Vapaus, March 21, 1961

              SivJ 2"' Tiistaina^ maalisk. 21 p. — Tuesday,,March^l, 1961
V A P A U S
(IIBEBTT) — Independent X«abör
Organ of Finnish Canadlahs. Es-tabllsbed
Növ. 6. 1917. Authoriiied
ak second cisas- znail by the Post
Office Department, •Ottawa. Pub-
Uahed thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Bbn-St. W., Sudbury, Oht., Canada.
Telephones: Bus^^Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. S^ditor W. Eklund, ^ i l i n g
Mdms: Box 69. SudbSiry, pntario.
Advertising yatcg upop appltcatlon
Translation free öf charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.001B kk. 4.25
3 kk. 2.50
ThdysvaUoissa: 1 vk. 9:eo« kk. 4JB0
'Suomessa: 1^. 9.50'6 kk. 5.25
Vapun valmistelu
vähääkään epäilemättä voidaan sanoa, etiä tulevaa vappua, työ­väen
suurta solidaari^iiuspäivää, vietetään tänä vuonna entistä suu­remmassa
mittakaavassa kautta maailman.
Erikoisen ilahduttavia ovat ne uutistiedot mistä ilmenee^ että
tänä vuonnia tulee vapusta työtätekevien todellisia yhtenäisyysjuhlia
ja -mielenosoituksia. ~ / .
Meillä täällä poliittisessa kehityksessä väliaikaisesti takapajui­suuteen
jääneellä Pohjois-Amerikan mantereellakin kiinnitetään Hi­tistä
enemmän huomiota fiilevan vapun viettoon. Melkoisella varmuu­della
voidaankin sanoa, että Canadan suurimmissa teollisuuskeskuk­sissa
järjestetään tänä vappuna perinteellisiä vappukulkueita ja vap-pukokouksia.
Pienemmillä paikkakunnilla tyydj^äan toistaiseksi vap-pukokousten
tai erikoisten vappujuhlien järjestämiseen jne.
Huolimatta'^^iitä, missä puitteissa eri paikkakunnilla vapunviet­toon
valmistaudutaan, Canadan suomalaiset tulevat vanhojen kun-niassapidettävien
perinteidensä mukaisesti ° osallistumaan työväen
vapputilaisuuksiin ja niiden valmisteluunkin siinä mielessä, että
näistä vappujuhlista muodostuisi mahdollisimman yhtenäisiä tilai­suuksia,
missä vaaditaan työtä työttömille, työviikon lyhientämistä
kotiin vietävää palkkaa alentamatta, vanhuudeneläkkeen ja yleensä
sosiaalisen huollon parantamista ja sellaista ulkopoliittista ohjelmaa
mikä turvaa maamme itsenäisyyden ja auttaa kansainvälisen rauhan
lujittumista sekä avaa Canadalle entistä laajempia kauppamahdolli-suuksia
kansainvälisillä markkinoilla.
Erottamattomana osana täkäläisten kansalaistemme vappujuh­lien
valmistelusta on luonnollisesti Vapauden vappunumeron valmis­taminen.
Tässä juhlanumerossa — se ilmestyy huhtikuun »20 pnä —
julkaistaan liikemiesten ilmoituksia ja yksityisten vapputervehdykset
sekä luonnollisesti vappuaiheisia kirjoituksia ja kuvauksia.
antakaamme yhteisvoimin mahdollisimman hyvän panoksen ra­kentavien,
yhtenäisyyttä edistävien työväen vappujuhlien valmistami­sen
hyväksi. ' '
Toinen ^'Marshallin avun" ohjelma?
Viime viikolla tiedoitettiinWashingtonista, että Yhdysvallat ottaa
käytäntöön uuden, entistä laajemman "avustusohjelman" Latinalaisen
' Amerikan maiden avustamiseksi.
\ Tiedoittaessaan tästä Latinalaisen Amerikan avustusohjelman te­hostamisesta—
asiallisesti se.-on häneu: edeltäjänsä presidentti Eisen-how6rin
ohjelman laajennus — presidentti- Kennedy käytti joitakin
tavallisuudesta hieman poikkeavia lausuntoja ja sanakäänteitä. Hän
myönsi, että Latinalaisen Amerikan maissa tarvitaan sosiaalisia muu­toksia
— mutta jätti mainitsematta miten yhdysvaltalaiset suuryhtiöt
niihin tulevat suhtautumaan. '
Presidentti Kennedy ''tunnusti" jopa senkin, että Yhdysvalloista­kin
löytyy vikaa Latinalaisen Amerikan maiden jälkeenjääneisyyden
itiimoilta—=- mutta samassa hengenvedossa hän puki ajatuksensa sel­laiseen
muotoon, ettei sitä voida tulkita miksikään muuksi kuin van­han
komennon kannattamiseksi. Ilmeisesti Viitaten Kuubassa tapah­tuneeseen
vallankumoukseen — vanhan ja mädän haUituskomennon
kukistamiseen, vaikka hän ei maininnutkaan maan nimeä — presi­dentti-
korosti erikoisesti että mikäli latinalaisessa Amerikassa sosiaa­lisia
muutoksia tehdään, niitä on seurattava."poliittinen vapaus", tar-
^koittaen tämä tietenkin '^vapautta" Yhdysvaltain pääomalle jatkaa
kokonaisten kansojen riistämistä. ; <
Ja vaikka presidentti Kennedy sanoi Yhdysvaltain avustuksen
tarkoituksena olevan taata se, ettei Washingtonin avustusrahat mene
vain entuudestaan "kermaisen sosiaalisen yläportaan rikastuttamisen
hyväksi", hän myönsi kuitenkin, että tarkoitus on järjestää Marshal­lin
avun toisinta tällä mantereella.
Jättäen sivuun puhetaidollisesti lennokkaat maininnat "vapau­desta",
"uudistuksista" ja sen sellaisista, lopputulokseksi tästä avus­tusohjelmasta
siis jää Euroopassa täytäntöönpantu "Marshallin avun"
•.-••varjo. •
Kuten tiedetään, Eurooppa oli toisen maailmansodan päätyttyä
siirtymässä joukkomitassa sosialismin tielle. Marshallin avun järjes­tämisen
tarkoituksena oli "pelastaa kapitalismi" ja se tulikin pe­lastetuksi
tällä kertaa Länsi-Euroopassa. Voidaan tietenkin olla eri­mieltä
siitä, oliko kapitalismm säilymisestä hyötyä tai vahinkoa Länsi-.
Euroopan miljoonaisille kansanjoukoille, mutta ehdottomasti kiista­tonta
on se, että tämän puhtaasti taloudelliseksi avustukseksi silloin
sanottu Marshallin avun ohjelman todelliset tavoitteet olivat poliittis-:,
ta laatua.
Mikäli tämäntapainen "Marshallin apu" on nyt katsottu tarpeelli­seksi
latinalaisen Amerikan maissa, niin se on tunnustus siitä, että de­mokraattinen
vapausliike on siellä saanut jo laajemmat mittasuhteet,
mitä on vielä yleisesti oivallettukaan.
Toisaalta voidaan melkoisella varmuudella ennustaa, että vaikka
köyhyydessä ja puutteessa elävät latinalaisen Amerikan maiden kan­sat
tarvitsevat myös ulkopuolista: apua, tämä Marshallin avun ohjel­maan
virallisesti verrattua Yhdysvaltain avustusohjelma ei tule siellä
nostattamaan mitään joukkoinnostusta. -
Tosiasia nimittäin on, että mitä vaikeammaksi tulee imperialis­mille
hallita, j a riistää siirto- ja puolisiirtomaita, sitä enemmän ne
turvautuvat "avustuksen" nimissä jäcjestettävään ns, alikehittyneiden
maiden^riistoon ja ryöstöön. Vain tämä selittää sen, miksi esimer­kiksi
Yhdysvaltain antamasta "avusta" ei ole kiitosta-kuulunut yh-__
- destäkään alikehittyneestä maasta. —
Jä kun Yhdysvaltain uusin avustusohjelma-kytkettiin alusta pi- ;
taen Euroopassa toteutettuun Marshallinnvun ohjelmaan, niin silloin
saamme olla varmoja siitä, että latinalaisen Amerikan maiden kansat !
ja hallituksetkin tulevat suhtautumaan erittäin varovaisesti siihen.
Jokatapauksessa on selvää, että Canadan ulkoministeri mr. Green
oli oikeassa antaessaan kielteisen vastauksen tiedusteluun, että aikoo­ko
Canada yhtyä Yhdysvaltoihin tässä latinalaisen Amerikan maiden
"avustamisessa". Meillä e i ole mitään järkisyytä liittyä siihen hom­maan;
sen sijaan kansaUisetumme vaativat kaupankäynnin kehittä­mistä
ja laajentamisesta molemminpuoliseksi hyödyksi Kuuban ja la­tinalaisen
Amerikan muiden maiden kanssa, jbtka haluavat kehittää
yhteiseksi hyv3ksi kaupankäyntiä sekä muuta yhteistoimintaa Cana-dan
kanssa. .
Laosin tilanne kärjistyy yhä. Vii­kon
lopulla esim. tiedoitettiiri, että
Yhdysvallat tulee "tehostamaan"
Laosin oikeistopiirien avustamista?
Uutistietoja seuratessa saadaan
Laosin tilanteesta mitä sekavampia
"selituksiä". Sellainen nimitys
kuin "laillinen hallitus", "kapinal­liset",
"ulkomaalaisten asevoimien
apu" jne ovat varsinkin länsimai-:
den uutistoimistojen tiedonannois-:
sa täydellisessä ristiriidassa tosi-asiain
kanssa. Sanomalehtimies
HarryiSichrovski on Laosin vapau­tetulla
alueella ^ haastatellut isän-maallisen
Neo Lao Haksat-puo-,
lueen pää-äänenkanttajan "Lao
H'äksat!l_lehden päätoimittajaa, Si-sana
Sisanea, jonka lausunto sel­vittää
monia epäselviä seikkoja
Laosin ongelmasta.
Nykyisin 39-vuotias päätoimittaja
Sisana Sisane vaikuttaa ensi sil-^
mäyksellä hyvinvoivalta liikemie-heltä,
miitta ulkonäkö on täysin
pettävä. Sisane on syntyisin rik­kaasta
kauppiasperheestä • Savan-nakhetista,
eteläisestä Laosista,
missä oikeistokapinallisella Boun
Oumilla on nykyisin päämajansa.
Opiskeluaikanaan Hanoissa . hän
liittyi vapausliikkeeseen, joka suun­tautui
ranskalaista imperialismia
vastaan. Siitä alkaen hän on kuu­lunut
Laosin isänmaallisen rinta­man
riveihin. Sodan aikana hän
taisteli partisaanien joukossa japa-nilaismiehittäjiä
vastaan ja hänet
nimitettiin kansallisen vapausrin-taman
Lao Issalaa lehdistö- ja pro:
pagandaosastom johtajaksi. Samaa
tehtävää hän on hoitanut myöhem­min
Neo Lao Haksat-puolueessa.
Yhdessä puolueen johtajan prinssi
Suvanavongin kanssa hän työsken­teli
Pathet Laon vapauttamilla
alueilla. Vuonna 1958 Sisane var
Iittiin parlamenttiin, jonka jäsene­nä
hän oli siihen asti kun taantu­mukselliset
kapinalliset laittomasti
hajoittivat parlamentin. Touko­kuussa
1960 hänet vangittiin yh­dessä
prinssi Suvanavongin ja mui­den
puolueensa toimihenkilöiden
kanssa. Yhdessä heidän onnistui
kuitenkin paeta vankilasta vuoris­toon.
.
Yhtä vaiherikas kuin päätoimit­tajan,
on myös Lao HaksaMehden
historia. Vuosina 1945r-50 se i l ­mestyi
Lao Issalan nimellä ja oli
Laosin ainoa lehti. Se mobilisoi
kansaa ranskalaisia vastaan. Gene­ven
konferenssin jälkeen 1954 ha-,
jotettiin Lao Issala-liike, joka oli
täyttänyt historiallisen tehtävänsä.
Sen tilalle syntyi vuonna 1956 Neo
Lao Haksat-puolue omine lehti­neen.
Uutta Lao Haksat-ljehteä pai­nettiin
aluksi pienessä käsipainossa
syvällä metsässä. Sen levittäjät
toimivat, kuin viestinviejät luovut­taen
lehtensä aina sem:aavalle, yh-dysmiehelle.
Lukijoille lehti ehti
varsin vanhana, mutta .^e täytti
kuitenkin, tehtävänsä, sillä väestöl­lä,
josta muuten yli 80 prosenttia
on lukutaidottomia, ei ollut mui­takaan
tietolähteitä. Radioasemia
ei ollut lainkaan, ei myöskään mui­ta
lehtiä.
Souvanna Phouman ensimmäisen
kokoomushallituksen perustamisen
jälkeen voitiin lehteä julkaista
Vientianessa. Sen painos oli aluk­si
1,000^,000, myöhemmin 12,000
kappaletta. Muitakin lehtiä; perus­tettiin
jo, mutta Lao Haksat jäi
edelleen suurimmaksi ja pldetyim-mäksi
— ja toisaalta vihatuimmak-si
amerikkalaisten ja heidän kan­nattajiensa
taholta. Sen vuoksi se
joutui vainojen kohteeksi, kun Sa-nanikone
suoritti, taantumukselli­sen
vallankaappauksensa joulu-,
kuussa 1958, ja sen toimittajia
uhattiin jatkuvasti oikeusjutuilla.
Loppujen lopuksi lehti kiellettiin
kokonaan. . Sen toimitus ja paino
siirtyivät vanhaan tapaan vuoris­toon,
mutta ne palasivat-jälleen
kapteeni Kong Len vallankumouk­sellisten
joukkojen mukana—elo­kuussa
1960 Vientianeen, missä sen:
kirjapaino joulukuun taisteluissa
1960 tuhoutui täydellisesti. Nykyi­sin
lehti ilmestyy Sara Neuan maa­kunnassa,
vapautetulla alueella.
KEITÄ EDUSTAVAT OIKEISTO-KAPINALLISET?
Näin pitkä alkukappale oli tar­peen,
jotta voitaisiin ymmärtää
päätoimittaja Sisanelle asettamiem-me
kysymysten taustaa.
Ulkomailla yritetään kapinal­listen
Boun Oumin ja Phoumi .
Nosavanin ryhmä esittää Laosin
laillisena johtona ja parlamentin
ja kuninkaan nimittämä. Souvan­na
Phouman hallitus päinvastoin
kapinallisena. Tiedämme, että
Souvanna Phouman hallitus ja
Pathet Lao-liike nauttivat Laosin
väestön • enemmistön kannatusta.
Voidaanko o I k e istokapinalUsia
Boun Oumia ja Phoumi Nosava-nia
pitää feodaaliherrojen ja
suurmaaihonustajien edustajina?
— On syytä aina korostaa, ettei
Laosin kiistassa ole kysymys kah­den
laosilaisen ryhmän välisestä
taistelusta, vaan taistelusta maan
laillisen hallituksen ja ulkomaalai­sen
imperialismin välillä. Kapinaa
ovat amerikkalaiset valmistelleet
jo useiden vuosien ajan. Aluksi pi­dettiin
Phoumi Nosavania kapina­liikkeen
johtajana, mutta hän on
häpäissyt itsensä kansan edessä
niin, että hänen tilalleen on nous­sut
prinssi Boun Oum. Tämä oh
perin pohjin turmeltunut henkilö,
ooppiumin salakuljettaja ja tyttö-kauppias.
Kapinallisten ryhmä ei edusta
ketään muuta kuin itseään^ ei,
minkäänlaisia katsomuksia eikä ]
mitään luokkaa. Sen jäsenet ovat.
entisiä Tanskaläisagentteja, jotka
nyt etsivät turvaa USAsta. Maan
muista prinsseistä kuuluu kaksi,
Phonma j a Suvanavong, kansan
yhteiseen rintamaan. Maakunnis­sa
ovat feodaaliherrat, jos eivät
kapinallisia vastaan, niin ainakin
täysin syrjässä liikkeestä ja puo­lueettomina
nykytilanteessa. Tä­mä
on johtanut kapinallisteu täy­delliseen
eristämiseen. .
KOKOOMUSHALLITUS
TAI LAOSIN JAKO
. Mitä; ajattelette amerikkalaisesta
suunnitelmasta muodostaa Laosin
TÄLLAINEN ON
ETELÄ-AFRIKKA
Paheellisen rotusyrjintänsä vuoksi
"yleiseen yksinäisyyteen" jäänyt^
Britannian m a a i 1 m a n yhteisöstä
eroamaan joutunut ja sen jälkeen
YK:n ylivoimaisen enemmistön tuo­mion
saanut Etelä-Afrikka perus­tettiin
1909 Australian liittovaltion
malliin. Tähän Dominioon kuuluu
seuraavat osavaltiot: Kapmaa, Na-tal,
Transvaal ja Or.nnje.
Sen pinta-ala on 472,494 neliömai-lia,
eli vähän Ontarioa suurempi,
mutta Quebecia pienempi.
Maan väkiluku on kaikkiaan 15,-
000,000, valkoihoisia noin 3,000,000
alkuasukkaita • (neekereitä) 10,000,-
000, "värillisiä" eli sekarotuisia
l;50O,000 j a 500,000 aasialaisia.
Johannesbui'g on maau: suurin
kaupunki,-jonka väkiluku on 1,100,
000, Kapkaupungissa (väkiluku 730,
000) toimii maan pai'lamentti ja
.noin 50 mailia Johannesburgista
pohjoiseen sijaitsevassa Pretorias­sa
(väkiluku 345,000) toimii hal­litus.-.
.
Maan ilmasto on lämmin ja kui­va
paitsi vuoristossa ja raninikkoa-lueella
sataa runsaasti^
Etelä-Afrikassa tuotetaan 47 pfOr
senttiä maailman kullasta j a pai
jön timantteja. Muut tärkeämmät
tuotteet ovat: kivihiili, kupari, tina,
magneesi, vehnä, tupakka, sokeri ja
sitruunahedelmät.
Valkoihoisen väestön keskuudes-
Isvestija Hongasta
Moskova. — Otsikolla "Tanneri­laiset
kohottavat naamiota" julkai-seen
keskiviikkoillan Izvestija laa­jahkon
katsauksen skandinaavisiin
lehtiin operaatio Hongan tiimoilta.
N. Dedkoy, joka asiasta kirjoittaa
S-palstaisessa artikkelissa, osoittaa
siinä suomalaisten ja ruotsalaisten
lehtien sanoin miten isuurta l^äm-mästystä
sosdem.-johdon suoritta­ma
oikeuskansleri Hongan nimeä­minen
presidenttiehdokkaaksi on
aiheuttanut. Lainaten Maakansan
sanoja kirjoittaja toteaa yritykseen
sisältyvän ulkopoliittisen .suunnan
muutosyrityksen. Lähi päivät tu­levat
osoittamaan mihin. suuntaan
presidentin vaalikamppailu Suo­messa
kääntyy j a onnistuuko tan­nerilaiset
löytää liittolaisia ja to­teuttaa
seikkailu^ ja talvipakkasten
politiikkaa suomalais-neuvöstoliit-tolaisissa
suhteissa sanoo kirjoitta­ja.
sa on suurimpina ryhminä hollanti­laista
ja brittiläistä alkuperää ole­vat
asukaat.
57 prosenttia väestöstä puhuu en­sitilassa
Afrikaans-kieltä ja 40 pro­senttia
englanninkieltä. Af rikaan
on teutooninen kieli mikä kehittyi
seitsemäntoista vuosisadan hoUan-tilais-
asukkaiden keskuudessa.
Kummatkin ylläesitetyt ovat maan
virallisia kieliä.
, Aikaisemmin oli Etelä-Af rikka
vuosisatoja Hollannin ja Ranskan
kontrollissa. Britannia -sai siellä
vakiinnuteuksi valtansa 1814.
Yleisesti tunnetaan buurisodat
(1880—81 ja 1899—1902) joista vii­meksimainittu
päätyi englantilais­ten
voittoon ja buurien tappioon.
Hollantilaissana "Boer" tarkoittaa
suomenkielisesti "köyhää" mikä al-kuperäisesti
tarkoitti köyhää maa-
Jtyöläistä. Nykyään sillä tarkoite-
Taan Etelä-Afrikassa hollantilaisia
yleensä. /
SeKa-avioIiitot.kiellettiiin siellä la-kivoimaisesti
V. 1685. "
Toisaalta "pyydystettiin" alkua­sukkaita
joukkomitassa-r- orjiksi.
-Vuonna 1795 oli Kapmaassa 17,000
orjaa. Orjakauppa lopetettiin viral­lisesti
1807 ja orjien vapauttaminen
tapahtui vuonna 1834.
Nykyinen Apa^theid-ohjelma tar­koittaa
kirjaimellisesti rotujen e-rottamista.
Sitä toteutetaan niin,
että alkuasukkaat ja ns. värilliset
erotetaan 'omille alueilleen muka-siinä
mielessä, että ne voiva.t kehit­tyä
omalla tavallaan, tuloksena oi-:
Ien, että miljoonaiset neekerit jou­tuvat
elämään todella kurjissa ja
ihmisarvoa' alentavissa olosuhteis­sa.-
Alkuasukkaiden vastarintaliikettä
on pidetty herran nuhteessa ja ku­rissa
"kommunistivastaisten" lakien
avulla, jotka todellisuudessa koh­distuvat
alkuasukkaiden vapauslii­kettä
vastaan.
halÖtusj jossa Souvanna Phoumä
olisi mukana — ei kuitenkaan pää­ministerinä
— ja jota Pathet L a ^
liike tulisi tai suunnitelmasta jakaa
ma^ kahteen osaan Korean ja Viet->
namin manin mukaan?
—•Amerikkalaisten päämääränä
on legalisoida Icapinallisryhmä ja
muuttaa Laosin kriisi kansainväli­seksi.
Sen vuoksi he puhuvat-ko­koomushallituksesta
ja siksi on
myös kutsuttu koolle tynkäparla-mentti
ja pyydetty sille kuninkaan
siunausta, kuninkaan, joka on ka­pinallisten
vankina.
Emme ole^ kokoomushallitusta
vastaan, jos se edusta kaikkia
isänmaallisia voinna:ja -noudat­taa
rauhan~ja puoluejgltomuuden
politiikkaa;
Siinä voisivat olla edustettuina
myös yksityiset oikeistokapinalli-set.
Mutta emme suostu hallituk­seen,
jossa Phouma olisi vain jon­kinlaisena
"kulissina" ja .joka itse
asiassa olisi vain ase imperialistien
kädessä. Tuollainen hallitus ei
voisi ratkaista Laosin ongelmaa. It­se
asiassa, oii kysyttävä mitä oi­keutta
USAn hallituksella on ase­tella
ehtoja Laosin hallituksen ko­koonpanolle.
Se on Laosin sisäi­nen
asia ja USAn asenne paljastaa
vain sen, miten amerikkalaiset val­lanpitäjät
polkevat jalkoihinsa
pienten maiden itsemääräämisoi­keutta.
; ,
— Mitä tulee kysymykseen
maamme jakamisesta, niin tiedäm­me,
että amerikkalaiset haluaisivat
sitä saadakseen astinlaudan uusille
hyökkäyksille, kun se ei saa hai-,
tuunsa koko maatamme. Tällainen
jako olisi Geneven konferenssin
päätösten: häikäilemätöntä rikko­mista.
Ja lisäksi: kenen välille ja
mihin demarkaatiolinja voitaisiin
vetää? .Kansan ja kapinallisryh-'
män välillekö? Vaiko amerikka­laisten
ja Laosin kansan? Tällais­ta
jakoa ei kansamme milloinkaan
tule hyväksymään, eivätkä sitä
tunnusta ne valtiot, jotka tuntevat
ystävyyttä maatamme kohtaan.
Uskon myös, etteivät puolueetto­mat
maat tulisi sitä kannattamaan.
Se ei toisi rauhaa askeltakaan lä­hemmäksi.
ULKOMAINEN
PUUTTUMINEN
Kautta maailman levitetään uuti­sia^
että Laosissa on molemmilla
puolilla ulkomaisia joukkoja taiste­lemassa.
Mitä te voisitte tämän
johdosta sanoa?
— Toistamalla väitteitä pohjois-vietnamilaisten
ja kiinalaisten ase­voimien
osallistumisesta taistelui­hin
haluavat kapinalliset peittää
Imperialistisen hyökkäyksen jäljet.
Mutta koko väite on silkkaa valhet­ta.
miten paljon on siviilipuvussa käy­viä-
"asiantuntijoita" ei. ole edes
laskettavissa. Selvää siis on, millä
puolella on- ulkomaista sekaantu­mista
ja interventiota Laosin asioi­hin.-
• . :
Pieni välikysymys: Ulkomailla
levitetään mitä mystillisimpiä ta­rinoita
kapteni Kong Le'stä. Tun­netteko
te mahdollisesti hänet?
— Olen tuntenut Kong Le'n jö
kauan, sillä hän' on kootisin koti-ma
akunnastani Savannakhetista.
Hän on lähtöisin talonpoikaisper-heestä,
käynyt ranskalaista" koulua
ja liittynyt armeijaan, työskennel­lyt
kauan amerikkalaisessa soti­lasneuvostossa.
Hänet valittiin 2.
laskuvarjojääkäripataljoonan ko­mentajaksi.
Tämä pataljoona oli
taantumuksen ja amerikkalaisten
päätuki ja tunnettu voimatoimen-piteistään
kansaa kohtaanf; Mutta
Kong Le on rehellinen mies j a ym­märsi
pian itse, ettei ITähen toi­mintansa
ollut oikeata.^ Hän sai
käsiinsä isänmaallisten puolueiden
julisteita ja ymmärsi olevansa vää­rällä
puolella. Hänellä oli:jo kauan
suunnitelma' demokraattiseQ val-lankumoilksen
iuorittamisesta. Pa­lattuaan
maan eteläosista eräältä
rangaistusretkeltä hän sai Vientia­nessa
määräyksen marssia pohjoi­seen,
vapautettuja alueita vast-aan.
Tämä tapahtui elokuussa 1960.*
on saatavana
, sanoi Harrinian
Kong Le arveli, ettei hän enää tois­ta
kertaa saa näin hyvää tilaisuut­ta,
sillä hän saattoi suorittaa kaikki
valmistelut julkisesti! • Hän järjesti
joukkonsa ja jakoi miehille aseet.
Aamulla elokuun 9. pnä miehittivät
laskuvarjojääkärit kaikki • Vientiä-'
nen strategiset kohteet, vallanku­mous
oli alkanut. Siitä lähtien on
kapteeni Kong Le ollut isänmaallis­ten
joukkojen johtavana upseerina.
Vaikka hän on vasta 26-vuotias. on
hänellä takanaan sellainen määrä
taistelukokemuksia, ettei monella
kenraalilFa' ole osoittaa vastaavia.
Erikoisesti hän on kunnostautunut
Ruukkujen tasangon ja XienKhou-angin
maakuntien vapauttamisessa.
Nykyisin häh on Phouman laillisen
hallituksen sotilasneuvoston, pu­heenjohtaja.
ONGELMAN AVAIN
Voisitteko lopuksi sanoa, mikä
teidän käsityksenne mukaan voisi
ratkaista Laosin ongelman?
— Se on varsin yksinkertaista.
Vieraat joukot on poistettava
maasta ja ulkomaalainen apu lo­petettava.
Silloin voimme rat-
(Jatkuu 4:llä slvuUa)
B o n n . — - Diplomaattipiireissä
kerrottiin täällä äskettäin W. Ave-rell
Harrimanin vakuuttaneen Län­si-
Saksalle, että NATO-Jiiton etulin­ja
joukko j e n u l o t t ovilla tulee ole­maan
ydinaseita. ' " ;
Näistä piireistä ilmoitettiin Yh­dysvaltain
yleislähettilään (mr.
Harrimanin) sanoneen Bonnin vir­kailijoille,
jotta presidentti Kenne­dy
on hyljännyt Ranskan president­ti
de Gaullen ehdotuksen, jonka
mukaan NATO tulisi kolmen val­lan
(YhdysvaltaTn, Ranskan ja Bri­tannian)
muodostoman direktoraa­tin
johtoon.
Mr. Harriman matkustelee Länsi-
Euroopan maissa-sei ostaakseen Yh­dysvaltain,
ulkopolitiikkaa.
Täällä hänen sanotaan omaksu­neen
Länsi-Saksan katsantokannan,
että NATO-rintamajoukoilla täytyy
olla ensiluokan aseet.
Saatujen tietojen mukaan hän on
hyväksynyt myös LänsirSaksan so­taministerin
Frans Josef Straussin
katsantokannan, että NATOn voi­maa
on lisättävä sekä poliittisesti
että sotilaallisesti. < ,
Myyntivero aiheutuu välittömästi
kylmän sodan jatkumisesta
Se esitettiin jo vuonna 1959,
; mutta silloin maahamme tullut
YKn tutkimuskomissio ei voinut
löytää ainoatakaan todistetta täl­laiselle
väitteelle. Voin vakuut­taa,
että kapinalliset olisivat ol­let
hätää kärsimässä, jos meillä
olisi käytettävissämme se' ulko­mainen
apu, josta ne niin paljon
puhuvat.
Mutta me tiedämme, et^i sosia­lististen
maiden periaatteisiin ei
kuulu sotavoimien lähettäminen
toisten valtioiden sisäisten asioiden
ratkaisemiseksi. Toisella puolella,
vanhassa pääkaupungissa Luan
Prabangissa on sen sijaan 3,500
miehen suuruinen thaimaalaisten,
etelävietnamilaisten, f ilippiiniläis,-
ten ja tshiangkaishekilaisten jouk­ko.
Vientianen hyökkäystä joulu­kuussa
1960 johti amerikkalainen
kenraali Heintges. Yksinomaan
USAn sotilasneuvostossa kapinallis­ten
>f)äämajassa on 99 jäsentä ja
Kirj. BRUCE MAGNUSON
Esittäessään diskriminaattorista
myyntiverolakia Ontarion lainlaa^
tijakurtnalle maakunnan rahaston­hoitaja
James N. Allan samaan ai­kaan
— mahdollisesti täysin ym­märtämättömänä
ja haluamattaan
esitti oikean johtopäätöksen o-soitti
avainongelman sanoessaan:
"Maakunnan, yhtähyvän kuin
kuntienkin, tulojen ongelmat joh­tuvat,
ainakin osaltaan, toisen
maailmansodan ajan hätätilasta ja
siitä johtuvista littovaltion ja maa­kuntahallitusten
raha-asioiden jär­jestelystä
. . . Perustuslaissamme
määräämässä vallan jaon ja käy­tännön
luonteesta johtuen menot
ja siitä johtuvien tulojen tarve liit­tovaltiolle
lisääntyi sodan aikana
samaan aikaan kuin maakuntien ja
kuntien tarpeet lisääntyvät nope
ämmin rauhan oloissa."
Nyt on kulunut .16 vuotta toi­sesta
maailmansodasta mutta on
tehty "järjestelyjä'", joiden ' mu­kaan
liittohallitus kuluttaa veron­maksajain
verorahoja sota-ajan pe­rustalla
vaikka rauha jatkuu.
•Miksi? Allan ei selittänet, että
siihen on syynä kylmä sot^ ja Ca­nadan
sitoumukset Yhdysvaltain
Pentagonille. Jos hän olisi tehnyt
niin, kuten loogillisesti olisi pitänyt
hänen puhettaan seurata, hän oli­si
siinä tapauksessa esittänyt hyvän
.väitteen miksi Ottawan , tulisi vä­hentää
aseisiin kulutettuja meno­ja
ja siten voitaisiin säästää mil­jardeja
maakunnille ja kunnille
rauhanajan tarpeisiin.
Ontarion tulee ottaa esille tämä
asia. Se on sen velvollisuus eikä
myötäillä sitä. Tämä politiikka ei
ole vain kallis ja järjetön vaan
vieläpä vaarallista kuoleman kans­sa
tanssimista.
Vaikka Frostin hallitus onkin
suurien korporatioiden edustaja
j a kannattaa tällaista politiikkaa
niin Ontarion asukkaat eivät ole.
Vieläpä vähemmän he ovat valmii­ta
tukemaan tätä myyntiveroilla
aikana kun työttömyys lisääntyy ja
on taloudellinen kriisi.
On olemassa toinenkin syy mik­si
Ontario tarvitsee lisätuloja. Liitr
to- ja maakuntahallituksien konfe­renssissa
Ottawassa helmikuun 23
pnä tiedoitettiin, että jos tulot
luonnonlähteistä liitetUän verota-sauksen
määrääjiksi Ontarion tulee
tukea British Columbiaa ja Alber-
•taa.---• •;,
Toisinsanoen kun British Colup^
bia ja Alberta myy ulkomaalaisil­le
miljardööreille luonnonrikkauk-siaan
melkein ilmaiseksi niin On­tario
ei vain annd. peruslähteitään
ilmaiseksi ulkomaalaisille korpora-ti,
oille, vaan tekee, sen veronmak­sajien
kustannuksella.
Ontarion maa- ja metsäministeriö
maksaa veronmaksajille $5,000,000
vuodessa enemän kuin mitä halli­tus
kokoaa kantorahaa metsäparoo-neilta.
Ja $16,000,000 kaivosveroi-na
on vieläkin mitättömämpi. -
Kaivosverot ja puista saatavat tu-
, lot. yhteensä nousevat samaan mää-
Vään kuin mitä saatiin viime vuon­na
perintöveroista. Ontarion auto­jen
omistajat maksavat kaksi ker­taa
enemmän ; ajolisensseistaan
kuin mitä saadaan näistä kahdes­ta
luonnolähteestä tulevista tulois­ta.
Missä on tavallinen äly? Eikö
ole aika lopettaa tämä korporati­oiden
tukeminen, ryöstämällä ta­vallisia
ihmisiä?
Paljon melua pidetään siitä kun
kunnille annetaan enemmän tukea.
Tosiasia on, että toryhallitus on
aina ottanut kunniatililleen mitä
kunnat kuluttavat.
Mutta he eivät toteuta initä he
ovat luvanneet. Kuntien velat ovat
sitten 1948 nousseet $200 miljoo­nasta
yli $500 miljoonaan.
Jos pääoman kuoletusvero yh­distetään
siihen $75 miljoonaan
mitä nyt maakunta maksaa korkoi­na
vuosittain, se nousee yli $100
miljoonaan. Tämä on maksettava
suurille korporatioille, jotka kerää­vät
korkoja. •
Näinollen on helppo nähdä mi­hin
suurimmalta osaltaan myynti-veröt
menisivät.
Senjälkeen kun me olemme kiin-nitysvelassa
Yhdysvaltain korpora­tioille
ja heidän canadalaisille ys­tävilleen,
joudumme maksamaan
heille suuria voitto-osinkoja ja
korkoja. Nämä tulot, sellaisessa
kapitalistisessa yhteiskunnassa
kuin meillä on tulevat pääasiassa
työtätekeviltä koska kapitalistit ka­pitalistit
kontrolloivat hallitusta ja
sen politiikkaa.
Työtätekevät pääasiassa maksa­vat
tuottamattomat palvelukset.
Kaikki tämä lisäksi mitä makse­taan
pääriistoläteestä, eli tuotan­nossa.
Taistelu sitä vastaan^ kun yhä e-nemmän
rasituksia pannaan työ­tätekevien
harteille tulee entistä
enemmän poliittiseksi tekijäksi sitä
mukaa kuin taistelu kehittyy. Tais­telu
kansallisten tulojen jaosta ja
uudelleen jaosta on luokkataiste­lua,
joka käy sitä kiihkeämmäksi
mitä enemmän • painostus lisään­tyy.
Puolustuksen tulee kääntää
hyökkäykseksi tekemällä konkreet;
tisia^ ehdotuksia hallituksen viralli­sen
• politiikan sijalle..
Ontarion hallityksen politiikan
sijasta kommunistit Vaativat:
1) Korporatioiden voitoille jyr-käsi
nouseva verotus ainakin 65—
70 prosenttiin asti.
2) Ulkomaalaiset monopolikor-poratioiden
omaisuus on otettava
pois ja kansallistutettava.
3) Pääoman . lisäyksen verotus
on saatettava voimaan.
4) Ontarion maakunnan on vaa­dittava
liittohallituksen vähentä­mään
varustelumenoja 50 prosen­tilla.
5) Liitto- ja maakuntien on
myönnettävä niin paljon varoja
kunnille, että ne riittävät koulu-menoihin^
lääkintäpalveluun, sosi­aaliseen
huoltoon ja avustukseen,
mutta että hallintoasiat jäisivät
paikallisille hallintoelimille.
6) Jättiläismäisiä yleisiä töitä
maakuntamme talouden kehittämi­seksi.
.-•
Tarpeetonta lienee sanoa, että
nyt tarvitaan kehittää yleistä
kamppailua myyntiverosuunnitel-man
tappiolle saattamiseksi tällä
yhdennellätoista hetkellä.
Hamepukuisia "merimiehiä"
Näyttää siltä, että vancouverilais-ten
huomio on kiintynyt melltoisesi^ vat teille:
.-a määräsiä haniepukulsiin^"meri-miehiin"
koska eräs yslävämmcoli
iäKcttänyt meille Vancouver Sun-lehdestä
maaliskuun 11 pnä saksi­mansa
leikkeleen, missä kerrotaan
juurta jaksaen -neuvostoliittolaisis­sa
rahtilaivoissa palvelevista naisis­ta,
heidän toimistaan ja "sopivai­suudestaan".
,
Kaikkein ihmeellisintä ko. kirjoi­tuksen
laatijan mielestä tuntuu
olevan kuitenkin se, että Neuvosto­liiton
"merinaiset" eivät ole mitään
hal-minkappaleita? Otsikosta al­kaen
siinä sanotaan näistä neuvos­tomaan
tyttäristä ainakin 6 kertaa,
että he eivät aiheuta mitään
"troubles"'. . ^
"Venäläiset merimiehet ovat yl­peitä
työtätekevistä naisistaan
ikäänkuin he olisivat itse heidät
vapauttaneet'*, sanoo Simma Holt
kirjoituksensa alussa ja selittää:
"Ja jos te kysytte Vancouverin
satamassa näinä päivinä pistäyty­vien
venäläisten viljalaivojen mie­hiltä
mitä Jie ajattelevat kanssaan
työskentelevistä naisista, he vastaa
" 'He (naiset) eivät ole työmaal­la
yhtään miehistä eroavia: He te­kevät
hyvin työnsä eivätkä aiheuta
mitään harmia (trouble).'
"Jos tiedustelette_heiltär-kiirehti-vätkö
nämä naiset- ostoksHTe cana-dalaiskauppoihin,
he (miehet) sa-^
novat tulkkien välityksellä.
" 'Täällä ei ole mitään sellaista
mitä me emme voi qstaa omista
kaupoistamme Venäjällä.'
". ; . Monet heistä esittävät esi­merkkejä
naisistaan; erään joka
palveli merikapteenina ja on nytj^
Neuvostoliiton merenkulkukoulun
opettajana; eräs toinen on valaan-pyyntilaivan
kapteenina. •
". . . Hän (ensimmäinen perä­mies
Nikolai Koblakov) esitteli
meille laivakokin, ' .52-vuotiaan
Anastasia Klibkovan, jota Koblakov
ja kaikki muut hänen ympärillään
oleyat miehet sanoivat 'kauppalai­vaston
parhaaksi kokiksi'.
"Ja tämä tanakka kokki, jolla oli
koko-esiliina ja päähineenä valkea
liina, kertoi ylpeästi tyttärestään,
joka on lääkäri, -pojastaan, joka on
insinööri ja miehestään, meriä
kyntävästä • mekanikosta, jonka
kanssa hän on ollut yhdessä keski­määrin
4 kuukautta vuodessa sen
25 vuoden aikaan minkä hän (nai
nen) on ollut merellä. ,
"Venäjällä ei tunneta lainkaan
sellaista, että naimisissa olevia nai
sia syytettäisiin työttömyydestä, sa­noi
Koblakov. ~,
" .'Minun maassani ei ole yhtääu
yksilöä joka ei Jtee työtä", seUtti
hän. 'Siellä ,ei ole lainkaan työttö
myyttä. Kaikki naiset, naimisissa
olevat ja yksinäiset — työskentele­vät
20 vuotta. 55-vuotiaina he jää­vät
eläkkeelle. Tai he voivat, jos
kykenevät ja tahtovat, olla työssä
80 vuotiaisiin asti. Me olemme erit­täin
ylpeitä siitä' työstä mitä nai­semme
tekevät' hän sanoi . . .
"Hänen laivassaan on nainen kok-kinay
nainen lääkärinä ja 4 naista
emännöitsijänä . . .
"Ja kapteeni Genrik Rodzik sa^
noi, että naiset eivät aiheuta kos­kaan
harmia (trouble)!
"Kuten muidenkin venäläisten
laivojen upseerit, hän selittää, että
naisilla on eristetyt asuinpaikat ja
tasa-arvoiset oikeudet miesten
kanssa.
Vaillant Cuturierin 38-vuotiaälle
kapteenilla, Zubkov Vyacheslovilla
on laivassaan neljä emännoitsijää.
Hän sanoo että naisista ei ole mi­tään
harmia (trouble), he ovat hy­viä
työläisiä . . .
'Neljästä laivasta nuorimmassa,
Tiksissä, joka valmistui Norjassa
(yhdessä mm NATOliittomaassa —
K) yhdeksän kuukautta sitten, on
51-henkisestä "miehistöstä" 7 nais»
ta, yhden heistä ollen laivan läl
karin . . ."
Me voimme helposti käsittää sen
kuinka suurta mielenkiintoa herät­tää
^'se,-että sosialistisen- maan nai­set
voivat työskennellä valtameri­laivoissakin
tasa-arvoisina kansalaji,
sina miesten rinnalla, kenenkään
näkemättä siinä mitään eriskum­mallista.
Me voimme kuvitella sekin, mik­si
eräitä sanomalehtimieliiä kiin­nostaa
eniten se, minkälaisia os­toksia
nämä pohjoisen naapuri­maan
tyttäret täällä käydessään te­kevät,
eikä lainkaan se, että monet
näistä meriä kyntävistä nuorista
naisista jatkaa ilmeisesti opinto­jaan,
hankkii käytännöllisesti työko^
kemusta ja valmistautuu suoritta­maan
vissejä tutkimuksia sekä jat- :
kamaan opiskeluaan oppilaitosten
penkeillä.
Mutta pitäisikö meidän lopulta­kaan
omaksua canadal^ista naisis­ta
niin matalaa käsitystä, että pi­tää
moneen kertaan "ihmetellä"
sitä kun neuvo^stoliittolaisista "nais<
merimiehistä" ei olekaan harmia
eikä "tropulia"? — Känsäkoura,