1960-12-22-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
A
- I
iii
, -. .öMt^E;^'VC:i96i ,
,„,r V \= ^ Ki^^tofäet^ afvoisill^ asiakkaillemme! .
ÖfifÖ^ETRISTI
65 E lm St. East 'Sudbury,~Ont.
ravinto-!ja miniefraalivaFal ovat 'SM
SE®
i
PARHAIMMAT
\ vuodenajan
-tervehdykset
asiakkaillemme ja tuttavillemme!
— Paljon
kiitoksia asiakkaillemme
J. E. BLAIS JEWELLERS LTD.
TALOUDELLINEN KELLOLIIKE
73 E lm Street East Sudbury
toiminta^ voitaisiin' vielä paljbn tehostaa
Tiedemieliet väittävät,' että
läl ä tavoin voitaisiin eläinproteii-nin
tuotanto, kohottaa pinta-alayksikköä
kohden suuremmaksi kuin
mitä se on hedelmällisillä maan-viljelysseuduilla
tai;; luonnontilassa
olevissa sisävesistöissä. ' , -
Suuria parannuksia olisi aikaansaatavissa
myös käyttämällä nykyajan/
teknillisiä mahdollisuuksia
entistä:?'itehokkaampien".';lan
ameiden s keliittämiseen-i sekä .petokalojen,
arvottomien kalalajien,
loisien j j tautien hävittämiseen sekä
uusien, entistä tuottoisampien
viljelyyn. Tiedemiehet ovat pohtineet
myös vmahdollisuuksia^autioi-:
Avaruusäteilyn ongelma
jo tutkijain plottuvilla
ncss
PARHAIN VUODENAJAN TERVEHDYKSIN
Suurkiitokset asiakkaillemme
DUNCAN BROS. SUPPLY LTD.
AUTOJEN SÄHKÖTYKSEN SPESIALISTIT
AUTO-OSIA JA VARUSTEITA
' r 174 Douglas St. W. Puh. OS 5-5625 Sudbury
'1
il
IM
I
1 4 i-i
' il
ILi -l
|5
I !V
I V
It
m.
I
m
KIITOKSET KANNATUKSESTA \
DELÖNGCHAMpj^RTAGE CO. LTD.
PAIKALLISTA JA PITKÄNMATKAN MUUTTOAJOA
JA SÄILYTYSTÄ
f*' Lorne St. South ,Puh. OS. 5-5611 Sudbury
' Yaltainerien syvyyluien tutkjl
minen. " T r i e s t e n " ' kaltaisilla; o u f
;donnäköisinä;%:-!.ii> sukellusaluksilla^
voi aikanaan johtaa maapallona
nopeasti ^kasvavalle väestölle taip^^
jp^Ia ^olevien elintarvike-^ j a , mineraalivarojen
^irunsaaseem lisään-';
tymiseen. Tämä ei ehkä tapahdu
aivan V kädenkääntessä/i m
t i ' merentutkimus jatkuvasti
edistyy työssääif>- ihmiskunnan,
hyväksi. ^ , - ,
Tiedemiehet pitävät valtamereen
liittyviä 'ongelmia ainakin
yhtä tärkeinä ' kuin avaruuden
kysymyksiä -ja siksi Ylidysval-^
loissa, onkin otettu meriin sisältyvien;.
luonnonvarojen selvittely
erääksi t i e t e e l l i l ^ merentutkija
:;mustyon .tavoitteeksi. Maapallon
väkiluvun räjähdysmäisesti kasvaessa
valtameriä .koskevat pe-
1 ustutkimukset ovat käyneet
välttämättömiksi ja toiminta met
r i e n valtavan laajan : kokoomuksen'
selvittelemiseksi onkin, todelr:
la jo pääsemässä vauhtiin^
K a l a t j a muut merieläimet muo;
dostavat JO n y t pääasiallisen eläin-p
r o t e i i n i n lähteen m i l j o o n i l l e , i h r
mi&iUe Elama maapallolla alkoi
menssa j a s u u n osa taslä elämästä
>ha tapahtuu nnssa. Ongelmana
on kuinka meien v i l j a a v o i t a i s i in
entistä, tehokkaammin käyttää, hyväksi
yha suurempien väestömäär
i e n i r u o k l c i m i s e e n : - P r o b l e e m a on
sangen' monimutkainen, ' m u t t a -JO
nyt tutkimustyö o n . a n t a n u t todisteita
Silta, etta valtameristä voidaan
kenties saada l a v i n t o a i n e i ta
j a r m i n e r a a l e j a j o p a . enemmänkin
k u i n maasta
P a l j o n on k u i t e n k i n vielä saata-,
va lisätietoja meiista ja niiden
olaniasta On selviteltävä kuinka
paljon kasveja pikkuäyi l a i s i a ja
kaloja menssa todella on, missa
ne ela\ a l , k u i n k a 'nopeasti n e ' l i sääntyvät,-
k u i n k a paljon: a u r i n g on
c n e i g i a a kasvit vangitsevat ja m i ten
suun osa, s i l t a tulee eläinten
hyödiksi Tiedemiehet haluavat
paasta s e l v i l l e »sulakin, miksi val-t
a m e r i t n CMaat osat o\ a t l e h e v ia
v i h i e i l a Iflitumia kun taas toiset
alueet ovat käytännöllisesti katsoen
autioita ja elottomia Meiten
t i i o l l a v i u K l e n ja hedelmällisyyden
pai antamiseksi .on s e l v i t e l f a v a aaltojen
m e i k i t y s t a , ilmakehän j a v a l -
tameion keskinäistä "vuorovaikutusta,
m e i i v i i t o j e n toimintaa meriveden
J o m i n a i s u u k s i a j a merenpohjan.,
s c d i m e n t i i k e i iosUiin:;en -synljmis-tapaa'
F i a s lupaa\minusta keinoista
m e i e n antimien lisäämiseksi on
l a n n i k k o v o s i U a harjoitettu "vilje-l
y t o i m i n l a " , johon parhaat mahdollisuudet
tarjoutuvat merenlah-di''
Sa Hikien suistoissa, suolavesi-laguuneissa
j a l a n n i k k o s a a r t e n suo- k e n n u s t o i m i n n a l l a m u i t a km tarkei-j
. a m i F l a vesialueilla Tata on jos- ^uten Auringon j a muiden
taivaankappaleiden spektrin
sähkövalokuvausmenetelmien^'^
hittäminen sekä elektroni-optisten
mainlajien.käytön tutkiminen.•Nämä
muUtitajat vahvistavat tavattomasti
vastaanottolaitteitlemme valoherkkyyttä.-
Niiden,avulla-pääsem-mc
jättiläisteleskoopeilla valokuvaamaan
h y v i n h e i k k o j a valolähtei-.:
tä, joiden: m i t t a a m i n e n ei toisjn kein
o i n kävisi lainkaan päinsärNeu-v
v o s l o l i i t b n ; a s t r o n o m i a ' ' on saavuttanut
tiiliä a l a l l a merkittäviä" tuloksia.
j R a d i o a s t r o n o m i a on. p a r i s e n k y m mentä;
vuolta sitten syntynyt tie-teenhaaraa,'
j o k a t u t k i i radioaaltoj
e n alueella tapahluVäa taivaankappaleiden
säteilyä. Todettakoon, että
ennen 40-lukua tiedemiehet eivät
tienneet mitään l a i y a a n k a p p a l e i d en
radiosäteilystä. ' Nyt sensijaan on
mönisiä maissa, mm. Neuvostolii-'
tossa observatorioita, j o t k a on var
u s t e t tu m o n i m i i t k a i s i n ja teliok-sakm
maarin harrastettuTJO/VUOSI- den merialueiden, muuttamiseksi
satojen «äjanr^-eräillä •^alueiUaj^s>^^
sinkin -> kaakkois-Aasiassa, ' mutta
hedelmällisiksi. Tämä -voitaisiin' äi^l
kaansaada*esimerkiksr'sijdittamalla
atomireaktori > merenpohjaan, joll
o i n ' sen lämmittämät. pohjavedet
ja niissä liuenneina ^olevat'kasvin-^
ravintoaineeti^jaataisiin^snousemaan
pintaan. . '
• Paljon :• on parantamisen - mahdollisuuksia
myös' kalastusmenetel-mien
alalla. Ne eivät > ole vuosisatoj
en kuluessa paljonkaan muuttu-
,neet, ja,.\eräs amerikkalainen me-
^rentutkija onkin sanonut: "Meren,
viljaa, ei osata ottaa talteen jär-jestermällisesti.
, Merentutkimus
auttaa % saattamaan w kalastuksenkin
entis*tä tieteellisemmälle .pohjalle
hankkimalla tietoja merien olosuhteista;
Jotkä^vaikuttavati^kalOT
jen ja muiden merieläinten, run-
,1
Ensimmäiset neuvostoliittolaista
valmistetta olevat astronomiset kojeet^
valmistuivat 30-IuvuIIa. Eräs
iiuslaasennettiinAbastumanin uuteen
observatorioon Gruusiaan.'Hie-man
myöhemmin saatiin heliostaat.
teja,:aurinkokuvastimia, joita: käyt:
telakan. Auringon tarkkailemiseen.
Sota hidastutti Neuvostoliiton
.ögtronomisten kojeiden .rakentamista,,
vaikkakaan ei keskeyttänyt sitä;
Tiedeakatemian - kirjeenvaihtaja-jäsen
Dmitri Maksutov, astronomi-,
optikko, rakensi sodan aikana uudentyyppisen
teleskoopin, josta a-lettiin
käyttää^ nimitystä "menis-kus
'-teleskooppi. Sunä on poistettu
monta tavallisille teleskoopeille
ominaista epäkohtaa. Optinen teollisuus
on toimittanut näitä teleskooppeja
jja monia muita'hyödylli-:
sia laitteita tutkijoiden käyttöön, ja
nyt' on: pcästy jo niin: pitkälle,- että:
voidaan rakentaa maailman, suurin
teleskooppi. ; N L r t . tiedeakatemian
tutkimuskeskuksessa 'Krimillä on
valmistumassa >']attilaisteleskooppi,
jonka peilm halkaisija on 2,6 met-rid....::
Abastumanin.observatoriossa
Armöniassa on käytössä. MaksutoVin
teleskooppijarjestelmää: oleva koje,
jonka aukon halkaisija on 70 cm.
.Siina on laajakulmainen havainto-
•kenlta. Byraltanin: astrofysikaalisel-:
le laiiokselle Armeniaan::rakennet-:
lava teleskooppi 100 emaukkoineen
on Schmidt-jarjestelmad. Se" jää
vain hieman jälkeen Palomarin
vuorella Kaliforniassa olevasta samantyyppisestä
teleskoopista.
öitä, jotka valaisevat energian äkkinäistä*
purkautumista ydinreaktioissa,
joista toistaiseksi emme tiedä
mitään. Nyt saamme tarkkailla
miten tähtien uumenista purkautuu
silmänräpäyksen nopeudella energir
aa ja muodostuu uusia tähtiä. Monia'kiinnostavia':
olettamuksia esitetään
näiden ilmiöiden selitykseksi.
On varmaaiettäsiinä vaiheessa, jolloin
päästään tutkimaan välittömästi
näihin ilmiöihin liittyviä uiltravio-lettiröntgen-
ja avaruussäteilyä,
saadaan selitys: moneen.perustavaan
seikkaan ja'päästään^tunkeutumaan
maailman kaikke^dessa;.talgaht^
prosessien arvoituksiin. M
sesti voidaan s i l l o in ajatella tällaisten
4)rosessien jäljittelyä - laboratorioissamme,
mikä epäilemättä tuot-taisi-
hyö{yä koko ihmiskunnalle.:
sauteen'ja'vaelluksiin sekä isiihen, ;
miksi eräitä lajeja tavataan ' V a i n :
määrätyillä a'ueilla. "^^ ^ ' ^]
•"^Merien " pohjassa . on havaittu
myös. monia- laajoja mineraaliesiin-tym*
lä ' jotka sisältävät runsaasti •
mangaania, kobolttia kuparia,' nik- ;
keliä ja haryinaisia maametalleja.
Sukellusaluksien :?avullä7:suorjtetta-villa
tutkimuksilla uskotaan saatavan
selviUe niden'' esiintymistapa
ja'^" ympäristöolojen * vaikiitus niiden
muodostumiseen. - - -
Tällaisten,^ mineraaliesiintymien'
hy>?äksikäyttö olisi aivan uutta, ja
uusja menetelmiä, olisi, kehitettävä,
jotta niitä voimaisiin taloudellisesti ^
käyttää hyväksi. Tässä «vautuli
tekmlljselle tutkimukselle uusi ja
laaja työkenttä.
Meret voivat antaa vielä muitakin
hyödyllisiä tuotteita, esim. le-väkaaveista-
saatavia.veläinten rehii-v
ja, erilaisia t e o l l i s u u s - l a ravmto-tai'kDituksiin
sopivia dlyjjä ja l i -
rsäksi; .laajan valikoimani, orgaanisia
kemikaaleja. Toistaiseksi ihminen
käyttää hyväkseen vain ' pientä
muito-osaa merissä elävistä sadoi.s-latuhansistakasvirHja.
eläinlajeista;
joten valtamerilla yhä on valtavan
suuria 'ravinloreservejä odottamassa;:
Järjestelmällinen biokeraialliv
nen tutkimustyö saattaa johtaa yhä
uusien merestä saatavien hyödyllisten:'
tuotteiden jkeksimiseenjjOLST
ta •mainittakoon hyonteis- ja .kasvi-myrkyt,
maanparannusaineet, väkilannoitteet
ja lääkeaineet?
rr
_ PIAUSK^.A JOULUA
' JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
K i i t o k s e t
a s i a k k a i U e m m e l
Luggagel Gifts^
M A T K A L A U K K U J A
JA LAHJOJA
20 DURHAM ST NORTH
SUDBURY, ONTARlb
Eichitiannilja ei
ole ihmistunteita"
Uaifa', Israeli. — Asianajaja Ro
bertServatius sanoi täällä tiistaina:
että :6;0Ö0,0p0 juutalaisen tappamisesta
syytetty Adolf Eichmann ei;
omaa mitcän'syynisyyde"n -tunnetta.
, • '
r V Hän kertoo Eichmannin sanoneen
hänelle m.m. seuraavaa:
- ::*'Minä en kadu sitä mitä olen teh^:
nyt.'-r-. vain: lapset pahoittelevat-tapahtuneita.
-
^ "Minun olisillöin.toteutettava kaife;
Teleskooppien'^rrkVntamile^^ o- ylempieni, antamat määräykset^
hella on aslionomisella kojeehra- Servatius on kölniläinen asianajaja,;
vjokay tulee ; toimimaan ^maalis-?
kuunv: 6;-päivänä alkavassa oikeus-1
kuulustelussa 'Eichmannin- .puolusr^
tusasianajajana. Hän kertoo, että
^Eichmann tulee puolustamaan itseään
j a että hän tulee kiistämään
syyllisyytensä. Häh kertoo Eich-/
mannin^puolustelleen itseään; j a te^
kojaan m.m. seuraavasti:
'"Minun oli tehtävä mitä' kenen
tahansa- minun/asemassani: olleen
olisi täytynyt tehdä Ne kenraalit
ja upseerit, jotka pudottivat atomipomminsa,
eivät kadu tekojaan —^
he* myös noudattivat komennuksia."
: <Yksi näistä atomipommien pudottajista,
41-vuotias Claude R.
Eatherly, on Waco:ssa, Tex., hoidettavana:
mielenvikaisuuden vuoksi.
Hän suoritti B-29 pommittaja-koneella
tiedusteIulennon<$,Hiroshi-man
ja Nagasaki atomipoinmituk-sen
aikana. Vapauduttuaan, USAni
ilmavoimista v. 1947 <hän on ollut
useita kertoja hoidettavana miielen-vikaisuuden
johdosta.)
" E i ole totta, että ininä olen vielä"
OLKOON
JUHLA-AIKANNE
I L O I S TA
JA UUSI VUOSI '
O N N E K A S T A
SEYEN-UP
Bottling Co. Ltd.
( S U D B U R Y )
SUOSITTUA
VIRVOKEJUOMAA '
UI Sr,. Geoioo ?>l . S u d b u rv
k a i n radiotelesko-opein. Mitä mer- kovaksikeitetty natsi. En usko että
olisin; enää ;^siinä; asemassa; missä-
I s S i i
m
m
TÄMÄN
TILAISUUDEN.,.
kiittääksemme kaikkia,
joilla on ollut aihetta
antaa luottamuksensa
meidän palvelukseemme
kitysU^^^i^taivaankappaleidcn r a dioastronomisella
tutldmiselle?^ r S
on tärkeätä j o siitäkin syystä, että
radioaallot ^läpaisevatsilmakehänj
avaruuden, kun taas valo suurimmaksi
osaksi imeytyy ilmakehään.
Esim;:: :meidän tähtijärjestelmämme
Linnunradan keskusta ei voida ha-
\annoida optisin välinein, koska sen
peittää valoa imevä aine. Linnunradan
keskuksen radiosäteily läpäisee
kuitenkin vapaasti esteet. Pulko-
• van: observatoriossa : työskentelevän
nuoien tutkijan Juri Pariiskin on
•onnislDnutrlaajalti selvittää Linnun-:
radan keskuksen fysiikkaa.
Avai uuden valloituksen edistyessä
saa tähtitiede,pian mahdollisuu-
' den tutkia eri taivaankappaleita
Maan ilmakehänjilkopuolelta käsin.
Äärimmäinen , ultraviolettisäteily,
voimakas avaruussäteily ja taivaankappaleiden
röntgensäteily ovat aivan
viime aikoihin pysyneet ihmiselle
Saavuttamattomissa. Nyt nämä
'säteilynlajit. on saatu J u t k i j a in
ulottuville. Avaruustutkimus on
tehnyt mahdolliseksi myös aktiivis-
-ten kokeiden toimeenpanemisenv.te:;
kokuiden ja muiden keinotekoisten
laii^aankappaleiden' avulla. ' ' Me
Voimme lähettää _ avaruuteen ennalt
a , maaiatlyyn suuntaan-ja toivotuilla
lavalla lentäviä'keinotekoisia'a-varuuskappaleiden-^
niassanr-lähilrni
pcin planeettojen pinnan rakenteeni.;
' y m - t u t k i m i s t a varten.^ , . ' ' « f^
'Mistä syystä.on tärkeätäUutl|a|
.säteilyjä, jotk^^ijpivät.^saavuta , M ^ n :
, pintaa? Näillä alucillja" esiintyy, ei|t|
,''täln;'rurisaasti'>mielenklintoisia tiimi-o
l i n " kaunistelee Eichmann kuitenkin
vaikka ei "kadukaan" teko-siaan.
Servatius sanoo Eichmannin olettavan,
että huomattavasti vähemmän
kuin 6,000,000 juutalaista tuhoutui
natsien kuolemanleireillä.
"Hän yrittää todistaa'tämän" sanoi
mr. Servatius.
Sähköurakoitsijanne
toivottaa Teille Oikein
Rattoisaa Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta
Kiitos l^annatuksestanne
JAMES BNG
Sähköurakoitsija
Puhelin OS. 4-1294
273 Lasalle Blvd.
New Sudbury
'Tolverikkain vuodenajan tervehdyksin!
HIEROJA WM. WÄLTONEN
344 Victoria St. ' ^ ' Puhelin OS.-3-0658 = Sudbury
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA SEKÄ,MENESTYSTÄ
TULEVAN VUODEN AIKANA ,
CECCHETTO .
Yleisurakoitsijat — Koneita vuokraiaaiL -
Kaivinkoneita -r^Bulldozereila -^Compressorei^^^
25 tonnin kuljetuslava
9 Sutherlajid St. Puh. OS 3-3303 Sudburj;
^easor\s fpreetings
^ To ali our friends and patrons, w«
^% extend our W8rfn«sl grccHngs for
iv; a ioyous Holiday Scason.
LÄMPIMÄT VUODENAJAN TERVEHDYKSET^
Kiitokset arvoisille asiakkaillemme .
xl^tCKEL RÄNGE HOTEL
, > " K O D I K A S ' N Y K Y AIKAINEN^ H O T E L L I - , , , . l v ,
12 E lm St. Wesl ^ /sudbur^^
,^1=" "THE M A N WITH THE A X E '
HAUSKAA JOULUA JA ONNEA SEKÄ
MENESTYSTÄ TULEVALLE VUODELLE
. . . o
toivottaa
KOKO PERHEEN HUOKEAHINTAISET KAUPAT
• - l A U S U M M E BIITÖKSET ASIAKIÖULLEMME
ONE LOCATION"ONLY . . . "ON THE PEOPLE'S STREET" . . . 21 BEECH STREET
mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 22, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-12-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus601222 |
Description
| Title | 1960-12-22-06 |
| OCR text |
m
A
- I
iii
, -. .öMt^E;^'VC:i96i ,
,„,r V \= ^ Ki^^tofäet^ afvoisill^ asiakkaillemme! .
ÖfifÖ^ETRISTI
65 E lm St. East 'Sudbury,~Ont.
ravinto-!ja miniefraalivaFal ovat 'SM
SE®
i
PARHAIMMAT
\ vuodenajan
-tervehdykset
asiakkaillemme ja tuttavillemme!
— Paljon
kiitoksia asiakkaillemme
J. E. BLAIS JEWELLERS LTD.
TALOUDELLINEN KELLOLIIKE
73 E lm Street East Sudbury
toiminta^ voitaisiin' vielä paljbn tehostaa
Tiedemieliet väittävät,' että
läl ä tavoin voitaisiin eläinproteii-nin
tuotanto, kohottaa pinta-alayksikköä
kohden suuremmaksi kuin
mitä se on hedelmällisillä maan-viljelysseuduilla
tai;; luonnontilassa
olevissa sisävesistöissä. ' , -
Suuria parannuksia olisi aikaansaatavissa
myös käyttämällä nykyajan/
teknillisiä mahdollisuuksia
entistä:?'itehokkaampien".';lan
ameiden s keliittämiseen-i sekä .petokalojen,
arvottomien kalalajien,
loisien j j tautien hävittämiseen sekä
uusien, entistä tuottoisampien
viljelyyn. Tiedemiehet ovat pohtineet
myös vmahdollisuuksia^autioi-:
Avaruusäteilyn ongelma
jo tutkijain plottuvilla
ncss
PARHAIN VUODENAJAN TERVEHDYKSIN
Suurkiitokset asiakkaillemme
DUNCAN BROS. SUPPLY LTD.
AUTOJEN SÄHKÖTYKSEN SPESIALISTIT
AUTO-OSIA JA VARUSTEITA
' r 174 Douglas St. W. Puh. OS 5-5625 Sudbury
'1
il
IM
I
1 4 i-i
' il
ILi -l
|5
I !V
I V
It
m.
I
m
KIITOKSET KANNATUKSESTA \
DELÖNGCHAMpj^RTAGE CO. LTD.
PAIKALLISTA JA PITKÄNMATKAN MUUTTOAJOA
JA SÄILYTYSTÄ
f*' Lorne St. South ,Puh. OS. 5-5611 Sudbury
' Yaltainerien syvyyluien tutkjl
minen. " T r i e s t e n " ' kaltaisilla; o u f
;donnäköisinä;%:-!.ii> sukellusaluksilla^
voi aikanaan johtaa maapallona
nopeasti ^kasvavalle väestölle taip^^
jp^Ia ^olevien elintarvike-^ j a , mineraalivarojen
^irunsaaseem lisään-';
tymiseen. Tämä ei ehkä tapahdu
aivan V kädenkääntessä/i m
t i ' merentutkimus jatkuvasti
edistyy työssääif>- ihmiskunnan,
hyväksi. ^ , - ,
Tiedemiehet pitävät valtamereen
liittyviä 'ongelmia ainakin
yhtä tärkeinä ' kuin avaruuden
kysymyksiä -ja siksi Ylidysval-^
loissa, onkin otettu meriin sisältyvien;.
luonnonvarojen selvittely
erääksi t i e t e e l l i l ^ merentutkija
:;mustyon .tavoitteeksi. Maapallon
väkiluvun räjähdysmäisesti kasvaessa
valtameriä .koskevat pe-
1 ustutkimukset ovat käyneet
välttämättömiksi ja toiminta met
r i e n valtavan laajan : kokoomuksen'
selvittelemiseksi onkin, todelr:
la jo pääsemässä vauhtiin^
K a l a t j a muut merieläimet muo;
dostavat JO n y t pääasiallisen eläin-p
r o t e i i n i n lähteen m i l j o o n i l l e , i h r
mi&iUe Elama maapallolla alkoi
menssa j a s u u n osa taslä elämästä
>ha tapahtuu nnssa. Ongelmana
on kuinka meien v i l j a a v o i t a i s i in
entistä, tehokkaammin käyttää, hyväksi
yha suurempien väestömäär
i e n i r u o k l c i m i s e e n : - P r o b l e e m a on
sangen' monimutkainen, ' m u t t a -JO
nyt tutkimustyö o n . a n t a n u t todisteita
Silta, etta valtameristä voidaan
kenties saada l a v i n t o a i n e i ta
j a r m i n e r a a l e j a j o p a . enemmänkin
k u i n maasta
P a l j o n on k u i t e n k i n vielä saata-,
va lisätietoja meiista ja niiden
olaniasta On selviteltävä kuinka
paljon kasveja pikkuäyi l a i s i a ja
kaloja menssa todella on, missa
ne ela\ a l , k u i n k a 'nopeasti n e ' l i sääntyvät,-
k u i n k a paljon: a u r i n g on
c n e i g i a a kasvit vangitsevat ja m i ten
suun osa, s i l t a tulee eläinten
hyödiksi Tiedemiehet haluavat
paasta s e l v i l l e »sulakin, miksi val-t
a m e r i t n CMaat osat o\ a t l e h e v ia
v i h i e i l a Iflitumia kun taas toiset
alueet ovat käytännöllisesti katsoen
autioita ja elottomia Meiten
t i i o l l a v i u K l e n ja hedelmällisyyden
pai antamiseksi .on s e l v i t e l f a v a aaltojen
m e i k i t y s t a , ilmakehän j a v a l -
tameion keskinäistä "vuorovaikutusta,
m e i i v i i t o j e n toimintaa meriveden
J o m i n a i s u u k s i a j a merenpohjan.,
s c d i m e n t i i k e i iosUiin:;en -synljmis-tapaa'
F i a s lupaa\minusta keinoista
m e i e n antimien lisäämiseksi on
l a n n i k k o v o s i U a harjoitettu "vilje-l
y t o i m i n l a " , johon parhaat mahdollisuudet
tarjoutuvat merenlah-di''
Sa Hikien suistoissa, suolavesi-laguuneissa
j a l a n n i k k o s a a r t e n suo- k e n n u s t o i m i n n a l l a m u i t a km tarkei-j
. a m i F l a vesialueilla Tata on jos- ^uten Auringon j a muiden
taivaankappaleiden spektrin
sähkövalokuvausmenetelmien^'^
hittäminen sekä elektroni-optisten
mainlajien.käytön tutkiminen.•Nämä
muUtitajat vahvistavat tavattomasti
vastaanottolaitteitlemme valoherkkyyttä.-
Niiden,avulla-pääsem-mc
jättiläisteleskoopeilla valokuvaamaan
h y v i n h e i k k o j a valolähtei-.:
tä, joiden: m i t t a a m i n e n ei toisjn kein
o i n kävisi lainkaan päinsärNeu-v
v o s l o l i i t b n ; a s t r o n o m i a ' ' on saavuttanut
tiiliä a l a l l a merkittäviä" tuloksia.
j R a d i o a s t r o n o m i a on. p a r i s e n k y m mentä;
vuolta sitten syntynyt tie-teenhaaraa,'
j o k a t u t k i i radioaaltoj
e n alueella tapahluVäa taivaankappaleiden
säteilyä. Todettakoon, että
ennen 40-lukua tiedemiehet eivät
tienneet mitään l a i y a a n k a p p a l e i d en
radiosäteilystä. ' Nyt sensijaan on
mönisiä maissa, mm. Neuvostolii-'
tossa observatorioita, j o t k a on var
u s t e t tu m o n i m i i t k a i s i n ja teliok-sakm
maarin harrastettuTJO/VUOSI- den merialueiden, muuttamiseksi
satojen «äjanr^-eräillä •^alueiUaj^s>^^
sinkin -> kaakkois-Aasiassa, ' mutta
hedelmällisiksi. Tämä -voitaisiin' äi^l
kaansaada*esimerkiksr'sijdittamalla
atomireaktori > merenpohjaan, joll
o i n ' sen lämmittämät. pohjavedet
ja niissä liuenneina ^olevat'kasvin-^
ravintoaineeti^jaataisiin^snousemaan
pintaan. . '
• Paljon :• on parantamisen - mahdollisuuksia
myös' kalastusmenetel-mien
alalla. Ne eivät > ole vuosisatoj
en kuluessa paljonkaan muuttu-
,neet, ja,.\eräs amerikkalainen me-
^rentutkija onkin sanonut: "Meren,
viljaa, ei osata ottaa talteen jär-jestermällisesti.
, Merentutkimus
auttaa % saattamaan w kalastuksenkin
entis*tä tieteellisemmälle .pohjalle
hankkimalla tietoja merien olosuhteista;
Jotkä^vaikuttavati^kalOT
jen ja muiden merieläinten, run-
,1
Ensimmäiset neuvostoliittolaista
valmistetta olevat astronomiset kojeet^
valmistuivat 30-IuvuIIa. Eräs
iiuslaasennettiinAbastumanin uuteen
observatorioon Gruusiaan.'Hie-man
myöhemmin saatiin heliostaat.
teja,:aurinkokuvastimia, joita: käyt:
telakan. Auringon tarkkailemiseen.
Sota hidastutti Neuvostoliiton
.ögtronomisten kojeiden .rakentamista,,
vaikkakaan ei keskeyttänyt sitä;
Tiedeakatemian - kirjeenvaihtaja-jäsen
Dmitri Maksutov, astronomi-,
optikko, rakensi sodan aikana uudentyyppisen
teleskoopin, josta a-lettiin
käyttää^ nimitystä "menis-kus
'-teleskooppi. Sunä on poistettu
monta tavallisille teleskoopeille
ominaista epäkohtaa. Optinen teollisuus
on toimittanut näitä teleskooppeja
jja monia muita'hyödylli-:
sia laitteita tutkijoiden käyttöön, ja
nyt' on: pcästy jo niin: pitkälle,- että:
voidaan rakentaa maailman, suurin
teleskooppi. ; N L r t . tiedeakatemian
tutkimuskeskuksessa 'Krimillä on
valmistumassa >']attilaisteleskooppi,
jonka peilm halkaisija on 2,6 met-rid....::
Abastumanin.observatoriossa
Armöniassa on käytössä. MaksutoVin
teleskooppijarjestelmää: oleva koje,
jonka aukon halkaisija on 70 cm.
.Siina on laajakulmainen havainto-
•kenlta. Byraltanin: astrofysikaalisel-:
le laiiokselle Armeniaan::rakennet-:
lava teleskooppi 100 emaukkoineen
on Schmidt-jarjestelmad. Se" jää
vain hieman jälkeen Palomarin
vuorella Kaliforniassa olevasta samantyyppisestä
teleskoopista.
öitä, jotka valaisevat energian äkkinäistä*
purkautumista ydinreaktioissa,
joista toistaiseksi emme tiedä
mitään. Nyt saamme tarkkailla
miten tähtien uumenista purkautuu
silmänräpäyksen nopeudella energir
aa ja muodostuu uusia tähtiä. Monia'kiinnostavia':
olettamuksia esitetään
näiden ilmiöiden selitykseksi.
On varmaaiettäsiinä vaiheessa, jolloin
päästään tutkimaan välittömästi
näihin ilmiöihin liittyviä uiltravio-lettiröntgen-
ja avaruussäteilyä,
saadaan selitys: moneen.perustavaan
seikkaan ja'päästään^tunkeutumaan
maailman kaikke^dessa;.talgaht^
prosessien arvoituksiin. M
sesti voidaan s i l l o in ajatella tällaisten
4)rosessien jäljittelyä - laboratorioissamme,
mikä epäilemättä tuot-taisi-
hyö{yä koko ihmiskunnalle.:
sauteen'ja'vaelluksiin sekä isiihen, ;
miksi eräitä lajeja tavataan ' V a i n :
määrätyillä a'ueilla. "^^ ^ ' ^]
•"^Merien " pohjassa . on havaittu
myös. monia- laajoja mineraaliesiin-tym*
lä ' jotka sisältävät runsaasti •
mangaania, kobolttia kuparia,' nik- ;
keliä ja haryinaisia maametalleja.
Sukellusaluksien :?avullä7:suorjtetta-villa
tutkimuksilla uskotaan saatavan
selviUe niden'' esiintymistapa
ja'^" ympäristöolojen * vaikiitus niiden
muodostumiseen. - - -
Tällaisten,^ mineraaliesiintymien'
hy>?äksikäyttö olisi aivan uutta, ja
uusja menetelmiä, olisi, kehitettävä,
jotta niitä voimaisiin taloudellisesti ^
käyttää hyväksi. Tässä «vautuli
tekmlljselle tutkimukselle uusi ja
laaja työkenttä.
Meret voivat antaa vielä muitakin
hyödyllisiä tuotteita, esim. le-väkaaveista-
saatavia.veläinten rehii-v
ja, erilaisia t e o l l i s u u s - l a ravmto-tai'kDituksiin
sopivia dlyjjä ja l i -
rsäksi; .laajan valikoimani, orgaanisia
kemikaaleja. Toistaiseksi ihminen
käyttää hyväkseen vain ' pientä
muito-osaa merissä elävistä sadoi.s-latuhansistakasvirHja.
eläinlajeista;
joten valtamerilla yhä on valtavan
suuria 'ravinloreservejä odottamassa;:
Järjestelmällinen biokeraialliv
nen tutkimustyö saattaa johtaa yhä
uusien merestä saatavien hyödyllisten:'
tuotteiden jkeksimiseenjjOLST
ta •mainittakoon hyonteis- ja .kasvi-myrkyt,
maanparannusaineet, väkilannoitteet
ja lääkeaineet?
rr
_ PIAUSK^.A JOULUA
' JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
K i i t o k s e t
a s i a k k a i U e m m e l
Luggagel Gifts^
M A T K A L A U K K U J A
JA LAHJOJA
20 DURHAM ST NORTH
SUDBURY, ONTARlb
Eichitiannilja ei
ole ihmistunteita"
Uaifa', Israeli. — Asianajaja Ro
bertServatius sanoi täällä tiistaina:
että :6;0Ö0,0p0 juutalaisen tappamisesta
syytetty Adolf Eichmann ei;
omaa mitcän'syynisyyde"n -tunnetta.
, • '
r V Hän kertoo Eichmannin sanoneen
hänelle m.m. seuraavaa:
- ::*'Minä en kadu sitä mitä olen teh^:
nyt.'-r-. vain: lapset pahoittelevat-tapahtuneita.
-
^ "Minun olisillöin.toteutettava kaife;
Teleskooppien'^rrkVntamile^^ o- ylempieni, antamat määräykset^
hella on aslionomisella kojeehra- Servatius on kölniläinen asianajaja,;
vjokay tulee ; toimimaan ^maalis-?
kuunv: 6;-päivänä alkavassa oikeus-1
kuulustelussa 'Eichmannin- .puolusr^
tusasianajajana. Hän kertoo, että
^Eichmann tulee puolustamaan itseään
j a että hän tulee kiistämään
syyllisyytensä. Häh kertoo Eich-/
mannin^puolustelleen itseään; j a te^
kojaan m.m. seuraavasti:
'"Minun oli tehtävä mitä' kenen
tahansa- minun/asemassani: olleen
olisi täytynyt tehdä Ne kenraalit
ja upseerit, jotka pudottivat atomipomminsa,
eivät kadu tekojaan —^
he* myös noudattivat komennuksia."
: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-12-22-06
