Vapaus, June 1, 1961

              mSSIi.
Sivu 2 Torstaina, kesäk. l p . — Thiirsday, June 1, 1961
VAPAUS
Oirgsa of Flnnlah Canadiaiis. E s -
taUUsbecl -NOT. 6. 1917. AuChorized
as^sMond daas mail b y t h e Post
Ottioe Department. >Ottawa. Pub-llihed
thrice W8ek]y: Tnesdays.'
nnuBdays and Satonlaysby Vapaus
PttbUsbing Company L t d . at 100-102
E3m S t W„ 8udbui^> O n t , <Caiiada.
Telephones: Bus. Office*OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Stiksi. Editor W . Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon aiiplieatlon.
Translation free ofcharge.
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: 1 vk. aXH) 6 ^ . 4 ^5
Tfadysvalloissa: 1 vk. 9.00 64dL 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
HiK»i:€Xi .eminunäinen suurpe^ttyinys
Paikiauinen päivälehti kertoi viikon vaihteessa, " että yliopis-
.1. rtoissa opi^eleville nuorilla on , täällä Sudburyssa miltei mahdor
/..\tdn. saada-'itselleen työtä kesäkuukausien ajaksi. Mainitun lehden
' * kertomaBfj" mukaan kansallisen työnvälitystoimiston paikallisen toi-
^ v i i i n j j n on vamtaen tiedoitettava.^^^e yhtiöt (Inco
j a P^conbridge — V) ottavat palvelukseänsä" hyvin vähän y l i -
- r opistoissa opiskelevia." Hän sanoi puhuvansa, erikoisesti kesätöistä.
..! : i.o>^ . . D. M . McKee, Kansallisen työnvälitystoimiston erikoispal-
Velutoimitsija, joka on läheisessä yhteyksissä opiskelijain kanssa,
sanoi: '140 opiskelijaa Laurentian Universitysta vaativat äänek­käästi
(clamoring) työtä'. . .' Hän sanoi heidän olevan valmiinj
vastaanottamaan minkälaista työtä tahansa, mutta ilmeisesti on
> . ; vähän työpaikkoja saatavissa, kesänviettopaikoissa ja kaivoksissa.''
l u . - . . ; Tämä,.on Sudburyn seudun nuorille opiskelijoille ensimmSi-
" ' rien suurpettymys. He ovat koulua käydessään valmiina monenlui-kieltäytymyksiin
siinä mielessä, eitä voisivat kehittää itsensä
* ^ps^dolMsimman kykeneviksi kansalaisiksi. Mutta voidakseen jat-
^käa opintojaan, monet heistä tarvitsevat välttämättömästi lisätuloja
'•i' kesäkuukausien ajalta. J a siinäkin he ovat valmiina h>'väksymään
c "minkä tahansa työmaan" ^ mutta työpaikkoja on kovin vähää
l saatavissa? Tuskin tämä kokemus haihtuu koskaan heidän mielis-
; tään! Nähtäväksi vain jää, luuleeko Laurentianin yliopiston vissit
^ piimäpartaiset professorit voivansa kääntää opiskelijainsa huomion
7 siitö pois ."kommunistivastaisten luentojensa" avulla mihin he ovat
• :i kiinnittäneet niin suurta huomiota?
N Kauhea tosiasia onkin, että tässä kaupungissa saavat nuorten
» lisäksi sadat isät ja äiditkin sydänsuruja siitä kun heidän lapsil-r
laan, erikoisesti tjttölapsilla, ei ole juuri minkäänlaisia ansiomah-
* doUisuuksia kesäkuukausien aikana tai jatkokoulusta päästyään.
Mikä voisi olla surkeampi kuin se, että nuori, tarmokas ja eteer-
' ,päin pyrkivä ihminen etsii tilaisuutta päästä työhön, mutta kohtaa
- ' j o k a käänteessä kylmän vastauksen, että häntä ei tarvita? Incolla
l I^Falconbridgella on tässä suuri edesvastuu. Toisaalta on syylä
korostaa, että täällä Sudburyn seudulla tarvitaan välttämättömästi
* sellaisia kulutustavaroita tuottavia teollisuuslaitoksia, jotka antaisi
: työmahdollisuuksia nuorisolle ja erikoisesti nuorille naisille. Sen
* sijaan että nikkeli lähetetään raaka-aineena tai osittain kehitettynä,
i^puolivalnustuneeha 'rajan' y l i Yhdysvaltoihin, tästä paikallisesta
i s.IUMiiiöBi^suPSsistdnolisiitruvset^ava valmistamaan täällä käyttö- «j.i
muiätö^shieitä,';^ita valmistavat tehtaat antaisivat lisää työtä sud-
,: btiryi^^isille nuorille. Vastuu - tästäkin, lepää raskaana edellämainittur:
p jemi yhtiöiden ja ^erikoisesti Incbn!sekä valtiovallan'hartidilla.
Meille .mai.|puhuttu viimeaikoina äärettömän • p a l j on siitän ettn
työläiset ovaV'"tyhmyydessään" muka itse syypäitä työttömyyteensä
koska he < eivät >nler4iankkineet itselleen kyllin paljoa koulutietoja.
Kukaan-jel 'kiellä .nykyisiä -atomi- ja,: avar,uusIentojen; aikakautena,
v C t t i s ^ opetus••ä»-kdHlusivistyi ole tärkeätä. ' :
-"'1'tMuttä'^kuii^ erii)urfilfe Canadaa T - j a siinäkään Sudbury ole
^^*90ydEeffiSRsemafi8a--^^^ että koululaisilla on : nyt -kovin
' " v a ^ ^ ^ ä k u u ^ u s i e u töitä, ja että monelle jatkokouluista
,p3ästötod^ukse^' nyt [saavalta nuorella miehellä ja naisella on
vaikeus saada itselleen. työpaikkaa niin tämä osoittaa, että kysyr
-inys on jostakin paljon suurenunasta asiasta kuin yksilöjen koulu-tod&
tuksista: kysymys on kapitalistisen tuotantojärjestelmän anar­kiasta
j a sen aiheuttamasta talouispulasta, joka ei jätä opiskelevaa
- n u o r i s o a k a a n koskematta. •
V Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, että tilannetta . voitai-j
siin kapitalisminkin olosuhteissa huomattavasti parantaa, jos olisi-
* rttttävästi hyvää tahtoa. Lyhentämällä työviikkoa työtätekevien ko-
* tiin vietävää palkkaa vähentämättä, pidentämällä kesälomia, jär-
•• <j«8tämällä aikaisemmat vanhuudeneläkkeet ja paremman sosiaa-
« . -Ilsen huollon yleensä, varattaisiin lisää työmahdollisuuksia sekä
[Opiskelevalle nuorisolle että vanhemmille työläisille. Sellaiset re­formit
eivät liioin koske nykyiseen yhteiskuntajärjestelmän pe­rusteisiin.
Mutta siitä huolimatta on ilman muuta selvää, että
stiurpääoman ikiomat vanhat puolueet eivät tule tällaisia uudistuk­sia
tekemään — siinä tarvitaan työtätekevien joukkoponnistelua ja
sellaisia poliittisia järjestöjä, kuin esimerkiksi heinä-ja elokuun vaih­teessa
perustettavaa uutta puoluetta.
j Jokatapauksessa nykytilanne vaatii myös vanhemmilta työläi­siltä
päättävää ja määrätietoista esiintymistä nuorison työ- ja
toimeentulomahdollisuuksien parantamisen puolesta, missä yhtey­dessä
eiluonnollisestikaan väheksytä koulunkäynnin merkitystä.
Gust Mustajoki, Nolalu, Ont., täyt­tää
tänään, kesäkuun 1 pnä 79 vuot­ta.
»Kusti Laine, Port Arthur, Ont,
täyttää sunnuntaina, kesäkuun 4
pnä 75 vuotta. V
Yhdymme' sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
tISÄ ei voi valvoa
l^Sal(san y-aseita
Lontoo. — - Komentoidessaan
Länsi-Euroopan unionin päätöstä
saUia Länsi-Saksan rakentaa aina
6.000 (onnin sota-aluksia, labi^uri
piolitUkko Frank AUaun sanoi
että päätös o l i tehty, jotta Länsi-
Saksa voisi rakentaa aluksia, j o i l ­ta
voitaisiiq, ampua atomitaistelu-kärjin
varustettuja ohjuksia.
Ydinaseiden leviäminen lisää
vaaraa, enkä luota saksalaisiin
sotapäällikköihin, jotka ovat pal­velleet
Hitlerin .alaisina, hän sa­noi.
—^Puolustellaan sillä, että
taistelukärjet olisivat amerik­kalaisten
^ valvonnassa. Se on
kuitenkin pötypuhetta. Vaaralli­sessa
tilanteessa täytyy näitä
taistelukärkiä säilyttää saksalai­sen
kapteenin komennossa ole­vassa
laivassa. Nämä kärjet saa­vat
aikaan monta kertaa suurem­pia
vaurioita kuin Hiroshiman
pommi. Luuletteko, että saksalai­nen
kapteeni hyväksyy amerikka-:
laisen upseerin kiellon luovuttaa
kaapin avaimia, Allaun kysyi.
Myönnytyluiä Bon­nin
sotalaiyasloiie
Lontoo. — Länsi-Euroopan liitto
on nostanut Länsi-Saksan sotalai­voille
asetetun 3,000 tonnin rajan
6,000 tonniin. Päätös koskee kui­tenkin
vain kahdeksaa hävittäjää,
jotka tullaan rakentamaan, sano­taan
WEUn päämajan Lontoossa
antamassa virallisessa tiedoitukses-sa.;
• •
' Lisäksi on päämaja antanut Län­si-
Saksalle luvan rakentaa pysyviä
apualuksiä"^ jbideA tonniyliraj a on
vahvistettu' samoin 6,000:ksi. Edel­leen
saa Länsi-Sakka aloittaa kau^
komiinojeh valmistuksen, kommu­nikeassa
saunotaan Länsi-Euroopan
liiton neuvoston kenraali Norstadin
suosituksesta tarkistaneen Brysse­lin
sopimusta näiltä kohdin. .
Bonnista kerrotaan, että Län.si-
Saksan puolustusministeriötä lähel­lä
olevissa piireissä- tervehditään
tyydytyksellä päätöstä, että Länsi-
Saksa saa rakentaa suurempia sota*^
laivoja. Näissä piireissä selitetään,
: K I R J , B I L L D I V I NE
Pitäisikö Canadan liittyä Ameri­kan
valtojen järjestöön. (Organiza-tion
o£ American States eli OAS)?
Tämä kysymys vaivaa ulkominis­teri
Greeniä. Hänen mielestään tä
tä kysymystä pitäisi harkita "sy
vällisesti" ja kansanedustajain tu­lisi
.keskustella siitä vaalipiireis­sään.
Kaikesta huolimatta hänellä
(ulkoministerillä) "on vähemmän
varauksia liittymiseen nähden kuiii
monilla muilla". —
Liberaalipuolueen johtajalla Les
ter Pearsonilla ei ole mitään va
rauksia. Hän kannattaa täydellises
ti liittymistä siten, että "vaara
(tarkoittaa Kuubaa) voidaan par
haiten käsitellä kollektiivisilla toi­menpiteillä
OAS-järjestön kautta.
Jos Green haluaa yleistä keskus­telua
OASista, keskustelun täytyy
alkaa siitä, ketä se järjestö palve­lee.
Sellainen tutkimus tulee osoit­tamaani
että OAS j a Pan-American
Union mikä edelsi sitä, on pal­vellut
Yhdysvaltain imperialismin
etuja Latinalaisen Amerikan mai­den
kansojen kustannuksella.
Liittymällä OASiin Pearsonin
esitysten pohjalla Canadasta tulisi
tärkein välikappale Latinalaisen
Amerikan maiden kansojen itse
näisyyspyrkimysten tyrehdyttämi-
«eksi. .
J a Kennedyn opin viimeinen
laillinen este, sen soveltamisessa
Canadaan, tulisi samalla poistetuk
si. Canadan asema USAn satelliit-
'.ina tulisi entistä kiinteämmäksi.
M I T E N SE K E H I T T YI
Iroonisesti, Pan America-ajatuk­seen
esitti ensimmäiseksi Simon Bo-
Uvar, Espanjan alaisten siirtomai­den
johtava itsenäisyystaistelija
Etelä-Amerikassa. Vuonna 1826 Bo-livar
järjesti toimeksi erisimmäi
sen "Koko Amerikan" konferens­sin
Panamassa, tarkoituksenaan
Latinalaisen Amerikan puolustami­nen
eurooppalaista hyökkäystä vas­taan.,
Siihen tilaisuuteen osallistui
vain muutaman maan edustajat ja
vaikka siellä tehtiin sopimus, sitä
ei koskaan ratifioitu.
Yhdysvallat oli ilmoittanut 3
vuotta aikaisemmin^ Monroe-opis-taan,
jonka perusteella se (USA)
otti yksipuolisesti tehtäväkseen
läntisen pallonpuoliskon suojelemi-että
3,000 tonnin "katto" laivojen
rakentamisessa on käynyt liian ma­talaksi,
kun laivat on varustettava
ohjuksilla. Lausunnossa koroste­taan,
edelleen, että Länsi-Saksan
'sotalaivaston rakentamisessa suu-n-taudutaan
entistä voimakkaimmin
meriherruuden saamiseen Itämerel­lä
j a Tanskan salmissa.
Väenlasku tänä vuonna
Kuten tiedetään, Canadan väenlasku suoritetaan joka kym­menes
vuosi r— j a me elämme nyt tätä väenlaskuvuotta. Kuluvan
kesäkuun aikana saamme siis odottaa valtiolta virallisia vieraita,
jotka :esittävät meille kaikille monenlaisia henkilökohtaisia kysy­myksiä.
' Mainittakoon, että kaikille canadalaisille esitetään samanlaisia
kysymyksiä ja niihin pitäisi antaa, totuudenmukaiset vastaukset,
sillä vain siten voidaan saada tarpeellisia yleistietoja maan väes^
töstä. - ^ --^
* Jos henkilö sanoo olevansa väestölaskija, häneen^oidaan suhtau­tua
toisin kuin kaupustelijaan tai urkkijanuuskijaan sillä maan lakien
^mukaan väestölaskun tiedot yksityiskansalaisista ja asukkaista yleensä
pidetään salassa. Niitä tietoja ei ole lain mukaan lupa rantaa kenelle­kään.
- Niistä valmistetaan vain yleisluonteiset tilastot yleistä käyttöä
varten niin, että kukin yksilö on lakivoimaisesti turvattu tungetteli
joita ja muita ei haluttuja asiamiehiä silmälläpitäen.
KuiH väestölaskijat saapuvat asuntoonne, niin hänelle voitte
siis vapaasti vastata yksityisluontoisiinkin kysmyksiin.
Kiinan viilien kohdan
Geneve, —r K i i n a n ulkoministe­ri
marsalkka Tshen J i esitti kes­kiviikon
istunnossa kansainväli­sessä
Laosin konferenssissa viisi
Laosin kysymyksen ratkaisun
johtavaa periaatetta:
1) Vuoden 1954 Geneven Indo­kiinaa
koskevia sopimuksia on
kunnioitettava.
2) Laosin riippumattomuutta
j a suvereenisuutta on kunnioitet­tava.
3) Laosin puolueettomuutta on
NIoi—Englaimin kauppaneuvottelut
tä. Neuvottelujen ilmapiiri oli op­timistinen
Englahniri onnistuneit-ten
messujen jälkeen Moskovassa.
MToakova. — Englannin kauppa-komission
puheenjohtaja Reginald
Maudling avasi viikko sitten maa­nantaina
Neuvostoliiton kauppami­nisterin
Nikolai Patolitshevin kans'
sa englantilais-neuvostoliittolaiset
kauppaneuvottelut.
Molemmat sanoivat toivovansa
maiden välisen kaupan lisääntymis-
Neuvotteluissa tuJevat esille mm
Neuvostoliiton luotontarve ja luet­telo
"stratjegisesti tärkeistä tava­roista",
joita Englanti ei saa viedä
sosialistisiin maihin.
Angolassa 35,000
kuolonuhria
Lontoo. — Eräät poliittiset
englantilaiset aikakauslehdet kir­joittivat
perjantaina, että tähän
mennessä Angolan kahakat ovat
vaatineet noin 2O,00O-r-35,000
afrikkalaisen hengen.
Vasenimistosuuntainen New
Statesman kirjoitti,- "että lioia
35,000 , puolustuskyvytöntä afrik­kalaista
oli- teurastettu koneki­vääreillä
ja- pommeilla.
. Riippumaton oikeallai:suuntautu-va
Spectator arvioi kuitenkin, että
20,000 kuolonuhria on todennäköi­sin
määrä eikä suinkaan korkein
numero joka on päässyt vuotamaan
kauhistuneen sensuurin y l i .
Riippumaton Economist kirjoitti,
että afrikkalaisia'on surmattu ero­tuksetta
j a puhui kymmenistätuhan-sista
uhreista.
New Statesman lisäsi vielä: " E i
vain Afrikka vaan Aasia ja Ame­rikka
pitävät t r i Salazaria afrikka­laisten
pahimpana vihollisena. Hän
ei pysty saavuttamaan voittoa A n ­golassa,
j a hänen hallituksensa on
kaatumaisillaan. Salazarin ainoa ys­tävä
t r i Verwoerdin lisäksi on Fran­co,
joka on vielä lujasti samalla
pohjalla, mistä kapinalliset ranska­laiset
kenraalit ryhtyivät panemaan
toimeen Algerian vallankaappaus­taan."
.kunnioitettava.
4) Laosin kysymyksep sisäisis­sä
ja ulkonaisissa suhteissa on
tehtävä erotus.
5) Kaikkien konferenssin osan­ottajien
on sitouduttava kunni­oittamaan
konferenssin päätök­siä,
'j
Tshen J i tuomitsi U S A : n ulkomi^
nisteri Dean Ruskin ehdotuksen.
Sen mukaan Laosin kansainvälinen
valvonta- ja tarkkailukomissio saisi
suuremmat valtuudet sekä perustaa
kansainvälisen elimen että valvoa
Laosille annettavaa teknillistä ja ta
loudellista apua.
Kiinan ulkoministeri sanoi, että
näiden ehdotusten toteuttaminen
merkitsisi Laosin joutumista kan­sainvälisen
hallinnon alaiseksi.
Tshen J i sanoi, että olisi tarkoi­tuksetonta
järjestää uudelleen kan­sainvälistä
valvontakomissiota, ja
että Laosille annettavaa teknillistä
ja taloudellista apua tulisi säännör.-
-ellä bilateraalisilla sopimuksilla —
kuten Kambodshankin laita oli:
Neuvostoliiton vajcaulkoministeri
Pushkin, joka johti istuntoa, sanoi
monien valtuutettujen pyytäneen
aikaa harkita konferenssjile tehty­jä
ehdotuksia. Hän ehdotti konfe­renssin
keskeyttämistä sen vuoksi
2—3 päiväksi. Seuraava istunto pi­dettäisiin
viimeistään maanantaina.
Pushkin keskeytti tämän jälkeen
neuvottelut ja sanoi, että seuraava
istuntopäivä määrättäisiin myöhem­min.
'
seu: 'eurooppalaista
raa vastaan.
^ Siihen aikaan Latinalaisen Ame^
rikan \ maiden asenne Monroe-op-piin
oli yleispiirtein myönteinen,
ia U S A kutsuttiin Panaman. kon­gressin
jäseneksi. Vaikka Yhdys­vallat
otti kutsun vastaan, sen*edus:
tajat eivät kuitenkaan saapuneet
aikanaan. / • f
Kolme vuotta myöhemmin' Boli-var
näki kuitenkin Pan.Am^rikka-laisuuden
muodon j a :hän kirjoit­ti
". . , Näyttää siltä, että Kaikki­valtias
on säätänyt Yhdysvallat vai-vaiamaan
Amerikan maita kurjuu­della
vapauden -nimissä.''
USAn LAAJTENTUMINEN
V. 1890, j o l l o i n Pan-American
Unio perustettiin. Yhdysvaltain
toistakymmentä aseellista h y ^ ä -
ystä o l i tasoittanut tietä täysin ke­hittyneelle
teollistuneelle, pää­omaa
muihin maihin sijoittavalla
imperialismille mikä silloin aloitti
järjestelmäUisen laajentundskam-panjan
Latinalaisen Amerikan
maissa.
Yhdysvalloilla oli kuitenkin s i l
loin vaikeuksia suhteissaan Läti-'
nalaiseen Amerikkaan. Tärkeä vai­keus
lOli Britannian jatkuva yritys
saada Pan-American Ujiioni huo­noon,
valoon kun se uhkasi Britan-:
nian imperialismin pitkäaikaisia
asemia ja etuisuuksia varsinkin
Etelä>Karibian alueella.
Canadan: pysytteleminen erillään
tästä Amerikan maiden välisestä
liitosta pohjautuu /Britannian jä
Yhdysvaltain imperialismin senai­kaiseen
kireään taisteluun.
Sen lisäksi. Yhdysvaltain sotilaal­liset
interventionit Latinalaisessa
Amerikassa — Puerto Ricon valloi­tus
Espanjalta, Kuuban väärennet­ty
itsenäistyminen, Panaman irroit-taminen
Colombian kansallisesta
alueesta ja kanaalialueen perusta­minen
— nostatti voimakasta vas­tarintaa
Latinalaisessa Amerikassa.
V. 1928 Pan-Amerikan kuuden­nessa
konferenssissa Havannassa,
o l i : Yhdysvallat puolustusasemissa
j a vaikka se saikin 'esitetyksi kon­ferenssin
h)rväksymästä esille viha--
mielistä .päätöslauselmaa,!'' Yhdys­vallat
menetti siellä huomattavasti
arvovaltaansa.
Fär-saarilla ali
'^pitkä parlamentti"
Thorshaven. — Far-saarten la-kikäräjien
saarten historiassa tä­hän
mennessä pisin istunto on
päättynyt kestettyään 135 päivää.
Käräjien enemmistö esitti istun­non
varrella vastalauseensa saa­rilla
suoritettavien sotilaallisten
valmistelujen johdosta. T T : n mu­kaan
vastalause tarkoittaa N A ­TOn
toimesta saarille rakennet­tavaa
suui;ta tutka-asemaa.
E L P Y M I N E N 1930
Pan-Amerij{|;aläisuus elvytettiin
'1930 Franklin D. Rooseveltin val­takaudella,
jolloin sivuutettiin
"suuren seipään" politiikka ja
omaksuttiin "hyvien naapurien"
ohjelma.
Useat seikat aiheuttivat tämän
muutoksen: Tekijöiden joukossa
oli maailmanlaajuinen talouskriisi,
lähestyvä toinen maailmansota,
kansainvälisen kaupan jyrkkä las;
ku . Latinalaisessa Amerikassa ja
ammattiyhdistysliikkeen kasvu siel-läi
lukeutuen viimeksimainittuun
A l l - L a t i n American Confederation-i
n muodostaminen Lombardo Tole-danon
johdolla, sekä voimakas l i ­beraalinen
suuntaus Yhdysvallois­sa.
Yhdysvaltain merijalkaväki ko­tiutettiin
Karibianmeren maista,
mutta niiden tilalle jätettiin vah­vasti
aseistetut diktaattorit jatka­maan
Yhdysvaltain merijalkaväen
työtä.
Sinä..aikana Yhdysvaltain o l i pak­ko
suostua kunnioittamaan naapu;
rimaittensa itsenäisyyttä sekä tois-Lgyj^^j.^^ ^ j^^^^
ten maiden asioihin sekaantumat^ r
tomuutta. Mutta se otti käytäntöön
uusia menettelymuotoja, "kollek­tiivisen
turvallisuuden", yhteiset
neiivotelut' ulkopuolisen hyökkäyk­sen
sattuessa", "taloudellisen yh­teistoiminnan"
"vapaakaupan" se­kä
Yhdysvaltain yksityi^kansalais-ten
ja valtion pääomasijoitukset
Latinalaisen Amerikan maiden raa­ka-
aineiden kehittämiseksi.
Yhdysvaltain taloudellisen tun­keutumisen
laajuuden merkkinä on
^ tosiasia, että kun v. 1914 B r i ­tannian
pääomasijoitukset ylittivät
Yhdysvaltain sijoitukset 300-pro-senttisesti,
Britannian pääomat oli­vat
supistuneet absoluuftisesti ja
suhteellisesti vuo'teen 1951 men­nessä
kymmeneen prosenttiin Y h ­dysvaltain
pääomasijoituksiin ver­raten.
_
Vuonna 1960 Yhdysvallat oli si­joittanut
välittömästi Latinalaisen
Amerikan maihin 9 miljardia dol­laria.
OASin. S Y N TY
Pan-American yhdeksännessä
konferenssissa Bogotassa vuonna
1948 Syntyi Amerikan Valtojen
Järjestö eli OÄS. Siellä hyväksyt­tiin
peruskirja, missä puhutaan
'taloudell&esta yhteistoiminnasta"
sekä ' ihmisen . oikeuksista ja vel­vollisuuksista".
Sen lisäksi ajettiin
läpi päätöslauselma "kansainvälistä
kommunismia", vastaan mikä mää­riteltiin
'yhteen sopimattomaksi
Amerikan vapauskäsitteiden kans­sa".
Oikeassa oli siis Bolivar.
Kun Kuubassa kukistui Batistan
diktatuuri ja tuli selväksi, että
se pikkumaa tulee, seisomaan Yh­dysvaltain
edessä antaakseen siten
esimerkin Latinalaisen Amerikan
maille yleensä, USA painosti läpi
jälleen vuonna 1960 OASissa pää­töslauselman,
missä hyljätään " k i i -
nalais-neuvostoliittolaiset yritykset
"käyttää hyväksi poliittista j a talou­dellista
tilannetta kaikissa Ameri­kan
maissa, mikäli nämä yritykset
voivat hävittää tätä pallonpuoliskoa
koskevan yhtenäisyyden sekä vaa­rantaa
rauhaa j a turvallisuutta täl­lä
pallonpuoliskolla".
Täten sekaantumattomuuskäsite,
vaikka se' toistettiin puheissa, on
asiallisesti syrjäytetty, ja sen t i ­lalle
on tullut uusi käsite USA.n
intervention puolesta Latinalaisessa
Amerikassa;
Sen kaikkien käytännöllisin esi­merkki
oli USAn interventio Kuu­baan
ja se nostettiin uuteen teo­reettiseen
korkeuteensa Kennedyn
opissa, mikä julistaa, että mikä ta­hansa
maa läntisellä pallonpuolis­kolla
muodostaa sellaisen hallituk­sen,
mikä ei tyydytä. Yhdysvaltoja
•'on vaarana" Yhdysvaltain turvalll^
suudelle. . ' ' ' '
Fred'him on englantilqista perua^ mutta haluaa tuffa canadalai-sefcsi.,
Yllä Fred kävelemässä tuöntitodisteensa yli^ Tämä hiiri
tuotiin Willowdaleen, Ont. Mrs. Edward Carterin mukana Pres-tonista,
Englannista. Hiiri tullaan sijoittanuiari koulun käytet­täväksi.
Aikoinaan se joutui katkenneen. jalan takia turvautu­maan
Mrs. Carteriin ja~ jäi sitten pysyväiseksi lemmikiksi.
Kasain johtaja
C0quilhatvillen vankina
Tähän, kuten, lukemattomat kom­mentaattorit
ovat' todenneet, sisäl­tyy
myös Canada. Siitä huolimatta
meidän ulkominsterillämme 'on
vähemmän varauksia kuin millä"
OASiin liittymiskysymyksessä, sar
maila kun virallisen opposition joh­taja
(mr. Pearson) odottaa mal­tittomana
allekirjoitettavaksi sel­laista
asiakirjaa, mikä pettäisi Ca­nadan
kokonaan li Yhdysvaltain i n i -
perailismille.
OASiin liittymisen asemasta Ca­nadan
tulisi omaksua ohjelman,
minkä perusteella se. voittaisi ta­kaisin
itsenäisyytensä Yhdysvallois­ta.
Canadan tulisi omaksua ohje!-
makseen laajan kaupankäynnin ja
avustuksen ohjelman Latinalaiseen
Amerikkaan nähden siten, että si­käläiset
maat saisivat myös itsenäi­syyden
omissa maissaan.
Belgrad. — Indonesian president­ti
Sukarno, joka vierailee parhail­laan
Tshekkoslovakiassa, • saapuu
tänne kesäkuun 12 päivänä Jugosla­vian
johtaja marsalkka Titon vie­raaksi.
Leopoldville. — Kongon keskus­hallituksen
sotilaat ottivat viikko
sitten tiistaina Coquilhatvillessä
haltuunsa Etelä-Kasain "kunin­kaan"
Kalondjin yksityiskoneen.
Tätä ennen oli Coquilhatvillessä
huhuttu, että KalondjivOli yrittänyt
vallankaappausta Kasain ns. timant-tivaltiossa,
josta saapuneet vahvis-tamattmat
tiedot kertovat laajoista
taisteluista Kalondjin joukkojen ja
kapinallisten välillä.
Kalondji itse liikkuu kuitenkin
täysin vapaasti Päiväntasaajan maa^
kunnan pääkaupungissa, siis Ca-quilhatvillessä,
missä hän osallistuu
Kongon johtajien" konferenssiin.
Häntä ei tosin päästetä lähtemään
ennen kuin konferenssi on käyty
loppuun.
Kalondjin kone saapui Coquil-hatvilleen
tiistaina j a kun oletettiin
hänen pyrqivän kotimatkalle kes-
TSHOMBEN HERMOT
ROMAHTANEET?
Elisabethville. — Katangan presi­dentti
Moise Tshombe on sairaana
Coquilhatvillessä, ilmoitetaan ta­vallisesti
asioista perillä olevalta
taholta Elisabethvillestä.
Tshombe on Kongon keskushalli­tuksen
vankina, j a hänen hermonsa
ilmoitetaan romahtaneen. .
' . Katangan hallitus on tiedon joh­dosta
tiedustellut asiaa Y K n E l i s a -
bethvillessä olevalta edustajalta
Georges Dumontetilta.
Lujat sanat tivät auta
Wienin neuvottelussa
Olisi paljon viisaampaa Yhdys­valtain
presidentti Kennedylle /jos
hän olisi valmis "harkitsemaan
tarkoin ' h a l l i t u k s e n s a politiikkaa"
ennenkuin ryhtyy neuvottelemaan
Neuvostoliiton pääministeri Hriish-tshevin
kanssa kesäkuun 3 ja 4 pnä
Wienissä.
' Näin' kirjoittaa Britannian Daily
Worker toimitu-skirjoituksessaan ja
varoittaa, että on viisaampaa Ken­nedylle
ettei käyttäisi "voimakkai­ta
sanoja" sillä hän tulee ';havait-semaan,
että molemmat voivat käyt­tää
'voimakkaita sanoja'".
Kennedy, jatkaa Daily Worker,
•'on kieltäytynyt luopumasta Eisen-howerin
hallituksen vararikkoutu-neesta
politiikasta.
•'Se ei ole vain vaarallista poli­tiikkaa,
mutta lisäksi toivotonta.
Yhdysvalloilla on mahdotonta antaa
määräyksiä Neuvostoliitolle voimak­kaamman
aseman perustalla."
Toimituskirjoituksessa sanotaan,
että Kennedy on mahdollisesti"op-pinut
jotain niistä onnettoinuuksis-ta,
joita on tapahtunut kun hän
oli ensimmäisen kuukauden valla^;-
sa, mutta olisi epäviisasta luottaa
tähän.
"Länsivaltain komentaattorit: sa­novat,
että hän on päättänyt jatkaa
agressiivista politiikkaa j a että hän
haluaa kohdata Hrushtshovin vain
taktiikkasyistä.
" H e väittävät, että tämän jälkeen
hän voi sanoa, että hän on tehnyt
kaikkensa sopimuksen saamiseksi,
mutta Neuvostoliitto ei halua sitä.
"Mahdollisesti tämä on toiveajat-taan
bi.ntana ''
telua niiden taholta, jotka polke­vat
sopimusta", sanotaan toimitus-kirjoituksessa.
"On olemassa ainöäs-':
taan yksi tie länsivaltain politii­kan
muuttamiseksi - ^ . k a n s a n ' kai­kenlaisen
aktiivisen toiminnan l i ­sääminen
rauhan hyväksi."
SITÄi
JA
TÄTÄ
R A K A S MUISTO
— Mitä sinä tuossa laatikossa
säilytät?
— Hiuskiharaa —- muistoa vai­mostani.
— Mutta .eihän hänen tukkansa
ollut vaalea.-
— ^ E i , mutta minun o l i , '
PÄIVÄN PAKINA
Halut ja varat ristiriitaan
Kuka tahansa tupakkamies (jä
-nainen) tietää, että halut yksi­nään
eivät riitä "tupakkanälän"
tyydyttämiseen, sillä siinä tarvi
taan myös tupakkaa.
Sama näyttää pätevän muissakin
asioissa, jopa n.s. suurkysymyksis-säkin.
Ja mikäli on puhe esim.
Washingtonin otteesta Laosissa,
niin se on verrattavissa miespoloi
seen, joka on saanut siepatuksi
k i i n n i karhun pienestä hännästä,
mutta ei uskalla hellittää siitä.
Niinpä esim. Genevestä viime
viikolla tulleissa uutistiedoissa i l
meni kaikista peittely-yrityksistä
huolimatta se, että Yhdysvaltain
valtiosihteeri (ulkoministeri) Dean
Ruskin asema on siellä lievästi sa
noen melko kiusallinen.
Yhdysvaltain politiikka on kär­sinyt
sotilaallisesti ja poliittisesti
miltei täydellisen haaksirikon Lao
sissakin — mutta mr. Ruskin i l -
,meisenä tehtävänä on pela^aa siitä
uppoavasta laivasta se mikä pelas
tettavissa on.
J a tässä epäkiitollisessa tehtä
vässä joutui uusi valtiosihteeri en­simmäisessä
kansainvälisessä kon­ferenssissaan
todella, sellaisen hen­kilön
asemaan, joka tuntee kovaa
tupakannälkää hetkellä, jolloin tu­pakkaa
_ei ole.
Tunnettu tosiasia on, että Yhdys­valtain
hallitus on sysännyt Lao­siin
yli $300,000,000 sotilaallista
apua nimenomaan siinä mielessä,
että. ko. maasta saataisiin yksi sa­telliitti
lisää Pentagonin sotaher­roille.
Mutta nämä rahat ovat upon­neet
kuin hohtimet kaivoon. Vissi
osa niistä. meni välikäsille Thai­maassa.
Leijonanosuus meni niille
"voimamiehille", joista piti tule­man-
Laosin Chiang Kai-shek tai
Syngman Rhee. -
Tuloksena oliy että kun, Gene­vessä
kokoontui 14 vallan konfe­renssi
Laosin kysymystä käsittele­mään,
valtiosihteeri Ruskilla ei o i
lut poliittisessa mielessä yhtään ai­noata
kunnollista pelikorttia.
Yhdysvaltain rahoilla ja aseilla
Vientianen hallitukseen nostettu
"voimainies", kernaali Phoumi No-savan
ei loppujen lopuksi paina'mi-tään
vaakalaudalla.
Kaiken tämän johdosta ova^
amerikkalaiset sanomalehtimiehet
ja uutiskommentaattorit ryhtyneet
povailemaan sitä, että minkä vuok­si
joutuu valtiosihteeri Rusk pitä­mään
Genevessä "tyhjän säkin
suuta".
Ja jotkut avomielisimmät heistä,
myöntävät avoimesti, että Wash-ingtonin
epäonnistumisen suurim­pana
syynä o l i sekaantuminen Lao­sin
sisäisiin asioihin. Valtiosihtee­r
i Rusk on tässä mielessä todella
verrattavissa mieheen, joka on saa­nut
karhun hännästä kiinni, mut­ta
ci uskalla siitä hellittää kun ei
oikein tiedä, mitä sen jälkeen ta­pahtuu.
Laosissa oli viime vuonna puo­lueeton
hallitus. Mutta se ei tyy­dyttänyt
Washingtonia, joka vaati
dollariensa ja aseidensa voimalla
prinssi Souvannan johtaman puo­lueettoman
hallituksen kukistamis­ta
ja sen tilalle perustettavaksi
amerikkalaismielisen voimamie­hen,
kenraali Nosavanin nukke­hallitus.
Jos kaikki- olisi mennyt "suun­nitelmien
mukaan" — kuten on
imperialismin heinänteon päivinä
mennyt — niin Nosavan olisi nyt
mr. Ruskin rinnalla voimatekijänä
Genevessä. Mutta näin ei käynyt!
Imperialismi ei voi näes enää mie^;
Iin määrin komennella maailman
asioiat, sillä maailmaan on nous­sut
sitä voimakkaampia tekijöitä.
Nosavanista ei siis tullut mitään
"voimamiestä", vaan pelkkä ken­raali
ilman Laosin kansan tukea
j a sellainen kenraali ön nyt mr.
Ruskille- yhtä hyödytön, kuin on
tinasotamieskenraali rippikoulu-ikään
päässeelle pojalle.
" O l i paha virhe se. kun ryhdyt­tiin
asevoimin kukistamaan prinssi
Souvannan pujcflueetonta hallitus-tä'\
selittävät nyt monet amerik­kalaiset
poliitikot ja toiset heistä
ovat ''peloissaan" siitä, että Yhdysr
vallat "menettää Laosin" ikuisiksi
ajoiksi — ikäänkuin Laos olisi j u ­malan
säätämänä lahjana Yhdys­valtain
rahamiesten ja heidän po-liitikkojensa
"omaisuutta"!
Helppoa ei siis ole valtiosihtee­r
i Ruskin "pelastusoperation" täy­täntöönpano
mutta hän voi kui­tenkin
lohduttaa itseään sillä, että
omatekoisia j a kaiken lisäksi omasr
ta halusta tehtäviä tyhmyyksiä. on
nyt korjattava — ja kaikesta ilos­ta,
niin vakoiluhallinnon kujn 'so-tilaspäällystönkin
harhalaskelmista
on aikanaan maksettava lasku. ^
— Känsäkoura.
ken konferenssin, kone takavarikoi­tiin
ja sijoitettiin kuukausi sitten
pidStet^Ti Katangan "presidentin"
Tshomben samoin takavarikkoon
otetun koneen vierelle. Kalodjin ko­neen
ohjaaja pidätettiin, samoin, ko­neessa
olleet Kasaista tulleet mat­kustajat.
•
T E K I V A L I N T A N SA
Iäkäs skotlantilainen oli tullut
heikkonäköiseksi ja kääntyi vihdoin
lääkärin puoleen.
— N i i n Mc Ta\vish, sanoi tohtori.
— Te olette viljellyt l i i a n paljon a l ­koholia
elämässänne. Nyt teidän
on joko jätettävä whisky tai tulette
sokeaksi.
— N i i n tohtori, Mc Tavish -sanoi.
— Olen j o vanha mies ja "qlen mie-;
lestäni nähnyt kaiken, mikä tässä
maailmassa on näkemisen arvoista. •
,1 I ' l