Vapaus, May 18, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, toukok. 18 p. — Tuesday, May 18,1965
VAPAUS
( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H G A N A D I A NS
Established Nov. 6^ 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D , E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 ^4
Published thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaysby-Vapaus
E>ublishinB Go. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario,- Canada.
•'Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon application, trnnslation free. of charge.
Authorized as sccond class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and HoY payment of postage in cash.
M e . b e.ooh, CANADIAN liANGUAGEfPRESS^
j TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAissa
• 3 .kk..- 2.75
1 vt. $10.00. 6 kk. $5,25
Suomessa M vk. 10.50, 6 kk. 5.75
i Pääministeri Wi|sonin puheesta
, ; Pitäessään "isäntämaan" edustaijana tervehdyspuheen
Lontoossa viime tiistaina kokoontuneelle—jä päivää ennen
määräaikaansa "työnsä" lopettaneelle — NATO-liiton ulko­ministerien
vuosikonferenssille, Britannian pääministeri Wil­son
meni jossakin määrin tällaisten "tervehdyspuheiden" ta-v.
allisia latteuksia pitemmälle ja kosketteli päällisin puolin
eräitä aikakautemme tärkeitä ongelmia, mitä tekoa sellaise­naan
on ilolla tervehdittävä.
- Pitäen ilmeisesti mielessään Yhdysvaltain puolustusmi-nistiöri
McNamaran antamaa, koko maailmaa tyrmistyttä­nyttä
lausuntoa, että USAn hallitus pidättää itselleen oikeu­den'
käy ttää pieniä ydinaseita tilanteen sitä vaatiessa, Britan­nia^
pääministeri Wilson sanoi, että NATO-liiton jäsenmaat,
joilla ei ole ydinaseita, haluavat kuitenkin^ että niille anne­taan
etukäteen tilaisuus mielipiteittensä ilmaisemiseen "oh­jelmasta
ydinaseiden käyttämiseksi . .
pääininisteri Wilson korosti: "Mikään maa, huolimatta
siitä kuinka voimakas se on, ei voi ajatella yksin esiintymi­sen
merkeissä ilman liittolaisia, ja huomioonottamatta maail­man
yleistä mielipidettä.
'^Ei ole sen suurempaa harhaluuloa kuin olettamus, että
me voimme ratkaista ongelmamme seikkailevalla sbtilasna-tionalismilla",
sanoi hän.
Vaikka pääministeri Wilson ei maininnutkaan nimiä —
vaikka hän siis.jätti osoitteen kirjoittamalta — ilmeistä on
kuitenkin, että hän ilmaisi näillä sanoilla Britannian kansan
syvän huolestuneisuuden siitä "yk.sinäisen ratsastajan" osasta
mitä Washington on viimeaikoina vienyt sotaisen ohjelmansa
toteuttamiseksi Vietnamissa, Kongossa ja viimeksi Domini­kaanisessa
tasavallassa.
Sen lisäksi oli pääministeri Wilsonin sydämellä muuta­kin
sanottavaa ja senkin valittelun osoite oli selväj vaikka
sitä ei avoimesti sanottukaan.
Mr. Wilson sanoi, että Britannian, maksu-tasaus-ongelma
on välittömästi sidottuna sotilasmenoihin NATO-liiton toimi­alueilla,
ja että Britannia ei voi loputtomasti kantaa siitä
johtuvaa epäoikeutettua taloustaakan osaa.
'NATO-liitto on, kuten tiedetään. Yhdysvaltain holhouk­sessa
oleva laitos ja Washington on puolestaan vaatinut, että
"muiden jäsenmaiden" täytyy kantaa suurempi kuorma mai-
^nitun liiton talousmenoista, jotta Yhdysvallat selviäisi joten­kin
omista "maksutasaus-vaikeuksistaan'" jotka sivumennen
sanoen ovat myös yhteyksissä sotamenoihin. Nyt pääministeri
Wilson sanoi kuitenkin, että Britannialla ei ole mitään aiko­musta
poimia Washingtonin kastanjoita sotavarusteluliekeis-tä:
Päinvastoin hän antoi ymmärtää, että jos helpotusta'ei
tule "silloin on Britannia pakoitettu harkitsemaan yhdessä
liittolaistemme kanssa, minkälaiset toimenpiteet ovat tar­peellisia
ulkomaavaluutan menojen pienentämiseksi, huoli­matta
siitä kuinka epämiellyttäviä-nex)vat."
Kaikkein kovimmin sanotaan Washingtonin edustajiin
vaikuttaneen kuitenkin se, kun pääministeri Wilson syytti
Yhdysvaltoja"kovapaineisesta" asekaupustelusta ulkomailla.
•Pääministeri sanoi avoimesti, että NATOn aseistautumisoh-
•jelmaa ei pitäisi ratkaista "kovapaineisenmyyntimenetelmän
perusteella, mihin sen tai tämän maan asetarvetehtailijal
voivat turvautua." • , .
Tässäkään hän ei maininnut Yhdysvaltoja nimeltä, mutta
pääministeri'Wilson viittasi selvästi yhdysvaltalaisiin sota-tarvetehtailijoihin,
joilla on Washingtonin siunaus ja tuki
painostettaessa NATO-liittoa ostamaan lentokoneita ja muita
sotavälineitä nimenomaan Yhdysvaltain "kuoleman kauppi­ailta",
kuten vanha sanonta kuuluu.
Nämä lausunnot osoittavat tavallaan, kuinka epämuka­vaksi
Britannian työväenpuolueen hallitus olonsa tuntee
Washingtonin kumppanina. Hyvin koulutettuna poliitikkona
mr. Wilson tietää, että kunnian kukko ei laula sen paremmin
•Yhdysvaltain hyökkäysonjclman kannattajille kuin USAn
hallituksellekaan. Mutta toisaalta on "veri vettä sakeampaa"
sikäli, että "nuoremman kumppanin" osalla oleva Britannian
imperialismi on eräissä kysymyksissä läheisissä sukulaisuus­suhteissa
Wall Streetin kanssa, minkä johdosta Britannian
työväenpuolueen hallitus "soutaa ja huopaa" — piihuu kau­niisti;
kansojen vapaudesta ja demokratiasta, mutta antaa
kuitenkin taktillisen tukensa Yhdysvaltain imperialismin
•hyökkäyspolitilkalle Vietnamissa ja Dominikaanisessa tasa­vallassa;
:
Toisaalta on ilolla tervehdittävä, että yleisen mielipiteen
rauhantahtoinen vaikutus on noussut Britanniassa jo niin
voimakkaaksi, että pääministeri Wilson, esittää jopa NATO-liiton
kokouksessa tällaista arvostelua Yhdysvaltain hyök-käyspoli=
teffkkaa vastaan. Enemmän vain sellaista!
Molemmat väärässä
Ulkoministeri Paul Martin ja-pääministeri Lester Pear­son
antoivat viime viikolla miltei samanaikaisesti pinnalli­sesti
katsoen toisistaan aivan vastakkaisen selityksen ns.
"rauhanvoimien järjestämisestä", mutta olivat kuitenkin
meidän käsittääksemme molemmat väärässä, joskin ensin-mainittu
vielä enemmän väärässä kuin pääministeri.
, -.Puhuessaan Lontoossa, Englannissa NATO-liiton ulko-ministerineuvoston
konferenssissa, ulkoministeri Martin sa­noi
kannattavansa Yhdysvaltain varaulkoministeri George
Ballin ehdotusta, että Ameriakn Valtojen Järjestö (OAS)
ijjiuodostaisi "vakituiset rauhanvoimat".
K' - Mutta, viitaten mr. BaU'in edellämainittuun lausuntoon,
pääministeri Pearson selitti alahuoneen istunnossa tiistaina,
et^iä "vakituisten rauhanvoimien" muodostaminen kuuluu Y-K:
n tehtäviin. Valitettavasti pääministerimme lisäsi vielä,
•että' "saattaa olla tilanteita, missä alueelliset järjestöt (ku­toi
OAS—V) voi olla hyödyk^^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Uuno Korpi, Sudbury, Ont., täyttää
keskiviikkona, toukokuun 19 pnä 60
vuotta.
Toivo Koivikko, Pembroke, Ontario,
täyttää maanantaina, toukokuun 24 p
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Vastalauseita
USAn maihin-nuosun
johdosta
Eri puolilta maailmaa saapuu
tietoja USA:n Dominikaaniseen
tasavaltaan suorittaman tunkeu­tumisen
aiheuttamista vastareak­tioista.
Uutistoimisto TASS on
välittänyt joukon-^ tällaisia uuti-sia.
,. .
JOUKKO LABOURpuolueen par­lamentaarikkoja
on esittänyt vaa­timuksen,
että Englannin on sanou­duttava
riti USA:n toimenpiteistä.
Tällä kannalla olivat parlamentti-keskustelussa
mm. Philip Nocl-
Baker ja; John MendcKson..
BRASILIAN kansalliskont^ressin
edustajainhuoneen puheenjohtaja
Pinto tuomitsi lausunnossaan
USA.n maihinnousun Dom. tasaval­taan.
Pinto tähdensi erikoisesti,, et­tä
UvSA on täten saattanut panamc-rikkalaisen
oikeu.sjärje.stelmän huo­non
valoon.
COSTA RICAN pääkaupungissa
ja muissa kaupungeissa on järjes­tetty
vastalausclmielenosoituksia
Santo Domingon tapahtumien joh­dosta.
Vastalauseen on esittänyt
hyvin julmasti Etelä-Afrikaspa
Jatkuvasti tilikuu Etelä-Afri­kasta
tietoja, jotka kertovat si­käläisissä
vankiloissa viruvien po­liittisten
^vankien kovasta': kohta­losta.
Näitä tietoja saadatin ulko­maailmaan'
salakuljetet|iiat0 vies-teist,
ä Jöidtsn kirJöiit^jU^n sen
enempää kuin vanki{ojl4enkaan
nimiä ei voida saattaa ^tilkisuu-tcen,
sillä 1959 hyväksytty vanki-lalaki
määrää raskaat rangaistuk­set
vankiloita ja vaijikilaolosuh-tclta
esittävistä "yJ^^Mlä" tie-doista.
Englannin tj^&v^enpuolu-epn
viikkolehti "Tribune" julkai­si
tuoreimmassa numerossaan ot­teita
eräistä vankiloista ulkomaa­ilmaan
salakirjoitetuista kirjeis­tä,
joissa kerrotaan mm. seuraa­vaa:,
"Nuosemme ylös klo 5.30, saam­me
aamiaisen 6.30. Työskentelem­me
viikottain maanantaisia perjan­taihin.
Klo 7 aamulla lähdemme
työhön. Meillä oli myös kymmenen
minuutin tauot klo 10 ja klo 15, . , , u
• • •» musta pitäen ja JOS jonkun huoma-kaksi-
kolme viiorokautta ilman ruo­kaa.
Useissa tapauksissa kimppuum­me
on hyökätty vartiopäällikön läs­näollessa,
mutta hän ei ole välittä­nyt
siitä vähääkään."
"Kun joku meistä on sairas ja jää
.selliinsä pää.stäk.seen lääkäriin, niin
vaitiopäällikkö astuu sisään ja lä­hettää
hänet eristyskoppiin, jossa
ei saa ruokaa. Ja kun vangin ter­veys
huononee, niin hänet lukitaan
pitemmäksi ajaksi' ei-istysselliiff.
Monilla ei ollut tilaisuutta tavata
täällä lääkäriä kokonaiseen vuo-'
teen, vaikka he ovat sairaita.
Meillä on tuulikangastakit ja -pol­vihousut,
shakipaita ja sandaalipa-li,
samat kautta vuoden .Talvisin
.saamme ILsäksi. vain jerseypaidan.
Multa rikollisille annetaan pitkät
housut, sotilnstnkit ja paljon muita
parempia ja lämpimiä vaatteita. He
saavat myös tupakoida, jyka meiltä
on kielletty. Talvella meidän on
ijyöriteltävä kylmä.ssä kiviä jo aa-toimcsta
lokakuussa 1964. Silloin
ilmoitettiin, eitä meitä kohtaan ei
tunneta mitään armoa.
Päivän kahden tauon aikana ri­kollisille
annetaan jonkin, verran
•'physamandlaa-' (eräänlaista juo­maa),
mutta meillä ei ole siihen
oikeutla.' Meillä tcctolään, kaikki
laskainimat työl, joita viränomai-sel
v.iin kek.sivät. Invaliditkin pako­tetaan
työhön.
Kaivamme noin parin metrin sy­vyisiä
ojia ja niiden valmisluttua
meidän käsketään luoda ne jälleen
umpeen. Viranomaiset kehottavat
icitkiiva.sli nuoria vartijaharjoitteli-joita
lyömään meitä. Joskus nuoria
miehiä on työssä hakattu niin pal-myös
eräs Libanonin suurimmista ' jon, otlä he ovat menneet verta
ammattijärjestöistä. Työläisten va-j vuotavina vartiopäällikön luokse,
paulusrintama sekä Espanjan kom- ; multa tämä on toimittanut heidät
munistinen puolue. icristysselliin; jossa joutuu olemaan
UUSIA PALJASTUKSIA
RUOTSIN NATSUUTUSSA
Tukholma. — Monet nalsijutiuun se-; mm. luoitcio .sadasta hengestä,
kaantuncista ovat Tukholman yliopi.s- j Viisi pidäteltyä on myöntänyt joita-ton
jo korkeakoulujen kirjoissa olevia ; kin seikkoja. Asiakirjojen perusteella
opiskelijoita, kirjoitlaa Dagcn3 Nyhe- voidaan päätellä, eitä järje.stönjohta- mien avulla nioidiin ruokamme ero­ja
käsien suojana, niin häntä lyö
dälin säälimättömästi. Talvisinkin
pidämme sandaaleja ilman sukkia.
Kolme päivittäistä ateriaamme
.syömme lautaselta, jonka halkaisi­ja
on 25 sm. Mutta lämä lautanen
ei ole milloinkaan täynnä ~ aina
vain puolillaan. Lihaa (kovin vä­hän,
noin 15 grammaa), saamme
neljä keltaa viikossa, tiistaisin.
Mfitä m^}l% 0iqva^
KUINKA PAUOjN 01^ $1,733,009,900^
Kaikken ensimmäiseksi se lausutaan: yksi miljardi, seitsemänsataakolme-kymmentäviisi
miljoonaa.
Olettakaamme ,että Sinä lukija selvisit vuodesta 1964 siten, että pankki-tilisi
oli $1,000 enemmän kuin vuoden alkaessa — suoritettuasi sitä ennen
kaikki maksusi.'
Etkö säästänyt niin paljoa? Etkä tiedä kenenkään toisenkaan säästäneen!
Kuvittele kuitenkin säästäneesi.
Kuvittele nyt sitten L735.000 samanlaista perhettä kuin omasikin. Se sa^
nolaan yksi miljoona seitsemänsataakolmekymraentäviisi tuhatta, perhettä.
Oleta edelleen; että Sinuri perheesi, ja kaikki yllämainitut perheet, sääs­tivät
vuonna 1964 $1,000. -
Näiden säästöjen yhteistulos olisi $1.735,000,000 — eli sama minkä Gene­ral
Motors sai nettovoitoksi mainittuna vuonna — sen jälkeen kun yhtiö oli
suorittanut kaikki maksunsa. '
—JUAW Research Daparlment, Canadian Packinghouse AVorkcrs.
illllllliillllllllllllllilllllllllliJiillilllUlliillllillillliilllliililillllilllllU^
KÄYMISTILA LÄNNEN
KÄUPPABLOKEISSA
Länsi-Euroopan kauppablokkien,
EEC:n ja EFTA:n keskuudessa on
vallalla voimakas käymistila. Toi­saalta
kummankin kauppablokin si­sällä
on havaittavissa selviä hölty-mis-
ja jopa hajoamisilmiöitä sekä
loisaalta pyrkimyksiä rakentaa sil­toja
kummankin kauppäblökni vä­lillä
ennen kuin kaikki mahdollisuu­det
yhteistyöhön on menetelty.
Ranska on selvästi päässyt nis-.
kan päälle EEC;n talousasioissa.
I Länsi-Saksa on joutunut tekemään
torstaism, lauantaisin ja sunnuntai-1 yksipuolisesti myönnytyksiä, mm.
sifT^ Aamulla .saamme juioli lauta- tärkeässä maatalouspolitiikan yhte-
.sellista löysää puuroa, teelusikalli­sen
ruskeala sokeria, 250 grammaa ; ^^g^en solmi Ranska Algerian kans-muslaa
katkeraa kahvia ja 120 taloudellisen yhteistyö- ja kaup­pi
ammaa keittoa. Päiväruokailun p^sopimuksen aivan kuin Algeria
aikaan sjiammo puoli lautasellista j ojigj EEC:n täysivaltainen jäsen,
keitettyä maissia ja papuja niinä '
päivinä, jolloin ei ole lihaa, sekä
250 grammaa 'physamandlaa'."
"Keittiö on hyvin, hyvin likai-len;
lähtiessämme sieltä ruokinem-ine
pataljoonittain kärpäsiä seuraa
meitä. Kaikkialla keittiön tienoilla
011 kärpäsiä ja monet tulevat sen
seurauksena .saiiaiksi. . Lihapäivinä
saamme vuohen, lampaan, sian ja
naudan sisälmyksiä ja leura.sjättei-tä,
jotka kaikki sekoitetaan ja kei­tetään
yhdessä. Erityisien tarjoili.
Englanti yalvoo vain omia etiijaan
olipa sitten kysymyksessä EFTÄ:n
sisäinen toiminta tai suhteet
EECihen, oli epäilijöiden mielipi-de.
-.V.-^';,;::- •::::iyr-^-:[:
:Wilsonin hallitus on aivan.yllätr.
taen kääntänyt EEC:hen liittymis­kysymyksissä
entisen OpFösitio-asenteensa
päälaelleen; Oppositios­sa.,
työväenpuolue vastusti jyrkästi. ,
liittymistä EECihen. Nyt sen sijaan '
Wilson ön ilmoittanut hallituksen­sa
päämääränä olevan EFTA:n ja
EEC:n liittoutuminen; Vaikka yhty­miselle
ei näykään tällä hetkellä
mitään mahdollisuuksia, on pyrit­tävä
ainakin parantamaan yhtymiisr
edellytyksiä. Tällä katsotaan ole­van
kuitenkin vain propaganda-ar­voa
Wilsonin yrittäessä hankkia
vaikka sitä Länsi-Saksan mielestä epäonnistuneen ulkopolitiikkansa
näislämiskysymyksessä. Ranskalle.
MITÄ BEMSIINI MAKSAA]
EUROOPASSA?
BEMSIINIUTRAN HlfJlA (pennciV.ä)
(VoIiliQ lofahtuncet rrAiutoKscl mahdollisia)
ler. Eräs pidätetyistä on äskettäin ;jat oval syyllislynect valtiopetokseen,
saanut lisensiaattistjpi-ndm ja oHut si-j Löydetyssä nimilucttoltiB.sa-on mm.
täpailsi oppiaineensa edustajana yli-1 Kyproksesta aseita salakuljettaneen
opiston opintoncuvostossa.- Hänet ero-J luumantin Lars Lindhin nimi. Hän
lettiin neuvostasla keskiviikkona ja 1 kärsii' parhaillaan rangaistustaan,
kaikki hänen allekirjoittamansa papc-i Poliisilla on aihetta uskoa, että ky-rit
poistettiin osakuntarakennuksesla | symyk.se.ssä ovat vakavat rikokset,
ylioppilaskunnan määräykse.slä. . jotka voivat johtaa 6—10 vuoden van-
______ ' keusrangaistuksiin.
Tukholma. — Ruotsin turvallisuus-1. "
poliisi paljasti Tukholmassa viikko .sit- i
ten maanantai-illana salaisen nalsilii- j
ton, joka todennäköisesti aikoi syöstä!
hallituksen vallasta. Liitosta ilmoitel- i
liin tätä ennen pääministeri Tage Er-1
ianderille. Liiton päämaja sijaitsi Carl
Ernfrid Garlhergin .säätiön huoneistos­sa
Birger Jarlin kadulla.
Liiton johtaja. .30-vuotias mies, pidä-tctliin
tiistaiaamuna Haaparannan kau
punginholclljssa. Hän oli aseislcltu.
Myöhemmin päivällä pidätettiin Tuk­holmassa
neljä nuorta miestä. •
Liiton päämajasta löydettiin mm.
suuri määrä aseita ja Marman ampu­maradalta
Gävien lähchä ammuksia,
jotka oli kaivettu maahan. Turvalli-suu.
spoliisi ryhtyi toimiin sen jälkeen i
kun Exprcssen-lehden johto oli ottanut ;
yhteyden poliisiin ja esittänyt salalii-j
ton jäseniltä saatua natsitoimintaa
koskevaa aineistoa.
Turvallisuuspoliisi tutki koko maa-nanlai-
illan ja tiistain vastaisen yön
liiton huoneistosta löydettyä aineistoa.
Aseiden, lisäksi löydettiin suuri määrä
asiakirjoja, joiden perusteella pidätyk­set
tehtiin. Papereiden joukossa oli
telaan rikollisten ruoasta. Mutta
)os vahtiimme tästä kaikesta meidät
lukitaan eristysselliin ja jätetään
ilman ruokaa."
Tilatkaa Vapaus!
Selvää on, että pääministeri
Pearson oli oikeassa siinä, että
pysyvien rauhanvoimien muo­dostaminen
on YKn asia. Mutta
tarltoittiko hän, lausunnollaan
-^varsinkin kun huomioidaan
sen loppuosakin, että "väliai­kaisia
rauhanvoimia" voidaan
muodostaa, kuka ensin missä­kin
ehtii Jos hän huolella laa­ditullaan
lausunnollaan tar­koitti
sitä, silloin on pääminis­teri
Pearson aivan yhtä autta-mattom'asti
väärässä kuin oli
ulkoministeri Martinkin lau­sunnossaan,
millä ei ole mitään
todellisuuspohjaa.
Tosiasia nimittäin - on, että
jos OAS, NATO, SEATO ja
muut "aluejärjestöt" ryhtyvät
järjestämään "väli aikaisia"
rauhanvoimia aina kun Wash-in;?
ton turvautuu "pitkän sei­pään"
hyökkäysohjelmaani sil­loin
ajaudutaan täydelliseen
sekasortoon ja kaaokseen.
Rauhan säilyttäminen ja yK
läpitäminen on asia, josta voi
nykyoloi.ssa vastata vain YKn
turvallisuusneuvosto. Mitkään
sanakäänteet eivät muuta toi­seksi
sitä tosiasiaa, että YKn
turvaliisuusneuvoston sivuutta­minen
ja kieltäminen ei tässä
asiassa auta muita kuin sodan-ia.
'•;•„..'.
ItaliossavolvaHurislftsoo?
da bsn»unlnoIennushL{«}nkeji.
olisi kohdeltava kuin vierasta, kol­matta
maata tulli- ym. suosituim-muuskysymyksissä.
Tilannetta on
kiristänyt poliittisella rintamalla
Ranskan täysin torjuva asenne Län­si-
Saksan vaatimuksiin Saksan yh-dislämiskysymyksessä
— Länsi-Sak­san
ehdoin. Kenraali de Gaullen äs
ken pitämän "suuren" televisiopu­heen
valossa Ranska sen sijaan ai­koo
jatkaa ei niinkään EEC:n kuin
Ranskan oman suuruuden vahvista­mista
maailman mitassa. Katkeroi­tuneena
kysyy mm. länsisaksalai-nen
Die Welt-Iehli, onko Länsi-Sak­san
syylä pitää enää kiinni talou­dellisista
myönnytyksistään Rans­kalle.
EFTA:n piirissä Itävallan ja
Tanskan pyrkimykset liittyä tai ai­nakin
assosioitua EEC:hen ovat jat­kuvasti
voimistuneet. Viitataan sii­hen,
että Englanti pitää edelleeii-kin
yllä 10 prosentin ylimääräistä
tuontimaksua sekä maksaa vienti­teollisuudelleen
huomattavia tuki­palkkioita
— muiden EFTA-maiden
kustannuksella —, .mikä on täysin
EFTA-, ja GATT-sopimuksen vas­taista.
Toisaalta on herännyt vah­voja
epäilyjä, että Englanti yrittää
kaikesta huolimatta neuvotella ja
pujahtaa EEC:n jäseneksi jättämäl­lä
omat EFTA-kumppaninsa hoita­maan
omin neuvoin kauppasuhtei­taan
EEC:hen.
Ruotsissa, joka Suomen jälkeen
on ollut loiseksi "ef lamaisin",
kauppaministeri Lange yritti äsken
vakuutella valtiopäivilläi että EF­TA
on nyt lujempi kuin koskaan
aikaisemmin (!) ja että sinä väli­aikana,
joka vielä tulee vallitse­maan
ennen kuin molemmat kaup-pablokil
ryhtyvät yhteistoimintaan,
EFTA:a- on vahvistettava. Langen
selonteko ja tulevaisuuden toiveet
saivat valtiopäivillä Ja myös lehdis­tössä
sangen viileän vastaanoton.
paikkaamiseksi pisteitä suuren ylei­sön
silmissä .Englannissa ja muissa
EFTA-maissa.— Kras.
USAn nuoriso
ei saa lyötä
Washington. — Puolitoista mil­joonaa
nuorta amerikkalaista on
ilman työtä. Tämä luku ei Kuiten­kaan
paljasta työttömien todellista
määrää nuorison keskuudes.=;a. Mo­nien
nuorukaisten ja neitosten on
tyydyttävä osapäivätöihin. Viime :
vuosina on 18—24-vuotisten nuor­ten
kesltuudessa ollut säännöllises­ti
noin 400,000 osittain työtöntä.
USA:ssa on naljon sellaisia nuo­ria
ihmisiä, jotka oval menettä­neet
kaiken toivonsa löytää lyötä
j a lopettaneet sen etsimisen. Tie­teellisen
työky-symyksiä tutkivan
järjestön äskettäin suorittamassa
tutkimuksessa kävi ilmi, että yli
200.000 alle 21-vuoden ikäisiä nuo­rukaista
ei opiskele, ei tee työtä
eikä ilmoita nimeään työttömyys­kortistoihin.
USAn hallitus koettaa selittää
miaan korkean työttömyysprosentin
sillä, että monilla koulunsa kes­keyttäneillä
ei ole riittävästi yleis­sivistystä
voidakseen saada lyötä.
Ammattiyhdistysten lehdet väittä­vät
kuitenkin, että työttömyyspro­sentti
on hyvin korkea myös oppi­koulun
ja yliopiston käyneiden kes­kuudessa.
AFLClOammaltiyhdistyksen pää .
äänenkannattaja "American Fede- ;
rationisf, kirjoittaa artikkelissaan
"joukkotyöttömyyden peikko nuo­rison
keskuudessa", että yksi USAn
työttömyyden pääsyistä on Yhdys­valtain
talouden liian hidas
kasvu. Se ei pysty takaamaan työ­tä
nopeasti kasvavalle työvoiman
määrälle.
PÄIVÄN PAKINA
"640,000 KYSYMYS"
"Sonni ja Vapaus kirjoittavat sii­tä
asiasta samalla lavalla", sanoi
vanha ystävämme Ari Siven Van­couverissa
tavatessamme.
Pitikö Art "hyvänä" tai huonona
seikkana "yhteensattumaa", sitä
emme nyt muista. Eikä sillä ole
väliäkään, sillä "ken vanhoja muis^
iclee, sitä tikulla silmään"..
"Sonni" on liL'lenkin eräänlainen
ttiiliskavcrsio Vancouver Sun-lehden
nimestä.
Nyi on ystävämme Art lähettänyt
muutamia leikkeleitä Vancouverin
"Sonnisia" ja kiinnittänyt yllekir-joittanecn
huomiota niihin. Mielen­kiintoisin
niistä on Allan Dixonin
pakina, jo.ssa käsitellään melko pal­jon
samalla pohjalta vancouverilaisia
asioita ,kuin fl)v allekirjoittanut yrit­tänyt
käsitellä eräitä sudburylaisia
kysymyksiä.
Kuten muistettanec, tällä palstalla
on ihmetelty ja t<'>iva.slellu sitä, kun
Sudburyn kaupunginisät ovat suu­ressa
viisaudessaan päättäneet ilah­duttaa
jälkipolviamme sillä, että'
tänne rakennetaan' Canadan satavuo-ti.
sjuhlicn kunnraksi uusi poliisilaitos
juopuneiden putkineen!
Mr. Dixon, joka on sivuinennen
sanoen Vancouver Heighlsin Yhdis­tyneen
kirkon pappi, ihmettelee puo­lestaan
uutistietoa, missä oli kerrot­tu,
ettcä eri puolille Canadaa raken­netaan
50 nui.scoa Canadan 100-vuo-tisjuhlien
kunniaksi. _^
Mitähän tämän arvon pastori sa-noisikälfiT,
jos kuulisi sen jymyuuti-.
sen, että tänne Sudburyyn yritetään
väellä Ja voimalla rakentaa samaan
tarkoitukseen uusi poliisilaitos!
Museot, kuten poliisilaitoksetkin,
ovat tietenkin välttämättömiä paik­koja.
Meillä ei ole mitään niiden
rakentamista va.staan .sellaisenaaan.
Samaa miellä on mr. Dixon ainakin
museoitten tiimoilta.
Mutta r— ja nyi annamme Art
Sivenin laskuun inr. Dixonin puhua:
"Rakentaes.samme 50 pyhättöä kuol­leille"^
sanoo nir.Di.xonj mitä olem­me
valmiina tekemään elävien hy­väksi?
Ajalelkaanune meidän omaa
takapihaamme. .Ta takapihalla minä
tarkoitan Skid Roadia (kaupungin
kurjalisto-pikkurikollisuiis-osaa. —•
"Viime vuodon lopulla löydettiin
erään kauniin nuoren intiaanitytön
ruumis Skid Roadin eräästä lakaku-ja.
sla. Hän oli ilmeisesti kuollut lii­allisesta
huumausaineiden nauttimi­sesta
. . .
"Tämä oli yhdeksäs intiaanityttö­jen
kuolemantapaus samanlaisissa
olosuhteissa Vancouverin kaupungis­sa
viimeksikuluneen 3 vuoden aika­na
. .
: "Kuinka monta traagista kuolemaa
on tapahtunut muiden kansallisuuk­sien
riveissä tässä kauniissa ja ra­kastetussa
kaupungissa, sitä ei suuri
yleisö tiedä;
"Ja tämä- on meidän pulmamme.
Mc asumme Canadan yhdessä kau-ncimmissa
kaupungeissa. Me olem­me
oikeutetusti ylpeitä puistoistam­me,
puutarhoistamme ja rakastetta­vista
kodeistamme,
"Miksi liata niin kaunista kuvaa?
, "Miksi pitäisi meillä olla kaupun­gin
keskuksessa sellainen syöpäinen
haava kuin Skid Road? Onko sen
olemassaolo tarpeellinen suurkau­pungin
hyvinvoinnille?
"Jotkut ihmiset sanovat, että jo­kaisessa
kukassa on kasvihomctta,
tai että kaikissa suuremmissa ihniis-asutuskeskuksissa
on prosentuaali­sesti
vissi määrä huumausaineiden
orjia, prostituutioja ja paheiden pe­siä,
ja että on parempi jotta ne
kaikki kootaan yhteen sellaiseen
paikkaan kuin Skid Road-alueelle,
että niitä voidaan heipommin pitää
silmällä poliisien toimesta, ja että
parempimaineiset ihmiset voivat
helpoimmin kiertää heitä . . .
"Jokin aika sitten aloitettiin liike,
jonka tavoitteena oli se, että voi­taisiin
säilyttää vanha Shaughnessy
golf-kenttä puistona ,ja kaupungin
asukkaita yleensä pyydettiin osia-maan
se $10 dollarin hinnasta neliö-jaardi.
"Eikö olisi paljon realisempaa yh­teiskunnan
hyvinvoinnin kannalla,
että ostettaisiin kaupungin Skid Road
osa $10.00 hinnasta nelliöjalalta, tai
mikä hyvänsä sen hinta olisi ,että
voitaisiin se osa kaupungista uu-'
sia . . .
, "Onko tämä $640,000 kysymys?"
Rajoitetun palstatilan vuoksi emme
voi jatkaa enempää. Sanottakoon
kuitenkin, että kannatamme lämpi­mästi
Skid Road alueitten hävittä­mistä
kaikista kaupungeistamme sil­lä
siten voidaan osaltaan parantaa
asunto-olosuhteita ja antaa nuorisol­le
hieman parempi ympäristö elä­mänsä
alkutaipaleelle, millä sellaise­naan
saattaa olla ratkaiseva tekijä
koko elämän ajaksi.
Multa sen me sentään sanomme,
että jos tulee valittavaksi 100-vuo-li.
sjuhlan muislorakennusta harkitta­essa
poliisilaitoksen ja museon vä­lillä,
niin kyllä museo on sittenkin
paljon paljon parempi kuin putka
juopuneita varten.
Ja siunatuksi lopuksi sanomme Si-venille
"lallis" vaan viimeisistä.
— Känsäkoura.
1 ^ 1 ^