Vapaus, May 21, 1953

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 21 p. — Thursday, May 21,3953
«aUäbetf NoT. 19», AUthorlsed
M seeozMl d u » maU' i)y fibe Post
Office f^epartment, OtUwa, Pab'
Jttbed Uurke veekJy; Tuesdays
'Tlmndflya and Satoxdaya toy Vapaus
ItOiUstUnff Cknspany Ltd., at »X>«102
'iam'£t. Sudbuiy, Ont„ Canada.
Telephones.' Suainesa <>ltiee^4-«M4
EOitoria} Office 4-4m ^Manager
aOaresi: BOK €9. BvOmifr. €hitaxio.
AdvmislRg ratea upop «^pUeaUoo.
Translatton free of daggf»' *
TILAtJSHINNAT:
Caaadassa:
YbdysvaUoissa:
Suomessa
1 Tk. 8J06 6 kk. 4 ^
1 vk. 8 ^ 0 k k , 4.7$
Oatisin vapauttaminen
Viime päK'ien uuti.stiedot ovat kertoneet, että yhdysvaltalaisen •
rT^t^A&sodated Pressin kirjeenvaihtaja AVilliam X . Oati» on vapautettu
vankeudesta Tshekkoslova<ciassa. jossa hän tuomittiin kymmeneksi
'..-vuoddui vankeuteen sen johdosta/ että hänet todettiin- syylHseksi
''''Italoudellisten, poliittisten ja sotilaaMisten tietojen hankkimiseen erääl-
—le.ulkomaiselle hallitukselle^ mikä on yleisen käsityksen inukaan V h -
-'^•'^favaltain halh'tus.
>t.4tt&jx Kun vapautettua sanofnalehtimiestä haastateltiin .New Yorkissa,
.'"'Itnyonsi hä varsin avomielisesti keränneensä mainitunlaisia tietoja
foifÄiessaan ulkomaisena sanbmalehtikirjeenvaihtajana. Kun häneltä
V „j,liedusteltiin, oliko han toiminut sanomalehtimiehenä työskennelles-
.sää/l missään ominai.<ujudessa Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa,
satioi hän sen olevan "sen luontoisen kysymyksen^ johon minä en voi
-r-vastata/' Hän sanoi myös, että "Minä en sano mitään sen johdosta."
Mr. Oatis kieltäytyi useamman kerran antamasta >icsityiskohtaista
j a selvää vastausta kun häneltä tiedusteltiin oliko hän Prahassa olles-saan
työskennellyt Yhdysvaltain valtiosihteeristön tai jonkin muun
!: laitoksen palveluksessa samaan aikaan kun hän toimi siellä sanoma-lehtimiehenä.
Hän sanoi puolustuksekseen, että kuka yhdysvaltalai-
» n e n sanomalehtimies tahansa voidaan Tshekkoslovakian käsitteiden
il mukaan katsoa syylliseksi vakoiluun. Mr, Oath aseiti siten kysy-if
i9y-j^n siitä missä on se raja ^mikä on sanomalehtimiehen tietojen
[; hankkimisen ja urkinnan välillä.
•_- Varsin yleisessä tiedossa on se tosiasia, että kaikkien suurvalto-
'jen-toimesta harjoitetaan urkintaa ulkomailla, eikä Yhdysvaltain hal­litus
ole suinkaan poikkeuksena tässä suhtei^ssa./Päinvastoin on
asianlaita, sillä Yhdyirvaltain hallituksen tiedetään käyttävän kerras­saan
valtavia summia urkintaan ulkomailla ja että sita harjoitetaan
varsin monien valtion elimien toimesta. Tämän lisäksi tiedetään Y h ­dysvaltain
budjetissa myönnetyn y l i sata miljoonaa dollaria tuholais-toiminnan
edistämiseen kansandemokratian maissa,^ joissa on saatu
kiinni sellaisissa puuhissa toimineita miehiä.
: \ .'Maailman kapitalistisessa sanomalehdistössä on pidetty varsin
suurta melua niiden miesten '-viattomuudesta'' joita on iu9i^ttu van
kieuteen kansandemokratian maissa harjoittamansa urkintian johdosta.
Kun jotku^ näistä miehistä, kuten esimerkiksi mr. Oatis, ovat kaiken
lisäksi tunnustaneet itsensä syyllisiksi, on sen johdosta esitetty sen-satiomaisia
väitteitä siitä, että tunnustukset olisi muka saatu joilla­kin
kieroilla keinoilla, rohdoilla, kiduttamisen yms. sellaisten menet­telytapojen
avulla. ;Mr. Oatis kumosi kaikki nämä vaijlVe^t kertoes­saan,
että hänen tietojensa ja kokemustensa perusteella 'ei* sellaisia
keipoja öle käytetty. Hän myönsi myöskin, että vankilassa ollessaan
liätttä oli kohddtu,moJtieeftomasti'—;OK'V kuten
M r . Oatisin lausuntojen perusteella voidaan todeta, että kapita­listisen,
.lehdistön sensätiojutut kansandemokratian maissa o n g i t t u ­jen
miesten "viattomuudesta" j a pahoinpitelystä jä '•kiristetyistä tun­nustuksista''
ovat silkkaa pötyä, ollen osana siitä kylmästä sodasta
liiitä kaikkialla käydään sosialismin tiellä olevia maita vastaan.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Matf» New Sudöury, ^>tti
11 vuotta eUen, toukokuun 20 pnä;
Vijdymme sukulaisten Ja tuttai-ien
onnentoiTOCuksUn!
iäja
• * *
eeoraavs päätöslaoaeljna hyväit-* teessä hyväksymään kansaJJIsen Itse-1 .sa. saattaakseen canadalaise: tutustu-
VIUKOIXTOOISTIJS
Kysjrmy»: Olen mennyt avioliit­toon
Ontariossa mutta olen hulcan-rvut
vihkimätodisttiksen, jota tarvit­sen
nyt. Mistä voi saada uuden?
' — Lukija.
Vastaus: Todistuksen Jäljennök­sen
voitte saada kirjoittamalla osoit­teella
: Reglstrar-Oeneral. Parliament
Buildings, Toronto 5, Ont. Läiiettä-
Scää pyynnön mukana dollarin mak­su.
l\aifMta.'^'JA» samalla koska ja
missä teidät on villitty, .
Sjttlin Torontossa toafcokentfd ia! näis^'yden kaikille kansoille. J
10 poä pidetyssä "raobaQoniafeten I Koreassa tvdeeall^ pikai-vaUttoebtojeo"
kon/erenssissa i%l sesti ammunnan lopettaminen ja r a u -
011 sen laatinut Korean kyj^mystä
käsitellyt konferenssia jaiffito.
maan mj^ailman kulttuurin rikkau­teen
j a tnopipuolisuuteen.
Canadan kansan mielestä tulee tor-
Mitä muut sanovat
tl
11
il
•f
•
I
«
«
I
I
I
«
I
»
t
I
I
f
i
I
f
1
I
I
I
I
I
I
t
I
I
I
I
(
I
i
I
I
r
I
I
I
I
I
V . Canadan itsenäisyys
Viime maanantaina vietettiin Canadassa mm. Imperiumin päi-jraä,
(Empure Day) mikä on kiihkobrittiläisten taholta pyritty asetta-
/^.^ii^n'entis&n Victoriapäivän tilalle.
. ' T ä m ä n Imperiumin päivän johdosta kerrotaan erään Chafe-ni-ttiisen
Winnipfgin koulun johtajan sanoneen, että Imperiumin päi­vän
viettäminen on petosta ja että Imperiumin päivä oh Canadassa
yhtä vanhentunut käsite kuin lanteiden laajentaminen naisten pukeu­tumisessa.
Mr. Chafe on hy\'in tunnettu historioitsija ja kirjailija.
•Hän puhui oppilailleen imperiumin asemesta Canadasta: ja sen mer-
1^'iiyksestä itsenäisenä kansana.
<.iri>n O n ilahduttavaa, että tämän maan opettajien keskuudessa on
'^Hkisia rehellisiä miehiä kuin esimerkiksi mr. Chafe, jotka rohkene-
Arat puhua losiasioista sellaisina kuin ne ovat. Kiinnostavaa myöskin
on todeta, että W. G. Coventry, joka toimii Yhdistyneen kutiingaskun-nan
kauppa-asiain komissionerina \Vinnipegissa, sanoi mr. Chafen
lausuntojen johdosta, että mr. Chafe on monella tavalla oikeassa nyt
Isiin imperiumi on miltei olematon.
^^^^ 'Mikäli brittiläinen kansojen yhteisö on kysymyt;sessäy|)n Canada
"äiilfö. täysin Itsenäisenä;valtiona ja kansana ja on ollut siina asemassa
j o y l i 20 vuoden aj^n. Sitten vuoden 1946 me olemme bjleet;Cana-
»dan kansalaisia eikä Britannian alamaisia, kilten tämän riiaan'asuk-tkaat
määriteltiin aikaisemmin. . ,V' ^
Vaikka tämän maan itsenäisyys Britannian suhteen ori varsin
.selvä asia niin toisaalla on todettava, että viime aikojen poliittinen ja
taloudellinen kehitys on johtanut Canadan itsenäisyyden vaarantami­seen
hyvin huomattavalla tavalla Wall Streetin miesten taholla.
Tässä suhteessa on tosiasia, että \Vall Streetin pääomat' ovat. viime
•vuosien aikoina virranneet entistä suuremmassa määrin Catiadaan ja
ovat siten yhtäällä vaarantaneet tämän maan taloudellisen «lämän ja
toisaalla nämä sijoitukset ovat myöskin vaikuttanieet tämän ntaan
Ijiijjtukseen siinä määrin, että se on antautunut AVall Streetin lakei-
-jaksi ja käskyläiseksi niin maan sisäisiin asioihin kuin. ulkopolitiik­kaankin
nähden. Kaiken lisäksi on Yhdysvaltain sotilaallisia tuki­kohtia
rakennettu sangen moniin paikkoihin Canadan alueelte. Joten
Canada näyttää siinä suhteessa varsin suuressa määrin miehitetyltä
Wall Streetin alusmaalta. Nämä tosiasiat osoittavat meille varsin
kouraantuntuvälla tavalla, että Canadan itsenäisyys on vaarassa,
mutta ei Britannian vaan Yhdysvaltain taholta. . * .
"•<••• Xäin ollen olisi perin suotavaa, että opettajien ja, muiden kan­sanvalistustyössä
toimivien taholta kiinnitettäisiin entistä suurempi
huomio tähän Canadan itsenäisyyden vaaraan. Kysymys Wali Stree-
'](jl^.tah~olta Canadaa uhkaavista vaaroista on saatettava päiväjärjestyk-sjfeu
kansan keskuudessa sillä tosiasia on, että Candan kansa ei ha­l
a a .joutua jänkki-imperialismin alusmaaksi — ei taloudellisessa, po­liittisessa
eikä sotilaallisessakaan suhteessa — vaan haluaa kehittyä
ja edistyä itsenäisenä valtiona ja kansakuntana.
L P P : n vaaliohjelmassa esitetty tunnus Canadan etujen asetta­misesta
kaikessa suhteessa etualalle on näin ollen varsin ajankohtai­nen,
sHlä kysymys Canadan itsenäbyyden puolustamisesta maahan
tunkeutuvaa Wal] Streetin^ imperialismia vastaan on saatettava tule-yi^
iga vaalitaistelussa erääksi kaikkein tärkeimmäksi vaalitunnuksek*
siiyärsirikin kun siihen yhdistyy eroittamattomalla tavalla myöskin
rauhan, demokraattisten oikeuksien ja tämän maan kansan hyvin­voinnin
edistäminen niin'ny t kuin tulevaisuudessakin.
TUHKAAKO SILBIttLE?
"F.ntisen Fnglannin pääministeri
Attleen arvostelu Yhdysvaltain h a l -
lituicsen tolmeeripiteistä rauiian saa-ailseisi,
c a saanut, täällä ankaraa
pahe: «jumista j a osittain Englannis­sakin;
mutta c n se saanut huomat­tavaa
hyväksymistäkin kotimaassaan
j a ennen-?Aikk8a Venäjällä j a kom-munlstJäissa
Zurcopan maissa.
"Rauhan enkelit liitelevät kyllä-
Mn ympäri maailmaa, kuten tämän-
:dn maan lähettiläät.' Olisikohan i h ­miskuntaa
uhkaava surman enkel!
heitä voimakkrjampi ja vi^kkaampL
joka kylvää rauhattomuutta j a aset­taa
esteitä maailman kansojen rau­halle,"
-- Industrlalistin toimitus-palstalla
toukok. 15 pnä.
Mitä Industrlalistin toimitus ylVi
lainatuilla lausunnoillaan: tarkoittaa
on aivoitus, ellei tarkoituksena ole
pelkkä liikljain hämääminen ja oman
jperiaotte^itomuuden - raukkaoai<inen
sälaairilrien. Jokainenhan tietää, et­tä
yleisesti sanoen ChurchlUIn, k u ­ten
Attleenkin pulie, otettiin kaii»-
k i a l l a inaailmassa; yhdysvaltalaisia
sotaplL^ejä lukuunottamatta, hyväk-symiseilä
vastaan.
Yhä selvemrijäksi tulee se tosiasia,
että kysymys maailmaa rauSasta o.n
jokaisÄJ kielellä. Äskeinen Gallup-äänestys,
Jossa 78 prosenttia Anxeri-kan
väestöstä kannatti presideniti
Eisenhowerin ja pääministeri -Malen-kovin
välistä neuvottelua,' samblii; äs­keinen
United Auto WörkOT: Union
vetoomus saman asian pubiasta;' oli
positiivinen osoitus siitä, että r a u -
iiankysymys cn muodostumassa jo­kaisen
asiaksi. ^
Maailman problee-nieista kaikkein
kiireellisin on Korean sbdkri • iapiiUa-minen.
Meidän käsitylcsemme riiu-kaan
Canada voisi esittää hyvin tär­keää
osaa välirauhansopimukseri" jou-duttamissssa,
jos Canada vaatisi vii­pymätöntä
rauiiaa, joka pohjautuisi
ha, joka i:erustmt.rauhan<«naiseen| j u ä i e l l a t a e r i ^ ^ käsitys; etta rau-
^ e ^ n tonsan pulm.en j a t k a i s ^ - ^ ^ ^ttämättömästi työttömyyt-se5n
sen omienmielipiteiden mtikai- . .„ . . .. ' ' .
sovittelutahtoon. Me olemme yakuu-
•tettuja, että hyvällä sovitteluhalulla palauttaa ystävyyssuhteet rauhaa r a -
sesti, ilman että ulkcpuoliset siihea
sekaantuvat.
W£emssä pidetyn kansojen Baii;-
hankökouksen päätösten mukaisesti
jabstojeslttää, että Saksan j a Japanin
kysymykset tulee sopia rauhanomais-'
ten rieuvottejujen avulla. Me h^^
amme 'korostaa, iettä rauhansopimus,
jossa' ;Jc:elletään kuuluminen "m2iio-
Icään» sotilaalliseen liittoon joka bn
tähdätty mitä hyvänsä maata., vas­taan,
tiilee laatia mahdollisimman lä-tulevaisuudessa
yhtenäistä
ta Saksaa varten, sel­laista
Saksaa varten, jossa ei ole t.laa
natsismille ja militarismille,; joka, on
a.heuttähut ääretöntä tuhqä Eiurbo-paile!"
'Me ehdotamme Japanin kans­sa
ratoäriscpimus^ Icpettaisi
nileliityksen j a sallisi Japanin kansan
>tai Meidltfjv tMlee: I^Umka
heisessä'
dembi
Kuka
ibdiista
Koreassa päästäisiin väUrauliansopi-mukseen
johtavaan kompromissiin
jo tällä viikolla. Tarkoituksella edis­tää
tätä me ehdotamme, että'Cana-dalle
ja toisille maille annetaan edus­tus
Panmurijpmin neuvotteluissa. C a -
kastavien kansojen Idanssa. ' •
' Jäcstb uudelleen painostaa kansor
jeii oikeutta itse -plättää sisäisistä a-
. sioistaan Liman ulkopuolista painos­tusta.,
. M e d ä n käsityksemme mu­kaan
esim. sellainen maa kuin Viet-nadan
väestö ei voi sallia pitemmilllei nam tultuaan itsenäiseksi maaksi,
uusien mieshukkalistojen julkaisemi- • yöisi- Sila erikcisen fhyödyllinen C a -
sen jatkumista ja silisi me ehdptam-j nadalle kauppasuhteiden alalla. .
me. että Canadan hallitus vaatii he- j Cariadan ihmisille tulisi antaa tie-tikohtalsU
ammunnan lopsttamista I toja mitä -he eivät saa, sanomalehtien
välirauhanneuvottelujen ajaksi. K o - ! välityksellä.. He ovat oikeutettuja
rean sotakysymyksen sopiminen t u l i - i saamaan tietoja toisten maiden asi-si
olemaan pitkä askel maailman k y l - i oista jä oppia tuniiemaan toistenmai-män
sodan lopettamista kchti. j den ihmis.ä. Vihan kasvattaminen
Kylmän scdan Icpettamiskysymyk- f toisia ihmisiä vastaan on v a hdetta-sen
yhteydessä jaosto käsitteli monien j va kulttuuriseen vuorovaikutukseen,
muiden maailman erimielisyysk^kus- r Kansainväliset festivaalit, olympia-ten
kysj-myksiä. Näiden kysymysten I kisat, talteen ja tieteen saavutusten
käsittelyssä, tultiin siihen tulokseen,! vaihtaminen, ovat erikoisen terveh-että
enemmistö canadalaisista on dittävlä. Eri maiden taideteosten ja
kilimostuneita - näiden e r i m l e L ^ s - luonnösten vaihtoa tulee laajentaa ja
keskusten poistamiseen ja periaat- | niitä tulee laajasti käyttää Canadas-suuiTrt
maMcUisuudet ^^^^ t^
ja. 'edistykselle 9n olemassa kauppa-;
suhteissa kaikkien maitten kanssa ja.
kiilutustarvikkeiden tuotannon lisää­misessä,
kohottamalla kansan elin­tasoa;
j a ; sen,^ kulutusta
kotona Canadassa,; "
- Canadan kazisan-mielijpide rauhan
suhteen tiuJee esittää Canadan-halli­tukselle
mahdollisimman selvästi. Ca-^
na.dan .iiallitus y o l ; kansan mielipi­teen
mukaan toimien suuresti edistää
siirtymistä kylmän sodaiilopettä^mis-t
a kchti, vaatima-.la viiden suurval­lan
neuvottelua selvittämään er.mie-lisyyksiä.
jotka aiheuttavat nykyisen
Kansainvä1l?'<'n: jännityk^n. .
Tällaisen konferenssin onnellisen
päättymisen tulee johtaa viiden suiu--
vallan sopimuksen allekirjoittamiseen/
sopimuksen joka perustuu kaikkien
maiden ttn-vallisuuteen ja koskemat­tomuuteen.
Sellainen .sopimiis on a -
y a in maailman rauhaan. Meidän käf
sit^'ksemme mukaan Canadan todelli­nen
turyäili^ samoin - kaikkien
niaiden, lepää maailman rauhan pe­rustalla.'^:-,
v / -
. Erikoisella huolella jaosto vastaa
seiu-aavaan kysymykseen: 'Mitä voin
minä ykälonä; tehdä kylmän sodaii
lopettamiseksi?" Monet ihmiset ajat­televat,
että heidän mahdollisuutensa
tässä kysymyksessä ovat hyvin rajoi-,
tetut. Me iialuamme osoittaa, että
keskusteleminen naapureiden kans­sa
rauhasta on hyvin pcsltilvista toi­mintaa
rauhan hyväksL Vapaa kes­kustelu
rauhasta- Toronton jokaisessa
osassa, Canadan kaikissa kaupungeis­sa,
kun sUnä. tuoc^aan esille Canadan
kansan mieliala, tulee muodostumaan
vastustamattomaksi rauhan voimaksi.
.. : ; t .* ^ 'i^^y-^ ;
^utiri raubaiiJso^ous
Pariisissa ensi : , ^ C
kesäkuun 27^28 pnä
Pariisi, Batiäfan nabitilUk'
keen toiioesta iiUIaaa Pariisissa
- pitämään besäkcDO 37—38 pnä
kansaUJneD rsobaokokoos. Kot-
Htssa sanotaan, että *1riideD eonr-vallao
»Dbaosopimos tulee takaa­maan
Banskan kansalle valoisani-
- ssan toievaisaaden ja korkeam-
. ipan elintason",, •'-
Tässä, kokouksessa tullaan kes-kt^
lenaan myfskto Viet^
ja'Korean sotien jppettami^^^
, ^ nMtvottelDjra^ av^^
iesielmä koske'heitä.'^ TiJJiännet kuo-lCTat'&
iVoksi^ 'raäiaan!työh^ " u p u -
mlsen. tautien jä tapaturmien joTidos-
Kafvostyöläisttfa kesknudes»
^ raivoaa teberkol^^
. < nen taiabtim byvin yksinkert^ses-
U: takaisin reservatioon vain tan-teinesi!
Davidson^, antamien tie­tojen
miikaan kuolee jokasesta 100
tobejrknioottisesta kahden vuoden
kulunsa 75,
Työtätekevät neekerit eivät saa a-
Etelä-Afrikassä eletään
tulivuoren partiaälla
'MaÄlknän; Ammattiyhdistysten
U i t o n äänenkannattaja "World
Trade < U n i o n i iiövefiftent''' kirjoittaa
lumiefdssa 6/1953 otsikolla "Kuka
hyötyy sodasta" mm. seuraavaa:
"IJSA: n puolustusministeriön luet­teloiden
mukaan Amerikan tajvlot
Korean sodassa ovat 128,000, Erääs­sä
hlljattelnpltämässäto^^^^p^
k l i x i a i i kansantasavallan ulkoasi­ainministeri
Tshou En-lai totesi,
että USA:n tappiot ovat olleet y li
320,000.sen. jälkeen kun kiinalaiset
vapaaehtoiset • ryhtyivät tateteleinaan
rinta rinnan Korean kansanarmel-j
an kanssa.
Yhdysvaltojen tilastojen ma­akaan
yKorean sodan snonuiaiset
kustannttkset kohoavat 15 ioiljar-diln
dollariin. Korean sodan sea-raukseha
kontressi on myöntänyt
181 mUjardla sötiiaaUislin tarkoi-tnksUn.
3,5 railj. miestä asevoimissa mer­kitsee
elinehtojen huonontxunista
heidän perheineen, särkyneitä kote­j
a j a LMtkalstuja koulu- ja avloliit-tosuunnitelmla.
Toisaalta ovat yhtyimlen voitot
lisääntyneet vuoden 1950 ensimmäi­sen
neljänneksen 30,2 miljardin
dollarin määrästä 50.1 miljardia
määrään vuoden 1951 vastaavana
aikana. ' ••• •
Toisaalta ovat työläisten verot
kohoneel sitten Korean sodan al-kainisen
33,7 pros., mutta miljo­näärien
verot Vain 14 pros.
Hintavalvonta oli todellisuudessa
olematon, mutto palkkoja on sään­nöstelty
alaspäin sitomalla ne hal-lituisen
rukattuim hintaindeksiin,
jossa elinkustannukset Ilmaistaan
todellista alhaisempina.
Kasvatitksen, asuntotoiminnan,
sosis^lisen turvallisuuden ja ter­veydenhoidon
tarpeisiin menee vain
4i2 prcs. liittovaltion budjetista.
Nykyinen sotapolitiikka vie 75 pros.
Englantilaisen sanomalehtimie­hen
Basil Davidsonin äsket^in
Lontoossa ilmestynyt etelä-Afrik­kaa
käsittelevä kirja "Report -on
Egjrpti sanoo tukevansa
Nrlutbn esitystä'
Thdyskansat. Egyptin edusta­jat
ovat tledoittaneet 19:ii kansan
kotnltealle. joka tutkii Yhdyskanisain
jäsenyyteen uusien jäsenien ottami­sen
prcbleanla. että paras ratkaisu
oh tukea soviettil)l<^in esitystä, ot­taa
kaikkii neljätoista jäseneksi ano­jaa
Y K :ri jäsenyyteeni
Puolan tekemä esitys jo vuodelta
1951 edeUyttää, että kaikki 9 länsi-b
l c ^ n j a kalkki .5 soviettlblpkin esit­tämää
uutta jästotä hyväksyttäisi
jäsenyyteen. Vuoxma 1952 sai tämä
esitys Y3ulyskahsolssa yleiskokouk­sessa
puolelleen 22 ääntä, 21 äänesti
vastaan Ja 16.kansaa pidättäytyi
äänestämästä. J a k un esitys el saa­nut
taakseen tarvittavaa kahta kol­matta
osaa äänistä. Joutui se häviölle.
— Vuoden 1951 kesäkuussa oli Ca­nadassa
23,000 nateta Ja^ 17:900 miestä
Jotka olivat 8S-«9~ vuoden ikäisiä.
Southern Africa" (Selostus Etelä-
Afrikasta) on erittäin paljasta ra
kirja, °Joka kertoo pcittelema^ä
maan inhoittavasla rotohallinnos-ta..
• .;
Jo siirtolaisuuden alkuaikoina Ete­lä-
Afrikasta tuli, samoin kuin Y h ­dysvalloista,
orjanomistajien maa. d r -
juuden muodollinen lakkauttamriiferi
ei tuonut sorretuille vapautta, ja 9
miljoonan afrikkalaisen elämä on e-delleenkin
varsin murheellista. Da­vidson
esittää siitä kirjassaan järkyt­täviä
tosiaslota.
3 MILJ. IHMISTÄ
KESKITYSLEIREISSÄ
Käyttäen sellaisia tekopyhiä verxik-keita,
että he haluavat säilyttää alku-asukasväestön
vaniian elintavan, ot­tivat
tunkeihjat maan asukkailta
kaikki hedelmälliset maat, eristivät
heidät ns. reservatioiliih Ja ryöstivät
heiltä kaikki elinmahdollsuudet. Niin
aikaansaatiin keinotekoisia työvoima-varastoja.
Nykyään on reservatioihin, näi­hin
keskitysleireihin, aidattuna 3
miljoonaa afrikkalaista, jotka on
tuomittu ikuiseen kurjuuteen, lu­kutaidottomuuteen,
tauteihin Ja
nälkään.
Davidson kirjoittaa, että 30 prosen­tilla
reservatioiden asukkaista ei ole
ollenkaan maata, 29 prosentilta ei ble
karjaa ja viisihenkinen keskitason
perhe ansaitsee vain 7 säkkiä maissia
vuodessa.
Alkuasukkaat kuolevat sukupuut­toon
aliravitsemuksen ja tautien seu­rauksena.
1,000 lapsesta kuolee 327 alle
kaksivuotiaina, ja vain 508 saavut­taa
16 vuoden iän.
Nälkä ajaa bantu-talonpojat eu­rooppalaisten
maatiloille tai teolli­suuslaitoksiin.
Kaikkia oikeuksia vail­la
olevan alkuasukasväestön orjatyöl­le
perustuu Etelä-Afrikan liittotasa­vallan
koko talouselämä. Davidson
sanoo:
"Ilman bantu-työläisiä pysähiy-vät
työt etelä-Afrikan maatiloilla
ja tehtaissa jo viiden minuutin ko­luttua."
Noin 3 miljoonaa afrikkalaista raa­taa
maatyöläisinä tai maanvuokraajl-na
eiu-ooppalaisille kuuluvalla maal­la.
Kovasta plantaashityöstä, joka
suoritetaan työnjohtajan piiskan a l i ­tuiseen
viuhuessa, saa bantuneekeri
kurjana kuukausipalkkana korkein­taan
10 shillinkiä. Tilanomistaja koh­telee
häntä kuin työjuhtaa.
VANKILOISTA H.4LPAA
TYÖVOIMAA
Jotta eurooppalaisten maatiloille
saataisiin halpaa työvoimaa, vaatU-Malanin
hallitus yksityisvankiloiden
rakentamista maaseudulle.
Jos tilanomistaja rakentaa van­kilan,
hän saa vankeja riistettä>
väkseen. . Vankiloiden^jatkavasta
t^t^ymlsestä, huolehtivat lokoisat
oilcenksia poUcevat lait, asetukset
ja määtäyksei. -
Etelä-Afrikan liittotasavallan tuo-nljcjistuimet,
ovat orjanhankkijoita.
Joka väosi vangitaan jokaisesta 100
afrikkalaisesta 10 lakkoon osallistu-misea^
veromi^ksim ; laiminyönnin,
kulkiiluvan putfttumisen ja lukuisten
muiden "syiden" takia.
.* * ö h ' Vielä- yksi menettelytapa työvoi­maa
aiankkimiseksi: valtava värväys-toiminta..
• Yhtiöiden palkkaamat värvärit p a -
kottäyat luku- j a kirjoitustaidottomat
afrikkaraiset "allekirjoittamaan" pit­käaikaisia
orjasopmuksia. Sopimuk­sen
rikkominen on kriminaalirlkos,
jbäta tuomitaan korkea sakkorangais­tus.
•• • • . ' • •
.Mutta koska afrikkalaisella ei
: ole.rabaa, lähetetään.hänet, tällä
kertaa maksun iain»tn|y«>tnisen ta­kia
\(ankiiaan ja sieltä "lain nojal­la"
pakkotyöhön maatUoille tai
vuorikaivoksiin.
Etelä-Afrikan liittotasavallan kul­t
a - ja timanttikaivoksissa on työssä
300,000 värvättyä afrikkalaista; Vär­väyksestä
ja työvoiman jakamisesta
huolehtii vuoriteollisuusliitto, johon
kuiiluvat maan suurimmat vuoriteolli-stradenharjoitta
jat, maan todelliset
valtiaat. Kaivoksissa afrikkalaisia
riistetään epäihhhnillisest. Säästääk-sean
kustannuksia kaivpksenomistaj.
eivät niekanisoi louhimistyötä.; ,Jppa
kahden. kilometrin sjrvyydessä barjoir
tetaan malminlouhintaa alkukantai­sella
tavalla, käsin. Päivän'uuvutta­vasta
työstä afrikkalainen saa keski­määrin
2. shillinkiä.
Afrikkalaisten-kurjat paikat, kir­joittaa
Davidson, ovat 60' vuotta
. p^yneet;-isaniansnu^^ vaikka
sula. kaupunkialueella: heidätinajoite-itaan
joko ."aitauicsiin", jättiläismäi-siiri
esiltaupimkileireihh, jota ympä­röivät
piikkilanka-aidat jä vartioivat
pioliisit ja jotka muistuttavat vanki-1
loita, tai mökklryhmiin. Siellä vallit­see
masentava kurjuus ja raivoavat
kulkutaudit. Davidsonin sanojen mu­kaan
...
65,3 pro«;enttia kaikista neekerilap­sista
on aliravittuja; Lääkintälai-toksa;
ia koujuja ei ole juuri ol-lenka^.
100,000 VUOSITT.MN
PAKKOTYÖHÖN ' ^
Jotta, värvätyt afrikkalaiset saatai­siin
pysymään tehtais&i ja maatiloilla
ovat viranomaiset laadittaneet parla­mentissa
pahamaineiset kulkulupalait
ja siten riistäneet afrikkalaisilta
muutto-oikeuden-. Kulkulupa järjes­telmiä
käsittää koko elämän. Hmah
kulkulupaa ei neekeri voi ottaa as­keltakaan
etelä-Afrikassa.
sitÄ
Ci O LE
Marirulija - Onko täa-ä sy^;
kcskaan.^ l u u r i a mi^tä?
Paikkaiuaaan asukas _ EHT^V, hwielr
K a i k k i ovat syntyneet telR^uuIa
(l Catharl
. [äällä on
' TASAPEU
Laivan kaptee-ii j a koneenko,
jä väl.tteL^vät siitä kumpi cn he^
paa, laivan ohjaaaunea valka t
dea käyJtämlnea. Kapteeni' -
että koneiden käyttäminen oa
leikLri ^ v a n chjaamiseea
tuha. - ke päättivät ratkais-^
vaihtamalla paikcja.
Noin 10 minuutin kuluttua
teenin täytyi tunnustaa iiävL_
säT "iäacpherson"! huusi kap.
;"MInä easaa konetta käyntila»
.^'Hyvä ;bn": sanoi Macphersa'
'ole tarvettakaan, olei.-ne ma'
l i " . •
PEUKÄiLpN ALLE
— Onko teillä koskaan riitaa I
menne kanssa?
— Meillä oli niin kauan ku
me tulimme huomaamaan; että i
olea väärässä.
pgjaBiaillal
ivan. JPtI
msa bedelm
kasvi)
Biäärännyl
f edullista i
Ihmisk
fivä.t hede
Sitten
'punnan ostbvoimar laskee jatkuvas-
'•; I I . ; _ ' - ,
L A K I KIELTÄÄ SAMAN P A L K AN
SAMASTA./TYÖSTÄ
, EteIä-.Afrikan liittotasavallassa
on laUla^ kielletty maksamasta
neekereille ja valkoisille saniaa
palkkaa samasta työstä. Tavalli­sesti
afrikkalaisen ansio tekee^ vain
' kymmenesosan eurooppalaisen paU
-Neekerit eivät saa suorittaa ammat­tityötä,
j a vaikka afrikkalainen olisi
oppinut kirvesmiehen, muurarin, rää­tälin
tai nahkatyöntekijän ammatin,
hän ei saa tehdä sitä työtä, sillä "vä-rirajaa"
koskevien lakien mukaan val­koisilla
oh yksinoikeus näihin anunat-teihin.
Afrikkalaisia käytetään vaa-rallisimmissa
ja voimiakysyvimmissä
töissäl E i edes maan erittäin vaati­maton
väkuut]is- j a soslaalihubltojär-
Kulkulupalakien riickomisen
tähden tuomitaan joka vuosi kes­kimäärin
n. 100,000 neekeriä pak­kotyöhön.
IHILJOONIEN DOLL.*REIDEN
LIIKEVOITTOJA
Mahdollisuus rikastua halpaa nee-keritj^
yöimaa riistämällä houkuttelee
yhä enemmän ulkomaisia kapitaliste­ja
Afrikkaan. Davidson kertoo, että
englantilaiset,; -amerikkalaiset, länsi-saksalaiset
ym. .jiitiot" sijoittavat pää­omia
etelä-Af riksii teollisuuteen. E r i ­tyisen
toimeliaita oyat .amerikkalaiset
liikemehet. jotka, pyrkivät tunkemaan
tieltään engian^ii^^t; teollisuuderi-harjoittajat.
Amerikkalaisen lehden"
"WalL Street...Journalin" mukaan
amerkkalaiset liikemiehet saivat
vuoden 1951 aikana etelä-Af rikasta
teollisunstimahtteja. kromia, man-g:
aäninialmia, villaa ja muita t a ­varoita
yli 137 iniljbönaii dollarin
arvosta.
Lehti.kirjoittäa: ^ ..
"Muutaman kuukauden kuluttua
etelä-Afrikka tulee toimittamaan
meille urania." .
Davidson arvioi armerikkalaisten
pääomasijoitukset etelä-Af^kassa 136
niilJoonaksi l o l l a r i k s i ( 1951). Kaikes­ta
päättäen tämä on eräs syy, minkä
takia Yhdysvaltain YK.:n valtuuskun­ta
avustaa eteläafrikkalaisia rotukiih-koilijoita:
?
VAILLA K A I K K I A OIKEUKSIA
Rotulait riistävät Etelä-Afrikan lut-totasaVäHah
'kantaväestöltä sen a l -
keellisimmatkin oikeudet. Etelä-Afri­kan
^parlamentti, johon kuuluu aino­astaan
^edrioppalaisia, vaikka näriiä
muodpstqyat vain vajaan viidesosan
maan väestöstä, on säätänyt kymme­niä
alkuasukkaiften oikeuksia polke­via
lakeja.
. Neekerit eivät saa olla edustaji-
^ na lainsäädääntäellmissä, elväi
käyttää samoja kulkuneuvo^
Valkoiset jne.
Mitä runsaammin käytetään
neekeritybvoimaa, sitä julmempi
ristysmuotojä käyttävät rotukiihl'
jat, jotta voisivat edeUeen kohi
neekereitä orjina. Äskettäin
työministeri:' ;
"Ei-eurooppalaiset eivät kosii
tule saamaan samoja poliittisia
keuksia kuin eurooppalaiset, kosi
ei tul 2 olemaan yhteiskunnallista
sa-arvoisjiutta näiden ryhmien
ken ja
aina tulee et2lä-Afrikkaa haQ
maan eurooppalainen."
Nykyisten vallaapitäjien miel
on vaarallista antaa afrikkalaisiD(
vistysmahdollisuuksia, ammattiko
tusta ja ylipäänsä ihmisarvoista
mää. Muutenkin supistetaan vä
siä myönnytyksiä valistustoi
a l o i l l a .100 afrikkalaisesta yli
osa.-t lukea eikä kirjoittaa. Ro
koilijat. jotka ovat riistäneet
kuperäiseltä .väestöltä käytännöl
katsoen kaikki sivistysmahdo;
selittävät kyynillisesti, että
kansa iei ole henkisesti kehltyskyi
nen. Haikailematta he väittävät,
afrikicalaiset "eivät vielä ole pää
kehityksessään niin pitkälle", et
olisivat osoittautuneet poliittisesti
tosiksi. Davidson huomauttaa:
"He sanovat, että alku
vielä ymmärtää parhaiten ko
iskun pääkalloon."
AFRIKKALAISET TAISTELEVA'
Mutta hudlimatta hirvittävästä
nosta on työtätekevien afrikkalaii
luokka- j a ^kahsallistietoisuus jal
vasti keiiittymässä. Yhä usea
etelä-Afrikan viranomaiset kohi
sorrettujen joukkojen järjestyn;
vastarintaa. Kansa t^stelee yi
vertaisuuden ja vapauden puoli
Davidson osoittaa kirjassaan, että
nistä ei-eurooppalalsista on tullut
vykkäitä. johtajia, että afrikkalai
vapausliikettä tukevat valkoisen
eston edistykselliset voimat ja
Valkoisten' j a mustien työtätekei
proletaarinen yhteenkuuluvaisuud
timne kasvaal
minu
{Qomalaist
tulisi mitj
iäyn 61
on ollu
täällä ]
jossa oli t
csaksemm
in. OU k
isten kesi
Vierail
lila ohje]
[tasi suuri
saavai
tappion, I
ennätysni
Sui
MA
nnkkni kti
torstaina,
halvaukse:
Hän oli
knollessaa
maahan A
Pennsylva
eli knoleni
Lähinnä
Reino per
perbebieei
Arthurissa
Vainaja
toverijouk
Kuului 1
sinulle s
Yksin jä
kuolos n
Lähdit p
nyt tusk
Toveri si
jäi kuva
Kolkko
äiti armi
Kylmenr
sydän lä
Siksi SÖI
kiitokset
kun mell
meille ki
Li
Monet ammattiyhdistykset
jo ryhtyneet taistelemaan oQ
desta: ottaa jäsenikseen "väriIlif|MlM
työläisiä.
Afrikkalaiset näkevät kansalli
vapaustaistelimsa tuievaisuudemn
dolllsuudet. Ja he tuntevat ystävä
Ja vihollisensa. Barjoittaja siteera
rään jBantuneekerin luonteenoma
vas&,nsta. kysymykseen, mitä afrik
laiset ajattelevat Korean sodasta
(Jatkiiu 3. sivulla)
Täien p:
ystäville, j
lisoani ja i
korteista j
arkun. K
meille sun
Kiitos O
tilaisuutta
tilaisuudei
suuteen. I
vastaan m
Kiitos 01
selle laulu
toimistossa
Ottakaa
olette osoi
Port A r t hi
AI01
VIEH
yhdysvaltalainen korkea sQtilashenki- olla, ellei se aivan sikahumal
Viimeksi kuluneista kymmenestä
päivästä voitaisiin sanoa, että ne o-vät
"tärisjrttäneet sodan valmisteli-jbita",
kuten ennen bolshevikien val­lankumouksen
ensimmäiset kymme­nen
jiäl-vää "tärisyttivät maailmaa'.
Ja*mficä se sellainen valtava voima
•on -öllaf, joka bn saanut maailmdn
ytelttVältiutta ihaaveUevlen ja himoit­sevien
röyhkeiden spdanvalmistelijain
höusuf tärisemään?^ •
^L^lay&ti sanottima: Maaltaan t a -
yaillsteii ihmisten yhtenkinen r a u -
iiaiitahto.
Sedian valmistelujen suunnattomat
kustannukset, maailman laajuinen
kyima Isota,, eri puolilla riehuvat kuu­mat
'«idat. sodan vataistelljaiii pon-nistiiks'llla"
aikaansaatu nmailman
kaupan, halvaantuminen ja atomiso­dan'-.
kaiuhlstuttava peikko ovat saat­taneet
varsinkin Eurotqjan ja Aasian
maitien kansat -- mutta myöskin
mimi" kansat — melkeinpä yksimieli­sesti
nuosemaan raahaa puolusta­maan:
•T^män kansojen voittamattoman"
tftbdon edessä, jota ohjaa maailman
Järjestynyt rauhanliike, ovat joutu­neet
antamaan periksi sellaiset taan­tumuksen'
tervaskannot kuin Britan­nian
konservatiivinen pääministeri
ChurchUl j a Rooman paavi, puhu­mattakaan
Brltaimlan työväenpuolu­een
johtajasta CleinenT Attleesta ja
monista muista. ,
iEdeilämairuttujen kanssa ovat en­tistä
päättäivämmln käyneet crau-hanomaisia
sovitteluja vaatimaan 350
miljoonaisen. Intian ; pääministeri
Nehru ja muiden Aasian maiden pää­miehet,
puihumattakaan nyt sosialis­tisista
maista^ jotka ätaia ovat teh-neiet
parastaan sodan ja hävilgrksep
estämiseksi. ,
•B^i^nica; valtavan voimakas ja suuri
rauhan ^voimien vallsutus todella oa.
ettei se ele ,enää. mitään nappjiieliä
vaikka kokp.maailman laajuinen asia
onkin kysyinyksessä, osoittaa äsken
Euroopan .armeijan päällikkyydestä
vapautetun amerikkalaisen kenraali
Ridgwayn lausimto. .t±. 19 pnä U S -
A : n senaatin komitealle.
Näin sanoi kenraali Ridgvay Globe
and Mail-lehden raportterin kerto­man
mukaan:
"Venäjän rauhamyntäyksellä on
cllut merkityksellinen vaikutus
Euroopan yleiseen mielipiteeseen
" ja bn se johtanut 'vihamieliseen
; suhtaiitumiseeh' lännen puolustus^
suuiinitelmia kohtaan."
lö myöntää tällaista tapahtimeen",
sanoo Globe and M a i l ih kirjeenvaih­taja.
" -
Sama kirjeenvaihtaja kertoo ken­raali
(RIdgwayn edelleen sancneeh—
ikäänkuin vastaukseksi senaattori
McCarranin raivoisaan iihkaukseen,
että "me kuljemme sitten yksin", tar­koittaen
sillä ^sodan tietä, jos B r i t a n ­nia
ja muut siltä poistuvat — että
"yksin kulkeminen" johtaa kansalli­seen
tuhoon.
Tällaisen suuren, ratkaisun oUessa
kysymyksessä — onhan ratkaistava­na:
rauha vaiko sota — luulisi aina­k
in kaikkien työväen lehtien nimellä-k
in kulkevien liittyvän ehdoitta ja
verukkeitta raiöiän puoltajiin'. ' '
N i i n sitä luulisi, mutta hiuiö ei ole
koskaan tiedon vertainen.
Jos liiette tblinittiiklrjoitukseh tou­kokuun;
15 päivän ; Industrialistista,
joka-vielä vanlian ;tavan mukaisesti
julkaisee tuon tuo/takin palstoillaan
rwW: n esipuheen jossa sanctaan:
"Työväeniuokalla ja"' työiiaritajalub-kalla
ei ole mitään yhteistä...
U S A : n neuvotteUjat ovat asset
neet sitä vastustamaan ja vaati'
että heidän tulee saada päästää
lauttamista vastustamaan uhkauk
la ja rääkkäyksillä pakoitetut va
n i in I vapaiksi Etelä-Koreassa, missä
ette -yoi olla häpeästä punastumatta,! veli Syngman Rhee voisi käydä
huiskuttele — sotavangeista pulii
saan, että
•'usfeita maita on ehdotettu nl
kotimaansa hyljänneille uud(
siirtomaaksi, mutta eipäs niitä
•haluttu hyväksyä, jossa suuri
osaa näyttää pelaavan Venä
johtama kiinalainen kommuni
j o h t o . . ."
Ohhoh sanoi cuto olutta. Kuka
laista on ehdottanut? Kiinalaiset
korealaiset ovat ehdottaneet, että
lauttamista vastustavat vangit jä
tään puolueettomien maiden edus
jäin valvontaan määrätyksi aja
jos sittehitih.on /vielä palautta
vastustajia, nihi asia jätetään
sainvällselle konferenssille.
Jotakuinkin siis samoin kuin
hyväksymässä Intian ehdotukses
k ln
sillä niin kurjalla tavalla tuo "teolli-suustyölälsten
äänenkannattaja" rau­han
ja sodan voimien kamppailuun
suhtautuu.
Toimltuskirjoituksessa ' Maailma
on rauhaton • se painii sotavankien
palauttamlskysym^csen kanssa j a hö­pisee
edesvastuuttomasti aivan perät­tömiä,
yrittäen liakea tukea U S A :n
vällraiihanneuvottelijain jarrutusme-netelmille.
K Se sanoo,- suoraan -valehdellen —
Tämfi oU ensimmäinen kerta, kun rniiif tfiyilä^Ictimatöh iölj^^
että
h i n käsiksi.
Attleen ja Chuchlllin rauhana
votteluesityksistä se sanoo
ovat .saaneet kannatusta
Venäjän-vaikutuksen alaisissa ma
tahallaan salaten niiden saaman
tavan liyväksymlsen kaikissa mai
man maissa. .
Mitähstalndustrialisthi" toimitus
kein kannattaa! Käytännössä se
nakin edistää sotavehkelUjölden
ja se - cn vastakkainen kalkkien
iäMeii (BduUle. ^ KutttirL
Suunriitti
U I S T E I
•pulla vui
Ei ole q
vuotta VJ
juuri sill
Käyttäkä
sanne:
i ««f
•
: VÄP,
: P. o.
: Sudb
: G
I laiva]
•
• Meno
i Takai
j Nimi
j Osoit(
i Minki
• t
, Vielä <
«einä- ja
P A L
VAI
P.O. Boj