Vapaus, March 8, 1951

              LYHKÄISIÄ
TURKISYIITTOJA
MUODIKKAITA
KAUnA VUODEN!
Lafraiteen turkikset ovat knu-
Juisia niin kuosistaan kuin ar-vostaankin.
Käykää katso­massa
.meidän kevätvalikoi-maantmc
että näette itse^jos
turkiksemme uskollisesti todis­tavat
mainettamme.
A. Lafrance & Sons Limitec
MANUFACTURINC5- F U R R I E RS
^ - A N D RAW F U R DE A L E R S fV
D U H A M
; V. • ii r<
S - T R t- E T NO C •
o N T A, f O
8DURHAMST.N. SUDBURY
SUURTEOKSIA
SAAPUNUT SUOMESTA
Kaksi osaa
• • •
SATEET TULIVAT
KIRJ. LOUIS BROMFIEL0
718 sivua - Molemmat osat sid. $6 f
Sateet tulivat ,on maineikkaan; amesikkalai§«n'lci?ja;liian'I*onis r^xpvci-ffeldin^
pääteos. V Sen tapahtumapaikkana 'dni-Rbhc'hipuriA'^Valt£5iimta
IntiasEa ja päähenkilönä maahan muuttanut, länsimaihin kylläit liyt,
englantUahien kapteeni Tom'Ransome. joka ikäänkutn syrjästäkatsojana
«uraa kirjavan intialaisen yhdyskunnan elämää. -Tapahtumat-liitfljuvät
mtUoInmaharadzan hovissa, millein sairaalassa, jonka johdossa o^^Eiu-roDpa££
a: opinkäynyt intialainenrlääkari^^ripillom «ufpqppala
saarnaajien •ja" ikoulunopettajieni-rintlalais^
kastiluokklen parissa. Heti ensi sivulta alkaa, juoni kehittyä, jännittävänä,
tunnelma kiristyy hetki hetkeltä;^kunnia! ;rntian''mäht'äya'1UQntt)^^^^te
väkivaltaisine voimineen puuttuu ratkaiseva.<5ti ja musertavasti Jhmteten
kohtaloihin: sateet tulivat . . . ja talla kertaa tuhoavan hirmumyrskyn
muodossa. Onnettomuuden vaikutuk.sen alaisena kirjan, henkilöt paljas­tavat
sisimpänsä, toisista tulee .'pelkkiä eläminä,-: toiset i^koohavat eimen
aavistamattomaan suuruuteen, ja kun myrskyn tauottua elämää aletaan
taas rakentaa, on keko yhdyskunnassa ja iiimisten keskeisissä suhteissa
tapahtunut s3nrällekäypä puhdistus ja seestyminen. v
Bromfieldin kynä on lennokas, kerronnan rytmi etelämaalaLsen temppe-ramcnttinen
ja lukijan mielenkiinto pysyy vireänä alusta loppuun saakka.
JOKI TULVII
KIRJ. LOUIS BROMFIELD
374 sivua - Hinta sid S3.50
Romaanin tapahtumat keskittyvät Pohjois-Amerikan sisällissotien aikai­seen
New Orleansiin, Etelävaltioiden ylpeyteen, joka juuri oli joutunut
Pohjoisvaltioiden armeijan haltuun-lamä
romaani on kuin Etelän kuumassa, tuoksuvassa yössä eletty jänni­tysnäytelmä.
Sen päähenkilöitä ovat mm. jenkkimajuri Tom Bedloe —
suuri sydäntenmurskaaja ja vastustamaton mies — kaksi nuorukaista —
haaveileva runoilija ja jalo aristokraatti — sekä kolme täysin erilaista
naista, joille jokaiselle rakkaas käy kohtalokkaaksi.
MAKSIxM GOKKI
MAAILMALLA '
381 sivua - Hinta sId. $3.00
Maksim Gorki on venäläisen kirjallisuuden tunnetuimpia ja huomatuim-pia
hahmoja. Hän omaksui kansalta tavattoman kielen rikkauden ja
värikkyyden, tutastui kansan näköaloihin ja kohosi muistiinsa suunnat­toman
Joukon mitä moninaisimpia tyj'ppejä.
Nuoruutensa vaellusvuosien elämykset Gorki;,on tallettanut teoksiinsa ,
"Lapsuuteni". "Nuoruuteni Yliopistot' ja l-Maailmalla". jotka kuuluvat
klassillisiin omaelämäkerrallisiin t«oksiin; Euroopan kirjallisuudes5a.
Näifsä hän ei «kavahda ss^nkkien elämänkuvien esittämistä, mutta esim.
kuvatessaan lapsuuttaan ja nuoruuttaan teoksessa "Maailnialla" hän le­vittää
kaiken ylle kauneuden hunnun luopuen tavallisesta alastomasta
naturalismistaan.. Tässä niinkuin kaikissa muissakin teoksissaan Gorki
on toteuttanut vaatimustaan, että-kirjallisuuden on samoinkuin muidenkin
taiteiden palveltava yhteiskuntaa 'Viedäkseen sitä parempaa tulevaisuutta
kohti.
ERKKI VALA:
LEIJONAJUHLA
243 sivua - Hinta nid. $1.00
Tässä' teoksessaan Erkki Vala lausuu ajatuksensa. peittelemättä; ilman
ajatuksenvapauden rajoittamista,. Hän kuvaa vounakkaastl ihmisen aja­tuksen
vapautta. Todella mainio teos.
Kirj. n. KipUn?
MEREN URHOJA
Kertomus snnrilta meriltä..
. 258 sivua lUnla sid. $1.50
KUOLLEET SIELUT
Kirj. Nikolai Gotol - 280 sivua - Hinta sid-$1.50
Tämä Nikolai Gogolin loistava romaani on Venäjän realismin perustava
teos ja imaailmanlcirjallisuuden etevimpia kertoma tuotteita. Se on kaik­kien
aikojen terävlmpiä yhteiskunnallisia; satiireja, jonka lähtökohtana
kuitenkin on lämmin rakkaus-kuvattavaa Venäjää kansaa — icohtaan.
"Kuolleet sielut" kertco armottoman totuudellisesU Venäjän maaorjuuden
ajasta, keinottelusta JäbjTokratiasta. mutta myös ruhtinaallisen leveällä
humoorilla on sijansa viUtävän ivan rinnalla. ,
AUTOKUNINGAS
Kirj. Sinclair Lewis - 487 sinui - Hinta nid. $1.50
Tässä rcmaanissaan Sinclair Lewis esittää loistavan arvioinnin vanhan ja
uuden maailman kulttuureista. Autokimingas Sam Dod5worth ja hänen,
vaimonsa £aapuvat Eurooppaan väärentämättömän, sataprosenttifien ame­rikkalaisuuden
apostoleina. Mutta koko dodsxiorthilaincn maailmankuva
joutuu täällä täydelUsen selta.wrron tilaan, kun Dod8worth matkalla kokee
suuren Takkauspettymykscnsä ja on vähällä menettää vaimonsa- .
Saosittelemme näitä kirjoja osastojen kirjastoille.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY UD.^
BPX.69 . * SUDBUBY, ONT.
iifi<iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiM''iii''«ii'i'H»"'"""»"'""'"'"""»Jjj'^
Maitotalouden ongelniistä
•MUtei kaikfci mattofarmarlt käsit­tävät;
\ 'että tettrasfearjamalliset l€bL*
mat eivät ole ikyllin- tuottoisia lypsy­lehmiä.
Teuraskarja ja" lypsykarja
on monen: sukupolven "'ajan >feehitet£y
vastakkaisiin" suuntii».-* -TteuraEkarjji
cn kehitetty siiaienj että se varastoi
mahdolUsiinman paljon lihaa. "Lyp­sykarja
on kehitetty • < tuottamaan
mahdollisimman paljon -maitoa ja
kermaa. Tästä, johtuu; että vaikka
ihyvä • lypsylehmä • lihookin ilmmessä
olon aikana, lyps^kautcna sillä ci ole
taipumusta lihoamUjBeri, • v^ikÄja sitä
ruokitaankin- hyvinH «SferijSyttää ra-
•\'intonsa maidon tuottaimlseen. •
Yleisesti puhuev.; ^a|Wiiäuian teu­raskarja
'öi: ole' t u d t i ö ^ a HypsykaT-jaay
eivätkä parhaatkad^ J^ipsyl^mät
ole hjrviä teurase^äfmii» %}
LEHMAN KOKO
Jos se: on yhtä hyväj. %otU3, niin.
suurempi lehmä tuottaa enemmän
maitoa kuin pieni. v,.T^mä on luon­nollista,
sillä suurempi lehmä voi ku­luttaa
ja käyttää enpmmän ravlntor
ainsita; Mutta lelimän tuotantokyky
riippuu kuiterÄin paljon enemmän
perinnöllisestä tuotantokjmj''Stä kuin
koista. Ja jos ke;-kl'iokoinen ja suiu-i
lehmä tuottavat yfhtä paljon maitoa
ntin keskikokoinen lehmä tuottaa
tämän maidon taloudellisemmin, sillä:
se tarvitsee vähemmän ravintoa ruu-mlinvolmainsa
ylläpitämiseksi kutn
iso kCimä. •, •• • , . '
HUONOT LEH3i;(;^ ,
TEURASTETTAVI&Sl' •
Paremman ruokinta-, ja^siitosmcne-telmän
aviUla op efi|merkjkpi .TQidys-valtain
Ij-psylehiniett' tiiotänto 'paljon
kohonnut, mutta .siitäk|n|;^uoymatta
keskinkertainen {^.kftimää
kohti on vasta 5.0dQpaimaa maitoa^
j a 200 • 'paunaa- ivoirasväa"vuodessa.
Oni'arvioitu /.tämän perusteella, ;sjä.
huomioonottaen <.nykyiset" • tuotanto-kustaimuset,
•«ttä- neljäiosa* ylläviitai.
tuistiulehmistä i antavat- 'vähemmän
maitoa,^ mitä' nelltulUtlavat. • i
Miksi tämä ön^iaKhäolIistä 'riyky?.
aikana, jolloin'siitokserji ruokinnan jä;
hoidon •' avulla voidaan niin paljon
parantaa maitokarjaa.' •-Ss johtuu
siltä, että omistajat • eivät^ tiedä'mitkä;
heidän lehmistään ovat sellaisia,: et-:
teivät ne tuota riittävästi ruokansa
ja ;hoit<;il£a maksuksi. 'Kaibki maito-farmarit
• eivät käsitä, • että vaildca
heidän yleistulonsa vchenlsivät, niin
voitot lisääntyisivät siitä,;jos hävite­tään
"ruokamiehet" pois karjasta.
Vaikka hyvät tuottajat ovat ta­vallisesti
niin sanottuja lypsylehmien
mallia, niin asiantuntijatkaan eivät
voi varmasti sanoa lehmän ulkomuo­dosta
sen tuotantokykyä. Ainoa luo­tettava
raenetteJymuoto on se, että
pidetään kirjaa jokaisen lehmän tuo­tannosta.
Ja onneksi tällainen 'kir­janpito
on verrattain'helppoa. P i ­tämällä
kirjaa lehmien tuotannosta
ja siit3i paljonko niille annetaan ruo­kaa,
voidaan hävittää tuottamatto­mat
lehmät ja siten — hyvän siitos­sonnin
avulla. Järjestelmällisesti- pa-'
rantaa karjaa.
. Täten menetellen päästään muuta­man
vuoden kuluessa siihen,, että leh­mien
keskinkertainen -i-oirasvan tuo­tanto
noiuee kolmeensataan paunaan
ja sitten kolmeensataan viiteenkym^
menecn paunaan «vuodessa, j a vielä­kin
korkeammaksi." . Tärkeätä on
muistaa 9iyvicn lehmien sxditecn t ä ­mä:
Hyvillakin lehmillä voi olla "huo
no %-uosl" — ja siksi, jcs nimitttäin
on hyvä syy askoa,- että tuotannon
lasku on poikkeuksellista, olisi täl­laisessa
tapauksessa^ ratkaisu tehtävä
vähän pitemmän tudtantckauden t i ­lastojen
perusteella.
TUOTANTOTlLASTO/f^Vi
KEBXiiSUNEN
Ke f a r m i t , joilla ^ . ^ i h e n tilalsutis.
käyttivät hyväksecn/^rtoäbiä mcl-jerikluljcja.
Joiden palvelu on verrat­tain
halpa. Tällaiset klubit voivat
antaa verrattain (hyödyllisiä tietoja
ruokinnan ja hoidon suhteen--
Vaikka useimmat tätä lehteä luke­vista
iaaItoIarmarelsta\ joutuvat tur­vautumaan
yksilölliseen tarkkailuim
ja kirjanpitoon, niin asian "valaise­miseksi
selostamme lyiiyesti ensiksi
erästä yhdysvattalalstä^ihenetelmää.
mitä : toteutetaan •:: m a ; i , t oar j an
paränfamteyhdistysten'johdolla. Tä­män
yhdistyksen konlvutettu "tes­taaja"
eli tarkajEtaja. kuluttaa yhden
päivän kuukaudessa yhdistykseen
kuuluvien farmarien karjan parissa,
(Jotkut tällaiset ytadistyScset suoritta­vat:
tutkimuksenöa jbSca' kahden ktiu^
kauden kuluttua)- Saavuttuaan ilta­päivällä
farmille ''t^ttaaja" punnitsee
lypsyaikana jokal«n|iehmän maidon;
ja ottaa niistä kotoeet. Hän pun­nitsee
myö.s lehmille: annettavat ruo­kamäärät-
Seuraavana aazmuia tä«
non k.o.' tarakaudelt»;^ jokaisen
lehmän tuotantcPvja; toilutustflastot
merkataan: huiolemsesti kirjaan, etta
nämä tilastot rcvat setiraavctna^ kuUf-kautena
'»testaajan" itäjtettävissä.
Nämä tilaötot, jotka otetaan sään­nöllisesti
koko lyp^yöauden ajan, lä­hetetään
sittcnihallituksen erinäieten
maatoloustoimistcjen edelleen tutkitr
tavaksi jne.
(Useimmilla, pikkufarmarellla ci va­litettavasti
kyllä ole mahdollisuutta
käyttää hyväkseen tällaista palvelus­ta.
Heidän täjtyy pitää itse kirjaa
lehmiensä tuotaiuiosta. Paras: keino
on se, että punnitaan erikseen jo­kaisen
Ichmänmalto. Syvin Järjesir
tettynä' tämä'; ei aiheuta- paljoa lisä-,
työtä. Käytännöllinen vihkonen ja
sopiva vieteripuntari :ihelix)ittavat
t}5t&. Jos pidetään tällaista Srkfii-
Uöllistä kirjajipitoa jcCcalsen l ä i o^
'tuotannosta, n i l a sen avulla vpldaoh
'imljon ^ästää'ruoUntaxn^nojftv S i ­xten
saadaan maltotu(>tannon'la£2ceml-ien
perusteella aikaisin tiet6;IcauD&n
'sairastumisesta.' Jä siten' Voidaan
.crcttaa hWnot lljpsäjat liyvislä tuot-
'tajista. Jas nkin punnitaan maito
joka päivä, niin voirajvau tutkimi­seen
riittiä se kun otetaan kuukausit­tainen
"testi" jiitcnä tai kahtena pe­räkkäisenä
päivänä. .
Ne. jotka' katsovat, etteivät ha A'oi
kuluttaa niin paljon aikaansa; tark->
kailuun. että puimltsevat jo'ialsen
Idhman maidon joka. päivä;, ;voivat
hankkia stUiteelUsen tarkat: tilastot
käytettäväkseen, jos he pminitsevat
jokaisen lehmän maidon Ja ottavat
siltä "voirasvatestin" kerron kuukau-de.
ssa — Ja pitävät tästä tarkkaa kir­janpitoa.
i l
PAREMPIA SIKOJA
SIKAHAUTOMOSTA
Tarkoituksella • auttaa Ontarion s i ­kataloutta
tuottoisammalle pohjalle,
hallitus on järjestänyt tri Carl .Mar­tinin
farmille Mii tönin lähettyville,
ensimmäisen "sikahautomon".
Maatalousdepartmentin tarkoituk­sena
on tämän: "hautomon" välityk­sellä
tuottaa joukkomitassa hyväro-tuisia
ja terveitä porsaita, jotka kas­vatetaan
vaikean imetysajan ohi. Tä­mä;
on hyvin paijon samanlainen me­nettelymuoto
millä tuotetaan jouk­komitassa
kananpoikia. : Mutta sen l i ­säksi
suoritetaan tarkkoja : kokeita
ruokinta- ja* ravintokysymystsn suh-
Ontarion i5ääminlstörf nrr.^Kfenned
pn, arvioinut, että Ontarion farmarit
'salvat viime yuqni^ä , ^"ioista^n" $165,-^
CÖO.OOO. : Mut 1^^ häiden sfltojpii; tua
tantciustah^u-ct;'' ^^attöiyat • ;o^|i.
$;L^.O(»,OÖp.;" Suupnite^mana o^j et^^
nämä. kust^nrjukse^. ,<ia|i'taisiip iiske-maan/$
l40,p0(^,0Ö(^ tai si^^^
.miksi;':j.qtta faniiaxie'nj^i^niBlb1ts|)^jääy^^^^
yoitto ftullsi suuremna3^3i.V;;"«^^
maksaneet)^ - enlmajä;i>' ikjbinitysYelk^ja
kuip, . mitkään, muutt eläiipei';V>^<>npI
,karjakomls^ioneri ;W. Watson se­littäessään
sanomalehtien cdu.Hta!jjlIe
tämän "hautomon"' suunnitelmia vii­taten
siihen, ettäsikoja pitäisi kas-,
vattaa enemmän. /'
' "Mitä. tarvitaan on se, että kehi­tetään
uudenmallinen silca"^ sanoi mr.
Watson. "Meillä pitäisi olla emak­koja,
jotka antavat kaksi .kymmenen
porsaan^ poikuetta joka vuosi ja
sellaisia Jälkeliiislä. jotka - tuottavat
yhta paljon porsaita. Silloin meillä
olisi sikoja, Jotka todella tuottaisivat
voittoa, ja siihen me pyrimme.
! .Hautomon omistaja tri, Martin on
sita mieltä', että hänen sikojensa hyvä
terveys johtuu niille syötetystä clkin-proteinista
missä on "antlblotlcla".
Hän. lisää PP nimellä tunnettua ai­netta
sikojen ruokaan :"penicllllnln"
osemesta, mitä on valkea saada. •
Jokaisen emakon karsinassa-on plcr
ni aitaus, mihin porsaat voivat men­nä,
mutta ; minne emakko, ci
jnihdul^^^Jä. : s l | l l ä | o n ^ | ii^rapuiialncn
iähköfirkptili Axik^ pllää p<iF&aat läm­piminä,
. Porsaat, voivat mennä sinne
näkaamaqft' Ja:sämaällaj ne välttävät
-v^arao tulla tallatyitsf emiijisä toir
ipesta .-r;^ mihin syntiin emakot usein
S^ylUstyyä^t.,/'; . '/' ,',
: , Tasss^ "hautoixio-ssa^' oli alunperin 45
emalckbaj »lutta huonoimmat' on, nits-'
,ta^^, pa^haf^t "^orkshUf c^aftot,. Maa-taloy^
departmentti j aikoo, kotkottaa
näiden «piakjtöjen. .maaräps^tjiäli.
Yäiif-pv^hdasrotuisiä emakkoja, j?, kfiV-jujg
P^tqan .siniie, Ontarion .elälh-lääkäribpisto
tarkfistaa. aika-ajöttain
nämä siat.. Ja vieroittamJsikl^än tiilr
lee£'.jp6rs'aä't myyrfään , Ontarion far­mareille.
' '. ' -•'
" l ^ ä - t ä l i a f e i ä hautomoja' aiotaan
perustaa Ontarioon. '
Itieinäiisleinenlen
Ojii .
Ruohon ja paUtöheinän slcmentii
Qdotetaao tänä vmxan olevan riittä»
vSstt kylviiä ^ t e n Ja mit&än esteitä
«i pitäisi oUa farmareille siemenen
saannissa, olettaen, että tilaus jäte­tään
sisälle rUttftvän ajoissa. New
Jerseyn koeasema on luonut katsauk­sen
sie»tentUante^e^'k8Utta; Yhdys-
;va)UlivJa <»no9 .sUti«eiräavaa: Buf­falo
aUalfaa on saatavissa, kajcsi ker­taa.
Jiiin paljqn^ kuin. viime noumna.
>^anUc aUalfasta, on: vähän^puutetta;
ntut^.uiisia 'varastoja ilmesty. ,
: ,KeuIandv'putta>apilaa on vähän,
niutta suurempaa puutetta ei siltä tu­le
olemaaOiACumberland puna-apilaa
on nmsoat rarastot.
Southern brome grass siementä on
koksi kertaa enemmän kuin viit^
vuonna. lAdinoapilaa on riittävästi.
MUlta helnälajlen siemeniä; kuten ti-matceta
ja valkoapilaa on paljon.
Alfalfan ja apilan siementuotanto
on noin 3» vpros, suurempi «delUsen
vuoden tuotantoa ja 39 pros. suurem­pi
kuin viime viiden vuoden ojan kes
kimäärälnen; siementuotanto.
Mutta vaikka hclnänslemcntuotan-to
yleensä on suurempi kuin edellisinä
«vuosina, niin kysyntä: on myöskin suu
rcmpoa. etupäässä siksi, että viime
vuosina ovot farmarit yhä suurem'
massa määrässä innostuneet ruoho
viljelykseen.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa ko
rostetaan tiyvälaatuisen rehun kUyttin
tärkeyttä ja: an'oa inaitotuotannossa.
Kim maa on kunnoUlscsti^lannoltettu
ja: saatu kasvuktintoon. on: seuraava
askel sopivan ja: liyvin itävän sleme*
nsn hankkiminen.
:ValkeBta on mennä sanomaan, mi­kä
tulee olemaan täyterehun ja vUkl-rehun
hintojen välinen suhde tänä
vuonna. Viime vuoden aikana oli
maissin kokonaissato pienempi kuin
kahtena alkalsempatu vuotena. Vaik­ka
viUne lokakuun i päivänä oli va­rastoissa
edelliseltä vuodelta Jäänyttä
ja uutta satoa 859 miljoonaa bushe-lia,
niin koko varasto oU 6 prosent­tia
pienempi kuin v .1947. Kosko kar­jan
lukumäärä on kosyanut, niin on
selv^äv että' täiiä ivuonnay jqidutäan
tiipttaijiäan ..•enemmän., r/ehuvllajk.
Kaikesta';^'ättäeii näjrttää tärkeäl^
Itsätlt!:, rchuvarastojaan motidoUIsIm-man'^^
IJpn ijiiohprchuUa^^ ". ,
Torstaina, maalislL 8 p. -r- ^ursday, U^xek Bi ^ika
Namramäm!
CSJm South Poro&plnen ostsionsiyttdlljit'
esItiävSt Inaululsan buvtaäylAliaan J
"VIHTORIN HARHA:^KEL" ;
(3>pfiyt4ksinen farssi. Kirj. 'tatu Pckkflrlnen)'' ' ' I
OMALLA HAALILLA 1
Sunnuntaina maaliskuun 11,pnä;
kello 7.30 Ulalla ' / , (
Näytelmässä esiintyvät seuraavat henkilöt:- .Douglaa 'Kullas, f
Taimi Forsell.Erick Junnila, IieUoTamntInen.^t^ Mlkkola.t
Kauko WUta. Elli Haapakoski. Hilda Hakala, Frank Ranta ja^^
Emil Honklla. ' , / '|
TERVETULOA VIEir.ULUX HAUSKA ILTA! ' \
V' / . ' i i
KANATALOUDEN ALOITTAMISESTA
Kanatalouteen lähtijältä vaaditaan
nykyisin paljon surcmpaa pääomaa
kuin mitä olisi tarvittu muutama vuo­si
sitten- Fraasi "kanatalouden aloit­tamisesta
kengännauhalla" OD merki­tyksetön
nykyaikana. Maan hinnat,
rakennusaineet, y, m. ovat nousseet
huimaavasti Ja nousevat niin nopeas­ti,
että Jokaisen, joka-: suimnlttHlee
kannatalouteen ryhtymistä, tujee tar-kallen
etukäteen ottaa selvä icuetan-nukslsta
ja menetelmistä, joilla hän
aikoo:yrityksensä rahastaa, joutamat­ta
suuriiii valkeuksiin, sitten mydhem-min-
Hyvä on myöskin ottaa selko.
mikä siipikarjatalouden ala paremmin
soveltuu määrätylle alueelle.
Näillä £eIo.stukslIla ei haluta sanoa,
että kanatalouden pulmat ovat niin
monimutkaisia ja siinä tarvittava ra­hasumma
niin suuri, ettei kykenevän
henkilön kannattalslslihen ryhtyä ja
ettei mencstymi£mahdollisuuksIa olisi
kalkista Yaikeukj;Ista huolimatta. Tar-koltui5'
on vain osoittaa, että kanan­hoito!
samoin kuin kaikki muukin f a r-maaminen,
on tullut niin pulmallisek-
E1. koneelliseksi je kustannuksia ky­syväksi
ja ttilee olemaan sellaista yhä
enemmän :'Bcnsijaan, että asia muut*
mä menetelmä uusitaan j a IcSunien
aamu- sekä iltamalAnClc^keet jseko-tetaan.
jotta saadaan oikea Jcoe vol-rasvan
tuotannolta f^vää' kcfhti
»äistä kokeista, 'festaaja" laskee jo­kaisen
lehmän kulutuksen ja tuotan^
AVAlAISikYYNTI
Mary Salminen on ostanut lakaisin entisen kaninansa
ja on järjestänyt sen Johdosta orikoismyynnin.
VANHA VARASTO
LENINKEJÄ
mvm PILKKAHINNOILLA!
Tilaisuus ostaa katuiis-Ienlnkl halvalla.
DINXOITETTU $f.OD Jähifen
UUSI VARASTO
LENINKEJÄ
Hyvä valikoima
somia leninkejä
tukkuhinnoilla
•
•
•
UUSI VARASTO
takkeja ja pukuja
imyös' halvennuksella
Aika toimia ja säästäät
RAJOITETTU MÄXRÄ
LASTEN SVETEREJÄ
Kiirehtikää hyötymään täistä mainiosta tarjouksesta
50^ Ja 75^ k p l
MARY'S Udies Wear
. MARY SALMINQ? (Omistaja . .
23 Larch Si; Puh. 4-4riio • " Sttdburr
tulst- toi/,eksl. • Tulcväisu'udesW' t u l^
varmaiti oleriiäan cnefmmäh kuin ai;,
kalsemmin' ^sellaMIa «kanaf artiutrcita^;
Jotka' «^tulevat' ja> mericvät»; •' ' •' ,1
'f<'Sl6ki)HeUe!i jöfca-'hiiflcldÄe*ryhiyfi kor^
nöfänhäMteliö»tärkeätä liltkli'koil«
kl tekijät, femieiilcuin'tekee loi)'ullls'eii:
päätöksen: siitä' minkälaisten':'kana^:
hommaan oikoo «yhtyä.'' tfyVih iärkeä;
kysymys oh m&Tkltlnaf' inlnkälal-neii
menekki ja markkitiapalkat oti
tuotteille sillä alueella; johoh aikoo
asettua. 'Tolsilla alueilla on- muna-tuotanto
eduUisempaa, toisilla taas
lihatuotatjto.
Markklnakysymykscn ohella nousee
esille rakcnnuskysymys: minkälaiset
rakennukset on olemassa ja jos joutuu
rakentamaan, niin kuinka paljon va­roja
siihen ^tarvitaan. Unhoittaa cl
tule myöskään sellaista seikkaa kuin
selvän ottamista siitä, onko farmilla
vettä vuoden ympärlnsä. Oikeastaan
tämä viimeksimainittu kuuluu perus­kysymyksiin,
Josta on kaiidceln en­simmäiseksi
otettava selko.
Jotkut suunnittelevat hautomoa*
laan ryhtymistä. Tämä ala kysyy
suuria sijoituksia Ja saavuttaakseen
sillä alalla menestystä, täytyy ensin
hankkia Itselleen ensimmäisen luokan
hautomoliikkcen JioitaJan arvonanto.
Tämä el varmastikaan ole sellainen
ala, jolle kenenkään amatöörin tulisi
pyrkiä.
Mutta 011 olemassa toinen, tätä alaa
lähellä oleva siipikarjan ala hauto-mamunien
tuotanto, : Kun otetaan
huomioon se. suunnaton määrä, joka
kananpolka)(la liaudotaon, niin on
selvää, että paljon munia tarvitaan
tällä alalla. Mutta tämäkin ala ky­syy
enemmän ammattitaitoa ja tie­toa
kuin toiset alat. sillä hautomot
haluavat siitosmunia, jotka ovat läh­töisin
korkealle jaloetetulsta kanois­ta.
Sen lisäksi tällä alalla on monia
8<Hlaisia kustannuksia, jolta ei ole mu
na- ja lihatuotannossa.
Monet, jotka eivät halua aset­tua
-vuodeksi ympäriinsä: kanahom
maan, 'ovat menestyksellisesti kasvat­taneet
pulettl- Ja brollcriparven ja
myyneet »m syksyllä. Tässä ei tar­vita
Icovin paljon välineitä, sillä poi­kaset
voidaan siirtää suoraan bruu
derista laidunmaalle Ja antaa niiden
olla siellä siihen ktumcs ne myydään;
Broilerien ficasvatus t ^ y y ajatella
vain suuressa xnltassa, siksi ktm yli­jäämä
broileria kohti on verrattain
pieni. Koska tämä ala- muodostuu
verrattain suureksi kaupallteeksl yri­tykseksi,
tarvitaan siinä huomattavas­ti
pääomaa. Monilla on tapana pitää
eiinä sivussa muutama sata munivaa
kanaa.
Paljon on olemassa tus. sekakana-farmeja-
Nil«sä toiminta Jatkuu ym­päri
vuoden- NilAsä tuotetaan munia
ympäri vuoden, myydään brollereita,
paistlnkanoja ja kalJcen alan kanoja,
vieläpä valmiiksi teurastettunakin, jos
markkinoita on olemassa.
Vaimo: "Miksi »Inun veljesi el olc^
mennyt naImL<iiin? Mies joka koko
ikiitvsfi elää polkamlebenä on tiauta,'^
»Cles: "Mah^niarsti että hän se on;
mutta häntä ei muistuteta j d i tä niin
uueln kuin ovlomlestft."
M' 'hm m m ' mm; ABU
Enemmän lehmiä jaj
lampaita, mutta
vähemmän hevosia
: Ottawa.'-- Joulukuun 1 pnä: oli.-Ca*
nadan farmoUla enemmän lehmiä ja
lampaita, mutta vähemmän Ihcvosiä^
kuin vastaavana, aikana vuonna
Nämä «viFalUscn tilastotoimiston <ur-vlot
perustuvat vuotuisiin tutkUnuiiC-slin,.
Jotka.' suoritetaan kautta numui^
paitsi NowfoundlandIssa. '
Lehmien ja'vasik^^
sääntyi vähän. Nyt niitä oli 8;29a,100
verrattuna 8,430,300 päähän vuosi sit­ten;
,l»ypsyleihn»len luHumäärä' laski
3,570,000 :sta 3,496,700 :ccn. Vähene­mistä:'
ihneni kaikissa maakunnissa.
Muuta karjaa oli enemmän cli 4,705;-
400 päöiä veärattmm '4,673,300 päähän
(vuo^ Sitten. Suurin lisääntyminen
tapoiitui'.i.ibntarlossa ja Manltcbassa.
: I<am ja karitsain lukumKärä
on v<i^\entynyt jatlcuv;isti vuodesta
1944 .^^all(»en, .mutta: vilmeksikutunecn
vuodin aikana niiden lukumäärä nou­s
i 1268,000, verrattuna 1)259,000/ lam­paaseen
vuosi sitten. '
Hevpsten lukumäärä:,on jatkuvani
vtthcntynyt vuodesta 1042 alkaen. Nyt
arvioidaan 'Olovan kaikkiaan 1.594,500
hevosta. Kun v)iosl' sitten oli 1.738,-
hevo.sta, niin -vähennys on;Ji3! pro-)
senttiä. Hevosten »lukumäärä väheni;
kalkissa maakuhnlJsa/, ; ' n
.Italian pääministeri'\
vierailee, Etiglannissa !
•Booma.--: Pääministeri Aieldc 'de
Oasperl Ja ulkcmlnlstorl' Cälo-Sfoi^i
matkustavat;cnJl viikolla kolmeri pläi-.
vän vierailulle Lontooseen, Ilmoitet­tiin
täällä tiistaina.
Tiedonannospa sanotaan, että bcit--
tilälstcn kanssa ^neuvotellaan ItaUan
ja Britannian suli teista. '
— Tanska on, ostanut' Saksasta;^)
300,000 kaastmaamaida, jolta san))t(uiii|^
tarvittavan kaikkiaan 600.000 ^Tans^y-'
kassa. ^ , / * v
an
Matki >3i3Ä;
5t?
Greyhouniillat ;liii
III, „ 1,1 „,— Jrf~v.A'J.bMB.^-la |
.-.<v:^s«:f-Ä-iÄi«:^:>.t?%^^
>• MIELLYTTÄVÄ. .
Ottakaa yJ<sl , .,
kavam&ika, JA'pääsette f;otihjm' r
nopeasti j&iMalvaUälMr^ »^l^"
— Sanomalehflet välittävät ile-toja
maalimat^ tapabtumlflts;
SaadalcMnne luotettavat tiedot/
tUatkaa V A P A U S .
Mmm
.. Jlppv^toihln
suDBUflyiito mmm^
NORTH BAY
PE
f' # ' i * «-jr, ».-;:
Edestakaisissa matkaiipuiim&^§\
FubeUn 5-5671 •
151 EhttSt. fc ' Sudbu«y„r . i
G R E Y H O U
(6-8-16-32) , rI
CALVES THRIVE
LIKE CHAMPS-and
your p r o f i t s grow
using Ful-O-Pep Calf Pellets
FUL-O-PEI^
RUMTA-NEUVOT
ia
SEOKSET
ovat
suureksi
avuksi
karjan
kasvatuksessa
Ostamme
jttutii'*8äkkejä
.4 Tuokaa meille kaikki r
juutti-säkit mitä ;
teillä on n
• . ••••:v.^:v^:;^^':•^••::••' ^v;->;::;;.-^:
Saatavissa paikallisesta kaupastanne
tai suoraan meiltä: i.
Alphonse E. Chäretto & Soiis
• JAUHOJA • JYVIÄ • REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN ' < ,
m m-
SS
1
>i
'< I
'-ii:
''-1
0
I