1962-09-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, syysk. 13 p. — Thursday, Sept. 13, 1962 INDEPENDENT LABOR ORGAW V A P A U S OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Established Nov. 6, 1917 Edltor: W. Eklund • Manager: E. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — E d i t o r i a l O ^ 4-4265 ' Publlshed thrice weekly: Tuesdäys, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canada. Mailing address: Box 69 Advertising rates upon application; translations free of charge. . Autliorized as second dass mail by the Post Office Department, Ottawa, o and for payment of postage in cash. TILAUSHINNAT Cänadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 " USA:ssa: 3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 .H. CANADIAN LANGUAGEPRESS Kummallinen oikeudenpäätös Syntiä kaiketi olisi, jos epäilisimme oikeuden ehdotonta puolueettomuutta, sillä '-kaikessa majesteetillisuudessaan", kuten kirjailija" Anatole France totesi, "porvarillinen laki kieltää niin rikkaita kuin köyhiäkin nukkumasta siltojen alla". Kaikesta huolimatta on vaikea olla kummastelematta sitä, miksi nämä "puolueettomat" oikeuden päätökset näyttävät kaikissa vaiheissa suosivan täällä Sudburyssa Mine- M i l l in vastustajia, herroja Don Gillisiä ja kumppaneita. . S i l l o i n kun teräsunion reittaus oli villeimmillään, sai mr. Gillis oikeusportaBlla- läpi useita sellaisia vaatimuksia, mitkä vaikeuttivat sanomattoman paljon Mine-Millin kannattajien' puolustautumista reittaajia vastaan. Mainittakoon vain estetuomiö, minkä perusteella mitätöitiin reittauksen ajaksi Mine-Millin sääntöjen ne kohdat, joiden perusteella kansallisella keskuksella on oikeus puuttua asiaan, silloin, jos joku paikallisunion johto osoittautuu jäsenistölle ja. uniolle antamansa uskollisuusvalan petturiksi. Ihmet&llä täytyy myös Ontarion ylioikeuden tiistaista päätöstä, mikä kaikessa puolueettomuudessaan vaikeuttaa Mine-Millin kannalla olevaa paikallista v.t. johtokuntaa ja samalla auttaa mr. G i l l i s in ja kumppanien Mine-Millin vastaista taistelua — joskin asia on niin, että mikään apu, ei edes ininkään tuomarin arvovallalla annettu apu, ei pysty enää palauttamaan nikkeliteollisuuden työläisten luottamusta Gillisiin ja kumppaneihin. Kummaa on myös sekä mr. Gillisin valitus, että hänen apulaistensa asennoituminen "sanavapauden" tiimoilta. M r . Gillis on valittanut sitä ja saanut valitukselleen ilmeisesti kuulevia korvia arvovaltaisista piireistä, että hänelle ja hä- .nen-ehdokaslistallaan oleville miehillcf ei ole muka annettu tasapuolisia mahdollisuuksia propagandan teossa ;union toi^ mipaikoissa ja laitoksissa. Meidän asiamme ei ole puolustella paikallisosaston v.t. johtokunnan asennetta tässä sen paremmin kuin muissakaan kysymyksissä. Mutta tämä on kiistatonta: Silloin kun mr. Gillisillä oli osasto No. 598 johto käsissään, mainitun osaston nimissä julkaistuun lehteen ei päässyt sanaakaan Mine- Milliä kannattaneiden jäsenten kirjoituksista. Siinä lehdessä julkaistiin vain ja ainoastaan mitä rivoimpia parjausjuttuja Mine-Milliä vastaan mutta Mine-Millin miehet eivät saa- ,neet minkäänlaista tilaisuutta omien mielipiteittensä esittämiseen. Se ei huolestuttanut silloin ketään muitakuin jäseniä ja — heidän mielipidettään ei kysytty. Ja kun mr. G i l l i s kutsui — ilmeisesti teräsunion reittauksen virallista alkamista silmälläpitäen — Mine-Mill osasto No. 598 jäsenistön kokouksen Arenalle, niin Mine-MiHin virkailijoilta ja Mine-Milliä kannattaneilta jäseniltä yleensä kiellettiin diktaattorimaisesti e i vain puheoikeus, vaan vieläpä oikeus kokoukseen osallistumiseen! • Siihen aikaan eti näyttänyt ketään huolettavan "sanavapauden puolustaminen". Mutta nyt, jolloin sivullisetkin näkevät, että oppositiolla on ollut sata kertaa paremmat mahdollisuudet mielipiteittensä esittämiseen kuin mr. G i l l i s in valtakaudella, on "sanavapauden" varjelemisestakin tullut kultainen vasikka epäjumalankuvaksi; Sama pätee luottamusmiesten (stevvards) tiimoilta. N i k - keliteollisuudessa palvelevat kansalaisemme ovat kertoneet, että Gillisin aikana erotettiin kaikki työläisten työmaillaan valitsemat, tottuneet ja työläisten vahtusten käsittelyssä vuosien varrella kunnostautuneet miehet ja heidän tilalleen nimitettiin joukkomitassa uusia miehiä, joiden ensimmäisenä kelpoisuusvaatimuksena oli se, että he olivat Mine-Millin vastustajia ja teräsunion kannattajia. Nyt ovat opposition miehet valittaneet Torontossa sitäkin, että noin kolmekymmentä mr^ Gillisin nimittämää uskottua miestä on sivuutettu ja niiden tilalle valittu tai nimitetty Mine-Millin miehet. Tämäkin valitusvirsi on ilmeisesti saanut kantavuutta. — vaikka Gillisin heinänteon päivinä ei nähty, mitään pahaa siinä kun työläisten luottamusta nauttivia luottamusmiehiä erotettiin sadottain väin sen syyn vuoksi kun he olivat Mine-Millin puolustamisen kannalla.. Onpa väitetty niinkin, että joillakin teräsuniota kannattaneilla piireillä oli sormensa myös siinä likaisessa pelissä, jonka ansiosta ryhmä kyvykkäitä~Mine-Millin miehiä tuli erotetuksi työstä Falconbridgessä. — • Mahdollisesti nämä asiat näyttävät jossakin määrin toisenlaisilta tuomari Fraserin silmin katsottuna. Mutta se ei muuta kuitenkaan toiseksi sitä tosiasiaa, että tuhannet ja tuhannet nikkeliteollisuudessa työskentelevät miehet ja heidän omaisensa ovat kerta kaikkiaan kyllästyneet sellaiseen "puolueettomuuteen" mikä näyttää heidän mielestään kaikissa käänteissä suosivan Mine-Millin vastustajia j a vihollisia. Ei anteeksipjryntöjä, please Ottawasta-alkuviikoIla tulleissa uutistiedoissa kerrotaan liittovaltion liikenneministeriön jonkun virkailijan selittäneen ikäänkuin omaa kansallistd olemassaoloamme anteeksi-pyydellen, että kyllä tshekkoslovakialaiset ja kuubalaiset lentokoneet tekevät välilaskuja polttoainevarastojensa täydentämisen merkeissä Ganderin kansainväliselle lentokentälle Newfoundlandissa. Tällainen "selity.s" annettiin mainittujen uutistietojen mukaan sen johdosta kun'joku amerikkalainen julkaisu katsoi sopivaksi sekaantua Canadan asioihin ja'esittää valituksia siitä, että neuvostoliittolaisia suihkumoottoreilla varustettuja lentokoneita tekee välilaskuja Nova Scotiassa. SYNTYMÄPÄIVIÄ Urho Salmi, Port Arthuti Ont., täytti keskiviikkona, syyskuun 12 päivänä 70 vuotta. Sam Aalto, R. R. 3, Fort Williani, Ont., täyttää 75 ikävuotta syyskuun 14 päivänä. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. * KONEKIRJOinAJATTAREN SUORITUKSET HWENS)iniHS&TEK£V&T 30000 TAQKASTAVU J A ' lUKEVUlllXEmRAlVJ^S& HANU\KUTTAAniUaUN KONEtStlHMlNJASniKCOräH 5000KEnTAAl4lVÄSSÄ HlNKOtKmjOITIAA 1S6RIVIJAAI)01A!4UV&S^ VMNAUUNmiNOA . VteTAAVaVOIHÄTADVlTAAN KOSttTTltlENLVOmSEEN REAKTIOAIKA SlLrtVT-AIVOT-KÄOET ON NOIN Vio SEKUNTIA JOKA VASTAA 65 876 g NAULAA P&lVASSA BORGTHER KJNÄRNESTED Isianti—satujen saari Kuten aikaisemmin olen jo kertonut, sosialistinen puolue ja itsenäisyyspuolue muodostivat hallitukKcii yhdessä vuonna 1944. Työttömyys poistettiin, laivasto uusittiin, teollisuutta lisättiin, koulujärjestelmä u u . distettiin ja parannettiin ja asuntojen puute saatiin suurimmaksi osaksi häviämään, Tätä* hallitusta on useni kutsuttu "elvyttäjähallitukseksi". Sen pääministerinä oli itsenäisyyspuolueen johtaja OlafurThors,^ joka on usein valittanut yhteistyön, päättymistä. Sosialistinen puolue on kuitenkin aina vartioinut kansan parasta, maan vapautta ja puolueettomuutta ja jätti ministerinpaikkansa vuonna 1946, jolloin Kcfiavik myytiin amerikkalaisille kuudeksi ja puoJck.si vuodeksi. Torjuakseen näin hirveän "syyöksen" ko., tosin nimettömäksi jätetyn virkailijan kerrotaan selittäneen, että nou-vostoliiltolaiset lentokoneet eivät voi tehdä ilman erikoislupaa välilaskuja ko. lehtoken-tällc, koska Neuvostoliitto ei ole allekirjoittanut asiaan kuuluvaa kansainvälistä sopimusta, kuten on. menetellyt Tshekkoslovakia ja Kuuba. Edelleen oli mainittu virkailija pyrkinyt lepyttelemään yhdysvaltalaisia vihaisia: herroja sanonialla, että hän ei usko tshekkoslovakialaisten ja kuubalaisten lentojen olevan kovinkaan lukuisia Canadan kautta. Meistä tuntuu, kuten monisr ta muistakin canadalaisista, että tällaiset puolittaiset anteeksipyynnöt ovat kokonaan aiheettomia. Mitä se kenellekään yhdysvaltalaiselle kuuluu* minkä maan lentokoneet .Canadan S U U R L A K K O 1955 H a l l i t s e v a t p i i r i t n i i n kotimaass;i k u i n L- l k o m ; i i I l a k in olivat laskeneet, että I s l a n n i n kan.san r a i i h o i l t a m i i i e ii kestäisi 5 t a i ' 6 vuotta, minkä j ä i , keen o l i s i m a h d o l l i s t a perustaa K e f - l a v i k i i n '•puolustiissotila.stukikohta"; k u t e n asia k a u n i i s t i ilmaistaan. T.H.- mä o n n i s t u i k i n , j a s u u n n i t e l m a to t e u t e t t i in 1931. V u o n n a 195:1 Islannissa o l i s u u r l a k k o j a soD. a a v a i ia vuonna valtio!)äivavaalit. Edisly.s. puolue, sosialidemokraatit j a sosial i s t i n e n puolue muodostivat yhdcssji h a l l i t u k s e n . . H e t i kun b a l l i t u s o l i saatu kokoon, sosialidemokraatit j ; i agraarit söivät k a i k k i lupauksensa U S A n .sotajoukkojen poistamisesi a I s l a n n i n alueelta:. Amiraaleilla o ! i päiiminislcrin, v a l l i o u v h r a i i i - , , oi keus- ja maatalor.^niinisterin i\'iik.il. o p c t u s i n i n i s t e r i n i i j a u l k o n i i u i s t c i i . uä o l i sosiali(l(Mii(»kraatit j a m e r e n k u l k u m i n i s t e r i n salkku oli sosialis t i n hallus.sa. K a l a s t u s r a j a k s i tuli 111 i n e n p e n i n k u l n i a a j a v a i k k a .sosialidemokraatit vastustivat silä, Jiei(l;ii p a k o t e t t i i n se hyväksymään: SOSDKMIT J A OIKKISTO Vm Kl.STYÖS.SA I l a l l i l u s hajosi joulukuussa VXtil minkä Jälkeen sosiaiideinokraatit h a l l i t s i v a t o i k e i s t o n t u e l l a rahanai-1 van o i v o i k s i tietämättä minne päin von hi;.;vnontuessa p a l k k o j e n k i i i t e i i - kääntyä ni.vötätunnon saamiseksi, kaan nmisemalta. V a l l i o l l i . s t e n vaa- Tai'aus on selvä, t o d i s t e stitä, m i t en l i e n jälkeen syk.syllä 19.^)9 itsenäi \ agraarit hai-joittayat. vascmmisto-syysjniolue. ja . sosialidemokraatit propagandaa vaalien, edellä, mutta, muodostivat y l i l e i s h a l l l i u k s c n . A i i . n i i d e n jälkeen ovat heti valmiita toh:inauskor()ksi tuli 1 1 ' ; , mikä | yln^^istyöhön o i k e i s t o n kanssa, k u i t e n k i n putosi sitten 9 prosenl-t i i n . Tvöläi.set rvhlvivät lakkoon k e . K K C ; UIIIyAA-,:. N v k v i n c n ajankohta on I s l a n n i l le säkuus.sa 1961 j a .saivat 1(5 pros. p a l - ^...-f;.;^,^ v a a . a l l i n e n , koska hallitus haluaa ma;;)i liittyvän E u r o o p a n y h t e i s m a r k k i n o i h i n , l<'Ee:hen. Tämä m e r k i t s i s i , sitä. että menettäisimme läydellisesti itsenäisyytemme: U l k o - lentokenttiä kankorotuksen, mutta hallitus vas. lasi K i . p r o s . devalvaatiolla. Täniä aiheutti työttömyyttä, mistä o l i seu rauksena taas l u s i lakko. .Maan kaikissa kaupun^ei.ssa t o i - . „ ^ . , J 5 ; ^ .{ m i t e f t u j e n kunnallisvaalien tulok-j sena sosialistit kohosivat toiseksi! suurimmaksi puolueekM. I^idcttnn • tvövoiniaa. jos sen t u o m i n en todennäköisenä, että seuraava L a l l . - 1 halvempaa, tus n u u d o s t c l t a . s i . n a.^raa.e.sta .,a avattaisiin y h t e i s i n a r k - s o s i a h s i e i s t a nn;tta v.ime kuukau-1 ^j,,^;^,^^^ jäsenmaille, ja ne voisivat s.na on t a p a h l i t i u ! tilannetta sekoit 1 ,,,,,t,„t„.ensa omissa tr.v.a muutoksia. .Ai^^aant tekivät .«htaissaan ios niin haluaisivat. Thors otti osaa. Siellä pitämässään puheessa hän.sanoi mm: - ^ K a n s a kunta ymmärtää kokonaisuudessaan, että NATO on vapauden rintavarus/ tusi että ilman Islantia NATO ei ole riittävän vahva ja että kaiken NATOn toiminnan tarkoituksena on säilyttää ne ihanteet, joita ilman islantilaiset eivät halua elää. Me ymmärrämme, niitä tämä kuo-lemanmänaus pitää • sisällään. Se kertoo meille, että hallituksessa on tapahtunut muutos armeijoiden Is;^ läntiin tulon suhteen. Vuonna 1.95i asevoimia tuli tänne suojelemaan meitä ja vartioimaan vapauttamme j a rauhaa niin kuin sanottiin, nyt ne ovat täällä siksi, iettä kuolisimme niiden puolesta. LÄNSI PAINOSTAA Tämä on hyvin vakava, muutos, eikä mikään hallitus, jolla on vain kolmen miehen enemmistö valtiopäivillä, Voi toteuttaa sitä eikä a n taa pois itsenäisyyttämme liittämällä Islanti EECn taloudelliseen ja sotilaallisecin liittoon. Koko Islani nin kansd tiilee vaatimaan kansanäänestystä näistä kysymyksistä, ja tulee syntymään tiukka taistelu: koko Islannissa, jos liallitus aikoo' saada : ne iäpi valtiopäivillä niukan cnemmistön-sä turvin. Mutta itse asiassa emme voi syyt. tää yksinomaah hallitustamme, sillä se on Washingtpnin ja Bonrtin vallanpitäjien pairiostuksen. ja piis-, kaUksen alaisena. H e aikovat tehdä Islannista uuden Etelä Amerikan. Mutta siinä .tapauksessa olen varma; että syntyy Castron ryhmän tapainen oppositio, joka lopulta tulee käsittämään kokp maan väestön. Esimerkkinä: nykyisestä tilanteesta voin mainita, että kaikilla amerikkalaisilla sotilailla on täysin .vapaa liikkumispikeus Reykjavikissa, k a i k i s s a 'liikkeissä, baareissa ja tanssipaikoissa. Ja jos sotilastuki kohdassa'pidetään juhlat, he lähettävät viranomaisille pyynnön saada sinne islantilaisia tyttöjä. 25 prbs. k a i k i s t a maassa syntyvistä lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, ja lähän jenkkisotilailla o n oina osuut e n s a . • •• SUURMIELENOSOITUS K u l u v a n vuoden kesäkuun 23 pnä y r i t y k s e t .saisivat rakentaa! Islannissa o l i valtava mielenosoitus, tehtaita I s l a n t i i n , ^ k ä n i i d e n tar-1 Sodanvastai.set järjestöt organisoi. demokraattien kan.ssa j a alkoivat neuvotella a{iraaricn kanssa. A g r a a rit esittivät eräitä v a a t i m u k s i a , mm. eitä sosialidemokraattien j a s o s i a l i s t i en kanssa ei o l t a i s i yhteistyössä. V a i n tämän vaatimaksensa he saivat läpi, muita ei hyväksytty. O i . keisto sai k a i k k i vastuunalaiset p a i kat haltuunsa. M e r e n k u l k u m i n i s t e ri E m i l Jons.son sosialidemokraateista n e u v o t l e l i itsenäisyyspuolueeseen kuuluvan pääministerin Olafur T h o r s i n kanssa j a vaati, että h a l l i tuspuolueiden olisi toimittava y h , teistyös.sä Ilafiiarljördin k a o p u n g i n - l i a l l i t u k s e s s a . Molemmat ministerit matkustivat k a u p u n k i i n seuraavana päivänä j a yrittivät saada opposition muuttamaan mieltään. r i e n j a o i k e i s t o n k a u p u n g i n h a i l i t u k - -.en jäsenet j a t k o i v a t k u i t e n k i n ncu-vottelomistaan j a l o p u l t a pääsivät', kin niin pitkälle, että sopimus o l i valmi.s a l l e k i r j o i t e t t a v a k s i seuraava, iia aamuna. A l l e k i r j o i t u s t a ei k u i tenkaan tapahtunut. M e r e n k u l k u m i n i s t e r i E m i l Jons. son o l i edellisenä i l t a n a uhannut i t - senäisyy.spuolueelle, että jos oikeisto ei loi)eta yhteistyötä agraarien kanssa, sosialidemokraatit lähtevät l i a l l i t i i k s e s t a . .Se t e h o s i , o i k e i s t o pet li a.ui-aariparat, j o t k a nyt jäivät a i - vitsisi välttämättä käyttää islanti hyväkseen? Se on Canadan asia ja sillä siisti. Toivottavaa olisi, että joku vastuunalainen hallitusministerimme sanoisi tämän tosiasian täysin ymmärrettävällä tavalla niille amerikkalaisille pomoille, jotka i yrittävät "kauko-ohjauksensa" avulla määräillä j a komennella maamme asioita. .. voimakasta vasemmistoi)ropa,uan(la; k ä y t t ä v ä t . j k u n n a l l i s v a a l i e n edellä, mutta m i Kauppamme E E C n u l k o p u o l e l l a ole: vien valtioiden kanssa rajoitettais i i n — tällä hetkellä noin 8 0% k a lastustuotteistamme menee kuitenk i n s o s i a l i s t i s i i n maihin. Nykyään suunnitellaan myös uu den jälkeen he ovat siirtyneet äärio i k e i s t o n l i n j o i l l e. HAI NARFJÖRDIN ESIMERKKI Ilafnarfjördin kaupunuinhallitiiK-1 d e n t u k i k o h d a n , llvalfjördin m y y . sessa. on k a i k k i a a n 9 m i e s t ä , j o i s i ; i I niistä N.ATOlle laivastoasemaksi, j o - itsenäisyyspuolueella 4. . s o s i a l i d e . ! ka o l i s i varustotti: aloniia.sein. P i t - m o k r a a t e i l l a : i a^^raareilla 1 j a s o - i kää: aikaa Ci o l e kulunut siitä, k un s i a l i s t e i l l a 1. Itsenäisyyspuolueeseen | ; . \ A T O n ystävät pitivät kokouksen-kuuluvat edustajat kieltäytyivät i s a : I s l a n n i n yliopistossa , kokouksen, olemasta enää yhteistyössä s o s i a l i . j johon myös pääministeri Olafur vat Hvalfjördistä matkaan mielen-osoituskulkueeni jolla esitettiin vastalause lahden myymisestä sotalaivaston ja atomiaseiden tukikoh» daksi. .Aluksi kulkueessa oli 200 osanottajaa, mutta heitä tuli koko a.jan lisää. Hvalfjördin ja Reykja. v i k i n välinen matka on noin 60 kilometrin pituinen, ja se marssittiin kahdessa päivässä. Kun kulkue lähestyi pääkaupunkia, mielenosoitta' jien lukumäärä oli kasvanut jo useiksi tuhansiksi, j a kaupungissa heihin yhtyi tuhatmäärin ihmisiä torilla pidettyyn kokoukseen, jossa sodanvastustajat puhuivat. Eräät NATOlle ystävällismieliset nuoret huligaanit yrittivät heitellä munia ja hedelmiä jotka he tietysti o l i Jatk. 4. siv. PÄIVÄN PAKINA taa likaiscs.sa kenttätyössä i i n p e - d e n n e n päivän A P : n Washingtonin "Ärsytys" on huonoa terveydelle? V a i k k a v a n h a ys tävämme Pietilä |seen s o t akeko on, sillä l o p p u j e n o-on sitä mieltä, että Torontossa i l - j puksi on kysymys ylei.sen mielii)i: mestyvän Vapaa Sanan " P e k k a " on ! t e e n muokkaamisesta pientä Kiui-k u i n Runebergin luoma Sven Diif- Daa vastaan j a jänkkien imperialismin puolelle. Saadakseen fa, joka Vänrikki Stoolin tarinoissa ahersi "Kaikk' päin mäntyyn.aina vaan", niin me rohkenemme olla hieman eri miellä. E i sovi herjata kunnon Duffaa. Sven Duffa oli kaikessa yksinker. taisuudessaan rehti suomalainen talonpoika, mutta "Pekka" sen sijaan ahertaa jatkuvasti käyttökel-poi- sen käsikassaran tavoin kaikkien mustimman Jaantumuksen hyväksi j a puolesta. • Kuten, aikaansa seuraava lukija tietää; VVashingtonin sotaisia herroja on viiineaikoina huolestuttanut se tosiasia kun Kuubaa ei saatukaan taloussaarron avulla polvil- •leen.''' • Tämän epäonnistuman johdosta on pidelty hirmuista melua ja uhkailtu, että on Setä Samulilla myös kättä pidempää taulikaa, jos e i taloussaarto tuota tuloksia. Amerikkalaiset kongre.ssimiehel, poliliikot ja muut silmäntekevät, aina presidentti Kennedyä myöten ovat viimeaikoina uhkailleet Kuubaa kovilla toimenpiteillä, aseellisilla hyökkäyksillä ja valloituksia la, sekä presidentti Kennedyn tapauksessa . reserviläisten ascisiin-kulsumamahdollisuuksista puhumalla. Kaiken tämän johdosta katsoi Vapaa Sanan "Pekka" lyöneen hetken, jolloin hänenkin täytyy kantaa korten.sa taantumuksen yhtei-r i a l i s m i n hyväksi: Mutta vakavasti puhuen, kuka on •ärsyttänyt" tai '•sohinut" ketä? Onko Kuubassa koottu j p t a k in isänmaattomien amerikkalaisten koplakuntaa, jonka avoimena tavoitteena on Y h d y . s v a l t a i n hallituksen k u k i s t a m i n e n väkiyaltaisin k e i noin? Vai onko s e l l a i n e n koplakun-. ta toiminnassa Y h d y s v a l l o i s s a K u u baa vastaan? ; 'v : . , :• Onko Kuubasta käsin järje.stetty a i n a k i n joitakin p a l k a t t y j e n j a m u i d e n vastavallan-maanmiehiämme käännytetyksi Pentagonin solaolvjelinan puolelle j a Kuubaa vastaan, " P e k k a " vatkasi perjantaisessa pakinas.saan mustan taantiimuk.sen vanhoja valheita neuv o s t o l i i t t o l a i s t e n sotajoukkojen k u m o u k s e l l i s t e n maihinnöusuyritys Y h d y s v a l t o i h i n , v a i o n k o se tapah-l i i n u l Y h d y s v a l l o i s t a , Y h d y s v a l t a in viram^maisten myötämielisellä a v u l la j a l u v a l l a K u u b a a vastaan? K u ka on tässä "ärsyttäjänä" j a " s i l - k u l j c l t a m i s e s t a Kuubaan j a i l m a i s i ! i n i i n sohijana"? I i sä k s i o m a na .m i e I i p i teen ii ä n, ' "ett ii kukaan; ei tiedä v a r m u u d e l l a " palj o n k o Kuubassa on neuvostoliittolaista sotaväkeä jne. Jj.seslään on selvää, että Kuubasta tehdään jiyf Vapaa Sanassa punaisten .solaluki-asemaa ' Yhdy.svaltoja vastaan k i r p p u uhkaa näet hyökätä elefant i n kimppuun j a painaa sen (elef a n t i n , t i e t y s t i ) maan rakoon! K a i k e n tämän jälkeen " P e k k a" vetistelee itkuvirttä noin nimeen- .sä: • " V a l t a a n t u l o n s a ensi hetkestä lähtien: hän (pääministeri Castro) J u l i s t i k o Kuuba kauppasaarron Y h d y s v a l t o j a vastaan,_yiii oliko se Y h d y s v a l l a t , j o k a j u l i s t i taloussaar l o n Kuubaa vastaan? Kumpi maa katkaisi d i p l o m a a t t i: set suhteet? Eikö se o l l u t Yhdysvallat, eikä Kuuba? Mi.ssä nyt v a a d i t a a n aina . kon-gressimichiä myöten sotilaallista hyökkäystä naapurimaata vastaan? Eikö se ole Y h d y s v a l l o i s s a eikä Kuubassa? Eikö' Y h d y s v a l l o i s s a toimi tälläk i n kertaa r i k o l l i n e n koplakunta, j o k a avoimesti valmistelee " K u u - a l k o i härnäämään Yhdysvaltoja ja i ban v a p a u t t a m i s i a " — u l k o m a i l ta kääntyi hakemaan 'apua' . . . Venäjällä ja muista kominunistimai.s-ta. "Seurauksena tuosta jänkkien silm i i n .sohimisesta oli että USA alkoi kiristää taloudellisia ruuveja Cuban suhteen saadak.seen vauhkoontuneet 'hallitusmiehet järkiinsä . . . Koskahan Setä Sampan kärsivällisyys loppuu?" . Kas niin sitä pitää vesuria heilul-pain ja vieraisiin a.sevoimiin luottaen? VA: hyvät nurisijakumpanit ja Pietilii, Sven Duffa ei olisi koskaan Iällä lavoin kyntänyt valheen Ja hyökkääjien hyväksi. Sivumennen sanoen tässä Kuuban kysymyksessä on hieman hir-tellishuumoriakin, niin vakava asia kuin se muuten onkin. : Viimeviikkoisissa uutis^tiedoissa, tarkemmin sanoen syyskuun vii-' uutisessa kerrettiin Yhdysvaltain "informoineen diplomaatteja Neuvostoliiton aselähetyksistä Kuubaan", kuten esim. Globe and Mail sen j o r a a n otsikoi. Siinä kerrotaan, miten Yhdysvaltain valtiosihteeri Dean Rusk o l i salaisesti (yksityisesti) informoinut Latinalaisen Amerikan maiden diplomaatteja asiasta. Valtiodepart-mentin .sanomalehtivirkailija Joseph Reap sanoi jälestäpäin, että tarkoitus oli paremminkin "informoida' kuin. etsiä uudenlaista yhteistoimintaa, kerrotaan meille. Ja sitten tulee sokerit pohjalta. "Senaattori Dirksen sanoi Valkoisen talon (hallituksen — K.) tiedoittaneen kongressin johtohenr .kiloille tiistai-iltana, että suurin osa siitä tavarasta, jonka pääministeri -Eidel Castro saa, kuljetetaan brittiläisillä; sak.salaisilla, norjalaisilla ja kreikkalaisilla laivoilla . '. ." Business on siis businesta, niin liittolaisia kuin ovatkin! Mutta, voi sentään maailmaa pahennusten tähden. Ennen oli helppo järjestää menestyksellisesti taloussaartoja pikkumaita vastaan ja sitten lähettää muutamia tykkiveneitä tekemään selvää jälkeä/ kuten imperialismin hienänteon päivinä tehtiin. Nyt e i käy laatuun sekään! Mikä tästä, paheiden maailmasta oikein tuleekaan! On sentään jenkki-imperialismin kannalta ilahduttava nähdä ja todeta, että sillä on sellainen uskollinen vesurien heiluttaja, mikä sen puo lesta hikoilee yötä ja päivää .Torontossa. Vahinko vain. taas jenkki-imperialismin kannalta katsoen, kun "sääsken ääni ei kuulu taivnn-seen". — Kän^äkojira. (Jatkoa 1 sivtillft) ' N. P I I S P A N E N , B«aver I ^ e , Ont., lahJoltUa $1^.00 Vapauden haas. terahästoon Ja hailBtaiiMÖraaVat: BUl Salminen, Y i j ö 'palomäki ja M a t t i . Johnson, Beaver iiikerPnti, Unto Penttinen, ISudbnry, Ont. j a Heikki!. Taottila, Toronto, Oilt.^ Jatkamaan haastetta. ' . CSJ:n V A N C O U V E R I N OSASTON SANOMALEHTIKOMITEA, V a n / rouver, B . C , lahjoittaa $100.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi, että nitd^ii* iimestniyinen olisi turvattu. Kehoitanune jokaista Vapauden ystävää' te-' kemään lahjoituksensa lehtiemlne ilmestymisen turvaamiseksi, sillä t y ö - ' väf^lehdistä ainoastaan saamme luotettavat tiedot j a uutiset. Lahjoitukset vyörymään oike)n kansan voimalla! Länteläiset puolesta omien leh^ i tiemme! • • B E T T Y J A P A A V O P U L K K A , R. R. 1, Mattawa, Ont., lahjoittavat $2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a toivovat, että kaikki tilaajat teke^<< vät parhaansaf. E L L I .JA M A R T T I VUORI, Toronto, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden -ja L i e k i n hyväksi j a haastaa seuraavat: K a r l Mankinen ja N i i l o Linden, Vancouver, B . C , sekä Eino Hakala, Tot-onto, Ont. ' ' E L I N A ^ J A K A L L E K A J A N D E R , Toronto, Ont., vastaavat $5.00 sii-' miinsa haasteisiin j a toivovat, että kaikki toisetkin tekevät samoin l e h. tiemme hyväksi. '!>.•: L Y Y L I J A V I L H O TOIKKO, Port Arthur, Ont., vastaavat $5.00 saamiinsa haasteisiin j a haastavat seuraavat henkilöt: E l l i ja Reino Saari sekä Selma ja A n t t i Gröhn, Vancouver, B. C. j a Elias Hölsä, Port Arthur, Ont. „-.,.,,,,....,., ,, • J O H N P E L T O K A N G A S , Port Arthur, Ont.i lahjoittaa $1.00 Vapau. den ja L i e k i n hyväksi ja haastaa Jaakko Isokankaan viemään haastetta eteenpäin. , EINO E K M A N , Port Arthur, Ont., lahjoittaa $L00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastaa ystäviään viemään haastekapulaa eteenpäin. ' A I L I SARANPÄÄ, R . R . 4, Port Arthur, Ont., lahjoittaa $1.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään vointinsa mukaan: mrs. M i l j a Beck ja mrs. Betty Taskinen, R. R. 4, Port Arthur, Ont. HELMI J A RISTO ROIVAS, Port Arthur, Ont., lahjoittavat $3.0» Vapauden talousaseman tukemiseksi j a haastavat'seuraavat: Jallu Läm-painen j a V i l i Grönroos, täältä Port Arthurin perukalta. GEORGE SAIVO, Port Arthur, O n t , vastaa $5.00 L . Iljorthin haäs.' teeseen ja haastaa kaikki "Kaiku"-kuoron tenorit tekemään vointinsa mukaan. , : . : , N I I LO JOKITALO, Port Arthur, lahjoittaa $1.00 Vapauden j a Liek i n hyväksi j a haastaa seuraavat: Heimo Sarja ja August Mikkola, Port .\rthurista, tekemään samoin tai paremmin. MATTI KATAJISTO. Port Arthur, Ont., lahjoittaa S5.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastaa seuraavat: Katri j a Oskar Mäkiin sekä Kusti' Perälä, tekemään samoin. M A R T H A K U U U S E L A , Port Arthur, Önt., vastaa $2.00 Olga Alasen haasteeseen ja haastaa seuraavat viemään haastetta eteenpäin: Miina AVirta, Impi Wirta, Hilda Erkkilä, Tekla Suomela ja H i l m a Ahlfors, kaik k i Port Arthurista, Ont. KUSTI P E R A L A , Port Arthur, Ont., vastaa $5.00 Matti Katajiston haasteeseen ja haastaa seuraavat: Tyyne Suutari, Elias Ostola, Eino Puumala j a Eero Verkkomäki, kaikki Poti Arthurista, Ont., viemään haastetta eteenpäin.' A N N A J A J O H N LEHTO. Kaministiquia, Ont., lahjoitUvat $2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat: Eino Nurmi j a Eino Laine, Kaministiquia, Ont. ja Herman Mäntylä, Eby, Ont., tekemään'sai moin. C A R L S E P A L L , Lake Beauport, Que., lahjoittaa $2.75 Vapauden ja L i e k i n hyväksi.- •. TOM HEINO. Sault Ste. Marie, Ont., vastaa $3.00 saamiinsa haastci-siin Vapauden ja L i e k i n hyväksi. E L I A S K A A R T I N E N , Sudbury, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastaa seuraavat: mr. ja mrs. U . S o n a l i , mr. ja Irtrs.' Kusti Sävel sekä Kalle Kämäräinen, Toronto, Ont., Matti Hietala, Wind-sor, Ont. ja Kalle Mankinen, Vancouver, B . C . ••.>'.: IDA J A OSCAR MÄNNISTÖ, Sudbury, Ont, lahjoittavat $5.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat toverit: Anni ja John Lievonen, Sudbury, Ont., Linnea j a E . Tuomaala, ^Vhitefish, Ont. ja Voitto Lehti, Wanup, Ont. ' S E N J A J A V I C . J U T I L A , Beaver Lake, Ont, lahjoittavat $5.00 VAV pauden ja L i e k i n hyväksi j a haastavat seuraavat: Vie. Hyvärinen ja Yrjö Palomäki, Beaver Lake, Ont., E . Mäenpää, AVorthington, Ont., Joonas K i v i , Nairn Centre, Ont. j a Matti Johnson, Beaver Lake, Ont, E F F I E J A A R T S I V E N , Vancouver, B . C , lahjoittavat S5.00 Vapau. den j a L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat: Hannes Myntli, Sointula, B. C^, Eino Ruoho, Vancouver. B. C . ja Hannes Kielinen, North Burna. by, B . C , tekemään samoin tai paremmin. OSCAR R E V O N I E M f . L a c du BOnnet; Man., lahjoittaa $2.00 Vapau-den hyväksi. • EMMI J A H A N S SUOMALA, Kelly Lake, Ont.. lahjoittavat $2.00 V a pauden ja L i e k i n hyväksi. IMPI J A E I N A R MÄHÖNEN. Azilda, Ont., lahjoittavat SIO.OO Vapauden j a L i e k i n hyväksi ja-haastavat seuraavat: Sylvi ja Eero Basto, R. R. 1, Copper Cllff, Ont. sekä Anni j a Toivo Penttilä, Sudbury, Ont. CSJ:n S A U L T STE. M A R I E N OSASTO, Sault Ste. Marie, Ont., lah^ joittaa $50.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi. MANDA J A ANTTI RANTA, Vancouver. B C , vastaavat $5.00 Anni ja August Kanniston haasteeseen j a haastavat seuraavat: Aino j a Onni Koskinen, Martta ja K a r l Wicklund, Vieno ja V i l i Laukkari sekä Violet ja Pekka Koivisto, Vancouver, B . C i L i l i j a V i l i Pasanen, North Surrey, B. C , E m i l i a ja Oskar Salmi, Websters Cornes. B. C. AINO J A ONNI K O S K I N E N , Vancouver, B . C , vastaavat S5 00 Man. da ja A n t t i Rannan haasteeseen j a haastavat seuaavat: Aino j a Sergei Niemi sekä Tyyne ja Lauri Viitala, Vncouver, B . C. VÄINÖ E K O L A , Kapuskasing, Ont., vastaa $10.00 Kalle Salon ja A r v i Kosken haasteisiin Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastaa Emil Mäen, Kapuskasing, Ont. A N N A SAVOLA, North Bumaby, B. C , lahjoittaa $3.00 Vapauden f hyväksi. F I I N A M A K I , Cobalt, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden j a . L i e k i n hy-vaksi. EINO L A M M I . Michipicoten Harbour, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden j a L i e k i n hyväksi. , TILAAJA, Fort Frances, Ont., lahjoittaa $2.00 V ^ a u d c n j a L i e k in 'hyväksi. . •• E. J A O. S A L M I . Webstere Coniers. B . C , lahjoittavat $2.00 V a pauden j a L i e k i n talousaseman tukemiseksi ja toivovat, että kaikki V a pauden ja L i e k i n lukijat lahjoittaisivat vointinsa mukaan. USKO K A R L S O N , Deadwood, A l t a , lahjoittaa $5.00 Vapauden j a L i e . k i n hyväksi ja haastaa kaikki Elmalaiset, jotka lukevat Vapaus-lchteä te^ kemään vointinsa mukaan. L Y Y L I J A H E I K K I TUUTTILA, Toronto, O n t . lahjoittavat $5.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi. H I L D A L U N D Y , Cobalt, Ont^. lahjoittaa $10.00 Vapauden j a L i e k in hyväksi. A I L I J A V . K O S K I . Timmins, Ont.. vastaavat $51)0 Ilmari Sivusen haasteeseen ja haastavat seuraavat: Anna ja K a l l e Sorjonen. Sudbury, Ont, Fanni ja Lenni Seppälä, Toronto. Ont., Hilda ja Anton Laarii>St. Catharines, Ont., ja kalakaverinsa Ida Lindroosin. South Porrnpincsta, Oiit. Antakaa haasteen jatkua!
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 13, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-09-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620913 |
Description
Title | 1962-09-13-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, syysk. 13 p. — Thursday, Sept. 13, 1962 INDEPENDENT LABOR ORGAW V A P A U S OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Established Nov. 6, 1917 Edltor: W. Eklund • Manager: E. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — E d i t o r i a l O ^ 4-4265 ' Publlshed thrice weekly: Tuesdäys, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canada. Mailing address: Box 69 Advertising rates upon application; translations free of charge. . Autliorized as second dass mail by the Post Office Department, Ottawa, o and for payment of postage in cash. TILAUSHINNAT Cänadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 " USA:ssa: 3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 .H. CANADIAN LANGUAGEPRESS Kummallinen oikeudenpäätös Syntiä kaiketi olisi, jos epäilisimme oikeuden ehdotonta puolueettomuutta, sillä '-kaikessa majesteetillisuudessaan", kuten kirjailija" Anatole France totesi, "porvarillinen laki kieltää niin rikkaita kuin köyhiäkin nukkumasta siltojen alla". Kaikesta huolimatta on vaikea olla kummastelematta sitä, miksi nämä "puolueettomat" oikeuden päätökset näyttävät kaikissa vaiheissa suosivan täällä Sudburyssa Mine- M i l l in vastustajia, herroja Don Gillisiä ja kumppaneita. . S i l l o i n kun teräsunion reittaus oli villeimmillään, sai mr. Gillis oikeusportaBlla- läpi useita sellaisia vaatimuksia, mitkä vaikeuttivat sanomattoman paljon Mine-Millin kannattajien' puolustautumista reittaajia vastaan. Mainittakoon vain estetuomiö, minkä perusteella mitätöitiin reittauksen ajaksi Mine-Millin sääntöjen ne kohdat, joiden perusteella kansallisella keskuksella on oikeus puuttua asiaan, silloin, jos joku paikallisunion johto osoittautuu jäsenistölle ja. uniolle antamansa uskollisuusvalan petturiksi. Ihmet&llä täytyy myös Ontarion ylioikeuden tiistaista päätöstä, mikä kaikessa puolueettomuudessaan vaikeuttaa Mine-Millin kannalla olevaa paikallista v.t. johtokuntaa ja samalla auttaa mr. G i l l i s in ja kumppanien Mine-Millin vastaista taistelua — joskin asia on niin, että mikään apu, ei edes ininkään tuomarin arvovallalla annettu apu, ei pysty enää palauttamaan nikkeliteollisuuden työläisten luottamusta Gillisiin ja kumppaneihin. Kummaa on myös sekä mr. Gillisin valitus, että hänen apulaistensa asennoituminen "sanavapauden" tiimoilta. M r . Gillis on valittanut sitä ja saanut valitukselleen ilmeisesti kuulevia korvia arvovaltaisista piireistä, että hänelle ja hä- .nen-ehdokaslistallaan oleville miehillcf ei ole muka annettu tasapuolisia mahdollisuuksia propagandan teossa ;union toi^ mipaikoissa ja laitoksissa. Meidän asiamme ei ole puolustella paikallisosaston v.t. johtokunnan asennetta tässä sen paremmin kuin muissakaan kysymyksissä. Mutta tämä on kiistatonta: Silloin kun mr. Gillisillä oli osasto No. 598 johto käsissään, mainitun osaston nimissä julkaistuun lehteen ei päässyt sanaakaan Mine- Milliä kannattaneiden jäsenten kirjoituksista. Siinä lehdessä julkaistiin vain ja ainoastaan mitä rivoimpia parjausjuttuja Mine-Milliä vastaan mutta Mine-Millin miehet eivät saa- ,neet minkäänlaista tilaisuutta omien mielipiteittensä esittämiseen. Se ei huolestuttanut silloin ketään muitakuin jäseniä ja — heidän mielipidettään ei kysytty. Ja kun mr. G i l l i s kutsui — ilmeisesti teräsunion reittauksen virallista alkamista silmälläpitäen — Mine-Mill osasto No. 598 jäsenistön kokouksen Arenalle, niin Mine-MiHin virkailijoilta ja Mine-Milliä kannattaneilta jäseniltä yleensä kiellettiin diktaattorimaisesti e i vain puheoikeus, vaan vieläpä oikeus kokoukseen osallistumiseen! • Siihen aikaan eti näyttänyt ketään huolettavan "sanavapauden puolustaminen". Mutta nyt, jolloin sivullisetkin näkevät, että oppositiolla on ollut sata kertaa paremmat mahdollisuudet mielipiteittensä esittämiseen kuin mr. G i l l i s in valtakaudella, on "sanavapauden" varjelemisestakin tullut kultainen vasikka epäjumalankuvaksi; Sama pätee luottamusmiesten (stevvards) tiimoilta. N i k - keliteollisuudessa palvelevat kansalaisemme ovat kertoneet, että Gillisin aikana erotettiin kaikki työläisten työmaillaan valitsemat, tottuneet ja työläisten vahtusten käsittelyssä vuosien varrella kunnostautuneet miehet ja heidän tilalleen nimitettiin joukkomitassa uusia miehiä, joiden ensimmäisenä kelpoisuusvaatimuksena oli se, että he olivat Mine-Millin vastustajia ja teräsunion kannattajia. Nyt ovat opposition miehet valittaneet Torontossa sitäkin, että noin kolmekymmentä mr^ Gillisin nimittämää uskottua miestä on sivuutettu ja niiden tilalle valittu tai nimitetty Mine-Millin miehet. Tämäkin valitusvirsi on ilmeisesti saanut kantavuutta. — vaikka Gillisin heinänteon päivinä ei nähty, mitään pahaa siinä kun työläisten luottamusta nauttivia luottamusmiehiä erotettiin sadottain väin sen syyn vuoksi kun he olivat Mine-Millin puolustamisen kannalla.. Onpa väitetty niinkin, että joillakin teräsuniota kannattaneilla piireillä oli sormensa myös siinä likaisessa pelissä, jonka ansiosta ryhmä kyvykkäitä~Mine-Millin miehiä tuli erotetuksi työstä Falconbridgessä. — • Mahdollisesti nämä asiat näyttävät jossakin määrin toisenlaisilta tuomari Fraserin silmin katsottuna. Mutta se ei muuta kuitenkaan toiseksi sitä tosiasiaa, että tuhannet ja tuhannet nikkeliteollisuudessa työskentelevät miehet ja heidän omaisensa ovat kerta kaikkiaan kyllästyneet sellaiseen "puolueettomuuteen" mikä näyttää heidän mielestään kaikissa käänteissä suosivan Mine-Millin vastustajia j a vihollisia. Ei anteeksipjryntöjä, please Ottawasta-alkuviikoIla tulleissa uutistiedoissa kerrotaan liittovaltion liikenneministeriön jonkun virkailijan selittäneen ikäänkuin omaa kansallistd olemassaoloamme anteeksi-pyydellen, että kyllä tshekkoslovakialaiset ja kuubalaiset lentokoneet tekevät välilaskuja polttoainevarastojensa täydentämisen merkeissä Ganderin kansainväliselle lentokentälle Newfoundlandissa. Tällainen "selity.s" annettiin mainittujen uutistietojen mukaan sen johdosta kun'joku amerikkalainen julkaisu katsoi sopivaksi sekaantua Canadan asioihin ja'esittää valituksia siitä, että neuvostoliittolaisia suihkumoottoreilla varustettuja lentokoneita tekee välilaskuja Nova Scotiassa. SYNTYMÄPÄIVIÄ Urho Salmi, Port Arthuti Ont., täytti keskiviikkona, syyskuun 12 päivänä 70 vuotta. Sam Aalto, R. R. 3, Fort Williani, Ont., täyttää 75 ikävuotta syyskuun 14 päivänä. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. * KONEKIRJOinAJATTAREN SUORITUKSET HWENS)iniHS&TEK£V&T 30000 TAQKASTAVU J A ' lUKEVUlllXEmRAlVJ^S& HANU\KUTTAAniUaUN KONEtStlHMlNJASniKCOräH 5000KEnTAAl4lVÄSSÄ HlNKOtKmjOITIAA 1S6RIVIJAAI)01A!4UV&S^ VMNAUUNmiNOA . VteTAAVaVOIHÄTADVlTAAN KOSttTTltlENLVOmSEEN REAKTIOAIKA SlLrtVT-AIVOT-KÄOET ON NOIN Vio SEKUNTIA JOKA VASTAA 65 876 g NAULAA P&lVASSA BORGTHER KJNÄRNESTED Isianti—satujen saari Kuten aikaisemmin olen jo kertonut, sosialistinen puolue ja itsenäisyyspuolue muodostivat hallitukKcii yhdessä vuonna 1944. Työttömyys poistettiin, laivasto uusittiin, teollisuutta lisättiin, koulujärjestelmä u u . distettiin ja parannettiin ja asuntojen puute saatiin suurimmaksi osaksi häviämään, Tätä* hallitusta on useni kutsuttu "elvyttäjähallitukseksi". Sen pääministerinä oli itsenäisyyspuolueen johtaja OlafurThors,^ joka on usein valittanut yhteistyön, päättymistä. Sosialistinen puolue on kuitenkin aina vartioinut kansan parasta, maan vapautta ja puolueettomuutta ja jätti ministerinpaikkansa vuonna 1946, jolloin Kcfiavik myytiin amerikkalaisille kuudeksi ja puoJck.si vuodeksi. Torjuakseen näin hirveän "syyöksen" ko., tosin nimettömäksi jätetyn virkailijan kerrotaan selittäneen, että nou-vostoliiltolaiset lentokoneet eivät voi tehdä ilman erikoislupaa välilaskuja ko. lehtoken-tällc, koska Neuvostoliitto ei ole allekirjoittanut asiaan kuuluvaa kansainvälistä sopimusta, kuten on. menetellyt Tshekkoslovakia ja Kuuba. Edelleen oli mainittu virkailija pyrkinyt lepyttelemään yhdysvaltalaisia vihaisia: herroja sanonialla, että hän ei usko tshekkoslovakialaisten ja kuubalaisten lentojen olevan kovinkaan lukuisia Canadan kautta. Meistä tuntuu, kuten monisr ta muistakin canadalaisista, että tällaiset puolittaiset anteeksipyynnöt ovat kokonaan aiheettomia. Mitä se kenellekään yhdysvaltalaiselle kuuluu* minkä maan lentokoneet .Canadan S U U R L A K K O 1955 H a l l i t s e v a t p i i r i t n i i n kotimaass;i k u i n L- l k o m ; i i I l a k in olivat laskeneet, että I s l a n n i n kan.san r a i i h o i l t a m i i i e ii kestäisi 5 t a i ' 6 vuotta, minkä j ä i , keen o l i s i m a h d o l l i s t a perustaa K e f - l a v i k i i n '•puolustiissotila.stukikohta"; k u t e n asia k a u n i i s t i ilmaistaan. T.H.- mä o n n i s t u i k i n , j a s u u n n i t e l m a to t e u t e t t i in 1931. V u o n n a 195:1 Islannissa o l i s u u r l a k k o j a soD. a a v a i ia vuonna valtio!)äivavaalit. Edisly.s. puolue, sosialidemokraatit j a sosial i s t i n e n puolue muodostivat yhdcssji h a l l i t u k s e n . . H e t i kun b a l l i t u s o l i saatu kokoon, sosialidemokraatit j ; i agraarit söivät k a i k k i lupauksensa U S A n .sotajoukkojen poistamisesi a I s l a n n i n alueelta:. Amiraaleilla o ! i päiiminislcrin, v a l l i o u v h r a i i i - , , oi keus- ja maatalor.^niinisterin i\'iik.il. o p c t u s i n i n i s t e r i n i i j a u l k o n i i u i s t c i i . uä o l i sosiali(l(Mii(»kraatit j a m e r e n k u l k u m i n i s t e r i n salkku oli sosialis t i n hallus.sa. K a l a s t u s r a j a k s i tuli 111 i n e n p e n i n k u l n i a a j a v a i k k a .sosialidemokraatit vastustivat silä, Jiei(l;ii p a k o t e t t i i n se hyväksymään: SOSDKMIT J A OIKKISTO Vm Kl.STYÖS.SA I l a l l i l u s hajosi joulukuussa VXtil minkä Jälkeen sosiaiideinokraatit h a l l i t s i v a t o i k e i s t o n t u e l l a rahanai-1 van o i v o i k s i tietämättä minne päin von hi;.;vnontuessa p a l k k o j e n k i i i t e i i - kääntyä ni.vötätunnon saamiseksi, kaan nmisemalta. V a l l i o l l i . s t e n vaa- Tai'aus on selvä, t o d i s t e stitä, m i t en l i e n jälkeen syk.syllä 19.^)9 itsenäi \ agraarit hai-joittayat. vascmmisto-syysjniolue. ja . sosialidemokraatit propagandaa vaalien, edellä, mutta, muodostivat y l i l e i s h a l l l i u k s c n . A i i . n i i d e n jälkeen ovat heti valmiita toh:inauskor()ksi tuli 1 1 ' ; , mikä | yln^^istyöhön o i k e i s t o n kanssa, k u i t e n k i n putosi sitten 9 prosenl-t i i n . Tvöläi.set rvhlvivät lakkoon k e . K K C ; UIIIyAA-,:. N v k v i n c n ajankohta on I s l a n n i l le säkuus.sa 1961 j a .saivat 1(5 pros. p a l - ^...-f;.;^,^ v a a . a l l i n e n , koska hallitus haluaa ma;;)i liittyvän E u r o o p a n y h t e i s m a r k k i n o i h i n , l<'Ee:hen. Tämä m e r k i t s i s i , sitä. että menettäisimme läydellisesti itsenäisyytemme: U l k o - lentokenttiä kankorotuksen, mutta hallitus vas. lasi K i . p r o s . devalvaatiolla. Täniä aiheutti työttömyyttä, mistä o l i seu rauksena taas l u s i lakko. .Maan kaikissa kaupun^ei.ssa t o i - . „ ^ . , J 5 ; ^ .{ m i t e f t u j e n kunnallisvaalien tulok-j sena sosialistit kohosivat toiseksi! suurimmaksi puolueekM. I^idcttnn • tvövoiniaa. jos sen t u o m i n en todennäköisenä, että seuraava L a l l . - 1 halvempaa, tus n u u d o s t c l t a . s i . n a.^raa.e.sta .,a avattaisiin y h t e i s i n a r k - s o s i a h s i e i s t a nn;tta v.ime kuukau-1 ^j,,^;^,^^^ jäsenmaille, ja ne voisivat s.na on t a p a h l i t i u ! tilannetta sekoit 1 ,,,,,t,„t„.ensa omissa tr.v.a muutoksia. .Ai^^aant tekivät .«htaissaan ios niin haluaisivat. Thors otti osaa. Siellä pitämässään puheessa hän.sanoi mm: - ^ K a n s a kunta ymmärtää kokonaisuudessaan, että NATO on vapauden rintavarus/ tusi että ilman Islantia NATO ei ole riittävän vahva ja että kaiken NATOn toiminnan tarkoituksena on säilyttää ne ihanteet, joita ilman islantilaiset eivät halua elää. Me ymmärrämme, niitä tämä kuo-lemanmänaus pitää • sisällään. Se kertoo meille, että hallituksessa on tapahtunut muutos armeijoiden Is;^ läntiin tulon suhteen. Vuonna 1.95i asevoimia tuli tänne suojelemaan meitä ja vartioimaan vapauttamme j a rauhaa niin kuin sanottiin, nyt ne ovat täällä siksi, iettä kuolisimme niiden puolesta. LÄNSI PAINOSTAA Tämä on hyvin vakava, muutos, eikä mikään hallitus, jolla on vain kolmen miehen enemmistö valtiopäivillä, Voi toteuttaa sitä eikä a n taa pois itsenäisyyttämme liittämällä Islanti EECn taloudelliseen ja sotilaallisecin liittoon. Koko Islani nin kansd tiilee vaatimaan kansanäänestystä näistä kysymyksistä, ja tulee syntymään tiukka taistelu: koko Islannissa, jos liallitus aikoo' saada : ne iäpi valtiopäivillä niukan cnemmistön-sä turvin. Mutta itse asiassa emme voi syyt. tää yksinomaah hallitustamme, sillä se on Washingtpnin ja Bonrtin vallanpitäjien pairiostuksen. ja piis-, kaUksen alaisena. H e aikovat tehdä Islannista uuden Etelä Amerikan. Mutta siinä .tapauksessa olen varma; että syntyy Castron ryhmän tapainen oppositio, joka lopulta tulee käsittämään kokp maan väestön. Esimerkkinä: nykyisestä tilanteesta voin mainita, että kaikilla amerikkalaisilla sotilailla on täysin .vapaa liikkumispikeus Reykjavikissa, k a i k i s s a 'liikkeissä, baareissa ja tanssipaikoissa. Ja jos sotilastuki kohdassa'pidetään juhlat, he lähettävät viranomaisille pyynnön saada sinne islantilaisia tyttöjä. 25 prbs. k a i k i s t a maassa syntyvistä lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, ja lähän jenkkisotilailla o n oina osuut e n s a . • •• SUURMIELENOSOITUS K u l u v a n vuoden kesäkuun 23 pnä y r i t y k s e t .saisivat rakentaa! Islannissa o l i valtava mielenosoitus, tehtaita I s l a n t i i n , ^ k ä n i i d e n tar-1 Sodanvastai.set järjestöt organisoi. demokraattien kan.ssa j a alkoivat neuvotella a{iraaricn kanssa. A g r a a rit esittivät eräitä v a a t i m u k s i a , mm. eitä sosialidemokraattien j a s o s i a l i s t i en kanssa ei o l t a i s i yhteistyössä. V a i n tämän vaatimaksensa he saivat läpi, muita ei hyväksytty. O i . keisto sai k a i k k i vastuunalaiset p a i kat haltuunsa. M e r e n k u l k u m i n i s t e ri E m i l Jons.son sosialidemokraateista n e u v o t l e l i itsenäisyyspuolueeseen kuuluvan pääministerin Olafur T h o r s i n kanssa j a vaati, että h a l l i tuspuolueiden olisi toimittava y h , teistyös.sä Ilafiiarljördin k a o p u n g i n - l i a l l i t u k s e s s a . Molemmat ministerit matkustivat k a u p u n k i i n seuraavana päivänä j a yrittivät saada opposition muuttamaan mieltään. r i e n j a o i k e i s t o n k a u p u n g i n h a i l i t u k - -.en jäsenet j a t k o i v a t k u i t e n k i n ncu-vottelomistaan j a l o p u l t a pääsivät', kin niin pitkälle, että sopimus o l i valmi.s a l l e k i r j o i t e t t a v a k s i seuraava, iia aamuna. A l l e k i r j o i t u s t a ei k u i tenkaan tapahtunut. M e r e n k u l k u m i n i s t e r i E m i l Jons. son o l i edellisenä i l t a n a uhannut i t - senäisyy.spuolueelle, että jos oikeisto ei loi)eta yhteistyötä agraarien kanssa, sosialidemokraatit lähtevät l i a l l i t i i k s e s t a . .Se t e h o s i , o i k e i s t o pet li a.ui-aariparat, j o t k a nyt jäivät a i - vitsisi välttämättä käyttää islanti hyväkseen? Se on Canadan asia ja sillä siisti. Toivottavaa olisi, että joku vastuunalainen hallitusministerimme sanoisi tämän tosiasian täysin ymmärrettävällä tavalla niille amerikkalaisille pomoille, jotka i yrittävät "kauko-ohjauksensa" avulla määräillä j a komennella maamme asioita. .. voimakasta vasemmistoi)ropa,uan(la; k ä y t t ä v ä t . j k u n n a l l i s v a a l i e n edellä, mutta m i Kauppamme E E C n u l k o p u o l e l l a ole: vien valtioiden kanssa rajoitettais i i n — tällä hetkellä noin 8 0% k a lastustuotteistamme menee kuitenk i n s o s i a l i s t i s i i n maihin. Nykyään suunnitellaan myös uu den jälkeen he ovat siirtyneet äärio i k e i s t o n l i n j o i l l e. HAI NARFJÖRDIN ESIMERKKI Ilafnarfjördin kaupunuinhallitiiK-1 d e n t u k i k o h d a n , llvalfjördin m y y . sessa. on k a i k k i a a n 9 m i e s t ä , j o i s i ; i I niistä N.ATOlle laivastoasemaksi, j o - itsenäisyyspuolueella 4. . s o s i a l i d e . ! ka o l i s i varustotti: aloniia.sein. P i t - m o k r a a t e i l l a : i a^^raareilla 1 j a s o - i kää: aikaa Ci o l e kulunut siitä, k un s i a l i s t e i l l a 1. Itsenäisyyspuolueeseen | ; . \ A T O n ystävät pitivät kokouksen-kuuluvat edustajat kieltäytyivät i s a : I s l a n n i n yliopistossa , kokouksen, olemasta enää yhteistyössä s o s i a l i . j johon myös pääministeri Olafur vat Hvalfjördistä matkaan mielen-osoituskulkueeni jolla esitettiin vastalause lahden myymisestä sotalaivaston ja atomiaseiden tukikoh» daksi. .Aluksi kulkueessa oli 200 osanottajaa, mutta heitä tuli koko a.jan lisää. Hvalfjördin ja Reykja. v i k i n välinen matka on noin 60 kilometrin pituinen, ja se marssittiin kahdessa päivässä. Kun kulkue lähestyi pääkaupunkia, mielenosoitta' jien lukumäärä oli kasvanut jo useiksi tuhansiksi, j a kaupungissa heihin yhtyi tuhatmäärin ihmisiä torilla pidettyyn kokoukseen, jossa sodanvastustajat puhuivat. Eräät NATOlle ystävällismieliset nuoret huligaanit yrittivät heitellä munia ja hedelmiä jotka he tietysti o l i Jatk. 4. siv. PÄIVÄN PAKINA taa likaiscs.sa kenttätyössä i i n p e - d e n n e n päivän A P : n Washingtonin "Ärsytys" on huonoa terveydelle? V a i k k a v a n h a ys tävämme Pietilä |seen s o t akeko on, sillä l o p p u j e n o-on sitä mieltä, että Torontossa i l - j puksi on kysymys ylei.sen mielii)i: mestyvän Vapaa Sanan " P e k k a " on ! t e e n muokkaamisesta pientä Kiui-k u i n Runebergin luoma Sven Diif- Daa vastaan j a jänkkien imperialismin puolelle. Saadakseen fa, joka Vänrikki Stoolin tarinoissa ahersi "Kaikk' päin mäntyyn.aina vaan", niin me rohkenemme olla hieman eri miellä. E i sovi herjata kunnon Duffaa. Sven Duffa oli kaikessa yksinker. taisuudessaan rehti suomalainen talonpoika, mutta "Pekka" sen sijaan ahertaa jatkuvasti käyttökel-poi- sen käsikassaran tavoin kaikkien mustimman Jaantumuksen hyväksi j a puolesta. • Kuten, aikaansa seuraava lukija tietää; VVashingtonin sotaisia herroja on viiineaikoina huolestuttanut se tosiasia kun Kuubaa ei saatukaan taloussaarron avulla polvil- •leen.''' • Tämän epäonnistuman johdosta on pidelty hirmuista melua ja uhkailtu, että on Setä Samulilla myös kättä pidempää taulikaa, jos e i taloussaarto tuota tuloksia. Amerikkalaiset kongre.ssimiehel, poliliikot ja muut silmäntekevät, aina presidentti Kennedyä myöten ovat viimeaikoina uhkailleet Kuubaa kovilla toimenpiteillä, aseellisilla hyökkäyksillä ja valloituksia la, sekä presidentti Kennedyn tapauksessa . reserviläisten ascisiin-kulsumamahdollisuuksista puhumalla. Kaiken tämän johdosta katsoi Vapaa Sanan "Pekka" lyöneen hetken, jolloin hänenkin täytyy kantaa korten.sa taantumuksen yhtei-r i a l i s m i n hyväksi: Mutta vakavasti puhuen, kuka on •ärsyttänyt" tai '•sohinut" ketä? Onko Kuubassa koottu j p t a k in isänmaattomien amerikkalaisten koplakuntaa, jonka avoimena tavoitteena on Y h d y . s v a l t a i n hallituksen k u k i s t a m i n e n väkiyaltaisin k e i noin? Vai onko s e l l a i n e n koplakun-. ta toiminnassa Y h d y s v a l l o i s s a K u u baa vastaan? ; 'v : . , :• Onko Kuubasta käsin järje.stetty a i n a k i n joitakin p a l k a t t y j e n j a m u i d e n vastavallan-maanmiehiämme käännytetyksi Pentagonin solaolvjelinan puolelle j a Kuubaa vastaan, " P e k k a " vatkasi perjantaisessa pakinas.saan mustan taantiimuk.sen vanhoja valheita neuv o s t o l i i t t o l a i s t e n sotajoukkojen k u m o u k s e l l i s t e n maihinnöusuyritys Y h d y s v a l t o i h i n , v a i o n k o se tapah-l i i n u l Y h d y s v a l l o i s t a , Y h d y s v a l t a in viram^maisten myötämielisellä a v u l la j a l u v a l l a K u u b a a vastaan? K u ka on tässä "ärsyttäjänä" j a " s i l - k u l j c l t a m i s e s t a Kuubaan j a i l m a i s i ! i n i i n sohijana"? I i sä k s i o m a na .m i e I i p i teen ii ä n, ' "ett ii kukaan; ei tiedä v a r m u u d e l l a " palj o n k o Kuubassa on neuvostoliittolaista sotaväkeä jne. Jj.seslään on selvää, että Kuubasta tehdään jiyf Vapaa Sanassa punaisten .solaluki-asemaa ' Yhdy.svaltoja vastaan k i r p p u uhkaa näet hyökätä elefant i n kimppuun j a painaa sen (elef a n t i n , t i e t y s t i ) maan rakoon! K a i k e n tämän jälkeen " P e k k a" vetistelee itkuvirttä noin nimeen- .sä: • " V a l t a a n t u l o n s a ensi hetkestä lähtien: hän (pääministeri Castro) J u l i s t i k o Kuuba kauppasaarron Y h d y s v a l t o j a vastaan,_yiii oliko se Y h d y s v a l l a t , j o k a j u l i s t i taloussaar l o n Kuubaa vastaan? Kumpi maa katkaisi d i p l o m a a t t i: set suhteet? Eikö se o l l u t Yhdysvallat, eikä Kuuba? Mi.ssä nyt v a a d i t a a n aina . kon-gressimichiä myöten sotilaallista hyökkäystä naapurimaata vastaan? Eikö se ole Y h d y s v a l l o i s s a eikä Kuubassa? Eikö' Y h d y s v a l l o i s s a toimi tälläk i n kertaa r i k o l l i n e n koplakunta, j o k a avoimesti valmistelee " K u u - a l k o i härnäämään Yhdysvaltoja ja i ban v a p a u t t a m i s i a " — u l k o m a i l ta kääntyi hakemaan 'apua' . . . Venäjällä ja muista kominunistimai.s-ta. "Seurauksena tuosta jänkkien silm i i n .sohimisesta oli että USA alkoi kiristää taloudellisia ruuveja Cuban suhteen saadak.seen vauhkoontuneet 'hallitusmiehet järkiinsä . . . Koskahan Setä Sampan kärsivällisyys loppuu?" . Kas niin sitä pitää vesuria heilul-pain ja vieraisiin a.sevoimiin luottaen? VA: hyvät nurisijakumpanit ja Pietilii, Sven Duffa ei olisi koskaan Iällä lavoin kyntänyt valheen Ja hyökkääjien hyväksi. Sivumennen sanoen tässä Kuuban kysymyksessä on hieman hir-tellishuumoriakin, niin vakava asia kuin se muuten onkin. : Viimeviikkoisissa uutis^tiedoissa, tarkemmin sanoen syyskuun vii-' uutisessa kerrettiin Yhdysvaltain "informoineen diplomaatteja Neuvostoliiton aselähetyksistä Kuubaan", kuten esim. Globe and Mail sen j o r a a n otsikoi. Siinä kerrotaan, miten Yhdysvaltain valtiosihteeri Dean Rusk o l i salaisesti (yksityisesti) informoinut Latinalaisen Amerikan maiden diplomaatteja asiasta. Valtiodepart-mentin .sanomalehtivirkailija Joseph Reap sanoi jälestäpäin, että tarkoitus oli paremminkin "informoida' kuin. etsiä uudenlaista yhteistoimintaa, kerrotaan meille. Ja sitten tulee sokerit pohjalta. "Senaattori Dirksen sanoi Valkoisen talon (hallituksen — K.) tiedoittaneen kongressin johtohenr .kiloille tiistai-iltana, että suurin osa siitä tavarasta, jonka pääministeri -Eidel Castro saa, kuljetetaan brittiläisillä; sak.salaisilla, norjalaisilla ja kreikkalaisilla laivoilla . '. ." Business on siis businesta, niin liittolaisia kuin ovatkin! Mutta, voi sentään maailmaa pahennusten tähden. Ennen oli helppo järjestää menestyksellisesti taloussaartoja pikkumaita vastaan ja sitten lähettää muutamia tykkiveneitä tekemään selvää jälkeä/ kuten imperialismin hienänteon päivinä tehtiin. Nyt e i käy laatuun sekään! Mikä tästä, paheiden maailmasta oikein tuleekaan! On sentään jenkki-imperialismin kannalta ilahduttava nähdä ja todeta, että sillä on sellainen uskollinen vesurien heiluttaja, mikä sen puo lesta hikoilee yötä ja päivää .Torontossa. Vahinko vain. taas jenkki-imperialismin kannalta katsoen, kun "sääsken ääni ei kuulu taivnn-seen". — Kän^äkojira. (Jatkoa 1 sivtillft) ' N. P I I S P A N E N , B«aver I ^ e , Ont., lahJoltUa $1^.00 Vapauden haas. terahästoon Ja hailBtaiiMÖraaVat: BUl Salminen, Y i j ö 'palomäki ja M a t t i . Johnson, Beaver iiikerPnti, Unto Penttinen, ISudbnry, Ont. j a Heikki!. Taottila, Toronto, Oilt.^ Jatkamaan haastetta. ' . CSJ:n V A N C O U V E R I N OSASTON SANOMALEHTIKOMITEA, V a n / rouver, B . C , lahjoittaa $100.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi, että nitd^ii* iimestniyinen olisi turvattu. Kehoitanune jokaista Vapauden ystävää' te-' kemään lahjoituksensa lehtiemlne ilmestymisen turvaamiseksi, sillä t y ö - ' väf^lehdistä ainoastaan saamme luotettavat tiedot j a uutiset. Lahjoitukset vyörymään oike)n kansan voimalla! Länteläiset puolesta omien leh^ i tiemme! • • B E T T Y J A P A A V O P U L K K A , R. R. 1, Mattawa, Ont., lahjoittavat $2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a toivovat, että kaikki tilaajat teke^<< vät parhaansaf. E L L I .JA M A R T T I VUORI, Toronto, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden -ja L i e k i n hyväksi j a haastaa seuraavat: K a r l Mankinen ja N i i l o Linden, Vancouver, B . C , sekä Eino Hakala, Tot-onto, Ont. ' ' E L I N A ^ J A K A L L E K A J A N D E R , Toronto, Ont., vastaavat $5.00 sii-' miinsa haasteisiin j a toivovat, että kaikki toisetkin tekevät samoin l e h. tiemme hyväksi. '!>.•: L Y Y L I J A V I L H O TOIKKO, Port Arthur, Ont., vastaavat $5.00 saamiinsa haasteisiin j a haastavat seuraavat henkilöt: E l l i ja Reino Saari sekä Selma ja A n t t i Gröhn, Vancouver, B. C. j a Elias Hölsä, Port Arthur, Ont. „-.,.,,,,....,., ,, • J O H N P E L T O K A N G A S , Port Arthur, Ont.i lahjoittaa $1.00 Vapau. den ja L i e k i n hyväksi ja haastaa Jaakko Isokankaan viemään haastetta eteenpäin. , EINO E K M A N , Port Arthur, Ont., lahjoittaa $L00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastaa ystäviään viemään haastekapulaa eteenpäin. ' A I L I SARANPÄÄ, R . R . 4, Port Arthur, Ont., lahjoittaa $1.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään vointinsa mukaan: mrs. M i l j a Beck ja mrs. Betty Taskinen, R. R. 4, Port Arthur, Ont. HELMI J A RISTO ROIVAS, Port Arthur, Ont., lahjoittavat $3.0» Vapauden talousaseman tukemiseksi j a haastavat'seuraavat: Jallu Läm-painen j a V i l i Grönroos, täältä Port Arthurin perukalta. GEORGE SAIVO, Port Arthur, O n t , vastaa $5.00 L . Iljorthin haäs.' teeseen ja haastaa kaikki "Kaiku"-kuoron tenorit tekemään vointinsa mukaan. , : . : , N I I LO JOKITALO, Port Arthur, lahjoittaa $1.00 Vapauden j a Liek i n hyväksi j a haastaa seuraavat: Heimo Sarja ja August Mikkola, Port .\rthurista, tekemään samoin tai paremmin. MATTI KATAJISTO. Port Arthur, Ont., lahjoittaa S5.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastaa seuraavat: Katri j a Oskar Mäkiin sekä Kusti' Perälä, tekemään samoin. M A R T H A K U U U S E L A , Port Arthur, Önt., vastaa $2.00 Olga Alasen haasteeseen ja haastaa seuraavat viemään haastetta eteenpäin: Miina AVirta, Impi Wirta, Hilda Erkkilä, Tekla Suomela ja H i l m a Ahlfors, kaik k i Port Arthurista, Ont. KUSTI P E R A L A , Port Arthur, Ont., vastaa $5.00 Matti Katajiston haasteeseen ja haastaa seuraavat: Tyyne Suutari, Elias Ostola, Eino Puumala j a Eero Verkkomäki, kaikki Poti Arthurista, Ont., viemään haastetta eteenpäin.' A N N A J A J O H N LEHTO. Kaministiquia, Ont., lahjoitUvat $2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat: Eino Nurmi j a Eino Laine, Kaministiquia, Ont. ja Herman Mäntylä, Eby, Ont., tekemään'sai moin. C A R L S E P A L L , Lake Beauport, Que., lahjoittaa $2.75 Vapauden ja L i e k i n hyväksi.- •. TOM HEINO. Sault Ste. Marie, Ont., vastaa $3.00 saamiinsa haastci-siin Vapauden ja L i e k i n hyväksi. E L I A S K A A R T I N E N , Sudbury, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastaa seuraavat: mr. ja mrs. U . S o n a l i , mr. ja Irtrs.' Kusti Sävel sekä Kalle Kämäräinen, Toronto, Ont., Matti Hietala, Wind-sor, Ont. ja Kalle Mankinen, Vancouver, B . C . ••.>'.: IDA J A OSCAR MÄNNISTÖ, Sudbury, Ont, lahjoittavat $5.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat toverit: Anni ja John Lievonen, Sudbury, Ont., Linnea j a E . Tuomaala, ^Vhitefish, Ont. ja Voitto Lehti, Wanup, Ont. ' S E N J A J A V I C . J U T I L A , Beaver Lake, Ont, lahjoittavat $5.00 VAV pauden ja L i e k i n hyväksi j a haastavat seuraavat: Vie. Hyvärinen ja Yrjö Palomäki, Beaver Lake, Ont., E . Mäenpää, AVorthington, Ont., Joonas K i v i , Nairn Centre, Ont. j a Matti Johnson, Beaver Lake, Ont, E F F I E J A A R T S I V E N , Vancouver, B . C , lahjoittavat S5.00 Vapau. den j a L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat: Hannes Myntli, Sointula, B. C^, Eino Ruoho, Vancouver. B. C . ja Hannes Kielinen, North Burna. by, B . C , tekemään samoin tai paremmin. OSCAR R E V O N I E M f . L a c du BOnnet; Man., lahjoittaa $2.00 Vapau-den hyväksi. • EMMI J A H A N S SUOMALA, Kelly Lake, Ont.. lahjoittavat $2.00 V a pauden ja L i e k i n hyväksi. IMPI J A E I N A R MÄHÖNEN. Azilda, Ont., lahjoittavat SIO.OO Vapauden j a L i e k i n hyväksi ja-haastavat seuraavat: Sylvi ja Eero Basto, R. R. 1, Copper Cllff, Ont. sekä Anni j a Toivo Penttilä, Sudbury, Ont. CSJ:n S A U L T STE. M A R I E N OSASTO, Sault Ste. Marie, Ont., lah^ joittaa $50.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi. MANDA J A ANTTI RANTA, Vancouver. B C , vastaavat $5.00 Anni ja August Kanniston haasteeseen j a haastavat seuraavat: Aino j a Onni Koskinen, Martta ja K a r l Wicklund, Vieno ja V i l i Laukkari sekä Violet ja Pekka Koivisto, Vancouver, B . C i L i l i j a V i l i Pasanen, North Surrey, B. C , E m i l i a ja Oskar Salmi, Websters Cornes. B. C. AINO J A ONNI K O S K I N E N , Vancouver, B . C , vastaavat S5 00 Man. da ja A n t t i Rannan haasteeseen j a haastavat seuaavat: Aino j a Sergei Niemi sekä Tyyne ja Lauri Viitala, Vncouver, B . C. VÄINÖ E K O L A , Kapuskasing, Ont., vastaa $10.00 Kalle Salon ja A r v i Kosken haasteisiin Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastaa Emil Mäen, Kapuskasing, Ont. A N N A SAVOLA, North Bumaby, B. C , lahjoittaa $3.00 Vapauden f hyväksi. F I I N A M A K I , Cobalt, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden j a . L i e k i n hy-vaksi. EINO L A M M I . Michipicoten Harbour, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden j a L i e k i n hyväksi. , TILAAJA, Fort Frances, Ont., lahjoittaa $2.00 V ^ a u d c n j a L i e k in 'hyväksi. . •• E. J A O. S A L M I . Webstere Coniers. B . C , lahjoittavat $2.00 V a pauden j a L i e k i n talousaseman tukemiseksi ja toivovat, että kaikki V a pauden ja L i e k i n lukijat lahjoittaisivat vointinsa mukaan. USKO K A R L S O N , Deadwood, A l t a , lahjoittaa $5.00 Vapauden j a L i e . k i n hyväksi ja haastaa kaikki Elmalaiset, jotka lukevat Vapaus-lchteä te^ kemään vointinsa mukaan. L Y Y L I J A H E I K K I TUUTTILA, Toronto, O n t . lahjoittavat $5.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi. H I L D A L U N D Y , Cobalt, Ont^. lahjoittaa $10.00 Vapauden j a L i e k in hyväksi. A I L I J A V . K O S K I . Timmins, Ont.. vastaavat $51)0 Ilmari Sivusen haasteeseen ja haastavat seuraavat: Anna ja K a l l e Sorjonen. Sudbury, Ont, Fanni ja Lenni Seppälä, Toronto. Ont., Hilda ja Anton Laarii>St. Catharines, Ont., ja kalakaverinsa Ida Lindroosin. South Porrnpincsta, Oiit. Antakaa haasteen jatkua! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-09-13-02