Vapaus, January 23, 1968

              Sivu 2 Tiistai, itammilk. 23 p. — Tuesday, Jan. 23, 1968
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
E D I T O R : W. EiCLUND MANAGER: E: SUKSI
TELEPHONE: OFFICE A N P E D I T O R I A L ^ 7 4 - 4 2 6 4
Publfshed öirlce weekly: Tuesdays^Thu3rsdays and Saturdays by Vapaus
PubUsblng Co.-Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury^ Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
/" Adtörtlslng rates upon appUcatlon, translatlon free of cihaige.
Authoriised aSiSecond class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment ot po9tage J n cash.
, M L ' m b L T o f t h'eC ANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk, $5.25
' 3 kk. 3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Biiomeen:
iTk. $11.00,6 kk. $5.75
Ivk. 11.50. eidt. 6.25
UUSNATSIT MHKAiaVAT
BONNIN TUEN SUOJISSA
Presidentinvaalin jälkeen
Helsingissä ilmestyvä yhden hallituspuolueen SKDL:n
"äänenkannattaja Kansain Sanomat julkaisi presidentin valit­sijamiesvaalien
päätyttyä viime jA:iviildcana toimituskirjoi-tulceen,
inissä va-alituloksista ja-vlllitsevasta tilanteesta anne­taan
seuraava ajänlkohtäinen ja samalla mielenkiintoinen ar­vio:
Presidenttin valitsejaimiesvaalien tulokset näyttävät kul­kevan
odotettuun suuntaan. Suuren vaaliliiton voitto psoittaa
nykyisen suuritauiksen-jatkanaisen ja kehittämisen oikeutusta
ja välttämättömyyttä. Pienempää äänestysprosenttia edellisiin
eduskunta- ja Valitsijamiesvaaleihin verrattuna cdotettiinmdin
ikään ja näyttää valitettavasti siltä, että aikaisempaa pien'em-pi
prosentti on vaikuttanut juuri suuren vaaliliiton tulosta
alentavasti. Käyttämättömät- äänet ovat vahvistaneet nimen­omaan
oikeiston asemia; Vaalien etukäteen varmanai pidetty
tulos, mutta myös vaikea vaalisää eivät olleet omiaan kiihotta-
' maan äänestysaktiivisuutta huippuprosentteihin, vaan aiheuta
taneet välinpitämättömyyttä.
Kuten meillä presidentinvaaleissa yleensä on ollut asian
laita on oikeisto nytkin liikkunut 'akitiivisefmmin kuin vasem­misto.
Lisäksi äärioikeisto hakkasi kannattajiaan liikkeelle ai­van
erityisellä raivolla esittämään protestia nykyistä kansan-,
valtaista suuntausta vastaan. Siinä Vii^kikusen vaaliliitto ei
kuitenkaan onnistuiput, sillä vaalitulos ei yllä todistamaan
mistään uudesta mielipiteenmuodostuksesta kansalaisten kes­kuudessa;
Kokkosen vaaliliiton voitto on vakuuttava. Sen si­jaan
Vennamon tulos näyttää ylittävän odotukset. Tätä ilmiör
tä cm syytä tutkia varsin tarkasti. Hänen vastuuton propa^
gandansa on mennyt kansaan yllä!ttävän helposti, mutta toi­saalta
voidaan, panna merkille, että perinteellisillä alueilla,
missä hänen demagogiansa tunnetaan, hänen tuloksensa ovat
heikkoja.
Helmihuun puolivälissä kokoontuvat valitsijamiehet pää­ministerin
puheenjohdolla valitsemaan tasajvallan presidentin
uudeiksi kuusivuotiskaudöksi ja samalla tulee ajankohtaiseksi
hallituksen uudistaminen, sillä tavanmukaisesti jättää hallitus
vaalin jälkeen paikkansa tasavallan presidentin täytettäväksi.
Hallituskysymys on näissä merkeissä ollut kyllä esillä, mutta
enemmänikin periaatteellislucntoisena linjakysymyksenä.
Hallituspolitiittan peruslulkemat "tulevat varmaan pysy­mään
suurin piirtein entisenlaisina. Tuokin hallituteessa on
jdotettavissa suurempia salkku- tai 'henkilövaihdoksialkaan; Sen
sijaan ei ole aivan itsestään selvää, että hallitusneuvottelua
sujuvat kokonaan vailla kitkaa. Keskustapuolueen edustajat
ovat mm. vaalitenteistä esittäneet tyytymättömyyttää halli-
. tuksen maatalouspoliittisia ratkaisuja kohtaan, kun taas va-senmiiston
taholta on viitattu siihen, että vasenmiiston osuu­den
tulisi näkyä nykyistä selvemmin hallituksen toiminnas­sa.
Ennen kaikkea tulisi hallituksen työskentelyn aktivoitua ja:
sen kyetä osoittamaan suurempaa päätitävyyttä ja määrätietoi­suutta.
Eri linjojen yhteensovittelu ei. tule varmaankaan ole­maan
aivan 'helppoa — lisäksi ovat vielä edessä tavallista suu-i
«mpaa yleispoliittista painoa omaavat kunnallisvaalit;—muit^
- ta joka tapauksessa tulevan hallituspolitiikan peruslinjat ovat
"vahvemmat kuin ne useinkaan "halliftusta uudelleen muodos'
' tettaessa ovat olleet.
Mitä käytyihin- valitsijamiesvaaleihin tulee on tässä yh­teydessä
syytä, ottaa tuoreeltaan esille eräitä korjaamisrta vaa­tivia
teknisiä epäkohtia.
Tasavallan presidentin valitsemistavasta 'käytiin ennen
vaaleja laajaa keskustelua. Mikäli valitsijamiesvaalit nykyi­sessä
tai jossain uusitussa muodossa säilyvät, olisi valitsija-rniesvaalien
ajankohtaan kuitenkin saatava muutos. Tällainen
pureva pakkastalvi osoittaa aivan erityisesti, ettei talvikausi
Suomessa ole sopiva vaalien ajarikohta. Kun nykyaikana ktai-kin
keinoin yritetään kohottaa 'kansan äänestyshalua ja »tavoit­teena
pidetään maihdollisimman 'korkeaa äänestysprosenttia,
ei ole mitään järkeä sijoittaa valitsijamiesvaalit jatkuvasti il­mastollisesti
niin epäedulliseen vuodenaikaan, etttä se voi la­mauttaa
äänestyshalua.
Lisäksi talvikausi asettaa meidän oloissamme eri paikka­kunnat
varsin erilaiseen asemaan. Maaseudun pitlkät äänes-
; tysmatkat lumessa ja pakkasessa vaativat äänestäjältä paljon
• enemmän tarmoa, ääneätysalttiutta jopa taloudellisia uhräuik-siaikin
kuin asutuskeskukset monine äänestyspaikkoineem.
Myös vanhuksilta pakkassää vaatii liian suuria ponnistuksia.
Samoin olisi valitsijamiesvaaleissa päästävä siihen että
ensimmäinen vaalipäivä" aina "sattuu sunnuntaiksi. Täösäikdn
suhteessa oli ajaokohta tällä kertaa monille äänestäjille aivan
eriityisen_ epäedullinen. Työttömyysaikana, jolloin urakait ovat
' vähissä, ei ole oikein, että joutuu uhiraalmaanväihäisistä tu­loista
kokonaisen päivän palkan vaalien vuoksi.
, Saattaa olla,, että lainsäätäjällä aikoinaan onlkin ollut mie­lessään
nämäkin seikat tahtoessaan varmistaa, että porvarilli­silla
ryhmillä säilyisi juuri presidentinvaaleihin nähden luja
öte käsissään; Ovathan talvi ja arlkivaalit edullisemmat jiuuri
varakkaiden ryhmien kannalta, koska ne ovat fiippumatto-
--mampla ilmastollisista oloista ja työsuhteista. Luulisi kuiten-
_kin,;:ettei nykyaikana rohjettaisi lähteä säilyttämään näin i l ­meisiä
epäikahtia, jos vain eduskuniniassa ajoissa kyllin itarmote-kaaisti
lähdetään ajamaan näiltä koihdin hallitusmuodion muu­tosta.'.'
jMitkään perinteelliset seilkat eivät saa olla esteenä ta\-
laisille parannuksille.
;, Bonn. - r Länsi-Saksan uusnat^Iair
{sen luns^nisdeinolcraattisen imn|u-ecfB
poheepjoJitaja von Thaddm m
k o i t t a n u t MiHichenissS ptdetyssii
lelidistötilaisuudessa, että QfDnin
halUtuIcsen ju^cUausumaan ufisnat-sisn^
n vojmistumisestai Länsif-Sak-sassa
vastaa täysin kansallisdemo­kraattisen
puolueen odotuksia. Liit­tokansleri
kiesiogerille lähettämäs­sään
kirjeessä vOn T l i a d ^ ilntai-see
tyytyväisys^ensä sen Midost^,
että Länsi-Saksan hallitus ''täysin
aiiieeliiseisti kumosi neuvostoliaili-tuksen
julkilausumassa esitetyt väit­teet."
Uusnatsien toimintavapautta ja itse-varmuuttaa
kuvastaa—myös se, :että-von
Thadden vaat i samassa yhteydes­sä
Kiesingeriä kääntymään haillituksen
nimissä perustuslakioikeuden puoleen
vaatimalla kansallisdemokraattista
puoluetta koskevan kysymyksen käsit-relemisestä.
Uusnatsien johtaja oli
vakuuttunut siitä, että oikeu-s asettuu
kansallisdemokraattisen pniolueen puo­lelle.
Bonnin hallitukseen'kuuluvat' puolu­eet
eivät hiljattain pitämässään yh­teisessä
neuvottelussa asettaneet min­käänlaisia
rajoituksia vuoden 1969 val-tiqjäivävaalien
suhteen, ja käyttäen
tätä hy\'äkseen länsisaksalaiset uus­natsit
ovatkin jo aloittaneet laajan
vaalricaimpanjan. Uusnatsien vaalikam^
panjassa kiinnitetään suuria huomiota
sellaisen pienryhmiä^ muodostami­seen,
jotka eivät kykene ainoastaan
vä-rväämäärt puolueelle uusia kannat­tajia,
vaan myös "selviytymään" uus-natsiisirain
yastustaijista. Kuten tunnet­tua
uusnatsit eivät kaihda edes väki­vallan
käyttämistä taistelussa Länsi-
Saksan demokraattisia voimia -vas­taan,
ja useita demokraatteja onkin
jo menehtynyt uusnatsien pahoinpite­lyistä
saamiinsa vammorhin. v
.Uusnatsismin aatteiden levittämi­seksi
päätti puolueen hallitus Miin-chenissä..
pitämässään kokouksessa
ryhtyä julkaisemaan tämän vuoden
keväällä sanomalehteä, jonka pai­nosmääräksi
on ilmoMettu 12 mil­joonaa
kappaletta. Ensi syksynä on
aikomuksena nerustaa myös toinen
jSKDLm äänimiiärässä hiukan laskua menefykaei^
suurimmat aosdemeiOa ja liberatB^leilla
protestiäänet menivät Vennamon demagogialle
uusnatsila-nen sanomalehti. Syksyllä44alj,ise„ vanfcasti, eräillä alpeilla
on: tarkoitus niin ikään järjestää
kansallisdemokraattisen puolueen
ylimääräinen edustajakokous, jossa
käsitellään oarlamenttivaaleihin val­mistautumista.
Kiilteu Pariisiin
i Pariisi. — Puoluesihteeri Leonid
Brezhnev j a presidentt i Nikolai Pod-gornyi
oviil hyväksyneet kutsun
vierailla Ranskassa, multa vierailun
ajankohtaa oi,ole vielä määrätty.
yamHiJamitMvaallentarkastuMlaikenta vahvisti ne suuntaviivat, jotka
ilmenivät vaailtulokiilin nähden Jo varsin varhaisessa vaiheessa tuloslas­kennan
alettua. Urho Kekkosen uudelleenvalinta varmistui jatkuvasti,
hänen takanaan on kaikkiaan 202 v|litsijatniesta, Joista 184 on valittu
suuren vaaliliiton listoilta. Tätä valitsljamlesjoukon kahta kolmasosaa
vastassa on Matji Virkkusen ja V d k k o Vennamon yksi kolmasosa, edel-li8
«Uä valitsijamlehiä 6S, niistä 60 kokoomuspvolaeen listoilta, loput ruot-salaisia
virkkuslaisia, Jälkimmäisellä 33 vaUteiJamlestä. VaalioUelta oU
otettu kaikkiaan noin 100,000 «Ikä niiden laskentaan ole päästy kunnolla
käsiksi, mutta lopputuloksessa on tietokone arvioinut Jo oteäähtenkln
vaikutuksen. JtänestysproMnttioteäänlen laskennan jäikeeii nlnodostu-nce
koko maassa noin 69:ksi.
Tarkkailtaessa puolueiden vaali-menef:
itys(tä on syytä todeta, että
vaikka SKDL .säilytti asemansa koh-
RIIDAN AIHEESTA
Ihnrtis'kunnan suurin haave on. ai­na
ollut yhtenäisyyden saavutlaini-^
'nen, yhtenäisy>'deri jota ilnuri on
vaikea luoda mitään todellista pys>'-
vää,'arvoa maailmas-sa; Me Canadan
supmialaiset, enempää kuin Suomsn-kaah
suonoialaiset emmeole päässeet
;kov|nkaan pitkälle ystävj-yden eikä
yhteniiisyj-^deii itiellä, joskin edistys­tä
on tapablunut. Historialla^
tapahtumien jäljet ovat vielä liian
syvässä ihmismiieiissä jakaeir heidät
kahteen.toisnieen epäluuloiseen
leiriin. Suurimpana eroitteeha on
oHul historiallisten tapahtumien
yirheellinen tulkinta. Ynrimärlääic-seinme,
toinen toistamme meidän tu­lee
; analysbidia Suomen itsenäisyys
historiaa objektiivisesti eli tosipe-räisesti;
sillä epäluulojen poistarni-seksi:
meidän ön tiedettävä ei vain
tapahtumat, vaan myöskin, m^^
Tutikicsöamme Suomen historiaa,
meidän tulee sanianaikajsesti seura­ta
koko maailman tapahtumia, kos­ka
Suomen historiasta kuvastuu
P i i i t a in myös maailman senai­kaiset
tapahtumat, ja jossa tapah-tiimieji
sarjassa pieni Suomj joutui
isoisten riitaan.
Juuri ennen Suomen itsenäisty­mistä,
maailma jakaantui kahteen
leiriin, porvarilliseen ja sosialisti­seen.
Vsnh^ porvarilljnien järjestel­mä
ei hyväksynyt uuden sosialisti-sen
järjestelmän synt Siksi 17
valtakuntaa lähetti armeijansa tu­hoamaan
uultä sosialistista järjes­telmää,;
johon hyökkäykseen myös­kin
Suomi yhtyi, lähettäen sotilaan­sa
tuhoamaan hallitusta joka aiitpi
Suomelle itsenäisyyden.
Kirjassaan, Kremlin kellot Tuo­misen
mainitsee että iis. "Karjalan
r e t k i " oli Suomen hallituksen .sota
NL:a vastaan. Suomen ulkoministe­riön:
prganisoima sota käsittäen tu-hansien
miesten armeijan. "Sota,
jossa Neuvostoliitto oli vääryyttä
kärsinyt osapuoli". (Tuominen)
Suomen koulu-historia mainitsee yh­den
miehen taposta ; Köyliöri jär­ven
jäällä, mutta vaikenee sodasta
jossa tapettiin lifljansia miehiä.)
Tämä viraillinen vihamielinen
suihtautxjoninen N L : n vastaan jatkui
aina Paasikiven hallituskauteen
saakka. Suomen tylkistön ikeskittä-minen
N L i n rajoiHe, 'josta oli ulpl-tuväisuus.
Leningradiin, Suotnen so­tilasjohdon
(Mannerheim) ja hal­lituksen
'lujittuva isulhde Hitlerin
Saksaan, 'kaikkien näiden tapahtu­mien
valtösa, ei voida kieltää N L ;n
epäluulpn aiheellisuutta Suomen
armeijaa j a 'hallitusta kolttaan, mi­kä
johti N L : n vaatimukseen maa-alueen
vaahdosta Leningradin tur­vaamiseksi
Suomi-Satoian yhteiseltä
hyökkäykseltä.
Suomen työväen ja intelligentti­en
suhtautuminen fasismiin, o l i kicl
teinen fasismin syntymästä alka­en.
Heillä o l i ,kyiky, nähdä alusta pi­täen
fasiamin ijöhtavan maailman
sotaan. Suomen fasistisen liikkeen
vastustamista ja sotakiihkoilii ai­nesten
hillitseminen on pyritty
^ _ tulkitsemaan epä-isämmaallisuiudek-
SUOMI-SEURAN PUPUTUSTA si, mitä se ei .suinkaan oUut, sillä
"Vasemmistolle tappioUiset vaalit" otsikoi Suomi-Seura- kysymys ei--ollut Suomen itsenäi­syydestä
eneanipää 1918, k u i n 1939-
44 sodassakaan, molemmat sodat o i i -
, Helsingissä 18 päivänä tammikuuta lähettämänsä (Uuden Suo­men)
uutisitiedon missä kerrottiin " U r h o Kelkkosen uudelleen
valintaa kannattaneiden ."menestyneen presidentin valitsija­miesvaaleissa
niin hyvin, että Kekkosella oli "17.1. tilamteen
mu3caan" jo yli 2/3 enenmiistö eli 201 valitsijamiestä; Johtuisi­ko
tällainen äärioikeistoa myötäilevä,asenne siitä, (kun Suoini-
, Seuran uutislähteiksi ei vieläkään kelpaa muiut kuin Helsin­gin
Sanomait, Uusi Suomi ja aniharvoin, vaikika sen nimi mai-nrtaarikin,
Sosiaalidemokraatti?
vat. osa sosialismin synnytys tus­kia,
jossa porvaristo yritti epäon­nistuneesti
käyttää Suomea ja Sak-
5aa abortin tekiiänä. Suomen
nuoi-tmman polven nyky-historioit-sijan
mukaan. Suomi olisi säästy­nyt
viime sorjan kärsimyksiltä, jos
se olisi pysynyt erillään. Saksan fa­sismi-
ta. Näin ollen oli sota-^kiihkci-lu
ainesten va-stustaminen Suomen
kanran edun mirkaista, niinkuin sc
on vielä tänäkin päivänä:
Ainut ."jo.^sittelu" on siinä, olisi­ko
ollut mahdtfllisuutta silloisessa
maailmantilanteessa Suomen kan-i
an valistami-fiksi kyllin ajoissa
näkemään fasis^mi n va;iran, sillä,
yksinikertainen ihminen ei näe mur­haajaa
ennen murhaa.
HakiG.s.samme syytä vihaan ja
sotiin, me unohdamme-hakea .syytä
it.sestämme, me kaikki olemme va.s-tuujsa
-siitä mitä tapahtuu maail­massamme.
Laiskuusja välinpitämät
tömyys ajaa meidät joukkona usein
siihen pi-tecseen, josta on seura­uksena
suunnattomat kärsimyk­set;
Älkäämme hakeko syytä siksi,
että löytäi.simme .«lyystä syyn vi­haan,
vaan että ymmärtäisimme itr
seämme ja lähimmäistämme.
Ystävyys on talo ja ka nousee vain
rakentamalla.
— Brother. P. A.
TYYTYVÄINEN LEHTEEN
Täällä North Surreyssa. B.C; Va-paus-
lehden lukijat ovat täydellisesti
tyytyväisiä lehteen sellaisenaan kuin
.se on ollut ja on nyt. Olomme kaikin
jo ikäihmisiä. .Se pieni joukko mitä
meitä täällä onkin, toivoo Vapaus leh­delle
pitkää ikää sellaisenaan kuin. .se
on nyt. ^
Toveruudella. — Annie Tapio.
suonistaan erinomaisesti, niin kui­tenkin
se kärsi menetyksiä sekä
äänimäärä.ssä -että valitsijamiespai­koissa.
KeskuBtapuolue menetti huikeasti
ääniä verrattuna vuoden 1962 presi­dentinvaaleihin,
muitta vuoden 1968
eduskuntavaaleihin verraten sen ää­nimäärä
on suurin p i i i i e in ennal­laan.
Mahdollisesti keskustaipuolue-laisten
äänestyslaiskuutta selittää
osittain .se, että Kekkosen valituiksi-tuloa
pideitt iin etukäteen varmana.
Suurimma/n tappion käi-si sosiali­demokraattinen-
puolue, jos tuloksia
verrataan vuoden 1966 eduskunta-
Valitsijamiesvaalit 1968
vaaleihin, jotka muodostuivatkin to­delliseksi
suurmenestykseksi sosiaii-demokraateille.
Sen sijaan sosdem
puolueen iiänim^ärä ylitti nytkin
vuoden 1962 presidentinvaalien itu-loksen,
vaikka puolueella oli silloin
oma mies ehdokkaanaan.
TPSLrn äänimäärä aleni molem­p
i in vertailuvaaleHiin nähden sel­västi,
mutta suhteellisen osuuden
lasku oli varsin vähäinen.
Kokoomuspuolue saavutti äärim-mfiistunnuksillaan
menestystä ver-ratituna
vuosien 1962 ja 1966 vaalei­hin.
Sen sijaan puolueen osuus ver­rattuna
esim. Sakari Tuomiojan v.
1956 kokoomukselle keräämään kan­natukseen
oli suunnilleen samaa
luokkaa, toisin sanoen mistään ai­nutlaatuisesta
menestyksestä e i täs-
Valitsijamiesvaalit 19G2
sä yhteydessä voida puhua. Ilmei-seti
kokoomuksen äänintääirän lisäys
on peräisin lähinnä sosiailiidenui-kraatteja
aikaisemmin äänestäneil­tä.
Liberaalisen k a n s a n puolueen
heikko menestys osoitti omalta osal­taan,
eittä nykyiseni haJlituBpoIiträ-kan
vastaiset tunnukset' eivät sinän­sä
kantanet hedelmää liberaa­lien
tunnuksenahan oli Kekkoeieai u l -
kopoKitiiikan puolesita, nykjostä hal­lituspolitiikkaa
vastaan. Äänestäjät
katsoivat .suuren vaaliliijton takaa­van
paremnjiin^^ikkoseai ulkopoli­tiikan
jatkumisen eivätkä he luotta­neet
lil>eraaliien: mahdollisuuksiin
muuttaa sisäpolitiikkaa.
Protestiäänien voidaan katkoa
menneen varsinaisesti Veikfeo Ven­namolle,
jonka valtava äänimäärän
lisäys puhuu demagogian voimasta
valitsijakiinnan keskuudessa. Ilmei-scti
Vennamolle oli tullut osa sö-rialidemokraattien
j a ilmeiseti myös
kansandemokraattien äänestäjäkun-taa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen pii­rissä
jakautuma muodostui voitolli-sEtei
Urho Kekkosen 'kannattajille,
jotka saivat 9 ruotsalaisten valitsija
miespalkka'1 virkkuslaisten joutues-satyylymään
6:een.
Edustakuntavaalit 1966
Välit. VaUt. . Kans.
Ääniä '/r miehiä Ääniä . % • miehiä Ääniä % edust.
SKDL .1.35,756 17.3 57 451,750 20.5 63 502.635 21.2 41
SDP .306,085 15.8 54 289,366 13.1 36 645,339 27.2 55
TPSL 45,291 2.3 6 66,166 3.0 2 61,274 2.6 7
Keskustap. 408,325 21.0 67 698,199 31.7 111 503,047 21.2 49
Lip. kp. 99,862 5.2 9 176,567 8.0 21-1-1 153,259 6.5 9
Ruots.kp. 112,097 5.8 15 147,340 6.7 15-f6 141,688 6.0 12
Kokoomus 390.250 20.1 59 296,810 13.5 37-i-l 326,928 13.8 26
SMP 223,347 11.5 33 24,351 1.0 1
Muut 19,337 1.0 75,961 3.5 7 11,525 . 0.5 —
1,940.350 100 300 2,202,204 100 300 2,370.046.' < 100 200
.Näihin vuoden 1968 valitsijamies­vaaleja
koskevin lukuihin ei sisälly
lainkaan oteääniä. Seuraavassa eräi­tä-
täsmennyksiä ^vertailutaulukon
lukuihin: •.
Kokoomuksen 1968 äänimäärään
ja valitsijamieflukuun on jo lisätty
vaal.liittoon kuuluneiden "kristillis­i
e n ' 3,929 ääntä j a 1 valitsijamies­paikka.
Lukuun sisältyy myös vaali­liiton
kolmen sosdem ehdokkaan y l i
8.000 ääntä.
Urho Kekkosen vaaliliitossa 1968
oli ryhmä.stä "muut" yksityisiä hen­kilöitä
v a l i t sijamiesehdokkaina.
3,000 länsi-saksaiaista
Vietnamin sodassa
B e r l i i n i .— 3,000 länsisaksalaista
osa!li.vtuu jatkuvasti. Vietnamin so­laan,
kirjoittaa Neues Neutschland
dokumenltiaineistoon pei-ustuvassa
artikkelissaan. Lehti paljastaa val­heelliseksi
Bonnin hallituksen viral­liset
vakuuttelut, joiden mukaan
Saksan liittotasavalta antaa Saigo­nin
hallitukselle ainoastaan huma­nitääristä
apua. Ai-tikkelissa huo­mautetaan,
että Vietnamin sotaan
osallistuu 3,000 sotilaan lisäksi myös
2,500 länsisaksalaista "teknikkoa",
mm. useita kemian ja bakteriologian
asiantuntijoiUi.
Heistä tuli valituksi yksi henkilö,
nimittäin Antti Lehvonen 3,836 ää­nellä
Pohjois-Karjalasta, mutta mai­nittu
henkilö ilmoitti liittyneensä
keskustapuolueeseen, joten . kepun
valitsijamiespaikkaluku nousi 67:ään
Vuoden 1962 valilsijamiesvaaleis-va
silloisen kansanpuolueen maltil­linen
siipi oK mukana Kekkosen
Vietnamin sissejä ei
ole Kamboddiassa
Lontoo. — Amerikkalaisten
välUeet siitä, eUä etelävietnami­laiset
sissit etsivät turvapaikkaa
Kambodzhasta, eivät ole totuu­denmukaisia,
sanotaan äskettäin
. Kambodzhasta palanneiden Eng­lannin
parlamentin jäsenen Wel­les
G. Evansin ja pastori M.
Scottin lausunnossa.
Käydessämme kansainvälisen val­vontakomission
luona emme saaneet
.mitään todisteita etelävietnamilais­ten
sissien oleskelusta maassa, sa­notaan
lausunnossa.
'Väitteet siitä, että Etelä-Vietna­min
kansallinen vapautusrintama
saa aseita Sihanouikvillen sataman
kautta, ovat täysin perusteettomia.
Samoin ei ole olemassa mitään to­distuksia
siitä, että Milotissa olisi
suuri, vapautusrintaman leiri.
vaaliliitossa ja sai 21 paikkaa ja oi-keiitosiipi
kokoomuksen vaaliliitossa
saaden 1 paikan.
Samoin ruotsalainen kansanpuo­lue
sai 1962 Kekkosen vaaliliitossa
15 paikkaa ja kokoomuksen vaali­liitossa
.6 paikkaa.
Kokoomuksen 1962 saavuttamaan
äänimäärään sisältyvät tässä vapaa­mielisten
7,898 ääntä, jolloin vapaa­mieliset
saivat vaaliliitossa 1 paikan.
Honka-liittoutuman hajotessa syk­syllä
1961 Vennamo julisti'puoluees­saan
v:n 1962 valitsijamiesvaalit boi­kottiin.
Kekkosen vaaliliitossa 1962 ko­koomukseen
lukeutuvien ja pup-
Iuee!tomi£n ehdokkaiden saavutta­ma
äänimäärä — 75,961 äämtä ja
7 valitsijamiespaikkaa.
Uusi Neuvostoliiton iv
suurlähettiläs Kuubaan
Moskova.— Neuvostoliiton uudek­si
suudäheltilääksi Kuuban On n i ­mitetty
Aleksandei' Soldatov.
53-vuolias Soldatov on toiminut
diplomaatin tehtävissä vuodesta
1941 mm. Iranissa j a Itävallassa ja
kuulunut Neuvostoliiton YK-val-luuskuntaan.
Vuosina 1960—65 hän
oli maansa lähettiläänä Isossa-Bri­tanniassa
ja tammikuusta 1966 hän
on toiminut varaulkoministerinä.
iVuodestä 1962 Neuvostoliiton
Kuuban-lähettiläänä toiminut Alek­sandr
Aleksejev on siiretty toisen
tehtävään.
PÄIVÄN PAKINA
HEIKONLAISIA "MATKAEVÄITÄ"
OIKAISU
, Painoviilhepaholaisen toii-staiscssa
pakinasisa aiheuttaman ikiiyän kom-m.
elluikson joihdasta pyydämme tä­ten
oikaisten tiedoittaa, että Ahti
Karjalaisen nimpn tilalla olisi luon­nollisesti
pitänyt olla J . Virolainen.
Kun entinen poiilais-äititoi-ui
pikkupoikaansa sanoen, oUä '"ei
saa vetää kissaa hännästä", niin
poika vastasi viattomasti, "en minä
vedä, minä pidän vain hännästä
k i i n n i " .
SamantapaisHjn vastauksen, vaik­ka
eii luonnollisestikaan niin viaton
antoi U S A n preside ntti Joh nson
viime keskiviikkoisessa . ohjelma-e
l i "State of the Union" puhees­saan
maan.sa tilaniteesta, mutta sii­tä
enemmän alempana.
• Hän puhui vilpillisesti myös.
rauhan tahdo.staan Vietnamissa,.
sillä todellisuude.ssji hän esitti l i ­sää
ja enti.stä mahdottomampia eh­toja
rauhanneuvPttelujen aloitta­miseksi.
.
Tämä ei suinkaan ole vain alle­kirjoittaneen
mielipide asiasta .sil­lä
esimerkiksi suuret päivälehdet
täällä Canadassa ja , Euroopassa
ovat panneet mcrkillo sen tuomita .
tavan tosiasian, etitä pre.sidenUi
Johnson näyttää pyrkivän kerran
jälleen Pohjois-Vietnamin rauhan­tarjouksen
t o r p e d o i m i s e e n . - - ^^
Suhtautuen avoimesti välttele-vä.'>
ti Hanoin uusimpaan esityk.seen
eUä jos Yhdysvallait lopettaa eh­doilta
pommituksen ja kaikki so-latoiimct
Pohjois-Vieitnamia vas­taan,
niin fic johtaa i'auhanneuvoit-teluihin,
pre.sidontti Johnson .sanoi
vain olevansa yalmiina tiedoitta-maan
kongressille "mahdollisim­man
aikaisin tutkimuksista, että
voidaanko löyiläU San Antonion
esitysten perusteella pohja rau­hanneuvotteluille".
Kuten huomataan, hän kiersi ko­konaan
Pohjois-Vietnamin esityk­set
ja palasi syyskuussa San Anto-niossa.
esittämiinsä "rauhanehtoi­hin".
Malta hän ei vain "palannut"
takaL-iin San Antonissa esittämän­sä
ehtoihin, vaan lisäsi niihin vielä
pahansuopaisen reunahuomautuk­sen
eli lisävaatimuksen.
San Antoniossa~"trän lupasi, että
USA lopettaa ilma-ja laivasfopom-mituksensa
Pohjois-Vietnamia vas-'
•taan s i l l o in k u n se johtaa '^opeas-iti
tuottaviin neuvotteluihin".:
Lupaamatta pidättyä kuJjettamas
ta lisää amerikkalaisia sotilaita ja
sotatarpeita Etelä-Vietnamiin, pre­sidentti
Johnsonilla oli keskiviik­kona
otsaa ja julköutta vaatia, että
jos pommitus lopetetaan ja sen
perusteella aloitettaan rauhanneu­vottelut
Pohjois-Vietnamin ja US-Un
välillä, silloin tulee Hanoin p i -
däilHyä valjiensä ja ja siskojensa
avustamisesta. Etelä-Vietnamissa,
missä vietnamilaiset olisivat edel­leen
ulkomaalais.ten, ts. amerikka-laiston
hyökkäyksen kohteena.
"Koventaen San Antonion ehto­j
a " , presidentti Johnson' antoi nyt
ymmäiitää, että USA suosltuu pom-mituiksen
lopettamiseen ja rauhan­neuvotteluihin
Hanoin kanssa vas-'
ta sitten kun Pohjois-Vietnam on
valmiina tekemään sopimuksen
ampumisen lopetitamiseata myös
Etelä-Vietnamissa, mitä Hanoi ei
tietenkään voisikaan tehdä, vaäkka
se siihen saataisiin paköitetuksi,
sillä kuten esim. U Thant sanoi
viikon lopulla. Etelä-Vietnamissa
soditaan pääasiassa etelä-vietnami­laisten
kesken, yhdysvaltalaisten
maahanitungettelijain auttaessa
pientä mustaa taantumusklikkia,
mikä ei pysyisi viikkoakaan pys­tyssä
ilman USAn pfetisöen tukea.
E i siis ole lainkaan ihme vaikka
esim. Toronto GJobe a n d ^ a i l sa­noi,
että presidentti Johnson Voli
pidättyväinen" rauhanneuvottelu­jen
kohdalta^ ja eittä hän esitti
nyt Hanoille entisten lisäksi uusia
ehtoja.
Samoin Washingtonissa oleva.
Ranskan radion edustaja Jacques
Salbeit sanoi iranskalaisyleisölle,
että "paljon on niitä, jotka ovait
pettyneitä Yhdysvaltain liikikumat-itomasta
asenteesta Vietnamin ky­symyksessä.".
Ja ranskalainen : sanomalehti
France S o r i r k i i i o i t t i : "Vaikka hän
pyi'ki huolellisesiU antamaan vai­kutelman,
että hän yrittää i ^ e l l i -
scsiti saada ovet avatuiksi keskus­telujen
aloittamiseksi Hanoin kans
sa, tosiasiassa presidentti Johnson
kovensi vähän linjaansa."
Kun kaiken tämän lisäksi presi-:
dentti Johnson sanoi, etttä hallituk­sen
menot tu/levat-kohoamaan ja
vorot lisääntymään; nHn ei ole
lainkaan ihme, vaikka monet kon-gressimiehet
"loistivat poissaolevi­na"
tilaisuudestta,mikä normaali-sesti
on ylikansoitettu,: samalla
kun toiset kongressimiehet suhtau­tuivat
viileästi presidentin esityk­siin
n i in koti- kuin ulkomaistenkin
asiain tiimoilta.
Tyypillisienä esimerkkinä on sie-naattori
Eugene J. MeCarthy
(dem. Minn.) lausunto: "Meille sa­nottiin
vieläkin, että itämä maa v o i .
käydä kahta sotaa — yhtä Vietna­missa
ja toista sotaa köyhyyttä vas­taan
kotona. Me k^mime toista
näistä sodista: voittamatta kumpaa­kaan."
Ja palataksemme alussa mainit­tuun
"ikissajuttfcuun" meidän sallit­taneen
käsitellä- niyös siitä "seli­tystä"
minkä presidentti antoi sii­tä,
miksi "hallituksen menot ja
kansalaisten verot kohoavat sekä
dollarin asema heikkenee.
Puolustaen tätä kurjaa kotiohjel-maansa,
presidentti Johnson tekey­tyi
viattomaksi, kuin se porilais-poika,
mikä "kertoi vain pitävänsä
kissan hännästtä k i i n n i " , antaen
Johnson aikuiisiille' ja täysjärkisille
amerikkalaisille seuraavanlaisen
meriselityksen.
Ne (verojen nousut jne.) johtu­vat,
sanoi suuressa viisaudessaan
presidentti—Johnson, yksinomaan "
kohoavista puolustusmenoista (to­dellisuudessa
sotamenoista), kan­sallisten
velkojen yhä kohoavifita
korkomenoista ja lakimääräisistä
sitoumuksista. "
•Toisin sanoen, mitä tälle voi­daan
sjllä presidentti j a haltiiEus'
ei voi näille "yliluonnollisille"
asioille mitään. Känsäkoura.