Vapaus, June 30, 1966

              Sivu2 Torstaina, kesäk. 30 p. — Thursday, June 30,1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERTY) Establisbed NoT. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L « 7 4 ^ 4 2 64
Publitfi«d thrlce weekly: Tuesdays, 'Ibursda}^ and SaturdaFS l>y Vapaus
Publishing Co. Limited. lOO-^lOS Elm St. TVest, Sudbury, Ontario, Canada.
• Mailing Aödress:. Box 69
Adviertising rates upon appUcation, translatUm tree of (duuBe.
Autborized as secoiid class mail by the Post Office Department^ Ottava,
and for payment of postage in cash.
'H^CANADIANllÄNGUÄGE-pRtSS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00, 6 kk. $5.26
Suomesisa: 1 vk. lOÄ), 6 kk. 5.75
Mielenkiintoinen vierailu
Yhtenäiajan merkkinä voitaneen pitää sitä kun vara­pääministeri
Dmitri Polyanskin johdolla Ganadaan kymmen-oäiväiselle
vierailulle saapunut Neuvostoliiton parlamentaa-riMrojen
valtuuskunta on saanut hyvien tapojen vaatiman
ystävällisen vastaanoton lisäksi erittäin suurta huomiota jul­kisen
sanan palstoilla.
Virallisesti puhuen nämä neuvostoliittolaiset ovat Cana­dassa
vastavierailulla sen johdosta kun eri puolueista koos­tunut
Canadan parlamentaarikkojen valtuuskunta vieraili
viime vuonna Neuvostoliitossa.
Mutta yksistään se seikka kun Neuvostoliiton valtuus­kunnan
johtajana toimii varapääministeri Polyanski, vihjaa
siihenj että tähän vierailuun saattaa liittyä vähän muutakin
kuin ystävällistä turistimatkailua puoleen ja toiseen.
Nämä pohjoisen naapurimaan parlamentaarikot vieraile­vat
eri puolilla Canadaa — he käyvät tutustumassa Canadan
maatalouden nähtävyyksiin, teollisuuskeskuksiin ja Montrea­lissa
rakennettavaan Expo 67 maailmannäyttelyyn. Ja varsi­naisen
ryhmä vierailun päätyttyä, varapääministeri Polyanski
jää vielä muutamaksi päiväksi Canadaan "elävöittäkseen
Neuvostoliiton-Canadan yhteyksiä erikoisesti kaupan, kult­tuurin
ja spesialistien vaihdon alalla' kuten hän äskettäisessä
haastattelulausunnossaan sanoi.
Tätä vierailua ennen kävi cänadalaisen parlamentaarik-
Jcojen valtuuskunnan lisäksi Neuvostoliitossa laajahkolla tu­tustumismatkalla
liittohallituksen Pohjoisten asiain minis­teri
Arthur Laing seuralaisineen, jotka kotiin palattuaan an-toivatt
ylistäviä lausuntoja Neuvostoliiton pohjoisalueiden
suurkehityksestä ja ilmaisivat toivomuksia entistä suurem­masta
yhteistoiminnasta sillä alalla. Nyt on Ottawasta saatu
vihjeitä, että mr. Polyanskin vierailua täällä seuraa Canadan-,
ulkoministeri Paul Martinin matka Neuvostoliittoon.
CP:n Ottawan uutistiedon mukaan varapääministeri Po­lyanski
oli Neuvostoliiton parlamentaarikkojen vastaanotto­juhlassa
ilmaissut mielihyvänsä siitä kun ulkoministeri Paul
Martin vierailee myöhemmin tänä vuonna Neuvostoliitossa.
"Olen varma, että kaikista hänen NATO-harrastuksistaan
huolimatta, Martin voi saada aikaa Neuvostoliitossa vierailua
varten. On parempi puhua rauhasta kuin sodasta", sanoi Po­lyanski.
Kun pääministeri Pearson sanoi puolestaan toivovansa,
että.venäläisille riittäisi aikaa Varsova-liittoa koskevista asi­oista,
niin huomiokyvyistään ja sanavalmiudestaan jo entuu­destaan
tunnettu Polyanski huomioi, että NATO perustettiin
ensiksi.:' •
Viimeaikoina on Canadan ja Neuvostoliiton välisissä suh­teissa
ollut kehitystä parempaan, - - mikä näkyy parhaiten
niistä suurista ja kansantaloudellemme edullisista viljakau­poista,
mitä on Neuvostoliiton kanssa tehty. Näillä jättiläis-kofcoisilla
viljakaupoilla on vain se "vika" että ne peittävät
varjollaan "pienemmät"' tapahtumat, eli esimerkiksi sen kun
Neuvostoliitto rakentaa Canadan jälkeen suurimman pavil­jongin
Expo 67 maailmannäyttelyyn, kun Leningradin ja
Montrealin välillä avattiin äskettäin vakituinen laivaliiken­ne,
kun neuvostoliittolaisia laivoja osallistui viime talvena
St, Lawrence vesiväylän avaamiseen, kun Montrealin ja Mos­kovan
välillä avataan ennakkotietojen mukaan myös vaki­tuinen
lentoliikenne jne.
Vastatessaan Ottawan juhlassa mr. Polyanskin huomau­tukseen,
että hän toi seurueineen Moskovasta 90 asteen helle^
aallon tänne Canadaan, pääministeri Pearson kiinnitti asi­allisesti
huomiota siihen, että tällaiset helleaallot ja myös
"30 asteen pakkaset alapuolella nollan (F) ovat tavallisia ilmi­öitä
kummassakin maassamme — "ja jos me voimme kestää
ne, me voimme kestää miltei mitä tahansa".
Puhuen vakavammassa äänisävyssä, varapääministeri
Polyanski on esittänyt saman asian seuraavasti: "Meidän
-maillamme on objektiivisesti paljon samanlaisuutta mikä
vetää niitä lähemmäksi toisiaan . . .maa- ja sääsuhteet ovat
.samanlaiset monilla alueilla kummassakin maassa ja kum­mallakin
on suuret luonnonresurssi-riklcaudet . . .Neuvosto­liiton
ja Canadan valtioedut eivät törmää missään kohtaan
vastatusten.''
Vaikka onkin totta, kuten vierailija on myös huomioinut,
että maissamme vallitsee erilaiset yhteiskuntamuodot, ja
että maittemme hallituksilla on eriäviä mielipiteitä visseistä
kansainvälisistä ongelmista, ne eivät kuitenkaan.estä yhte­yksien
laajentamistapa syventämistä, vaan päinvastoin ko­rostavat
tällaisten yhteyksien järjestämisen ja-ylläpitämisen
tärkeyttä.
Selvää on, että^suhteiden parantamisesta hyötyvät mo-lentunat
asianomaiset maat, mutta, ja tämä on tärkeätä, Ca­nada
hyötyy siitä pikkumaana prosentuaalisesti paljon enem-„
män. Ottakaamme esimerkiksi kauppakysymys. Ei ollut luul­tavasti
pelkkä sattuma kun mr. Polyanski sanoi yllämaini­tussa
Ottawan juhlassa toivovansa, että Canadan ja Neu­vostoliiton
välinen kauppa saataisiin parempaan tasapainoon.
Toisin sanoen hän antoi ymmärtää, että kaupan kahden
maamme välillä tulee kulkea molempiin suuntiin, jos mie--
litään sillä alalla pysyviä tuloksia saada.
Tämä on tietenkin johdonmukainen ja yleisesti hyväk­sytty
käsityskanta. Tärkeätä on kuitenkin muistaa," että ni­menomaan
Canadan omat kansallisedut vaativat tällaista
kaupankäynnin kehittämistä tasa-arvoisuuden ja yhteisedun
pohjalla.
Meidän lehtemme yhtyy muihin canadalaispiireihin jot­ka
tervehtivät mielihyvällä tätä pohjoisen naapurimaamme
•parlamentaarikkojen valtuuskunnan vierailua. Meille suota-nee
anteeksi, jos rohkenemme sanoa, että luonnollisista syis­tä
Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita vähäii parem-
Päämäärän omaava kansa
Kiij. ISjefHcge Harris
Canada-päivan vieton lähestyessä voimistuu väittely maamme tnle.
vaisuudesta. Tämä keskustelu laajenee pMivSiiSlTfin&^^^j^
tulevan kansamme kiinnostava keskeisin poliittinen kysymys, kuten sen
iulialkin olla, puheen ollessa Ganadtn kohtalosta JtsehaisenS maana.
. Canadalaisia on kuvattu tämänikeskustelun yhteydessä päämäärättö­miksi.
Me emme omaksu sitä kalsautoluuitaa tai muita katsomuksia, joi­den
mukaan canadalaiset eivät muka nikasta maataan, vaan ovat välin­pitämättömiä
siitä mihin me kausalkuntana ja maana olemme menossa.
UE NEWS LEHDESTÄ
Totta on kuitenkin, että hallitus,
jolta kansa odottaa johtoa maatan­sa
koskevissa tärkeissä asioissa, on
aiheuttanut vissin määrän käsittei­den
sekavuutta canadalaisten kes­kuuteen.
Ei ole vain ollut johdon
puutetta sanan varsinaisessa merki­tyksessä,
vaan asiaa tutkittaessa on
todettavar-että "hallituksen roolina
on lievästi sanoen ollut canadalais-tavoitteiden
kehityksen_jarruttami-nen..'
•
Ainakin viimeksikulimcen kahden
vuosikymmenen aikana toisiaan seu­ranneet
Canadan hallitukset ovat
peitelleet amerikkalaisten rohmua-misohjelmaa
Canadassa selittämäl­lä,
että jollakin lavalla meitä uh­kaa
'Venäjän' valloitusaikoniukset.
Juuri tämän savupilven varjos.sa
ovat canadalaisleollisuudet siirty­neet
yhdysvaltalaisten omaisuudek­si
ja me olemme joutuneet mil­jardien
dollarien arvosta velkaan
Yhdysvalloille; korvaamattomia
iuonnonrcsurssejamme on joutunut
ulkomaalaisten kontrolliin; miljoo­nia
eekkereitä hienointa lomailu­aluettamme
on joutunut amerikka­laisten
omaisuudeksi ja kauppasuh­teitamme
on uhattu toisiin maihin
nähden.
On todella canadalaisten kunniak­si
se,- että jatkuvasti lisääntyvä
määrä heistä näkee tämän savuver­hon
lapi antaen aktiivisen taistelu-haa-
steen suurpääomalle ja hallituk-
Paasio puolsi
ydinaseetonta
vyöhykettä
Berliini. — Ydinaseetonta vyöhy­kettä,
io!;a Icäs't<äisJ molemmat Sak­sat
Ja ulottuisi myön Pohjaismai-hin,
puolsi Suomen pääministeri
Rafael Paasio suurelle itäsak-sala'selle
lehdelle Neues Deutsc-hlandille
antamassaan haastattelus­sa,
joka julkaistiin viime lauantaina.
— Jokainen ydinaseeton alue on
askel kohti rauhan vakiinnuttami.sta.
Siksi on myös Itä-Saksan ehdotus alu­eesta,
johon molemmat Saksat kuulu­vat,
tukemisen arvoinen, sanoi Paa­sio
lehden mukaan. Suomen ja Itä-
Saksar. välisillä .suhteilla Paasio sa­noi
olevan paljon käyttämättömiä ke­hitysmahdollisuuksia.
.
selle, mitkä levittävät sellaista tap-piomielistä
käsityskantaa, että tpe
olemme olemassa vain rajan etelä­puolella
olevan jättiläisen liyväntati-toisuuden
ansiosta.
Edessä olevat suurtaistelut Cana­dan
yhtenäisyyden puolesta ovat
ratkaisevia taisteluja. Tässä mieles­sä
on kai-sittava pois rippeetkin dis-kriminatiosta
ja ei-tasa-arvoisuudes-la,
joiden perustana on ranskalai­sen
ja englantilaisen Canadan tais­telujen
historialliset perinteet.
Nykyajan Canadassa ei ole tilap
ei-tasa-arvoisuudelle maan kahdii.
peruskansan, ranskankielisen ja
englantilaisen Canadan välillä.
Ranskalaisella ja englantilaisella
Canadalla täytyy olla täydet kan­salliset
oikeudet, joita rajoittaa
i'ain yhteiset sopimukset keskushal­lituksen
toiminnan suhteen. On jää­nyt
kauaksi menneisyyteen .se aika,
jolloin -olosuhteita voidaan pakotta'
maila määritellä, sillä mikä tahanr
,sa yritys pakkotoimenpiteiden käyt­tämiseksi
vaarantaisi Canadan yh­tenäisyyttä
ja itsenäisyyttä.
Canadan työtätekevät hyötyvät
siitä jos yhteiskuntaelämästä poiste­taan
ei-tasa-arvoisuudet. Kaikkien
työtätekevien elintaso kärsii kun
suurpääoma voi käyttää taloudellis­ta
syrjintää jossakin, ja siinä he
ovat onnistuneet pitkän aikaa rans-kalaise.
ssa Canadassa. Ranskalaisen
Canadan työläisten urhea taistelu
on nyt muuttamassa tätä tilannetta
Canadan kaikkien työläisten yhtei­seksi
eduksi.
UE:n (SähkötyÖläisten union) 27.;
edustajakok9us auttoi osaltaan asiaa
I hyväksymällä päätöslauselman, mis­sä
vaad taan tunnustusta Canadan
Kahden kansan peru-solemukselle.
.Me ilmaisemme vakaumuksen, että
Canadan perustuslain avulla, mikä
perustuu kahden kansan periaatteen
tunnustamiseen, koko kansamme
edut voivat yhdistyä, taaten nopean
taloudellisen kehityksen ja maam­me
itsenäisyyden. .
Me uskomme, että UE on ollut
rakentavana voimana maassamme
omakauessaan päättävän kannan
kaikissa kysymyksissä mitkä koske­vat
Canadan erikoisolemusta,. mihin
sisältyy kansallisuiisoikeuksien tun­nustaminen
sekä taistelu itsenäisyy-teeme
ja sen palauttamisen puo­lesta.
Me olemme rohkaisseet ja pro-
»Qsqijieet keskustelua .uniossanmKj
ja koko työväenliikkeessä näistä
asioistai Mielihyvin voimme nyt to­deta,
että toisin kuiU: muutama vuo­si
sitten, jolloin näistä asioista pu-
'hujia oli suhteellisen vähän, nyt
meitä on paljon. -
Olkoon Canada-päivä 1066 ilmai
«ima siitä tosiasiasta, että me olqm-ime
päämäärän omaava kansa, ja
että puhe tästä päämäärästä kuuluu
•voimakfcaastf ja selvästi; Taisteltaes
sa suunnan muuttamiseksi ulkomaa­laisten
omaisuussuhteiden 'tiimoil\
ta, me -kunnioitamme niitä esirai-vaaja^
canadalaisia joiden tavoittee­na
oli voimakas ja itsenäinen Ca­nada.
Taistelussa epäoikeudenmu­kaisuuden
ja ei-tasa-arvoisuuden
poistamiseksi Canadassa,: me raken­namme
Canadan kansan yhtenäi­syyttä
lujalle kallioperustalle, min­kä
pohjalla itsenäinen Canada tu­lee
kasvamaan ja vaurastumaan.
Pääministeri Rafael Paasio antoi
keskiviikkot«x eduskunnalle halli­tuksen
vastauksen, jonka mukaan
äärioikeiston välikysymys oikeusmi­nisterin
A. Simosen kelpoisuuteen
nähden on kokonaan aiheeton. So­sialidemokraattisten
puolueen joh­taja
Rafael Paasio muodosti maa­liskuussa
suoritettujen eduskunta­vaalien
perusteella laajapohjaisen
kokoomushallituksen missä työväen
puolueiden edustaj*ain lisäksi on
myös keskustapuolueen edustajat.
Hallituksen voimasuhteeet ovat:
Sosialidemokraattinen puolue O
paikkaa SKDL .t. Sosialidemokraat­tinen
liitto 1 ja keskustapuolue .5
paikkaa.
Norjassa toivotaan
m3rös ydinaseen
tonta vyöhykettä
Oslo. — Presidentti Kekkonen
sai perjantaina vastaanottaa Nor­jan
ydinaseita vastustavalta Kam-panjon
mot a'.omvapenjärjestöltä
kirjeen, jossa presidenttiä idite-tään
hänen ydinaseetonta Polijo-laa
koskevasta aloitteestaan. Kir­je
kuuluu seuravasti:
"EhdotuLsen mukaisena ydin­aseettomana
vyöhykkeenä Pohjola
olisi tehokas jarru ydinaseiden le­viämiselle
ja ydinfysikaaliselle kil­pavarustelulle.
Kampanjen mot atomvapenjärjes-lö
kiittää Teitä Teidän aloitteestan­ne
ja nltäd erittäin myönteisenä,
että Suomen hallitus on ottanut hal­litusohjelmaansa
vaatimuksen Poh­jolan
ydinaseettomasta alueesta.
Yhteisin ponnistuksin voivat Poh­joismaat
murtaa kauhutasapainon
aikaansaaman tuhoisan varustautu-miskierteen
ja luoda paremmat
mahdollisuudet aktiiviselle rauhan­politiikalle.'"
MHä USÄn pistimet
tirl(evaf Vietnamissa
Washington. — 'todellinen
hyökkääjä Kaakkois-Aasiassa on
VhdysvallaC", totesi amerikka­lainen
Alaskan osavaltioita edus­tava
demokraatti.senaattori Er­nest
"Gruening puheessaan Yhdys­valtain
senaatissa. Senaattori
Grueningin lisäksi arvosteli myös
oregonilainen demokraattisenaat-tori
Wayne Morse ankarasti pre­sidentti
Johnsonin Vietnamin po­litiikkaa.
Gruening totesi, että päästämällä
valloilleen julistamattoman sodan
Vietnamissa on USA rikkonut YK:n
peruskirjaa ja vuoden 1954 Gene­ven
.sopimuksia vastaan. USA:n ny­kyistä
Kaakkois-Aasian politiikkaa
"ei voida puolustaa millään", hän
lisäsi. Gruening piikkasi hallituk­sen
esittämiä väitteitä, joiden mu­kaan
Saigonin hallitus olisi kutsu­nut
amerikkalaiset sotajoukot Etelä-
Vietnamiin.
"Olemme itse kutsuneet itsemnie
sinne", lausui senaattori.
—r Mitä amerikkalaisten pistimet
tukevat Vietnamissa kysyi Grue-
Valtiovierailulla Neuvostoliitossa oleva Hanskan
presidentti Charles de Gaulle lopetti torstaina po­liittiset
keskustelut Neuvostoliiton valtiomiesten
kanssa. Ranskalaispiireistä ilmoitettiin, että tors­taisessa
tilaisuudessa, mikä oli kolmas poliittisia
asioita käsitellyt kokous, keskusteltiin useista kan­sainvälisistä
ongelmista — erikoisesti Eiuroopan tur­vallisuudesta
ja Kaakkois-Aasian. kysymyksistä
Kummankin osapuolen sanotaan hyväksyneen käsi­tyskannan,
että Vietnamin sota voidaan ratkaista
vain Geneven sopimuksen pohjalla. Kenraali de
Gaullen vierailun tuloksista julkaistaan yhteinen
kommunikea perjantaina, tiedoitettiin ranskalais­piireistä
torstaina.
aulien ¥ierailu
Viikko sitten maanantaina saapui
Moskovaan viralliselle vierailulle
Ranskan presidentti Charles de Gaul­le,
Maailman lehdet arvioivat ken­raali
de Gaullen vierailun viime ai­kojen
yhdeksi kaikkein merkittävim­mäksi
taaphtumaksi.
Tämä on selitettävissä ennen kaik­kea
sillä, että tiettävästi Moskovassa
pohditaan kysymyksiä Euroopan tur-ning..
"Me emme tue vapautta em- valli.suudesta, sen maanosan turvalli-mekä
pelasta ihmishenkiä, me tuem­me
diktatuuria, joka on valheelli­nen
ja turmeltunut."
Yhdysvallat laajentaa sotaa Kaak­kois-
Aasiassa ja lisää siellä asevoi-miensa
määrää lähtien siitä oletta­muksesta,
että täten saavutetaan
voitto, tähdensi Gruening. Presi­dentti
Johnson noudattaa samoja
huonoja neuvoja, jotka johtivat
presidentti Kennedyn Playa Gironin
fiaskoon. ,Me pommitamme Pohjois-
Vietnamia. olemme lähettäneet tu­hansia
merijalkaväen sotilaita, l i ­säämme
jatkuvasti asevoimiemme
määrää, mutta tämä ei ole tuottanut
minkäänlaista voittoa.
Senaattori Morse totesi puoles-.
'aan puheessaan, että amerikkalais-jten
Vietnam-joukkojen jatkuva l i ­sääminen
"ei ko;skaan johcia rau
naan eikä luo edallylyksiä näiden
sotajoukkojen poisvetämiselle". Me
emme taistele ulkomaalaista hyök­kääjää
vastaan, vaan meistä alkaa
iuUa miehitysvoimia."
min seuranneina kuin moneit
muut canadalaislehdet, meille
on vakiintunut sellainenjcäsi-tys,
että Canadalla olisi nj^
kultainen aika päästä pitkän
tähtäimen ohjelmalla Neuvos­toliiton
hyväksi kauppatujtta-vaksi,
ja että siitä hyötyisi en­nenkaikkea
Canada ja Cana­dan
talouselämä.
Toivotaan, että tämä vierai­lu
auttaa osaltaan kehitystä tä­hän
suuntaan — kummajjjkin
maan suhteiden parantamiseen
ja elävöittämiseen niin että se
näkyy ennenkaikkea kaupan^,
käynnin, ja muun vtiorovaiku-tuksen
lisääntymisen muodos­sa..'
Rankka suorittaa
ydinkokeita pian
Tyynellä merellä
Papete, Tahiti. — Ranska anta­nee
kahden vuorokauden kuluessa
viimeisen varoituk.sensa ennen Tyy­nellä
morellä tapahtuvaa ydinräjäy-tystään,
ilmoittivat arvovaltaiset
lähteet Papeeteessa Tahitis,sa. Rä­jäytys
pannaan tormeen luultavasti
neljä päivää varoituksen jälkeen.
Koealue sijaitsee Mururoan atollin
luona Tahitin itäpuolelb.
suudesta, jossa on kaksi kertaa aloi­tettu
kaikkialle maapallolle levinnyt
tuhoisa sota. Tällaiselle pohdiskelulle
on olemassa suotuisat edelletykset.
Kansainvälisissä suhteissa on synty­nyt
omalaatuinen historiallinenhilanne
jonka vallitessa erilaisia yhteiskunta­järjestelmiä
edustavat kaksi suurta
Euroopan valtiota, noudattavat uiko
politiikassaan monissa kysymyksissä
samaa suuntausta. Siinä eräs havain-.
nollinen esimerkki realistisesta rauhal­lisen
rinnakkainelon politiikasta käy­tännössä.
Kiistatonta on, että pääsyynä Eu*
roopassa tällä hetkellä, vallitsevaan
kansainväliseen jännitykseen on Bon^
nin hallituksen noudattama ulkopoli­tiikka.
Juuri Bonnin politiikka eikä;
luinkaan Saksan kahtijako, kuten
Län.si-Saksassa mielellään väitetään,
luo kansainvälistä jännitystä ja hei
kentää Euroopan turvallisuutta. Vaar
limus "Saksan palauttamisesta" ole­mattomiin
"vuoden 1937 rajoihin" kul­kee
Bonnin hallituksen lausunnopta
loiseen. Täysin ymmärrettävää on,
että luopumatta «suunnitelmista, jot­ka
tähtäävät Länsi-Saksan päästämi­seen
välillisesti tai välittömästi osalli
seksi ydinaseiden vavontaan, ei voida
ajatella minkäänlaista Euroopan tur­vallisuuskysymyksen/
ratkaisua.
Presidentti de Gaullen^ käsitykset
osoittavat, että Ranska on tietoinen
näiden vaihtoehtojen tärkeydestä. Pre­sidentti
de Gaulle on useaan ottee­seen
lausunut, että Oder-Neissen ra­jalinja
on lopullinen. Ranskan presi-sidentti
suhtautuu niin ikään jyrkän
kielteisesti NATOn monenkeskisten
ydinasevoimien perustamiseen.
Neuvostohallitus tukee kaikkia re­hellisiä
ja järkeviä ponnistuksia, jot­ka
tähtäävät lujan rauhan luomiseen
Eurooppaan. Neuvostoliitto tulee suh­tautumaan
myönteisesti Bonnin hal­lituksen
todelliseen rauhanaloitteeseen
jos se perustuu sodanjälkeiseen poliit­tiseen
todellisuuteen: Euroopassa on
kaksi Saksan valtiota, eikä siellä ole
ratkaisemattomia rajakysymyksiä.
. Ensimmäisen maailmansodan jäl­keen
kenraali Pershing, joka johti
amerikkalaisia tutkimusjoukkoja Eu­roopassa,
lähetti sotilaansa -takaisin
valtameren taakse jo vuonna 1919.
Toisen maailmansodan päättymisestä
on kulunut jo 21 vuotta ja 400,000
amerikkalaista sotilasta on yhä vie­lä
Euroopan mantereella. Länsi-Eu-.
roopassakin on jo monille selvää, et­tä
amerikkalaisten .sotilaiden vuosi­kymmeniä-
kestäneellä Euroopassa
oieskeliilla vanhassa maailmassa ei
ole mitään perustetta. Länsi Saksaan
sijoittunut USAn 7. armeijja on itse-:
asiassa Bundesvvehrin selustatukena.
Ylkfysvaltojen Vietnamissa käymä
likainen sota on -monessa suhteessa
johtanut Länsi-Euroopan heräämiseen.
Senaattori James Fullbright, USAn
senaatin ulkoasiainkcmission . puheen­johtaja
on sanonut: "Oletan ,että
USAn nykyisellä roolilla Vietnamissa
on tietty suhde NATOs.sa vallitsevaan
kriisiin . . . Se on herättänyt euroop­palaisten
mielissä kysymyksen siitä,
mikä on pahemlpi.— joutua USAn pe­lastamaksi
tai hylkäämäksi".
de Gaullen vaatimus amerikkalais­ten
joukkojen poistamisesta Ranskan
alueelta ei ole ilmeisesti suinkaan
viime kädessä juuri näiden käsitys­ten
sanelema.
Olisi väärin ajatella, että Neuvosto­liiton
ja Ranskan välillä vallitsee täy
dellinen yksimieli.syys kaikissa kan­sainvälisen
politiikan kysymyksissä,
de Gaullen vierailu o-soittaa kuiten­kin,
että rauhallisella yhteistyöllä
Euroopan turvallisuuden lujittamisek­si
on nykyisin täysin, reaalit tulevai­suuden
näkymät.
- DMITRI GUDKOV.
PÄIVÄN PAKINA
PARHAITEN "TAPPELEVA" KALA?
Henkiriepu on kallis maan ma­tosellekin.
Siksi ei ole ihme eikä
mikään, että urheilukalastajan
ongen koukkuun tarttuvat kalat
tekevät parhaansa irti päästäk­seen.
Tämä __on kalkille urheilu-eli
sunnuntaikalastajille tuttu jutr
tu.
Erimielisyyttä saattaa kuitenkin
syntyä siitä, mikä sisävesien ca-nadalaiskaloista
on "paras tappe­lija".
Joidenkin mielestä on "mos-k
i " tässä suhteessa vesien kunin­gas
kuten on moosi e l i hirvi met­siemme
kuningas. Toiset pitävät
vastaanpanijoita.
Kala- ja kalastusasiain erikois­tuntijana
tunnettu tri James A.
Henshali oh bass-kalasta puhuen
kirjoittanut:
"Se sieppaa keinotekoisen kär-pässyötin
yhtä hyvin kuin löKi tai
järvilohi samanlaisissa olosuhteis­sa;
se käy kiinni elävään syötti-ka;
laan tai muuhun elävään syijt-tiin
kaikissa olosuhteissa, mitkäi
ovat otolliset mille tahansa muul­le
kulastukselle. Minä pitän~sitä
(bass-kalaa) kokoonsa ja painoon­sa
verraten kaikkein parhaiten
etualalla järvi- tai muita lohia, tappelevana kalana. Kuninkaalli-
Jotkut ovat sitä mieltä, että esim. -sen lohen ja mahtavan järvilohen
soolaislcn ystäviemme halveksu- on tässä suhteessa annettava kun­nia
hauki panee pienen aikua tö­pinäksi
ainakin yhtä hyvin kuin
jnikä tahansa kala, vaikka son it-scpuolustustappclu
ci kestäkään
pitkää aikaa.
Mutta huolimalta siitä, mitä
mieltä olemme "urheUukalojen'
tappelukyvyistä, yksimielisiä olta-heen
sUtä, että ba^s-kalat ovat ko­koisiin
ja painoisiinsa verraten
niapaikan samankokoiselle 'black
bussille".
Näin tri Ilenshal bass-kalasta.
Yksi syy, miksi bass-kalasta tuli
tämänpäiväisen jutustelun aihe
löytyy siitä lähes viikon kestä­neestä
helletilantecsta, jolloin
Jämpömittiirien elohopeat ' ovat
täällä pohjolassakin pysytelleet
90 a.stcen (F) paikkeilla ja toisi-^
astetta C).
Sellainen lämpötilanne sai kaik­ki
"kalastuskärpäsen pureman"
kokeneet miehet ja naiset unek­sumaan
kesäisestä~rkalamatkasta
jonkun vilpoisen järven rauhalli­seen
'lahden sojpukkaan tai niemen
poukamaan.
Hyvä puoli tässä on vielä se,
että vaikka meillä itse kullakin
on omia esteitämme kalamatko­jenkin
järjestämisen kohdalta, mi­kään
mahti maailmassa e i saa kui­tenkaan
estetyksi meitä "uneksu­masta"
sellaisista piristävistä rei-suista
ja niistä suurista syvyyksien
hirmuista. '
Mahdollisesti joillakin "kiireel-lisemmin"
toimineille kalastaja-ka­vereilla
oli jo tilaisuus viime lau­antaina
ja sunnuntaina narrata " kaksi viikonlopuksi heinä- ja elo-laan
joko päiväksi tai kahdeksi.
Toivossa on ainakin hyvä elää.
Meille kerrotaan, että niin
"musta" bassi kuin "suurisuu"
basslkin käyvät vihaisemmin onki-syöttiin
silloin kun veden lämpö
on 65-^70 astetta. Toisin sanoen,
isoissa järvissä bassit ovat vielä
_rantavesillä, mistä niitä on muka­va
narrata heittopelien avulla. Pie­nemmissä
taitavat päMkset jo olla
hieman sj'vemmällä.
Me puolestamme suosittelemme
Canada-päivän juhlinnan yhtey­dessä
myös bass-kalastusta kaikil­le
niille, jotka haluavat rentoutua
ja levätä luonnon helmassa — ja
päästä samalla kertaa pahimmas­ta
kalastuskuumeesta.
Kalastuskuume onkin sellainen
vakava tauti ettei siitä parane i l ­man
hyviä lääkkeitä — kalastus­matkalla
käymisiä.
Ja parannullaya on siitäkin tau­dista
kunnollisen juhlapäivän pit-bass-
kaloja: ja syodäkin tätä to­della
hyvämakuista herkkua.
Mahdollisesti ön enemmän mei
tä muita, joilla ei sellaista tilai­suutta
ole vielä ollut. Mutta nyt
tulevan "pitkän viikonvaihteen ai-kann
voi meille Matti-MyöKäisillc-sitkeitäj
nopeita ja voimakkailn naan vähän ylikin siitä (yli 30 kin tulhi lilaisijus päästä bass-ka-kuun
vaihteessa niin, että pääs­tään
kalastuskärpäsen puremasta
täysin pai-antuneina Port Arthurin
suurjuhUlle,. missä meillä on to­della
arvokasta ja monipuolista
nähtävää ja kuultavaa.
-^känsäkoura.