Vapaus, May 19, 1964

              Sj|vu2 Tiistaina; toukok. 19 p. —Tuesday, May 19, 1964
VAPAUS I N D E P E N D E N T LABOR öPlGAN
O F F I N N I S H C A N A O I A NS
^ ( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, igl"^
StUtor: W. Eklimd Matiuger: E. Suksi
Telephone: Ofilce 674-4264 _ Editoriäl 674-4265
Published thrlce weeklv: -ruef^ays. ThUrs^ays and Saturdays W Vapaus
Publishing Co. Ltd., lÖO-jOa Elm St. \Vest, Sudbuiy.Ontni-io, Canada.
M»Uiog address: Box 69 ;
V Advertising itites upc7n aPplicatlon. translations free or cl)a<«e.
Authori^ed as second class maU by th« Post Office DepartioeDt. Ottawa,
and for p^ynient of postage in cash.
CANADIANILANGUAGE^PRESS
Panada&sa: 1 vk. $9.00, 6 J^k. $4:75
^ 3 kk. 2.75
TILAUSHINNAT
iJSAissa
Suomessa:
1 vk $1000 6 kk. $5:25
1 vk. 10.50 6 kkJ 5.75
Totuus Kennedyn kierroksesta-
~ "Tänään alkaa^öenevessa yritys jättiläisaskeleen otla^
miseksi vapaampaa kiJUpankäyntiä kohti. Fanfaariin J9 puhe-.
taidon humussa antavat osanottajamaiden hallitusniinisterit
kannatuksensa halulle laskea tulleja puolella ja muiden
kauppaesteiden poistamiselle." Näin kirjoitti torontolaisen
Star-lehden kirjeenvaihtaja Marlin Goodman AVashingtonis-ta
toukokuun 4 pnä.
Samalla hän antoi ymmärtää, että Ganadalla on siellä
oma lehmänsä ojassa» sillä Canada tarvitsee "taetla siitä,
että sillä on pääsytie maailman markkinoille.
"Ja kun (Canadassa — V) tarvitan yhä ^ en^rnmän ja
enemmän uusia työinaita, nykyään korostetaan enemmän,
tehdastavarain vientiä, joiden valmistamisessa tarvitaan sulv
teellisesti enemmän työvoimaa, mitä tarvitaan Canadan pe­rinteellisten
vientitayarain, raaka-aineiden, kuten vehnän ja
rautamalmin tuottamisessa . . :"
Näin vajaa kaksi viikkoa sitten.
ENTAS NYT?
Liittohallituksen kauppaministeri Mitchell 5harp, -joka
oli Canadan valtuuskunnan johtajana avajaisistunnoissa,
esitti viime tiistaina alahuoneen istunnolle lyhyen raportin
Kennedyn kierroksen (GATT-sopimusmaiden kauppakonfe-renssin)
alkuvaiheista-
Lausunnossaan rnr. Sharp selitti, että crirniclJsyyksiä
tullitasokysymyksestä ei ole ratkaistu — eikä ole Sovittu sii­täkään,
miten näitä erimielisyyksiä pitäisi pyrkiä ratkaise­maan.
Hän sanoi, että avajaisistunnot olivat hyödyllisiä,
vaikka vakavia eriitiielisyyksiä ei saatukaan ratkaistuksi.
Hänen selityksensä nnikaan Kennedyn kierroksen neuvotte­lut
voivat jatkua kaksi vuotta!
Virallisen opposition johtaja John Diefenbaket sanoi
puolestaan havainneensa ministeri Sharpin raportissa "epä­röintiä,
jos ei siinä olo vissis.sä määrässä epätoivoa, mikä ei
lupa hyvää näiden neuvottelujen kehitykselle . . . Me kai^
kin olimme toivoneet, että Kennedyn kierros tuottaa kaupan­käynnin
lisääntymisaallon, mutta . . . tähän mennessä . . .
^on tehty hyvin vähän jos mitään."
MISTU ON GENEVESSÄ KYSYMYS?
! Gatt-järjestön Kennedyn neuvottelukierroksen pääkysy­myksenä
on virallise5ti tullien alentaminen 50-prosenttisesti
jäsenmaiden kesken. Mutta jo ensimmäisenä neuvottelupäi­vänä
kävi selväksi, että tämä "maailmankaupan vapauden
peruskiven muuraukseksi" mainostettu tilaisuus pii toden­näköisesti
päättyvä fiaskoon, kuten mr. Diefenbak^r- tottu­neena
poliitikkona puolestaan vihjasi. .
Toisena kokouspäivänä kuutosmaat (EEC) tyrmäsivät
vuoden valmistelevan työn ehdottamalla Gatt-sihteeristön
laatimalle suunnitelnfialle vastaehdotuksen. Sen rnukaan 50
prosentin tullialennusohdotuksesta, mikä on lähtöisin Wash>
ingtonista, ei ole pohjaa neuvotteluille, vaan ehdotusta voi­daan
pitää korkeintaan "työhypoteesina" ja Ranskan edus­taja
ei vaivautunut pitämään edes "avauspuhetta'.
. Gatt-järjestö, joka on saanut nimityksensä kapitalistis­ten
teollisuusmaiden yleisestä tulli- ja kauppasopimuksesta,
koostuu-yhten.sä 60 n^aasta — siihen kuuluvat kapitalistiset
teollisuusmaat sekä lisäksi kehitysmaita. Käytännössä Gatl^
in toiminta on — vaikka se virallisesti on tähdännyt maail­mankaupan
edistämiseen ja vapauttamiseen— muodostunut
suurten ja rikkaitten kapitalististen teollisuusmaiitten klu­biksi,
missä jokainen on pyrkinyt järjestämään SeKä koski-
,näistä että maailmankauppaa omien itsekkäiden otujensa
mukaisesti. Järjestöön kuuluneet kehitysmaat, sekä ainoana
.sosialistisena maana mukana ollut Tshekkoslovakia, ovat saa­neet
tyytyä kuuntelijan osaan. "Kun kapitalistiset teollisuus-
:maat rupesivat blokkiutumaan — EEG, EFTA ja USA — on
Gattista muodostunut näiden maiden hurja temmollyskcnttä,
missä kamppailukohteina ei ole ainoasian kauppa ja talous,
vaan myös politiikka, ja sotilaalliset seikat, kirjoitti asiasta
helsinkiläinen, Suomen lajimmin leviävä työväen päivälehti
Kansan Uutiset, jatkaen
"Kennedyn kierroksen puitteissa kapitalistimaiden vas-takohtaisuudet
ovat huipentuneet viime vaiheessa USAn ja
EECn eli Ranskan väliseksi voimanmittelyksi. USA on kor-keatuUimaa,
kun sen sijaan kuutosmaat ovat matalatuHi-maita.
Jos tulleja alennettaisiin Gattin puitteissa 5 O prosen­tilla,
niin kuutosmaat menettäisivät tullisuojanmiltei koko­naan,
mutta kun sen sijaan USAn korkea tullisUoja säilyisi
absoluuttisena. USA on pyrkinyt tähän 50 prosentin tulli-alennukseen,
jotta se turvaisi ei ainoastaan tähänastisen
vaan myös vastaisuudessa laajenevan menekin tooHisuus- ja
ipaataloustuotteilleen kuutosmarkkinoilla, mikä on sen'yrTi-voimaisesti
suurin asiakaspiiri. Tällä USA pyrkii maksamaan
Euroopassa olevien sotavoimiensa menot, vahvistamaan dol­larinsa
huojuvaa arvOa sekä helpottamaan suurimrnalta osal­ta
sotilaallisista menoistaan aiheutuvaa kroonillista maksu­taseensa
vajausta . .
Tähän eivät kuutosmaat, joita johtaa Ranska, ole haluk­kaita
suostumaan. Niinpä ne ovat vaatineet, että niiden lu­kuisten
tavarain osalta, joiden tulli on oleellisesti USAssa
korkeampi^ kuutosmaat alentaisivat tullejaan vähemmän w
-erään ehdotuksen mukaan vain 25'/ — kuin USAn vaatima
50%.
Juuri tätä tarkoitti kauppaministeri Sharp selittäessään
alahuoneen istunnolle, että "Geneven neuvotteluissa ei olo
saatu Canadan toivomia tuloksia", ja että "tullitasojen" eri­laisuudesta
ei ole päästy .sopimukseen, eikä edes sopimuk­seen
siitä, "miten tätji ongelmaa olisi lähdettävä ratkomaan".
Kennedjm kierroksen sekavaa'ongelmaa sotkevat vielä
tullisuhteet kolmansiin maihin, jotka joutuvat ns. poikkeus­listan
mukaan menettämään ehkä vielä enemmän Kuin USA.
Ylivoimaiselta näyttävät Vnyös maalalou.skysymykset, joi-sta
kuutosmaat eivät ole päässeet sopimukseen edes keskenään,
SYNTYMÄ
PÄjVIÄ
Aino Ojala, Mokoraon. Qflt.^ täyt­ti
lauantaina, toukokuun 1^ pii^ 00
vuotta.
Henry Suvanto, Port ArttJUi, Ont.,
täytti sunnuntaina, toukoKUu»! 17
pnä 73 vuotta.
Anni Kannisto. Sudbu/'y»^''önt.,
täyttää keskiviikkona toukfl^Viun 20
pnä 70 vuotta. - ,
Yhdymme sukulaisten j« tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Tshad vaatii
Ranskan joukl^^o"
jen poistumista
Fort Lamy. Tshadin kafjs^llisko-kous
on huutoäänestyksellä hy^*äk-synyt
lakiesityksen jossa V''Uj(iJt;ian
Tshadissa olevien ransl'«'^h>'Sten
joukkojen poistamisia koliJ«>n kuu­kauden
aikana.
Viime viikolla hyväksytyissä ktki-esityksessä
vaaditaan niyöf! Vaiiska-laisten
miehitlämicn tärkci'lorJ vir­kojen
pikaista afrikkalaisui^^i.sfu".
Lakiesityksessä joka jjli^tctaan
nyt* hallituk.scn hyväksyUjiväksi,
vaaditaan myös muhamctUhiisten
asioista huolehtivan ransNlii'55(en
upseerien kotiuttamista.
'Tshad on nyt itsenäinen '-'lunk'kiJ
enää voi sallia sitä. cttö '^ölJ-xJin
kansallisella maaperällä oii va^ska-laisia
• solilastiikihlia." jöfk-i OV'''t j ; i
tulevat olemaan vakavana ^a.^ituk-scna
itsenäisyydellemme''., totesi
ulkoasiainvaliokunnan pul|C*t>i)johta-ja
Paul Hjibrine csitellcssii^U i'Utta
lakiesitystä.
Lakiesityksen allekirjoitti 2^ kan-
.sanedustajaa.
viimeisiä virsiaSn?
Viidentoista NATO^i^a^*» ulkoinJv
nisterit kokoontuivat viinje maanan­taina
Haagissa keskUSleJ^^naan Jä­senmaita
"kiinnostaviälo kysymyk
s i s t ä T ä l l ä erää hJihifJ kuuluvat
cnnakkouutistcn muNar» ainakin
KiUiban-kauppa, Eteiä^Vietnamln
kysymys, ja Kypros-Ki Us»- Kahden
eiJsinjnainitun kysymyks^*^ nostaja­pa
on U S A . KyprokseJi asi^n haluaa
TUi-kki työlistalle. Kaikissa yllämai­nituissa
sekä niin iK^^n »nahdolU-sesti
esilletulevissa NAfOn »noni-kansaisten
ydinasevoin\iefl muodos-tamiskysymyksessä
s<^kä kauppapo-liittisissa
kysymyksissä K%vät NA­TO-
maiden mielipiteet VaH<»vasti Cli
siiUniiin.
Aiv:'" 'hneisc^ti H^iayjSSg toistuu
sjinia kuin äskeisissä K^iakkpis-A?»-
sian sotaliiton (SEAT) k^^^ouksessa
Manilassa ja CENTon k^^kouksessa
VVashingtonissa — yksi^ii^^lisyys jää
saavuttamatta.
Maailmantilanne % suuresti
nrtUuttunut niiden 50 vuocJ^Jn aikana
jotka NATO on olhjt öl^^massa Ja
violä enemmän viimeisten 10 vUO
(icti aikana, jotka ovi't sPATOn Ja
C'ENTOn ikä. SEATOn kokouksessa
iskivät yhteen otenk>n f^unska ia
U S A ensinmainitun c^uS*«Jessa täy­sin
toisenlaista suhtai'Ujrriisla Indo-
Kiinan kysymyksiin. M^^tta myös
Englanti oli tyytymätön. Amciikka-iiiinen
Christian Sd^^nc^ MonitOr
kiijoitti huhtikuun j!5 pfiS S E A T O -
kokouksesta: '. Kaakkö'^-A''sian sopi­mus
ci ole kylHnvahva k<'*'si kenfn-kään
nojattavaksi. K^ksi Sen jäscn-
Jii on lyhlynyt hakeijtUnjii^^n suhtei­siin
peiivihoUisen K''ns.'Ta. Toinon
ryhmäv Englannin.- An!jt)alianJa
Uuden Seelannin miiouo^tama . • .
epäröi johtaa". Oi'e^of'n dciflo
kiJtattinen .senaattori XViiXnc Moisc
USAsta. joka paljo.sSa jiQudatteloe
senaattori Fulbii«htin Inijoja, On
sit;i mieltä, että SEA'1'0 on 'arvo­ton
järjestö", jonk:» ä.''''*t'isen ko­kouksen
tiedonanto "eiole sen pa­perin
alivoinen jolle se on kirjoi
tettu", ,
vaikka Atlantin Uiton (NATOn)
ulkonaiset puitteet näyttävät tuke­vammilta
kuin SEATOn tai CENT-On
ei Haagin kokous ole lainkaan
sen yhtenäisempi. Siitä huolimatta
että presidentti Johnson äskettäin
luki lakia Englannille sen Kuuba-kaupasta
on uusia bussikauppoja
tehty Englannin ja Kuuban välillä
— ja muillakin On haluja samoille
apajille. Etelä-Vietnamin .suhteen
taas Ranska on jyrkästi eri miel,tä
perussuuntauksesta. Nähtäväksi jää
saako puolustusministeri MeNama-ra,
joka on juuri neuvotellut Bon-nLssa
Länsi-Saksan lisätystä talous­avusta
horjuvalle Etelä-Vietnamin
hallitukselle, mitään tuloksia ai­kaan.
Turkki on ollut äänekkäästi tyyty­mätön
atlantiston kumppaniensa
-suhtautiiniiseen Kypros-ky.symykses-sä
Fulbrightin Tähctysmatkan"
tarkoituksena oli tyynytellä näitä
tunteita. Kysym.vs on mutkallinen
sikäli, että on Varattava astumasta
toisen ' N A T O kljuiPpaniri Kreikan
varpaille.
NATOn asei^UiS> kuuluisat moni-kansaiset
ydin^^^evöimnt, Kohtaavat
vastustusta pai^^i UanskaSSa myös
tulevassa laboU^^iri Johlamassa Eng­lannissa.
NATOn K^^mcaa u I kofasaa-dia
on kuitenkin ennen mUutii rik­konut
Ranskan 'asteittainen syijäSn-vetäytyminen,
JQkH alkoi jo vuoden
1959 maaliskuissa konranii de
Gaullen vetäe,ss^ Ranskan Välime­ren
laivaston pQiö N A T O P piiristii.
Länsisaksalainen öer Spiegel on
laskenut, että hlih^ikuun lopulki il­moitettu
ranskm.iijjten laivastoiip-scericn
kutsu^in^^n pois NATOn
laivastoesikunfiJiti» oli UanskaU nul-jästoista-
vetäytVrni§g1B^— Hanskan
laivastoyhleyksi^i iMATOon hoitiia
nyt-de Gaullen i\iii"ii poika koivotti-kapteeni
PhilJihpe de G;iUle.
NATOn .ulktirTiinistonkokoukscn
"tulokset" tuieVat cpJiilcnUitta ole­maan
laihaakin iiiihcinpiii; Tos"a';i-assa
NATO, CRN'rO ja S I 5 A T 0 vai
lakanneet olcrnv\sia, — i l . A.
Kuuban painostus USAssa lisääntyy
Washinfiton — Presidentti Lyn-don
Johnson on ilmaissut Englan­nin
ulkoministeriölle R. A. But­lerille
"suuren huolestumisensa'
Englannin jatkuvasta kaupan­käynnistä
Kuuban kanssa, sanot­tiin
asioista perillä olevista läh­teistä
Washin^tonista.
Washing(an. — Yhdysvaltain en­tisen,
presidentin Ei.senho\verin vel­jen
tri Milton Eisenhouerin johta­ma
republikaaninen ryhmä vaati
viinio viikon torstaina, että Yhdys­valtain
on 'tehtävä kaikkensa saa­dakseen
vapaan maailman lopetta­maan
kaupan komnumislisen Kuu­ban
kanssa."
niminniiiiiiiifniiiniitiiiiiiiiiinniininniii
Mitä, muut sanovat,..^
iiiiiniiiiiiiniiiiiiiiniiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiJiiiiiinininirniinii^
''PAlJPtloOTTEINA" EsilNtVVÄT IDlpOTiT
. ,« suurina "patriootteina" esiintyvät idiootit ovat l^hehäneet DeO>
veristjJ asti Washingtoniin valituksia, että uusi äskettSlii lyÖly puolea
dollarin kolikko on subversiivinen ja olisi vedettävä joko Eastlandin ko-miteaiJ
ta» tidustajahuoneen epäamerikkalaisen toiminnan komitean eteen
tulkittavaksi. Uusi puolen dollarin subversiivinen kolikko on lyöty edes-menneen
Presidentti Kennedyn nimeen ja muistoksi.
Huolestuneet 'patriootit" tiedottavat näkevänsä siinä selvästi korn-munismin
kummituksen, yhtä selvästi kuin Euroopan porvarit näkivät
sen kfikeSisji muussa mutta ei rahoissa • viime vuosisadalla. Pelästyneet
tekopiitrioQtit ovat kirjoittaneet Washingtoniin: Meistä.näyttää siltä kuin
kolikon emblemissä näkyisi öirppi ja vasara.
KolikOn mallin piirtäjä GilroyHoberts on yrittänyt hälventää kollo-jen
kauhistusta selostamalla, että kolikossa näkyvät " G " ja'"R" kirjaimet
eivät fllc nvitään sirppiä ja vasaroita. "Niissä ehkä-voitaisiin nähdä kaksi
sirppjji, mitta vasaraa tai moukaria ei niistä saada tekemälläkään. Ihnii-sellä
täytyi^ olla vinot silmät ja vino mieli, jos hän niissä sellaisen näkee"
: Emmo usko rahanpiirustajan selostuksen tehoavan. Sillä yhteiskon-haJliscsti
Vjnosilmäisillä ja vinomielisjUä ihmisillä on omat vinkeensä.
eikä h^^ihii mikään järki mitään vaikuta.
S''in3niainen tapajis sattui vuosia sitten Roosevelt 10-sentin lantin
suhteen, "patriootit" silloinkin protestoivat siksi kun uskoivat vakavis­saan
l^nfissa olevan "J. S." kirjaimien tarkoittavan Josef Stalinia. Lantin
piirus<'\jii nöusi .silloinkin taisteluun "patriootteja" vastaan ja selitti ni­mikirjainten
edustavan häntä itseään . . . ' G " ja "R" kirjaimet 50 sentin
lantjssa tiötenkin tarkoittivat lantin piirustajan.Gilroy Robertsin nimikif-
Jaimiii- •
S''lliiista saa aikaan kommunismin kummitus. G ja R kirjaimetki»!
alkavtit näyttää sirpiltä ja moukarilta pelästyneiden vinoissa silmissä.
Ryhmä sanoi- e('<i iialjiluksen P'-'-
litiikka, joka K>olfäa kaikki kaiipul-liset
edut Yl'^y.'5Val!oissa kaikilf:;
laivoilta jotka liiK<>nn«Hvät Kuuhiis-sa,
on askel oikv.':i.'Mi siUinlaan. Tala
politiikkaa on ki"tciikin Vjolä Jyr­kennettävä.
— nallilukst'h fln saatava Iijtiohii
semmc yhfcis''Dii ja t^-liokkaaxcen
Kuuban taloudvMD^ven .sannoyn. ^^i-noi
ryhmä yl^iMi^vi ai-va.sto|ova.sii;v
lausunno.ssaaii pr^^siilenitr joluiso-fiin
hallitukset' K"'il);iii ijr^htukasla.
Hyhn)ä vaati ' k''nsainväUsen kum-
Muinismin <'lH(j)fOnla - p " i s l : i m i s l ; i j
Kuubasta" ja i.jii'ötli, otto Vhdy.s-vallat
ja inii'U n^aat tinimistavat
Kuuban pakolaiv^liaililuksfii.
— Esko, Työmies-Eteenpäin.
PAUVA LAAVAVmTA
ETNAN RINTEILU
("atJUviu. — Viitisenkymmontä
motriti ievgä laavavirta kiemurteli
liimaisin i«.>r.sl:'iaanunia alus Etjian
i ; i i v j « v e ! i cleläi^lä rinnettä.
So!i .U4:fj!a:in sruiiifon alkunsa tii-
Kiinalaiset unohtaneet teorian konkretisoinnin''
Moskova. — Pravda JulK^Ui;) loi- _ nn'on uusien taktilli.stet» ji^emien Ke
sen toimitusartikkclin.sa k<''^n'Unis- liittämiseen voidaksfCJ^ tehokkaain
ti.sen liikkeen kysymyksiä kiisiUclc- niin käyttää uusia iiiahdollisuuksia
vässä .sarjas-saan. ArtikkoliSS-, tode-1 työtätekevien etujen J^u^Jaamisceii
taan. että teoreettisissa rakennel­missaan
Kiinan johtajat re^isioivat
mar.\ilaisleniniläistä oppi,'i. V'''äris- ti-^een
tclevät .Marxin. Engelsin yj leninin
käsityksiä, luopuvat eräastji läiHeim
mästä mar.xismin-leninisni'>l Peri
aatteesta: luovasta suhtant^mi^csta
teoriaan.
Kaikkia nykyisen marxii^ii^i-icnini-läi.
sen sukupolven esittäm/a lUOvan
marxismin määritelmiä KiiUfin ^om-munistisen
puolueen johtajat 3fvo.s-televat
.sen mukaan. vastaa*''UKO vai
eivätkö ne va.staa sitä, mflä Khjoi-tcttiin
100. .=50 tai .30 vuot'a .sitten.
taisteluun nionopoleji' vii^'aan, kaii
sanjoukkojcn johtani"«cK'^i sosiahs
vallankumoiikJ^ee'*. Kiinan
johto puolestaan täss-ijiin kohden
piti parempana sulkc^ silniänsä d ä -
niän esiin tuomilta flngclmiltji.
Se ei ollut halukas »\äK^mäännJi;
(äkään uusia tehtäviä, jojta noUsi
kansallisen vapausiiikke<^n tjtecn.
poliittisen r i i p.p u fnj,((Qmuutcnsa
saavutt^ineidcn kansojt^n otecn. Moi
dän aikanamme ovat M^\V»x^ uuddla
lavalla nou.s.seet ma;i'lmi''v kominu
nisti.sen liikkeen etecU scUaiset ylei
.sct ongelmat, kuin cHiti- .sodan ja
Tällainen tapa lahe-styä ja kritisoi-j „^ ^,^,,t ^ , „ , , ,,
da asiaa hylkaa täysin objektiivisen
todellisuuden ja johtaa erjlUsten si­taattien
nyhfämisccn .Marxin, f;ngcl-sin
ja Leninin teoksista, j''lk.''ko.s-kevat
toista aikakautta ji' toisen­laista
historiallista tilannepa.
Pravda kirjoittaa, että t^^^ellisiiu-dc-
s.sa havaittavien uusien ''niiöidcn
to on tässäkin pitäi'-Vt Parempana
sulkeutua vanhoihin sltai!ttcihin.
Pravda toteaa, ettii Ki'nan johto
niiehol ovat astumassa he'kollc jääl
le yiitthe.s.sään poillhä irtaulumi-scnsa
marxismista-leninismistä vUt
laamalla kommiinistisi(!n liikkeen
tieteellinen yleistäminen j<ikommu | historiaan, .la jos nyt^ruVet;ian ver
nististen puolueitten mar3<'lai.'''leni- ~
niläisten periaatteiden tö^iju^tami-scen
tähdätty suuri luovi' työ sai
sofaLsen vastaanoton Kiiiui" johdon
taholta. Syyttäen velje.';PMo'^t'ita
' revisionismista" se esitti koninui-nistisen
liikkeen päälinjan Vaslopai-noksi
omat "päälinjaehdö'^<kst-'nsa"
On tyypillistä, että Kiinan JOh^ajien
tulkinna.s.sa päälinjaa kosK^Va' vain
kaikkein yleisimmät. vuo''en 19.=37
Julistuksen ja vuoden Julki­lausuman
määritelmät. Vaikka kaik­ki
Pekingin teoicetikkojcU iTiainit-
.semat määritelmät ovat tärkeinä, no
koskevat kaikkia aikoja j;i vaativat
jokaisena historiallisena nikal^aute-na
konkretisointia.
Ma rx i laisleniniläiset hiiolucct
ovat kat.soncet päätchtäväK^^^cen vas
tata näihin konkreettisiin ky.symyk-siin.
Ja niiden vastaus ojikip imiii
kommunistisen liikkeen pOiJÄ^iscn
linjan, sen strategian ja taktiikan
sisältö.
Kiinan johtajat, jotk;r^ivJ't olo
edes vaivautuneet analy,söi»>i{ian kä­siteltyjen
ky.symysten y(lUitJ'. kii­rehtivät
Julistamaan pan''Oan NK-Pn
kominiinismin laajan 'JiKCnnus-työn
tehtävien yhteydessä lisiitämät
uudet määritelmät. TiJrtnJillyään
sodanjälkeisinä vuosina uUjijjn tais-teluolosuhteisiin
kehittyptiidcn ka­pitalististen
maiden_ komf^^utUJihset
puolueet kiinnittivät erityisen huo-laileinaan
Kiinan johdon kommunis
tisen liikkeen rivcisj^ä aikaan.saa
niaa taistelua ja LcUini'^ II Inter­nationaalin
' ortodoK^iej^'' vastaan
käymää taistelua, niin tän\ä vortJiilu
koituu KKPn johtajin vastaan. He
ovat muuttuneet oikCista^isialjstien
henkisten isien kallajsiKsi. Kuten
nämä hekin kulkc^m niaixismin
kuolettamisen kauttii .sen vaäri-ste-lyyn.
p:riltäin selvästi kajr Kiinan jnh-tajien
ottaman kanaan 'evlsionisii-
I nen olemus ilmi taikasleltae.ssa
marxilais-leniniläisef tc^^rian ydin
h.vsymystä proletariiiatip hi.storialli-
.sosta tehtävästä. KKl^n -i^htajat ju­listavat
sellaista vallin)ki'n)ouksclIis-lon
voimien uudelicijnr.vhiniltelyä.
jonka .scurauk.sena ka''-^a in välisen
työväenliikkeen etuJ^ukko-o.sa leh
täisiin tyhjäksi.
Pekingin johtajat isiväi vain Va­ja
jotka koskevat erittyiin tun^
tuvasti Canadaan.
Selvää on, että niJ^aiiman-kaupan
ongelmia ci v^^ida enää
ratkaista joidenkin kapitalis­tisten
teoUisuusraaideri sanelun
ja etujen mukaisella tavalla.
Tästä kaikesta . johtL»U, että
Kennedyn kierroksen neuvotte­lut
jatkuvat kaksi Vyöttä, ku­ten
ministeri Sharp ^aHoi ja
ehkä kauemminkin, ^llei sitä
ennen nouse tie kokoJ^^an pys­tyyn
neuvotteli jäin t i ^ l l ä ^ ei­kä
sekään ole nykyoloissa
mahdotonta. /
kunta kansallisen vapausliikkeen
erityistä asemaa proletariaatin maa-ilmauvallankumoiikse.
ssa, vaan he
yrittävät sen lisäksi kaikin tavoin
väheksyä maailman lyöv.-ienliikkeeii
ja sen perillisen — sosialistisen val­lankumouksen
kumouk.selli.sta o.saa.
Miten pitkälle menee näiden vas­tailmestyneiden
•'orfodoksien' mar­xismin
rovisiointi, sen osoittaa seik­ka,
että Kiinan johtajat eivät karta
työvHcnluokan vallankumoustaiste­lun
päämäärän, sen sosialistisen
ihanteen vääristelemistä. Tämän
mukaan Kiinan johdolla on omalaa­tuinen
••sosiiili-^^min" iliaiifeensa. jo­hon
ei liity k^'hi''inv'>>a h^o]Iisuut- j
ta, dimiokralijia; |:"iliiwuitt;i j:i yk.si- \
lön oikeiiksii-n KUiiiu(>i(i:nni.-.ta. ia 1
)onka vallite.-^^;» 'km^tetiUHi työtä-;
lekevron joukl^'^jt''\ köyiivys ja puu-1
te. \ • I
Marxisinin.I<'b.iiiixmi'i 'kiinalriis. j
tetlii" versio, J'">k''' on Kiiji.in jotuioti |
aatteellis-teore0(iisen tOuninta oh­jelman
pohjaiia, ci oio milään niiiu
ta kuin kaikKt^>ii in:iiile:i kommu­nistien
kansa|,iVc\iison vallankp.
mousteorian tävkeimpien ncriaatlci-dcn
pettäiiiistäv Kivjoittiia IMavdn.
Piilil'<;cr-palkinto
•311 jftt;ltu
Ne\v 'vn-k.—- Lehtimiehille myön
iiett;ivi; lavoiteliu pulitzer-palkinto
aiim-tlijn (ällä vuonna Assoeiated
Pressin Mjilcolm iJroxvnillc ja Ne\v
Vo)k Tiinv.''!" David Halbeitamillo
licuiiiJV iCtt^la Vietnamin tapahtumia
KuviiiiVista selostuksistaan.^
; lie ial^avat keskenään tuhannen
dollaiin •'^Uinuiscn palkinnon.
Pail^aa-'^Ui uudsesla annettavan
!>alkiP-iion f.ai Uiiittjd i*rcssin Merri-.
m.-iii 5sni'(h Piesulentti Kennedyn
nnu-ha;i koskevasta uutisestaan.
I'ulM7.e!-~palkin'.o on .suurin vuo-siftaif
niyönnotliivä amerikkalainen
palkinto parhaasta kirjallisesta
työstii tai lehtikirjoituksesta; Nyt ei
Palkittu yhtään Uortomutsa tai näy-teinillä.
livuoren keskimmäisen kraaterin
alapuolella olevasta halkeamasta.
Laavavirran laskettiin olevan noin
neljän kilometrin pituinen.
Etnasta purkautunut laava on ta-viiUisesti
vyörynyt itäistä, pohjoista
tai läntistä rinnettä alas, mutta ei
eteläisiä, kuten nyt. Laavavirran
kerrotaan kiertäneen tulivuoren-lutkimusobsemtorion
ohi. Raken­nus
sijaitsee noin 120 metrin päässä
keskimmäisen kraaterin alapuolella.
YK:n komitea
tuomitsi brittien
hyökkäyksen \
j New York. — Siirtomaa-asioita
käsittelevät YK:n erityinen komitea
tuomitsi maanantaina Englannin
sotatoimet Etelä-Arabian liittotasa-valässa
ja vaati niiden lopettamista
välit iÖmästi.
Komitea kehotti turvallisuusneu­vostoa
kiinnittäinään huomionsa
tällä alueella vallitsevaan vaaralli­seen
tilanteeseen, jonka se sanoi
olevan englantilaisten joukkojen
paikallista väestöä vastaan viime
aikoina suorittamien sotilastoimien
aiheuttama.
"Nämä 'toimenpiteet ovat vaaran­taneet
maailman rauhaa ja tm-val-lisuutta",
sanottiin päätöslauselnias-sa.
jonka komitea hyväksyi 18 ää­nellä
kolmea vastaan kahden maan
pidättyessä äänestyksestä ja yhden
ollessa poissa istunnosta.
Ensilanti.Yhd.vsvallat ja Australia
äänestivät päätöslauselmaa vastaan
ja Italia sekä Tanska pidättyivät
iiäncslykscstä.
Sitä ja iätä
K O U L U S S A
Opettaja: Mikä on kallein kun­ta
Suomessa?
• Opilas: — Kenraalikunta.
P U O L I K S I
— Oletko syntynyt avioliitossa?
— Puoliksi,
— Kuinka niin puoliksi?
— ' Isä oli naimisissa, mutta . äiti
ei ollut naimisissa!
H Y V Ä P A A T OS
-— Aijon ryhtyä koroilla eläjäksi.
Nyt minun ei tarvitse enään tehdä
nuiuta kuin hankkia pääomaa kor­kojen
saamista varten.
PÄIVÄN PAKtl^A
MITÄ ON NUORISON EDESSÄ
Vaikka myöiiTiViriihiekin kernaas­ti,
että huonokin f.Vö^'"icnmies on
parhaintakin suuifiilii^a parempi,
niin siitä huolimiini huituu toisi­naan,
että oikeisfo^jipeon kuulu­vat
herrat työvjifirjjohtajat ovat
maanvaivana, llc vv.'ihin,'.:oitlaval
nione.s.sa tapauk.f^-Ksti enemmän
työväenliikctä, ku'^ jiUtlaval .sitä.
vaikka ovatkin to»,pivinajm työ­väenliikkeen
hyvii^sj
Yksi tällainen ji'hioikoi.ston iiio-hikaani
on Onta' 'oH maalaluiis-koulun
profe.ssiri jahn Ilanioy,
Guelphista, Ontaiiösti»' joka oma­hyväiseen
isällisee«\ lapaan.sa otti
vapauden julist;jai et*^ "Canadan
nuoret: ovat miltei s^iirautta ai-hcuttavasti
koiiserV;,|i'Vpja."
Mainittu professOvi, ionka kerro­taan
olleen IJuJcr^ demokra;illi-sen
puolueen eh()QkK''ana vuoden
1962 ja im liitlovaalcissa. oli
parjannut CanadjUt nUoria väittä
mällii, että heidä'^ piiclessään on
etualalla ruoka, rf'kkiJ^<s, sukupuo­li
ky.symykset ja perheasiat ja vas­ta
sitten politiikka, jne.
Jos mis.sään, niin tässä on » k
setuskohtauk.sia aiheuttavia lau
suntoja mieheltä, oppineella pio-fe.
ssoiilta, jonka pitäisi olla poliil-ti.
sesli puhuen jonkinlaisena tien­näyttäjänä
muille.
Mikä oli vika Canadan nuorisos­sa'
toisen maailmansodan päivinä
jolloin maamme oli kuolettavassa
vaarassa? Tuhannet heistä liittyi­vät
vapaaehtoisina armeijaan — ja
lopiit tekivät yötä ja päivää töitä
kotirintamalla!
Mitä vikaa on .sellaisess)i nuo­risossa,
joka pääsiäislomalle pääs­tyään
järjestää rauhanasian hy­väksi
"Ottawan' marssin" sen si
jaan että menisi yliopistopaikoil­laan
kotiinsa "huvittelemaan"?
: Ei! Canadan nuorisossa ei ole
mitään vikaa. Vikaa 011 sensijaan
meidän vastuunalaisissa johtajis
samnie, profe.ssori llarney. mu-kaiinhikien
Ja nyt vallitsevissa olo
suhteissa. j"tk:' kehitiaviil lyotfii-m.
vyttä j. i t()i\"()||oiini'.tsmieli;il;ia
niiorisonkii) ki'^kiiiivlej-?;a.
Käsi .sy(|.'Uu(!M»;, proloysori Ijar-ney.
mitä oU jiivassa kaiMtalislisen
maan n.vkyiHjoiisoHe?
Eräs yh(iyii^vi'haiaiiven vakuutus
.yhtiö julki''!^! äsketlaiil eräitä 11-
lastolieloja \si'';i, mitä tapahtuu
Pohjois-.'\iii<>iiKan 2l-vuotiaille,
jotka al'nttiiV;it . -rikkauksien
hankkimisen'" tässä vapaayrittc-liäi.
syydeii iljaiinomaassiv.
Joka saiias^ia i>l-vuotiaasta:
On. 16 .sellaista, jotka eivät
elä (».""vvuoti^laKSi.
— Yksi U) i^eliainen joka .(ti.")'
vuotiaana) ciniaa $10,000 vuositu­lot.
— Kolme yehaistu jotka ansait-.
sevat.<;r>.n()f><-?h).000 välillä;
— ;i2 .^Ollilista jotka aiLsailse-vai
vuosittain Sl,0()o-..'j.'>,000 v;i^
Iillä.
K) selhus<a. jotka ausait.sovat
vajaan $l,00o ^'uodessa.
-~ .sellaista jotka elävät köy-li,
v.Vfle.s-sä ja Lvöttöminä.
l^Ohdlilon on siis maailmankuva
miruisnii edessä. Jos nuoret tule
vai tänjijses.sa tilantee.ssa toivotto­maksi,
rauhat tomaksi - tai mr.stään
piitt,-ijiniattoiniksikiii, niin .syy ei
oh' ensikädessä heidän.
NoiM 100,000 caiiadalaista nuor­ta
';dit(Jc joka vuosi koulun pen­killä
f.Vötä et.simään. Useimmilla
h e i l t ä ^ n 0-vuotinen koulusivistys,
nnitia Vain aniharvat heistä ovat
.spe-'5iaIii;oituneita.
Automatisoinnin vuoksi tulee
nuOrisOila olemaan entistä v a i -
keinnpaa saada erikoistaitoa vaati­via
töitä tehtaista. Toisaalta ns
•piilvchistcollisuudessa", missä on
luiOUiiOminat palkat kuin tehtai.s-sa;
Voi Aiiitomati.sointi hävittää t.vö-paiKkcia
joukkomitassa seuraavan
muutaman vuoden aikana.
Vuoden 1061 väenlaskun tilastov
jeU niukaan Canadan työtätekevän :
väevStÖUosan lukumäärä oli 6,471,-
8i50- 1,5-^20-vuotiaiden ryhmään
ku"liii läslii työvoimamäärästä
2,081.^^U. Toisin sanoen .S2,2 pro­sentti.''
(joka kolmas t.völäinen)
kuuiiiu viimek^imainittuun, nuor­ten
ikäluokkaan.
Eikä tämäkään anna vielä täyttä
kuvaa nuorison, nykytilanteesta
_J\tonet nuoret t.völäiset työsken­televät
—-_tcoUisuuden_j)alvcluk'
seen kun eivät pääse — pienissä
tuotantolaitoksissa sekä jakeluUik-kcissä
ja muissa palvelutehtävissä,
missä heillä ci ole uniotui-vaa al­haisia
palkkoja ja kehnoja- työolo­suhteita
vastaan.,
Tällainen on nuorisomme tuik»
tärkeä työtilanne nykyhetkellä —-
ja tämä tilanne pahenee todennä­köisesti
äärettömän paljon seu­raavien
vuosien aikana, jolloin
Canadassa ruvetaan kaikesta päät­täen
joukkomittaiseen automati­sointiin,
mikä vähentää työmahdol­lisuuksia
toimistoissa ja monitiai-si.
sia palvehj. sekä jakelulaitoksis-.
•sa- •••• •
Mutta korkeasti oppinut profes­sori
Ilarney ei puhu halaistua sa­naa
nuorison todellisista ongel­mista
— s^n kyn märehtii vain
porvarisetien älyttömyyksiä "nuo­rison
pahuudesta". Hyi hitto sel­laisia
"työväenmiehiä".
— Känsäkoura.