1957-01-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ ^ ^ ^ -^otstalna, fanmuk. 10 p . - Thursday, Jan. 10,1957 mm. " ^ B ^ V o r . 1917. Aatborized -iM^eeond-.ciMBikuaiilfy tbe Po«t ^IBtaJBt;JVL.^8n<Ömry, Ont« Canada. TieIeptoone8:;JBa8, Office OS; 4-406*: t^SOktL EtfiiorW,£kf|iäd. MafliDg Bddreas: Box 69, Sodbuiy, Ontario. AdverUtiag; xates tiiion d^Ucation> Aatborized- nranslation free of cliarBe. TILAU8BINNAT: rranaitana: 2 v i . 7JOO 6 Idc S.TS' 3 Idc 225 Vtids^vaHi^;^ 1 vk. 8J00 6 Uc C30 ?uoniei»a: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4,75 mmm 1^ ... 5fc 19X7^T^ Juhlavuosi — 40. vuosikeir9t.a5 7 ^ ^ . J N G E I I ^ ^ hölisseet «nhäiystasöon ' yjgaflcki puhuvat ilmoista/ mutta kukaan cd tee mitään iii r . niiden'{5uhteeH'V sanoi aikanaan kuuluisa amerikkalainen hu-inöristr Mark Twain.; / ; Samoin'-Voidaan ^noa nyt, että "kaikki puhuvat hinto- ^jen jatkuvasta noususia, mutta hallitus ei tee mitään sen ^ jBtrhteen»V ' ^ . ' , - ' . . ' ,;'-/'Kiiluttajat ja varsinkin perheenemännät tietävät sanomattakin, cftfa syk^n kiilufessa on kohotettu leivän ja maidon Mittaa. Samoin pn kohotettu sianlihan, Jcannutettujen hed?l-im( m'Ja ^bsvil^en s ja hillojen hintaa. Kaiken b^t^nä]^! jöl^dcista vä n^t niutta näistäJhintojen 'korotuksista eivät" ole ainakaan ^m^rit hj^Ötyneet^^Hintojen koSrqtuksista saadut varat ovat ^mehi||£»t ^'It:bhnairi''kukkarobn" suomalaisen työväenJaulun ^^^jai^^ eli liiaie, jotka "lypsävät" sekä ku-iu^ jla että fäcmareita, kuten tämän kirjoituksen loppu- ^ otsassa on, tarkoitus todistaa. ^ J'Mutta hinnankbrotukset' eivät rajoitti- yllämainittuihin täv4tbihin-'"Miös^cn ja naisten jalkineiden sekä vissien vaat-täfdeiidiltiliatovät; költohne kohdalta dn hinta- ' iiäielssi, kohbhnut marraskuun ai!kana 108.4 pisteestä 108.6 . Kivihiilen, 'huonekalujen, pesuaineiden ja suutarien tar- 'Viileiden ja eräittenjtttuidenkinVarain hinnat ovat'kohon- ;2ieet^7 .^Tuloksena on iSb/että .eHi^ustannusindeksinune on „^nöU£u^ut'e^nat}rätasooi^ Liittovaltion virallisen tilastotoimis- > fön (Bur^U of Stätisiics^^ julkaisemlentie^ojen n>ufcaan Cä^ ' ^'T^anr ^elihikustanniusindeksi nousi näiden hinnankorotusten j^1;((id$ta~mai!Taskuun aikana uuteen ennätystasoon. Marras- .toiunlo]^!^^ oli elinkustannusindeksi 120.4 eli .1 pistSttä kor-f^ keamplvl^ ja 3.5 pistettä korkeampi kuin ^Tm&i sitten mar^ indeksi oli 116.9. "**"''sKttten tiedetään, Canadan hintaindeksin perustana,on iSiocusdemlMfl W t ^;^tflrtäkuussa elinkUstaniiusindeksimmeTiöusi ennätyskorkeu- " j^.^^ «^teeh, eli 119.1 pfetees^n. Elokuussa indeksi laski .1 pisteellä li ^mul^äLSen jMUceefi on tapahtunut kolmena peräkkäisenä kuu-l \ ' "kautena elinkustannusindeksin noiisua ja tämä inflatoorinen *'uWta'tiimtuu4äelicen jatkuvan. Kuka sitten hyötyy tästä jatkuvasta hintojen noususta*. ^ mm mm Iiii!:: mm « S teili iBillii lÄV.4i>.-.vi mmm |ero|<^ka^;väJlennetty,'niin siitä huolimatta tällä avustusra-j «h^i|{$'^voidaan'0staa yhäwVahen^ jatkuvien hinnankoro- »tusten takia^ Ja pikkusäästöt kuihtuvat kuin pyy maailman- ^It^unkedeUa. 'Ikänsä "vanhuudenpäivien varalle" säästäneet ^ihmi^et s4avat n3rtsurukseen todeta, että heidän säästöistään <|| Viedään yhä suureneva osa niille, jotka eivät kynnä eivätkä ^kylvä,-mutta kuorivat kuitenkin kerman kansaUistulojenime ;Späaltai ^ *. t ' Vaildca tilastotiedot eivät annakaan yleisemmin pidettyä »nienevat'työtätekevien, eläkeläisten ja muiden pikkuihmis- •^ten'vmfat. "'Kuluneen vuoden kolmen ensimmäisen vuosinel- 4'jänneksen aikana'Canadan yhtiöt saivat voitokseen 2,458 mil- Joonaa dollaria — ^li 17 ^krosenttia enemmän kuin vaS'taavana ^aikaiiä edellisenä vuonna.^ Verojen jnaksun jälkeen näiden ^ yijitiöi<ien nettovoitot olivat 20 prosenttia suuremmat kuin ft yUbsi^^sitten vastaavana aikana, jättäen osakkeenomistajille ^jaettavaksi 1,400' miljoonaa dollaria yhdeksän kuukauden :.ajalta.^ - l Toisaalta — vallitsevasta hyvästä ajasta huolimatta — niiöiSMne"^kauppatas on tullut entistä epäedullisemmaksi: *i Cahadaan ostetaan (pääasiassa Yhdysvalloista) 1,000 miljoo-tnan dolflann arvosta enbmmän mitä Canadasta' myydään ul- ^komaille ~ kiitos Yhdys^ltain sanelemalle ja IjittphaUituk- ;semme sdk<pasti seuraamalle kauppapolitiikalle. ^ , . Selvästikin maamme talousasioissa on korjaamisen va- ^raa.; Kaihin seikkoihin sietäisi CCF:n edustajain parlamen-u^ issaja koko 'työväenUitekeen kii ' Eduskunta kokoontui tiistaina ja tämä on todennäiköisesti ny- ^^ise^ ; tili; vaMit pide ensi kesäkuussa. Itsestään selvänä asiana voidaan pitää, että vallassaoleva liberaalipuolue vtulee"tä"män istunnon aittana ja avulla fkeh ohjelmääns?i''j joka perustuu^ siihen, että "hyvän ajan jatkui t liberaalit uudelleen". Mutta on kysyt-vtavä^ mitä tapahtuu nykyisen talouspolitiikan jatkuessa silloin jos tämä vSiihteellinen hyvä aika päätyy tai ajautuu vaikkapa vain .hetkelliseenkin talouspulaan? _Jokatapauksessa on Varmaa, että nykyinen talouspolitiikka;, jnoikä ottaa niiltä joilla vähän on, ja antaa yhä enemmän ; upporikkaille; tulee aiheuttamaan monenlaisia talousvaikeuk-siai. Jos tämä suunta saa jatkua, se tuflee lisäämään "ylituo-tarttoa?' ja jättämään tavarat kansari ostovoiman köyhtymi-isen ^oksi varastoihin r— mikä tarkoittaa lamakauden kehittymistä. " Siksi on, ei vain työtätekevien, vaan koko kafisa-kunnan «tujen vuoks vaadittava hallituikselta lainlaadinnal-lista dhjfelmaa, mikä lopettaa inflaatiosuunnan, antaa enem-, •mäij varoja't^^ farmarien ja keskiluokkalaislen käsiin ja jaihruttaa suurrikkaiden voittoiluvimmaa. Mr. Coldwellin arvio (m j I Kujeen tiedetään, CCF:n kannattajina toisinaan esiintyvät 'Vi^t Canadan isuomalaispiirit ovat hikoilleet henkeen ja ve-fe^' asti "Egyptin diktatuuria" vastaan ja Suezille hyökän- Mdiieri ^ ! d^ puolesta. •'ifej^UlE&a kaukana nämä pikkukansojen, tässä tapauksessa - Iisojen itsemääräämisoikeutta ja kansallista vapautta iva^t; voimat ovat tämän maan sosialidemokraattisina • CPP^tj^i se näkyy ehkä parhaiten siitä, jos heidän , |^^^lfl^|il^aan;j'Syb^ CCF:n kansallisen johtajan, '-iÄi, J..'Coldwellin Montrealissa antamaan lausuntoon, missä MiK iniiitt ifiiioval AimVTfV AjmUL Mmttred^ Montrealin Jttbbryl» distys tiecKCti perjantaina <taia mik., 4 pnä — Vapaus) saaneensa tietää* epa Budapestin. boi^erayb' tidn jäsenet, jotta pakenivatHäVal taan, ovat* päättäneet etteivät he voi olla yhdessä. Tämä , tiedonanto oli Jdrieessa; jonka: WieninvCähadan iätiäystäa ensiminäinen ^ sihteeri .Gorddn E . Cox lähetti vastauksena' Juhlaybdis-tyksen' puheenjohtajan Robert hs-tendren kyselyyn. ' , Mr. Letenilre oli toivonut, että (Budap^in) ^ oopperaybtio' resiin-tyisi ensi kesänä Bfohtrealissa.• Oopperan 1^00;Bta jä^nestä vain*sata pakeni Itävaltaan. Viiai-kynunentä tästä sadasta onlöytänyt kodin muualta. Euroopasta ja monet ovat vastaanottaneiet yksityis-paikkoja. — CP:n uutistieto. Kiinaa uusi ieöllisuusl(esl(us Kansun maakuntaa ptdettiiri vielä hiljattain teollisessa suhteessa Kiinan takapajUisimpana seutuna. Nyt tätnän maakunnan hiuoto muuttuu vuosi vuoäelta. ' , : V Maakunnan tärkelhimässä kaupungissa — Uanchoussa rakennetaan suurta tehdasta, joka tulee vai-mistamaan vuoriöIjyteoUisuuden tuotantokoneistoa ja varustamaan porakoneilla maan kehittyvää Vuo-riÖljyteoIUsuutta.- Sinne rakennetaan myös Kiinan sutirimpaa vuoria öljypubdistamqa. Maakunnan alueella kulkee.Xan-choun — Slntsianin rautatie. Heinäkuun 1 päivänä avattiin liikenteelle yli 800 kilometrin pituinen ratar jakso LanchoustaYuimynlii nafta-lähteille^ Täyttä vauhtia rakennetaan rautatietä LancboUsta Baoto-uun, jonne rakennetaan suurta metallurgista kombinaattia. Kansun maakunnassa alkanut teollisuuslaitosten v'rakentaminen nostaa kohta tämän maakunnan -Kiinan uusien teollisuuspiirien, riviin. sotaa yritetään matöA «fed^nannoaia «iodst» Ja kylnän sodan llefaoiii» «ancrfaan senraataa: meäd^^^ESellisiä asavi^äbsia,-eSIä enr sfmmatMti ketran maailman midipi» teen historiassa on yieisea painosttdC' sen taii&i estetty siiQ^^P^ «na^- , . peräito^nniaän/ Vielä' on'Olemaa Sulstctaanko maailma vieU kerran .,uurt*^ra. nratta aiitä huolimatta fffleen.vaistämattgmasti kylmään so. {^^3^^.^^^ saavutu». Ja ilelä U-taan? - Eikd ole olemassa;: jnitään valhto^^a? Ovatko viime vilk^Jen sielua Järkyttävät tapahtumat, ^jptka ovaij saattaneet meidät niin läte kottiiaitamäailmatt^ sotaa, ^ ty£tjä9csl?kaiken aexi^'- mikä bn iaavu'- tet^u Ttimejvuosleb aikana taistelussa raiitian 3a 'kansojferi i'felfsten>liyvlen suhielden puolesta? Sellaisia^ kysymyksiä tehdään niin valtiondesten kuin tavallistenkin icansalalsfen taholta Jokaisessa xnaassa. . ' Sotilaalliseen l mahtiin luot&Ainen erimielisyyksien "ratkaisemiseksi" Ja koko sotilaallisten blokien' surkeaijär- Jestelmä ovat aikaansaaneet katkeran hedelmänsä: l(nh{iT»<lTt»>t<^ t^tiTfftf»^, tcymmeniä tuhansia tavallisiarlttmisiä tapettu, sanomatonta inhimillistä kärsimystä, tulvimalla - uudistunutta kat-tceruutta Ja' vihaa.' Ja maailmanlaajuisten asiain termeissä? On suljettu suuri kansainvälinen vesitie, - aijyn saanti tyrehdytetty, maaibnankau-r pankäyntlä estetty, Icansojen ^väliset suhteet ovat kärjistyneet, aikaansaatu vakava* vaara yhteenottojen laajentumisesta Lähi- Ja Keskl-Idässä, kehitetty epäUystä-Aasian ja länsi-säksi. viime viikkojen säcaannukses-ta yksi merkillinen seikka iyantäytyy esiin: maailman kansat eivät salli voimakeinojien Icäyttämistä kansainvälisten asiabi seivittelysfö. se&koJa,jjotSut antavat t o i v ^ tule-, vahfinidesta. Seijoja; Jotka'; antavat mei^e luottamusta' voittoisaan; taiste-luUifkyimätt'soäätt- uudelleen herättämisen toijumiseksi, sillä vielä on vallalla- ;se isrö Ja : taistelu, kntkkien maiden välillä, tehty neuvotellut sopir mukset yhä vaikeammin saavutettaviksi. * G&ä suhikaan vähimpänä. Lähi- Zdän sotaa Ja Unkarin traagiUlsIa ta» pahtumla on käytetty kylmän sodan henkiin herättämiseksi kaihessa kilh-keydessään. Sanomalehdistö, elokuvat Ja. radio ovat tulvillaan vihan Ja epäilyksen propagandaa. -Jokaisen korvaanv huudetaan syytöksiä Ja vas-tasyytökslä.' Tässä : moraalittomassa hommassa • pilkataan ihmisten ;^kal-lebnpla «ihanteita Ja syvimpiä tunteita. Sellaisia ovat Jotkut viime viikkojen mustimmista näköaloista. Mutta myös on, saavutettu Joltakin suuri-rauhan.' voimien j^itelnen yritys; Joka JcAiti ylinuiän portaan valtiomiehet neuvotteluihin- Oenevessä. Siitä fauo-- limatta^bn^ tekeillä suuri Ja keinoja kaihtamaton yritys tdidä kail&i tämä mitättömäksi; herättää /epäUystä Ja luottamattomuutta heidän : kesken,. Joiden yritykset ovat aikaansaaneet näin myönteisiä: tuloksia, aiheuttaa Jakaantumista Ja sekasortoa heidän kesken; Jotka kannattavat rauhaa. On olemassa'mifllpldereroavaisuuk-sia; kuten aina^.raUlian voimien kesken.- Joihinkin. kysymylcsiin nähden Ja Joissakin maissa nämä eroavaisuudet ovat qlleet suuriakin viime vilkkor Jen aikana. Sellaisista eroavaisuuksista voidaan Ja on päästykin; re on meidän velvollisuutemme. Ny enemmän^ kuin koskaan ennen maailmassa tarvitaan luottavaisuuden palauttamista kehittääksetnme sellair ^en ilmapiirin, jossa • voidaan ryhtyä käytännöllisiin toimenpiteisiin rauhan puolesta.' Sen päämäärän saavuttamiseksi on , yleistä mielipidettä vahr vlstettava, keskitettävä. Kylmän sodan vastaisen taistelun tärkeyttä ko-^ rostetaan sellaisissa piirelsää kuin Saksan sdslalistlt Ja Intian. Kongressipuolueen johtajat.: Sveitsin hallituksen ehdottamaa viiden: vallan neuvotteluja kannatetaan lukuisissa erilaisimmissa piireissä.. Tässä perusta, (Jolla voidaan saattaa eriöäiseCnuIian'voimat jiiteen b n^ limatta erimieliiq^ksistä toisiin kyior-mj^ lcsiin nähden.^ Meillä, maaihnan zanhan UaskeEBSä oh (Eitettävissämme j ratkaiseva V osa. Me olemme aina kannattaneet parenqiaa yiitei^mi^ | mänystä.^ Me olemnevaina työsken- < nsneat rauhan kannattajien sophnir sen ja yhteistoiminnan puolesta. Meillä on suuri vastuu, jota suurempaa ei ole koskaan ollut, keskittää voimamme kylmän 'sodan ^uudelleen iiexättämistäva^an. auttaaksemme kokobntttmaan kaHdda niitä ;ihmisiä. Jotka kaipaavat rauhaa.' Sofami^en . Cmreattjr K. I. — Fort IMiMii^l N. 1» kolilomalb ollfö Ö^inSifaist satäiiles Ernest ja^sCaXUmv^vJA' ttdl^ittlaina, jqnlidbtn»i31(päivi| na ^anii^tysniatlana olfestaäal *^flQaaBäa tSkair "»tla^ssa. yhr^ teen** oravan kanssa PiBikalllsct ^fifrivinnamaiset?; kertovat tämän «otUaan hayoitta-.T ; neen orävaai Joka pakäd 'punluui.« Paimen JS2 l^lilbarin nlenfl^sla-; vSSrinsä 'nftjaämaan pnntava^väs. ten,sotamies HeCaUtun^ ka^o^^ pnnlitui ^'saalistaan noutamasff^ i Blinonttia myöxienunin hän pja-: to&l puusta pyssynsä : p ä ^ p . J P ^ ' sy lankesi^ia luötr tnilEefUär solä^ miehen oikeaan luHdtaan. Orava pelasti nalikan^-'^ !SITÄ i J A ™, immiTÄTX ]&ään Uma^tlQh viriB^dliia io^ vähäntiämillfyn. Iron tnlMnnen 4aili^ Tin lainaa ammtä^va^^ kys^os^-^; ssen^ miksi hän^ gixSL laiaaa haloin ^ ' S i ^ että haluan päästä vetoist^i^- AJATTELEVA . ' —Niin, äiti oli ennen suuresti hoQ^ liS^an^')sänl ^iJäa. [ JOB isä' o l i s^ piibleir;yÖn 'poissa kotbä*. äiti soijig^ aina-kalkkiin sairaaloilun^ ^vö? " - — sadakseenko tietää Jos^ko i ^ «»^ 'ES, vaan tehd^oeen Isälle patti katilai&sen. El PUUTTUMATTOMUUTTA FASISMIN RYNNISTAEJSSÄ SANOVAT N^KIRJAlLIJAT 3,000 LUOKKATUOMIOTA; SOOliMä BerHlttl.';.^^'|t|$l))Jii^^en vaino Lansf.SaIcläBsa'4tnie6^e' mm. sii-nä; että'B,423,li^n^|b% jolta on . .syyteit^' ^«pbliittlsis^^i&oksistä", ok, vetretfyMänslsaksälalsiin tuo-miOistntmilQ 1. 1. ^l95l—30. 4. 1956 väUsbn^^fkanä. Langetetut , tuomiot tekevät ^h^ensa* 5,348 kuukauha ~ kuritiishnonetta tai vankeutta sekä ^^0;5S^ .'Saksan-markkaa sakkoja;'/ Tämä käK ilmi/''Äeenwä'&s^ jonka demokraat^äi^eii^'Oikeuksien^ suojelun keskusneuvbsto/on tehnyt poliittisista oikeud6m; käynhelstä Länsi-Saksassa. NeuVlästo sijaibeo Ousseldorfissa ja se on luovuttanut sanotaan, että;' hyökätessään Suezin kanavalle^^Britannian hallitus teki suurimman virheenpä vuoden 1776 jälkeen. Kuten tiedetään, mr. Coldwell ei ole ainakaan vasemmistolainen. Myös tiedetään^ että en^ tisenä brittiläisenä mr. Colä-well'OA »aina ollut erittäin suopea Britanniaa kohtaan yksistään kansallisistakin "syistä. Tämä seikka näkyy siitä lau-sunncstaldn, minkä mr. Cold-well Suezin tapahtumista antoi puhuessaan viime maanaiftaina Montrealissa Canadian Clubin illallistilaisuutlessa. Mr. Cold-well ei arvostellut Suezille tehtyä hyökkäystä "sosialistien" näkökannalta. Hän ei katsonut tarpeelliseksi käsitellä tätä kysymystä edes -kansojen itse-m ä ä rä misoikeudeh ikannalta. Näiden perusseikkojen asemesta nir.Coldwell tuli kokonaan toista tietä meidän mielestämme oikeaan lopputulokseen. Hän sanoi, että Suezille:tehty hyökkäys oli traagillinen virhe siksi/ että se pani Britannian V i i m e vuosien edistyksellisen s i i r t o maapolitiikan vaaraan. Käyttäessään * v o i m a keinoja Suezilla B];itannia ja Ranska' nostattivat Aasian ja Afrikan kansojen keskuuteen pelon, että suurvallat ovat kääntymässä takaisin entiseen siirtolaispolitiikkaansa, selitti mr. ColdwelL Mr. Goldwellinniielesta Suezille tehty hyökkäys oli siis paha likatahra-^Britannialle ja Ranskalle. Tämä sellaisenaan on rajoitettu, mutta kuitenkin tosiperäinen toteamus. Sitä kannattaa harkita - erikoisesti niiden, jofcka "virraft' mukana m'ennen" ovat heittäneet tässäkin asiassa roskakoriin kaikki työvä€nliikkeen'arvot ja katsomukset. yliteenvetonsa lehdistölle, >; pafla-. menttiedustajille ja; hallitusviran-omaisille. ~ < t Viitaten luetteloon; jokaei oWI»- heskään täydellinen, keskusneuvos-to : uudistaa < esitylcsensä < armahduksen • myöntämisestä • kaikille: niille jotka on heitetty länsisaksalaisiin vankiloihin poliittisista syistä. Keskusneuvostb viittaa 'muisUosr saan myös siihen luetteloon^ jonka asianajajat tri P;osser ja tri Amman äskettäin esittivät Bonnissa pid^ti/s-sä lehtikonferenssissa. Siitä käy ilmi, että 15,000 päättyneen poliittisen oikeusjutun lisäksi on odottar massa 10,000 juttua Saksan kommunistisen puolueen kieltämisen pohjalla. Vesivoimälaitofcsia rakennetaan KiiAassa on Nyt /A^eslvoimavaroiltaan Kiina maailman riklcaimpia maita. ' siellä on alkanut laaja vesivoimalaitosten rakentaminen. Kuluvan vuoden kymmenen kuu-kaudeh aikana ori pantu käyntiin uusia hydrogeneraattoreita yhteiseltä teholtaan 116,500 kilOwattia. Huomattavasti on laajennettu Fynmanin vesivoimalaitosta, joka on suunniteltu neuvostoliittolaisten spesialistien avulla ja varustettu neuvostoliittolaisellä' koneistolla. Muille vesivoimalaitoksille tänä vuonna asennettu lisäkoneisto on rakennettu kokonaan. kiinalaisissa teollisuuslaitoksissa. Ensimmäisen viisivuotiskauden alusta lähtien on pantu käyntiin generaattoreita yhteiseltä teholtaan 424,000 kilowattia, mikä on yli 90 prosenttia ensinunäiselle viisivuotiskaudelle suunnitellusta tehokasvus-tar.'- Vfisfvuotis8uiinnitelma vesivoimalaitosten rakentamisen suhteen, tulee täytetyksi pääpiirteissään vuoden 1956 loppuun mennessä. ^ Työp^alkan lo^yu korean tasavallassa Elokuun 11 päivänä 1956 hyväksytyn Korean kansaiidemokraattisen tasavallan I^allituksen päätöksen mukaisesti mairaskuun 25 päivästä 1956.kohotettiin tasavallan työläisten." Virkailijafri," iiisintioHenja!' teknikkojen palkkoja keskimäärin 35 prosenttia. :Huonaattavammln' on, .kohotettu työntekijäin palkkoja metsä-ja vuo- TiteqlUsuuden sekä .metalliirgisen teollisuuden tuotantolaitoksissa. - Voimatailoudett kehitys SlovaJdassa Slovakia oli ennen teollisessa suhr teessä Euroopan takapajuisimpia maakuntia.: Lähivuosina sinne ra kennetaan: yhdeksän mahtavaa vesi-voimalaitostSn mikä sallii lisätä jyrkästi kaupunkien ja kylien varustamista sähkövoimalla..' Kun .vuon na 1937 sai sähköä ainoastaan 23 prosenttia Slovakian asuinpaildca-kunnista, niin vuonna 1960 tulee sähkö olemaan jokaisessa kylässä ja asumulcsessa. Tällä hetkellä Slovakia tuottaa sähkövoimaa kuusi kertaa enemmän kuin ennen sotaa: Sähkövoiman tuotannossa' asukasta kohden Slovakia ohittaa vuonna 1960 sellaiset maat kuin Ranskan, Hollannin, Italian ja Japanin. - Joukko ranskalMsia1driaiIiioi£a: on esittänyt «France Öbservateri-rissa^ nenvpsfoliittokaismekirjai- Ujoille julkilausuman^^ jossa pa-helisutaan Neuvostoliiton puuttumista Unkarin asioihin. JuUdlan-suman allekirjoittajina ovat mml Jean-Paul Sartre^ Verconrs, Koger Vailland, Jacques Prevert ja Claude Morgan. Neuvostoliittolaiset kirjailijat ovat julkaisseet "Utte-ratumaja Gasetassa** vastauksen, jonka allekirjoittajina on 35 kir^ jailijaa, mm. Mihail Sholohov, Konstantin Fedin, Leonid Leonov, Vera Panova, Valentin Katajev, Vanda Vasilevskaja ja Vera In-ber. Ranskalaiset kirjailijat tähdentävät, etteivät he hyväksy vastalause-oikeutta Unkarin asioissa suhtautumisesta niilTesilmänpalvojille, jotka pysyivät vaiti tai lausuivat hyväksymisensä silloin kun US A tukahdutti vereen Guatemalan vapau^^ den, niille jotka puhuvat "Prahan vallankaappauksesta 1948", tai niil^ ie "jotka hyvälcsyvät hyökkäyksen Sueziin Egyptin alueelle. Ranskalai-r set kirjailijat sanovat blleehsa aina Neuvostoliiton ystäviä ja katsovat oikeudekseen esittää vastalauseensa sen menettelystä Unkarissa. ' Neuvostokirjailijat ilmaisevat vastauksessaan luottavansa, ranskalais-' ten ammattitovereittensa f-ehellisyy-: teen mutta korostavat näiden katselevan asioita vain yhdeltä suunnalta; . Pitkässä vastauksessa : sanotaan mm. seuraavaa: "Unkarin kansa oli tyytymätöntä maansa tilanteeseenu^fe oli; tyjt^j mätön siitä, < että; vielä maailman kaikkien kommunististen ja: työvän-puolueiden mm. myös Unkarin, hyväksymien 20. edustajakokouksen päätösten jälkeenkään Unkarin; johtajat eivät: .osoittaneet .halua poistaa päättäväisesti, loppuun asti,., sosialistisen demokratian, < sosialistisen iaillisuuden sietämättömiä riljkö-muksia ja ' parantaa huolehtimista .työkansan tarpeista. Arvelemme, että tästä on osa mei-dän] 5Jp vastuullamme; M e i d ä n maamme koko sosialistisen rakennustyönsä kokemulcsen vuoksi veljellinen velvollisuus olisi vaatinut auttamaan oikealla ajalla, toverillisesti, ^kaikella arvovallalla'^unkari-laisia johtajia ryhtymään ratkaisevalla tavalla korjaamaan heidän tekemiään vakavia virhellä ja heidän taitamattomuutensa tai haluttomuutensa nähdessämme arvostelemaan avoimesti heidän menetfelyään. Me •tiedämnie, että maamme kyllä foimi tähän suuntaan mutta tapahtunut saa meidät pitämään tehtyjä ylityksiä riittämättöminä. ' Kun Unkarin kansa esitti johtajiin, leen kansan oikeudenmukaiset vaa--, timukset, se sai meidän maassamr me myötätunnon osaseen. Lokat kuun. 30.. päivänä neuvostohallitus antoi julkilausuman ystävyyden ja yhteistoiminnan jatkuvasta: lujittar^ misesta Neuvostoliiton ja muiden, sosialististen valtioiden välillä.-Varsovan sopimulcsen nojalla.-.Unkanin;^ sijoitetutneuvostolittolaiset joukko-osastot vedettiin' pois Budapestista heti kun sitä pyysi Imre Nagynhäl-iituSi^- joka juuri hieman pikaisemmin oli vaatimalla vaatinut neuvostojoukkoja auttamaan sitä. Te muistatte, mitä sitten tapahtui. Vastavallankumous katsoi aikansa koittaneen. Te ette todenäköisesti vielä tiedä kaikkea, mutta osastosi-asioista on varmaankin tullut teidänkin' tietoonne. Ja-kuitenkin te päätitte esittää vastalauseenne, "senkin seikan huoniioonottaen, että tähän kapinaan sekaantui vastavallankumouksellisia ainelcsia, jotka esittivät: radioteitse vetoomuksia kapinallisille". "Sekaantui . . Jospa olisikin vain "sekaantunut"! -Esi^ivät radioteitse. ..'.,: Jospa olisivatkin vain "esittäneet radioteitse"! ' Onko todellalcin kuluttava viikkoja ja kuukausia,. ennenkuin te voitte nähdä koko totuuden Unkaris-. sa raivonneesta valkoisesta terrörisr ta, ennenkuin , te, pääsette vert^le-,L' maan kaildcia tosiasioita ja kaikkia tosiasioiden' seurauksia.... M.tä eroa on unkarilaisten vasta-, väliankumoulcseliisteii ja .natsien^vä-kassa, mutta/unkarilaisten vastayal-lankumouksejlisten ei onnistunet anastaa valtaa Unkarissa. Meistä tuntuu että näinä vaikeina: päivinä te olette ottaneet todesta parjauksen, valheen ja vihamieliset uutiset, joita Ranskassa on vyörynyt maamme ystävien yli; Ja nimenomaan niinä samoina .hetkinä, V jolloin te julkaisette julkilausumanne meitä vastaan kehoittaen saattamaan totuuden voittoon; neuvostosotilaat > pelastivat oman. henkensä uhraten kymmeniä, ellei satojatuhansia henkiä fasistisen terrorin:riehunnalta. :: ; Ellei näin olisi tapahtiihut, niin te — olemme siitä varmoja — olisitte jonkin ajan kuluttua kirjoittaneet toisenlaisia julkilausumiai vastalauseita vastavallankumouksen villiä, veristä riehuntaa vastaan Unkarissa. Tahdomme kysyä teiltä, millaisen korvauksen te katsoisitte hyväksyttäväksi Unkarissa aikaisemmin tehdyistä virheistSi joiden joukossa on sellaisiakm, jotka johtuivat meidän neuvostoihmisten; vanhoista v i r l i^ tä? Me ihmisinä, jotka jo kerran^ehf nen olemme asettaneet sUluh fasi»^ mille,-joka oli siihen, mennessä el).' tinyt valloittaa jo koko EuropjaSL* uskallamme puhua tästä. SopiSto hinnaksi puuttumattomuus västav^t^^ lankumouksellisen terrorin rieljj» taan? Vai kävisikö hinnasta koU se unkarilaisten työtätekevien veri; joka on jo vuotanut ja jota fasistit olisivat vuodattaneet enemmanHn-elleivät neuvostopanssarit olisi pan^ neet sille lulkua? Eikö ole muita teitä virheidM koi-jaamiseen kuin fasististen vas^ vaHankumouksellisten vounien väi loilleenpäästäminen, voimien j o ^ vaativat kansandemokraattisen j | f/ ^estelmän likvidointia ja. uuden sot».^ pesäkkeen muodostamista Unki riin? Vetoamme teihin: muistakaa smt si 1936, muistakaa Espanjan tapali-; tiimat.-Tehän yhdyitte silloin maaa^ mankailckien rehellisten ihmisten kantaan, ettei saa olla sijaa "puutt tumattomuudellef' siellä, missä f a: sisrai harjoittelee toista maailmani' sotaa varten, missä murhataan, hiti tetään, haudataan-elävältä ihmisiä fasismin voiton himeen. Ajatelkaai^^ eikö se, mitä Unkarissa on tapahtua niit, ole seurausta taantumuksen suorlttanalasta- pitkäaikaisesta Väl^ misteliityöstä tämän~lnaan rajojen • ulkopuolella? Eikö; muistuta lUiääc^ saraan•k'etjun'renkalta se seikkaj että fasistien kiduttaessa ihmisiä'Jln-:: karissa taantumukselliset seuraavatv pefass^ yritiäen V tuhotav rHumääi-? I SijoXtitkset ikalaisltus-t! eol]isutiteen $51 milj. 'Ottawa; — British Columhian.kalastusteollisuuteen sijoitettu ; pää* oma. käsitti $51,142^800 vuonna 1955, ilmoitettiin liittovaltion tilastatoi' mistoh viikkottaisessa raportissa-^äs* kettäin! Mainittu summa oh^^ 724.000 vähemmän Isuin vuonna 1944. ^ f - Korean ja Mongolian kauppasopimiis Phjöngjangissa^. allekirjoitettiin hiljattain Korean kansandemokraattisen tasavallan ja Mongolian kansantasavallan sopimus tavaratoiini-tuksista vuodeksi 1957. Tämän sopimuksen mukaan Korean kansan* demokraattinen tasavalta tulee toimittamaan Mongolialle eräitä maataloustuotteita ja kankaita ja tulee tuomaan Mongoliasta karjatalous-tuotteita, siinä luvussa lihaa ja vuo-tia. ' . • f S M-Lainlaatijakunta kokoon •tammikuussa ' Toronto. —^ Ontarion pääministeri Frost ilmoitti keskiviikkona, että todennäköisesti maakunnan- lain^a-tijakunnan istunto alkaa tammikuun lopussa. Harvoin lainlaatijakunnan istunnot on alettu niin vuoden alussa. ^ Syksyllä suunniteltiin kutsua lainlaatijakunta ylimääräiseen istuntoon marraskuussa käsittelemään farmituotteidenmyyntiä ja muita finanssiasioita käsittelevää laini^ä däntöä, mutta ylimääräistä istuntoa ei kuitenkaan kutsuttu. Pääministeri selosU, että istudto on:alettava tavallista- aikaisemhun käsittelemään näitä asioita ja suo* rittamaan tavallisen työnsä, joka on vuosi vuodelta lisääntynyt. PÄIVÄN PÄKINÄ Kuinka epäitsekkäiksi voimme fulia? Itsekäs ja omahyväinen ihminen ei .ole erikoisemmin pidetty henkilö seurapiirissä Usein myös sattuu, että itsekkyys ja omahyväisyys estää ylcsilön kehittymästä —•: sillä mitä kaimattaa esim. lukea ja. kuunnella muita 'silloin jos "ite Uetää kaikki". , Mutta kukaan meistä ei: ole aivan kokonaan itsekkyydestä, vapautunut^ Jokapäiväisessä elämässä havaitsemme tosin, että joku "värjäri" on toista^. itsekkäämpi, mutta heittäköön hän ensimmäisen kiveh, joka on kokonaan synnitön, kuten siinä Isossa kirjassa sanotaan. .^Ottakaamme vaikkapa kuolemantapaus.' Kun esim. mieheltä kuolee vaimol niin hän sure6 elämänkump-; paniaan ja sanoo: "H^n oli niin* hy: vä; aviopuoliso ja äiti". ^.Jilutta jos kuolee jokn^ventovieras nainen, joka on kohdallaan yhtä hyvä aviovaimo ja äiti, niin se ei tätä miestä liikuta sen enempää mitä ihmiskohtalot yleensä vastuunalaisiin ihmisiin vaikuttavat , Muita esimerkkejä voitaisiin esittää loputtomasti: nainen suree miestään siksi kim "hän oli niin hyvä ininuUe".^; Mies ja vaimo surevat tapaturmassa kuollutta poikaansa siksi kun "hän oli esikoinen** tai "ainoa" lapsemme. Kaikissa tällaisissa tapauksissa — vaikka vilpitön surumme tai ilomme: kohdistuu pinnallisesti katsoen toisten ihmisten huonoon tai hyvään "onneen", pohjimmaisena piilee kuitenkin vississä määrässä oma syntinen itsekkyytemme: "Jos poikani ei olisi kuollut, hänestä olisin varmaan saanut turvaa vanhuudenpäiviksi-ni". Jos kuolee joku tuntematon, mutta kaikin puoliuv yhtä hyvä poika, se ei tällaista surua aiheuta, sillä hänestä ei ole "minulle" mitään hyötyä. ; Tarkoituksemme ei nyt ole tätä inhimillistä itsekkyyttä moittia eikä kiittää, vaan korostaa sen avulla "itsekkyyden-* ja "epäitsekkyyden" to^ dellista merkitystä. Ottakaamme Canadan rautatieläisten lakko. Tätä kirjoittaessa toivomme, että lakko saataisiin mahdollisimman pian sovituksi — työ- Iäisiä tyydyttävällä tavalla. MuttJ^tällaista koko maata ja kansaa palvelevaa ratkaisua Odotellessa meidän huomiomme kiintyy CPRrn sydänjuuria hellyttävään ja. todella ainutlaatuiseen "epäitsekkyyteen". Maanantaisten uutistietojen mukaan mainittu: rautatieyhtiö on julistanut presidenttinsä (N. RI- Crump) suun kautta, että veturinlämmitta^ jäin ^ i o "on nostanut omat itsekkäät etupyyteensä Canadan etujen yläpuolelle". Toisin sanoen CPR^yrittää tuikuta taa sellaista ajatusta,, että jos veturinlämmittäjät olisivat yhtä"epä^ itsekkäitä" kuin yhtiökin^ niin mitään lakkoa ei olisi tullut. Mutta' kun veturinlämmittäjäin ,unio esitti, että tekniikan edistymi- ''sen vuoksi ei saa työläisiä .(tässä tapauksessa lämmittäjiä) heittää yhteiskunnalliseen roskakasa; niin tämä : "epäitsekkyyden" perikuva, CPR, kieltäytyi hyväksymästä veturien lämmittäjien vaatimuksia ja pakotti kaikki työläisensä lakkotaiste-luun. Kysymys ei siis ole niinkään paljon ^"epäitsekkyydestä" v^aan siitäi kenen puolesta olemme "epäitsekkäitä". Omaksummeko se!i'kahnan, että suurten rautatieyhtiöiden tulee saada automoinnista kaiken'Ifyödyn upporikkaille osakkeenomistajilleen vai katsommeko, että työlläisillc^; kin kuuluu osa tekniikan eä^istykses-' tä. On tietenkin totta, etfä-lUöiihon-kappaleet -r- pääasiassa hevoset; aasit kamelit, ovat saaheet jo suurin piirtem -jättää paikkanisä koneille.; Moni polle on myyty ennenaikaisesti makkaratehtaalle sen vuoksi kun on hevosten asemesta ryhdytty käyttämään moottoriajoneuvoja s e k ä maanteillä ettäjnetsä- ja peltotöissä. Mutta^ työmies ja -nainen ei halua seurata pollen jälkiä. Työläiset katsovat; että ihmisinä ja kaiken rikkauden todellisina luojina, heille kuuluu osa automoinninkin tuloksista. C P R : n "epäitsekkyydestä" puheen ollen sietää palauttaa mieleemme, tämä: Pohjois-Amerikan rautatieyhtiöt M:- m.- esittivät vuoden 1;956: työehtosopi-n<& ksista neuvoteltaessa vaatimuksen, että diesel-vetureista on; poistettava lämmittäjät. Nämä ybUot selittivät; että diesel-vetureissa ei varsinaista lämmittäjää tarvita — että vaihdemiehet (ratapihoilla) ja jarrumiehet (matkalla) voivaf Isub^ rittaa sen työn, mikä.on nyt dieselveturien lämmittäjien te^tävänäi Seuraukseksi'tulisi, että työläisiltä ^ loppuisi veturienlämmittäjä-työ ja '^^ palkkatulot siitä.' Yhtiö puolestaan -"li : pistäisi:; ehemmiän^: voittoa- vaihde^ ja jarrumiesten nahasta -r— ja 'saisi automoinnista tuleyan taloudellisen hyödyn k o fc o n a an jihayille osakkeenomistajille. ' Mainittakoon vielä, että Canadan toinen suuri : rautatieyhtiöj (CNR) ja noin 140 muuta rautatieyhtiötä Yhdysvalloissa luopui siitä vaatimuksesta,-, että dieselveturien ISni^ mittäjat on erotettaya. CPR on yksinään pitänyt kiinni tästä vaatimuksesta .ja tuloksena on, että aipoas- 4aan CPR:h työläiset ovat nyt lakko-taistelussa. ' Mutta sUtL CPR syyttää länunitta-jiään "itsekkäiksi"! Meillä on siis syytä kysyä CPR:ltä; että kmnka "epäitsekkääksi voidaan tulla?" Ja siunatuksi lopuksi: Me olemuie huomanneet^ että ne Suuren: Rahan lehdet;rjotka kaikkein kovimmin' in-toiUvat Unkarin lakkc^en';jatkanu sen puolesta* ovat suhtautimeet kalkkeili kylmimmin ja vastabakoi-semmin'~ CPR-.n työläisten lakkoon. Mutta tämä' on asia erikseen, sillä siihen-^ liittyy kysymys Suuren Rahan lehtien "puolueettomuudesta" ja "objektuvisundesta". , Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 10, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-01-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570110 |
Description
Title | 1957-01-10-02 |
OCR text |
^ ^ ^ ^
-^otstalna, fanmuk. 10 p . - Thursday, Jan. 10,1957
mm.
" ^ B ^ V o r . 1917. Aatborized
-iM^eeond-.ciMBikuaiilfy tbe Po«t
^IBtaJBt;JVL.^8n<Ömry, Ont« Canada.
TieIeptoone8:;JBa8, Office OS; 4-406*:
t^SOktL EtfiiorW,£kf|iäd. MafliDg
Bddreas: Box 69, Sodbuiy, Ontario.
AdverUtiag; xates tiiion d^Ucation>
Aatborized- nranslation free of cliarBe.
TILAU8BINNAT:
rranaitana: 2 v i . 7JOO 6 Idc S.TS'
3 Idc 225
Vtids^vaHi^;^ 1 vk. 8J00 6 Uc C30
?uoniei»a: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4,75
mmm
1^ ...
5fc
19X7^T^ Juhlavuosi — 40. vuosikeir9t.a5 7
^ ^ . J N G E I I ^ ^ hölisseet «nhäiystasöon
' yjgaflcki puhuvat ilmoista/ mutta kukaan cd tee mitään
iii
r
. niiden'{5uhteeH'V sanoi aikanaan kuuluisa amerikkalainen hu-inöristr
Mark Twain.; / ;
Samoin'-Voidaan ^noa nyt, että "kaikki puhuvat hinto-
^jen jatkuvasta noususia, mutta hallitus ei tee mitään sen
^ jBtrhteen»V ' ^ . ' , - ' . . '
,;'-/'Kiiluttajat ja varsinkin perheenemännät tietävät sanomattakin,
cftfa syk^n kiilufessa on kohotettu leivän ja maidon
Mittaa. Samoin pn kohotettu sianlihan, Jcannutettujen hed?l-im(
m'Ja ^bsvil^en s ja hillojen hintaa. Kaiken
b^t^nä]^! jöl^dcista vä
n^t niutta näistäJhintojen 'korotuksista eivät" ole ainakaan
^m^rit hj^Ötyneet^^Hintojen koSrqtuksista saadut varat ovat
^mehi||£»t ^'It:bhnairi''kukkarobn" suomalaisen työväenJaulun
^^^jai^^ eli liiaie, jotka "lypsävät" sekä ku-iu^
jla että fäcmareita, kuten tämän kirjoituksen loppu-
^ otsassa on, tarkoitus todistaa. ^
J'Mutta hinnankbrotukset' eivät rajoitti- yllämainittuihin
täv4tbihin-'"Miös^cn ja naisten jalkineiden sekä vissien vaat-täfdeiidiltiliatovät;
költohne kohdalta dn hinta- '
iiäielssi, kohbhnut marraskuun ai!kana 108.4 pisteestä 108.6
. Kivihiilen, 'huonekalujen, pesuaineiden ja suutarien tar-
'Viileiden ja eräittenjtttuidenkinVarain hinnat ovat'kohon-
;2ieet^7 .^Tuloksena on iSb/että .eHi^ustannusindeksinune on
„^nöU£u^ut'e^nat}rätasooi^ Liittovaltion virallisen tilastotoimis-
> fön (Bur^U of Stätisiics^^ julkaisemlentie^ojen n>ufcaan Cä^
' ^'T^anr ^elihikustanniusindeksi nousi näiden hinnankorotusten
j^1;((id$ta~mai!Taskuun aikana uuteen ennätystasoon. Marras-
.toiunlo]^!^^ oli elinkustannusindeksi 120.4 eli .1 pistSttä kor-f^
keamplvl^ ja 3.5 pistettä korkeampi kuin
^Tm&i sitten mar^ indeksi oli 116.9.
"**"''sKttten tiedetään, Canadan hintaindeksin perustana,on
iSiocusdemlMfl W
t ^;^tflrtäkuussa elinkUstaniiusindeksimmeTiöusi ennätyskorkeu-
" j^.^^ «^teeh, eli 119.1 pfetees^n. Elokuussa indeksi laski .1 pisteellä
li ^mul^äLSen jMUceefi on tapahtunut kolmena peräkkäisenä kuu-l
\ ' "kautena elinkustannusindeksin noiisua ja tämä inflatoorinen
*'uWta'tiimtuu4äelicen jatkuvan.
Kuka sitten hyötyy tästä jatkuvasta hintojen noususta*. ^
mm
mm
Iiii!::
mm
« S
teili
iBillii
lÄV.4i>.-.vi
mmm
|ero|<^ka^;väJlennetty,'niin siitä huolimatta tällä avustusra-j
«h^i|{$'^voidaan'0staa yhäwVahen^ jatkuvien hinnankoro-
»tusten takia^ Ja pikkusäästöt kuihtuvat kuin pyy maailman-
^It^unkedeUa. 'Ikänsä "vanhuudenpäivien varalle" säästäneet
^ihmi^et s4avat n3rtsurukseen todeta, että heidän säästöistään
<|| Viedään yhä suureneva osa niille, jotka eivät kynnä eivätkä
^kylvä,-mutta kuorivat kuitenkin kerman kansaUistulojenime
;Späaltai ^ *.
t ' Vaildca tilastotiedot eivät annakaan yleisemmin pidettyä
»nienevat'työtätekevien, eläkeläisten ja muiden pikkuihmis-
•^ten'vmfat. "'Kuluneen vuoden kolmen ensimmäisen vuosinel-
4'jänneksen aikana'Canadan yhtiöt saivat voitokseen 2,458 mil-
Joonaa dollaria — ^li 17 ^krosenttia enemmän kuin vaS'taavana
^aikaiiä edellisenä vuonna.^ Verojen jnaksun jälkeen näiden
^ yijitiöi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-01-10-02