen kautta, että tuo
ärjestö ei ole' sittenkääi| ollut rakennettu todellisen
cöyhälistöliikkeen vankalle ,kalliolle^' Sen teoriat ovat
sulkeneet .päähänpistojen ja" pintapuolisuuksien savi
aloilla. Ei />le ollut tietoista ja,asioissa sisällä ole­vaa
joukkovoimaa, joka olisi kouluuttanut kevytmieli
dimmätkin ainekset ja periaatteettomat 'lurjukset kun­nioittamaan
ja noudattamaan työväenliikkeen - yleviä
>yrkimyksiä ja velvoituksia. Ilmankos sitten kävikin
niin, että koko järjestön elimet ja .nivelet yhtäkkiä nyr
ähtiväto paikoiltaan niin sisäisessä kuin ulkonaisessa
un toiminnassa.
Jokaisen : menestyksellisen työväenliikkeen täytyy
casvattaa oleellisimmat periaatteensa ja toimintamuo
ton^a niin pyhiksi, ja loukkaamattomiksi, että niiden
aikotuksellinen syrjäyttäminen ja rikkominen johtaa
äsenistön ilman muuta 'lukemaan huutia liikkeensä
vahingoittajille. Mutta tällaisten kivenkovain lakien
syntyminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, et
ta työväenliike itse perustuu köyhälistön luokkatais­telun
terveille • periaatteille. Vakava edesvastuullinen
iike karsii ikäänkuin omalla painollaan pois huudit
tomuilden itsestään.. Näin ei'ole ollut I. W. W. liiton
aita. Jos tällä järjestöllä olisivat olleet tulenkestävät
leriaatteet ja^ iredesvastnullisen luokkataisteiäLliikkeen
vaatimuksia vastaavat menettelytavat, ei sen keskuudessa
tarvitsisi nyt viikkokausia jauhaa kaikille rehellisille
työläisille tuomittavista johtajakoplain kolttosista. Jä
senistön tarvitsisi vain rypistää totisia kulmakarvojaan
näyttääkseen järjestössä:^ oleville ammattiveij aroille ^(
nenkä tahto on määräävä laki.
/
isännän. käsitykset; hänen jnnilahjois^
taan aikoihin Taavetti pian-Jsuonis-tellata
i a sanoi, r.että Jumida ;,otti'
kirjansa pois. Mutta jaloilleen ei
sanonut: saU7iamt6s>pää
nenlrainsse hen^l$^ j o k a h ä n^
I c ^ n y t koettelemassa, tulee hiiero-maan.
Eräs kristisisar juoksi nyt
hätäpäissään
j o k a tultuaan t d d sen havainnon,
e t ^ TaäyetiUa
l a t kun vaan nousee niiden päälle.
ISmä^oli j o sentään ; s a ^
liikaa. ^ Hän alkoi puhella opetta^
jattärelle selvää; syntistä suomen-
« e i t ä ja kysyi -^ukasti, että mitä
viaartentaitti^^t^
" V a r o t a se" —r«anoi Taavetti
varota se, että elä t:tule minuva hiä-mimään^
minä oun paha mies.",
Pian sekaantui kuitenkin juttuun
tällaista leikkiä : 3inmär^mät5n tar
l o n jämerä isäntS; mistä oli. seura-p.
, . " 5 ^ . ' - ' n ^ iikaena, että Taavetti katsoi par- «Ei.ole vaaraa,» sanoi j ^ t a j a . «Tflsitellen ne e i - J ^ ^ .^^^ jaldttdemain. Ja
vät v a r t i j a l l e mitään mahda - j a idiootit eivät kodcaan' töftiQpa £enee k d i t a ^ kylälle
osaa järjestäytyä.» 'asiaa siitä huolhnatta, että useat
Idiootit eivät osaa järjestyä
Eräässä «iglantilaisessa ammattiyhdistyslehdessä
cerrotaan seuraava järjestäytymisen meikitystä kuvaa­va
tapaus:
Eräs ^englantilainen kirjailija kävi mielenvikaisten
loitolassa tutustuakseen sen oloihin. Laitobten: johtaja
ml jetti kirjailijaa kaikilla osastoilla. Eräässä osastos­sa'oli
25 kaikkein hulluinta ja heillä • yksi vartija.
cEikö se ole edesvastuutonta' pitää ainoastaan ^ditä
vartijaa näiden vaarallisten'ihmbten kaiteijana?» ky-sp
kirjailija. cNeliän voivat milloin tahansa Jiyokätä
vartijan timppuim ja sillqin tapahtuu camettomuus>
S u o m a l a i n e n
nen k u l t t u u r i
pystyy tekemään
ihmeitä ' yhdellä
jos toisellakin a-lalla.
Viime ai­koina
on se van­hassa
kotimaas­samme
nostatta-nut
pinnalle .ko­konaisen
lauman unissasaamaajia,
j o t k a töpehtivät juttujaan eri osis­sa
maata. Ja kansa kuuluu pitä-
" ^ n niistä enemmän kuin • tavallisis­t
a saamamiehistä. Erikoista huo­miota—
tällaisista hengenjättiläisistä
on saavuttanut eräs Eskells-Taavet-t
i , joka viime aikoina on vaikutta­nut
lisabnen. perukoilla. HäUen
toiminnastaan tehdään selvää " S a ­von
Sanomissa" julaistussa kirjo-tuksessa.
. Tämä Eskelis-Taavetti
kuuluu ^olevan aivan erikoinen unis^
sasaarnaaja siinä suhteessa, että
hän saamaa "koiranunissaan." Se-lostettuaan
ensiksi Taavetin' aikai­sempaa
toimintaa Kaaville, jossa
hän on 'esiintynyt sekä onissasaar-naajana,
että > hierojanakin, varsin­k
i n naisväen keskuudessa, käy kir­j
o i t t a j a lähemmin selostamaan kah­t
a tuoretta tapahtumaa Taavetin
saamamiestoiminnassa Iisalmen
puolella, joissa kummassakin todet­t
i i n , että Taavetti saarnata- paukut-teleekin
^"koiranunissaan;" '^Sav.
Sanomain" kirjeenvaihtaja -kertoo,
että kun Taavetti eräässä paikas­sa
"lakanain välissä pöydällä par­haallaan
saarnata paukutteli " k o i -
raunissaan" pirtintäy toiselle ristis-säkäsin
ja pää kallellaan kuuntele­valle
kristisisarkunnalle, että pirt­tiin
tuli muutamia miehiä, jotka,
kun tiesivät • saarnaajankin olevan
koiranunissaan" "hekin koiranko-rissaan
heittäytyivät humalaisiksi ja
äänekkäästi, uhkailivat '.. kasvattaa
Taavettia siitä pehmeästä päästä,
pahimmassa tapauksessa käydä hen­gen
päälle. Silloin heristi Taavetti
korviaan ja teki hätäpäissään sen
taktillisen virheen, että unohti ole-vansa
unissasaarnaaja, sieppasi j a ­lat
alleen j a hyökkäsi avoimesta i k ­kunasta
pellolle kristisisarien kat­sellessa
hölmistyneinä perään. ..eikä
häntä silleen' sillä •. paikkakuanaiiu
nähty.
; " M u t t a "Taavettipa ei olekaan n i i ­tä
poikia, jatkaa lehden kirjeenvaih­taja,
joka ensimäisestä vastoinkäy.
misestä lanniatuu. Hän y r i t t i muu-taman
päivän perästä naapurikyläs­sä,
jossa sielläkin oli .jhänellä täysi
j a kiitollinen huone. Emäntä levit­t
i - pirtin pyödälle parhaat laka­nansa
ja Taavetti laittautui niiden
väliin, mumautti suutaan j a teki
samanaikaisesti käsillään v ilmassa
pari valtavaa liikettä, panoi silmän­sä
kiinni . j a - a l k o i saarnata. Mutta
taas sattui kommellus. Taloon sat­tui
eräs naishenkilö, joka oli: k u u l ­lut
Taavetista yhtä ja toista, min­kä
perusteella rohkeni epäillä hä­nen
"unenlahjaansa", meni mum.
mojen kauhuksi saarnaajan lähelle
j a tunnusteli häntä varovasti kädes^
tä j a jalasta, jolloin Taavetti raot­t
i "varovasti toista silmäänsä j a huo­masi,
että tunnustelija oli paikka,
kunnan opettajatar. Tästä nyt ei
Taavettipoika kuitenkaan liioin
hämmentynyt vaan päätti ottaa tun­nusteli
jalta luqnnon pois kohdista,
maila saarnansa persoonallisesti hä-n€
«J. Mutta kun opettajatar meni
havaintomatkansa jälkeen ' talon
isännän puheille,, keskeytti Taavet­t
i saarnansa j a alkoi kuunnella säy-neenkorvilla,
mitä nyt mahdollisesti
seuraa. Kun. mitään sen vaaralli-sempaa
ei heti kuulunut, y r i t t i hän
j a t k a a saarnaansa entistä voimalli.
vaimonpnoliset sanankuulijat jäivät
Ennustelemaan sitä kohtaloa, min­kä
alaisekri saarnamies joutuL
M u t t a muilla paikkakunnilla kuu­l
u u v ä l i n e n Suomen kansa vetä^
vän keuhkoihinsa Taavetin koiran-unisaamojaL
sieramien täydellä.
L W. W. liiton pyykin^
pesu
I , W. Wdle saattaisi koitua hyö­dyksi
jos s€>**tekisi konventdonit
pysyväisiksi", sillä «en kautta saa­vutettaisiin
sekin etu, ettei säännöt
eikä päätökset milloinkaan vanhenin
si, kuten nyt on käynyt esim. .niille
neljä penikulmaa pitkille perustus-laeille,
jotka muutama kuukausi s it
ten "vakinaisen vuosikonventsionin"
päätöksellä hyväksjrttiin. . J a helpos^
tihan sitä pysyväisiin konventionel-hin
päästään, kun jo nykyisin ne
kestävät viikkokaupalla. Sitä voi­mallisemmin
voitaisiin törkyä vie­rittää
kommunisteja vastaan, hyväk-
-syä "esipuhe" j a käsitellä kysymys­tä:
joukot vaiko johtajat
juldiss^ pomrcrtoa fcansna smtto-massa
sotJlaskagannHIa - 52 pataljoo»
nan muistoksi 5 jnivä tätä kuuta.
"Canadan natmen" kertoo tästä
konserttitilaisundesta seuraavaa:'^
"^Suomalainen musiOcki oli huo>
mattavimmatfa s i a l l a konserläasa,
j o n k a . L a k e Snperior rykmtntin en-simäisen
pataljoonan soittokunta.
J ^ S y t i n n s S a ^ ^
loevaMukaeeauac^J*^
* ^ ' . J«W««andaaakn,
H. T. Burpee. :
• > ^^^^^
töille
Hyvät toverit*—.
^ Pu^nejäsenten tulee tävttä* .3
Ie lähettämänuae r » l r £ ^ >^
Osastojen organiseerSaT^l
t a mitä meille työn raskaan raata- tää huolta sellaisista - • - '
jille kuuluu, että voimme juhlia" ka näiden kaavairVoJ„V^ >
porvariston
johtaja J . Gottridge, sunnuntai-ilta-na
antoi Port Arthurin/- armorissa.
'Merikannon valsri "Kesäilta"
ja-~^ H . Helmanin 'sävellys "Sven
D u f a " otettiin vastaan iimostuneesti
j a vaadittiin toistettavaksL Huo­nosta
säästä huolimatta oli yleisöä
konserttiin--saapunut hyvä huone.'
- " T e k i s i -mieli kysä^.~'joko olem­me
kaikki saaneet kapitalistiluokal-kanssa
^ kaavakkeide
käsikädessä., eivät' ole olleet naiw,-i°: '^^^'titi
ten puolaeemme perussääS,'^ I
ollut liitettynä pykälä. jolT^^:^
o r ^ e e r a a j a i n tOsi
N i i n kauan kun on nälkää j a ' tä he heti p a i ] ^ ^ ^ ^ ^
kurjuutta miljoonilla työläisillä tuaan saavat mainitun ^
taistelu tulee jatkumaan, vaan tä- j a täyttävät sen. Sitä
män tosiasian näyttää unohtaneen irekisteerauskaavakkeet ^
kannatusrengas j a soittokunta. On-jtetyiksi tulee ne p a l a n t t ! ? *^
han se häpeä tänäpäivänä vielä,|toimeenpanevalle kornit^
että voidaan yhdessä juhlia ^riistä-: Homer S t , Vancouver, B c
jäluokan kanssa ja kun se s o i ^ Yli kaksi ia i'
vielä annettiin ilman maksua. P i - • - - ^""^
temmän aikaa onkin jo niitä mätä-
: JOUKOt vaueo joniajai;. paiseita Umennytkannatusrenkaas-^jokaisen ooolne^^mT:^
Pyykinpesu tuplajuussa on n y t } ^ .^^^ ^.y^.^- ^if^^^'.'"^^^ ^\ sniä sortiUa, ettei se näy puhdistu-*'"" Sr^ «pSsa^^ ^ £ i» otk:
ne vaan ama peitetään Villasella maan aktiivisesti osaa sen ti^lM
muulta maailmalta, ette se saisi taan. Sen Usäksi on K O B ^ ^ I
tietää. Syyt sysätään aina y k s i - s e n Kansainvälisen jokain^Kl
löitten niskaan. Se kantaa työväen-ressi painostanut sitä seikki-järjestön
nimen kilpenään, mutta sen yhteydessä olevat puoIn«t ^
muut pyyteet ne vaan aina pulpah- vat kunnollisesti toimia ai^Sl
tavat esiin. .Sopisi teidän palkka- työväenluokan teomsunsjäriS^
työläisten ajatella asioita o m i l l a ; a i - , k a u t t a , p^^^ ^
voillanne, eikä johtajien, mitä teiUekään^^hkolaisryhmä vaau » "^
koettaa syöttää pari jehua. Onhan sellainen koneisto, jonka tulee S
meillä monet esimerkit kaikkialla,] minnaUaan vaikuttaa
kuinka rajattomasti johtajat käyt- koihin, opastaa heidän yri^gj
van millään^ kaupalla ja jos ennus­taa
saa, nifn k^nventsionin jälkeen
asiat eivät tule olemaan sen kum­memmalla
kannalla, kuin ne olivat
ennen sitä. Kun "oikeassa" "jouk­koliikkeessä"
johtajat- j a klikkival-ta
pesiytyy niin näkyy se vasta ^pen­teleen
kaulalle asiat asettavankin.—
. Eteenpäin.
. s • • • • ••
. . o—- ; • .
Amerikan mantereen
sanomalehdistö
Amerikan "mai:tereen .^kapitalisti-luokan
sanomalehdistön voimasta
saa jonkunlaisen.kuvan kun panee
merkille kuinka paljon sanomaleh­tiä
tässä maassa painetaan. Yh­dysvalloissa
j a Canadassa painetaan
yli viisi triljoonaa sanomalehtisivua
— tavallista kokoa — vuosittain.
Tämä luku on pian lausuttu/ mut­ta
ei yhtä pian tajuttu. . Mutta sen
suuruuden saa selville toista tietä,
vertailemalla' ja tutkimalla eräitä
toisia lukuja. Vuonna 1900 oli
Yhdysvalloissa j a CanadasM kulute­tun
sanomalehtipaperin määrä 16
paunaa henkilöä kohti, 1923 oli tä.
mä määrä noussut 50 paunaan hen­kilöä
kohti; lisäys oli siis 230 pro­senttia
' 23 vuoden .ajalla'. Pohjois-
Amerikan mantereella jnlaistaan
22,000 sanoinalehteä, joftta 60 sa­nomalehdellä
on painosmäärä lOOi-
"000 j a sisält-^vat viikonpäivinä noin
28 sivua j a sunnuntainumeroina 100
sivua. Sanomalehtiä painetaan niin
paljon, että jokaista perhettä kohti
tulee yksi päivälehti y l i koko man­tereen.
Tähän vielä Hsäksi laske­taan
miljooneja käsittävät erilaisten
aikakausjulkaisujen määrä, jotka
k a i k k i samalla tavalla ajavat kapita-listiluokan
asiaa, työläisten riistä­jäin
etuja. Tällä mantereella on k u ­lutettu
yli kolme miljoonaa tonnia
painopaperia vuosittain, eli kaksi-kolmannesta
maailman paperituo-tonnon
tuotemäärästä.
tävät valttiansa j a silloin työväen­luokka
joutuu palvelemaan vääriä
terkoitusperiä. Ja ^mä samanen
porvariston kanssa juhliminen on
saattanut eri puolueiden sanoma­lehdet
julkaisemaan pitämänne pik-nekin
:ja ' tämänlaisesta sitä sitten
saa vastepuolue valttia, ^ o l e m m e ­k
i n jo saaneet monta kertoa kuulla,
että sellaista se on teoUisuusunio-vallankumouksellisessa
käsittetai^
Tässä suhteessa ei piirissämme ole: 1
noudatettu puolueemme perusäää-j
töjä sen enempää kun Komintema'
antomia ohjeitakaan. Mutta JOJM.!
haluamme mu9döstaa jäiiestöbaal
tuntevan puolueen, niin meidäa tä^j
t y y toteuttaa itse valitsemaijiDfl
keskuselinten päätökset. Siini«
itsestään järjestäytymisen aakkoset!
itse kunkin ratkaistavaksi."
Kun kulkuneuvot para­nevat
i
K u n me olemme lukeneet Israelh»
lasten pitkästä ' korpimatkasto paet-tuaan
Egyptin orjuudesto, on se
aivan vaistomaisesti johtannut sii­hen
käsitykseen, että matka on
mahtanut^ olla kovin piika kun s i i ­nä
kului neljäkymmentä ': pitkää
vuotta. Matka mahtoikin siihen' a i ­kaan
olla pitkä ' j a vaivaloinenkin.
semmin tämän maailman: kataluu-desto,
kun se e l a n n a edes sanan-selittäjälle
r a u h a a . " N u r k i s t a kuu­l
u u kuhinaa", jatkoi hän pasunanää- "1"-"".
«ous nykyaikaiset automobuht kay-vaikka
se nyt jo tuntuukin siltä
kuin matkalla olisi . tarpeettomasti-k
i n viivytelty toi; harjoitettu sabo­taasia.
. Nyt on tämänkin korven
läpi jo laitetta oikein autoilla ajet-tova
tie ja koko tällä matkalla
kuluu aikaa vaan keskimäärin neljä
tuntia. VV Olisipa Mooseksellakin ol-
PimjarjestojeD
asioib
Kaikille Canadan Kom­munistipuolueen
kol­mannen
piirin ^
osastoille
n..e. liä. '"Ed* el^li sessä :p aika_s^s a ^ y^r,itteett -tvo^v.a- n a a n , mm ohsi sääs.t yn_y^t mo-
T "^^^.^^^^^Inilta valituksilta, jotka johtuivat
o l l a samat tuuriiat" Kuultuaan juomaveden
puutteesta. Kun Mooses nähtävästi
lähti jo yöllä pimeän aikana liik­keelle
ja kulM Punaisen: meren
poikki jo aamutunneilla, niin olisi
hän hyvinkin kerinnyt päivälliselle
jo luvattuun Kaanaan maahan, mis­sä
"rieskaa j a hunajaa vuoti'' y l l in
k y l l i n , eikä ukko olisi kerinnyt ko­vin
paljon ' välillä; vanhentuakaan.
K^annatusrenkaiden ja
sotUassoittokuntaun
kidiertelu
Lehtemme Port Arthurin paikka-knntakirjeissä
on • j o tehtyn selvää
sikäläisen fodnstrialistin kannatus-renkaan
j a O. B . U m . soittokunnan
yhteistoiminnasta Port Arthurin so­tilassoittokunnan
^kanssa. V Tästä
roskajutnsta kirjottaa Indnstrialis-t
i n Port ^ A r t h u r i n kirjeenvaihtaja
seuraavaa:
. " P o r t . A r t h u r i n O.-B. i U : n kanna-tusrenkaan
soittokunta' yhteisissä
nismi. Olisihan - sitä vielä yhtä j a . j oa me emme-pysty totentUaaji"
toiste -sanottavaa, vaan jääköön se näin yksinkerteisia tehtäviä; tiim ne!
emme voi missään suhteessa suia
oleyainme KommunistipnolneV jorJ
me emme kykene toimittamaan td-;]
laista yksinkertaista tehtävää, ka \
on liittyminen työalamme mit,%
niin meitä ei missään tapaokek
voida pitää vallankumoubelliäai;]
Sellaisia henkilöitä, joiden tyJali-lä
oh unio ja jotka eivät, de a j
union jäseniä, tulevat union JISK]
net pitäinään "rikkureina'^ ja iell^
laiseste j puolueemme .vaikstasnht |
sutnresti karsiL^
Toverit, tällaiseen asiaintJsniif^j
seen täytyy tulla hetimiten Bnotofi
Me emme saa missään laskim tsrÄ
tea itsemme luisua sellaiseen Öc- [
teeseen että meidän pnolaeeB!»j
jäseniä .voidaan ospttaa ei-nnioiffi|j
teinä. Jos me annamme t ä f aj
tilanteen edelleen jatkua tulee EB-J
dän puolueemme ennemmin
myöhemmin sentähden erotettinl^j
si Kominternista. Jokaisen p mM
jäsenen on siis •viivyttelemättä M
tyttävä työalansa unioon jos Ä j
nen on olemassa.
Komihtemin viimeinen konpeij
velvdtti täkäläisen puolueen Ifim
maan työhuonekuntien järjestia-1
sen puol€ste.r Työhuonekunnat lal
"tehdasryhmät tulevat lopulliset H
lemaan puolueemme oleellisina t»!
mintaeliminä ja teimintamine
pääasiallisesti tapahtumaan
kautta; Toverit, me voimme
t a a . Kominternin määräykset, tfrl
mia sen viitottamaan suuntaan M
noastaan siten että me liitjES?J
jäseniksi työalamme unioon.
Tämän'maan työväenliike «n Jap'l
Hyvät toverit:—
Tällä kertaa on puolueen tär­keimpänä
tehtävänä "The Worker"-
lehden levitysryntäys. Tarkotukse-na<
e i ole ainoastaan: kerätä varoja
puolueemme äänenkannattajan y l ­läpitämiseen,
vaan jäsenistön ja o-sastojen
päätehtävänä on etupääs­sä
uusien tilauksien hankkimfnen
lehdellemme. "The "Wor5er" on ^ -
ras väline puolueemme propagan­dan
levittäjänä j a myöskin tärkeä
tekijä uusien jäsenten' hankldmises-sa
puokeellemme. Kaikki Kommu­nistipuolueet
pitävät sanomalehdis-t^
ään' kaikkein parhaimpana asee­naan.,
Sen tähden on meidänkin
toimittava' ja - ponnisteltava siihen
suuntaan että "Worker" saadaan
itsensä kannattavalle pohjalle,
hankkimalla sille tarpeellisen mää­rän
uusia tilauksia^^
Marraaknnn aeitsemiU paiTä
Marrasfiuun seitsemäs päivä on , •~".,TT~'; ' x* „,«,t nät
yksi sellaisista päivistä, jolloin eri ko. Kaikki huomattavimmat n».
kieli järjestöihin kuuluvat toverit
kokoontuvat yhteen, yhdessä juhli­maan
tätä historiallista päivää. E r i
kielijärjestöihin kuuluvien puolue­jäsenten:
välillä tarvitaankin paljon
läheisempää,' tiiviimpää puoluetoi­mintaa
j a Venäjän vallankumouk­sen
vuosipäivä kunakim vuonna saat­takoon
\, puolueemme erikieliset, a i ­nekset
läheisempään yhteistoimin­taan.
Meidän yhteinen -jäsenyytem­me
Kansainvälisessä, Kommunisti­puolueessa
: on paljon'' voimakkaampi
kuin minkäänlaiset kielelliset eroa\
vaisuudet Koettakaamme siis mar­raskuun
.^itsemäntenä päivänä lä­hemmin
tutustaa toista kieltä pu­huviin-
tovereihin ja liittäkäämme
kaikki puolueosastot yhteen, todelli­sen
tiittyneen bolshevikipuolueen te-von.
Tehkää marraskuun seitse-männesS
päivästä ^kommunistisen
toiminnan; päivä.
Ktrjdlisnui.
Kansallisvirastossa on osastoja
varten -varasto hyviä k i r j o j a aina
käsillä. Niiistä on täydellinen luet­telo
Workerissa joka viikko. Nyt
kun talvitoiminnan aika on taasen
a l k a n u t t u l e e " osastojen kirjaUlsutis-ariandesfen
. tutustda kirjaluette­loomme
j a tilata, heti seOdsik k i r ­j
o j a kun tarritsevat Käjaltisnus
ovat' taantumuksellisten ja
laisten luopioiden kontrollin ato^
na. Niissä unioissa on mefll» »^j
ddmällinen työala edessämme, tj»-!
a l a jossa kommunsitisella pn)l»^j
dalla on tähän mennessä vielä
'Vin vähän saatu aikaan. Cans^l
laisen työväenliikkeen voima ja ^\
litanttisuus riippuu suuresffl^
rin Kommunistipuolueen aktons^j
ta toiminnasta- Jäsenet, j o»
vät kielellisten vaikeuksien t a ^
voi ottaa osaa union
käytäviin otteluihin, voivat
kin auttaa tovereitaan äänestai^J
niissä, puolueemme o^^^oaa P=^l
Täyttäkää reösteeranskaavakfa*!
liittykää heti työalanne
Sata prosenttia piirimme l
union jäseniksil
Luokkataistelussa tejdaa
KitiuienBen piinn
Komitea.
Kautta E. n>«>=*
- , Kom. suoBL
^ ^ ^ ^ ^
tehty K.-V.
nan kokouksessa, * » * ^ ^
^ 31 pmi, 1924". ^
Kokouksesöi saaptmii»
W. Lehti, K. Mäki, K.,^«
^paaden
Ite ketään lähetta.
SäUcosanomalähety^t men
S ^ n että ne nyt lähete
u^nden välitysliikkeen vak
m-m. se että lähetyks
^ vuonna nousee j o syyd
liihetyksif ovat t(
i ^ e n IShety. OH menn:
ä & o m a ja p a n muufc
pynyt matkalla.
TAKAUKSENA Vapauden
Sahk
K i r je
50c
»ähetyksktä $60.00—$99.9£
^ ^ m a lähetyksiltä.
TORONTOSSA ottaa paika
9S7 BroadTiew Ave.,, ja
konttori, 316 Bay Street
likellä Sudburya tai Sudi
panden konttorissa, persoo
*sopia paremmasta kursaist
KnUEEIXÄ TEHDIIT^
lähelöä VAPAUDEN^/nm
Money Orderin j a lahetta
ga Asiala, Aug. Kannisto, j a
^\ py]j^ _ Kokouksen av
Nnmi. Luettiin ja hyvä!
idefflsen kokouksen, pöytäkir
2 pyk. — Pöytäkirjan te
jiksi valittiin W, Lehti ja
Saninsto.
3 pyk. — Sihteeri ilmoit
^hänei ole saanut mitään tiet<
«nko T. Holm lähtenyt j o m
Ariasta keskusteltua päätetti
jottaa hänelle, että hänen *
dettäi* heti matkaan. ^
4 pyk. — Luentokurssien
keskustatiin ja samalla
Soon osaston kirje, jossa
moittivat haluavansa 2'.si
kestävät kurssit sinne. T?^
pitää 2 alen -viikon kurssit
ryssa ja samanlaiset Sault J
riessa. Samalla jätettiin s
huoleksi uuden matkaohjehn
'iestäminen.
5 pyi, -r- Kedsusteltiin 1
lista saapuneen kirjeen
jossa pyydettiin sinne lähe
järjestäjä järjestämään l
osastoa. Päätettiin kirjoit
komitealle, että he järje
asiat Vapauden kanssa 8it<
Vapauden tupa-a^taattori
siin lähettää sinne joksi^i
Piiritoimikunta lupautui
maan osan siitä johtuvista
nukasta. "
« . pyk. — K. Mäki ehd
piiritoimikunnan toimesta
siin jonkinlaiset n.s. te
joista tulot tulisivatv .piirit
«ionikassaan. .Asiasta ^kes!
päätettiin lähemmät toin
jättää seuraavaan kokouki
Kokous lopetettiin.
' Kokouksen puolesta,'/
H. Elimen, si
Olemme tarkastaneet y
pöjrtäkirjan j a - huomanneet
täpitäväksi kokouksessa
esityksien, keskustelujen
töksien kanssa. ^
. Aug. Kannisto Victor
(Pöytäldrjan tarkasta,
"Hotutoiut Iraherrnt
esitetään ' e n a lauantaina i
osastomme näytQmöIlä.: k
illalla. Kappale on nuti
^amerikalainen ' hnvinäsrteli
ei pidä hausknua • puuUU
nis on näytelmien faarra:
laisuus tutnstaa tSIian. **l
knhertehnm**' j a ' k ^ i »
knbertdna» j o s t a e i tabdp
vSä millään nmotoa, o l lä
tuo nimi ' v H ou
koko pafaimn aikaan saa.