Vapaus, February 8, 1955

              ansatlisfafliisiä
IVBltUUStO; j o u t u i kä.
leUeen tät^ a s i a a j a
iata» pltämässääa
iBstua ehdotettuua
I- ISnJä uusi* my,
rutos JoJituu, p a i t s i y
i painostuksesta. my&
olttoUunn pyrkivä y]
n < r i s t i r i i d a s s a - kuntiea
Qjen kanssa. -
s a o n y l e i s p i i r t e i n h .
a . että k a a s u p n t k i i i n^
ntaa> Järvlenpäan
i t a r i o o n j a ««ieltä
artt» alas Toronto«i
symyksenä o n edeUeei
ennettävän'i:aasii'
iiasnShtelsta. Vastt^_
ihitystä jarruttavalle
ffiälC: e h d o t f c a a - i ^ ^
Itä-Canadaan t u l e v a l nj
a t k i l l n j a - rakennettai^;
nesta kansallistettuna lat
Unilever" pesee
aeidät kaikki
Eiten monopolit tiihoaTat pienynfitäjät
rtomus kapitalistisesta Raiiskasta
K l r j . J E A N VnXAIK
Xoblla vanhalla, • ykitfnälsrilä,
snralllsellac Jav s n k k a v i e ^ ; '
berralla. Joka viimdsenär
> v a r t i o i Ioppnaan<^te«.<
«COarseiUen : Salppnay]Ity••^•
k o n t t o t i n ; pölyttyviä < as^fl-; <
paljoa tehtävää' «päivittäisen,
t o n n i n p i t n l s e n i J u n i t - _
ajan knloessa. S i k s ^ - b»n'
kovasti, k u n l i ä n äkkiä; i
odottamatta vieraan, ^ ioksi
hnttelee liäntä " h e r r a j o h t a -
aivan: kntem^anhoina^ b y f '•;
aikoina o l i tapana^Ja^-^: m i »
merkiliisinä' — tiedustelee
Ilen ' saippuanvalmlstokseh f
ItDoreimpia k u a l a m i s i a.
Jstelussa ovat vastakkain
ansalllsedut j a yhdysvalla.
uipääoman voittoUnhain'
. ivaltion etujen kanaali
la o n selvä, m u t t a huoies.'
. a i h e u t t a a l i i t t o - j a n _
isten hieromat konlkaiipat^
a i t i o n eduista piittaamat.'
a. -
UQMIO
rURKIS-SÄSTÄJÄT!
ome Jkorkeimmat
turkiksistaime -
ikää tai tuokaa
meille
11 S I M P S O N S T .
D E T W I L L I A M , ONT.
fINr käyttää kaikenlain
i turkkien, v a l m l s t a i n l -
t e ; k o r k e i m m a t hlrinat'
he, koska ne "tutevat
äytetfe/ä.
is-m
kttuluisat
UDET
iHAl
H i n t a s l d . $3.00
apäröimä maailma
nenpälsen perlieen
Tämän p l e n o^
T-^niitä h a r v i n a i s ia
i m e n tasapainoon,
i i s e n n a i s e n ongel-l
i , . jossa, välähtelee
H i n t a s i d . $2.75
näNobelin pälkin-k
l i n a l a i s e s t a aihe-rtaisesta,
uljaasta
anä y k s i n hubleh-tapplonsa
u t e l i a i l ­l
a n s a j a lastensa
T Ä R
Hinta s i ^ $2.50
intiizL. Exmoorin
laksossa, on iain-seutukunta
pielkää
t> eikä kukaan ole
anteilla Ja karta-
I TA
, H i n t a s i d . $2iM)
uvaus a j a l t a , J o l -
u i s e n JSooman' Ja
aa: goottien maäil-i
l o i h i n kutoutuen
i a dramaattisina,
tä v a U t t a a tämän
iUehtimielien
: i
H I n U s i d . $3JM)
uMrJa l a s t e n o l ­olta.
M u t t a sitä
t K a h n f U a o n ih-^
a l a t elävästi m u -
TOis J a I n h l m i l U -
i p i e n i m p i e n " —
gterifilmien.mifr^
l e i d e n l a s t e n —
l a n "inhfmillfntä
y,ONTÄBlb
Niistä tuoreimmista uutisista, rä--
ystävä, olisin oikeastaan : m i e -
luaimni puhumatta", vastaa :saip-tditailijoiden.
l i i t o n johtaja^; j a
hänen kasvonsa synkistyväti.
e ovat pellEästään ikäviä u u t i s i a j a
yät ihmisen miurheelliseksi :.
ta haluaisitteko : mahdollisesti
jotam kaupimkimbie s a l p p i u ! -
ilUsuuden mielenkiintoisesta ja
akkaasta m e n n e i ^ d e s t ä ? : ' ; . . ; : .;
eko näin? T o d e l l a k i n , m a i -
erinomaista.?^ V i e r a a n osoitta-la
ymmartämäys I l a h d u t t a a vanhus-silminnähden.
" K e i t ä n p ä Teille
tuokiossa niitä-parhainta:kah^
. . sen ääressä voimme s i t t en
ja k e s k u s t e l l a r a u h a s s a ."
a myös t a p a h t u u . J o h t a j a k ö -
mietteliäänä kabvikuppinsaV
ittaa tuolissaan mukavamman asen-m,
pyyhkäisee pienellä hymyllä
hetken pois mielestään ja . ; y h t -
ikiä han o n t a i k o n u t muinaisuuden
ämarasta esille f o i n i k i a l a i s e t . Nämä
nimittäin, kertoo hän, eivät pe-:
aneet, a i n o a s t a a n M a r s e i l l e n ' kaur^
vaan myös s e n s a i p p u a t e o l l i -
luden. " T o s i n h a n tuo; heidän tuh^^
ista. öljystä, j a . ievi&ta;;kokoonkeit-amansä
tuote, o l i v a r s i n allceellista
avaraa'; v e r r a t t i m a :t mejdän-s ;nykyaW
Jälleen kulatis :lcahvia!.5K'^arsinair
n nousukausi. meidän v a l a l l a m m e ,
aikoi •luonnollijsestikin-vvasta s i i ­oin,
k u n i l i m i s e t K e s k i a j a l l a omak­suivat
tuon mainion t a v a n käyttää
(liinaisia alusvaatteita.^ K u n ?ni£den l i -
•kaantumisen : s a a t t o i ' t o d e t a s i l m l l -
Ilaänfcn, o l i niitä, iryhdyttavä'. t o i s ir
jnaan pesemään, j a . pyykinpesussa,
jkuten turmettua, o n .^airöi^yailida,-:
loikea apuaine. S i i h e n a i k a a n ei - -
loimeksi — tiedetty vieläanitfiän ; n a f j.
Itan sivutuotteina kehitetystä pesu-
I pulvereista, raaka-alnemonopoleista
|tai muista • sentapaisista hykyajan
kotkotuktOsta: Marseillea e i mikään
kyennyt estämään tuottamasta yllä
suurenapiä määriä öljyä ISartagosta
j ä .yhä'suurempia eriä ttflikaanaäpiii
rlmaakimnastaan Camarguestä- seki,
valmistaniasta yllä: suurempia määriä
yhä parempaa j a parempaa salppuiaiä'
r-r huipputuotetta, sanoisin. • Huippu4
tuotetta, j o t a - - h u o m a t k a a ^ t a n ä ' -^
v i e t i i n j o ' n o i h i n a & o i h i n aina B e l ­g
i a a n j a T u n i s i a a n s a a ^ . Se o l i
l a a d u l t a a n n i i n mafaijota, ettei ^ n
enempää'genovalainen kuin'£^^
latoenkaan saippua kyemtjrt k i l p a i l e ­m
a a n sen kanssa m a r k k i n o i s t a J a s en
säi^;aikaan meidän-niarselllelaisten^
ylivoimaisesti paras valmistusmene­telmä,
j o k a k e k s i t t i i n j o «tuohon a i ­kaan,'
säUytettiin pitkiä aikoja v a l|
mistussalaisuutena; j a o n käytössäm­me
ivielä tänäkin päivänä . . .
' M u t t a s i t t e n t u l i takaisku"^ ' V a n ­huksen
äsken vielä voltomlemuinen
d u u r i s ä v y v a i m e r i t u u - alakuloiseen
mollUn, ikäänkuin kaupunglnneuvos^
t o n v. 1750 J u l i s t a m a saippuanvalmls-ituskielto
o l i s i vieläkin voimassa. " K U -
v l t e l k a a h a n nyt: v a i n siitä. syystä,
e t t ä . y k s l ainoa saippuakeittimö k u ­ulutti,
päivässä : enemmän polttopuuta
k u i n käupimgin k a i k k i leipomot y h ­teensä,
n o i n kymmenkunta k u k o i s t a -
'Vaa yritystä yksinkertaisesti v a i n s u l -
j e t t i t a . K i i n n i v a i n j a sillä sUsti —
m e l k e i n kuin meidän päivinämme
n y t . . . "
" O n n e k s i — j a uskoisin tämän
k i i n n o s t a v a n Teitä aivan ^erikoises­t
i - - tuon typerän l a i n l o p e t t i ^vain
muutamaa ^ vuotta v - myöhemmin
muuan viisas mies nimeltään Geor­ges
Prunemeyr, tämä Prunemejrr,
j o k a saapui tänne Augsburgista. ja
jonlca alkuperäinen n i m i o l i B r o n -
neruneier, järjesti polttopuiden tuon­n
i n I t a l i a s t a käsin j a 'herätti siten
k a u p u n g i n saippuakelttlmöt uudel
leen h e n k i i n . Muuten, mikäli; oikein
muistan, samainen ^ ; P ^ nosti
polttopuumonopolinsa tiurvtn saip
p u a n s i l l o i s i a h i n t o j a "täydet 30 p ro
senttiä J a p i s t i siekailematta l i l v el
SlaavHaisien^lsaii^Jen v
taiteen ja iasitpMeil
näytU^y menestyi
%'anconTer: — Täällä j a j n u u a l la
Canadassa vieraillut slaavilaisten
kansojen t a i t e e n ' j a Msitöiden näyt­t
e l y eai täällä erikoisen* huonon s i l ­i
ä ctftkklann läljes k u u s i t u h a t t a k a t ­s
o j a a kävi .tässä näyttelyssä niiden
fcjinmenen päivän fcuIUKsa mitkä
näyttely o l i a v o i n n a täällä.^Sanoma­lehdet
ja^aidearvosteUjät^ovat a n t a ­neet
näyttelsii johdosta yl^täviä l a u ­s
u n t o j a j a m o n e l l a e r i t a h o l l a e i t e t ­t
i i n toivomuksia Vnäyttelyn saannista'
e r i t a l l o i l l e . ^ •
Näyttely lähtee tästä m a ^ u n n a s ta
paluumatkalle' itää kohden, ensiksi
A l b e r t a a n J a s i t t e n . m u l l i i n ; m a a k u n ­t
i i n , «f % i-i
" S o d a n Jälkeenkö? mo hyvä; minä
m
j a n a hänellä ^ i ' t o d e l l a k a a n o l l u t o i
keuttattjenetellä siten
! ."Loput o n p i a n i k e r r o t t u : i T u o t a n -
;tc kohosi;: seuraavina: «vuosisatoina
'lakkaamatta;; myöhemmin me"löysun
-me uusia - "Buuria ; .vientlipgiskkina!
a l u e i t a silFtopaiss^'Ja ^'tpisen m a a i l ­m
a n s o d a n aattona Marseille t u o t t i jo
' k a k s i kolmannesta,kaikesta Ranskas
s a käytetystä saippuasta ;v me ; ,valr
; mis,timme vuosittain 160,000 t o n n ia
saippiuia. josta v i e n t i i n ' m e n i 50,000
:<tfmxiia.'-~ S a a n k o .tarjotas.1upiUise
lisää?"
. "Entä mitä sodan Jälkeen tapah-;
t u l ?
UUSIA ROMAANEJA
Olemme taasen saaneet Suomesta uuden lähe­tyksen
hyviä kirjoja. Lähettäkää tilauksenne
ennen kuin ne loppuvat.
PEARL S. B U C K :
TULE, RAKKAANI
327 sivua Hinta sid. $3.40
I n t i a kaikesiarikkaudäsaan i a köyhyydessään elää N o b e l - k i r j a i - -
l o i j ^ t a r e n hienossa; järkyttävän inhimillisessä romaanissa. ' T e o s ~
kertoo v a r a k k a a s t a amerikkalaisperheestä, j o k a useiden sukupolvien.
aikana u h r a a v o i m a n s a I n t i a n köyhille. Vähän kerrassaan m u r t u ­vat
perityt ennakkoluulot: :;'Rakkaus per Ja nuoden
hindulääkärin välillä muodostuu lopulliseksi .k(Aeeksi näille r i k ­kaan
elämän k o u l u t t a m i l l e j a kehittämme ilunisUIe.
PEABL S. B U C K :
267 s i v ua
Voivatko länsi ja
KÄTKETTY KUKKA
H i n t a s i d . $3.00
itä m i l l o i n k a a n kohdata toisiaan? — tähän
ikivanhaan kysymykseen vastaa P e a r l S . B u c k , kaukaisen idän t u n ­tija
j a Hunissydämen Meno ymmärtäjä kiehtovassa kertomuksessaan
nuoresta J o s u i S a k a i s ta
L u k i j a seuraa jännittyneenä k i r j a n v a u h d i k k a i t a tapahtumia
H. E. B A T E S :
286 sivua
RAKKAUS LYDIAAN
Hinta sid. $3J25
H . E . B a t e s i h ' k e r t o m u s kl«hkeäatä j a a r v o i t u k s e l l i s e s t a L y d i a s t a J a
miehistä, j o t k a rakastivat häntä, o n kotimaassaan Englannissa a r ­vosteltu
erääksi aikamme p a r h a i t a rakkausromaaneja, j o t k a t i i v i in
kohtalokkaan tunnelmansa täkla o n " l y y r i l l i s e n r a k k a u d e n m e s t a r i ­teos".
MABY B U R C H E LL
NYT JA IKUISESTI
H i n t a s i d . S2.50
k a l k k e e n ! K u n : E t ^ n e •
285 s i v ua
Timotii,y -sedän matkalaukkUj o l i syynä
v i h d o i n v i i m e i n o l i saanut itsensä j a jättlläislaukkunsa onnellisesti
vapaan v u o k r a - a u t o n luo j a i a r v e U : v i e l ä elitivänsävliineisessäju-^
nassa k o u l u i m , o l l k l h j o t b i x l cn ennättänyt^^i^ Mutta
tuo t o i n e n , p i t k ä ' t i n n m a n i i o i l niieft,oUhetf° t i l a n t e e n t a s a l ^
n i h i kävi. että E t b n e Ja jnaldkalaiikku pääsivät Junaan Ja, l>ixon
Orvingista t u l i k u u s i t o i s t a v u o t i a a n koulutytön-sankatl-
V Z E H E T T K V X B O M A A N I
ANNEMABIE SEITIKÖ:
MIEÖBNI VIHITÄÄN TÄNÄÄN
225 s i v u a HlnU s i d . $2.40
K i r j a päättyy lauseeseim: " O l e n äärettömän o r a
avioliitto o l i s i a l o i t e t t a v a k a k s i k e r t a a j a k m n a l l a k i n k e r r a l l a s a m an
miehen kanssa.*'
PIEBBE L A MIJBE: r
PUNAINEN MYLLY
425 s l v o a Hfaits s i d . $X50
Värikäs kuvaus iSOO^luvun l o p u n P a r i i s i s t a , s e n k a h v i l o i s t a , k a b a -
reista. cancan-tanssijättarista Ja Ootaloistsa ^ J a tämän mfljoon
loistavasta i k u i s t a j a s t a ; t a i d e i n a a l r i H e n r y de Tknilouse-Lutrecistsa.
T I L A T K A A O S O I T T E E I i A: %mmmm co. im SudbiuT'Ontario
huomaan, että i t a l u a t t e k u t d i a koko
totuudep.jHyvä on, minä kmbn'säa^
T e i l l e . Sodan Jälkeen eräs I t a n s k a ii
vanhimmisCa y ; tetaiisimdenhaarolsta
m u r h a t t i i n vymitä-raakamalsinmialla
t a v a l U L : J a m u r h a a j a n i ^ U o n n i s t u i ;
tällä hetkellä iMarsemen saippua-teollisuus
on enää vahi .varjo e n t i ­sestään."
" M u r h a t t i i n . . . ?"
~ f J u u r i . n i i n ; • meidän saippuateolli-suutenune
m u r h a t t i i n , j o i s t a uusis­ta,
naftasta valmistetuista* pesupul­vereista
olisimme k a i k e t i a j a n m i t|
t a a n vielä selvinneetkin t u o t t e i t t e m ­me
korkean ; l a a d u n avulla. Meitä e i
o l i s i vienyt perikatoon edes' sekään
tosiasia, ettei keskimääräinen vsaip-puankulutus
Ranskassa' ole vielä
noussut koko E u r o o p a n keskimääräi­s
e n s a l p p u a n k u l u t u k s e n . tasolle
meillä R a n s k a s s a h a n Ihmiset ansait­sevat
vähemmän- k u i n muissa mais­sa
j a heidän ostokykynsä o n siten
vastaavasti pienempin ' M u t t a k u n - u l ­kolaiset,
t r u s t i t a l o i t t i v a t raa*Aiv t u n ­keutumisensa
meidän- ' a l u e i l l e m m e,
m e r k i t s i se l o p u n alkua;: A l u k s i ame­r
i k k a l a i s e t tuhosivat meidän m a r ^ -^
namme meidän omissa siirtomais­samme
n o i l l a u u s i l l a pesupulvereilr
l a a n ; Seuraava askel o l i se,.että erää­nä
Päivänä " U N I L E V B R " - J t o n s e r n i '
a l o i t t i saippuantuotantonsa iRanskan
o m a l l a maaperällä; j a tällä hetkellä
olemme j o ehtineet s i i h e n pisteeseen,
että t u o n ulkomaisen T J N H i E V E R In
o n onnistunut r o s v o t a : i t s e l l e e n ; a r -;
m e i j a n j a k a i k k i e n j u l k i s t e n laitos--
t e n salpp,uahankitmat, Icun ' i a a s m e ;
kotimaiset tuottajat, saamme Jäädä'
Jtäpötäysine varastoinemme 'lehdellä
s o i t t e l e m a a n . , " M i k s i , o n k a a n näin,
päässj* ta]^ahtunaaah? M i k s i , kysyn
il'eil'tä^;r^ K a s ^ 4-
a i v a n yksinkertaisesti' ^'käytteli" r u n ­saammin
r a h a a k u i n m i h i n meillä o l i
vmahdollisuuksla"_.— vanhus teki sor-'
f m i l l a a n tuon yleismaailmallisen, 1^^
j o m i s t a kuvaavan' l i i k k e e n . i i i e r o en
'peukaloa j a etusormea' vastakkain-k
u i n seteliviuhkaa l e v i t e l l e n i — " j a
s a i Siten a i v a n ihmeellisen ^ n o p e a s t i
varmistettua itselleen P a r i i s i s s a " s u o ­j
e l i j o i t a " , : j o t k a ovat v a i k u t u s v a l t a i ­sempia
•kuin meidän miehemme ' s i e l ­lä
. .
" U N I L B V E R el tyytynyt k u i t e n ­k
a a n tähänkään. Lisäksi se alisti
muutamia vuosia s i t t e n valvontaansa
k o p r a n : j a palmuöljyu maailman­m
a r k k i n a t j a n u o aineethan m e r k i t ­sevät
s u u r t a osaa meidän käyttämis­tämme
r a a k a - a i n e i s t a ; J a t u o l l a t e m ­p
u l l a a n se s a i lopullisesti kierrettyä
sormensa meidän kurkkumme ympä^r
r i l l e . Senjalkeen' se osti M a r s e i l l e s ta
saippuatehtaan toisensa jälkeen n i i ­den
vanhoine, arvossapidettjrine t a^
varamerkkeineen — j a yksinomaan
v a i n - a t i l k e a k s e e n n e a i n a i s ^ i . . V a ­j
a a n . k o l m e n vuoden kuluessa tuo j ä t -
tlläistrusti hotkaisi y l i kolmasosan
k a i k i s t a täkäläisistä: saippua-alan
yrityksistä, j a k u n h a n .vielä k u l uu
kolme vuotta lisää, e l melstö ole t o i ­minnassa
enää ainoatakaan. Niistä
36:sta a l a n tehtaasta, j o t k a vielä m i ­t
e n k u t e n kituuttelevat eteenpäin, o n
pyöreästi arvioiden 80 p r o s e n t t i a - %l-van
kypsiä asetettaviksi vararikkoon
Lyliyt kappale JYhdysvaltain suurpääoman ja
kuoleinai^tippiaiden Toit^jen^historiasta
ĻC5 mUjardia d o l l a r i a puhdasta
' v o i t t o a . Näislä General ] M o t o r s on
"Syytön". CUcason pUrioIkeD-
4ett poheenjoliiaja; tnoouri L a - '
Buy löi vilm» Jonlnkmm aUmpuo-
M l a nuljans» pöytiän' ~ «Ikeo-den
Istunto'oUiiS)iti^yt. tiiOtM
dessa oU kädtsUy'toösttntiiiiils-laln
iiulttfclä|ä dollariyhtynlä; da
Pont-tScnetat" Blb'öntla' vtU^i^i^
nostettua'syytettä, joliä tikten io-'''
dettiln ' ^ e e t t o m a l u r ' ntU- i
jardöörJperfae* du ^ontlUaiäJioki |
ole! ndt^n"'<efceintst» Jättiläis-|
y i i ^ ^ <>*«n{BraJl Motorsissa, vaikka
samainen ttiiHnari LaBny altuil-^|
'semndn tM omin sanoin myöntä­nyt,
että 'General iitlotorsin b a l -
Untoneuvoston Ikokouksissa da
: Pontit ovat halllaneetSlprosent*':-
fta yhtymän osakekannasta.
F A R S S I ' . ^ •,
A l u n alkaen o l i selvää, että koko
oikeudeni/istunto'; on'pelkkää.' Xarssla.-
L a k l j o k a kieltää trusUt j a Icartellit
h^-väksyttiin j o vuonna 1890, mutta
a i n o a k a a n ^uiurmagnaattl ei s en
vuoksi ole m i l l o i n k a a n istunut^ t i i l e n ­päitä
laskemassa. Farssi o n t u l l ut
t r a d i t i o k s i . ' V i e U l psiinavampl^jsyy^ön,'
että ' E i s e n h b w e r l n n y k y i n e n h a l l l n fo
On l u j a s t i . k a h l i t t u dU JPontienivana-,
veteen. .v^isiuu
G M : h entinen .pääjohtaja (Charles
T7ilson, j o k a o n lausunut, että f mikä
on hyvää G e n e r a l ' O i o t o r s i l l e o n h y - !
vaä koko m a a l l e " . Edelleen Portland-^
issa O M r n p a l k k a l i s t o i l l a o l l u t Roger
Keys: istuu-sisäministerhiä. j a ' p o s t i - r:
ministerinä A r t h u r , s u m m e r f l e l d j o k a^
myös oli : . a U c a i s e m m i n G M : n palver^
luksessa. K o l m e ministeriä yhdeksäs-;
t ä s i i s k u u l u u d u P o n t i n piiriin.'Sitä­p
a i t s i C h i c a g o n pilrlolkeudenjäsener
nä i s t u i du. P o n t i l t a p a l k k a a n a u t t i -;
v a tuomari J o h n M . v H a r l a n . C h i c a g on
, huvinäytelmän . j ä l k e e n i . : d o l l a r l v i r ta
voi siis; edelleen vapaasti vyöryä d u
P o n t i e n kassakaappelhln kasvaneena
ja- paisuneena. Kylmän sodan a l k a ­misen
Jälkeen v i u i n n a 1947 neljä s u u - !
r i n t a d u P o n t i e n hallitsemaa y h t y ­mää
o n siirtänyt kassakaappe&inlä-'
tuottanut yksinään y U 4.5 m i l j a r d i a ,
d u P o n t i e n ' k e m i a l l i s e t j a vetypomml-t
d i t a ' i t y t f I5'miljftfdlä j a 'US.^ R u b ­ber
arid''flemhigton3 Armsiiiyhtynia
^ÄseMa^ satöja ^ m l l j o b n l a . Raliat on'
:köofctu asfeUla—ftubiehian^ k a u p a l l a : '
i^.;i*';fe • ; -;• -v; «;^•^;^viÄ;l«i!H'!;• i;;:,!:- i% v:iSv
l > O L L A R I E N K A S A U T U M I N EN
-fjdu^l.Pontiett mammuttidynaitia on
Vksi^S/ C ; ) i > a n h l m p i a . Perheen en-,
slinmäineV^'' voima^tasema , p a n t i i n '
ffcäyntiin Branciy;p^lnessa, Delawaresj-s
a vuonna 1802, lähes s a t a vuotta e n ­n
e n k u i n terästrusti alkoi muotoutua.
i S e n ; Jälkeen perheen hallussa oleva
omaisuus on s a t a - Ja t u h a t k e r t a i s t u -
n u t . d u P o n t i t ovat tälla (hetkellä ~
n i i n . a r v i o i d a a n — U S A : n toiseksi r a ­h
a r i k k a i n perhe. J a eias kalkkein
"ylimykselllsimpiä". He pitävät i t ­seään
synnyimäislnä aristokraatteina^
Jotka menevät . n a i m i s i i n v a i n keske­nään,
pitääkseen r a h a t perheen h a i -
Romain'Rollanclin päivä*
kirja on Moskovassa v
Vuoden 1915 klrjaUlsuuden Nobel
palkinnon saaneen R o m a i n R o l l a n -
d l n enslmm»tM»w: wftflqt^fllljs^fln ai-^
k u i s e n päiväkirjan alkuperäiset käsi­kirjoitukset
sisältäneet p a k e t i t — n i i ­tä
oU 10 — a v a t t i i n Afoskovan k a u ­punginkirjastossa
' tainmUL alussa.
•Ranskalainen k i r j a i l i j a o l i emien
kuolemaansa luovuttanut, käsikirjoi­tukset
«klrJastoUe sillä ehdolla, ettei
niitä käytettäisi' mihinkään^ tanköi..
tukseen ennen tammikuun 1. päivää
1955. <Ne <ju]katstaan nyt venäjäksi
käännettyinä.. ' -
muiden oninstuessa vielä toistaiseksi
l u i k e r t e l e m a a n läpi
"Entäpä, j o s jäljelläolevat p l e n y r i t^
täjät liittoutuisivat U N I L E V E R ia
vastaan?"
Vanhus; pudisti alistuneesti pää­tään.
"Olemme yrittäneet sitäkfai. M e
perustimme, k a r t e l l i n . M u t t a <UNILE-V
E R räjäytU sen h e t i sisältäkäsln,^
Me olemme: J o l i l a n h e i k k o j a , l i i an
pieniä, l i l a n vanhentuneita . :
"Vanhentuneitako? Voislttehan
te
"Uusla^ tuotantokalustommeko? I n -
vfestoldaf pääomia u u s i i n k o n e i s i i n Ja
laitteisUn.'sitähän T e t a r k o i t a t t e , e l
kö totta? M u t t a ^mietä me saisimme
nuo rahat? Useimpien toiminnassa
olevien tehtaiden työvoima käsittää
v a l i t e t t a v a s t i v a i n kuudesta k a h t e e n ­kymmeneen
työläistä, n i i d e n tuotan-^
tokojeistot o v a t y l i 50 vuoden ikäisiä
j a ne t o i m i v a t o s i t t a i n ;vlelä tälläkin
hetkellä ffqT'iotff5a-' ahtj*^yya^ ptmeV"fJt
koloissa. Joissa satppuakeittisoöt p o ­r
i s i v a t Jo k a k s i vuosisataa s i t t e n , s a ­t
u t t e k o ehkä tietämään Jossakin s e l ­l
a i s e n p a n k i n , J o l t a n u o välttämättö-mät
inrvestiointilainat faeltläisivät —
olemattomia v a k u u k s i a vastaan?
"Entäpä jos s i i r t y i r i t t e m u i h in
t u o t t e i s i i n ? -
"Hyvä h e r r a , , e n epäile ensinkään,
ettettekö toivoisi meidän p a r a s t a m ­me,
m u U a tiedättehän UM itsekin,
mitä t u o l l a i n e n ; s i i r l T m l n e n ' u u s i in
t u o t t e i s i i n — ' sanokaamme vaikkapa
s i t r c y m i n e n pesusaipjman.
sesta h l e n o s ^ p p u a a valndstokseen
ixOee maksamaan. I t s ^ t r a l m i s t ä q i^
;tesidlssa se e l t o s h i alhetito j u u r i m i ­tään
kustannuksia,- mutta entäpä
m a r k k i n o i l l a ? U N I L H V E R ; h a l l i t s ee
j o tällä lietkellä.noln yhdeksää k y i hf
menesosaa ; m a r k k i n o i l l a eöiihtyvistä
blenosaippuamerkeistä ' J o k o 8Uora<^
naisesti; toi epäsuorasti. Ja', j o t t a ' s e
v o i t a i s i i n t t u n k e a m a j k k l n o i l l a v «^des.
o s i t t a i n , syrjään,,.tjurrtttalsiin-vuosl-'
kausia kestävä, r a i v o k a s mainpshyok-käys,-^
oka t u l i s i maksamaan miljoib^;
n i a e - ; mitä p u h i m k a a n rr;; miljardeja}
frangeja. Nimenomaan m i l j a r d e j a , joi-,
ta me emm^'saa mistään ...:.;; Tällalr
n e n , o n t U a n ^ e , . v a i k k a jättäisimme-,
k i n . i täysin r;huomloonottamatta ; sen'
tosiasian;'että meiltä t u l i s i ; p u u t t u ­maan:
t u k k u - : j a vählttäiskauppapor
ras täydellisesti, mikäli v a i n u s k a l ­taisimme
yrittääkään J o t a k i n tuonta^
p a i s t a r J a mitä k a i k k i v a l t i u t t a m e i ­dän
nMassamme edustaa tukkupor-ras,-
sen T e v a r m a a n tiedätte itse­e
n . "
'^Uskokaa vain ;minua, me emme
:ole enää pelastettavissa. Me; olemr
me v a i n a j i a tosiasiassa j o tällä h e t ­kelläkin.;
J a meidän feäy v a i n samoin,
(kuin sodan Jälkeisenä . k a u t e n a on
käynyt m i l t e i k a i k k i e n m u i d e n k in
R a n s k a n ; teollisuudenhaarojen. Jotka
eivät olleet vielä ennättäneet muo­dostua
täydellisiksi moncvollyhty-m
i k s L Meidät syödään j a tuhotaan
p a l a n e n p a l a s e l t a - j a k u n t y ö o n i l o p -
puunsuorltettu,; myydään sitä, mitä
me aikaisemmin tuotimme; ilman
pelkoa kilpaiUJolstai j a k a k s l u k c r t a i i
;sin 'hintoifaii2;.)lTNn/BViBR t l i l e e t u i ^
k i n tyytymään tuollaiseen vaivaiseen
30 prosentin hinnankorotukseen,
i m i i ^ a i k o i n a a n herra F n m u m e y r in
m o n o p o U p a n i toimeen , . . "
"Entä mitä arvelette, h e r r a J o l t t a -
j a , tapahtuvan tässä tapauksessa
n i i l l e ftohi kohnelletuhannelle työläi­selle.
Jotka edelleenkin ovat saippua-teollisuuden
palveluksessa?"
"Työläisillekö?" — Hänen kätensä
tekee ilmassa avuttoman k a a r e n ,—
" H n t , mitäpä h e i l l e s i t t en oikeastaan
tapahtuisi? T r u s t i heittää heidät
l u o n n o l l i s e s t i k i n kadulle aivan --sa­m
o i n k u i n . . . k u i n se heittää shine
lussa;> J a h e kasvattavat lapsensa k o ­p
i o i k s i itsestään.
, D u Pontien lapset kasvatetaatl
kehdosta pitäenyfeodaallsten aattei­den
hengessä.;'Heldät muokataan e s i -
Islen palvojiksi. Heidän s a n k a r i n s a on
Irentnen suuren ;suurl-isoisä Eluthree
Irenee du f>ont J o k a pakeni Rahskari
vallankumoustai; j a rakensi r u u t l t e hl
t a a n : Hänen kirjeensä j a 'pälväklr-jans^,
• joissa ; k e r r o t a a n . haisteluista
kansaa vastaan L u d v i g X V I : n p a l a t ­s
i s s a ; on Jokaisen d u P o n t i n - välttä­mätöntä
hengenravintoa;
(Myöhenjmin lapset saavat perehtyä
t a r i n a a n r, m i l j o o n i e n .kasautumisesta
Ensimmäisestä, maailmansodasta d ii
P o n t i t selviytyivät 250 miljoonaa d o l -:
l a r i a ; rikkaampina. -Noiden neljän v e ­r
i s e n ; vuoden ^ a i k a n a du; P o n t i en
omaisuus kymmenkertaistui. H e s a i ­vat
käsiinsä määräysvallan General
Motorsissa j a l i i t t o u t u i v a t suurpank-k
l i r i J . P . M o r g a n i n kanssa. Siitä a l ­k
o i tiopea 'kipuaminen; k o h t i nykyisiä
n i i l j a r d e j a . i
I l o i s e n maailmansodan i g i k a n a du
I » o n ' t i e n kuolemankauppiasperhe
h a n k k i jättiläismäisiä voittoja. H e i ­dän
^^^laiseiiskiJihtymät saivat h a n -
kintasopirpuksia k a k s i k e r t a a . enemr
m&n. k u i n heidän k i l p a i l i j a n s a , G e -
n e r a i i M o t o r s - yksinään ' k a h m i sota-hankintasopimuksista
- 14 m i l j a r d ia
. v o i t t o a j a njuut. yhtymät yhteensä
>-pal^Mwenenunänu; Afääri; o lU «rittäln
yk^tftertalstav-Du; P o n t i e n kuoleman-kauppiaat
i myivät - aseita'' molemmille
osapuolille. S i t e n esim. Bulgen t a i s ­t
e l u s s a - t i u 'fPontm tankit taistelivat
du P o n t i n t a n k k e j a vastaan. A m e r i k ­kalaiset
• saivat : t a n k k i n s a General
Mdtoi'sllta;'ja H i t l e r General M o t o r s in
omistamalla" Opel-yhtymältä. •
PAAMAALINA FASISMI
D u - P o n t i e n haaveiden matilina on
tehdä . U S A : s t a avoimesti fasistinen
valtlO;^ He^yUyttäyät krteUttyjä j u u t a^
l a i s i a WWn, ' v a l k o Q i o l 8 l a neekerei-tä
vastaan, f'dem(>kraattisla kansalai-^
sia" 'kommunisteja" (vastaan. Se4
naattori L a (Fölletten Johtoman se­n
a a t i n koniitean mietinnöstä 1930-
l u v u l t o käy rUttäväu selvästrilml, et.^
tä d u P o n t i e n kassaholveista juoksi
dollareita » m ; pahamaineiselle ^TVIus-'
talle UigaUe". j o k a »SO-luvun alussa^
terrorisoi ammattijärjestöjä. el)cä tä­mä
suinkaan ole altioa eAmerkkl.
Niinpä d u P o n t e i l l a o n läheiset suh-^
teet vaahtoavaan 'juutalalsvlhaajäan
M e n v i n K . H a r t i i n , Jolle d u P o n t i en
suvun c n y k y l u e n ; päämies; I r e n e e ^ d u
Pont (kyseessä o n mieshenkilö — f e -
mllnlsestäetunimestä h u o l i m a t t a ) ; l ä ­h
e t t i heinäkuun '12; pnä 194^ seuraa­van*
n y k y i s i n julkisuutee n päässeen
k i r j e e n :
" M r . M e r w i n K . H a r t . '
N a t i o n a l Economic C o u n c i l,
Emphre B t o t e B u i l d i n g,
New Y o r k C i t y . 1,
A r v o i s a h e r r a :
y u k k o sitten sain Teiltä hyvän
taisteluklrjeen, Jossa osoitettiin, m i t ­kä
perustavaa laatua olevat seikat
aiheuttavat v a i k e u k s i a VtTtäshlngtonls-s
a — 'vaaleanpunaisten' Uitto, Johon
kuuluu- m u u t a m i a vähemmän ^toivot­t
u j a j u u t a l a i s i a j a j o t k a näyttävät
h a l u a v a n saada hallituksen . v a l v o n ­taansa.
Pyydän Teitä lähettämään 20
k p l . tätä kirjettä, j o n k a v a l i t e t t a v a s ti
annoin jollekulle ioisclle, enkä sen
vuoksi s a a sitä tasoittaessa käsiini.
Teidän vilpittömästi'
Irenee xlu Pont.
D u Pontien j a m u i d e n h e i h i n ver­r
a t t a v i e n (Rockefeller-suvun päämies
Nelson Rockefeller mm.i n i m i t e t t i in
j u u r i V a l k o i s e n talon palvelukseen.
L e h t i t i e t o j e n mukaan hän t u l e e : J o h ­tamaan
kylmää , sotaa) rahavalta
muodostaa nykyään s u u r i m m a n vaa­r
a n U S A i l l e J a koko m a a i l m a n r a u ­halle.
K u i t e n k a a n sitä ei pidä a r ­v
i o i d a kohtuuttoman . s u u r e k s i . ; O n '
myös A m e r i k a n - k a n s a Joka < yhdessä
k a l k k i e n m a i d e n kansojen; k a n s s a - o n
valmis kamppailemaan; Jotta d u P o n - -
t l e n Jä m u i d e n kuolemapkauppialden
suunnitelmat uudesta maailmanpa­losta
eivät toteudu.
m
Suomen äärimmäinen oikeisto
hämäräsuunoitefmien varassji
j H e l s i n k i . -> M a a l a i s l i i t o n nuo­rison
äänenkannattaja "Kyntä­j
ä " ; kertoo - ä s k e n , Ilmestynees­sä
'numerossaan ; hätiiähdyttäviä
tietoja. Suomessa I d i j a t t a i n perus­tetun
; ^Vapauden Akateemisen;
L i i t o n " asioista. Joka Uitto Omet-sestl
tallustaa^ l a k k a u t e t u n A k a ­teemisen
K a r j a l a - S e u r a n j a l a n ­jälkiä.
"Kyntäjän" . lähtökohtana on
t r i A l h o n plstooliammoskelu, • J o ­k
a ^ kytketään olketotolalsten
"schanmanien'^ etsiskelyyn; L e h t i
k i r j o i t t a a tästä mm. seuraavaa:
v a r a r i k o n tehneet yrittäjätkin;
J a kuten v a r a r i k o n t e h n y t y r i t t ä ^ -
k i n heittää työläisensä k a d u l l e , lisä­s
i n liänen sanoihinsa ajatuksissa-
• r i ^ ' . ' ' ;
Vaöhus vitf kiihtyneenä h u u l i l la
k a h v i k u p i n Joka on' o l l u t tyhjä jo
a j a t s i t t e n J a p a n e e sen ärftmeenä
Jälle^'takalkln teevadille. Hän h u o ­kaisee
raskaasti Ja —' h e t k i s e n epä-röityään
— h ä n laukaisee .käellä
äänellä J a Icatee p a b i e t t u n a l a t t i a a ri
elämänsä A uskontunnustuksen,^ tuon
p i k k u p o r v a r i l l i s e n elämän, jonka
U M L E V E R o n n y t s u i s t a n u t r a d a l ­t
a a n : ' « I M t a v o b i o n a s i a , että
h a l u a n sanoa Teille tämän, Vaikka
jälkeeiqiäln ehkä l e l m a i s i t t e k l n m t^
nut kommunistiksi noidoi kirota
tttjen t r u s t i e n edessä olemme k a l k ki
yhtä J a samaayOlimmq;»» s i t t e n p i e ­niä
tditailijoitä tal,aputyöläUiä.''
Hän 4raikeni l i e t l d s e k s i Ja antoi
katseensa hatlialIZa huoneeflJsa^yEopä-,
tlinsä. ~ " J a " , päätti h ä n puheensa,
r k i i ^ i t t a k a a 4iuoIetta, ettälininä s a ­n
o i n T e i l l e tämän: " N o i d e n k i r o t t u ­j
e n t n i s t f e p edessä: m e k a t U o l e ^ r a ^
yhtä J a « a m a i . " i
'•Poliittinen aktiivisuus, joka
rimmäisen Oikeiston piirissä ei n ä y tä
nykyisin: s a a v a n täyttä tyydytystä t a ­vanomaisien
toimintamuotojen puit­teissa;;
o n alkanut (hakeutua konspl-r
a t i l v l s l l l e urille. Eräs tällaisista ' p i ­meän
! miehistä', j a ; todennäköisesti
v a r s i n keskeinen, on myös tohtori
A l h o «ollut. -PoUittista ' v a l i s t u s t o i m i n ­taa'
on 'harjoitettu p e i t o n a l l a . S i i h en
ovat kuuluneet osana kokoomuksen
k u u l u i s a t ' l a u a n t a l k i r j e e t . joiden l a a ­t
i j o i d en J o u k k o o n o n samaisen tohto­r
i n raälnittö kuuluneen,- .Kirjeitäkin
/älkeämpää''valistusta' o n - h a r j o l t e t -
|tu s u u s t a ' ^ u h u n kulkevalla h u h u t o i -
'miniialla?:rrailöln' o n päästetty m l e -
likuvitus'rfi?apaaseen lentoon. (Merkille
pantava'a': oh, että aktiivisuus e l ole
kohdistunut suinlcäan pelkästään v a ­semmistoani
kuten, asianomaiset ker­naasti
' J a ymmärrettävistä syistä s e ­littävät,
vaan voimakkaasti myös
m a a l a i s l i i t t o o n .
Eräiden m a a l a i s l i i t o n Johtomiesten
Jatkuva häpäiseminen J a perättömien
Juttujen ler/ittclemlnen heistä ö n s a a ­nut
varsin keskeisen osan; M i l l o in
o n jokti m a a l a i s l i i t t o l a i n e n ' . käynyt
'isänmaata myymässä', m i l l o i n hän
vakavasti sellaista 'harkitsee', m i l ­l
o i n i von;;, 'isänmaan'pelastaoUseksi'
löytyvä uusia 'Schaumaneja', kuten
suust«[ suuhun kulkenut vakuuttelu
Vilm^^iyksynä ltseplnt»isesti k e r t o i.
bähOoaan 'jTelastamlseksr o n ' s o -
rjtet^i^ pimeitä toimia, l a a d i t t u l u e t ­teloita
'lummunistlsymj^tlsöörelstä'.
k u t e n asla o n m a i n i t u i s s a ' pUrelssä
l u o n n e h d i t t u j a p u u j i a l l t u : monessa
muussakin suhteessa l i i l n v a l o n a r k o ­j
e n asioiden piirissä, ettei ole ihme.
Jos j o i t t e n k i n hermot qvat alkaneet
pettää. A l h o ei o l e a i n o a , Joka elää
m a i n i t u n l a i s e n psykoosin-vallassa/
S O L U T U S T A J A J U N T T A U S T A
' Huolestuttavinta asiassa o n se, että
tähän puuhaan on s a a t a mukaan
myö» akateemista nuorisoa- O n y m ­märrettävää,
että nuoriso o n lämpi­mästi
i h a n t e e l l i s t a . S e kokee kansar
k u n n a n vaiheet kipeämmin Ja k or
rostctummin k u i n vanhemmat, h a r ­kitsevat
kansalaiset. Jotka osaavat
paremmin erottaa phitaCvaahdon t o ­dellisesta
rakentavasta toiminnasta.
Lisäksi n u o r i s o a o n viehättänyt «tänä­k
i n päivänä salaperäl$yyden verhoa­ma
toiminta; Yii(^lla«naallmas8a
h u o m i o t a herättänyt V a p a u d e n lAlca-teemlnen
L i i t t o , j o n k a Johtomlehlin
P i h l a j a n t i e n p l s t o o l l m i f h e n sanotaan
kuuluneen, o n tästä m a i n i o esimerk­k
i ; Seura, j o h o n k u u l u u t o i s t a sataa
jäsentä, o n hermeettisesti; suljettu.
S i i h e n pjrrklvältä t a i k u t s u t u l t a v a a ­d
i t a a n e r i tapauksissa ö l p i t k ä n o v l i -
s i a l k a / j b h k a Jälkeen hänet hyväksy­tään
osallistumaan V A L m v a n i n a i -
seen t o i m i n t a a n M u o d o l l i s e s t i s i i h en
k u u l u u esimerkiksi kesälehlen järjes­tämistä
rajaseudun l a p s i l l e j o h o n ya-r
a t järjestyvät k u u l e m m a iWuia p u ­h
e l i n s o i t o l l a . M u t t a perhnmäislstä
t a r k o i t u k s i s t a v a i e t a a n : v i s u s t i . T i e d e ­tään
k u i t e n k i n samaisen V A L ^ n ; p i ­tävän
senkin pr08kripti<d«>rtlstoa,
v a i k k a ulkopuolisille el s a n a l l a k a an
suostuta selittämään, mitä m a i n i t t u i ­h
i n k o r t t e i h i n merkityistä halutaan
tietää. ' i
Tämä, akateeminen salaseura on
h a r j o i t t a n u t yvolmak«sta soluttautu­m
i s t a eri ylioppilaskorporaatioiden
Johtoon. I ä s s ä se on> o n n i s t u n u t k in
melko h y v i n , sillä s e u r a n jäsenistö o n
h u o l e l l a v a l i t t u a , oggreasiivlsta Ja
h y v i n valmennettua. K o s k a ' s u u r in
osa y l i o p p i l a i s t a o n v a t s h i p a s s i i v i s ta
sen simteen; ketä heidän yhdistykö
slensä Johdossa on; käy h y v i n otsani-soidun
J u n t a n t o i m i n t a päinsä; v a r s in
Joiijrii Myyfä Inioj^iit /
San ftaodsfoJ l^lloeo fcel-h
m i h r l l a n ' f f «'fmiifjfntrijfjt-atim
Jonni Myyr» kooU ttitiä
tammlif. 23. pnä kotonaan sydän-halnuikteen.
O i n oU kuollessaan
'62 VDMIett ikaiiien..»Iy^ omisU
kelhiinhdtott 'nmallmaneonityk-pta
tv. 1015—1919 Ja saapui Y h ­dysvaltoihin
V. 1925. tifin ToltU
hdhftänhelton vv, 1920 j » 1924
olymplataiaklsolssa. y
Uusi ME maililla
. N e w T o r i u — T a n s k a l a i n e n G u n ­n
a r N i e l s e n s a a v u t a täällä t k . S p nä
uUden maailmanennätyksen m a i l la
Juoksussa sisäradalla. ^ H ä n v o l t ti
VTfs S a n t e i ^ n o i n kymmenellä J a a r -
d i U a ,ajassa 4.03.9. Moln I6fm i l ­m
o i t e t a a n olleen Madison square
G a r d e n l s s a seuraamassa,kllpoUuja.
E|ob JRlchards voltti'eeiväshypyn
t u l o k s e l l a 4,«2 m .
12 päivänä o n Opn-hftltim? ! j a r j ^ t « y
k e l l o 2 l p . , Varbalttuorlsokomläaafv/lrv'^^
t o j v o o . e t t t t lapset i«apttvatr^«utt«l!a^^^:^'^i^^
j o u k o l l a tähän tmsi^vAm,.^vttmi^ t
mm
m
t u n a a j a nmu k a i s i n a VfiHtetm» Uatf^M% :'i'\U
teinä. J o i t a s i t t e n p o s t i n a «uifa^tAti^'
tovereilleen, i ^ a u ^ o j a leikkejä; t ä f '
;jibiijöia::i^j^
kivuttomasti. V a s t a tapaus A l h o n y h ­teydessä
esilletulleet seikat ovat saa»
neet eräät valppaimmista heräämään
näkemään, että J o t a i n o n menossa v i ­noon,
l '
A j a t u s , että joukko 'sivlstynetetöä*
voi tehokkaasti vaikuttaa ma jm
osioiden hoitoon el tietystikään, ole
sinänsä uutuudellaan p i l a t t u , eikä
esimerkkiä omistakaan oloistamme
puutu. Tässä mielessä huomion s u u n ­tautuminen
akateemiseen. nuorisoon
o n v a r s i n l u o n n o l l i n e n . asla. Missä
määrin se o n terveellistä aslanomäl-'
selle itselleen, o n kokonaan toinen
a s i a ."
Selostettuaan tämän Jälkeen, eitä
mm. teekkaripilrelssä on olkanut
esiintyä . i t a r k o l t u k s e l l l s t a , maaseutu­n
u o r i s o n halveksintaa j a korostet-^
tuofin, .että kyseessä ovat vakavat
asiat, sillä "Isänmaan a s i a n h o l t o m i -"
H«oMtso<fJapauiI.,-:-Viime «unnunis;;^^ "v^]
totoa r ä j ä h t i ' t ä ä l l ä o l e v o M » ; p a t ö - / Y 5f^*'
työmaalla tiselte Surfeja'dynamllttKCK? '''-"^'^
j o u d i n vUsl t y t e t ä l s k i tfinmanur^^
Aähaaln.tledonannoasä «anotaan, v^j/^}
18 muuta\tiyöBU8tä IoukIwaötui"iÄ^ t.<i>^
k ä ' p i s t o o l e j a " / ' « y i i t Ä j ä " , l o p e J i t o fe
" l K L : n e8Uhtymlneh,;a636-Iii?u||ftClt'.
oh näyte siltä, m l h h i j o u d u t a a a i ^ f l l i l f j ^ - ' ;
l a i l U s e h ' h a l U t u s v a l l a h ^imnetar 'sBAätk^f^-^' i i,^
s i l l e kuuluvaa' a r v o j i i l s a , O a j n h i h f t r - S f ^'^">
rettSvää, että poliittista^ alainSkeääp 'f^
Jatkuvasti k u l k e v a o}kelstopuolu94iartn .
kee epätoivoisesti keinoja] aiUlyttaäk- ^'
seen edes osaft/sikAisemmIa
mastaott o t t e e t " yhteiskänqasta.^';
M u t t a vastuunsa tUntevlettkanaalätg" ^
Hn. n i l h ' n u o r t e t t ' * k i l i n vanho3ettVo»'*f . ' 4 fC
syytä pltää^aihnlUisä'«uld. ^tt,katw»^^^^^^ ^'
ettei t>ip pyristely'eäa' y a h i n g o U ^ '
sia piirteitä. idapakka£«8kti^
"Scbauman-henkeä"^'lietsovat t y y p i t 1 ^ ; ;
on palautettava •järjestykseen ennen
k u i n uusia A l h o n tepauktto'JImaan*.^'U^ ^"^'^
m
tmm
m
SUimrrTELEIlCO VraiAILUMATKAA
S U O M E E N
ENSI KEVAilNA TAI KESilNil?
Hyt olisi aika tilata hyttipäikbanne, kun vielä'on
- valinnan varaa ja /tyviä paikkoja saatavana,^ ^ . '
MatkaUutohnlfitomiAe edustaa kaikki» j o h t a v i ^ p ) a valtamerniojojä/
antaen palvelusta k a i k i s s a m a t k a a kpskevlssa asioissa, k u t e n passien
j a viisumien hanktanassa. ' , ^^/.} ^.^^ r^i^f.
Ruotsin Amerikan Linjan ktilkuvuorot:
Itevi' Yorkl/»tä ' j a H a l i f a x i s t a G d t e b o r g l h i:
l i
«li.
5
r'Stockbolm" Novtr Ybrkiiila ItubiikuuB Idliäii
"Kungsolm" New Ybrktsla JuiiitUcuim i$pt0M
"Stockholm" NiW Yorktala toukokuun 10 pnä »
"Kung8holm'^New Yorkista ioukok, 18 pda <
rSloekliolm" New Yorkista kMJtkuun 7 pnä ^
"Kungsholm" New Yorkista kesiikuun 14 pnä
"Stockholm" New Yorkista helnäkuun''2 pnä '
"Kungsholm'^ New Yorkista heinäkuun 9 pnä ^
R u o t s i n A m e r i k a n L i n j a n 22,090 t e n n i s loistolaiva " K u n g s h o l m ^ Ja
äskettäin uudelleen sisustettu " S t o c k h o l m " tarjoavat matkustajille
k a i k k i milEävuudet, V a i n ulkohyttejä kummassakin laivassa. ^ "
HOME LINJAN uusi 26,000 timniii loistolaiva
8.8. "HOMERIC",
a l k a a lili^ennöimään C a n a d a n J a E n g l a t i n i n välillä, poiketen myfis c:
kuIkuvuoroiUaan he Havressa; Ranskassa,
Home L i n j a n l o l s t o l a l v a n S S , / ^ H o m e r l c i n ' ' e n s i vuoden k u l k u v u ^^
Quebecista Southamptoniin t a i L e H a v r e e n : > ,
i?;^i
mmi
Huhtik. 23 p.
Toukok. 11 p.
Toukok. 28 p.
Kesäk. 14 p. .
KelBäk. 1
, . HelnSk. I7.p!4|
Käyttäkää hyväksenne tämän uuden l o i s t o l a l v a n m u k a n m k s i a . . ' fr]
CANADIAN PACIFIC LINJAN
l a i v o j e n kulkuvuorot M o n t r e a l i s t a L i v e r p o o l i i n . E n g l a n t i i n ^ Josta
vohnme Järjestää matkanne edelleen Kööpenhaminan kautta
Suomeen: ' .
K o b n e l a i v a a liikennöi M o n t r e a l i n J a JLhrefpooUn' välillä: ' \
"Empress of Scotland'"
26,300 tonnia
"Einpresa oi France"
. , 20,400 i o m i l a . .
"Empress oi Australia" ,
19>400 tonniar > i
Ensi kevät- ja kesäkauden kuUatvuorot
M o n t r e a l i s t a L i v e r p o o l i i n : '
"Empress of France" huhtUcuun 26 pnä
V "Empress oi Scotland" toukokuun, 3 pa^
"ZmptMs oi Australia" toulbkutan 10 pnä
"Emprjsss of France" toukokuun 17 pnä
"EmpfOBB oi Scotland" toukokuun J24 pnä
"Empress of Atistralia" toukokuup 91 pnä
"Empress oi France" kesäkuun 7 pnä
"Empress oi Scotland" kesäsk, 14 pnä ,
' • "Empress oi Australia" kesäkuun 21 p^,
"Empress oi France" kesäkuun 28 pnä
"Empress oi Scotland" heinäkuun S pnä
"Empress oi Austr jOU" halnäkuun 12 pnä
NORJAN AMERIKAN LINJAN.
M S . OSLOFJOIUr Ja S A .''STAVANOEBFJOBir llikennOiVflt
N e v y o r k i o , N o r j a n J a T a n s k a n yälillä. . , \> .
Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot,
Vfew Y o r k i s t a Joko Osloon t a i Kööpenhaminaan'; -> \ ' '>
"OsIofJord" buiitlkuun 13 1 ^ - , ' .
"Stavaagerljord" huhtikuun 29 pnä '
Osloljord" ttmkokuun 11 pinä .
"Stavangerliord" toukokuun 25 pnä
"Osloljord" kesäkuun 8 pnä^
"Stavangerliord" kesäkuun'22 pnä ^
Hyvät yhteydet Kööpenhaminasta Siumteen. ^
mm.
l*Vj;i^i;!,*?.
Lähempiä t i e t o j a saatte k i r j o i t t a m a l l a osoitteella^
VAPAUS TRAVELAGENIY
i i i