Vapaus, December 25, 1952

              'm
i
4
*
«
S*
•
S l ^ Z Tojstaina, joulukuun 25 p, — ^ujrsdsy, Dee. 25, S952
T€ileptiones: fiuäsms dUce 4>^{l
m esconä dass n ^ l l by tS» Post
Office D^^axtmest, OUam, Fub-liiSied
thxice ' xge^y: irvtti^ys
Ifotmäasa a s d Satuzdays S>7 Vssssas
FSbUsbis? Campsaiy L t d , a t 1(^102
E2m 6 t . W^ 6tuUnu7, O n t , CamOa.
Translation free of cSian^.
Canadaxs^; 1 vIL 7JP!> 6 I d t 9.'95
Sunncssa 1 8^ G ltk. 4.75
t
"VnUSiea oikutta sen kun yhdysvaltalaiset ampuivat konekivää*
rcHIä 84 a^mnta sotavankia, liengettomäksi ja baavoittivat toista-
I - sataa muute korealaista ja^ kiinalaista sotavankia, k.o. vankileiri»
f' ' Villikon, i^c^uutuantti Ceorge F. Millerin kerrotaan sanoneen:
, J ' ^^Mina ikään, että. jos-en antanut niitä (ampumis>)määräyksia; mi-
. flulta olisi karannut toinen puoli vangeistani."
<^ ^ Toisin sanoen yhdysvaltalainen sotavankileirin päallikltö sanoo,
[' ' ^ ettälilmen täytyi ampua kuoliaaksi näin suuren määrän sotavankeja,
l - jotka yrittivät kesken kaiken lähteä kotiinsa, vaikka presidentti Tru-l
'' ^ nian ja presid^iksi valittu kenraali Eisenhower ja heidän propagan-
1'' ^^äi^nsi» ovat meille selittäneet, etteiyät he voi lopettaa Korean veri­in
% jVlkluäsefi vuoksi iLun he eivät halua tehdä''väkivaltaa'sotavangein^^
{ P ^ / j p ^ e i v ^ mitenkään halua mennä taluiisin kotiinsa!
f:\ ; ' 'Selvästikin tässä on suuri ristiriita sanojen ja tekojen välillä.
/ ^ , ristiriita on niin suuri ja ilmeinen ettei edes Yhdysvaltam halli-
>,-' 4 f^viU^ise^ piUin mukaan suoritetut Y K : n äänestykset voi sitä toiseksi
l ..f^pmtatuä. Juuri sotavankien julma kohtelu, mihin yhdysvaltalaiset
t . f ovat syyllistyneet, on todistuksena siitä, että sotavankien vaihtamis-f
9 &>^>xays,oit tc^leUisuudessiai jräin veruke, jonka'avulla yritetään pit*
' . * kittää j a laajentaa Korean sotaa.
!J . {i.jfYhdysvaitalaisten julmuudet aseettomia sotavankeja kohtaan on
J J^^vZQ^uMut k£|utta maailman tunnetuksi.' Tässä «n joitakin esunerkkejä
J's|it^) Canadan hallitus veti poisrsotavanklen vahtipalvelukseen ko-
, «ViJflcnn^Äi y^najdftlaiset sotilaat^ ja se toimenpide sai canadalaisten'
^ <J^rlSsatt- ja innokkaan hyväksymisen. ^
l/^T^. y^^^V^^^ sotavankien joukkomittaipen ampuminen tu3i
f' t ^ tj^oksi, ififrit^pian työväenpjuolueen parlamentin jäsenet tuomitsivat
^4. sen jai^aativat, että brittiläiset sotilaaton Britannian mäinc«npelas* \
't st|ix^isel^i \edeti^^ pois sellaisilta aluehta, mis^ tällaista julmuutta
; X tsaait^a tapahtia: aierkillepantavaa on, että vaikka Churchillui toiy-
, , haUitus yritU puolustella yhdysvaltalaisten hirveitä tekoja, niin sekin
lsuostäi i^fleisen 'mielipiteeh painostuksesta Washingtonista- pyytkään
i\ *j :;^k^3^kohtaistä^i»eIostustas^
' '-i ,y 'Siunaan'aikaan ^'unviiine^
Ie <SJtety£sä Currien »portissa tehty­j
en paljastusten johdosta taX WInnI-
^ o r tH Oentren eäustdjana ala^
buonsfisa oleva Staaleir KnorcTles
Oaaphinlsta, M a n l t o b a : ^ seuraavan
fäbkösanomao. jonka oli allekirjoit­tanut
r P i b t o ":
Käsitän hevosten Iselpaavan ivt
»f^j^tnppntftai^ft paJkalle Panadan a r ­meijassa.
Paikallisten icaakl£ejvi>uo^
lesta, jotka kuuluvat E-Iuokkaan ja
ovat aktiiviseen palvelukseen kelVot-t<
miia, vetoan teihin isaadaksemme
vänhuudeneläkkeen. d k a a hyvä ja
kiinAtikää sUIä joulu On jo nurkan
takana. Valbtoehtona esitämme b a r -
kittavoLui 'cenaattiin nimittämistä.
SoskarautatitOEifikot ilmoitetaan i r -
roitetuutsl j a myydyn romua armei­j
a n toimesta, olkaa n i i n byvä j a l ä ­hettäkää
shekit ilnuipostissa.r^ P i n -
)¥VAä T U S A V T TA
Yrittäessään^ ammattikalastajain
3dessä puolustella hallituksen kurjaa
Iaise( qvat tass ampuheet 84-aseetonta sotavankia, saaiiin inyös tietää,
naisen'Ristin'kansainvälinen" l^omitea lähetti jo toukokuun 12 phäj
}^ vkcnmli <Mart Oarkille, kirjeen, [missä tuomittiin Kojen saarella ta-j
-^1 :;4>ahturieet sotavankien tai^a^iset "v. 1049 Geneyassa tehdyn .sopi-t
;]''mu^^eni2jn'ariiklan Samassa kirjeessä ^Uöafsen
I / f j^tin .kaiisaiih^alinen koipite^^^ Yhdysvaltain ylipäällystön
^ ,1 inyos siitä ku» sotavangeilta on kiettetty sekä ruoka että vesi.
7 '.Korealaiset Ja kiinalaiset öVaif syy
• :r l i l ä ö j a ' Ä t ä 3al«^uu^ista. lie.ovat sdUtäneet^-että. yhdysvalta-
^*, I^ten to|tnfisäkWelo^io^ aikana v. 1951 tapettu täi haavoi-l
ipXt^t>9^^]mi^ix^-^(P^ nudiet ovat tosin väittäneet; että|
K 1^ näin paljoa ei sotavankeja ole ammuttu, mutta Punaisen >Ristin kan-;-
^ ^l*' sainviainen kiDjOiitea tiedoitti marraskuun 29 pnä, etlä yhdysvaltalais-l
, • i, tenk£teis^'<^lj^ista sotavangeista.Huoli Koreaiisodan alkamispäivästä 1
' ' <, vuoden if951 bppUtin mennes^ |3,3J4 miestä., ^ ' 3
/ J - - Tbnintossar ihMCäty^ Sfar<^We^ tiedoitti niarraskuun 22 pnal
\] >1<952 $(ntacttia^46;^jbällk^^ valtiosihteeri SäIWyn Lloydin toden-
I * nÄBnpettäsötäv^ikeja^oö saatu kidfu^malla antamaan lausunnon,
j r ! f ' etlehrkf tie halua lähteä takaisin kotiin. Mainitussa artikkelissa ker-
Kuor
kbmmunistiviastais-i
' p^li OQ täydellisesti > paljastunut/ Heidän \^tystelynsä sotavankien
^"^fkohtalosta dri-petosta ja vilppiä, joiika varjossa yritetään jat|uia ja
1^' pitkittää;sötaa^ jniiikä lopettamista valtavan suuri enemmistö ame-i
" ' Srikkaiaisistakm, muista puhumattakaan, odottaa ja toivoo:
T^ma korx^taa entistä.jenemmän sitä, että Korean sota pitäisf
f N vilxytteiemättä Jopettaä, koska ^välirauhan ehtojen kaikista muista
• !^pli^ta «Qjot sotivien'puolien kesken, s^
;väihtamisesta voidaan hyvin Järjestää*^^ suoritettavien neu­vottelujen
yhteydessä ja tämä sitäkin suuremmalla syyllä, nyt kun
lä^SentagonUis^rt^^ paljastuneet täs^ vielä'ill^tai^
alaisessa asiassa. < ' ,
i r : : : Korean sola voidaan vielä tänä vupnna lopettaa, jos Yhdys- •
«valtain balHtus .^siihen suostuu ja juuri jKorean sodan lopettamista
Yhdysvalloilta odotetaan. > - .
-1
imi
Kuteu on lehtemme uutisosastolla kenrottu^ Yhdys
n^djk&iMn :1^^
'henkilöitymä^ professori Ovvnen' Lattunorc on nyt vedetty "väärien;
' / ji ^'^^jatusten'* vuoksi SMcCarranin noitajähtikomitean piUui mukaan;
' J '/tanskaa "oikeuden" kuulusteltavaksi.
t ^t ' j^ikä tässä kaikki. Pahamaineinen senaattori Karl «Mundt ehätti v
I ^ jb jidistanmn, että iLattimoren oikeuskuulustelusta pitää muodostuai
* uusi p6rrW Waajahdin <^d^ laajentamiseksi.
' y ^ ' <TäUainW on* fasisinin'kehityksen laki. Epsin aloitettiin noita-
- jaha ^ d y s v ^ i n kommunisteja vastaan. Konununistit julistettiin ^
"=^^^f!wlfUori^att^
äiallisiksiin^ni^ttureiksi.^/^^^^^
•jettiin ohysterisenp
,Kpiltin mukaan'tanssmeiden oikeusistumten eteen ja tuomittiin vuosi-,
[ 1 ..kausiksi vankilaan. Alger Hiss, Julius ja Edith Rosenberg joutuivat'
l > , floitaj^dui uhreiksi. Ja nyt professori Lattimore, liberalismin näky-
' " . ». vin bahmo nykypäivien Yhdysvalloissa, raahataan samaan noitajahti-
' I kuulusteluun, missä esiintyy todistajana ammattitodistaja Louis Bu-
* ' ? 'demt, jokaon jösaanut tuhansia dollareita "todistajapalkkiota", kuten
Juudas.^Iskariotaikoinaail sai kolmekymmentä hopearahaa:
^Tässäkin tapauksessa oh jälleen todettu[ että jos yksi
1
ulkopolitiikkaa, mikä on riistänyt C a - :
nadan «kalatuotteiden markkinat Ja
r uhkaa vakavasti ^ l a s t a j a i n elininah-dollisnuksia,
kalastusasiain ministeri
fTames^^imdair^ esitti rTiMilL TBfBS-Hf
kertoman mukaan seuraavan sy­vällisen
«viisauden:
'^Pääpiirteissään" - jsanoi^ Sinclair.
;;kaiastajat saavat kialansa 'samalla
tavalla JEoin .naiset m t ä v ä t miehiä
pnä juIMsmtteen saatetussa E a n -
»Invälisen Ponaben fiistln koml-osastcs&
a ollut annettu ruokaa ja vet-
POXGASnk StVBUVASBESA •
<eao mportiasa, l o k a penjstuofii-jAaiBflJTniN KOUBSMVUiiBSlLiA
- v<m^
tet«ta,;45ttä r5K:n
zäyksen ehkäistä Pbsgsmhx'4i^hin
4 ^ v a n s^
esen^''i^psi^^
rpitulaen^ yaxtiiat, avaavat ;;;f«lKJ
aluksi inet^sts^sklvääfeillä^ isitteD ta-:
yänisila .kivääreillä j a lopuksi kone-kiväajreillä^.
Jänoi Idbrin konientaja
^ .«ydti^, paulalla Ja väjymismene-telmällä
. . . epäonnistumisen sattu­essa.
kalastajat» kuten nalse&m,.ovat
a i n a " valmifaia parantomaan tai
muuttamaan väl|qeitään j a yrittä-piään
uudelleen . . . kaikki mitä hän
tarvitsee oos joko; uusi syötti t a i uusi
uistin.^ Naisten kohdalta on uusi
hattu, uusi leninki tai uusi hiuslaite
kalliimpi* mutta vielä mahdollinen.
AimnättikalastaJUle tällainen muutos
on k u i t e n k i n b y v l n kallis." ' ^
tVtiATtEUiSEStlllA
" Y K tiedoitti «viime kuussa häm-pa^
:'l}'ettvo8tomto' luettuna,
Myttää sitten vuoden 1938 lisäänty­neeni
kym^enlfirtelseksi* samaan'ai-;^
kään-l^uinliänäi-Eufoopan kauppa on
lisääntynyt; ainoastaan 38.9 prosen­tilla;'*
— Thne. JoUluk.^ 15 pnä.
' Ottava.'— Viime vuoden kesäkuus­sa^
toimitetun yleiSen väenlaskuntie-äbtvosoittavat
Canadan suomalaisten
Ittkiimääraix lisääntyneen vv. 1941 ja
IS&i .välisenä aikana 2,082 hengellä
^siflä ,vuoden^i94iväenlaSkn8Sä todet-;:
'ilihrmeassa- olleen 41,683- suomalais­t
a J^.. viime vuoden VäenlaslEUssa
43,7^- henkeä.
Vuoden 1931 väenlaSkussa todet­t
i i n CftnadassaoUeen:^43.885suoma-laista
asukasta, mikä oli suurin s i i ­hen
mennessä' todettu tämän: maan
suomalaisten asukkaiden: lukumäärä.
Viime vuonna oU siten Canadassa vier­iä
140 suomalaisten* vähemmän Intin
;20\vuotta takaperin/v^aikesta huoli-omatta
^arvellaan tässä-maassa 'Olevan
nyb-^nemmän suomalaisia kuin kosr
''{'«^aii ennen silla vuoden aikana i l ­moitettiinmaahan
saapuneen. Suo-
^mesta kallckiaan "4430 siirtolaista,
joista suurin osacsaapui kesäkö alus­sa
^toimitetun ..väexdaskun^^^J
Suomesta Caoadaan siirtyminen on
'jatkunut myös tämän vuoden aika­na^
vaikkakin vähemmässä määrin
kuin vuonna 1951. Kaiken lisäksi on:
satamäärin' äskeisiä siirtolaisia pa-
. lannut Suomeen lyhyen oleskelun Jäl­keen
täsi^ maasa.
Viime vuoden väenlaskussa todet­t
i i n maassa ollen suomalaisia; maa-
Ktjxinittain seuraavat .määrät:
Ontario 29M
Ö. C 6.790
^ Alberta 2,958
Saskatchewan . . . . . : . . . . ; . . . 1,805
Quebec 1,600
^ Manitoba 821
Nova Scotia 159
New Brunsvvick 149.
Ttdcon 50
Northwest^ Terr 48
NewfoundIaAd 31
Prince Edward. Js'd 7
Yhteensä 43,745
me looliokonssa Coiml£ettidbtn
.. totfefmuksHnj gjyytetään "IflttttiOT;
iilaiailQbtoa"; vuoden 19$? C e n e v d n
^ sopfmoksen iQgfMtaamlfiestat^ Joka
o n fapabtnnnt vankien ampnmi-;
sen : Ja fanonon luthtelnn mno^cs^^
«a.
Yhdysvaltani Geneven-iääkonsulilr
le toukok. 12 pnä 1952 Jätetyssä P n -
-«aisen R i s t i n muistiossa, joka nyt on
julkaistu, sanotaan, että K o j e n isaa-;
ren levottomuuksissa maalis*. j a hub-i
tikuussa sotavankeja kuoli Jauhaa»
voittut vartijoiden klvääritulesta.,
Tokiossa toimivan Punaisen R i s t in
edustajan kenraali xaarkUle lähet-'
tämässä kb-Jeessä syytetään Y K : ta
lisakslvOeneven-: sopimusten luok-^
karmisesta (Sotavankien^ pahoinpiter
lyllä. Punaisen R i s t i n edustajat; Jotr
ka beiädlSkobtaisesti kävivät erääs­sä
leirissä Pusanissa,]kirjoittivaty et­tä
vangeille ei kolmessa sairaala-
.everstiluutnanttizuner 16'pää pide­tyssä
tiedoitusälaisnudessa, 14 pnä
kapinayrityksestä, jossa 84: siviilivan-k
i a sai surmansa-ja 127 haävoittuL
fiOTJBIK.AMKfHKKÄT.AISTEN.
SVOSITTASIA VE8lt<ÖSX.Y -
m o s k o v o i ^ S a n o m a l e h t i -»Pravda"
käiätteli Jouluk. 17 pnä lääkb-jbituk-:
sessaan. jonka otsikkona on . " A m e ­rikkalaisten
valloittajien nosi h i r ­mutyö
.Koreassa" Joulukuun 14. päi­vän
tapahtumia Pongaminxsotavan-
.kileirissä:;>Kuten'tunnettua i surma­sivat
amerikkalaiset ^vartijat-tuon^
päivänä saareUa 84 korealaista ja
kiinalaista sotavankia j a haavoitti­vat
127. "PJravdä-toteaa tämän t o i ­menpiteen
tarkoituksena olevan. I n i -
tenaikaisen^iiehkinv verilöylyjen^ pe-loitella
vankeja' Ja pakottaa beidät
isänmaansa kavaltamisen tiieUe.', T a ­pettujen
sotavankien lumimäärä on,
suurin tämär«vuotisista.
Saadut tiedot eivät'ole täydellisiä;
mutta jo nyt. voidaan päätellä P o n -
gamin' saaren '-niqien - muodostavan'
sellaisen: uuden , yfejsnimen Kojeh
saaren nimen rinnalie;-jolla voidaan
luonnehtia > amerikkalaisten ibmispe-;
tojen Icäytöstä^'. Prainlä huomauttaa
edelleen; että^nUten 'raivoisasti ^ame-jTilckataiset
maahantunkeutujat sitten
purkavatkarä^ klukkuaan karsimansa,
sotilaallisen ^ p p i o n Johdosta, ei sillä
Storesssa?' osakei^llmikatsastaja JL
T.-Mnier sanoo asissta^aSBsadne.JÖf
Wall St.-lebde3sä jpubi^jon 15 pnä:
' ^ O n valkeaa. Joa j^atvagBaabr-'
dotonta näbda, bnlnka eeUaSneä
«voida murtaa korealaisten £5äninaan-:
ystävien 'taistelubenkeä. Kuolemaa
(halveksuen- tatetetevat sotavangitkin
kOtiuttamisei)S3' Ja Korean kysymyk-;
sen oikeudebmukaisen ratkaisun puo­lesta.
muutos koin sodan' b^ t l a m i n en
ToilaisUa soveUnftaa käytäntöön,
j u u r i eäbän t ä r k i n vpodenal-baaa."
Busmess Wcek-lehtl kbrjoitti mar*
raslniun 29 pnä: ^ '
«Ammunnan lopettamfneor t n l ld
tekemääii Uike-eiämän alaspäin
luisumisen selväksi. .Amnuinnan
lopettamlsytUysten' rankeambien'
tidee vaikntfaiuaaj» .päbivastoin
virkistärästf."
: Suurbisnes -haluaa sotaa - voidak-'
secn.tdidä.Uhavia voittoja Ja'^ln3i
sen edustajat TTKrssakin tekevät
kaikkensa ammunnan^ lopettamisen
ehkäisemiseksi Koreassa..
Pieni mJcs «anoi »vJntolassa fesa
miebeUe, Joäa oli ottanut hänen S
toiisa: ...
- Pelkään teidän ottaneen vnm
paikkani. -
, — S I kannata pelätä. Jos ette
,yritä ottaa paikkaamme -takaisia.*
- — , . , * » • [
J5E VASTA.QU HAVSSiU ;
Setä: — PÄku Mauno, saat latsaa.
taa sedän-seläsEä.. Eikö se olekin oi.
kein bauskaa?,
m u n o : Ontban seUn. iSfiati
eilen sabi ratsastaa oikean aaän &
Iässä Ja se vasta oU hauskaa.
- IHME
•Vanhaäiko naiöienkilö mtkusa
&atolIs'esta) Irlannista Englanöia
^ n e n matkialaukussäan oli mnLpjiii
lo.Jonka hän väitti sisältävän i^hää
vettä! TtilUmiqs kuitenkin totesi, eu
tä- pullossa o l i vhlskyä.
^ Hyvänen' akaJ-huudabti nainea
On t^.a3itunufei3ime!
Tullimies ei-sentään uskonut gji
meeseen.
i
i ' tehdään lainsuojattomaksi, silloin tulee koko kansakunnan oikeudet [
' " ^ -uhätulssi., '^Kommunismivastainen» noita jahti kehittyy yleiseksi ^ i - •
j j -«pk» .sosialisteja, liberaaleja ja kaikkia niitä vastaan, jotka rohkene-
,-{^ä?n7|t-pudldl3 Sahallakaan arvostella hallituksen mielettömyyksiä. ^ ^
;'ir",';*"^*Lattimortn tapaus on uusi varoitus Canadan kansalle Bill O-
; mnttUa timnettav^n lakitekeleeh epädemokraattisten kohtien suhteen,
s /jotka.C^i^^ddssa-aloittaisivat samanlaisen noitajahdin mikä on nyt
'.^ > ».* UtSysväBaisäa. käymiissä ja uhkaa' jo kommunistien ja muiden työ-
;*r^«äemiäeäläi l i s ^ sellaisia liberaalejakin kuin pAf.'Lattimorea.
li^^^Ilaiuen onnettotiiuus ei saisi Canadaa kohdata'ja siksi canadalais-
Jugoslaviassa hajoi-tetaan
JcoU^tiivit
Beigra&^ Jugoslavian titol^^^
haUitus,' Joka pyrkii uskolllsesfl to­teuttamaan
kaikki .yhdysvaltalaisten
sotUasJOhtaJain määräykset, on nyt
ryhtynyt hajoitamaan sodan Jälbicn
muodostettuja koIlektUvitUoJa. v V i i ­meksi
on määrätty noin tuhannen
kollektlivitilaa jaettavaksi yksityis­tiloiksi.
Se merkitsee sitä.' että en-,
tiset suurtilalliset siaavat suurimman
osan maasta haltuunsa j a suurin osa
koUektiivIsteista jää i l m a n ^ a a t a . i
Toimenpiteen syyksi Umoitaa T i ­ton
hallitus sen, että tUat "eivät
ole tuottaneet tarpeeksi". Jugosla­viassa
sanotaan vielä olevan/ noin
{ 5,000 koUektUvitUaa. ^
<S i..
Ja Yhdysvaltahi suurlähettilään
kanssa käymänsä improvlBpidun
keskustelun, kahden miltei ^ v a s ^ -
kaisen Julistuissensa väiiailäna^^on
oVcia92oäsadek taitavasti pubalfeUut
henkeä "Iranto kriilshi" ajankohtai­suuteen,
t
Vihdoin hän pataoi yhtä nappiaau;
J a ; heti ilmestyi Teheraniin Doktpr
Hjalmar Schacht, Josta kohtalon^ro-nia
on tehnyt "imperialistisesta vbol-houksesta
vapautuneiden":arabialaisr
ten j a aasialaisten -maiden H o ^ e u -
<vonantajan. S-'tten Mossadek: .painoi
toista nappiaan. Ja heti mursl^ar-voitukselllhen
Alton Jones; .American
Citles Service O i l <;o;n Johtaja.-bll-jaisuuden
sbietit Ja alkoi hyväntah­toisesti
laverrella:pitkun>Persian-flles-:
kelunsa tarkoituksista j a tuloksisto^
^itä ennen Mossadek.oU lähettänyt
Bonniin Saksaan apulaisensav A ^ k r
k i n / Joka oU ottanut koskettaen
Länsi-Saksan altteimpibi liilcmi|es
piireihin palatakseen torvien S 9 ^ '
s a j s lippujen liehuessa takaisin
k l - i t ^ n „ . , . , ,x.i.,^ 1
Varmaan nämä poliittiset .tolmeb-j
piteet näyttävät sopivammilta' k|nJ
samvälisen ajfmkohtaisuuden hetficK
listen repeämien parsimiseen ^.kuin:
Englannin kanssa syntyneen r i s t i r i i ­dan
ratkaisemisen edistämiseen Jas-'
kelellakaan. «Mutta Mossadek ori
voittanut ilmeisesti etuja, m ^ U - a r -
vlolimne niitä pieJcmnrinoptimfeÖka
johtopäätöksiä. Joita 'hänen kiiSu-mansa
vieraat ovat tehneet.
Nämä Johtopäätökset toteavat/tb-l
dellakin, että I> Iranin rahalla'on
riittävä kate, jotta Iranin haHlftis
voi panna setelipainon pyörbnään ja
lähteä kohtu^illisen inflation tielle,
j a että 2) ^merikkalateet öljy-yhtifJt
odottavat vata merkkiä ostaabJeen
Iranilta koko sen raakaöljytuotMi-non.
EBAS MB. J O N E S 'I^EHEBANiS^A
Kuluneiden viime; «iikkojen i suurin
paljastus piilee kenties siinä tosi-:
äsiässä, että Mr. Jonesin matkan
mukana Persian öljystä käyty pieni
sissisota on yhfäkkiä puhjennut to-dellliseksi
sodaksi. Kukaan el todel­lakaan
ole vakavasti uskonut, että
Alton Jones olisi matbustanut Tehe-ramln
pelkästään antaakseen hyviä
neuvoja Mossadekille. Yhdysvaltain
ulkoministeriö ei uskonut siihen.sen
enempää, vaan antoi Jonesille lair
mean siunauksensa siinä uskossa, et­tä
: amerikkalainen liikemies Johdat?
taisi doUarivirran I r a n i n hallituksen
raha-arkkuun Ja siten tukkisi Mos-sadekln
suun.
Saavuttuaan näyttämöUe, Alton
Jones ryhtyi töihin saadakseen; hyör
tynsä tilanteesta; mutta ensi oinaan
lasjkunsa. "Tarvitsen-, hän sanoi
MbssadekiUe.'-"l0O.000^ tynnyriä 'raa-'
Lua' päivittäin, 'valtlorahastonne o--
suus on 1 dollari 70 senttiä tjm-*
nyriltä. Minusta osuutenne on liiän
suuri. Tarjoan teille dollarin Ja otan
kantaakseni kaikki ^kaupan riskit?.
Iranm: pääministeri vastasi hänel­le,
että YhdysvaUbissa päivän hinnat
ovat 2 .dollaria 70 senttiä vtynnyrUtä
j a että hänelle ehdotettu asiakaspiiri
ei millään kykenisi panemaan M y n -
tiin Abadanin öljypuhdistamos.
(Hän ei kuitenkaan hylännyt t a r ­jousta;"
"Vahhap Mossjm'' hleroesa
käsiään suurien am<»ikkalaisten -öl-^
'jytrustien johtajat huusivat, että T e ­heranissa
tehdään skandaalia. Smä'.
olivathan r he sitoutuneet Ulkominls^
tÄlön pyynnöstä V pidättymään' k a t -
l.*2sta kosketuksesta Mossadekm h a l ­litukseeni
43 pros;;; tarvitsemastaan 17 raakaöljys­tä.
' Iranilaisen öljyn saapti olisi
telinyt sen siten vähemmän riippu-va^
ekSi Ybdysvaltaln suurista dljyn<v
tuotantoyhtymistä J a 'muuttanut- sen
vakavaksi; kilpailijaksi; sUle^ suljetulle
herrojen klubille; j m i k a erikoisala on
tKesbl-idän^^ölJyaarteiden riistäminen:
•Alton Jones suvaitsi antaa joita­k
i n ttarkeibpla tietoja taitavastaan
ennen kuin hän lähti Teheranista; Ja
, nämä tiedot olivat täysin vastak­kaisia
niUle värikkäiUe kertomuk­sille,
joita eräät erittäbikin englan..
tUaset j a ranskalaset ''erkolääb^tif
(lUankin erikoiset!) olivat laatineet
M n e n : -edesottamuksistaan.','
Ei ole totta, että arvoituksellinen
Alton Jones olisi koskaan 'seUttä-nyt
lähteneensä Iraniin pelkästään
omabii ilokseen. ^ ole myöskään
. totta; että häneen oUsi vaikuttanut
suututtavasti Abadanin öljypiihdis^'
,tamon;6urkuteltava tila.:-i^oi-vSelitti,
että öljynpuhdistaino kuuden kuu?
: kauden kuluttua; ja_^8-rrio.milJooha4
doUai^in vkustannUkdl^^
valnjfeJjalost^xn^^i^fe^Jjyä.'. 'Mii
mftta m ky^yt^.^^mikä^lrikfcu'j
vus oli matkani tarkoituksena.' tTs-
Jsotteköi. että.,o|l8bi.^antanut bäbritä'
itseänl^jos' Iranilla ei olisi- bUut' öl-,
jypuimaansa ja: Jos'tSJiä ^ölJyUä^ ei
olisi .hyviä.^cmarkhlnoitä Euroopassa.
J a j A a B l ^ ^ Z ' : M i n w i ; a n k k i I ^ v a n i e i -
vät <^|e;f kokemaan ."Ros^ M a ^ ^
kobtäföät;.. .-/Englantilaiset , voivat
nostaal västoani; o i k i ^ j u t u n , : jos': he
haluVat^'v^!^'-ei. esj^^^
maata liyvää J a hurskasta' u p t e\
H J A L 5 I A B SCHACHTIN
mSSEL&XBX
; Dolctor Hjalmar Schachtln tuomio
oU hiUitympl.jä vivabdusrikkaampL
V " I r a n i n .linanssitilmme'ei: Ole niinr
käan huono. leikkeellä olevan: seteiis-tön
kate on 60^,pros. v Tietenkin: se-
^telien.todelllsm, katteen:muodosta­vat-
biinsakunnan -tarmo, työ Ja tuo­tantokyky
sekäi jossakin määrin nsr
l(saias > mielentila. Iranissa - vallitsep
titonne; Joto ei ole svailla ennakko­tapauksia
. . . " ,
f l ^ u s n t t u a a n j o i t a km rauhoittavia
sanoja' teoUista kehitystä koskevista:
suUnniteUnlsta,^jotka voidaan toteut­taa^.
kunhan -valtion kassa • on enshi
täytett^,:^ laoktor Hjalmar Schacht
väläytti isäntänsä sUmlen edessä i h ­melääkettä,
jonka tohtalo on mää­rännyt
v l i ^ i l l e . ^ a n h a n vaurautensa
palauttamlselc^ti V Miksi- Herr. Mossa-r
dek ei koryaisi%ultaa\ joka on I r a n in
rabakannanpobjana, petroolilla, Jo-:
•kaVTnuodost^a;%anin^ todellisen r i k ­kauden?,
. Ovela Schacht! Mutta
Mossad^ei;>!vIeläkään, sanonut eiUt
entä jaata.,.. ^ ,^ ; . 1
TäUä kannalla ovat asiat tällä het-kellä/
r! - ^iglaniUaisten'; asennei-. näy t -
tää ^klstyvän.'sillä Persian kysy-:
misrs^i^.heaie .arvovaltakysymys tänä-krUtmisenä
hetkenä. JoUom siirto-maakansat
p i t e l e v ä t . Ei kannata
esiiniyä prqfeeflana:-mutta mallisin
vaikutus:tuntiQ(^asvavan^ja^on mah­dollista,
että^o^pujen lopuksi I^er-s
i ^ k'ansaIl&-5on sanottavanaan a-äass4viimeinen''
sana. Me emme
näe> siinä ~mijt|ll^ pabaa eikö totta?
Praha. — Presidentti Gottvrald
sanoi Tsh^koslovakian kommn-nlsffpnOlneen-
,-bynunenennös»'
fcongressiss»'. Jouluk. :> 16 pnä äs­ken
tuomitun Slansk:^ ryhmän
oUeen ameiriktefaistCTi^ fbinen vii­des
^ kolonna ' Tshekboaibväklassa.
: Ensimmäinen'Oli:; p r e s i d e n t t i B e -
nesfai jolJtama tsheUiläbiett t a a n ­tumus.
On ^ o i t t a u t i m u t . i että puolue^
petturipiirejä johtivat amerikkalai-:
set i;^peria?8tit.' Gottwald sanoi,
Slanskyn.juttu.ei ole.päättynyt vaik­ka
syylliset ovatkin saaneet rangaia-tuksepsa.
.Metten on opittava tästä
tapauksena: tulevaisuutta f sUmälläpi-täen
j a meidän on korjattava ame­rikkalaisen^
vUdennen kolonnan
meille tuottamat vahingot; Gottwald'
sanoi.; ^ , .
GottwaId hyökkäsi puheessaan
myös Israelia Ja sionismia vastaan.
Slarisbyn jtitun yhteydessä on p a l -
JaStunu'i;. uusi kanava. Jota on käy­tetty
vakoojien värväämiseksi kom­munistipuolueeseen.
Tämä. kanava
On sionismi. - Mbikä tähden? ..Sep-tähden,
ettäi kaikki'£ion]s.tlset.Jär­jestöt
o n aäraelitt valtion periistamY-'
sesta lähtien alistettu Yhdysvaltain
tledOitusiäiUiksenalaosastok&i^vGott';
wald sanoi.
Hän kielsi kuitenkin Slanskyn o i -
keudeniiäynnin - olleen - juutalaims-taisen^
ja sanoi, ettei taistelulla slo^
.nismia ivastaan colef mitään'yhtejt^
antisemitismin kanssa.-' -Antlslonteäi
on. puolustautumista vakoilua W^
^ botaashitoimintaa^vastaan, ja sen .ja,
antisemitismin välinen ero on !Btiua<?
naton pottwald sanoi.
SudnialaliieR falon-l
emini murhannut
. T i l i
MIKÄ O N A M E R I C A N CrriES
SERVICE OIL CO.?
Amerikkalaisten" kapitaOistiett mieT.
lenllikutuksen syy voidaan hyvin ymr:
niär,tää.. American Citles Service O i l
Cq. on mahtava amerikkalainen öljy-yhtymäV
Joka on erikoistunut ölj|b|
(puhdistamiseen. Mutta se tuottaa -va£n
: Kaiteissa kfipltalistisissa mäissä md?;
dän työmabdollisuuteirlme,' paUckam^
me; farmituottelttemme, markkinat.
Icauppojenime niyynmt,^voitl»mn]te'ja
ludkld^tse nUtä me sanoinme:varalli-suudeksf.:
riippuu A kaupanl^ynnlstä
muiden m a l d e n ^ a n ^.
Tämä maailmanlajauineii kauppa
supistuu nopeastL Meille canadalai-sUIe
on esitetty kaikenlaisia, "teorioi-tä"
tästä kau^päkriislstä., '^«NeTvs-
Fäcfrlehti antaa teille kybniä tosi-tietoja:
•*V. S. News" (syysk. 26 p.). kirjoitti :
f'VBi:n-asiantuntiJat nostavat kautta
Euroopan huonon- ajan varoittislippu-
Ja.:' Pulakauden merkit lisääntyvät."
Ottawa "Citfaen- OielnälL 18 ,'?.):
'^Ulkomaldenlas^'^.pysyi^Obnatj^
vaurauden yhtenä suurimpana: vaara-n
a ."
, MköI?
Vastot^sena> änil«AKl
213, HJtfi455p,^:>Yhtcinen puolustus-avustuksen
kbnfrollilaki 1951." Se ei
ole lain]»an Canadan laki. Se on
Ybdysvalfain läiu. "News-Pact"-leh-dellä
, on '.Sen-koko teksU. Lyhyesti
kertoen siinäCsanotaan:.. v;
^1. Yhdysvallat on {Kiättänyt estöä
Neuvostoliiton *• saam^ta sotamateri-aalejavJa
myös -'pääasiassa strategi­sesti
tärkeitä materiaaleja".' (TSytän-tööb;
pantuna se tarkoittaa K A I K -
KBA).^^ l ' /
:;2.;,'uSA-'pakoIttaa.muut maat seu­raamaan
^maav ohjetta. - Jos ne k i e l ­täytyvät.,
. Y h d S ^ l l a t kieltää niiltä
finanssi- Jatalöhsavun.
3. Siinä laissa puhutaan "laivauk­sista".
TödelliBUUdessa sillä tarkoite­taan
kauppaa. Tämä lalci ehkäisee
cänadan i^yniiöstä kaimiTS^
toliiton. Kiinan, Tshekkoslöyalclan,
Itä-Saksan. Puolan. .Romanian, B u l ­garian
j a Unkarbi kanssa.'
Mitä on.tähän lakiib idflloltettnna:
"DJ5. News" (kesäk.-20p.) *'iöäsU kis­san
pois säkistä". Puhuen Britannian
kriisistä, nllnkä yllämabiittu laki on
ameuttanut; se käytti -btmia'* sanaa-
"Ironiff on; että Britannian dollari-i
probleemin ratkaisua köbfi otetttdsliit
pitkä askel, jos saUittaiäinvapaa,kaUT;
pankäynti' Neuvosto-blo^ l^nssäi
Sitä ei saHita." Oronia-sana' merkit­see
Jotakin vallan muuta mitä sillä oh
tarkoitettu.)
Tämä on pUloiteituna: Rajoitta­malla
Britannian. Canadan. Ranskan
JaLänsi-Saksan kaupankäyntiä Y h ­dysvallat
kahmi v. lOSlv voitoksi .mair
•nituista .maista^ suunnattoman suuren
summan; Joka tekee yhteenlaskettuna
2,500 miljoonaa; dollaria! COttawa
"Citizen" hetaäk. 18 p.). .Ameiikkalai-set
sanovat sitä ' . ^ h t e l s e ^ pnoInsti&-
sek|d^ Tämän lain^^
että\ s6 taäcoiltaäc vallan 'Mutita kuin
yhielstä pnolmtusia; se tärkOItfää ylir
voittoja A m e r l k a U e ~ / J a r j ^^
meiUe. — News-tact. " '. '
HdsinkL — (SS) Joulukuun toi.
seUa vikoUa käslteltihi ^ meDcoläa.
kiihtymystä herättänyt syyte eioäi.:
tä Aune K y l l i k k i Jalasta vastana TI
v. ikäisen poikalapsensaTeuvonmiir^
hasta. MurhasUuhniteUnUn oli kuili
lunUt mm; uusien vaatteiden osto.-
tarkorti&sella saada poika helpbin.1
min äitipuolen mukana metsään; iml>>
tablettien liottaminen evääksi varet-'
tuuA mehuun" sekä mehusuklaaise."
koituksen; millä hän päällysti votlel-'
v ä c - , ' '{
Teuvon sitten uuvuttua unilääk-'
If^en vaikutuksesta, emäntä oli taä-'
tunut: poikaa • hartioihin j a . palmnut:
tämän vesilammikkoon, jolloin poDa
oU ehtinyt huutaa vain, "älä, äiti"*
Todettuaan pojan kuolleeksi oli .e-]
mäntä Icantanut. hänet 150. metriä
päähän J a rpainanut suon sllnuikke(^!
seen.
^Syyttäjä vaati rangaistusta mur-'
hasta;; johon vaatimukseen syytetjn^
puoliso Toivo Jalas yhtyi. Oikm
päätti ^alistaa asiaiuHnalsen n^Isbv
tUan tutkimukseen Ja /passitti taSo^t
takaisin-lääninvankilaan. \
Päämiii. Kekkonen \
pres. sijaisena \
ifelsInkL — K u n tasavallan pi«*
sidentti on -sabauden takia estettr,
hoitamasta presidentin tehtäviä, oa
niiden hoitaminen toistaiseksi lääv
ministeri Kekkosen tehtävänä. ^
lyöttimiiksi jouluksi
Torbntq. — Jotdukv.iS.p. päätftrneen
viikon aikana Vjoutui Toronton seat
dulla ainakto, 1,106 henkilöä työttöt
miksi, todetaan työttömyysvatoutusf
komission paikallisen tohnlston Joi:
kaisemlssa tiedoissa. Matalttuna päli
vänä oUtyöttömäto lukumäärä 12^
henkeä. Joista naisia oU 3,355. ^!
maan aikaan o l i tarjolla 3,546 eiilas*
tuista työpaikkaa.
i
Jos Joku luMjoista luulee, että air
lekirjoittanutta vaivaa Jo ennen J o u -
l i ^ krapula", nito hän -erehtyy pa­hemman
kerran. - )
,1!ul!uttaJoulukrapulakm vaivaa .niin
yhtä k u i n toistakin Jo n i i h i n aikoihin
k u i n tämä jutustelu ehti l u k i j am kä-
•sibJ
Tätä krapulaa' o n tietenkin monta
eri sorttia. Joitakbi mäanmiehläm-me
Jiarmittaa se. etta Joulu'rneni
"jhnan aikojaan^ miltei tavallisessa
arkipäivien häprmau^BSsa.rvToIset:pa-höittelevat
vieläkin enemmän sitäkun
tuli tarpettomatslrnäyteilyksi "kylän
heittiötä". Kolmannet ihmettelevät
sitä uskonnollista latteutta mikä
ten yleen^ pitäisi korottaa äänensä Bill O:n epädemokraattisia koht^ia.^
vastaan. - - - . ^-.^ ^ v < -
useimpia Joulusasunoja > madalsi: p u ­huttaessa
ulkokultaisesti "rauha
jnaassa" sanomaa silti vaatimatta
Sodan r lopetamista Koreassa, .v Vilna.-
.rnäsn'-lasitöissä uurasteUeet ^luoimol-lisesti
sairastavat oikeata vanhanai­kaista
krapulaa missä on "yö^kes-
<!^kcBä päivää"; jne,.
, (Mutta pahin kaikista krapuloista
tulee niiden onnettomien ^kannetta­vaksi,
Jotka'«:ehtyvät menemään r a ­j
a n y l i Setä-Samulin maahan, missä
^'demokrat£a{^ »j^uOIustetaan" sellaiSet-l
a vimmalla, «ttä hävitetään demo­kratian
rippeetkin.
W a B 6 t r e e t h i - rahamiesten Ja- h e i ­dän'
politiikb>jensa fadstlsoitumisen
erikoispiirteenä .'Onkin se. että ne hä­vittävät
r demokraattisia ' oikeuksia
rdemckratianj turvaamisen^ nimissä,
eivätkä k puhu .'mitään demokraatti»,
ten^ oikeuksien paheellisten vaiku­tusten
- hävittämisestä kuten Aatu-
Musos ja;kumppanlt menettelivätta-kavuosma.
,
Pinnallisista;: ilmiöistä huolimatta
-tulos-on.kuitenl(in aivan sama: ^ Vai^
mitä sanoldtte, rakkaat nursija-l.'
ämppanlt seuraavasta:
£rSs canadalainen liikemies, jolla
e i ; miulemma ole mitään poliittisia
yhWksiä. eikä-: -mielipiteitä on siellä
^ a l l StreetinSotapolitiikkojen maäs^
sa :v>joutimut' autonsa" korjauslaskun
yhdessä .allekbjoittamaan "lojaaU-suustunnustuksen".
Joka häntä iiie^
man kummastutti, koskapa hän s i i ­tä
kirjoiiti eräälie canadalaiselle ysr
tavalleen.
jSivumennen .sanoen ko; liikemies
,pll. Joutunut auio-oiinettpmtmteen: ja
vienyt autonsaVi:drJattälraksI:v-0^
tettuaanJuaual viikkoa'^amerikkalat-sella
nopeudella" .'toimivaa korjaus-:
palvelua, hän sai lopulta laskuh ja
."iojaalisuuskokeen",mutta anta­kaamme
mfehen kertoa itse:
VNoin kuuden v ^ o n kuluttua m i ­nä
sain lopulta kutsun tulla hake­maan
sen: (auton).- AUekh^
san:, -vakuutaisiybiiön p a p ^
huomasin seutaavaa:, 'Tämän ajo^
neuvon omistaja; Jonka nlmlkirjoitiu»
on. alempana, ei ole. ulkovallan asia­mies,
eikä hän suosittele Yhdysval-,
tain. hallituksen vobnakebioilla kaa­tamista
"Weil. minä en voinut uskoa s i l ­miäni
Ja n i i n lubi sen kohdan u u -
deUeen. K o r j a u ^ j a n liikkeeäbolta-^
Jan suureksi Mmmästykseksi mbiä
sanoin: 'Luulen, että minä en voi
allekirjottaa tätä. ÄCnä en ole Y h ­dysvaltain,
kansalabien Ja sitäpaitsi
mitä tekemistä on .minun katsanto­kannoillani
tai niiden^-puutteella a u ­toni
korjaamisen kanssa' Korjaus-;
pajan ..liikkeenT-oltaja :^ nörtti-•.vähän;
hämmästyneeltä eikä tietänyt, mit&
sanoisL Lopuksi bätt sanoi; 'AUekir-
, o|ta vain. Se jBi^.merldtse mitään.>-
Minä vastaisin.: :<>tiA^^
}a senaattori McCarthyn ollessa va^
loilaani mtaä «i'todellakaan voi saat*
taa itseäni vääVänvalan tekijän
maan. Loppujen lopuksi, katsoltai
mitä tapahtui Afeer .HlsslUe. MH»
sain M n e t todeUa tiukkaan asemaan ]^\\
sillä hän h a l i k välttämättä «aad»
maksun'vakuutusyhtiöltä.
mbiä lupauduta vetämään yU ^
paheellisen kohdan, mutta hän 1»^
toi sUtä koituvan vaikeuksia, "i^
malan tähden, älä tee sitä, he h
maavat sen. Aleblrjoita vabi « B*
rottu -kohta, sillä sinä et kodotf
enää kuule sUtä, ole varma sfit». '
" N i i n menetteUn. teto rikoloa
sa'n autoni j a kaikki päättyi onnö'
UsestL' Mikä farssi! Mutta pafta^'
ennustava toäasia on Icysymys
i^inT<:^i^iiim. mentaUteetti täytJT
l a nililä. jotka ovat tällaisen
lätt' vakuutuqjaperelbta lisänneet ^
selviytyneet-siitä." ^
Vastaus on ilman muuta ^
Nimnuidobi voidaan byväDä «JT?
ennustaa; n a n epäkiitollista k n i ^ ^ j
nustaminen yleensä onkin, jr^Jj
kein pahinta krapulaa
joulun jälkeen ne. Joiden » »^
syystä tai -toisesta mennä Setä ^
muUn maahan, missä demokratws*
on jälellä.vain ontto kuorL A
" ^»arempi on siis viettää s o b t e jj
Vaaraton j a hattska joulu sr
iona Cimiadässa.,— BSnsakour».
ai