Vapaus, September 26, 1963

              H
m:
Sivii 2 Torstaina, syysk. 26 p. — Thursday, Sept. 26, 1963
VAPAUS
(LIBERTY)
INDEPENDENT L A B O R ORGAN
• O F ,FINNISH C A N A D I A NS
Establish€d,Növ. 6, 1917
Edltorj W. Eklund , , Manager: E. Suksi
Telephone: pfjflce 674;4M1 — E d i W i a i ; 6f4^^^^^ ' ' ,' '
PulJ«shed thrice weekly: Tuesdays, t)iursdays ancT Saturdays t>y Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 l^m* St. ,West;. Sudbuxy, .Ontario,^ Canada.
. MgUlng iaddress: ,l|»x e? / * -'
. Advertlsing.rates upon appUcatlon,-translatlons free of<;h&rge.
AutI)orize(| as second cl^s^ mail by tJ)f ^ s t QJfice
and for payment of'postage 1^^^
CANADIAN LÄNGUAGEPRESS
lartmeiU, Ottawa,
Cpiia^pss»:',! v k . . $ 0 . 0 0 .Wt ^ ^ 5 ? ^ ^ §BA^ss a ; 1 vk; $10i)0 6 J * : $5^26
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. .>10.50,6 kk. 9-75
Jäte^iäkö&SLheidat rauhaan!
• Uutistiedoissa kerrotaan:
; , 1. PgpQsiJjp^ohtaja Jol|n Diefenjj^er syyttää Yhdy^
tgin".. JiglUtusi^ spkaai^tuims^^^^ hallitu^en yrityk-siiij)
•i$uur.fc6n järvien työmaakiistojen ratkaisemiseksi. Hän
sanoo, että USAn työministeri Willard Wirtz on asiallisesti
p^uen tuominnut SUiirteh järvien työmaakiistoja> Ganadas-säiiitl^
ineenkunin^ ja sen_ehdo-tijksen,
^tt^. ko. ttierimi^stpn uniot alisteitaisiin hallituksen
v^JyoritflHonjissipn alai§il^si. - . >
,_:2v;Washington".kielt3^ mr, Diefenbakerin syytpksen, että
työjqfunisteriWirtz olisi tuominnut Canadan- kuninkaallisen
komissionin raportin Suurten järvien merimiesasiasta.
"3." I*aui Hali, SlUn'kansainvälinen pi-esidentti kehoitti
(maäi^^ntarna) Canadan kansainvälisiä imioita(jo|den pää­majat;
sijaitsevat tlSÄrssä) kääntymään parlamentin jä-sejit^
y)? puoleen siinä mielensä, että saataisiin Canadan halli-
. tus iuopuinaan Suurtem järvien merimiesunioiden yalvon^
taan ryhtymisen,
• C CLCn presidentti Claude Jodoin lähetti (maanantaina)
sähkeen 90:lle kansainvälisen union presidentille kehoittaen
heitä pysymään erillään Canadan lainlaadinnallisista asiois­ta.
5.. Rake|inugal9n työl^^^ virkailijat lähettivät (maa­nantaina)
mr. Jodoinille ja Canadan työministeri Allan Mac-
Eachgnille mainitun teoHisuus^ian unioiden "kansainvälisen"
(tarkoittaa amerikkaalisen) puheenjohtajan Janies Mathiasin
allekirjoitamatsähkeeti missä sanotaan, että rakennusalan '
työläisten uniot vastustavat eh(Jpttpmasti Suurten järvien
' merimiesten unioiden alistamista hallituksen kontrolliin (mi­tä
mr. Jodoin ja Canadan halUtuskarmattavat).
'p.Globe and Mail-lehti sanoa toimituskir-
JQitHks^aan, että Washingtönisöa pyritään (USAn toimesta)
siihen, ettei Canadassa pantaisi tuomari T. C. Norrisin ehdo­tusten
mukaisesti SlUta ja sen kilpailijoita hallituksen val­vontaan,
vaan että ko. uniot pantaisiin Suurten järvien mer
finpesten keskuudessa toimivien unipiden valvontakomis-sionin
alaisuuteen, tarkoittaen- se ilmeispsti SlUlle edullista
ratkaisua. ., '
SELVÄÄ KVJN MATALAIf KfUT^LAHC^lIKON VESI!
g^ajkkipn ylläplevien uutistietpjen pejpusteella voidaan
ilmfin muuta todeta, että Suurten järvien merimiesten unio-tilaiine
on "selvää kuin matalan mutajärven vesi".
Mutta jos pysähdymme' ajattelemaan näitä uutisia hie­man
syvällisemmin, ja efittelemään eräitä jyviä akanoista,
sillQiA havaitsemme niistä kafo^
\- Yhdysvaltain jiällitu^ ja; uniobyrökr^atit sekaantuvat
tässä ^asiassa julkeasti maamme., sisäisiin-asioimiini ja •
•2. Suurten järvien merimiesten uniöpulmia pyritään.r
haisemaan "isämseilähuol^^ ulkopuolisten toimesta,
sensijaan, että nämä me^^
ha^Ti!..niin, jqtt^ ne voisivat omalla dönökraattisellataval^
laan, ja omalla ^j^ilaan.f$tk?ista vaikeutensa, joit^^
e|m€|^|caikkea uUiopuotisten voimien sekaantumisesta heidän
asioihinsa.
I^htenune lukijat oyat tietoisia siitä, mistä kenkä Suu­rilla
järvillä todella puristaa.
Kun parlamentti kokoontuu uudelleen syyskuun 30 pnä,
liittohallitus aikoo esittää sen hyväksyttäväksi ehdotuksen,
jpnlrä mukaan toteutettaisiin tuomari Norrisin ehdotus niin
eitä Suurten järvien meripiiesten unionit ttilisivat väliaikai­sesti
hallituksen valvontaan. Canadan jinionistisen liikkeen
koritein johto, mr. Jodoin etunenässä, on ryhtynyt kannatta­maan
tätä valvontaehdotusta,nukä edustaa meidän käsit­tääksemme
erittäin vaarallista suuntaa ja ennakkopäätöstä
Canadan ammattiyhdistysliikkeelle yleensä.
tr kuten tiedetään, ja tuomari Norrisin raportissakin myön-njpt^^
n, ^t. t^aurentin johtama liberaalipuolueen hallitus,
SHi^gt jaiyay^tiöt, TLp (CLCn edeltäjä) ja A F L olivat sala-liltö^
jl suuria parannuksia merimiehille voittaneen Canadian
Seamens'unionin hajoittamiseksi.
Jaaloin; muodostettiin valvontaelin, jonka päämieheksi
•v eli ^valvojaksi tuotettiin Yhdysvalloista. SlUn pomomies Häl
Ba^k^ hirpenomaap; sik$i kun hänet tunnettiin entisenä r i -
kp^i^enk "|covan käden" miphek^i^ Toisin sanoen "kylmän
sqc^^' ohjelnia juotettiin ulkoapäin Canadan työväenliikkee­seen
ja sen avulla saatiin lopulta mur§katuk3i merimiesten
-ralöBntamä ja kunnioittania T - . Canadian Seamens' Union.
HAgLUTUKSEN V A L V p i f T ^ E\ ^ y i A
-Tässä tilanteessa hallituksen valvpianan järjestäminen
Olia "uuden viinin kaatamista vanhoihin leileihin": Siitä ei
^tulji rnitään hyötyä työväenliikkeelle. Päinvastoin, kuten
'sanlittu, siitä muodostuisi uutena eimäkkopaätöksena ääret-
• t o n i ^ SAmrl vaara Cäiiadan ammattiyhdistysliikikefelle yleen­sä
— nimenomaan se vaara, että jos t|nääp voidaan panpa
m^riipies^n uniot hallitukeen valvontaan^ niin huomenna
voidaan fiienetel^samoip jonkun muun teollisuusalan uni-oille,
jonkun sopivan syyn, todellisen tai tekaistun syyn pe­rusteella.
'Tämän vuoksi Vapaus lukeutuu niihin papadglaispiirei-hjn,
jotka vastustavat hallituksen toimesta järjestettävä ii^io.
Ifopirollia kaihissa muodoissa.
Mutta tämä ei tarkoita sitä, että me oli^inime-Hai 3apk-sin
puolella. Päinvastoin on syytä kofostaa, että Vapaus oi^
vastustanut Banksin tuontia merimiesten rivejä hajoittamaan
alufta pitäen ja vastustaa Hänen ohjelmaansa ja taktiikkaan-isä
yhta päättävästi vielä nyt. '
Tpisa^^ta^. vajk^ta pieidän leht^n>me on ^itä mieltä, että
Spufft^p järyien merimiesten qnioider) äestäminen hallituk-.
sfP kpntrpUjin cdi^8ta<» suurta yaire rO«Wro? U"W5tigeUe
liikkeelle yleensä, me yhdymme vorouksetta kaifckiin niihin
^^^^ : ( ^ ^ ^ mukAhtuUi^^i mr, Jödoiniiii ja Oiefenbake-
Ian-'^''ebs(nimäisen pernstuslatnl-
89
Julkaisemme seuraavassa Me-man
l^HeitneOien tteuyosf"*****-'"*
sen^^
tuksen . ™ - , ,
joituksessa kosketellaan Algerian
kebitj^stä ensimmäisen > itsenäi-<
syy8vu«>den aikana ^ekS niitä si-fiäisiä
erimielisyyksiä, joiM on
syntynyt Kansallisen vapautusrin­taman
johdossa ja joihin on mm.
ulkomaiden lehdistössä kiinnitetty
sensaatiosävyistä huomiota.
PpRUSTUS|.AKI
Algerian kansallisen demokraat­tisen
tasavallan perustuslaki mää­rää
tasavallan johtoon 5 vuodeksi
kerrallaan valittavan presidentin^
Lainsääääntöoikeus kuuluu kansal­liskokoukselle,
joka valitaan neli­vuotiskaudeksi.
Algerian ensimmäi­sen
presidentin vaali on jo suorlr
-ettu. Ainoana ehdokkaana oli Ah­med
Ben Bella, jonka valinta tapah­tui
yleisessä äänestyksessä ehdotto­malla
enemmistöllä. Kansallisko­kouksen
vaalit on määrä pitää ensi
vuoden syyskuussa, joten siis syys­kuussa
1962 valitun perustavan kan­salliskokouksen
valtuuksia jatke:
taan vielä vuoden ajaksi.
Perustuslaki julistaa Kansallisen
vapautusrintaman Algerian ainoak­si
puolueeksi joka "toteuttaa kan­sallisen
demokraattisen vallanku-niouksen
päämääriä ja rakentaa so­sialismin
Algeriassa".
Islam tunnustetaan valtionuskon­noksi,
mutta vajtio takaa kaikille
kansalaisille mielipiteen j a uskoa,
non vapauden sekä vapauden suorit"
tag mitä tahansa uskonnollisia me-noja.
• •
Erikoislaatuinen asema tulee kan
salliselle armeijalle. Perustuslain
mukaan se "palvelee kansaa ja on
alistettu balUtukselle", mutta sen
tehtäviä ei rajoiteta puhtaasti soti­laallisiin
kysymyksiin, vaan se osal­listuu
"poliittise,en, taloudelliseen ja
yhteiskunnalliseen toimintaan". Nä
mä määräykset heijastavat algeria:
laisten isänmaanystävien tahtoa, näi
mähän jo ennen riippumattomuu­den
julistamista vaativat, että rat­kaiseva
osa uuden Algerian raken­tamisessa
annettaisiin niille, jotka
taistelivat ase kädessä kansallisen
vapauden puolesta.
Edelleen Algerian perustuslaki
julistaa tunnuksen: "kansan valta
känsän hyväksi" ja vahvistaa Alge­rian
kansan päämääriksi '•kansalli.
sen ja sosialistisen demokratian
luomisen" sekä ihmisen toista i h ­mistä
kohtaan harjoittaman riiston
hävittämisen ja kaikkien kolonialis-niiii
jätteiden tuhoamisen. Ulkopo­litiikassa
Algeria noudattaa positii­vista
puolueettomuutta ja taistelee
rauhan puolesta koko maailmassa.
Näin siis perustuslaki juridises­ti
vahvistaa ne poliittiset ja yli-teiskunnalliset
saavutukset, joihin
päästiin vapaussodan aikana 1954
—19^2, sekä määrittelee uuden,
riippumattoman Algerian raken­tamisen
tien.
riin — jotka tuomitsevat Yh­dysvaltain
hallituksen ja unip-pomojen
sekaantumisen rpaam-me
si^gäisiin asioihin. Mitä Ca-tiadassa
tehdään tai tekemättä
jätetään, se pi kuulu vähääkään
sen paremmin Yhdysvaltain
hallitukselle kuin sen ohjel­maa
seuraaville oikeistolaisille
uniopomoillekaan-.
Kysymys ön Canadan am­mattiyhdistysliikkeen
itsenäi­syydestä
ja sen kunnioittami--
sesta, eikä siinä asiassa ole rah­tuakaan
tinkimisen varaa;
Tdisin sanoen, Cana<lan me­rimiesten'
asioita on sekotettu
ja sotkettu riittävän kauan ul­kopuolisten
voimien toimesta.
Op siis jo korkea aika jättää
heidän asiansa merimiesten
omaan hallintaan ja hoitoon.
Me olemme myös täysin va­kuuttuneita
siitä, että j os ulko­puoliset
voimat, niin Canadan
Hallitus ja laivayhtiöt kuin
yhdysvaltain hallitus ja unio-pomot,'
lakkaavat sekaantpr
masta Canadan merimiesten sir
säisiin asioihin, he, merimiehet
voivat melko helposti ja suh­teellisen
pian selvittää ne kiis-takysypiykset,
ihitkä on kehi­tetty
nimenomaan ulkopuolis­ten
voimien aloitteesta ja kitse
avulla.
ENSIMMÄISEN ITSENÄISYYS­VUODEN
K^PITVS : ' \
Perustuslain laatiminen ja kasit:
tely tapahtuivat Algeriassa kärke­vän
sisäpoliittisen taistelun ..mer­keissä-.
Asia ei -selvinnyt edes .ilman
ulkomailta käsin tapahtunutta y n -
t^rstä sekaantua asioiden kulkuun.
KaHsi voimaa, paikallinen euroop.
palainen poryaristo,-joka' valvoo n .
9Ö prosenttia maan' taloudestavj sek^
algerialainen, riistävä^ yläluokka,
pääasiassa suurkaupiaita ja xnaäii'
omistajia, pyrkii jarruttamaan A l ­gerian
vallankumouksen 'Kehitystä^
tukahduttamaan joukkojen omatoi
misuuden. Ne haluavat Kansallisen
vapautusrintaman luopuvan kaik­kein
vallankumouksellisimmista oh­jelmakohdistaan,
mm. maareformis­ta
periaatteen mukaan: "maa kuu-
Itiu niille, jotka sitä hoitavat", luoa-nbnrikkauksia
ja maan talouselä­män
tärkeimpien alojen kansallista­misesta,
talouden suunnittelusta ja
vältionjohtoisuudesta jne. Tässä
mielessä on Kansallisen vapautus­rintaman
johtoa vastaan kohdistettu
jatkuva painostus. Eurooppalaiset
kapitalistit ovat sulkeneet tuotanto-laitoksiaan
ja matkustaneet. Rans.-;
käan toivoen Algerian joutuvan/ta-loudelliseen
kaaokseen ja suoras­taan
nälänhätään.
Evianm sopimuksen mukaan o li
Ranska velvollinen antamaan Alge
rialle taloudellista ja teknillistä
apua, mutta Pariisi yritti asettaa'
sen ehdoksi luopumisen Algeriassa
olevan ranskalaisomaisuuden kari;
sallistamisesta. Algerian taantumuk­selliset
puolestaan kiihottivat maas­sa
kommunisminvastaisia mielialoja
ja taistelivat vieläpä niitä kansallis­mielisiä
vastaan, jotka esiintyivät
sosialistisen kehityksen puolesta.
Vaikea taloudellinen tilanne, jo­hon
maa o l i joutunut 8-vuotisen so­dan
seurauksena, sekä välttämättö
myys suunnata'kaikki voimat talou­den
elvyttämiseen eivät antaneet.'
Ben Bellan hallitukselle mahdoUi
suuksia tarttua yhteiskunnallisiin'
uudistuksiin ennen kuin maalis­kuussa
1963. Porvarilliset voimat
yrittivät käyttää tätä hyväkseen; E u ­rooppalaiset
tehtailijat avasivat siel­lä
täällä tuotantolaitoksiaan; eivät
niinkään tuotannon aloittamisen'
vuoksi kuin algerialaisten riistona
jatkamiseksi. He syrjäyttivät am­mattiliitot
ja suhtautuivat a l g e r lP
laisiin rotukiihkoisella ylimielisyy­dellä
aivan kuten siirtomaavallan
aikana. Osa kansallisesta porvaris-'
tosta liittoutui näiden uuskolonialis-tien
kanssa tarkoituksena oma r i ­kastuminen.
Tähän tarkoitukseen'
käyttivät jotkut myös saamiaan kor-.
keitä asemia valtiokoneistossa. . i
Taistelua näitä ryhmiä vastaari'
käytiin erilaisin muodoin. Hallitus
pani toimeen hintavalvonnan, erotti
lahjontaan syyllistyne*et virkamie­het,
: takavarikoi erillisiä tuotanto­laitoksia,
joiden omistajat harjoitti­vat
avointa sabotaashia jne. Kuiten­kaan
eivät nämä toimenpiteet vie­neet
vielä pohjaa pois vierasmaalai­silta
ja omilta siistäjiltä. Tämä he­rätti
tyytymättömyyttä kansanjou­koissa,
erikoisesti työläisten kes­kuudessa,
jotka näkivät, että heidän
ponnistelunsa maan elvyttämiseksi
merkitsivät vain joidenkin yksityis­ten
rikastumista. Seurauksena oli­vat
kevään 1963 lakot monissa eu­rooppalaisten
omistamissa laitoksis:
sa.
Ranskan suorittama ydinkoe alge­rialaisessa
Saharassa sai kansan kär­sivällisyyden
loppumaan. Tasaval­lan,
hallitus, joka aloitti Ranskan
kanssa neuvottelut Evianin sopi­muksen
sotilaallisten kohtien tar­kistamisesta,
alkoi toteuttaa Kansal­lisen
vapautusrintaman ohjelmassa
määriteltyjä uudistuksia. Maalisr
kuun 19 pnä 1963 annetulla päätök^
sellä kansallistettiin kaikki tuotan­tolaitokset,
joiden omistajat olivat
lähteneet Ranskaan tai joita ei käy­tetty
täydellä teholla. Valtion käsiin
joutui näin noin 500 teollisuuslai­tosta
ja muuta yritystä sekä 1,5 mil­joonaa
hehtaaria viljelysmaata. Kan­sallistetut
tuotantolaitokset ja maa­tilat
annettiin itsehallintokomiteQi-den
.hoidettaviksi, jotka näillä teh­tailla
ja maatiloilla työskentelevät
itse .valitsivat toukokuusta alkaen.
Maareformin suorittaminen p^ätet
tiin toteuttaa siten, että valtiolle
otetaan vielä eurooppalaisten siirto­maaisäntien
hallussa oleva maa, jo­ka
ylittää 50 hehtaaria. Lisäksi on
suoritettu ensimmäiset toimenpiteet
liikennevälineiden kansallistamisek­si
ja valtion liikennelaitosten pe­rustamiseksi.
Näin siis Algerian talouselämä
elpyi ja alkoi nopeasti kehittyä vai.
tio sektorin alalla. Valtion käsiin
on keskittynyt Algerian mittasuh­teissa
varsin huomattava tuotanto­voima.
Tämän alueen' hallinnossa
pyritään toteuttamaan taloudellista
suunnitelmallisuutta: Esiintyessään
elokuussa 1983 tunnettu algerialai­nen
kommunisti Larbi Bouhali to^
tesi: — Me tunnustamme, että maa­liskuun
päätökset eivät vielä' mer-mitään
sosialismin astetta,
mutta me ai'v^stamme niitä vallan­kumouksellisina
toimenpiteinä, jot­ka
johdonmukaisesti vievät meidän
maatamme ei-kaptalistisen kehityk­sen
tielle . . . -
EBiiyiiEMsyyKsiÄ
KANSALLISEN VAPAUTUS­RINTAMAN
SISÄLLÄ
K a i k k i tämä on synnyttänyt myös
Kansallisen vapautusrintaman sisäl­lä
erimielisyyllä, jotka heijastivat
viime vuotista, kriisiä. Kuitenkin
kansanjoukkojen tuki on taannut
hallituksen toimenpiteiden menes­tymisen
ja eristänytrsekä ne poi-va-ripton
edustajat, jotka arvostelevat
..Ben Bellan radikaalisia uudistuksia
oikeistolaisista näkökannoista läh­tien,
että ne entiset Ben Bellan
puoluelaiset, jotka ovat yrittäneet
hyökätä Ben Bellaa vastaan "vasem­malta",
syyttäen hänen linjaansa
"valesosialistiseksi".
Erikoisen kärkeväksi taistelu ke­hittyi
tämän vuoden kesäkuussa
Mohammed Boudiafin pidätyksen
jälkeen. Boudiafia, joka aikaisem­min
kuului Algerian vallankumouk­selliseen
liikkeeseen, syytettiin s i i
tä, että hän o l i laittoman "sosia­listisen
vallankumouspuolueen kan­nattaja.
Tämä puolue on viime vuo­den
syyskuusta lähtien harjoittanut
maanalaista agitaatiotoiminlaa Ben
Bellan hallitusta vastaan.
Boudiafin pidätyksen jälkeen A l ­geriasta
pakeni eräitä muita Kan;
sallisen vapautusrintaman tunnettu
ja johtajia, kuten Mohammed K h i -
der ja Belkacem Krim. Ennen
maasta lähtöään Khider eroäi Kan­sallisen
vapautusrintaman poliitti­sen
toimikunnan pääsihteerin teh­tävästä
epäonnistuttuaan yritykses­sään
alistaa hallitus ja aimeija puo­luejohdon
valvontaan.
Kansallisen vapautusrintaman si­säiset
kiistat ilmenivät myös Ferhat
Abbasin eroamisessa : perustavan
kansalliskokouksen puheenjohtajan
paikalta. Ferhat Abbas, joka vuosi­na
1958—61 johti Algerian väliai;
kaista hallitusta, on kansallisen por-vuoden
kesäkuussa hän esiintyi en­si
kerran avoimesti toteutettujen
uudistusten "äärimmäisyysluonnet-t
a " vastaan. Hän jatkoi myöhemmin
hallituksen toimenpiteiden arvoste­lua
j a vihdoin elokuun 14 pnä hän
ilmoitti eroamisestaan sekä jätti pe­rustavan
kansalliskokouksen jäsenil­le
muistion, jossa ilmoitti eronsa
syyksi • tyytymättömyytensä perus­tuslakiluonnokseen
ja sen laatimis-tapaah
nähden. Hän mm. ilmoitti
vastustavansa perustuslain presiden
tille myöntämiä suuria valtuuksia ja
selitti, että tällainen järjestelmä
niuka "avaa ovet hajotustoimiönalle
j a epäjärjestykselle'.
On merkillepantavaa, että juuri
Ferhat Abbasin eroamispäivänä A t ;
gerian tiedotusministe^ri ; i l m p i t t i k in
Kabylian vuoristossa paljastuneesta
aseistetusta hallitusvastäisesta ryh
mästä, johon kuului 20 algerialaista
j a 10 ulkomaalaista.
Huolimatta siitä, mitä esim.
Ranskan lehdistö kirjoittaa Alge­rian
tilanteesta, ei oppositiolla ole
todellista maaperää siellä. Alge­rialaisten
laajat joukkojärjestöt
ovat ilmaisseet hallitukselle täy­den
tukensa ja täten tehneet sille
mahdolliseksi lujan asenteen ot-iamsien
oppositioon nähden ja so­siaalisten
uudistusten jatkaminen.
Brecht-seuni^een
{»S^enlia^ifii^ — Tanskan halli-us^
aiköp — päämjnisteri Jens Otto
i^ragin Inforjnatipn-lehdelle anta­mien
tietojen mukaan — raivata u l -
kopolitiittiset esteet, itäberliiniläi-sen
Brecth-seurueen Tanskassa
esiintymisiltä ottamalla asian esille
NATO:ssa.
Tanskan hallitus tulee pääminis­terin
mukaan koettamaan saada liit­toutuneiden
Länsi-Berliinin valvon-taneuvoston
muuttamaan säännök­siä
myönnettäessä passeja Saksan
demokraattisen tasavallan /kansalai­sille,
koska nykyiset määräykset
ovat sen mielestä vanhentuneet.
Information kyselee, onko päämi­nisteristä
sopivaa että Tanska jät­tää
ryhmälle englantilaisia sotilas-henkilöitä
ratkaisun kysymyksessä
mitä itäsaksalaisia Tanska haluaa
vieraakseen.
Krag sanoo olevansa sitä mieltä,
että aika on nyt kypsä taAcistaa
matkustusrajoituksia. Hän tähden­tää
kuitenkin, etteivät länsivallat
voi toimia tavalla, jota voitaisiin p i ­tää
alkuvaihesena kohti Saksan de­mokraattisen
tasavallan hallituksen
tunnustamista.
Presidentin ehdottama kaikkien
PH9|ueiden Mifuiajalus | a r i |i
Jfelsirjki. — Puhqtpies Kauno ti istuvan h9llit|}ksen"'aikaansaami-
Kleempja kävi perjantaina nopeassa J nen nykyhetkellä"* on joko täysin
tahdissa liallitusrieuvotieluj^. Aa- n^aljdotonta tai" hyvin ppikkeuksel-mupäivällä
suljettiin pois' laskiiis
ta oikeistoryhmien vastausten vuok^
si "kaikkien puolueiden hallitus",
jota presidentti Kekkonen suositte­li
torstaina kansanedustuslaitoksen
100-vuotisjuhlallisuuksien johdosta
järjestetyllä juhlapäiväilisellä •. &ai-lastajatorpalla.
,
. \i (
Iltapäivällä suljettiin piis laskuis­ta
myös porvarillisen hallituksen
muodstamismahdpllisuus, jonka
maalaisliitto torjui.
Näin ollen voidaan ehkä pian jou­tua
toteamaan, että ainoa mahdolli­nen
hallitus on väliemmistöhiillitus
toi toimitusministeriö.
—Kaikkien puolueidep hallitukseen
suhtautui jyrkän kielteisesti kokoo­mus,
ruotsalainen kansanpuolue ja
kar^^anpuo^ur^. Maalaisliitto ja
TPSL vastasivat myönteisesti ja
SKt>L:n vastaus oli varauksellisesti
myönteinen. Sos. dem. ryhmä i l ­moitti,
ettei se voi antaa tästä asi­asta
vastaustaan ennen kuin puolue­toimikunta
on käsitellyt asian. :
Eräänä sj'ynä suositukseensa pre­sidentti
Kekkonen mainitsi, että
"elimellisesti yhtenäiseen eduskun-taenemmistöön
rakentuvan, vakaas-lista".
Miiina perusteinä oli presi­dentillä
hallituksen nopeasta vaih­tumisesta
koituvat haitat maan u l ­kopolitiikkaan
ja varsinkin valtio­talouden
-jÄ talouspolitiikan hoita­misessa.
'Kaikkien puolueiden hal­lituksella"!
edellytti presidentti ole­van
;pai[emn^ät| eBpmahdoUisuudet
SITÄl
TÄtÄ
KYSYY POIS VAAN
. Poika: Miten auton/ moottori oi--
kein toimii, isä? .'
Isä: Tjaah! Bensiiniä siinä tarvir
laan. Se siinä jollain tavalla' pa­nee
pyörät pyörimään. .
Poika: (hetken kuluttua): Mitä
sähkö on?
Isä E n minä sitä niin tarkasti
tunne. Generaattori vain kerää ja
työntää sitä johtoihin. Minähän en
ole mikään .sähköalan^mii^s.
Poika: Ethän sinä suutu, isä, .kun
minä kyselen niin paljon.
Isä E i toki. pDikani. Kvsele sinä
vain."Ethän muutoin mitään oppisi­kaan:
. • . •
Uudet ydinsopimukset
mahdollisia—Kennedy
SYNTIPUKKI
'Kuka on vastuunalainen henkilö
tässä liikkeessä", kysyi kauppamat­kustaja.
" E n tiedä kuka on vastuunalainen
mies, herra", sanoi juoksupoika,
"mutta minua tavallisesti syytetään
kaikesta".
• New York.— Yhdys.vaUain pre­sidentti
Kennedy sanoi viime per­jantaina
YK:n yleiskokouksessa
pitämässään puheessa uskovansa,
että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto
yhdessä liittolaistensa kanssa voi­sivat
saada aikaan uusia sopimuk?
sia Moskovan osittaisen koekielto­sopimuksen
jälkeen.
Presidentti korosti puheessaan
että seuraavissa sopimuksissa on
kyse ydinasevarustelun rajoitta­misesta
ja maanalaisten ydinko­keiden
kieltämisestä sekä tämän
kiellon riittävästä valvonnasta.
-r» Meidän täytyy jatkaa pyrki­myksiämme
päästäksemme sellai­seen
sopimukseen, jossa •^•kielle-tään
jou|ckotuhoaseiden käyttö
ulkoavaruudessa, sanoi Kennedy,
tlän' ennusti, että neuvostoliittor
laiset: ja amerikkalaiset astronau­tit
vielä' tämaia vuosikymmenen
aikana suorittaisivat yhteisen mat­kan
kuuhun.
— Nämä ja muut askeleet kohti
riu(ianomaista rinnakkaiseloa
voivat olla hyvinkin mahdollisia,
sanoi hän edelleen. Useimmat tä­män
kaltaiset toimenpiteet vaati­vat
kuitenkin täydellisiä neuvotte­luja
liittolaistemme kanssa, koska
kyseessä ovat yhtä paljon heidän
etunsa ja koska emme koskaan
tee mitään sopimusta heidän kus­tannuksellaan.
Nämä kysymykset
tulevat lisäksi vaatimaan pitkiä ja
yksityiskohtaisia neuvottelu ja^
hän lisäsi.
Kennedy ei käsitellyt Neuvostolii­ton
ulkoministerin Giömykon tors­taina
esittämää ehdotusta 18 maan
huippukokouksesta Moskovassa eikä
tämän aseidenriisuntakysymyksestä
esittämiä käsityksiä, joiden mukaan
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat pitäi­sivät
rakettinsa omaHa alueellaan
kunnes aseidenriisunta on .saatu
suoritetuksi.
Kennedy sanoi jälleen, että Y h ­dysvallat
antaa kaiken tukensa Y h ­distyneille
Kansakunnille, mutta l i ­säsi
että maailmanjärjestössä täy­tyisi
suorittaa eräitä uudistuksia.
Puhuessaan ihmisoikeuksista Ken­nedy
viittasi Etelä-Vietnamiin sa­noen,
että näitä oikeuksia loukat­tiin,
kun buddhalaiset ajettiin ulos
temppeleistään. Samoin niitä lou­kattiin
silloin kun synagoogot sul­jettiin,
kun protestantista lähetys­työtä
rajoitettiin kun erästä täynnä
ihmisiä olevaa kirkkoa vastaan suo-;
liiettiin pommiattentaatti ja k un
eräs kardinaali karkotettiin.
Presidentti Kennedy sanoi yleis­kokoukselle,
johon osallistuu satoja
valtuutettuja aasialaisista ja afrik­kalaisista
maista, että useat valtuu­tetut
olivat itse joutuneet rotuerot­telun
kohteeksi Yhdysvalloissa. E s i /
tämme teille valittelumme, hän sa­noi
ja vakuutti Yhdysvaltojen aiko­van
poistaa tällaisen erottelun ei ai­noastaan
'vieraiden" osalta, vaan
kaikkien Yhdysvalloissa asuvien
kohdalta.
Presidentti sanoi uskovansa, että
senaatti ratifioisi ensi tiistaina Mos­kovan
koekieltosopimuksen, mutta
hän lisäsi, että maailma ei ole vielä
astunut ulos pimeydestä. .
Tänä päivänäi kohtaamme kuiten­k
i n toisemme lisääntyneiden toivei­den
i l m a p i i i i n i j a suhteellisen rau­hallisen
yleishiaailmallisen tilan­teen
vallitessa. Läsnäoloni täällä ei
ole merkki mistään kriisistä, vaan
luottamuksesta, sanoi Kennedy pu­heensa
lopussa.
SUOMEN ERONNEEN HALLITUKSEN
"KOVAKOURAINEN" BUDJETTIESITYS
Helsinki. — (KU. syysk. 21.) —
Eronnut hallitus jätti eilisessä tasa­vallan
presidentin esittelyssä edus
kunnalle budjettiesityksen, joka
päättyy 4918 miljoonan markan lop­pusummaan.
-.'Esitys on kohtuullinen asiakir-pa",
sanoi valtiovarainministeri Os­mo
P. Karttunen eilen. Vähävarais­ten
kannalta se on kohtuuton, kova
ehdotus. .
Hallitus esittää liikevaihtovero­lain
toteuttamista vuoden alusta,
margariinin ja voin hinnan uutta
korotusta. Aravan j a asutuslainojen
koron korottamista (tämä esitys lei­mattiin
eilen illalla teknilliseksi
erehdykseksi), tuloveroasteikon k i ­ristämistä,
järjestelmää jonka puit
teissä 20 m k jokaisesta TV-lupamak-susta
siirrettäisiin valtion kassaan.
Esitykseen liittyy kokonainen l a ­kisarja,
jolla supistetaan kuntien
avustuksia ja lainoja. Niiden jou­kossa
on mm. ehdotus A l k o n voitto­varoista
kunnille tulevan osuuden
supistamisesta ja huoltoapulain
muuttamisesta. Hallitus esittää
myös kansaneläkelain muuttamista^
mikä vä.hentäisi kansaneläkelaitok­sen
mahdollisuuksia eläkkeiden ko;
rotukseen.
Uusista määrärahoista mainitta
koon 30 miljoonan markan määrära­ha
Saimaan kanavan rakennustöi­den
aloittamista varten. Aravan
määräraha esitetään nyt 92 miljoo­naksi
maikaksi. Työllisyysmäärära-i
i a t ovat saman suuruisia kuin tänä­k
i n vuonna, mutta valtion virasto­jen
rakennusmäärärahoja on jyrkäs­ti
supistettu. .Jlautatierakennusmää-.
rärahat ovat erityisesti olleet kar­sinnan
kohteina.
Poliittisissa piireissä todettiin ei­len,
että toimitusministeriönä jatka­va
hallitus ori tehnyt yllättävän r a ­dikaalisia
budjettiehdotuksia. Ylei-.
sesti oletettiili, että budjetti tulee
eduskuntakäsittelyssä huomattavas­ti
muuttumaan, erityisesti niiltä
osin, joissa edellytetään muutoksia
lainsäädäntöön.
Eduskunnassa on budjetin lähete­keskustelu
torstaina. :
"Tortjen toryp" erotessa
Monet-lehtemme lukijat muista­vat
varmaan eversti George DreviTn
johtaman Optarion toryhallitpksen,
mitä'taamt^muksellisempaa sellaista
on vaikea löytää maakuntamme his­toriassa.
Hyvin muistetaan myös se* mi­ten
Canadan kansa, opittuaan Onta­rion
kovista kokemuksista, kieltäy­tyi
hyväksymästä mr. Drevvta "Moo­sekseksi",
joka johtaisi kaula pan^
nasta pitäen maan j a kansan Bay
ka4un rahamiesten nyljettäväksi.
N i i n , ihmisiä yleensä muistetaan
"teqistaan" j a George Drew on yksi
niistä, joiden muistot nostattavat
kylmiä väfeitä selkään.
Myös muistetaan,' että kun Cana­dan
kansa oli Vaaleissa ^ääntänyt
selvästi peukalonsa mitata kohti ja
siten lopettapqt George Drewn unel­mat
hevosella ratsastavasta suuruu­desta,
vankan konservatiivipuolueen
uudeksi johtajaksi tullut John Die-fen{)
aker palkitsi tämän miehea ni­mittämillä
hänet Canadan kWkea-komissioneriksi
Englantiin,
tämä toikin meidät nykyaikaan.
Muufama päivä sitten ilmoitettiin,
eftä George Drew ori ottanut vii­meinkin
lusikan kauniiseen käteen­sä.
Hän o l i uutistietojen mukaan
esittänyt eronpyynnön toimestaan
ja jää kuulema vuoden vaihteessa
yksityiselämään "muistelmiaan k i r
joittamaan". •
Tyypillisenä esimerkkinä siitä, mi­ten
tällaisia asioita käsitellään vai-talehtien
palstoilla, voidaan mainita
Afontreal Daily Starin toimituskir-joitus
(syysk- 18) missä sanotaan
mr. Drewri ja pääministeri Peaf-sonin
kirjeenvaihdon "sydämellisyys
den" olövan merkkinä siitä, että
korkeisiin virkfipaikkoihin e i muka
finU nimitetä henl^ilöitä poliittis­ten
seikkojen vuoksi eli palkki-ojcsi
suurpääomalle tehdystä palve
Juksesta.
'Mahdollisesti niinkin;
Miitta vhyvä pn muistaa tämä:
"Toryjen tory", miksi torontolainen
Globe and M a i l mr. Drewta tapasi
hyväillen nimittää, tuli nimitetyksi
Canadan kprkeakomissioneriltsi
Englantiin tory- e l i konservatiivihal­lituksen
toimesta. Häntä ei tosin v i - pi (more mellow) kuin poliittisen
rallisesti erotettu siitä korkeasta a-semasta.
Mutta mr. Drew esitti itse
"ei-ohakeimukscnsa", jfika hänelle
suotiin kaikessa "sydämellisyydes­sä",
jos niin on lupa uudelleen sa­noa
vasta sitten, kun hän o l i ensin
keskustellut ^ i j e , t t u j e n ovien ta­kana
pääministeri Pearsonin kans
sa. —-
Ja päivälehtien kaikista "sydä-mellisyystaivasteluistal_
huolimatta
nyt " i t s e eronneen"; entisen tory-johtajan
tilalle nimitetään vaimasti
joku liberaalipuolueen riveissä suuiv
pääomalle palveluksiaan tehnyt ,po
liitikko.
Canadalaisittain sanoen voidaan
siis todeta, että piirakan lopullinen
hyvyys voidaan todeta vasta syö­dessä
— tässä tapauksessa , silloin,
jos mr. Drev/n tilalle nimitetään
j o k u hänen puolueensa päämies.
John Diefenbaker eikä joku liberaa­lipuolueen
silmäntekevä;
Perästä kuuluu, sanoo toryente
kijä.
Sivumennen sanoen mr. Drew on
aina ollut torontolaisen Globe and
Mail lehden ja sen takana olfevien
finanssipiirien lempipoliitikko.
Mainittu lehti sanoo muutama päi­vä
sitten julkaisemassaan "muisto­kirjoituksessa"
— mr; Drew on jo
nimittäin poliittinen vainaja että
mr. Drew
toimintansa "heinäntekopäivinä",
jolloin sanottiin, mainitun lehden
muistokirjoituksen sanoja lainaten,
hänen "ollen liian komean, liian
jäykän ja liian aristokraattisen"
voidakseen koskaan päästä täydelli­sesti
valitsijain suosioon.
Tosiasia onkin, että niin röybfcaäs.
ti esiintyvää poliittista pomoa on
vaikea löytä^ toista, joka vetäisi
vertoja eversti Drevvn kanssa.
' Tämän kirjoittajan mielessä; py­syy
ikuisesti eversti Drewn eräässä
vaalikokouksessa esittämä lausunto:
katsokaa nyt ihäntä (hintelänkokois-ta
ja kaikkea muuta muttei kome­ata
GCF:n ehdokasta — K.) ja ver­ratkaa
häntä minuun, sanoi tämän :
oman "suuruutensa" henkisesti j a
:;"komeutensa" fyysillisesti tunteva
politiikäritekijä silloin.
Saatuamme nyt tiedon, että Drew: .
on esittänyt "erokirjeensä", mihin
on "sydämellisesti" suostuttu libe­raalien
toimesfd, me olemme taipur
vaisia uskomaan, ettei siitä mitään
vahinkoa kansakunnalle tullut,
vaikka hän: jääkin — tapahtukoon
se sittei) pakosta tai ihuuten - ^ y k s i ­tyiselämäänsä,
. i y s k a l l a i p ^ i ^ .myös .
,i1
'ii
" r.;
•31 •
\)
" f f
•M.
•\
••••ji
1
rs
7 > M J '
on nyt^hiemah.lauhkeäm- » ^ ^ | ^ ^ ^