Vapaus, February 4, 1969

              lllui voTftMu
jafkini edelleen
vierällumallolla
• • • ' m t M t L . : - ' ^ - Neuvostoliiton j85-
kldbkoinaaottelu joukkueen voitto­kulku
jatkui viime torstaina Otta-
Mvassa^pelatussa ottelussa; joka päät­tyi
\vierailijain hyväksi tuloksella
Canttdan kansallinen joukkue siep­pasi^
eni^inunäisessä erässä ^ 1 joh­don
rmutta toinen erä meni N L ; n
joufi;l^ueeUe 8-^1 ja N L : n joukkue
teki vielä kaupanpäällisiksi yhden
maajin lisää kolmannessa erässä.
Ii944on Ont. '—^ Perjaiitai-iltana
Canadan kansallinen amatöörijäa
vkiekkoäoukkue paasi kaikkein lä­hemmäksi
voittoa Neuvostoliiton
joukkueesta, mutta N L : n joukkueen
p e l in <. alkupäässä ottama j ohto oli
l i i a n , kova- pala purtavaksi canada-l
a i s i l l e j a ottelu päättyi 6—5 N L : n
hyväksi.
Quebec City. — Canadassa vierai­l
u l l a , ' oleva Neuvostoliiton jäakiek-kojoukkue'
jatkoi voittokulkuaan
täällä' sunnuntai-iltana pelatussa ot­telussa^
peittoamalla Canadan: kan­sallisen
jääkiekkojoukkueen 7—4.
Neuvostolititolaiset voittivat kah­deksannen
Canadassa pelaamansa
ottelun; varmistamalla voittonsa jo
ottelun toisen erän alussa ja Cana­dan
oltua: aikaisemmin kaksikin
kertaa johdossa se hävisi jälleen.
Sunnuntain peliä oli seuraamassa
5,506- katselijaa.
Neuvostoliiton joukkuen piti pa­lata
. kotimaahansa tammikuun 30
pnä, mutta neuvostolititolaiset sa­noivat
jäävänsä vielä pariksi päi­väksi,
jotta voisivat pelata ainakin
yhden ottelun Montrealissa tammik.
18 pnä aiotun ottelun tilalle. Mont­realin
ottelu jouduttiin peruutta­maan,
koska Neuvostoliiton joukkue
ei voinut saapua ajoissa Canadaän.
P
lohen i i t a M t a
t j ^ n h i l ^ . ^ G a t i a d a i l kansallisen
jääkiekkomabjoiikktieön <fiallistumi-sesta
viiden maan välisiin kansain­välisiin
turnajaisiin TukhoImassa;4^.
ilmoitettiin viime perjantaina Cana<
dan imatöörijSäkiekkoyhdistyksen
toimesta. Ottelut pelataan maalis­kuussa.
Maaliskuun l & ^ O päivän välise­nä
aikana pidettävissä turnajaisissa
Canada pelaa fshekkoslovakiaa vas­taan
15 ja 2)^pSivänä,lSuomea vas­taan
16 j a 2d i^ivänä, Neuvosto­liittoa
vastaan 18 ja 30 pnä sekä
Yhdysvaltoja vastaan 20 j a 25 piiä
maaliskuuta.
Canadan kansallinen joukkue jo­ka
kootaan Ottawan ja Winnipegin:
pelureista» -lähtee" Prahaan maalis-kuua
10 pnä ja pelaa siellä näyte-ottelun
. Tshekkoslovakian jouk­kueen
kanssa-
Canaclan l i s t a l la on myös 8-ottelun
järjest^yt Neuvostoliiton np. 2 joutk,
kueen kanssa, j o k a aloittaa Canadan
kierroksen pelaamalla Wlnni{7egissä
kaksi ottelua helmikuun 25 ja 27
päivänä.
Muut ottelut pelataan seuraavas-r
ti: helmik. 28 p. Calgaryssa, maalis­kuun
2 p.: Edmontonissa, Winnipe-gissä
maalisk, 4 p. Ottajassa maa-lisk.
5 j a 9 p. set^ Torontossa maa-lisk.
7 päivinä-
Anna Ff>?i|er Ja iti(|iard
Stephens UltelivSt yiels^
sar|an parilu^telussa €»•
nadan meatarJMi suorit»
tjaen mainlosU liikkeensS
pyoHUitelyt ja nostot mu-kaaidubien.
—^ TTS kuva;
otetta
—• Länsi-Saksan poliisi käyttää
n^ielenosoittajia vastaan aiempia
pikaisempia ja rajumpia otteita. Po­liisien
aseistusta lisätään mielen­osoitusten
bajaittamisen varalta.
Mielenosoitukset oq hajoitettava
heti. Barrikaadien muodostamista
ei tule missään tapauksessa sallia,
päätettiin Länsi-Saksan osavaltioi­den
poliisipäälliköiden kokouksessa
Erankfurt-am-Mainissa. ^
Länsd-Saiksan johft(miieh^tjoiltidvalt laajan
protestm ikvhteeiksi Frankfmi
Bonn. —- Läqsi-Saksan liittokans­leri
Kurt Kiesinger palasi viime
viikon lopulla Frankfurtin kaduilla
vallinneista mellakoista ja kohtasi
Länsi-Saksan yhdentoista osavaltion
pääministerit suunnitellakseen toi­menpiteitä
hallitusvastaisten mie­lenosoitusten
tukiduluttamiseksi.
Sadat nuoret tunkeutuivat perjanr
tai-iltana Frankfurtissa järjestettyyn
huoltotyökonserttiin, jota olivat
myös seuraamassa Kiesinger, enti­nen
liittokansleri Ludwig Erhard
TUL HUOMATTAVIEN ONNITTELUJEN
KOHTEENA 50-VUOTiSPÄIVÄNÄÄN
Helsinki (KU) — Työväeta Ur­heiluliitto
sai sunnuntaina, perus-,
taraiseosa 50-vuotispälvänä vas­taanottaa
runsaasti onnitteluja.
Lukuisten ( uiko- ja kotimaisten
järjestöjen edustajat kävivät aa­mupäivällä
TULn toimitalossa Ta­piolassa
jättämässä tervehdyksen
paolivaosisataiselle Työväen Ur-heiluliitoUe.
IltapäiväUä vietettUn
Kuitntnritalossa pääjahla, jota ta­savallan
presidentti Urho Kekko­nen
kunnioitti läsnäolollaan.
Pääjuhlassa olivat läaiä myös
13 olkomaalaisen urhnlnjärjestön
edustajat, runsas joiikko kotimai­sia
kutsuvieraita ja työväen ur-bdlnUikkeen
veteraaneja. Johlata
avasivat^ TUL:n jäsenperheen
edustajat^ jotka luovuttivat seu-nrfssa
kerätyn SO-vootisaddressin
TUIi:n kolmelle paheenjiAtajalle,
Olavi Saariselle, Lennart Kivelle
ja EcfcU PnustiseUe. TUL:n nais­voimistelijoiden
tervehdyksenä jä­tettiin
samassa yhteydessä naisten
pQrissä kerätty kultainen hopei­nen
ja pronssinen Uitt(AetJa lii­ton
.johdolle^ Juhlan avasi TUL:n
puheenjohtaja Olavi Saarinen.
TUL:n 50-vuotisjuhla muodostui
historiallisesta kavalkadista jonka
i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i m i ii
Mielenkiinioinen ja
opettava teos näyttämö­taiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
Elämäni
näyttämötaiteen
palveti^ksessa
447 SIVUA
HINTA NID. $2.80
K. S. Stanislav8kia(1863^1838),
Moskovan Taiteellisen Teatterin,
luojaa; pidetään yhtenä länsimai­sen
.näyttelijän- la ohjaajantai-teen
suurimmista uudistajista Ja
hänen muistelmateostaan kutsu­taan
länsimaissa' "teatterin rea-matuksi".
etanlslaVFkl pyhitti koko elft-mänsä
teatteritalteeKe Ja näytte-liJÖUte.
hänen muistelmansa s i ­sältävät
värikkäitä kuvia vuosi­sadan
alun teatterielämästä, sy­vällistä
taiteen filosofiaa Ja nerok­kaan
näkemyksen leimaamaa käy­tännön'
ammattitietoa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPANY LIMITED
P. O. Box 69,! Sur^liury. Ont,
ttMHimtiimriiiHiit
tekstin oli laatinut toimittaja Paavo
Noponen j a Inusiikkitaustan kapel­limestari
Mauno Saksanen:
Historialiisten kuva- j a filmi vä­lähdysten
taustalle selostettiin juh­layleisölle
maamme työväen urheilu­liikkeen
vaiheita. Näytteen vuosisa­danvaihteen
jälkeisestä miesten ja
naisten sauvavoimisftelusta esitti;
Tampereen yhdistetty joukkue alku­peräisissä
asuissa. Ohjelman oli laa­tinut
Yrjö Ahtio j a sen ohjasi Vilho
Launis. Työläisurheilijana tunnetun
Alfred J , Tannerin urheiluaiheisen
laulelman esitti Heikki Saari. E n ­simmäisten
työläisurtieiluseurojen
lippuja oli sekä salin koristeluna
että asianomaisessa historiallisessa
yhteydessä lavalla esiintyneitten ryh
mien mukana- Jyväskylän työväen
naisvoimisteUjoitten puna-asuinen
votmitselijatarryhmä esitti symboli­sia
kuvaelmia T U L : n alkuvaiheista.
Vaiherikasta TUL:n alkuvuosien
toimintaa nähtiin autenttisina kuvi­na
j a senaikaisesta urheilu- ja j u h -
latoiminnasta. Siirryttäessä raskaal­le
l&30-luvulle kerrottiin lapuan
liikkeen vaikuttdcsista työväen ur­heiluliikkeeseen.
Sen ajan voimiste-lutoimintaa
esitti Turun naisten yh­distetty
voimistelujoukkue, joka
esiintyi vuoden 1934 aikaisen puse-tolain'
suomissa: liittojuhlatt har­maissa
asuissa. Miesten toiminnassa
näihin aikoihin harrastettuja pyra­mideja
rakensi näyttämölle Tampe­reen
Sisun voimistehijeukkue ohjaa­janaan
mestarivoimistelija Kalevi
Suoniemi, Erittäin viehättävän ja
loisteliaasti esitetyn 1940-luvun
naisvoimisteluohjelman iaiturisilli-sina
tulkitsijoina olivat Helsingin
Jyryn valiovöimistelijat täysin val­koisissa
asuissa.
Työväen Urheiluliiton jäsenistöön
lukeutuneen runoilijan Lauri Viidan
runon TUL-hiihtäjät lausui näytte­lijä
Tarmo Manni j a nuoret Kiiku-rit
Turusta tanhusivat Paula Paaja­sen
ohjauksella. Viimeisenä ohjel­manumerona
nähtiin Jyväskylän työ
väen naisvoimistelijoiden ihmisen ja
koneistuvan maaihnan ristriitoja
symbolisoiva esitys. Nuorekkaan f i ­naalin
muodostivat voimisteluasui-set
tytöt j a pojat, jotka tulivat juos­ten
saliin T U L : n lippuja heiluttaen,
uhlan päättyi samassa yhteydessä
laulettuun T U L : n marssiin.
Edward Kennedy
Kiinan puniles^
Santa Barbara., Kalifornia. — Se­naattori
Eydward Kennedy sanoi
täällä hUjattaih, että Yhdysvaltojen
olisi tehtävä aloKe, j o k a sallisi sekä
Kiinan että Fomaosan jäsenyyden
YK:ssa.
Senaafttori, joka piti puheensa de-mokraatisen
ja republikaanisen puo­lueen
liberaalisten politiikkojen läs­näollessa,
sanoi nun.: "Yhdysvalto­jen
tulisi olla k y l l i n viisas tehdäk­seen
Y K : n yleiskotaJUksen seuraa­vassa
istunnossa aloitteen sekä K i i ­nan
että Foitnosan jäsenyydestä
YK:ssa.
Kennedy viittasi myös K i i n a n vas­taisen
kauppasulun lopettamiseen.
Hän sanoi kauppasulun olevan te­hokas
ainoastaan vihamielisyyden
vertauskuvana. Senaaittori Kennedy
toivoi enemmfin diplomaattiyhteyk-siä
Yhdysvaltojen j a Kiinan välille.
ja muita Länsi-Saksan johtavia hen-kUöitä.
Mielenosoittajat huutelivat "Sieg
heil sieg heil", mikä tunnetaan 30
vuotta sitten käytettynä natsien ter^
vehdyksenä Hitlerille.
Erään . nuUren miehen sanotaan
hypänneen Erhaidi^ kuljettaneen
auton konepellien päälle ja katkais­seen
antennin sekä rikkoneen auton
tuulilasin.
Mielenosoittajat väistelivät vesi­tykkien
suihkua ja poliisipatukoita.
Heidän sanotaan rikkoneen USA:n
pääkonsulin ja Amerikan Talon ik­kunoita
sekä aiheuttaneen sekasor­toa
ennen konserttia järjestetyssä
illallistilaisuudessa.
Ilmeisesti suutuksissa ollut Kie­singer
sanoi sanomalehtimiehillei
että hän tulee ryhtymään toimenpi­teisiin
näitä "skandaalimaisia selk­kauksia",
vastaan.
Kiesinger ja osavaltioiden päämi­nisterit
ifokoontuivat jo kuukausien
ajan kasvaneiden poliittisten vaati­musten
jälkeen, että "vasemmisto­l
a i s i a " mielenosoittajia vastaan on
ryhdyttävä toimenpiteisiin. Sosiali­demokraattinen
puolue. nimittää
näitä mielenosoittajia "anarkisteik­s
i " .
Frankfurtissa protestin kohteena
ollut sisäministeri Ernest Benda
oli myös läsnä Bonnin kokouksessa.
Hän on vaatinut protestimarsseihin
osallistuvien oppilaiden stipenttien
eväämistä.
Pilleripaima
murtuu Italiassa
Rooma. —- Apteekkarit sanovat,
että useammat italialaiset naiset
käyttävät syntyväisyyttä ehkäiseviä
pillereitä, mutta tietämättömyys,
tottelevaisuus ja roomalaiskatolisen
kirkon sääntöjen noudattaminen on
edelleenkin peloituskeinona:
Ehkäisypillerit tulivat Italiassa
ensimmäisen kerran myytäväksi
vuoden 1964 loppupuolella. Pille­rien
myynti oli alkuun hyvin vä­häistä,
mutta vuonna 1966 niitä myy­tiin
6 miljoonaa kappaletta j a seu­raavana
vuotena myynnit kaksinker­taistuivat,
sanoi maan terveysminis­teri.
Vuonna 1968 pillereitä arvioi-^
t i in myydyn 24 miljoonaa, jotta
käytti noin 10,000 naista vakitui­sesti,
tämä osoitti toisena peräkkäi­senä
vuotena 100 prosentin nousua
pillerien käytössä.
Numerotiedot osoittavat, että paa­vin
pilleripanna voi hidastuttaa pil­lerien
käyttöä tallassa mutta se ei
ole kuitenkaan lopettanut niiden
käyttämistä.
T i i ^ , ' h d n ^ . 4^ p. -r- Tuosday,- Feb 4, 1969
PORT miJMlSIA
Port A i ^ h u r . - ^ E l o k u v a n a Suomi-
F i l m i eisittSS "NuOri älylläni" tääUä
F i n n i ^ haalilla, 316 Bay. S t , sun-nUntairtaj
helmikuun 9 p , alkaen
kerto 1.30 iltapäivällä. Elokuvasovi­tuksen
on suorittanut Usko Kemppi
phjaus Valentin Vaäia, pääosiassa
esitoiyvät Martti Kuningas, Teija
Sopanen, Arthur Laakso äenni Nie­minen,
Oiva Luhtala j a E l v i Saarnio.
Näytetään vain kerran, joten kau­punkilaiset
ja ympäristölaiset huo­mioikaa.
Kaupungin työdepartmentti selos­ti
valtuuston kokoukselle viime vii­kolla^
että maalointahallituksen
kunnallisjaoston vaatimdcsesta on
jouduttu" tämän ^ vuohien-työohjel­mista
sivuuttamaan kaikki anomuk­set
kaupungin asutusalueilta katu­j
en päällystymlseeil nähden. Kun­nostamien
ja päällystämiseen luo­vutetut
varat keskitetään kahteen
pääkorjaukseen kaupungin sivuutta­man
maantieyhteyksien päällystämi-seeu-
Isonjoen alueella on suori­tettava
Hodder Avenue j a Red Ri­ver
Roadin välisten vesijohtojen
avaus ja valtamaantien risteyksissä
katujen päällystys, mistä kustannus­arvio
nousee $191,178.00. Toinen
yhteys Red River Roadista kaupun­gin
rajan sivuuttavaan Clarkson ka­tuun
asti, jonka kustannusarvio on
$290,000, ja Clarksonin alapuolella
H i l l katuun apti $39.821.
Uuden demokraattipuolueenohr-jelmallinen
heikkous ja suurmono-polien
puolueiden ovela vaalitaktiik­ka
sivuutti 15 pohjoisessa vaalipii­rissä
viime liittovaaleissa NI>P;ni
jonka korjaamiseksi pidottiinnäiden
vaalipiirien järjestäjien konferenssi-
Järvienpään edustajina olivat Jack
Elwei:t, Mildred Fio R i t o ja Allan
Nelson jotka valittiin uudelleen
presidentiksi, varapresidentiksi ja
valistustyöohjaajaksi samassa järjes­tyksessä.:
Konferenssiin osallistui
myös maakunnallinen johtaja Don­ald
MacDonald. Wawa osaston haas­teeseen
vastauksena, toiminnan vil­kastuttamiseen
nähden hyväksyi
konferenssi päätöslausuntoja asunto
ohjelman, piirin sairaalahuollon,
p i i r in maaseutualueiden koulujen,
sekä kunnallisen verotuksen suh­teen,
sekä velvoitettiin pohjoisen
tuotanto-ohjelman erikoisuuksien
keskusteluun, jotta voitaisiin kehit­tää
parempi toiminnanohjelma.
Seurapeli-ilta on Finnish haalilla
perjantaina, helmik. 7 p. alkaen
kello 7.30 i l l a l l a . Tällä kertaa htio-lehtii
järjestämisestä naisten kerho
ja kutsuu ystäviä mukaan, lausuen.
tervetuloa! — A T H .
SCÄU-LIITON
Viime liittokokouksessa Wanu-pissa
päätettiin järjestää alimmat
hyppyrajat eri sarjoihin. Asia jä­tettiin
liittotoimikunnan huojeksi ja
nyt onkin päätökseksi tullut seuraa­vat
alirajat:
Korkeushyppy^ yleinen ja alle
21-v. sarja: 1 m 35 c — alle 21 vuo-tisten
1 m 20 c ~ tytöt alle 16
vuotta ja naiset l m -
Seiväshyppy, yleinen ja alle 21-
V.- 2 m 25 c. Näitä määräyksiä tul­laan
siis tästä alkaen noudattamaan
liiton rata- Ja kenttäurheiluju ines-taruuskilpa^
luissa Jo eniii vuoden
suurjuhlissa. Merkatkaahan muis-tijiiuie
oliA urheUiJat; k u i n voikinto*
tuomaritkin.
Vielä huomauttaa liittotoimikunta
että ennen tehtyjen päätöksien mu­kaan
tullaan uuden liiton ennätyk­sen
suhteen tarkkailemaan noin kol­men
vuoden ajalta, että hän on aina­kin
tämän ajan kuulunut lUttonune
seuraan, tnuussa tapauksessa ennä­tys
tullaan mitätöimään.
Voimistelijat, muokatkaa käyntiin
täydellä hommalla, pian saapuu
seuroille ensi kesän yhtelsvoimiste-hiohjelmat,
joten jo nyt on "pohja­kuntoa"
saatava tulevaa ohjelmaa
varten.
Ty«läisur«wilutervejsin. — Liitto-toimikunta,
P. Vaurio, sihteeri,
Suom.-Jugoslavian
yhteistyönä sokeri­tehdas
Kreikkaan
Helslinkj. — Suomen Sokeri Oy
on tehnyt jugoslavialaisen Agroin-dustrija-
yhtiön kanssa sopimuksen
sokerituotantolaitoksen rakentami­sesta
Kreikkaan. Suomessa vieraile­vaan
jugoslavialaiseen kauppaval­tuuskuntaan
kuuluvan yhtiön johta­jan
Pavle Crnojackin kertoman mu­kaan
Kreikkaan tulevan tehtaan in-;
vestointiarvo on 800 000 dollaria eli
noin 3.41 miljoonaa markkaa. Ky­seessä
on teknologinen Suomen ja
Jugoslavian välinen yhteistyö, jonka
mukaan Suomesta viedään Kreik­kaan
sokeritehtaan tuotantokoneisto
ja jugoslavialaiset huolehtivi^t teh­taan
rakentamisesta.
Sopimus on allekirjoitettu kahdek­si
vuodeksi, jona aikaan projektin
toteuttamiseksi käytetään myös suo­malaista
ja jugoslavialaista työvoi­maa.;
Suomalaiset „vastaavat„. mm.
tehdaslaitteiston kokoonpanotöistä.
Agroindustrija on jo aiemmin sopi­nut
hankkeesta Kreikassa.
Työt päästäneen aloittamaan
Crnojackin kertoman mukaan jo
toukokuun aikana. Hankkeen yksi­tyiskohdista
saapuvat jugoslavialai­set
vielä neuvottelemaan Helsinkiin
maaliskuussa. Tehdas aloittanee toi­mintansa
v. 1971. Sokeritehdas tulee
kreikkalaiseen omistukseen. Kreik­ka
vastaa luonnollisesti myös raaka-aineen
hankkimisesta.
Leningrad juhli
vapautumisensa
/5-vuotispaivaa
Moskova. — Leningradissa vie­tettiin
tammik. 26 päivänä kau­pungin
900-päiväisen miehityksen
lopullisen päättymisen 25-vuotis-päivää
sotilasparaatein ja juhla­tilaisuuksin,
joihin osallistui nun.
maan korkein sotilasjohto.
' Vuosipäivä sai runsaasti osak­seen
huomiota myös Moskovan
laajalevikkisissä lehdissä, jotka
*jotka julkaisivat taisteluihin osal­listuneiden
kirj(Htuksia j a kerta­sivat
muuten neljännesvuosisadan
takaisia tapahtumia.
Neuvostoliiton johtavassa leh­dessä
Pravdassa asiaan puuttui
talvella 1944 Leningradin rinta­malla
2. armeijan joukkoja ko­mentanut
armeijankenraali Fed-juninski.
Hän kertaa lyhyesti ta­pahtumat
ja viittaa samalla sivu­mennen
myös Suomeen.
Leningradin saartorenkaan lo­pullinen
murtuminen tammi_hel-kuussa
1944 l o i hyvät "edellytyk­set
jatkotoimenpiteille Viipurin
vapauttamiseksi ja Suomen irta­utumiselle
sodasta", sanoi ken­raali.
Vain niinuufin mallia '7:een taivaaseen'
Joko; arvoisa liUdja tiedät, missä
on mahdollista teAtdä sekunnissa
matka "seitsemänteen taivaaseen"?
Ellet, voin kertoa, että siihen ei tar:
vita avaruusalusta, vaan nopeakul­kuinen
hissi. Maan j a "seitsemän
nen taivaan" väliä se "liikennöi'
Moskovan Ostankinon kaupungin­osansa.
•
Ostankinoon on äskettäin valmis­tunut
noin mUjoonan kuutiometrin
suuruinen ajanmukainen televisio-keidcus
537 metriä korkeine televisio
torneineen. "Seitsemäs taivas" on
kolmikerroiksinen 2 4 0 paikkaa
käsittävä pyörivä raivintola, joka s i ­jaitsee
televisiotornissa 337 metrin
korkeudessa. Yksi kiei-ros tässä la^
vintolassa —- taricoitan ravintolan
pyörähdystä kerran akselinsa ym­päri
idästä länteen — kestää tasan
33 minuuttia. AurinOcoisena j a kirk­kaana
päivänä täältä avautuu mah­tava
panoraamaktiva Moskovaan,
mutta muulloin vierailija istuu kir­jaimellisesti
pilves^.
Televisiokesikuksen rakenmis-r
u »työt käynnistettiin huhtikuun lo-,
pulla 1964 ja ennen lokakuun val-ianikumouksen
50-vuotisjuhlallisuuk
sia viime vuonna keskus aloitti osit-
I tain toimintansa. Värrtelevisiolähe-i
lyksct tästä uudesta 13-kerroksises- \
ta. rakennuiksesta alkavat ensi vuo-1
den luthtiikuussa. Neljä ensimmäistä
kerrosta on rakennuiksesta studioti­loja.
Niitä om yhteensä 21 sekä 33
[>ienoi5studiota filmien katselua var­tan,
icertoi insinööri Raja Tshishiko-va,
jonka opastamana tutustuminen
uuteen televisiokesJcukseen tapah.-
tiii.
— Sisätilojen lopullisesti valmis­tuttua
rakennuksessa on kakS'i 1000
neliöinetrin ja seitsi^nän 600 neliö­metrin
studiota sekä loput pienean-piä.
Keko. tekniikka on leningradi­laisen
tehtaan valmistetta, mutta
:p>itakin seinä- ja kattolevyjä sekä
liiuonekaluja on tuotettu Suomesta.
MuisAa rakennuksen tiloista mai­nittakoon
800-paikkainfen kongressi-sali,
500-paifckainen ravintola, 3 kah­vilaa
j a useita baareja ja kioskeja.
Työntekijöitä — ja etupääsM nuo­ria
— on keskuksessa kaikkiaan
noin 7000 kahdessa vuorossa.
Tämän mahtavan televisiokeskuk­sen
"kainalossa" se kannattaa
matkailijan «tuistaan sijaitsee 18.
vuosisadalta peräisin oleva ki-eivi-
N. P. Sheremetjevin venäläis-klas-sinen
palatsi kirkkoineen ja taide-:
aarteineen. Mielenkiintoinen yhdis­telmä,
joka tarjoaa yhden oivallisen
kuvan uudesta ja vanhasta tämäiv
päivän Moskovalta!
.\iTO Wallin.
25 vuotta sitten:
KIPEÄT KOKEMUKSET
NÄLÄN LENINGRADISTA
~ Yli 20 miljoonaa amerikkalais­ta
kärsii tällä hetkellä riittämättö­män
lääkintähuollon puutteesta.
Suurin osa heistä asuu kaupunkien
slummeissa ja syrjäseuduilla. Päte­vän
lääkintähuollon turvaaminen j a
siltä maksettujen korvausten anta­minen
ön lääkintähuollon kärkevim-piä
tehtäviä, »anoi äskettäin Yhdys­valtain
lääkeiieteellisen yhdistyksen
puheenjohtaja tri J . W i l b o u M i i t on
^ustajakokouksessa Miami Ben
k<*oukse39a Miami B e a c h i m '
J U H L A P A R A A T I
Leningrad. ~ Leningradin natsi-saarrosta
vapautumisen 25-vuotis-juhlassa
Kaartin pataljoonien rivis­töt
marssivat Leningradin pääväy-
-lillä-^araaa reittiä, jota pitkin pala-sivaii^
25 vuotta sitten natsijoukot
murekanneet neuvostojoukot. Ju_h-lamarssia
oli seuraa^massa kymme­niä
tuhansia leningradilaisia, joista
monet osallistuivat itse Leningradin
puolustukseen.
Leningradin menetykset sodassa
olivat suunnattomat. Lähes kolme
vuotta kestäneen saairron aikana y l i
90 prosenttia kaupungin rakennuk-sista
tuhoutui tai vaurioitui. Satoja
tuhansia leningradilaisia menetti
henkensä kylmyyden ja nälän nään­ny
ttäiminä sekä tykistötulituksessa
ja potnmituksissa.
Lening»'nd oli 26, 1. karussa j u h -
la-asUftja: tahjrjen seiniin oli ilmesty-nyt
sodana Ikaisla Vatroitusklrjoibuk-siä:
'^Kadun tämä puoli on tuMtuk-seh
aikana vaai-aftlfcsin". Busseihin,
maanalaisien juniin, lelokuvateatte-röiihin
ym. o l i kiinnitetty sodanai­kaisia
juiisteita.
Juihlamairissin jälkeen eri puolilla
kaupunkia olevissa kerhohuoneis­toissa
taistehijon viiteraanit tapa.<il-v
»t nuorisoa. • • • ^
— Minun elmääni piiritetyssä
Leningradissa ja siitä hengissä
selviämiseni on häviävän pieni
hiukkanen sen miljoonaväestön
pitkässä koettelemuksessa. Vain
pieni hiukkanen, mutta silti niin
suuri ja ankara vaihe, että en osaa
sanoa mitään mikä toisi ihmisen
lähellekään silloisten tapahtumien
tuntumaa. '
Näin kertoo Mirjam Ruonanie-mi
Leningradin piirityksestä, jon­ka
hän on omakohtaisesti kokenut
hamasta alusta syyskuun 6 päiväs­tä
1941 tammikuun 27rnteen 1944.
Hän jatkaa:
— Toiset näkivät ja tiesivät enem­män,
kokivat kovempia. En osaa
kertoa omista piirityskokemukslsta-ni.
Luullakseni mukana ollut ei s i i ­hen
pystykään, sen alue on liian
kipeä kosketeltavaksi.
Ajatelkaa, miten pitkä kertomus
kerrottavaksi: elo—syyskuun vaih^
teestä alkaa aika, josta lähtien ei
saa kertaakaan syödä tarpeekseen.
Lokakuussa ympärillä jo valitetaan
nälkää. (Minä tosin en vielä usko­nut,
että se paha olo, joka kiusasi
yötä päivää, oli nimenomaan näl­kää!)
Marraskuun alusta pakkanen va­kiintuu
koviin lukemiin samalla kun
sen päivittäiseiPkällisärvoisen l e i -
vänpalan — 125 grammaa kotona
oleville j a 250 grammaa ruumiillista
työtä tekeville — noutaminen muut­tuu
kovaksi ponnistukseksi tunti­kausia
kestävän jonotuksen vuoksi;
Ja myös hyytävän pelon, entä jos
leipää ei riitäkään tänään kaikille
jonossa oleville, entä jos joutuu yrit-.
tämään vielä toisesta leipäkaupasta.
Kylmä j a pimeä vaivaavat. Talojen
seinät ovat yltä päältä huurteessa.
Polttopuita ei ole. Sisälläkin on pi-
(lettävä kaikki vaatteet yllä, karva­lakki
ja käsineet, v
Tässä on jo tapahtumaa j a kestä-jnistä,
vaikka el olisi sotaakaan.
Joulukuussa katkeaa sähkövirta.
Nälkä kiristää otetta. Tammikuussa
pn muutama toiveikas hetki: leipä
pi ole enää epämääräisen mustaa
vetistä korviketta, vaan ihanaa täytr
P viljaa. Eräänä päivänä korteilla
i jaetaan 25. grammaa voita, sitten
muutaman epätoivoisen päivän jäl-j
keen 75 grammaa hienoa sokeria.
I Helmikuu on yhä vain kylmää, p i -
I meää ja entistä julmempaa nälkää,
i vaikka leipäannos on Jo vähän suu-
I rempi ja kortilla saa muutamaa
1 kerran hyppysellisen ryynejäkin,
j Maaliskuussa aurinko ja jokunen.
I leuto päivä hiukan .helpottavat
I mutta toisaalta valaisevat koko kar-
I meuden: koteja ja katuja ei ole sii­vottu
yli puoleen vuoteen, vesijoh­dot
ja viemärit ovat jäässä, saasta
lumikinoksissa. Maaliskuun loppu­päivinä
j a huhtikuun alussa tum-manpuhuvat
pöhöttyneet- aaveet sii­voavat
yhdessä kadut ja pihat puh­taiksi
lumesta ja jäästä, joka iloi­sena
kuljetetaan pienissä laatikois­sa
pienten kelkkojen päällä kana­viin.
Tunnelnia on todella iloinen,
sillä siivouksen jälkeen saa palkin­noksi
pääsylipun saunaan itselleen
ja perheelle. Siinä oli jo lähes on­nen
makua!
Huhtikuussa sähkökin tuikahti pa­lamaan,
raitiovaunut lähtivät liikr
keelle. Toukokuussa alkoi pärjätä,
voikukan lehdistä j a muusta vih­reästä
sai aina vähän enemmän lisä­energiaa.
Edellyttäen, että luut oli­vat
talolla. Muuta ihmisestä ei j u u r i
enää ollutkaan, ei edes ääntä, vain
ohutta surkeaa piipitystä. — J a se
oli vasta jenslmmälnen talvi.
Ihminen kestää paljon, mutta ei­vät
kaikki. Lisäksi oli sota, pommi­hyökkäyksiä
ja hermoja kuluttavia
hälytyksiä jotka varsinkin öiseen a i ­kaan
rasittivat. Ja tykistön ammun­taa
joka päivä. Kohteita ei voinut
ennalta aavistaa. Monta suomalaista­kin
joutui uhriksi. Nälkään kuoli
ihmisiä yhden nykyisen Helsingin
j a Tampereen verran.
En pysty puhumaan Leningradin
piirityksestä. Se on ylivoimaista mo-nplle
ammattikertojallekin. Mutta
Paavo Rintala on Leningradin koh-taflosinfönjassa
osannut tehdä sen
kalkkien uäl|cään kuolleiden jphen-gi-
ssä selvinneiden puolesta. Luke­kaa
se kirja. Se onkarmeaa luetta­vaa.
Se kouraisee, multa siltenjpä
kirkastuu erinäisiä asioilii, jotka on
l^yvä Itselleen selvittää. y