1956-07-12-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, hdnäk. 12 p,—Thursday, JuJy 12,1^56 V A P A U S OUmamri — toaepeaäent taltat Oigux cl moaUb Canadtens. Sk* fttSiiibed Kov. «. 1917. Anttooriz«d «sifeöond daoB <na0 Iqr ihe Vott Ctate Depaxtauot, Ottama, Pub' IltfHil thrlee mteitay: Tuesdays, Tbmidsjv and SaturdAj« liy y a ^ pamgbing Coovapy at lOO^lOZ B&*et. W^ SuObary, Ont^ Castada, \ Telepftones: Bi». Office BOlUfxm Office OS. 4-4285. Manager E,S9i»L EditorW.f9claDd. ISailing atfdress: Box «9, 0udbmT, Ontaxio, Adverti^ rata upon applirätiön. TraojOaUm tree of ehaxze. Canadassa: vlvvk; 7i)0 kk. 3,75 3 kk, 2 ^ VbdjvvaUoina; 1 tiE, 8ik> 6 kk. 4JQ Suomessa: l vk. 0J5O « kk. 4.75 Paaministerinime lausunto .^uPälattuaan Lontoosta Britannian C^monwBalthin^niai-dim^ päaininisterienvkonferenssista,: päaminJstm St. Laurent antoi Oitawassa eräitä nuelenldintoisial^^ sef ovat läpimästi tervehdittäviä, mutta <^a ilmeisesti ristirii- , tsä^i^a tunnettujen tosiasiain kanssa. ;,',>;;Päamfnistcri S t Laurent oli mielestämme oikeassa selittäjissään, että Neuvostoliitossa nyt tapahtuzreet muutokset antavat parerinhah mahdollisöuden ''idän'* ja "lännen" välillä. de<^eA Idistakysymysten ratkaisulle. JPaämihuteiimme tulkitsi epäilemättä canadalaisten.eneni-iit^^ n mielipiteen kun hän ^anoi lECiinan kansantasavallasta pi^messaan: "iUUnä tunnustan sen väitöksen merkityksen, et- 'ta.!on iärlceätä saada Aasian suurin maa osallistumaan maail-ihaä asiain käsittelyyn. Tälle katsantokannalle meidän oh ' lurohnollisesti annettu suuri huomio ja me tulemme niin me- 'iirttelemään..." ^ , , ^^Päamiiiisiteri seisoi mielestämme lujasti maan kamaralla Jcun!hän selitti, e taih^an Palestiinan kysymyksen ratkaisua. rr.zi!Muita Seuratessaan Yhdysvaltain Sanelmaa kielteistä ohjelmaa Kiinan tunnustamisen suhteen pääministeri St. Lau- , rent jbutiii mielestämme suureen-ristiriitaan ja aivan kestä- "tria^tömälle pohjalle selittäessään ensin, että Canada ei halua *'SyV' tunnustaa Kiinaa, vaikka se toivookin toiselta puolen, niliciittäin Neuvostoliitolta, että se antaisi apua Palestiinan jQrsymyksen ratkaisussa. Jos me kansankuntana odc|tamme Nlsuvostoliitolta vissejä toimenpiteita Keski-Idän ongelmien ratkaisun hyväksi, liiin eikö johdonmukaisesti ajatelleii.voida kil'f|tella, että esimerkisi Neuvostoliitto odottaa meiltäkin ralHaisemiseksi — semminkin kun Canadan hallitus tunnustaa periaatteessa, että Kiinalla,,Aasian "suurimmalla maalla", on vissi paikka maailman neuvostoissa? ^ Samantapaiseen ristiriitaan joutui pääministerimme tois-taessaanWashthgtohin linjaa siitä, et :6n tehnyt helpommaksi kansainvälisten kysymysten ratkaisun; meidän täytyy ölla kuitenkin sotilaallisesti voimakkaita. .'Tässä palaa mieleemme NATOznvoimistuttamis-pyrkimykset ja eHkoisesti Länsi-Saksan militarismin henkiin-hertaämistoimenpiteet. Meille on sanottu ja juurta jaksain, selitetty, että "vapaan maailman" turvallisuuden ehtona on ie;'^tä saadaan länsi-Saksassa 500,000 miestä aseisiin. Neuvostoliitto on niin paljon voimakkaampi, että me emme muuten ' tu^e-toimeen, on meille moneen kertaan teroitettu mieleen. , r^Mutta suuresta "ylivoimastaan" huolimatta Neuvostoliit-toi. ei ole kuitenkaan hyökännyt. Päinvastoin Neuvostoliitto ori'^iräHentänyt asevoimistaan yli puolitoistamiljodnaä miestä jaj^ttlistariut, että se on valmis edelleen vähentämään asevoi-tniaän^, jos länsimaissa menetellään samoin. i^T^ten sitten voidaan iässä tilanteessa puhua suurten lasftvoimien ylläpitämisen tarpeellisuudesta? Kun Neuvostoliitto ei "hyökkännyt" silloin kuin sillä oli valtavan suuri ylivoima asevoimien suhteen, kuten on selitetty, niin mitä hyötyä on nyt ylläpitää kansakuntaa köyhdyttäviä suuria ase-voiAi^ kun NeuvostoliiUo on asevoim lu^aa edelleen pienentää? .'n^Sitäpaitsi, jos Neuvostoliitossa on tapahtunut jotakin sellaista^ jonka perusteella oh kansainvälinen kiistakysymysten ratkaisu tullut helpommaksi, niii> eiköhän olisi syytä "länsimaissakin" ryhtyä samantapaisiin toimenpiteisiin — josmie- ; Iitaan välttää sellaisen ajatuksen leviämistä, että kapi^alisti-sefjmaat jarruttavat aseistuksen vähentämistä ja kansainvälisen jännityksen lieventämistä? ^ '"f^yllä Vapauden miehet kirjoittavat" Puhuessaan Torontossa pidetystä hyvin onnistuneesta CS J;fl«kymmenennestä laulu-ja soittojuhlasta, portarthurilainen tuttnettu kirjeenvaihtajamme, joka käyttää niminierkkiä lausui tiistaisessa kirjoituksessaan mm^ seuraavaa: 'Tiedän, että Vapauden miehet tulevat kirjoittSmaaii äistä juhlista tarkan selostuksen yksityiskohtia myöten; En-ä siis katsokaan tarpeelliseksi'enempää »iistä puhätÄ ii ." T jPnneksi kirjeenvaihtajamme sanoi kuitenkin yähän yhtä Jaffoista ja siten tehdessään ansaitsi lukijakunnan kiitokset. Vii^On luon miehiin" luö-tetaaUi että he "tulevat kirjoittamaan näistä juhlista yksityiskohtia myöten". Kiitos vain ^'TAS" luottamuksen" osoituksesta. Mutta sittenkin lienee syytä pysähtyä miettimään, että or^lco oikein, kuten on viimeaikoina tapana pllut, että " Vapau-dqa. miehet" raporteeraavat kaikki suurjuhlamme, kuten lau-lu* rjä soittojuhlat, liittojuhlat, nuorten näytelmäkilpailut jne. Onko tässä se vaara, että paikalliset kirjeenvaihtajat tuntevat itsensä jollakin tavoin syrjäytetyiksi? Tai että jos Vapaus ei syystä tai toisesta voi johonkin erikoistilaisuuteen lähettä "oiiiiia miehiään'Vniin jääkö tilaisuus-raporteeraamata? • ^^Selvyyden vuoksi on toimituksen puolesta syytä sanoa, ettei "Vapauden miehillä" ole pienintäkään aikomusta tai ha-luar- kirjeenvaihtajia sivuuttaa. Päinvastoin toimitus antaa yksistään erilaisen tyylin vuoksi suuren arvon sille, että se saa .kirjeenvaihtajain selostuksia tapahtumista, joista toimituskin on-tietoinen. Henkilökohtaisesti ei "Vapauden miehillä" olisi varmaan, mitään sitä vastaan, vaikka he saisivat olla suurjuhlissa vapaana ja nauttia ohjelmasta tietoisina siitä, että paikalliset kirjeenvaihtajat huolehtivat raporteerauksesta. ^T/iMutta viimeksikuluneitten vuosien aikana on ;kuitenkin kdjiittynyt se tapa, eitä "Vapaudenmiehet" ovat raporteeran-neet kalkki suurjuhlamme. Pääsyynä tähän on toimituksen halu — eikä sitä kai lukijatkaan pahana pidä >T- että tällaisista- ärvojuhUsta saadaan mahdollisimman täydelliset tiedot heti juhlien jälkeen ilmestyvään lehteen. Luonnollinen asia on, etl^ leipätyönsä ohella vapaaaikanaan kirjeenvaihtaJMx tehtäviä suorittava henkilö ei voi mitenkään kirjoittaa tapahtumista niin nopeasti kuin kirjoitustyötä tekevät toindtustyö-läiset. i ' O n k o viimeaikainen menetelmä loput takaan paras? Onko olemassa se vaara, että järjestötoimintaamme ja muita asioitamme koskevien uutisten, raporttien ja^aililäcehen lurjoittaminen jää vähitellen enepunän tai vähemmän Idrjoitusalalle "spesialisoituneiden" toverien tehta-^^^ iaiioirat ^A^AVmSi ESitASShSUMMN MhASjEsmEtaaa -Morton Sooell ei ole sen enem p33 eyyyfiivm kufn v^jAin. Vii rHfyytlSii ubkasi taittaa, etti elleni todista Tom Hooneya vastaan, niin hän furtStm Uooneyn ja minut alyds. He antoivat Morton SobeUih tietää, että ellei Iiän todista fioseo-bergejä vastaan, niin bän tulee inä-tUnetaSän Alcatrazissa. Mutta So bellilia ei oUot mitään todistamista sen eherol^ kuin bliminuUa" . Nämä paljon puhuvat sanat lau sai Warren Billings/joka istui syyt tdmästi vankilassa Tom Mooneyn mukana yti Itaksikymmentä vuotta Hän, Jos kukaan, iiem Rösenber gi^^^ulteeii telotetuksi ia>Söbel!ir istuvan vanldlassa rikoksesta; iots iie eivät suorittaneet eikä kukaar suorittanut ~Tydmies:Etecnpäin. StÄLIN M SVOMBN vASEHliiiSTOLAlSEt Ettg^tilais-amerikicalaiiieii lehti mies Cedric Belfrage kertpct erään vasemmistolehden toimittajan Helsingissä sanoneen hänelle: ^Totta on, että mekin ylistimme Ja palvoimme Stalinia, mutta otettakoon huomioon, että tarkoitukse aamme oli enemmänkin Neuvosto liiton kuin Stalinin persoonan puo lustaminen^ Me olemme hidaskaan teinen kansa, mutta yleinen Avaiku-telma keskusteluista on se; että kehitys tulee Johtamaan järjestöde mokratian oikeaan toteuttamiseen." Myös SuomeA ammattiyhdistysten ilton (SAK) edustajakokouksessa on käyty keskustelua järjestödemo-kratiasta.^^^^ kävi ilmi toiVomus. että "jäsenistöä koskefviäfä kysymyksissä kysyttäi> siin sen mielipidettä'^ Englantilaisen lehtimiehen vaikutelmia pohjoismaista • a. huolimatta hukkui kolme miestä Jackson Polnt. — Kolme dc-troitilälsta täris<ia> kalkki pukeutuneena pelastusllfveihln/löydet' tiin vihne torstaina heidän aiik- : kuroidun veneensä -lähettyviltä kellumassa veden -pinnalla, noin 150 Jaardin päässä Sand saarista Simcoe Järvestä. Huomioitsijat sanoivat, että on i etton*.uuden .uhrit, joita pölasit etsivät lioin 16'tuntia,' olisivat mlliei voineet kahlaamalla pelastua tämän säntarannikon kareja pitkin tyyneltä Ilmalla. Onnettomuuden unrit ovat: SSrVuotias Reid D.' Sturtevan, S3-vuotias Frank S. Nowicki ja 54- vuotias James L. Murphy. Miehet lähtivät keskiviiklcoiltana takalaitamoottorilla varustetulla veneellä, mutta ilman airoja järvelle. Kun he eivät palanneet matkalta, naiset ilmoittivat asiasta ja miesten etsintä aloitettiin 1.30 aamuyöllä. A Kaikilla onnettomuuden uhreilla oli päällä pelastusliivit ja poliisiviranomaisia ihmetytti aluksi, miten he hukkuivat niin lähellä rantaa ja kaiken lisäksi tyynellä U-malla. Perjantaina ilmoitettiin selostukseksi, että näillä miehillä oli Yhdysvalloissa valmistetut pelastusliivit, joiden käytöllä ei ole Canadan liikenneviranomaisten hyvälcsymis-tä. Samalla ilmoitettiin, että niitä on myyty paljon Ontariossa ja muuallakin Canadassa. Näiden pelastusliivien heikkoudeksi sanotaan se, että vailcka. ne kannattavatkin henkilön silloin kun hän pitää kätensä ristissä rinnan aila, ne painavat "pelastetta .'an" henkilön kasvot veteen heti, jos hän muuttaa kätensä toiseen asentoon. Varas toimi vielä nopeammin Vancouver. — Viime torstaina, kun washingtonilainen R; E. Hughes oli lähdössä, pois hotellihuoneestaan, katsoi hän liian raskaaksi kantaa pakettiaan alas ja siksi pudotti sen alas toisen kerroksen ikkunasta, kiirehtien sitten nopeasti rappuja myöten alas. Kun hän ehti alas, huomasi hän olleensa liian hidas, sillä joku toinen oli jo ehtinyt korjata paketin. Menetys oli noin $200.00. fiini CBdffe Belfraoge ei «sUn-oy ^tnneiuäma3As^ 1uaia»U!b-temme palsl^Ula. iraddamoistiset pystyvät palauttamaan mieleensä, että lian — knten lebdnsäm-me on kerrottu — toimi Newr Yorkissa Hnfestyvibi tuppUmäU ioman "National Gnardlanfn;^ päätoimittajana* Jonka' U8A:n Jjaflltns Suuressa Yapaamlelisyy-dcMään savusti ulos maasta^ Näet, Belfrage olt Englannin kansalai-nen. Joka seikka mahdollisesti pelasti hänet lähemmältä totta^- delta Vapaan Maan vankiloiden kanssa^ mntta sitä vastoin Itän nyt joutni btrftamaan New Yorkissa Ilmestyvän lehtensä päätoimitta- Jan tehtäviä Lontoosta — mahdollisesti laadussaan tällä kertaa ainoa tilanne maalimassa. Belfrage osallistoi kesäktinn Järjestettyyn sanomalehtlmieslmnferenssiin Josta hän suuntasi matlcaiisa Moskovaan. Täältä Iiän on Idrjoittanut tuoreita valkutelmiaan Skandinaviasta Ja Spomesta, Jota hän ohessa erittelee brittiläisen selkeästi Ja helppotajulsesti. Nopea pyrähdykseni Pohjolan "pikkumaiden" läpi jätti minuun voimakkaan vaikutelman kahdesta seikasta: : ensiksikin, että : näiden mai^n kansat ^toivovat "parempia suhteita Neuvostoliittoon; ja toiseksi siitä, että Washington väsymättä; mutta melkeinpä kouristuksenomaisesti yrittää pidätellä tätä kehitystä. Lännen säikähtynyt jättiläinen on onnistunut noukkimaan odotettua vähemmän pisteitä kylmän sodan pelissä julkaistessaan laajalti Hrushtshevin puhetta. Stalinin rikoksista. Skandinavian poryaristo on löytänyt jotakin, minkä ympärille kerääntyä ("sitähän me olemme aina sanoneet"), mutta ynimär-tää- silti täydellisesti idän—lännen yhteisymmärryksen välttämättömyyden. Vasemmisto on kokenut järkytyksen vaihtelevissa määrin mielestäni paikoitellen vähemmän kuin mitä sen omalta kannalta piisi hyödyllistä ~ mutta yleensä se jKes-kittää huomionsa sosialistien välisen yhteistyöh laajentuneisiin mahdollisuuksiin, kun Moskova njt on tarkistanut linjansa sosialidemokraatteihin nähden ja tullut tulokseen, että kaikki sosialistit ovat se sialisteja. Suomessa oli käynnissä suurin' y-leislakkö vuosikausiin, kun' NKPti XX kongressin pommit alkoivat pu^ tdilla, eikä keliäkään ollut aikaa vaivata päätään niillä; keskustelu vasemmistolehdistössä^ on^ vasta air kamassa. Erään vasemmistolehden toimittaja Helsingissä sanoi minulle: "Toita on, että mekin ylistimme ja palvoimme. Stalinia, mutta oteltakoon huomioon, että tarkoituksen namme oli enemmänkin Neuvostoliiton kuin Stalinin persoonan puolustaminen. Me olemme hidaskään-teinen kansa, mutta yleinen vaikutelma keskusteluista on se, että ke^ hitys. tulee johtamaan järjestöde^ mokratian oikeaan toteuttamiseen.*' Norja, Ruotsi ja Tanska ovat ensimmäisiä Bulganinin ja Hrushtshov vin tämän vuoden vierailulistalla; ja Skandinavian sanomalehtimiesr ten, liikemiesten sekä muiden sellaisten henkilöiden keskuudessa, joilta liikenee rahaa edelleenkin suhteellisen kalliin luristimatkailun kustannuksiin, tulee yhä yleisemmäksi toivomus päästä omin silmin tutustumaan Neuvostoliittoon. Yh dysvaltain asiamiehet pyrkivät järjestelmällisesti säikyttelemään kaikkia, joiden arvellaan hautovan mainitunlaista toivomusta,. ja . viittaavat siihen, että jos matka tapahtuu, niin asianomaiset eivät enää sen jälkeen: voi saada viisumia Yhdysvaltoihin. Tämä valtti tuottaa usein tulosta, mutta sen vaikutusta rajoittaa se tosiasia, että skandinaaveja joilla on pitkäaikaiset yhteis-: kunnallisen tietoisuuden ja poliit tisen vapaamielisyyden perinteet, loukkaavat sen hallituksen suvaitse^ mattomuus ja, vainotoimenpiteet; joka haluaa julistautua "vapaan maailman" johtajaksi. . ^—' Britanniassa tuotetaan vuosittain noin 3,000,000 tasku- ja rannekelloja ja 5,000,000 muita kelloja. OVERGAARDIN SEURASSA ' Muistutulcsena näistä vaindtoi-menpiteistä ovat amerikkalaiset poliittiset maanpakolaiset, joita ' on kaikissa Skandinavian maissa ja jotka herättävät paikallisessa väestösi sä ihailun sekaista hämmästystä i l moittaessaan rakastavansa Amerik-väksi? Ja tämä aikana, jolloin tilanne vaatii, että entistä laa-'£ jemmat joukot puhuisivat koko suulla! Itsestään selvää on, että vissi osa suurempien tilaisuuk-* siemme raporteerauksesta lankeaa "Vapauden miesten" tehtäväksi. Mutta tekemällä vissejä järjestelyjä paikallisten kir-t' jeenvaihtajain kanssa, voitaisiin työtä jakaa ja lopputulos -olisi varmasti parempi. Sitäpaitsi, huolimatta siitä, kirjoittavat^ ko "Vapauden miehet" ja "viralliset" kirjeenvaihtajat meidän tilaisuuksistamme, se ei missään tapauksessa estä Vapauden' lukijoita yleensä tulkitsemasta mielipiteitään sellaisista seikoista, joita "viralliset" eivät ole joko huomanneet tai joista oh ehkä eriäviä mielipiteitä. Jokatapauksessa on vältettävä kaifc-- kea sellaista käytäntöä — huolimatta lainkaan siitä kuinka hyyä tarkoitus sillä on — millä on taipumusta rajoittaa kir-jeenyaihtoverkostoa. Päinvastoin on pjgrittävä kirjeenvaih-^ donlaajentamiseen kautta linjan ja siksi öii syytä harkitaiätar-km seikkaa eri puolilta. Ei olisi lainkaan pjihitteeksi vaikkäf kirjeenvaihtajat ja lukijat lausuisivat omia mielipitetään ' asiasta. Icaa ja haluavansa palata sinne heti kun painajaisuni on ohi^ Sellaisiat tydväenllildEeett veteraaneja. Joiden kanssa olen istunut kertoilemassa mieluisista muistoista, ovat esim. Andrew Overgaard, joka nykyään on Tanskan Kommunistisen Puolueen toimitsijana Bomholmin saarella, ja Per Eriksson, joka työskentelee Tukholmassa Ruotsi—Unkari- Seuran aikakauslehden toimittajana. Overgaard oli saattelemassa minua pysähtyessämme tunniksi Kööpenhaminaan ~ Kommunistisen Puolueen järjestämään perus-tuslaklpäivän ulkoilmakokoukseen. Tämä kokous, johon osallistui noin 2,000 henkilöä ikävuosien 1—80 väliltä (enimmäkseen kuitenkin alle ao-vnotiaita) — sen eloisa musiikkiohjelma, huumorir ja ilveilyesi-tykset sekä yksi ainoa poliittinen puhe -^toi meidän molempien mieliin elävästi edistykselliset kokoukset kotimaassamme entisinä aikoi na. NAKYMA SUOMEEN Suuret ihmisjoukot, jotka olivr.t toivottomassa kuningatar Elisabethia tervetulleeksi Tukholmaan, kuvastivat sen ystävyyden laajuutta, jonka säilyttämistä skandinaavit pitävät sekä toivottavana että välttämättömänä; vSuomi on erinomainen esimerkld maasta, jolla — - rii ppu matta siitä,~ miellyttääkö se kaikkia suomalaisia, ja kaikkia se todellakaan ei miellytän ei ole varaa Dlla ylläpitämättä hyviä suhteita sekä itään että länteen.: Suomi on rau hanomaisen rinnakkaiselon näyte ikioma. : j Tässä maassa, joka vuodesta 1495 lähtien alituisesti on sotidut Venäjää vastaan ja jota tsaarit olivat sortaneet, mutta Jota Neuvostoliitto toisen maailmansodan ^ jälkeen ' on kohdellut erittäin jalomielisesti, nähdään — sekä huolimatta histo-. riallisista; ja maantieteellisistä te-' kijöistä että myöslun niiden johdosta — : rinnakkaiselon' toimivan ja varsin 'hyvin toimivankin. Kauppaliikkeillä on tarjottavinaan tavaroita useammista maista kuin missään muualla^ (Englanti on 'Suomen suurin kauppakumppani, ja Neuvostoliitto toiseksi suurin.) Sanomaleh-tikioskeissa on myytävänä amerikr 'kalaisia; ja neuvostoliittolaisia julkaisuja rinta rinnan ja kaduilla vilisee kaikkien-valkoihoisten. kanso-. jen edustajia.' Sotilaspukuun: puettuja nuorukaisi? näkee vain harvakseltaan, ja nämä sotilaspuvut - on ilmeisesti tarkoitettu kestämään vain niin kauan kuin palvfelusaika-kin: 8 kk. EPÄLUULOISUUTTA ^ > Skandinavian asennetta idän ja lännen välisiin suhteisiin ilmaisevat niiden kunnioitettavien nimien luettelot, joita sisältyy Pohjolan ja sosialististen maiden ystävyyttä e-dustavien yhdistysten johtoelimiin. Esim. Tukholman kaupunginvaltuuston puheen johtaja toimi pahimpina kylmän sodan vuosina Ruotsi •^Neuvostoliitto-Seuran puheen johtajana. Mutta kommunistien ja sosialidemokraattien väliset suhteet ovat paljon sotkuisempi asia näissä maissa, joissa sosialidemokraateilla yleensä on johtava asema. Olkoonpa sitten kyseessä Ruotsi^ jonka kommunistinen puolue on pieni: (5 edustajaa-parlamentissa ja iS Tuk-' holman: kaupunginvaltuustossa), taikka Suonu, jonka kommunistinen puolue on suuri (demokraattisella liitolla on 43 edustajaa parlamentissa ja 400,000 ääntä 2 miljoonasta viime vaaleissa), V niin Jmromassa-kin tapauksessa i sosialidemokraatit sobtabtnvat konuimiiste ajl-mäanpistävän epäluuloisesti. , SosiaIidenu)kraattien syvä epä. luuloisuus Icommunistien yhteistyö-pyrkimysten vilpittämyyttä kohtaan tuli jälleen näkyviin siinä, että beir dän tebdistönsä tosiasiallisesti hoi-koitti 40 maan sanomalehtimiesten- "kommunistista" kokousta. Ja näin tapahtui siitä huolimatta, että maa-laisliittolais - sosialidemokraateineD hallitus oli toivottanut lehtimies-konferenssin tervetulleeksi Suomeen sekä että puolet kokouksen o-sanottajista edusti "puolueettmnia piirejä eri tahoilla maailmaa.; Air noastaan erääseen seikkaan nähden tuskin yksikään koko konferenssin osanottajista oli puolueeton: siihen,- että jokaiselle kansalle kuultia oV keus itsehallintoon. . \ - . Kaikesta huolimatta on olemassa siltoja, eikä niiden merkitystä ole lupa väheksyä. --Esim. /Ruotsissa voidaan nähdä kommunististen, sosialidemokraattisten -^a muiden intellektuellien, työskentelevän rinta rinnan lOarte-yhdlstyksessä. Merkillepantava -on myös isosialidemo-. kraattisen kustannusliike Tidenln Doliittinen laajakatseisuus. i (Sen tämän vuoden julkaisulistaan sisältyy esim. Barrie Stavisin kirjoitta' ma Joe Hillin elämäkerta.) t Kansainvälisessä mittakaavassa voidaan odottaa jugoslaavien, joilla nyt on hyvät_suhteet . sekä' sosialid_emok-raatteihin että kommunisteihin u-seissa maissa ja jotka ilmeisesti työskentelevät yhtenäisyyden ; hyväksi, tulevan esittämään merkittävää osaa. Sanomalehtimiesten konferenssissa Jugoslavian 'edus'tajat osallistuivat keskusteluun .voimakkaasti ja tahdikkaasti takertumatta siihen, että Jugoslavia o l i ' ilman enempiä tutkimuksia potkaistu pois kansainvälisestä sanomalehtimieslii-iosfa fecti^JconUnfonaiista erotfanä' sm jälkeeni v IVUBVmVVB YSTÄVVTOB»! TJDjevaisttos ei varmastikaan kuula erSi^n sosialidemokraattien ym-edosCunalle mainiftmlaiseUe jä|>' nettyneelle asenteelle: että beOlä SITA I A Tii on jotakin hampaankolossaan, mut^ la eivät sittenkään baliia tulla puo- ItieeCtomaan kokoukseen maan ajatuksiaan. Tulevaisuus Joiulou. ehdottomasti ystävyydelle yliteisen maapallomme asukkaiden välillä^ asukkaiden, joiden rikk-iat kokemi&set, keksinnöt ja aatteet ovat löytäneet tiensä valtamerien ja mantereiden ylL, ^ Tämän, toteamiseksi minun ei 'änalta Ikobdaltani tarvinhut - tnennä kauemmaksi kuin esim:'1ebtimieskdnferensgfmme kokouspaikan klubibuoneeseen, jossa saatoin; - nähdä ja kuulla; kuipka MeksIkQs^ asuva Espanjan tasava^- tMainräimäanpakolainäi^fcansain-välisen prikaatin ^eiaglantilainen veteraani, Intian ja Brasilian kahdan vanhoillisen lehden päätoimictijat ja viidentenä kpmearybtinenaMnn golian^^jistaja yhteisin voimin kai' uttivat Kukaratsä-laulua. Tällainen-ystävyydenhenld ei lupaa, loistavaa tulevaisuutta 'niille; suhteellisen -aloitteleville Yhdysvaltain propagandisteille, jotka edelleenkin yrittelevät harjoittaa: toisen maailmansodan ; aikana opittua "mustan propagandan" peliä. Tämän laatuiset kanaljat tuhlasivat 50 dollaria suomalaisiin postimerkkeihin lähettäälcseen lehtimieskonfe-renssin kalkille osanottajille monis" tetun hajiipommin Neuvostoliiton lehdistöävvastaan. Hajupommi oli vailla: ailekirjoitustai mutta yritettiin herättää vaikutelma, että se olisi lähtöisin suomalaisten sanoina-^ lehtimiesten taholta. SandinkpiJ.että se lähetettiin kaikille kokouksen osanottajille?: Mi-nulle/ he eivät lältettäneet. Kokouksen useimpien muiden OBanot!a-jien tavoin uskon — ja olen'sen sanonutkin.*-^ että maailman yhdelläkään sanomalehdellä ei ole suuria syitä ylpeillä eräistä viime: vuosien saavutulcsistaan ja että lehtimiesten aihinatiUisten järjestöjen velvollisuutena on vastustaa kaikenlaisia ^ Miksi suoritat ^ aamutoj nyt iltsiäivSSä? — Satsgs. < ^ iUalla eräl kerelssä örtcS. v a^ ia jaksa voimistella. Parasta tehdä se etulcäteen. Nror, KUBDPIKO? Jsmnea qU nulideltu vähäi rasti^ siltä, että liänen kou olivat' onnistuneet tavattonu ziostL* ' — Tti&i mistähän se minuss Johtuu perinnöllisyydestä paristosta? Ksrprosen suuri p^Q, kontrollissa Nicbsia. — Kyprolcsen h Sumin metsäpalo saatiin koi torstai-iltana sata' tuntia ke sitkeän >'sainmutustyön txiJ Sammutustöihin osallistui' aan 2,000 kyproslaista ja e tiläistä sotUasta. ^ Virallisessa lausunnossa s torstairiltana, että lounaisr Papho^sin Icauppalan lähc riehunut metsäpalo on saati täydellisesti kontrolliin. tuBpesäkkeitä. on kuitenkl: palamassa. Ihmismenetyksiä ei palon aiheuttaneen. : Samanlainei >rlehui osapuoleen samalla i kolmisen viikkoa sitten ja si lossa kuoli 21 brittiläistä s( Brittiläiset m i e b i tysvirani väittävät, että Kyproksen i rämisoikeutta vaativat voima tivät kolme viikkoa sitten i.een palon. Metsäpalon taloudelliset vi arvioidaan 500,000 punnaks hallitusten harjoittamaa san( timiesten > vainoamista^ Mu tenkin tunnustan, että hajup alkulähteen , ilmeisyys oli 1 piinallinen. LAURIERIN POLIlttlSET PERILLISET PETTÄVÄT ESITAISTELIJANSA Aika-ajottain käy niin, että maamme tunnetuimmat • miehet puhueis-saan julkisesti muistuttavat meitä sir WilfredLaurierin ennustuksesi ta, että kahdeskymmenes vuosisata kuuluu Cana'dalle."~' ^' Ja kun luomme katsauksen'tapah-. . tumiin - viimeisten ' vuosien aikana, kiinnittäen huomiomme laajeneviin kaupunkeihimme, kehittyvään teollisuuteemme- ja jatkuvaan pohjoiseen laajentumiseen kohti kolmatta valtamertamme, tuntuu todellakin siltä, että Laurierin (Canadan pääministeri Vv.' 1889—-1911) toiveet ja unelmatV /voivat 'toteutua. Niin voimme ajatella jos huomioimme vain muutokset- eikä niiden suuntautumisen'.' Laurierin' unelmain aineellisina kannustimina 'olivat aavikkomme, jokemme;"vuoristomme. Ne voisivat toteutua siksi,-että Ungavassa ja Labradorissajon rautamalmia, nikkeliä Ontariossa,' öljyä ja luonnon-kaasua Albertassa, uraania North-west Territoriossa, vesivoimaa St. Lawreneen ja Yukonin joissa. - Ne voisivat toteutua : silcsi, että maassamme kasvatetaan karjaa^ viljellään laajoja alueita hedelmällistä maata. Niin, imelmamme meillä on, mutta mitä meillä on tehty niiden unelmain toteuttamiseksi? . Rautamalmillamme ylläpidetään Yhdysvaltain suuria terästehtaita. Yhdysvallat rakentaa sotakoneistonsa meidän/,nikkelistä ja muista- metalleista.' (öljymme menee Yhdysval- ;tainteolUsuuden polttoainetarvetta ^tyydyttämään ja pianlluonnonkäa-summekin seuraa samaa tietä. Lä-hettäessämme uraanimme Yhdysvaltoihin me asetamme yksistään ole-massaolommekin vaaraan. Meille kerrotaan, että .teollinen kehityksemme on-riippuvainen sähkövoiman kehityksestä. Siltä huolimatta meilläon British Golumbias-sa haUitus, joka on valniis jtäättä-väisenä tarjoamaan tämänkin tulevaisuutemme mahdollisuuden Yhdysvalloille. Onko tämä kaikki Laurierin toiveen mukaista? Lähentääkö tämä vuosisadan : vaihteisen pääminister rimme unelmaa? .Tai, helpottaako se; Yhdysvaltain hallitsevien piirien' 150-vuotisen pyrkimyksen toteuttamista, maamme Yhdysvaltoihin liit-tämistäj,' taloudellisesti ja poliitti-sesU? • • • : Atlaniiin valtameren.toisella puolella, Euroopan uusissa "vanhoissa" maissa myös ihmiset unelmoivat ja tekevätn klinnityksiään kahäenteen-kyinmenenteen vuosisataan. Se, minkä he 'ovat luoneet, on joissakin suhteissa vielä epätäydellinen,: mutta : yksinomaan heidän vihollisensa-kin ovat pakoitettuja tu maan, että heidän luomallaan vät puolensa. Ja .myös Kiinassa ikivanha unelmoi. Jo tuhansia vuosia 1 saJöh^'kokenut maansa raisl ta, ankaria,tulvia, maan syöp: Heovat-nätmeet laiinka ulko< set ovat anastaneet heidän lu rikkauksiaan. ^ Mutta nyt h ottaneet'; »luonnorikkautensa käsiinsä ja unelma alkaa aii •tua., Kautta Aasiani maissa, joi ollut kulttuuri korkealla a vuosituhansia sittl^, Intiassa namissa, Indonesiassa, ihmi kavat herätä, kukin omalla h marssien läpi kahdennenk nennen vuosisadan omistaen selleen. Liberaalipuolueessa oleval rierin, poliittiset perilliset, j< vat hyljänneet •bänenperini pettävät esitaistelijansa uneh Mutta unelmasta ei silti o vuttu, ei suinkaan silloin kui lää ihmisten sydämissä aina nin rannikoilta Tyynenmeren koille asti, kaikissa kaupunge kylissä kautta laajan Canadai kapa ne ovatlcin; tuhansia n toisistaan. Niissä sydämissä toive ja halu vaatia jälleen seen se, mikä on heille oikea kuuluva. — H. G. Kadunmie!hen mietelmiä Viime viikon lopulla päättyi Lontoossa n.s. brittiläiseen yhteisöön Kuuluvien maiden -pääministcrier konferenssi,: jossa sanomalehtien levittämien uutisten mukaan ei päästy juuri minkäänlaisiin. tuloko •siin. Mielipiteet maailmanpolitiikasta, pääasiassa suhtautumisesta Neuvostoliittoon ja Kiinaan jakaantuivat melko jyrkästi. Intian, Ceylonin ja Pakistanin pääministerit olivat ystävällisten suhteiden kannalla. Ca-^ nadan ^ pääministeri tuntui seuraavan melko tarkasti Yhdysvaltain vihamielistä ohjelmaa, samoin Ete-, lä-Afrikan pääministeri. Uusi Seelanti, Australia ja Englanti lienevät seilailleet paremmin keskivälillä. Joku jo kysyikin, että voidaanko enää puhua mistään brittiläisestä yhteisöstä. Niin - paljon tässä päämiesten kokouksessa kuitenkin sanotbln^^eN täeUein.s. Atlantin sopimus muuta enemmän taloudelliseksi, kuin sotilaalliseksi, niin se romahtaa; koko^ naan, -sillä nyt on jo aloite mene-, tetty Neuvostoliitolle. Miksikä sitten kaikista vastapön-nLstuksista huolimatta Neuvostoliiton vaitaitus kasvaa jo varankin Aasian j a .Afrikan väliemmän ke-tiittyneissä maissa? Tällainen yksinkertainen kadunmieskin pääsee siitä jonkinlaiseen käsitykseen, jos seuraa tarkasti • uu-: tisia, joissa i kylläkin on enemmän hölynpölyä kuin'kultajyviä, imutta joista on mahdollisuus noppia jyvät erilleen. . Satuimme äsken saamaan käsiimme hemäk. .7 päivän Montreal Star-lehden, jossa oli hyvin mielenkiintoinen Rangoonista, . Burmasta ' lähetetty : uutinen.: Tämä uutineii, joka oli otsikoitu huomattavasti, oikein Z palstan: otsikolla, kerrottiin Neuvostoliiton: avusta Burmalle.' Simä sanottiin, että Neuvostoliitosta on 33rt saapunut Burmaan pienempiä ryiuniä insinöörejä ja suunnittelijoita, tarkoituksella saattaa alulle niiden 'lahjoitusten" toteuttamisen, ' j o t k a pääministeri Bulganin ja N-liiton kommunistisen puolueen johtaja Kiirushchev lupasivat Burmassa vieraillessaan muutama kuukausi sitten. Näibin lahjoihm sanotaan sisältyvän mm. 80.000-^100,000 istuinta käsittävä urhälustadioni, Iiyvin tarpeellinen: teknologinen insUtuut-; ti, 800 vuoteen sairaala, suuri ho- »telli, teatteri jne. Burma puolestaan haluaa vastata siten kuin sillä on mabdollisuus' jai lähettääril.siS Neuvostoliittoon. Tässä uutisessa kerrotaan, että •• asiasta kirjoittaneella Rangocnin johtavalla päivälehdellä ei ollut mitään hyvää sanottavana Amerikan, teknillisestä avusta, joka loppui^ jo' 1953: Se sanoo, että Amerikka lähetti politiikan oppilaita ja alhaisen luokan, teknikoita, jotica saivat by^ vin vähän aikaan. : Lehti? t ^ o o edelleen: "Meidän tyytymättömyytemme:. amerikkalai4 sia kohtaan kasvoi sitä mukaa kun tulimme havaitsemaan,-että amerikkalaiset ' t-eivät näyttäneet milloinkaan pääsevän suunnitteluastetta pitemmälle. Mutta venäläiset näyttävät käsittävän meidän tarpeemme tehdessään: lupaultsensa rakentaa rakennuksia ja ryhtyessään heti toteuttamaan lupauksiaan." Burman ja Neuvostoliiton sopi muksen'mukaan Neuvostoliitto lä-nettäa Burmaan myöskin paljon koneita ja' muita - tarpeita ja saa maksua riisiä 400,000 tonnia vuodessa. Jos mikään niin tämä osoittaa, että kansat - haluavat paljon mie- Immniiin sellaista'apua, joka kohottaa heidän elintasoaan ja sivist^- sellista asemaansa, kuin Ameritcan kafkills kauppaamaa sotilaallista apua; tyfekejä, tankkeja j a niiden käytön opettajia. Niistä ei leipä levene, päinvastoin kapenee. Saman uutis-jfn yhteydessä kerrottiin, että, p i ^ C^bodia on telinyt kauppasopiniuksen Neuvostoliiton t-anssa, ja "sopinut nciuvpstoliitto-laisten teknikkojen tulosta maahan Maan Dpoliittinen johtaja, entinen ktmingas-ja.-pääministeri.sanoo, että sopimukseen pääsyä auttoi inv-resb neuvostoliittolaisten neuvotteli jäin ymmärtäväinen suhtai nen. Nämä esimerkit osoittavat suuret vallat voivat saada ps valloista ja myöskin toisista J ta valtakunnista ystäviä, ji pyrkivät ymmärtämään näidei den ihmisten tapoja, pyrkiii ja tarpeita ja todella haluava taa ja rakentaa^ystävyyttä. Apua ja ystävyyttä, ei voic koittaa, kuten esim. Yhdys haluaa pakoittaa Islannin hy mään sotilaallisen -avun. T keammin sen, että Yhdysvalls si siellä pitää jatkuvasti suure totukikohdan, muka "Islamii vaamiseksi" hyökkäykseltä. i Isl£uitilalset itse ovat sitä n kuten äskeiset vaalit osoittival Islantia ei uhkaa mikään käys ja että yhdysvaltalaisen tukikohdan olemmen Islai päin vastoin saa aikaan sen. jos sotavehkeilijät saavat .1 syttymään, niin Islantikin i' sotanäyttämöksL * Selvähän se on vähän tyii mällekin.^että Islantiin ei ainJ Neuvostoliitto halua tunkea jo jaan, jos sieltä käsin ei uhka kään vaara. Mutta jos sielta rbivat siiuret amerikkalaiset mittajat, niin.silloin on vaan jolla,, ' Mutta siitä huolimatta Yh«« lat vain yrittää pakoittaa IsU ottamaan "avun" vastaan; Mutta ttn-ha on iurhaa! U jen löpulcsi päästään hyväili P pitemmälle koin pahalla, I edeUäkerrobit sopimukset } sA^näd osoittavat — Kadunim
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 12, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-07-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560712 |
Description
Title | 1956-07-12-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, hdnäk. 12 p,—Thursday, JuJy 12,1^56
V A P A U S
OUmamri — toaepeaäent taltat
Oigux cl moaUb Canadtens. Sk*
fttSiiibed Kov. «. 1917. Anttooriz«d
«sifeöond daoB |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-07-12-02